1951-01-11-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mmm mm 1
Git IXTRA PROFITS OK
MARKET HOGS
witb Quaker
FUL-O-PEP Hog Fhkher
Gr^in lacks many esscntial food
ilutricnts and is iiot a balanccd
r^tiqn for hpgs. Quaker Ful-O-Pcp
Hpg F^nisher is jperfectly balanced
to the feed requirements of fattcn-ing
hogs. Ful-O-Pep saves you 1/3
or more on feed
\53^Vi^Vr <^osts and gets
hogs off to mar-
^ket 1 to 2 months
carljcr. Saye feed
ma
fusr
save labour—
' e cxtra pro-y
Quaker
\ . KOC .
^ S U N -
VALMISTUS-SEOS
Tyytyväisyys
on
m&iän
ohjelmana
seoksemme
ovat
aina
priima
aineista
vasta-valmistettuja
lOOKfORTHESTRIPED Quaker fUQ^Mg SACK
k
K A R J M RUOKAA J A RiHUJÄ
FPL.O.Pi;P fflffiy|iitf«ff^ylftä .
f17E<-Ö-rCP iiiniittiiinäshl>p^t«
FinL>0'PEP Soper Graen Pdlete (Bnobo» pUletio WBO«itni)
QUAKEB napmhoa
FOIrO-riBr kumibn taapbUarehns
OlSTEBINK|[Q^fA ...rVT.
K|V^}^iUSAIN|:|TA. kaikenkoköisto
vsvtiasAArmonA , zso kpi.
FCL-OoFEP vasikan jaahoja B.I
FVL-OTPCP vasUtanrooka-peUets 8,1
QVAKEB vasOtanianboja
MAnOKABI^KSEpKälA 19%
MAlTOKABlANSEOKSIA , 2*%'
FVL-O-PEP Vahvistnsniokaa
FUL-Q-PEP sfanaloitfamlsniäskiä
SlASAA^VATVSStOS
SnNKASVATUSSEOS Ajax
SIA^VA|4«ISX|TSSEOS ;
FUI.-0.PEP (änasläimiokaa ^-^—^
KAVBOlA Nb. f lännen . 1 3iB3'
KAUBOJA; Ontario "^gg
KAtlBOIA. sMpiitula lOO Ib.
KAVBOJA, purislettnja tai rullatiaia 80 Ib. säkki
KA17RA- 4A.QHBASILPPUA
O B B A ^ F P U A SiOS
BlUOBbfTA NISUA , SJtO
MAISSIA kokonaisina S^BQ
FIJL-O-PEP »eTosKhna i^SS
QUAKEB yldsjaolibja 24 Ib. tJfS
. 98 Ib. SJBft
VmOJ.E WqEAT-jai;hot 98 Ib. slSS
SAXOS k^kkujÄnlipt ?4 Ib. t.45
QUAKEB k^||£i|^niä 5 Ib. ,49
Hleqp3^' ^ i kariselta 20 |b. i,75
BUCKEYE n^Ijäuhbja 24 Ib.
• md' , 98 »-'^^s
Hiedoa snolaa 100 Ib. l . SS
lotisaolaa tai kariceaa suolaa 100 Ib. Jti^S
Snola möhkältitä 50 Ib. 1.00 — Jotladsaltävät 1.10
Cobalt- rr;.:.— SO Ib. 1.20
mm E- CHARETTE & Sons
• JAUHOJA • JYVIÄ • REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
186 Louis St., Puh. 3-0531 Su^bury
^ ' wm^
NÄKYMÄTÖN LINTUMAAILMAN
KUOLEMANLOUKKU USA:SSA
YeUowstonen k a n s a 1 lispuistossa
näyttää mysteeriot ja ihmeet väikkyvän
joka. käidenkäänteessä, mutta
harvoja seikkoja on sielläkään niin
hämmästyttäviä • kuin pieni lammikko,
missä sadat avuttomat hnnut jor
ka vuosi Ccohtaavat tuhonsa. Viattoman
näköinen pieni syvänne, jota
mlelmanmin nimittäisimme "Myrkky-laaunlktäcsi,"
sijaitsee Mammoth kuu-malähdeirmodostuman
ylemmällaV terassilla.
'
Paikka-onäiyivin varjostettu ja peittyy
ylelliseen ruohokasvullisuuteen —
thoi&Mtt^Ieva lepopaikka kenelle: ta-ifiansa
fvarattomaneihyöRerisuktiisöle,
joka pysähtyy saadakseen virkistävää
juomaa, ja kylpyä. Vesi on kyllin
turvallista juoda, jnutta kuolema väijyy
carbon-dioxide kaasussa, jota jatkuvasti
pulppuaa pinnalle. "Enminä
päivinä alue on kuolemantyhjiö. Koska
carbon-diovide kääsu on raskaampaa:
kuin ilma. sen keskittjTnä l i sääntyy
siinä mälärin, että sen uhrien
nopea hengityssyteemi on voitettu
ja ne lysähtävät maahan.
Olen varma, sanoo Mildred J ; Eric-son,
joka asiasta kirjoittaa Natura]
History julkaisussa, että nämä linnut
eivät aina menetä (henkeään ensfcn-mäisellä
reisullaan, sillä tuuli joskus
pitää .paikan ihyväilmaisena ja turvallisena.
Kuitenkin ennemmin taJ
rayGhemmn lintu viipj-y liian kauan
siellä'vääränä 'pärvahä.
Uhrien lukul^ää^ä vaihtelee sää-suhteitten
mukaan ja liippuen kaa^u-ke.
vkittymästä. Kahdella eri käynnilläni
laskin 26 kuollutta lintua
maassa lammikon reunalla, Joskin
päivittäinen uh^uku iharvoin on
näin suuri. Lintulajit vaihtelevat rää-kj-'
västä huuhkajasta pieniin hyönteisiä
pj^dystäviin lintuihin.
Kukaan ei tiedä.kulpikapaljon lintuja
kuolee täällä joka JJesä — mahdollisesti
satoja, '/raakkaa laskelmaa
ei voida tehdä, kDdcaVpetöelälniet vierailevat
paikallaiölsip, ja' toerkuttele-vat
pienillä siiveäEfllllä uhreilla.; Kajuutat;
näädät ijajtärjät pitävät sitä
silloin ruokasalinaan, ja niiden ruokavalio
riippuu luonnon epävakaasta
oikusta. Joka aamu puiston luonnontietein
j ät (hayaltsevat, että joka
eilispäivän uhreista.jpn 'hävinnyt Ja
että "uusia on tullut tilalle:
Ilmeisesti neliJalkai$etdeläimet.harvoin,
jos "Kds&ati;'^ tukäitMt kaasuun,
luultavasti i^fesi'^fettä ne eivät
ole niin herkkiä sppöipiihtaalle ilmalle.
Tulee muistaa,'että kanarialintuja
on kauan aikaa viety kaivantoi-ihln
saadakseen selville ix^Tkyllisten
kaasujen läsnäolon: Toisissa osissa
yell6wstone puistoa kerrotaan niin
suurien eläinten kuin ikarhujen ja
elkkien kuolleen samalla tavalla, vuosina
1888 Ja 1897 tehtyjen tarkkailujen
mukaan. Kuitenkin puiston pää
luonnontieteilijä David dc L. Condon
epäilee tätä tieteellisessä ikuukausi-juikaisussa
v. 1899 Julkaistua raporttia.
-Hän tiedoitti kolme kertaa .vierailleensa
Death Guldillla, mistä; nämä
tiedot ovat kotoisin,, etsimässä
sulfurikaasuihin kuolleitten eläinten
raatoja. Mutta hän el ole koskaan
löytänyt ainoatakaan, Ja on taipuvainen
uskomaan, että ankarat tal-r
visuhteet ovat voineet tappaa sieltä
löydettyjä suurempia eläimiä. Tosi-,
asiassa hän uskoo, että kaUckilähteet-
Bumbus Butten alapuolella ovat ehkä
paljon vaarallisemmat kuin Death
Gulch.
•Oli miten tahansa, "Myrkkylam-
ABeriliol. — Ibnoittacs^an uudesta"
"rauhan turvaamiseksi" laaditusta"^
laista;,Joka wtaiaanastul Xtfi-Saksaii
peq^Pitrpattisessa Tasavallassa i^iflii-i
kuun 16 pnä, halUtuksen puhemies^
sanoi:,
"yhdysvaltahj. Britannian Ja Ranskan
pyrkimykset ajaa saksan kansa
tuhooii;; vieUessdtaan Ja suunnitehnan
mukaiseen uudelleen aselstautumi-seeri,
mttodostaa vakavan vaaran Saksan
D^moä^attlselle Tasavallalle.
"Voidakseen kohdata tämän vaaran
Ja säilyttäfiksfeen Saksan kansan
Ja kailtikienraufhaa rakastavien kän-:
«ojen T välisen ystävyyden, kansan
edustajahuone on OiyväScsynyt lain
Jauhan turvaamiseksi käsittäen; että
ainoastaan' rauhan Ja demokratian
lietä voidaan 6aksan kansan yhtcnäi-:
^Ts Ja riippumattomuus saaivtittaa.^
. (Kaikissa Itä-Suroopan; kansande-moHraattlslisa
maissa on hyivftksytty
saman suuntaiset lait.)
; Seuraavassa mamitun lain viisi ensimmäistä
koHtaa, joiden rikkomisesta
voldaön tuomita vankeus- tai ku-'
rltusbuonerangaistuksiln: »
1) Levittää valhetta toisesta valtiosta
tai kansalta; :tehdäagitat-r
sionia tai vaaUa boikottia lieltä
vastaan, tarkoituksella .rikkoa ys-tävQliset
suhteet kansojen välillä
t ja vetää Saksa uuteen sotaan.
2) ar Propasanda hydkkäyksen
-puolesta, erikoisesti: hydkkä}'säo-dan
Ja yleensä sodan puolesta Ja
kaikenlainen agltatslonl millä Jollakin
tavalla pyritään saamaan
Saksan kansa vedetyksi sotaan;
b- Värvätä tai keiholttaa safksa-
; laisia liitteinään Ranskan muukalaislegioonaan
tai Jdhonkin muu-ihun
palkkararmeijaan.
3) Propagandan levlttämiiien
iSaksan militarismin Ja* imperialis-ntain
uudelleen pystyttämiseksi
taikka Saksan liittämiseksi johon-kin
militaristiseen ; taloklin.
' b- Loukata kanjalnvälisiä ^sopl-
' muksiä. Jotka palvelevat r^iihan Ja
Saksan demokraaitisentkehityksen
asiaa, tarkoituksella vetää saksa
h>'C)kkäyssotaan.
• 4) Ylistää tai tehdä-propagandaa
atomiaseiden tai muiden
' joukkotuhon aseiden; kuten myrkkykaasun,
radioaktiivisten kemi-
- kaalien, tai hakteoriolooglsten i n -
liioUlavlen aseitta kuito puolcs-ta.
Parjata täi iid&oa yteiiiailsot.
ta rauhati GälMt)9titr(st^ Ja mJlttp-mistft
kdhUan, tai iäiä^'o^tat-si04Ua
raiiHah pdoliis^ heidän
tyititiiän vazt99ti' eU vainota
Jieltö.
midin^saidastisii illääattlic&ta vql-daäh
I t e v e M ^ t£(&a^lssa ixfmi-
6a);k&|Klh. tiiuty;v{aWätQlisa 5
vuodekt vahlt^ulrätii^tiääfäta aina
^läcBtitke^n vahlceutccii asti. sel-laists^
tapai^l^slssäc-kfin-riätöniu^
tialli-tukscn
tai sen automiesten toimdcsit
annosta, tarkpitukfie^^ cdist&ä sot^-
l\^|eria^ ,|a heiden,^«ildt^sohjpl.
vitaan;-:'011: l^öli^mtt^^
dollii^en. Kuolötnantuomlo tapauksissa
suoritetaan täydellinen omal-
Mlkko" vie lintuveronsa milloin* ikänä
ölösuihteet ovat siihen suotuisat, Ja
se on yksi ka&ista epätovallishnmis-ta
vaaroista mitä linnut voivat 3c«ih-data.
6^udch takavarlkohptnep, «nuttä; vain
osittain yli 5 v. vfipk^stuöiniötapa-
.i^issa. Henkilöt, jotka Cämäri }ain
mukaan tuomitaan vankilaan, menettävät
kansalaisoikeutensa.
Tämän lain tikkojlen rankalsenjl-'
sesta tulee huolehtini^&nS^sah^De-mokraattlspn
• Tasavallan yllprokp-raattori.
taikka siihen valtuutetut: jokaisen
; maakunnan f «prokuraattorit.
Yliolke^ideila tuiee olla valta tuömlqn
antamiseen, vaikka rikoksen olisi
suorlttähiit sellalnen^n^Sfaksoii kan-salatnbh,'!
-joka' elfole Saksan Demokraattisen
Tasavallan alueen asukas.
rCoistiOiia, tainmlk. 11 p. «-^Thursday, Jän; 11
iiiiiÄSii^iiiliiiii^M
TALOUSPULAN RASITUSTA
. K I B J . ABNOLD VKlAf Att
NeuVosto-Eestin piämlnlsteri
•mm m.
Kaksi niiorta nuniiaa
kuollut tuli|ialössa
st. Janvier, Que. — Täällä olevan
nunnien koulun tulipalossa menetti
henkensä kaksi nuorta nunnaa.: Henkensä
menettäneet ovat sisar Rac3iel
de Jesus 19-vuotias ja sisar Annette
Sauveur 20-vuotlas.
Kuusi muuta nunnaa, jotka olivat
rakennuksessa tulipalon alkaessa, pelastuivat.
; Lääkäri on todennut, että molemr
mat tulipalouhrit tukehtuivat
vuun.
sa-
VABTIOTORM-SEUBAN
PUHUJA MQNTBEALISSA
Kuten lehtemme tämänpäiväisessä
numerossa olevasta'Ilmoituksesta
saatetaan havaita on MontrealUi suomalaisille
jäi-Jestetty kaksi eslteUnäft
emi sunnuntjBln tIenookflL vyartlotor-nl-
seuraii e<^ustaJa E. Harteva pltärf
siellä samat puheet, jotka li^n on
esittänyt Torontossa Ja SUdburyssa.
Katselkaa ilmoitusta toisaalta lehdessämme.
Neuvosto-Eestin teollisuus c l tunne
enää talouspulaa^ vaan kehittyy jat«
kuvasti «Vflltloh suunnitelmien multaa
eesti. Niinpä ostm. vuoden 1049 koko^
liaUtilotanto oU Jo keksi ja puoli ker-;
taa suurempi kuin «odan edellä.
Ön^alvan luoaQolIista. että Eesti oh
vbliiiii kehittyä liäin erinomaLsclla ta-^
valla BGCi ansiosta, cttä^ se on Neuvas-totasavaltpjcn
liiton tasa-arvolncn jä<^
sen J a ettln s6h' kansantalous on osft
koko suuren maan kansantaloudesta.
Muussa topauksessa Eestistä olisi jo
aikoja sitten tullut imperialismin uhri.
.'Neuvosto-Eestillä Itsclliiän ci ole
kalkkia-tarvittavia roaka-alncitaSili
tä.'puuttuu mm; puuvillaa; klvihllltäi,
nafioa ja metallia. Entisaikoina tarvittiin
niiden, hankkimiseen kultaa tai
elintarvikkeita. Nyt on tilaime aivan
tolsctU^inen, sillä ttyt Neufbsto-Eesti
saa TukaTatneita J a koneita Neuvos-tpliitontnuilta
tasavalloilta. Tehtaiden
koneisto on kuluneen vuosikymmenen'aikana
suurimmalta osaltaan
uusittu.
'Toisten neuvostatosavaltojen- avus^
tamana EestLisä on:rakennettu suuria
tehtaita; jotkav valmistavat lluskaki-<
vestä kaasua teollisuus- ja valaistus-,
tarkoituksiin. .Tällaista teollisuusalaa
cl ole mlssääh muussa maassa. ^
Porvarillisessa Eestissä teki (huomattava
osfi työväenluokasta työtä
crid^iiiilMstH). ä^nfiViklkalaläte^.-ruot-
,e«|a(st^n tlant^^ldistöq(kapitalistien
hyväksi,-fii|ä''lHf»es hti^pxbs: kökö.^Ees-tln
teolilitutätiaotannosta omistivat ui-kätPfa^
tot' mmmtititMmn&m
k^^URiÄ.' jä w»Yu<ikj&t ah myös työ-
|ft1s<on työiarBfp ifsääfiiybyt, Niinpä
JB^iTDf/stoIfiricvil^lstin mäfitä on nyt
nelJiik^Viä^ simf^rapl kuiri v. 104^.
j Pprv^^iii^en peSft ql| imiOlärialtstls-
1^ä'8U#rvaliöje'ff lisäke, jöstä kaiiita-i^
tif' fl4f^>it' liiinVentafviescmlaan
l-fiJOca^^äfnäjE^: i^^^^sti jtfuturicih usein
vreip:ftft:|t'WanSiätiie seila) jif( ra^
timk' jAluQ^teli^ä, joita olisi kipeästi
ltB&'ii^'tatVlniJui' tH^^T^ spnolt myy-jtäV^
tMo^iile^^ihlli.' 6(an1|haa, vDita
ja' munia' pqolt-llmtiisftksi; m^^
o i ^ s a n^inuMa hyvin r korkca^fh htn-
|tä#Yr. e9it&^ tilanne iväOitsi
inai|!B^Udttlia'i^>op()--3,eoo tcilonpölkais-talöutta
iiieid(eiii vt^^
t^fplqiJdce^utök^UF^ols^
l(jöili^' « I oliqt läheskään riittävästi
i »fetiivpJBiövilUä FÄhl tblfnci^n-m^Karc-
^tv^H li^b^t^t^ep iäl6Dpo)ktil'{toiie
n ^ ^ i i i i a satöiAtithansta'höhttiarcita
maata Ja antaen ^9-iMiwiW'i'i^f{
talouskohelta. MaanvU|e|l«iMf)i'»?QM <i
si muodostettiin myds lmäe<; «Jä^l^pitrr;'
Nähtyään. Iculnka tojvUrf^' i--*^^»-
naapuritasavaiJ»jm ': talb^^
pUflsi taloutensa keMtMM^J(UI»I*Vi
vat rnyHs Eestin talonpojat'perttsUiä,'
vuosina 1947—194r koÄooseji^
kuuluukin täsavblltm tmnpoii^aX^^^^
ta jo yli 90 proc$cntUa^icolb6iouiiilifl;v
joita öullltus koikUi ^«roln ,
Eesti on karjaialousmoä; ii^lluSif>^^%
sijärjcstelmä on tarjonnut efbämi^^^i
sla,maihd6lUsuulcsia seh kdliit&mlä^lt»^^^^^^
sl. Niinpä esim. suuren^ *"
määrä on 1050 vtiodeii
neljänneksellä' Itsääntyhyt
tilia ja sikojen mätr^^eiJiiir^eniifla^of
Useimpiin kolhooseihin on ra^enneliit^^
uudet navetat ja yhäenen^nBn/ott^''
alcttii käyttää lypsykoneita, i ' ' - "f^
Erittäin hyviä tuloksia Eest^-.^/:<
saavutettu kulttuurhi ^ kdUttänil^ .'j
alalla. Maan kouluissa ei koä(cMui'fUTU
kalsemmih ole ollut niin paljto c^l:.-[
keltjoita kuin nyt.' Vai^fenl^wkeft-koulujen
lisäksi pcrustetaatt i ^ r " ^ -
maatalousakatenda^.
opiskelevien ihHärSÖn h M
aikana enemmäh ktdn ka
tunut. . » s<
Erityisesti ovat kehittyttMt i M k l ^
lan teatterit. Eestin oo#9ra^j^ ha^lt^
titcattcrl "Estonia" vlttralU jöljui «jpea> j
sitten Mcskovassa. «jossa se sai «d|n-:J
omaiset,arvostelut. \
m s eestiläinen UrJaUikuiion ilt»,^
kuvasti kehittynyt." 0en p^i^Jta'
cdustaijlna mainittakööh iirjfaiäjat i
A. Jakobson ja O . L e b e r e ^ ; jätkät':;
ovat saaneet Stalht-paUcjnhp^V-lltM-,/'
kovassa >Ietettlhi Joklri aBca^Bltteii;^
myös eestiläisen klrJaUisuudenjvllk]^ J
Jonka aikana, laajoille JoukpiH», tehr:'
tiin tunnetuksi eestiläistll kirj^lknitti-ta.
EesUläisten kirjailDoldeji ttebkAlA :
on käännetty venäjän MeleUeiiii »ä*
mä kU<jailljat ovat täträisaftilMipal*^ ]
jon uusia ihailijoita. - | ' '
Pembroke. -^-KeskltUlplm^ fH^Je^-^'
päivän aikaan bulifo^ OftftfäfJiaäsÄ
59-vuotlas turkl2metsS«t&i% jQiHi(^*r/
ler Ohalk RlveriHä kuii Wifr$i<igid<^: ^
kea' joen ylt Quebei:ln-')^iat«0^^
rion puolelle.' | T * f
Miner lykkäsi' kalibd^Cli' mmUk
(heikolla jSttlla kun j i$ jni^Uf iiJptti 1
allaan kanootin täXt^lJM yeäetfl''^ y
molempien pdiin'äe«Bi^'ireileitf a^el"w'* 4-'
Tapauksen hvtomasi OiSntö* tuttavansa,
mutta ei vohiut autaa ^ttläa^
joutunutta MUIcrlö;. . * '
KUN
ohnson^s furs
I .t.
\^
I ;
ILhAölTTAA, ETTÄ
ON
TURKEILLA
ALENNUS
NIIN HE
TARKOITTAA SITÄ
JA SE HALVENNUS ON
JUURI NYT!
bhnson's fur$
Sudburyn hienoin turkisliike
16 PURHAM ST. N. PUH. 3-1331 SUDBURY
Yhtenäisyys rauhan ja Canadan
itsenäisyyden [ludlesta
H Y Ö K K Ä Y S K A N S A A ' V A S T A A N
Alistaakseen Canadan kansaUlse-dut
Amerikan sotapyrkimyksille, hallitus
ottaa kontrolliinsa maan teollisuuden
avainasemat, j-irjestäen val-tiokapitalistlsen-
monopolisen sotata-louden
imperialismin palvelukseen.
Ylläpitääkseen monopolistlen satumaisen
(korkeat voitto-osingot kansan-sanjoukkojen
kustannuksella, samalla
kun käytetään biljoonien dollarien
arvosta materiaaleja Ja työvoimaa sotavalmisteluihin,
'hallitus ottaa käytäntöön
menettelymuotoja Jotka alentavat
työläiseten-realipalkkoja sekä
farmarien Ja yleensä louluttajlen tuloja.
Vuonna 1949 Canadan ekonomiassa
varttui aika-ajoittaisen pulakauden
kaikki merkit. LPPin kansallinen
konventioni varoitti Canadan kansaa
siitä kehitysvaiheesta, viitaten niihin
oireisiin. Joista ylimpänä'näkyi nopeasti
lisääntynyt työttömyys. Tämä
kriisi ei "puhjeimut", sillä peläten
kuolemaan asti sen seurauksia. Yhdysvaltain
Ja Canadan halliti^et omaksuivat
sellaisia menettelytapoja, jotka
pönkittivät ' taloutta keinotekoisesti
pitkäaikaisen sotavarustelun muodossa.
Tällä räikeällä kokeihilla ne
sih^ivät toistaiseksi talouskriisin puhkeamisen.
Hallituksen piöiemlrtjet
Ja monopolipääoman palkatut propagandistit
seUttävät, ettei ollut mitään
muuta keinoa täystyölli^-yden
säilyttämiseksi. He levittävät sellaista
ajatusta, että Canadan edessä
oli ainoana vaihtoehtona joko laajakantoinen
sotavahnistelu tai joukkomittainen
työttömyys. He valehtelevat!
Kun; rallaa käytetään maamme
fyysillistä parantamista varten,
niin siitä saadaan dollaria kohti e-nemmän
työmahdollisui&sla kuin slir
tä rahasta, mitä käytetään sotavarustuksiin.
Katrpaiiiäynti .sosialistisen
inaailmanosan kanssa antaisi piysy-välset
Ja voittoa tuottavat rauhanajan
markkinat Canadan tuotteille,
mitä el saada hallituksen haaskaavasta
oseistumlsohjelmasta. Mitä. he
nyt sanovat "sotaboomiksl", ei ole
merkki siitä, että kapitalistinen talous
olisi terveht^yt — ec on toel-aslassa
kuumetta.^ fibtatalous on
kriisitaloutta. Sei' ori samanlainen
keino f"'"ifä avulla HiUer antoi Saksan
kansalle täystyöllisyyden ja vaurauden
ftäriisUcuvan. kun ostettihi
iykkeji* voin asemesta,; Se on mcr
nettelymuoto mikä kasaa korkeammaksi
pyramiidiksi kapitalistisia ristiriitoja/
sitoen hallituksen olemassaolon
ja koko kapitalistisen järjestelmän
sotavalmisteluun.
käsi kädessä Wall Streethi sotavalmistelun
kanssa kehittyy _kam-panja
fasistisen taantumuksen hyväksi
— näin tapahtuu Yhdysvalloissa
Ja kaikissa satelllteettimalssa^
Erottamaton osa Jänkki-imperialis-min
Qanadan militarisoInnLsta on l i sääntyvät
hyökkäykset Canadan kansan
:dem(&raattlsia olkeiftsla vastaan.
On ollut ko-ocidiolnut kansallinen
kampanja rauhan puolesta puhuvien
canadalaisten pelolttamlseksi. On
ollut kansallinen kampanja historiallista
"anomlsoikeuttaV vastaan. Vannoutuneet
fasistit, joita on tuotettu
Canadaan natsien myrskyjoukkopa-taljoonlsta,
saavat, vieläpä heitä roh-kaistaankln,
suorittaa terroristisia vä-klvallantöitä
työväenluc^n Järjestöjä,
niiden omaisuuksia ja yleisiä ko^
kouksla vastaan. Hallitus ja työnantajat
ovat yhteistoiminnassa tinio-nlstlsen
liikkeen demokraattlstep oikeuksien
rajoittamiseksi. Tyypillinen
esimerkki fasistimielisestä suhtautumisesta
työväenluokan toimintaan
nähden oli alahuoneen ylimääräisen
istunnon koolle kutsuminen rauta-tictyö:<
äisten lakon murtamiseksi. Sama
vaara on nähtävissä innoitetuista^
artOätelelsta, missä kannatetaan LP-P:
n laittomaJui julistamista.
CCF:n iOUTA/AT SOTALEIBISSA
Yhdessä tory- ja Social Credit
puolueiden kanssa CCP on vh-alllsesti
tukenut liberaalipuolueen hallituksen
sotaohjelmaa. Luopuen Reghian
manifestista (mikä nimenomaan
kieltää ImperlallstUfeon-fiotaan osallistumisen)
CCF:n oikeistojoihtajat o-vat
omaksuneet St. Laurentin hallituksen
sotaobjebnan anteeksipyytä-r
jän roolhi työväenliikkeessä ja farmarien
järjestöissä. Qlkelstosiiven
eoslalidemc&raatlt. jotka johtavat C-CP:
ää ja osaa unionistisesta liikkeestä,
yrittävät päästä monopolistlen
suosioon Ja ottavat mielihyvällä tehtäväkseen
jpukkDjen huJ^tuksen puhumalla
"demnkratlasta? imperialistisen
sodan yhteydessä. He hajoitta-van
Canadan kansan suurta Imperla-llsmivastalsta
liikettä. He tyOntäväi'
reformeja kannattavia suuria jouk-icoja
takaisin kahden vanhan puolueen
monopoliin.
Aikana JoUohi koko valtltflnmeltrtoa
valjoiitetoan fasismin j a ' sodan fiy-vaksi
OCP:n oikeistosiiven johto tulee
yfliä kiinteämmin sen osaksi. Nämä
oikeistojohtajat tekevät yliaikaa
myydäkseen työläisille St. Laurentin
sotaohjelman. mUcä palvelee jänkScl-impcrialismla
ja kieltää Canadan
unionisteilta Canadan lakien mukaiset
demokraattiset Itsehallintaoikeu-det.
He muodostavat Amerikan so-tapuolueen
työväenliikkeen riveissä.
iVöskennellen kotirintaman lilttämi--
seksi sotadhjelmaan he yrittävät nyt
mxnittaa unionistisen Uikkeen Imperialismin
"työn rintamaksi". Tässä
mielessä haJDitetaan työväen rivejä,
reitataan unioita ja harrastetaan
kommutiistlvostalsta hoitajahtia.;
Samalla tavalla kuin he työskentelevät
Scansainvälisen solidaarisuuden,
Ammattiuniolden Maailmanliiton
hä^ttämiseksi ja Canadan työväen
sitomiseksi Yhdysvaltain sotälconeis-toon,
oikeistolaiset johtajat yrittävät
hajoittaa työläisten rivejä UääUä kotona
saman "kommunismivastalsen"
aseen avulla. Heidän ohjehnansa
tarkoituksena on eristää ja missä
se on mahdollista, kokonaan poistaa
unioista työ^^äenluokan etujen
puolesta kaikkein johdonmukaisemmin,
urheammin Ja iflirautuvaisem-min
toimineet voimat, kommunistit.
Mutta tämä ohjelma el pysähdy tär
hän. Tukahduttamalla unionistisen
liikkeen demoficratlan yritetään pelol-tella
jäsuukapulolda työlliset Ja riistää
työväenliikkeeltä sen kaikki tais-telufcyvyt,
1/PP varoittaa Canadan työväkeä
niistä suurista vaaroista mitä tällainen
ohjelma edustaa ja keholttoa oikeistolaisten
johtamien uniohlen jäseniä
ryhtymään toimenpiteisiin unl-oitensa
pelastamiseksi, säityttSmään,
lujittamaan ja laajentamaan unioi-tensa
yhtenäisyyttä. /
KANSA T A I S T E L E VASTAAN
Yhä suurempien kansanjoukkojen
käsittäessä sen, nMuKtä todella on fcy-iyoVB
sodan' Ja rauhan asioista puhuttaessa,
-he omaksuvat vastuuvel-volUsuutema
— toimivat rauhan puolesta'.
Että yhä enemmän canada-lals|
a herää tähän vastuuntuntoon, se
näkyy^Utä kasvavasU liikkeestä mikä
ktihlUyy Canadan llauhankongmsin
M i ^ L Suuri kansallinen kampanja
Tukholman vetoomuksen hyväksi sai
tuhansia canadalaisla käsittämään
sodan vaaran Ja näytti toiminnan
tieh rauhan hyvilksl.
Canadan kansan suuret'Jötiköt-' ovat
suuresti huolhtraan mekSin maamnu^
j .<$ekaantumiscsta sotaan korefn kan-:
saa (vastaan ja siitän kun asevoimiamme
on myönnetty käytetiäväkst
missä tahansa; minne Yhdysvaltain'
militaristit päättävät niitä läheltääl
Heitä huolestuttaa suuhnattomani
suitti sotavahnisteluohjelma Ja suututtaa
elintarvikkeiden hintojen nou-mi,
mlk<ä johtuu inflatiosta ja sota-:
vero-ohjelmasta. Heitä suututtaa St.
Laurentin hallituksen julkeat petokset
vaalihipäustensa suhteen.
Kaikkialta Canadosta nousee lisää
vastarintaa Yhdysvaltain imperialistien,
erikoisesti sen sotadepartmcntin.
oykkärimälsyyttä vastaan tolmlnnas-soan
tässä maassa. Yhdysvaltain
lentötukiascma Ja muut Canadat olevat-
laitokset. Jolta Jatkuvasti laajennetaan
JäJIsätään, pidetään sillä tavoin
käynnissä Ikäänkuin ne olisivat
Yhdysvaltain alueella: niiden henkilökunnat
eivät ole vastuuvelvollisia Canadan
lain edessä; niiden monen upseerin
katsantokanta: ja edesottaml-set
kuvaavat miehlstäJouTzkoJen upseerien
edesottamisla vallatussa
maassa.:
Vastarhita jälkien militarisointia-vastaan
Canadassa on vasta tuntumassa.
Mutta vastarbita W a 11
Streetin • sotaohjelman. seuramxik-sia
vastaan on jo laajakantoinen.
Sen suurin ilmenemismuoto oli rau-tatletyölälsten
suuri lakko. Nousseiden
elinkustannusten pakoittamana;
kehittyy palkkaliike. rähän asti järjestymättömien
työläisten keskuiKles-sa
näkyy lisääntj'vla'raertckejä järjestymisestä.
Tlyöläisperheiden äidit ja kuluUa-
Jat yleensä vaativat lopettamaan
ruoan, polttoaineiden ja vaatteiden
hintojen kohottamiset. He vaaifvat
hallituksen toimenpiteitä monc^Us-^
tien julkeata voittollua vastaan, kohtuuttomien
voittojen veron täytän-töönottamlsta
ja hallituksen tuklra^;
hojen myöntämistä siten, että työläisperheiden
lapset saavat maitoa ja
muuta välttämätöntä ravhitoa.
;ParmarIt ovat kiihdyksissä siitä
kun heidän ulkomaamarkkinansa on
harkiten uhrattu ja kun heiden tulojaan
on vähennetty, kun heidän kaikkien
tarvikkclttensa (hinnat nousevat
hallituksen sotaohjelman perusteella.
Preerifarmarit, Joiden maridclnoita on
supistettu Yhdysvaltain etujen tjry-dyttämiseksi,
ja joiden vehnäsadosta
on miltei toinen puoli luokiteltu rehuviljaksi,
vaativat järjestettyä toimintaa
Canadan maatalouden uhraamista
vastaan. Fatailjärjestöt o-vat
esittäneet laajakantoisia vaatimuksia
(Vuoden 2950 sadon kuljetus?
lakon järjestämiseksi.'
K A N N A T I ^ A A BiiUliÄA /
Canadan ran8kalai8ten'k^kUU<]tt
vastarinta Cahoifah- sotajoukkojen
Koreaan lähettämisen suhteen. Tä-hiän
mielialan laajuus näkyy siitä; et-t^^
iQuebecfn maakunnan 72:n kunnan
öonnestarlt Ja valtuusmiehet alle-xb-
Joittivat Tukholman vetoomuksen;;
sen näkyi St. Jean Baptiste.Societyn
kannasta hallituksen sotaohjelmaa'
vastaan Ja sellaisen vaikutusvallan
järjestön kUIri Union des Elcoteuraln.
(Social Credit) eotavastai/icsta toiminnasta.
Ainoat (äänet, jotJka alahuoneessa:
vastustivat' Canadan sekaantumista
Kofcari soikion, tiilivat kolmen fans-ka^
Lsq^i^^alfiisen parlamentin Jäscr
neri tahdita. Heidän kaniansa oli im-pcHalis^
isciBn ulkomaansotäan osallis-tuii^
sta vastaan imperialismia ja armeijan
pakko-ottoa vastaan.
sukupolvien aikana Canadan rans-kaliiset
ovat taistelleet armeijan
pakkorötipa : Ja 0ritannIan imperialismin
: ulkomaasotiin o-^allistumlsta
vastaan. Heidän keskuudessaan laa-:
jence nyt' nopeasti käiiitys, että St.
Laurentin hallltas aikoo sitoa heidät
Jänkki-Imperialismln uKfomalscen. sotaan,
ja auttamaan Amerikan imperialisteja
vahnlstahiaan Canadallc sellaisen
ikeen; mitä: Britannian imperialismi
cl ollut kyllin voimakas ylläpitämään.
Täten St, Laurentin so-tädhjehnan
vasttistatnincn X7anadan
ranskalaisten keskuudessa liittyy heidän
taisteluunsa sen oikeuden puolesta,
että he saavat it.sc päättää
kansallisesta kohtalostaan; Kehlty-^i
rauhan hyväksi ja sen laajentaminen
on erittäin tärkeä seikka taistelussa
Canadan vapauttamiseksi sotaleiristä.
Canadan ranskalaiset haluavat rauhaa.
He «tahtovat kansallista oikeutta
päättää omien vaUttuJen edustajiensa
kautta minkälaisen kannan
ranskalainen Canada omaksuu kaikissa
asioissa, mihin liittyy sodan ja
rauhan kysymys; he vaativat oikeutta
siihen, ettei ranskalaista Canadaa
pakoiteta sotaan vastoin sen kansan
(»naa tahtoa!
il OSA
LPP:n TEIITAV>iT
Canadan korkeimpana: tarpeena on
on se, että saatetaan tappioon ne
voimat, jotka yrittävät «viedä maamme
sotaan. Canadan pitäminen pois
sodasta edellyttää sitä, että palautetaan
ja säilytetään kansallinen Itse-
^ieyytemme. 6e vaatii hyväksymään
sellaiset kansalliset ohjelmat jotka
j>erustuvat selVästi Canadan Itansaii
eduille. Se tarkoittaa hallituksen nykyisen
sotaohjelman.: muuttamista
rautuuu^Jebnoksi:' iSutmnitelmak-si
minläl avulla saamme takaisin it-on
laajalle Jevlhnyt:~ populäärinen poLi /.ötali^irl^tä': j a > o I ^ ^
niaailmanlanjiiiftta lebiä; mifkSi?yUäpI-ä>^^
tää Y K : n sääntöjä iAoi^^^sdloM- ]
vän rauhan. Näiden ylevien J d f e b - i;
nenkaikkca canadalalistcn'. täimltl^t- '
den hyväksi tämä konventioni 1iu>ia'^
LPPJn kalkki voimat Ja vhtölttaa j ju
.icnistölle seuraavat tehtävät: • '<
RAKENTAKAA YliTEIäRiNtA- . .
MAA TOIMINNASSA 1 ' , ^ ' | l^
Neljän imperialistisen sotapt|<>luein r<^|||
ylh&äm päin rakennettua kokfM>mu(iif:%
ta vastaan LPP keholttad ^^hittji- :';|
mään yhtcisrintamatolmJniaa ajhaail-t:
tapain, . , ,
(Maamme jänkklmilltarlsoihtia vaa:- ;
taan LPP taistelee mahdomi^mqiän/;
laajan liiton saavuttamiseksi ran^k^;
ja englanninkielisen -Catutdanj
klen patrioottisten voimien TäUUft- r - '
rauhan' Ja Canadan itsenäisyyden::
hjvaksi! ' '
Ensimmäinen ehto ^htelsrfntaman;
rukcntamlseksi alhaalta ylö^hi on i
Ko:fKR£ETTXSUU8: JBärikoistbimoa-^^^^^^
kiteiden aloittaminen visseissä/ täiÄ-H
uksts.sa. Sen alolttamispaikkia on
siellä mLstTä 'kommunisti tapafi työ-toverinsa.
Kysymykset, Joiden; poh- ,
Jalla bc aloitetaan, ovat nUtl|,;Joiden . - ' i
yhteydessä työtoverhine ovat f atmilta: '
toimimaan. ;
Toinen ehto on JOUSTAVUUa:^
Meidän tehtävämme on joht^^ tai«^
teluja Ja sen tehdäksemme miSaUk;
täytyy varoa lahkolaista ;»Uik>euttaj
mikä asettaa kommunistisen joiijel^
nian hjvä/tsiymiBen "ehdoksi hetl-kohtalsten
tarpeiden puolesta Järjestetyssä
toiminnassa. Samalla ^certaa Ilme
vaatustamme kaikkea'oppi^ttthts- '.;||^
ti>;ta pässlivismitta, kaikkea « n^
mahdollisuuksien aliarviointia ^ t e l ^
toiminnan' suhteen Ja ty(BSisteo:taistelu
valmiuden allarvlohitla. J .
Täniä konventio esittää keskeisenä
ja kiireellisenä tehtävänä ktdc^fMiOr
lucelle yhteistoiminnan järj
nyt—, rauhan, <Iemokratian.*ltansan
taloudellisten tarpcklen J a Canadan
it»cnäl»y7den puolesta. ' ,
4
il
RAKENTAKAA, L A A J E N T A ! ! ^ ' ,
RAUHANLiiKErrA !;| *
LPP kannattaa sydämensä pöbjas^
Canadan Rauhanfkotigressln j^bdolft ,|
toimivaa järjestettyä rauhanUiket|^;'>^;
ja lupaa kaksinkertaistuttaapo^nlst^'^^^^^^
luam sen hyvHuA, että aaataisUa 'T/^ :t ,\
laajemmat joukot rauhaa ral^lstAvia' |'
cahadalaisla osallistuttuuni »auhi^
toimintaan. Jokaisella palk)i(aki
nalia ja kaikissa teollisuuksissa
pyrkii rakentamaan rauhankfljifil»
ta työmailla, naapUripUralitfr J»'^KI&|- '
Pillä. ::PuolueV^röÄen^^
unlolden. ^äiuilm J f t ^ ^
ktuttimrijärjfestöjen " "
ja leesku^lutiiqtwi^k<da
dembkroÄttirtll^r''^;''
daan canadalaisten-dhi?:>
ji::;;y^^
f
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, January 11, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-01-11 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus510111 |
Description
| Title | 1951-01-11-05 |
| OCR text |
mm mmm mm 1
Git IXTRA PROFITS OK
MARKET HOGS
witb Quaker
FUL-O-PEP Hog Fhkher
Gr^in lacks many esscntial food
ilutricnts and is iiot a balanccd
r^tiqn for hpgs. Quaker Ful-O-Pcp
Hpg F^nisher is jperfectly balanced
to the feed requirements of fattcn-ing
hogs. Ful-O-Pep saves you 1/3
or more on feed
\53^Vi^Vr <^osts and gets
hogs off to mar-
^ket 1 to 2 months
carljcr. Saye feed
ma
fusr
save labour—
' e cxtra pro-y
Quaker
\ . KOC .
^ S U N -
VALMISTUS-SEOS
Tyytyväisyys
on
m&iän
ohjelmana
seoksemme
ovat
aina
priima
aineista
vasta-valmistettuja
lOOKfORTHESTRIPED Quaker fUQ^Mg SACK
k
K A R J M RUOKAA J A RiHUJÄ
FPL.O.Pi;P fflffiy|iitf«ff^ylftä .
f17E<-Ö-rCP iiiniittiiinäshl>p^t«
FinL>0'PEP Soper Graen Pdlete (Bnobo» pUletio WBO«itni)
QUAKEB napmhoa
FOIrO-riBr kumibn taapbUarehns
OlSTEBINK|[Q^fA ...rVT.
K|V^}^iUSAIN|:|TA. kaikenkoköisto
vsvtiasAArmonA , zso kpi.
FCL-OoFEP vasikan jaahoja B.I
FVL-OTPCP vasUtanrooka-peUets 8,1
QVAKEB vasOtanianboja
MAnOKABI^KSEpKälA 19%
MAlTOKABlANSEOKSIA , 2*%'
FVL-O-PEP Vahvistnsniokaa
FUL-Q-PEP sfanaloitfamlsniäskiä
SlASAA^VATVSStOS
SnNKASVATUSSEOS Ajax
SIA^VA|4«ISX|TSSEOS ;
FUI.-0.PEP (änasläimiokaa ^-^—^
KAVBOlA Nb. f lännen . 1 3iB3'
KAUBOJA; Ontario "^gg
KAtlBOIA. sMpiitula lOO Ib.
KAVBOJA, purislettnja tai rullatiaia 80 Ib. säkki
KA17RA- 4A.QHBASILPPUA
O B B A ^ F P U A SiOS
BlUOBbfTA NISUA , SJtO
MAISSIA kokonaisina S^BQ
FIJL-O-PEP »eTosKhna i^SS
QUAKEB yldsjaolibja 24 Ib. tJfS
. 98 Ib. SJBft
VmOJ.E WqEAT-jai;hot 98 Ib. slSS
SAXOS k^kkujÄnlipt ?4 Ib. t.45
QUAKEB k^||£i|^niä 5 Ib. ,49
Hleqp3^' ^ i kariselta 20 |b. i,75
BUCKEYE n^Ijäuhbja 24 Ib.
• md' , 98 »-'^^s
Hiedoa snolaa 100 Ib. l . SS
lotisaolaa tai kariceaa suolaa 100 Ib. Jti^S
Snola möhkältitä 50 Ib. 1.00 — Jotladsaltävät 1.10
Cobalt- rr;.:.— SO Ib. 1.20
mm E- CHARETTE & Sons
• JAUHOJA • JYVIÄ • REHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
186 Louis St., Puh. 3-0531 Su^bury
^ ' wm^
NÄKYMÄTÖN LINTUMAAILMAN
KUOLEMANLOUKKU USA:SSA
YeUowstonen k a n s a 1 lispuistossa
näyttää mysteeriot ja ihmeet väikkyvän
joka. käidenkäänteessä, mutta
harvoja seikkoja on sielläkään niin
hämmästyttäviä • kuin pieni lammikko,
missä sadat avuttomat hnnut jor
ka vuosi Ccohtaavat tuhonsa. Viattoman
näköinen pieni syvänne, jota
mlelmanmin nimittäisimme "Myrkky-laaunlktäcsi,"
sijaitsee Mammoth kuu-malähdeirmodostuman
ylemmällaV terassilla.
'
Paikka-onäiyivin varjostettu ja peittyy
ylelliseen ruohokasvullisuuteen —
thoi&Mtt^Ieva lepopaikka kenelle: ta-ifiansa
fvarattomaneihyöRerisuktiisöle,
joka pysähtyy saadakseen virkistävää
juomaa, ja kylpyä. Vesi on kyllin
turvallista juoda, jnutta kuolema väijyy
carbon-dioxide kaasussa, jota jatkuvasti
pulppuaa pinnalle. "Enminä
päivinä alue on kuolemantyhjiö. Koska
carbon-diovide kääsu on raskaampaa:
kuin ilma. sen keskittjTnä l i sääntyy
siinä mälärin, että sen uhrien
nopea hengityssyteemi on voitettu
ja ne lysähtävät maahan.
Olen varma, sanoo Mildred J ; Eric-son,
joka asiasta kirjoittaa Natura]
History julkaisussa, että nämä linnut
eivät aina menetä (henkeään ensfcn-mäisellä
reisullaan, sillä tuuli joskus
pitää .paikan ihyväilmaisena ja turvallisena.
Kuitenkin ennemmin taJ
rayGhemmn lintu viipj-y liian kauan
siellä'vääränä 'pärvahä.
Uhrien lukul^ää^ä vaihtelee sää-suhteitten
mukaan ja liippuen kaa^u-ke.
vkittymästä. Kahdella eri käynnilläni
laskin 26 kuollutta lintua
maassa lammikon reunalla, Joskin
päivittäinen uh^uku iharvoin on
näin suuri. Lintulajit vaihtelevat rää-kj-'
västä huuhkajasta pieniin hyönteisiä
pj^dystäviin lintuihin.
Kukaan ei tiedä.kulpikapaljon lintuja
kuolee täällä joka JJesä — mahdollisesti
satoja, '/raakkaa laskelmaa
ei voida tehdä, kDdcaVpetöelälniet vierailevat
paikallaiölsip, ja' toerkuttele-vat
pienillä siiveäEfllllä uhreilla.; Kajuutat;
näädät ijajtärjät pitävät sitä
silloin ruokasalinaan, ja niiden ruokavalio
riippuu luonnon epävakaasta
oikusta. Joka aamu puiston luonnontietein
j ät (hayaltsevat, että joka
eilispäivän uhreista.jpn 'hävinnyt Ja
että "uusia on tullut tilalle:
Ilmeisesti neliJalkai$etdeläimet.harvoin,
jos "Kds&ati;'^ tukäitMt kaasuun,
luultavasti i^fesi'^fettä ne eivät
ole niin herkkiä sppöipiihtaalle ilmalle.
Tulee muistaa,'että kanarialintuja
on kauan aikaa viety kaivantoi-ihln
saadakseen selville ix^Tkyllisten
kaasujen läsnäolon: Toisissa osissa
yell6wstone puistoa kerrotaan niin
suurien eläinten kuin ikarhujen ja
elkkien kuolleen samalla tavalla, vuosina
1888 Ja 1897 tehtyjen tarkkailujen
mukaan. Kuitenkin puiston pää
luonnontieteilijä David dc L. Condon
epäilee tätä tieteellisessä ikuukausi-juikaisussa
v. 1899 Julkaistua raporttia.
-Hän tiedoitti kolme kertaa .vierailleensa
Death Guldillla, mistä; nämä
tiedot ovat kotoisin,, etsimässä
sulfurikaasuihin kuolleitten eläinten
raatoja. Mutta hän el ole koskaan
löytänyt ainoatakaan, Ja on taipuvainen
uskomaan, että ankarat tal-r
visuhteet ovat voineet tappaa sieltä
löydettyjä suurempia eläimiä. Tosi-,
asiassa hän uskoo, että kaUckilähteet-
Bumbus Butten alapuolella ovat ehkä
paljon vaarallisemmat kuin Death
Gulch.
•Oli miten tahansa, "Myrkkylam-
ABeriliol. — Ibnoittacs^an uudesta"
"rauhan turvaamiseksi" laaditusta"^
laista;,Joka wtaiaanastul Xtfi-Saksaii
peq^Pitrpattisessa Tasavallassa i^iflii-i
kuun 16 pnä, halUtuksen puhemies^
sanoi:,
"yhdysvaltahj. Britannian Ja Ranskan
pyrkimykset ajaa saksan kansa
tuhooii;; vieUessdtaan Ja suunnitehnan
mukaiseen uudelleen aselstautumi-seeri,
mttodostaa vakavan vaaran Saksan
D^moä^attlselle Tasavallalle.
"Voidakseen kohdata tämän vaaran
Ja säilyttäfiksfeen Saksan kansan
Ja kailtikienraufhaa rakastavien kän-:
«ojen T välisen ystävyyden, kansan
edustajahuone on OiyväScsynyt lain
Jauhan turvaamiseksi käsittäen; että
ainoastaan' rauhan Ja demokratian
lietä voidaan 6aksan kansan yhtcnäi-:
^Ts Ja riippumattomuus saaivtittaa.^
. (Kaikissa Itä-Suroopan; kansande-moHraattlslisa
maissa on hyivftksytty
saman suuntaiset lait.)
; Seuraavassa mamitun lain viisi ensimmäistä
koHtaa, joiden rikkomisesta
voldaön tuomita vankeus- tai ku-'
rltusbuonerangaistuksiln: »
1) Levittää valhetta toisesta valtiosta
tai kansalta; :tehdäagitat-r
sionia tai vaaUa boikottia lieltä
vastaan, tarkoituksella .rikkoa ys-tävQliset
suhteet kansojen välillä
t ja vetää Saksa uuteen sotaan.
2) ar Propasanda hydkkäyksen
-puolesta, erikoisesti: hydkkä}'säo-dan
Ja yleensä sodan puolesta Ja
kaikenlainen agltatslonl millä Jollakin
tavalla pyritään saamaan
Saksan kansa vedetyksi sotaan;
b- Värvätä tai keiholttaa safksa-
; laisia liitteinään Ranskan muukalaislegioonaan
tai Jdhonkin muu-ihun
palkkararmeijaan.
3) Propagandan levlttämiiien
iSaksan militarismin Ja* imperialis-ntain
uudelleen pystyttämiseksi
taikka Saksan liittämiseksi johon-kin
militaristiseen ; taloklin.
' b- Loukata kanjalnvälisiä ^sopl-
' muksiä. Jotka palvelevat r^iihan Ja
Saksan demokraaitisentkehityksen
asiaa, tarkoituksella vetää saksa
h>'C)kkäyssotaan.
• 4) Ylistää tai tehdä-propagandaa
atomiaseiden tai muiden
' joukkotuhon aseiden; kuten myrkkykaasun,
radioaktiivisten kemi-
- kaalien, tai hakteoriolooglsten i n -
liioUlavlen aseitta kuito puolcs-ta.
Parjata täi iid&oa yteiiiailsot.
ta rauhati GälMt)9titr(st^ Ja mJlttp-mistft
kdhUan, tai iäiä^'o^tat-si04Ua
raiiHah pdoliis^ heidän
tyititiiän vazt99ti' eU vainota
Jieltö.
midin^saidastisii illääattlic&ta vql-daäh
I t e v e M ^ t£(&a^lssa ixfmi-
6a);k&|Klh. tiiuty;v{aWätQlisa 5
vuodekt vahlt^ulrätii^tiääfäta aina
^läcBtitke^n vahlceutccii asti. sel-laists^
tapai^l^slssäc-kfin-riätöniu^
tialli-tukscn
tai sen automiesten toimdcsit
annosta, tarkpitukfie^^ cdist&ä sot^-
l\^|eria^ ,|a heiden,^«ildt^sohjpl.
vitaan;-:'011: l^öli^mtt^^
dollii^en. Kuolötnantuomlo tapauksissa
suoritetaan täydellinen omal-
Mlkko" vie lintuveronsa milloin* ikänä
ölösuihteet ovat siihen suotuisat, Ja
se on yksi ka&ista epätovallishnmis-ta
vaaroista mitä linnut voivat 3c«ih-data.
6^udch takavarlkohptnep, «nuttä; vain
osittain yli 5 v. vfipk^stuöiniötapa-
.i^issa. Henkilöt, jotka Cämäri }ain
mukaan tuomitaan vankilaan, menettävät
kansalaisoikeutensa.
Tämän lain tikkojlen rankalsenjl-'
sesta tulee huolehtini^&nS^sah^De-mokraattlspn
• Tasavallan yllprokp-raattori.
taikka siihen valtuutetut: jokaisen
; maakunnan f «prokuraattorit.
Yliolke^ideila tuiee olla valta tuömlqn
antamiseen, vaikka rikoksen olisi
suorlttähiit sellalnen^n^Sfaksoii kan-salatnbh,'!
-joka' elfole Saksan Demokraattisen
Tasavallan alueen asukas.
rCoistiOiia, tainmlk. 11 p. «-^Thursday, Jän; 11
iiiiiÄSii^iiiliiiii^M
TALOUSPULAN RASITUSTA
. K I B J . ABNOLD VKlAf Att
NeuVosto-Eestin piämlnlsteri
•mm m.
Kaksi niiorta nuniiaa
kuollut tuli|ialössa
st. Janvier, Que. — Täällä olevan
nunnien koulun tulipalossa menetti
henkensä kaksi nuorta nunnaa.: Henkensä
menettäneet ovat sisar Rac3iel
de Jesus 19-vuotias ja sisar Annette
Sauveur 20-vuotlas.
Kuusi muuta nunnaa, jotka olivat
rakennuksessa tulipalon alkaessa, pelastuivat.
; Lääkäri on todennut, että molemr
mat tulipalouhrit tukehtuivat
vuun.
sa-
VABTIOTORM-SEUBAN
PUHUJA MQNTBEALISSA
Kuten lehtemme tämänpäiväisessä
numerossa olevasta'Ilmoituksesta
saatetaan havaita on MontrealUi suomalaisille
jäi-Jestetty kaksi eslteUnäft
emi sunnuntjBln tIenookflL vyartlotor-nl-
seuraii e<^ustaJa E. Harteva pltärf
siellä samat puheet, jotka li^n on
esittänyt Torontossa Ja SUdburyssa.
Katselkaa ilmoitusta toisaalta lehdessämme.
Neuvosto-Eestin teollisuus c l tunne
enää talouspulaa^ vaan kehittyy jat«
kuvasti «Vflltloh suunnitelmien multaa
eesti. Niinpä ostm. vuoden 1049 koko^
liaUtilotanto oU Jo keksi ja puoli ker-;
taa suurempi kuin «odan edellä.
Ön^alvan luoaQolIista. että Eesti oh
vbliiiii kehittyä liäin erinomaLsclla ta-^
valla BGCi ansiosta, cttä^ se on Neuvas-totasavaltpjcn
liiton tasa-arvolncn jä<^
sen J a ettln s6h' kansantalous on osft
koko suuren maan kansantaloudesta.
Muussa topauksessa Eestistä olisi jo
aikoja sitten tullut imperialismin uhri.
.'Neuvosto-Eestillä Itsclliiän ci ole
kalkkia-tarvittavia roaka-alncitaSili
tä.'puuttuu mm; puuvillaa; klvihllltäi,
nafioa ja metallia. Entisaikoina tarvittiin
niiden, hankkimiseen kultaa tai
elintarvikkeita. Nyt on tilaime aivan
tolsctU^inen, sillä ttyt Neufbsto-Eesti
saa TukaTatneita J a koneita Neuvos-tpliitontnuilta
tasavalloilta. Tehtaiden
koneisto on kuluneen vuosikymmenen'aikana
suurimmalta osaltaan
uusittu.
'Toisten neuvostatosavaltojen- avus^
tamana EestLisä on:rakennettu suuria
tehtaita; jotkav valmistavat lluskaki-<
vestä kaasua teollisuus- ja valaistus-,
tarkoituksiin. .Tällaista teollisuusalaa
cl ole mlssääh muussa maassa. ^
Porvarillisessa Eestissä teki (huomattava
osfi työväenluokasta työtä
crid^iiiilMstH). ä^nfiViklkalaläte^.-ruot-
,e«|a(st^n tlant^^ldistöq(kapitalistien
hyväksi,-fii|ä''lHf»es hti^pxbs: kökö.^Ees-tln
teolilitutätiaotannosta omistivat ui-kätPfa^
tot' mmmtititMmn&m
k^^URiÄ.' jä w»Yu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-11-05
