1961-06-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, kesäk. 29 p. — Thursday, June 29,1961 VAPAUS Telephones: -Bus. Office OS. 4-4284; Editorial Office OS. 4-4265. Manager (LDBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canädians. Es-teblidied Nov. 6, 1917. Authorized 8fl «eoond class maU by the Posti Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice weekly:, Tuesdays, Ttaursdäys and Saturdays by Vapaus Publishing Ck>mpany Ltd., at. 100^102 S m St w;, Sudbury, Ont., Canada. E. Suksi; Editor W. Elclund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appllcatlm. Translätion free of chärge. TILAUSHINNAT: Canadassa:. - - 1 vk. 8.TH) 6 kk. 4.25 S kk. 2.60 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4Ä) Suomessa: < l^^vk. 9.50 6 kk. 5J!5 I li; Tonmtcni rakennustyöläisten lakka Toronton rakennustyöläisten lakko, jonka selkäranka ja taisteluyalmiina rivi jäsenistönä ovat sodan jälkeen Italiasta tulleet siirtpläistyöläiset, jatkuu ja laajenee edelleen. Kaikki toiveet työläisten taistelutahdon heikkeneniisesta tai heidän "fiviensä hajoamisesta valuivat määhantaina hiekkaan Sun 16,000 rakennustyöläistä kannattajineen pifT CNEn istuinpaikkoja hyväksikäyttäen suuren kahsaläiskokouksen, rnissä ilmaistiin Ontarion järjestyneiden työläisten myötätunto ja tuki näille lakkolaisille ja samalla näytettiin työiiantäjapiii-reille rakenniistyöläisteh horjumatonta joukjcovoimaa. Kun nämä lakossa olevat rakeniiustyöläiset eivät saa unipitaan mitään lakkoavustusta, ja kun he eivät voi periä edes työttömyysvakuutusta, niin joissakin piiireissä on ilmeisesti kasvatettu toiVeajatusta siitä, että nälkä ajaa vlakkolai-set; työnantajain; armoille. Niinpä, nyt kerrotaankin, että myrskyiset suosionosoitukset puhkesivat maanantaisessa suurkokouksesa kuri Ontarion työVäenliiton (ÖFL) johtaja, Dayid Archer lupasi puheensa yhteydessä, että tämä 500,000 jäsentä käsittävä järjestö rupeaa keräämään rahallista avustusta näille lakkolaisille, r Toisaalta koköusyleisö osoitti voimakkaasti paheksumistaan siitä, kun Toronton sekatyöläisten uniön järjestäjä, Giancarlo Stefanini tuomittiin noin viikko sitten kuudeksi kuukaudeksi : vankilaan peloitukseksi toisille lakkolaisille, kuten poliisituomäri selitti tuomionsa langettamisen yhteydessä. ^''•Vv" V;;^//'V- " "Minä olen tyrmistyriyt ja kauhistunut sellaisesta oikeus-käsitteestä, minkä mukaan poliisituomari^^^^^y^^^^ varoittavan tuomion sen sijaan, että tuomio langetettaisiin hänen asiansa perusteella" sanoi David Arcfter puheensa •yhteydessä. (• Jatkosotahistorian muistiinpalauttamista (3); •'leikki tarjott^^^ Rakennustyöläisten lakko alkoi kesäkuun 7 pnä. Nyt on lakönalaisena yhteenlaskien $300,000,000 arvoiset työmaat, mukaanlukien Qntario Hydron ja Bell Telephone-yhtiön ra- . k e n n u k s e t . " ' - / • ' • : • [ • ' : : ' ; ' • • ' : ' ' - ' ' ^ - ^ - ^ ^ Rakennusyhtiöiden järjestö — Builders; Exchange — on pyytänyt Ontarion työsuhdelautakunalta lupaa nostaa oi^ keussyytöksen sekatyöläisten union sihteeriä, Gerry Gallag-heria vastaan. Hallituksen työsuhdelautakunta ei ole vielä tehnyt mitään päätöstä tämän pyynnön suhteen, mutta rakennustyöläisten puolesta ön annettii selvästi ymmärtää, että heidän unionsa ei tule käymään mitään neuvotteluja siinä ^ tapauksessa jos Gallägherin pään päällä on oikeusjutun vaara. liäkon perussyynä on siirtolaistyöläisten osaksi tullut tunnoton riisto ja sorto. Rakennustyöläiset selittävät, että suuret rakennusyhtiöt antavat erinäisiä tehtäviä — kuten esimerkiksi kattamistyöt, muuraukset, rappaukset, maalaukset jne — "älaurakditsijoille" välttääkseen siten union palkkojen malcsamisen voimassaolevien työehtosopimusten mukaisesti. Torontossa oh tuhansia ja tuhansia hiljan Italiasta tul-leitä siirtolaisia,, jotka ovat olleet pitkiä, aikoja työttöminä. Juuri näiden, talousvaikeuksissa olevien ja kielitaidottomien työläisten asemaa hyväkseen käyttäen on rakennustyömailla riistetty julmasti ja tunnottomasti. Sivumennen sanoen, monet näistä "alaurakoitsijoista" on italialaisia "yksityisyrittäjiä", jotka omista kansalaisistaan piittaamatta ovat valmiina tekemään likaista karkeistyötä suuryhtiöiden hyväksi, kunhan siinäyhteydessä saavat joitakin muruja isoisten pöydältä! Rakennustyöläiset vaativat unioittensa avulla hetikoh-taista parannusta tähän tilanteeseen, He vaativat $2.00 tuntia palkkaa sekatyöläisille ja eri ammattiiniehille,a nilta. Myös vaaditaan työviikon säännöstelyä ja lisämaksua ylitöistä. ; \ Ottaen huomoion rakennustyöalan sesonkiluontoisuuden ja sen tosiasian, että työnantajapiirit yrittävät/käyttää hyväkseen nykyistä työttörivyystilannettakin — vaikka se pitkän päälle pahentaa vallitsevaa lamakautta — Toronton rakennustyöläisten vaatimukset ovat perin kohtuulliset. Nostakaamme lakkiamme Italiasta hiljan tulleille siirto-laistyöläisille, j otka osoittavat, että he eivät pelkää mörköj ä, vaan ottavat päättävästi paikkansa maan työväenliikkeen riveissä oikeutettujen vaatimustensa läpiajamiseksi! Taistelu-tarmollaan nämä italialaiset siirtolaistyÖläiset ovat saavut-tneet Canadan muiden työläisten kunnioituksen, kannatuksen ja myötätunnon! : 1 Antakaamme mekin puolestamme Toronton rakennustyöläisille jakamattoman kannatuksemme ja tukemme! Taft-Hartley lain "kuuria" Yhdysvaltalaiset merimiehet saavat nyt presidentti John F. Kennedyltä pahamaineisen työ väen vastaisen lakitekeleeri — Taft-Hartley lain — reseptin mukaan valmistettua hoitokuuria: Presidentti Kennedyn sanotaan "pahoitelleen" asian johdosta, mutta siitä huolimatta hän turvautui mainittuun työväenvastaiseen lakitekeleescn lopettaakseen 11 päivää kestäneen merimieslakon.' i. V— / - ' Tällainen, "pahoittelu" palauttaa mieleen jutun isästä, joka poikaansa piiskatessa vakuuttaa, että lyönnit sattuvat yhtä kipeästi sekä kurittajaan että kuritettavaan — vaikka varsinaisen toimituksen päätyttyä on piiskanjälkiä vain kuritetun takamuksissa. Yhdysvalloissa nyt olevat mcrimiesuniot edustavat kaikkiaan 85,000 jäsentä. Heidän lakkonsa johdosta on Yhdysvaltain rannikolla ankkuroituna 150 laivaa, mukaanlukien eräitä matkustajalaivoja. • • Vedotessäan Taft-Hartley lakiin tämän lakon keskeyttämiseksi, presidentti Kennedy selitti, että tämä lakko, jos sen annetaan jatkua, uhkaa Yhdysvaltain terveyttä ja turvalli- . suutta? Samalla kertaa hän nimitti 3-henkisen komitean, tutkimaan merimiesten ja laivojen omistajain välistä kiistaa ja määräsi sen esittämään tutkimuksensa tuloksista raportin hänelle perjantaina, kesäkuun 30 pnä. Sen jälkeen kun presidentti on saanut tämän raportin, hän,voi määrätä Taft-Hartley lain mukaan merimiehet takaisin työhön, 80 päivää kestäväksi viilennyskaudeksi. Toisaalta merimiesunion puheenjohtaja Joseph Curran on sanonut, että Taft-Hartley lain kurin avulla gi merimies- Epäilemättä jo eversti - Veltjen-sin Helsingissä elokuussa -40 käymiä neuvotteluja Saksan asetoimituksista ja "lomaläiskuljetuksista" on täytynyt edeltää suljetuissa up-seeripiireissä käydyt alustavat neuvottelut saksal ais-suomalaisesta yhteistoiminnasta Saksan hyökkäystä siilmälläpitäen" Muutenhan Veitj ensin tehtävä Helsingissä ei olisi voinut sujua n i in kitkattoman nopeasti, kuitenkin esimerkiksi eversti W. H. Halsti väittää, että "ensimmäisen kerran joutuivat korkeat suomalaiset j a saksalaiset sotilashenkilöt tapaamaan toisiansa vasta tammi—helmikuun vaihteessa V. 1941". Tämä olisi ollut kenraali Heinrichsin käynti Saksan päämajassa, ja Halsti väittää vieläpä niinkin, että Heinrichsillä oli tarkat ohjeet välttää kaikkia "sotilaallista yhteistoimintaa koskevia mielenilmaisuja". Tällaisillakin väitteillä yritetään ylläpitää myyttiä, että loppujen lopuksi saksa-lais- suomalainen yhteistoiminta syntyi.vasta sitten, kun sota puhkesi, vasta kun Suomi muka joutui "uuden hyökkäyksen u h r i k s i " kesällä -41 j a että kaikki ratkaisut olivat pelkkää kohtalon kulkua. Kaikkia jo vuoden 1940 puolella käytyjä neuvotteluja ei voida peittää ,koska niistä on pitävät todistukset, mutta näistäkin yritetään yhä meillä antaa kuva, että suoma- Iäiset, kuten Heinrichs tässä, olivat pelkällä "kuulolla", tätä valheellista rakentelua auttaa nyt paljon se, että Saksan taktillisten etujen mukaista oli luonnollisesti peittää sodan puhkeamiseen saakka sodanvalmistelut ja yhteistyöneuvottelut niin pitkälle kuin mah doUista ja siksi viralliset asiakirjat ja annetut todistajalausunnot paljastavat vain osan. Johtavan tärkeitä sopimuksia tehtiin suljetun p i i r in henkilökohtaisin ratkaisuin. Tyypillinen esimerkki on kautta-kulkusopimus -- sehän löydettiin vasta aivan äskettäin — joka käänteentekevästä merkityksestään huolimatta on puettu vain kuljetussopimuksen muotoon allekirjoittajina pari alemmanasteista upseeria. Paljon aineistoa on varmaan myös tuhottu j a erittäin tär-keiiä sopimuksia, joiden olemassaolo melko varmasti tiedetään, on yhä kätkettynä julkisuudelta salattuihin arkistoihin Helsingissä. Ensimmäinen todistettava sotilaallinen yhteistyöneuvottelu 'Velt-jensin käynnin jälkeen on kenraal i Talvelan käynti vuoden -40 syyskuussa Hitlerin päämajassa Mannerheimin valtuuttamana neuvottelijana. "Tämän tapaamisen aikana päästiin sopimukseen Saksian ja Suomen' pääesikuntien kesken yhteisistä valmisteluista hyökkäystä ja sodankäyntiä varten Neuvostoliittoa vastaan", todisti Saksan sodanaikainen sotilasasiamies eversti Kitschmann Nurnbergissä. Erittäin paljastavia ovat Saksan Norjassa olleiden joukkojen esikuntapäällikön ev. E r i k Buschenhagenin todistajalausunnot vuodenvaihteen malaisissa lähteisä sijoitettu kuukautta myöhempään ajankohtaan. Jatkaakseen työtään sai Buschen-hagen tehtäväkseen matkustaa helmikuussa Suomeen ja hän kertoo ihmetelleensä saadessaan Hein-richsiltä heti saapumispäivänsä i l tana Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin, siis jo .ennen toimintansa alkamista Suomessa. Seuraavien parin kolmen päivän aikana käytiin sitten yleisesikunnassa neuvoteluja toisaalta Buschenhagenin ja hänen seurueensa ja toisaalta kenr. Heinrichsin, kenr. Airon j a operatiivisen osaston päällikön ev. Tapolan kesken. Herrat tutkivat operaatiomahdoUisuuksia Kesk i - ja Pohjoissuomesta Vienanmereen ja Muurmanskin suuntan ja Suomen yleisesikunta oli valmis myötävaikuttamaan asioihin. Tämän jälkeen lähti Buschenhagen seurueineen mukanaan .myös everstit Tapola ja Viikla ft^lO päivää kestävälle tiedusteluretkelle Kajaaniin, Hyrynsalmelle, Suomussalmelle, Kuusamoon, Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Petsamoon. Miikaan l i i t t y i pohjoisessa myös pari pohjoisten joukko-osastojen komentajaa j a Rovaniemellä tavattiin kenraali Siilasvuo. Buschenhagen kertoo, että, hänelle näytettiin mainituilla kaistoilla rajamaasto,' tiet., linnoitukset ja majoitusmahdoUisuudet joukkoj a varten ja että keskusteltiin liiyös keskitys- j a hyökkäysmahdollisuuk-sista Neuvostoliittoa vastaan. Yhteenvetoneuvotteluissa Torniossa sovittiin sitten parhaimmista operaatiosuunnista, päätettiin jatkoneuvotetlu^sta ja jokainen retkeen . osallistunut lupautui ''pitämään neuvottelujen sisällön ja tiedustelumatkan tulokset ankarasti salassa. Suomalaiset upseerit ovat pitäneet kovasti kiinni vannomistaan Valoista vielä sodan päätyttyäk i n . mm. sotasyyllisoikeudenkäyn-nissä, jossa ei muistettu eikä tiedetty juuri paljoakaan. Buschenhagenin todistuksen varmisti • Nurnbergissä myös kenraali WarIimont, joka syyttäjän kysymykseen — "milloin kuulitte ensi kerran Suomen osallistumisesta Barbarossa-operatiopn?" — vastas i : " K u u l i n siitä ensiksi armeijan komentajan suullisesti Hitlerille antamani tiedotuksen jälkeen 5. 12. 1940. H i t l e r näytti jo silloin antaneen asiaa koskevia ohjeita. Tästä oli seurauksena, että kenraali Halder tammikuussa 194^; puhui kenraali Heinrichsin, Suomen yleisesikunnan päällikön kanssa j a teki hänen kanssaan yksityiskohtaisia sopimuksia suomalaisten tehlävi.s tä mahdollisessa sodassa Venäjää vastaan . . > Halder . . , tiedoitti H i t l e r i l l e suomalaisten .kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset. Täten Hitler 30. 3. 1941 kertoi kokoontuneille kenraaleille, että Suomalaiset taistelisivat hyvin urhoollisesti puhkeavassa sodassa." Operaatiosuunnitelmat vahvistett i in Saksan ylijohdossa j a keväällä Buschenhagen saapui jälleen Suo-väitteen, ettei .oilut sopimusta myöskään NeuvosiolJitcn Suomeen hyökkäämisen varalta, vahvistaa Buschenhagenkin todetessaan; että "kukaan ei kokkaan maininnutkaan mahdollisuutta, että venäläiset hyökkäisivät fSuonieen". Buschenhagen ;, tosin käyttää "sopi-mus"- sanaa, mutta sanoo joka tapauksessa: " K a i k i l l a sopimuksilla Saksan päämajan ja Suomen pääesikunnan välillä oli alusta alkaen ainoana tarkoituksena Suomen armeijan ja Suomen alueella olevien saksalaisten joukkojen osallistuminen hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan. Siitä ei ole epäilystäkään . . .; Suomen pääesikunta o li alusta alkaen täysin tietoien siitä, et;ä kaikki nämä valmistelut tarkoittivat ainoastaan hyökkäystä Neuvostoliittoon." Hän toteaa: "Jos Suomen yleisesikunta ulkomaille aina:viittasikin, että nämä toimenpiteet olivat vain puolustusutoi-menpiteiden luontoisia, niin oli se asianmukaista naamiointia." Myös kenraalisotamarsalkka Paulus toteaa kirjoittaessaan suo-malais- saksalaisista neuvotteluista: "Lopuksi on sanottava, että Saksa ei painostanut inillään tavalla Suomea, eikä sellaista tarvittukaan. Suoriii hyväksyi vapaehtoisesti saksalaisten ehdotukset osallistumisesta sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan. Suomi meni silloin epäröimättä Saksan puolelle." Tyypillistä että Buschenhagenin ja Pauluksen todistuksia on täällä yritetty leimata kyseenalaisiksi. On turha koettaa enää: kaunistella tätä historiaa. Mitä syytä näillä entisillä aseveljillä olisi ollut vääristellä suomalais-saksalaisia suhteita? Esimerkiksi ev. Halsti — joskus objektiiviseksikin tunnettu herra — ylittää kiertää ja peitellä neuvottelukosketusta jopa Mannerheimin muistelmien avulla, jotka yleisesti on todettu muotopuoliksi. Jo pyrkimyksillä»- leiinata J'^^?- Neuvostoliitto hyökkääjäksi jatko-,i*' Monissa Euroopan maissa, mm. Tämä J4^kuukai{den ik^^^ Tracy; Bennett, Jnnis Lakelta, näyttää olevan selvillä mitenkä säilyy viileänä. Keveä puku ja veslmeloonia ravinnoksi, lienee siihen paras keino. lahjavoitto-iippujen tilitys Vancouver. — Koska jaoimme lahjavpittolippuja - BC:n alueella myytäväksi, Websters Cornersissa olevan kesänviettopaikkamme kunnostamisen avustamiseksi, niin pidämme välttämättömänä tehdä julkisen tilityksen lippujen myynnistä. • • \ - • 1940-41 j a sen jälkeisistä neuvot- meen jatkamaan, neuvottelu ja. Kes-leluista. Hänhän jos kukaan jou tui läheisesti osallistumaan sotilaallisen yhteistyön valmisteluihin. Buschenhagen kertoo, että hänet kutsuttiin joulukuun lopulla -40 maavoimien ylijohtoon Zosseniin, jossa Saksan armeijoiden yleisesikuntapäälliköt perehdytettiin Barbarossa- suunnitelmaan joka käsitteli Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Hän jatkaa: "Samaan aikaan oli myöskin Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraali Heinrichs Zössenissa. Hänellä oli keskusteluja kenraalieversti Halderin (Saksan ; yleisesikuntapäällikön) kanssa. Vaikkakaan en osallistunut niihin, luulen että ne käsittelivät saksalais-suomälaista yhteistoimintaa sotatapauksessa Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Tänä aikana piti kenraali Heinrichs maavoimien ylijohdossa eräälle korkeimpien saksalaisten upseerien piirille esitelmän Suomen—Venäjän talvisodasta 1939 jossa hän erikoisesti toi esille suomalaisten taistelusuori-tukset> Minä puolestani olin keskusteluissa joulukuussa V. 1940 t a i tammikuussa 1941 puolustusvoi mien ylijohdossa kenraali Jodiin ja kenraali JVarlimöntin kanssa mahdollisesta Saksan Norjan-armeijan ja Suomen armeijan yhteis toiminnasta - sotatapauksessa Saksan j a Neuvostoliiton välillä. Tässä yhteydessä vahvistettiin armeijan tehtävä (hyökkäys Muurmannin aluetta vastaan).' Mitä Heinrichsin esitelmään tulee on se eräissä suo-ten valituksia saada painetuksi vihreän veran alle, sillä lakko puhkeaa entistä lujempana uudelleen 80 päivän kuluttua, elleivät merimiehet saa valituksiaan kuulluksi ja korjatuksi. Mitähän sanovat nyt Walter Reuther ja muut oikieistolaiset uniojohtajat, jotka vaalien aikana mainostivat presidentti Kennedyä erityisesti "työväen ystävänä"? • '•• kusteluissa Heinrichsin, Airon ja Tapolan kanssa todettiin, todistaa Buschenhagen, että "Suomen yleis esikunta öU täysin valmis avustamaan saksalais-suomälaista sotaa". Sen sijaan hän ei voinut suoma: laisten liittokumppahien jatkuvista tiedusteluista huolimatta ilmoittaa vielä tarkkaa sodan alkamisen päivämäärää. Yksimielisissä neuvoteluissa sovittiin mm. Suomen iiikekannallc-panon aikatarpeesta ja naamioinnista, suomalaisten ja saksalaisten voimien keskityksistä ja hyökkäyssuunnitelmista sekä yhteistoiminnasta ei vain pohjoisilla rintaman-osilla, vaari myös Leningradin suunnalla. N i i n ikään sovittiin puna- armeijaa koskevien : tietojen vaihdosta, neuvoteltiin suomalaisten lentokenttien luovuttamisesta Saksan iimavoimjen käyttöön sekä Suomen asetarpeista jne.. Heinrichs iniormoi sitten Mannerheimia ja tämä puolestaan lausui tyytyväisyytensä ja' tähden.sr vastaanotollaan Saksan j a Suomen välisiä van hoja asevelisuhteita. , : ^. Erittäin ratkaisevina pidetään toukokuussa'"41 iSalzburgissa käy-, tyjä neuvotteluja, joissa aikaisempien sopimusten pohjalta vahvistettiin lopullisesti päätökset yhteisistä opieratioista sekä liikekannallepano- jä: keskityssuunnitelmat; Näihin neuvotteluihin liittyvät sopimukset Saksan Suomelle suorittamista ase- j a ammuslähctyksistä! K e n r a a l i ' Heinrichs väitti sota-syyllisoikeudenkäynnissH korostaneensa myös Salzbui-gissa, "että Suomi ei tahdo eikä aio ryhtyä hyökkäyssotaan'. Hän sanoi., ettei ollut minkäänlaisia sopimuksia yhteisestä sodankäynnistä *'edes sen hypoteettisen tapauksen varalta, että Suomi Neuvostoliiton aggression kautta joutuisi sotaan Sak san jä Neuvostoliiton välillä". Mitä viime mäinitutUn väitteeseen tulee, pitänee se tavallaan paikkansa, sillä hyökkäyksen naamiointiinhan kuului, ettei ainakaan kirjallisia sopimuksia tehty. HeinricJisin sodassa tosiseikkoja hämäämällä ja tunnepohjaisesti on oma tarkoitettua päinvastainen todistusvoimansa. • ;•" Touko—kesäkuussa -41 juuri ennen sodan puhkeamista muodostui iholemmin puolinen kosketus luonnollisesti entistä'icin tiiviimmäksi j a vilkkaammaksi Jugoslavian sotaretken viivästytettyä alkuperäistä hyökkäysaikataulua kävi 3-hen-kinen upseerivaltuuskunta Heinrichsin johdolla vielä Saksassa tarkistamassa K e i t e i in ja Jodiin kanssa hyökkäyssiiurinitelraaf. Pohjoi-. set hyökkäystoimenpiteet — peite-himillä Sinikettu, Hopeakettu ja Poro —- hyväksyi Hitler 1. 6. osaksi Barbarossasuunnitelmaa. Kenraali Siilasvuo kertoi sotasyyllisoi-keudenkäynnissä, että tärhän jälkeen — kesäkuun 2 päivän tienoilla — annettiin Suomen korkeim: ma!le upseeristolle ohjeet hyök-käystoimiritaa ,varten. " K a i k k i tarjottiin valmiina." . Mainittakoon vielä, että jo Heinrichsin joulukuisen käynnin jälkeen Saksassa vaati Mannerheim rauhanpuolustajien vangitsemista ja osittaista liikekannallepanoa. Heinrichsiri palattua oli sisäasiainministeriössä neuvoteltu, jossa esittelijäneuvos Koskimies kertoi sotilasviranomaisten odottayan sotaa ja vaativan pidättämistoimenpiteisiin ryhtymistä. Ensimmäisen pidätysaallon piti koskea SOft—600 Nousukausi hidastuu maissa Y K , New York. — Y K : n vuotuisessa katsauksessa ennustetaan Länsi-EuroopaHe ja Japanille; tänä vuonna jatkuvaa taloudellista kasvua. Merkkejä taantumisesta ei ole esiintynyt, mutta kasvun odotetaan olevan hieman pienemmän kuin viime vuonna, sanotaan rapor- Saksa, Italia ja Ruotsi lisäsivät vientiään Yhdysvaltoihin,' mutta Englanti sai kokea huomattavan takaiskun amerikkalaisilla markkinoilla. vuosi! lamissa •Ruotsissa. Norjassa, Tanskassa, Länsi-Saksassa, Itävallassa. Hollannissa, ja Englannissa kasvu pysähtyy työvoiman puutteen vuoksi. . Koko Länsi-Euroopan tuotannon lisäyksen lasketaan vähenevän 6 %:sta 4,5 prosenttiin kon taas teollisuustuotannon odotetaan laskevan 9 %:st a 6 prosenttiin. Japanissa vuonna 1960 tapahtunutta erittäin suurta tuotannon l i säystä ei siellä uskota saavute',tavan tänä vuorina, mutta hidastumisen odotetaan olevan jokseenkin merkityksetön. Tärkein jarruttavista tekijöistä on hidas viennin l i sääntyminen. . Kasvu alkoi~taan'ua-:«ime vuoden toisella neljänneksellä, mutta kansainvälinen kauppa lisääntyi kuitenkin 10 %.. Seitsemässä Itä-Euröopan maassa lisääntyi teollisuustuotanto keskimäärin 10 3 % . k u n taas maataloustuotanto jäi jälkeen länsimaiitten vastaavasta. Kiina lisäsi teoUisuus-tuotantoaan 19 %. ' Lahsi-Euroopan maideri vienti oli viime vuoden toisen puoliskon aikana 8 % korkeampi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Länsi-ihriiislä: SN-Seuran piiristä. Sisäministeri Born kertoi olleensa Mannerheimin puheilla ja tämän vaatineeri"turvasäilöasian esille ottamista", — Jorma Simpura. . ; (Jatkuu) Fort William. — Noin 35 heriki-löä osallistui Fort Williamin" osuus-toimin takiltan 12-vuotisjuhliin, jotka pidettiin viime viikon torstaina mrs. H. Andersonin asunnolla Fort VVilliämissa. 7. Vakavan ohjelman ohella esitettiin iloisempaa. Pelistä pidettiin paljon. Saatiin kuulla levytetty tunnetun tiedemiehen Linus Pau-lingin puhe miten vaikuttaa ihmiseen, radioäktiivirien pöly, jota putoaa maahan ydinpommin räjäyk-sen jälkeen. Olisi kuullut vaikka neula olisi pudotettu lattialle niin jännittyneinä kuunneltiin puhetta. K^iltan jäsenet olivat valmistaneet mainioita juomia, joita mielellään nautittiin. Ennenkuin kuultiin presidentin puhe puhallettiin suuresta syntymäpäiväkaäkusta kynttilät sammuksiin. Milenkiinnolia kuunneltiin kuri mrs. Murray esitti raportin rauhanmarssista Ottawaän toukokuun 14-^15 pnä, jolloin par-lalamentin jäsenille jätettiin kirjallinen pyyntö. Johtokunnan puheenjohtaja E. Nordström ja liikkeenhoitaja F. Parhega puhuivat ja kiittivät kiltaa pi käaikaiscsta aktiivisesta^ ja hyvästä toiminnasta ja toivoivat sen edelleenkin jatkuvan. k a i k k i a kehoitettiin osallistumaan osuusliikkeen kesäjuhliin, joka pidetään heinäkuun 9 pnä ja jos-sar torontolainen • lahjakas laulaja Bonnie Dobson tulee esittämään kansanlauluja. Ovipalkintona voitti R. Walker kalkkunan ja mr. Gammond kauniisti koristetun kaakun. — M. M . M Y Y N E E T L I P P U J A: Manda Ranta, Vancouver '$115.00 Ada Rauma, Websters Corn. 51.00 John Ylinen, Sointula 38.00 Elsie Norrena, Vancouver 26.00 Mikko Terävä, Vanuouver 20;0p H i l j a Liikala, Vanuöuver 20.50 •Maija Kielinen, Variupuver 11.00 Matti Varila, Vancouver 10.00 Antti Kotila, Vancouver lO.QÖ Hilja Ketola, Treipanier 10.00 Vie Niemi, Ladystmith ' 10.00 W. Mäkelä, Aldergrowe 10.25 A r v i Seppänen, Beaver Cove 10.00 Ingrid Michelson, Vancouver 17.00 Lydia Lund New Westminster 10.00 Minnie Vainio, Port Kells 12.00 Minriie Vainio, Vancouver 7.0Ö A i l i Lahti, Vancouver . 7.00 A r t h Siven, Vancouver 7.25 Mat.i Saari, Vancouver 5.00 J . Ulvila, Cano ' 5.00 J . Nikula, Golden 5.00 P. Karjamaa, Sicamous 5.00 Gust Putuia, Mara 5.00 Gust Seppälä, Salmon Arm. 5.00 Väinö Reig, Jordan River 5.00. Katy Falk, Vancouver 2.09 Fanni Lind, Vancouver 5.()0 J . Hieta, Chase River 2.75 H. V a l l i , Chase ; 5.00. Risto Luoto, Vancouver 3.00 Aino Koskinen, Vancouver 4.00 Hilma Salo,' Vancouver 5.00 Elmer Ketola, Vancouver 5.00 Hjalmar Lemmitty, Vancouver 3.00 Vi Matti Gröhn, Vancouver ' Kalle Kielinen, Vancouver E f f i Siven, Vancouver , J . Kari, Soslqua • E r i henkilöiltä 2.00 3.50 6.00 5.00 1.50 $489.75 Voitot .__ ._ 90.00 Jäännös . _$399.79 VOITTAJAT: Katy Falk, Vancouver $50.00 Frank Päivärinta, Ladysmith 20!00 G. Loos, Vaniouver 15.00 $90.00 Parhaat kiitoksemme lippujen ostajille ja onnittelemme 'voittajia. GSJ:n Vancouverin osaston No. 55 puolesta: ; ; (Toveriterveisin — E. W. SITÄi JA TÄTÄ A V U L I A S ISÄ . Hyviii nuoret rakastavaiset olivat päätläneet karata kotoaan. Eräänä ; yönä poika kiipesi tikkaita myöten ja koputti varovasti tytön ikkunaan. , — Oletko valmis, tiedusteli hän tytöltä. . V.; — Hiljaa, isä voi kuulla. — E i sinun sitä tarvitse pelätä, sanoi nuorukainen, — hän pitelee tikkaita. ; /: S U K U L A I S I A . , Smith ja. hänen vaimonsa riitelivät sisukkaasti eikä kumpainen-kaan antanut perään. Kun he kävelivät pellon syrjää he sivuuttivat aasin. "Sukulaisiasiko?" kysyi Smith. "Mieheni kautta", vastasi vaimo. llimistapot ja muliilointi TVrssä Puhuessaan ihmisten joukkomittaisen tappamisen "tarpeettomuudesta" v i l l i n lännen tv-näytöksissä ja h:s. jännäreissä, yhdysvaltalaisen NBC-aseman johtaja Robert A. Wood on esittänyt mielipiteen, että "yhdeksässä tapauksessa kymmenestä on (näytelmän vaikutuksen kannalta katsoen) ihmisen kuolema tarpeeton. Ja si'loin kuin se on tarpeellista, silloinkaan ei tarvitse miestä ampua 27 keltaa. Kerran tai kaksi riittää." Tätä ei voida pitää ainakaan liian pian tai hätäisesti esitettynä havaintona, sillä tosiasia on, että yhdysvaltalaisissa jännäreissä ja v i l l in lännen tv näytöksissä pauk-kiivat pyssyt lakkaamatta, puhumattakaan nyt ihmisten potkimisesta, pieksemisestä ja muista pahoinpitelyistä. Sivumennen sanoen, suuren yleisön protesti tätä "taiteen" nimissä esitettävää raakuutta ja raakuuden mainostusta vastan on-jo noussut niin voimakkaaksi, että Hölly-vvoodissakin suunnitellaan "raa kuuden" rajoittamista! Esimerkkinä mainitaan kuinka vissin käsikirjoituksen mukaan erään filmin "hyvä mies" ampuu laukauksen dynamiittikuormaan siliä seurauksella että hän kuolee itsekin samalla kun "pahat miehet" tulevat tapetuksi joukkomitassa. '•V Tähän on kuitenkin tehty sellainen muutos, että näytelmän sankari ampuu yhtä dynamiittipuikkoa mistä, aiiieutunut räjähdys lyö roistot maahani. Sitten uhkaa "sankari" ampua foiscri kerran dynamiitti-kuormaa, ja niin "pahat miehet" antautuvat kiltisti. . Toisissa tapauksissa, niin meille kerrotaan, mukiloidaan mies_Jain-noksiin sen sijaan että hänet tapettaisiin ja sitten vieläkin rcyit-täisiin. V' Mutta miksi on tv:ssa ja elokuvissa niin paljon väkivaltaisuutta ja raakuutta? Olettaen argumentin vuoksi, et t e i : sillä ole .mitään tekemistä USA:n sotavalmistelujen kanssa — ihmisten mielipiteiden muokkaa-miseksi sodan raakuuksille otolliseksi me: löydämme muitakin yhtä alhaisia vaikuttimia. Selvää on, että kun tunnin tai puoli tuntia kestävä "jännäri" esitetään yhä uudelleen ja uudelleen hieman toisenlaisena versiona, niin kirjailijat voivat melko vaivattor masti "tehtailla" tällaisia näytelmiä. Niiden kirjoittaminen, näyttämölle .asettaminen ja esitys tu lee taloudellisesti erittäin halvaksi. Näytelmässä missä ei ole muuta kuin pyssyn pauketta, pakoa, takaa-ajoa, mukilointia, hirttäridistä ja rahakirstuja, ei totta totisesti ta^ vita sen paremmin taiteilijan lahjoja : k u i n taloudellista perustaakaan. ••• Esimerkkinä ylläkuvaturilaisista näytelmistä voitaisiin sivumennen mainita Hollywoodista kesäkuun puolivälissä tullut liutistieto, missä kerrotaan elokuvien valmistamisen "uudesta suunnasta". 'w Kysymys on lähinnä alastomuuden filmaamisesta, jonkalaiset filmit menestyvät, niin kerrotaan, aika hyvin. Esimerkkinä uutisessa maifiitaan kolme eri alastomuusfil-miä, joissa ei ole asiallisesti puhuen mitään juonta ei puhetta eikä juuri muutakaan kuin Eevan Y k s i , sellainen aIasto|nuusfilmi "The Immoral" tuli maksamaan vain $24,000 — mutta siitä odotetaan kaikkiaan miljoonan dollarin tuloja! Toiset samantapaiset filmit ovat tulleet maksaman $37,000 ja $71, 000 ja kun niistäkin odotetaan myös miljoonatuloja, niin mikään ihme ei ole vaikka tällaisia filmejä on vielä tulossa kymmenkunta kuten kerrotaan. Toiseksi on muistettava, että kun suuryhtiöt rahoittavat tv-näytök-sien esitykset, niin ne käyttävät hyväkseen myös isännän oikeuksia. Mikäli filmistä ei haluta avointa propagandatuotetta Suuren Rahan hyväksi, siitä on saatava ainakin sellainen tuote, mikä pyrkii kiinnittämään katselijain huomion pois kaikesta oleellisesta. UPI-AP-uutistiedon mukaan par i huomattua yhdysvaltalaista näytelmäkirjailijaa oli noin viikko sitten sanonut avpimesti liittovaltion erään komissionin kuulustelutilaisuudessa, että tv-näytöksien rahoittamisesta vastaavat suuryhtiöt — "sponsors" — vaativat näyte! mäkirjailijoita välttämään hyviä näytelmääiheitä kuin ruttoa ja, keskittämääri kaiken huomionsa sukupuoliasioihin ja väkivaltaisuuk siin. Professori Erik Barnöuw, joka on toiminut radio- ja tv-ohjelmien kirjoittajana toistakymmentä vuotta ja Yhdysvaltain kirjailijain kiitän kansallinen puheenjohtaja David Davidsson selittivät kuulustelussa, jettä sponsor-yhtiöt määrittelevät etukäteen, jotta niiden näy-telmissä- pitää käsitellä sukupuolikysymyksiä ja väkivaltaa — ja saadakseen «näytelmänsä kaupaksi kirjailijan täytyy laatia näytelmänsä, juuri tässä "hengessä". Mainitun uutistiedon mukaan mr. Davidson oli sanonut: "Valitettava . totuus on, että koskaan ennen' ei ole kirjailijoille maksettu niin hyvin niin huonosta tuotteista. On mahdollista ansaita $1,000 viikossa ruokailuaikoina." , Kun meille siis tarjoillaan "taiteen" nimissä sellaista ohjelmaa, missä on vain pyssyjen pauketta, ihmisten mukilointia, "jäHniä" raa-kalaistekoja, alastomuutta ja sievien ' neitosten anatomian vissien. '. osien keikutusta ja yilahtelua, niin me voimme iloita siitä, että siin^-, ', k i n järjettömyydessä on jotakin järkeäkin — sekin palvelee rap- - peutuvan kapitalismin tarpeita. ; • : i ~ Känsäkoura. . •t - • i||ii|p! • i l
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 29, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-06-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610629 |
Description
Title | 1961-06-29-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, kesäk. 29 p. — Thursday, June 29,1961 VAPAUS Telephones: -Bus. Office OS. 4-4284; Editorial Office OS. 4-4265. Manager (LDBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canädians. Es-teblidied Nov. 6, 1917. Authorized 8fl «eoond class maU by the Posti Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice weekly:, Tuesdays, Ttaursdäys and Saturdays by Vapaus Publishing Ck>mpany Ltd., at. 100^102 S m St w;, Sudbury, Ont., Canada. E. Suksi; Editor W. Elclund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appllcatlm. Translätion free of chärge. TILAUSHINNAT: Canadassa:. - - 1 vk. 8.TH) 6 kk. 4.25 S kk. 2.60 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4Ä) Suomessa: < l^^vk. 9.50 6 kk. 5J!5 I li; Tonmtcni rakennustyöläisten lakka Toronton rakennustyöläisten lakko, jonka selkäranka ja taisteluyalmiina rivi jäsenistönä ovat sodan jälkeen Italiasta tulleet siirtpläistyöläiset, jatkuu ja laajenee edelleen. Kaikki toiveet työläisten taistelutahdon heikkeneniisesta tai heidän "fiviensä hajoamisesta valuivat määhantaina hiekkaan Sun 16,000 rakennustyöläistä kannattajineen pifT CNEn istuinpaikkoja hyväksikäyttäen suuren kahsaläiskokouksen, rnissä ilmaistiin Ontarion järjestyneiden työläisten myötätunto ja tuki näille lakkolaisille ja samalla näytettiin työiiantäjapiii-reille rakenniistyöläisteh horjumatonta joukjcovoimaa. Kun nämä lakossa olevat rakeniiustyöläiset eivät saa unipitaan mitään lakkoavustusta, ja kun he eivät voi periä edes työttömyysvakuutusta, niin joissakin piiireissä on ilmeisesti kasvatettu toiVeajatusta siitä, että nälkä ajaa vlakkolai-set; työnantajain; armoille. Niinpä, nyt kerrotaankin, että myrskyiset suosionosoitukset puhkesivat maanantaisessa suurkokouksesa kuri Ontarion työVäenliiton (ÖFL) johtaja, Dayid Archer lupasi puheensa yhteydessä, että tämä 500,000 jäsentä käsittävä järjestö rupeaa keräämään rahallista avustusta näille lakkolaisille, r Toisaalta koköusyleisö osoitti voimakkaasti paheksumistaan siitä, kun Toronton sekatyöläisten uniön järjestäjä, Giancarlo Stefanini tuomittiin noin viikko sitten kuudeksi kuukaudeksi : vankilaan peloitukseksi toisille lakkolaisille, kuten poliisituomäri selitti tuomionsa langettamisen yhteydessä. ^''•Vv" V;;^//'V- " "Minä olen tyrmistyriyt ja kauhistunut sellaisesta oikeus-käsitteestä, minkä mukaan poliisituomari^^^^^y^^^^ varoittavan tuomion sen sijaan, että tuomio langetettaisiin hänen asiansa perusteella" sanoi David Arcfter puheensa •yhteydessä. (• Jatkosotahistorian muistiinpalauttamista (3); •'leikki tarjott^^^ Rakennustyöläisten lakko alkoi kesäkuun 7 pnä. Nyt on lakönalaisena yhteenlaskien $300,000,000 arvoiset työmaat, mukaanlukien Qntario Hydron ja Bell Telephone-yhtiön ra- . k e n n u k s e t . " ' - / • ' • : • [ • ' : : ' ; ' • • ' : ' ' - ' ' ^ - ^ - ^ ^ Rakennusyhtiöiden järjestö — Builders; Exchange — on pyytänyt Ontarion työsuhdelautakunalta lupaa nostaa oi^ keussyytöksen sekatyöläisten union sihteeriä, Gerry Gallag-heria vastaan. Hallituksen työsuhdelautakunta ei ole vielä tehnyt mitään päätöstä tämän pyynnön suhteen, mutta rakennustyöläisten puolesta ön annettii selvästi ymmärtää, että heidän unionsa ei tule käymään mitään neuvotteluja siinä ^ tapauksessa jos Gallägherin pään päällä on oikeusjutun vaara. liäkon perussyynä on siirtolaistyöläisten osaksi tullut tunnoton riisto ja sorto. Rakennustyöläiset selittävät, että suuret rakennusyhtiöt antavat erinäisiä tehtäviä — kuten esimerkiksi kattamistyöt, muuraukset, rappaukset, maalaukset jne — "älaurakditsijoille" välttääkseen siten union palkkojen malcsamisen voimassaolevien työehtosopimusten mukaisesti. Torontossa oh tuhansia ja tuhansia hiljan Italiasta tul-leitä siirtolaisia,, jotka ovat olleet pitkiä, aikoja työttöminä. Juuri näiden, talousvaikeuksissa olevien ja kielitaidottomien työläisten asemaa hyväkseen käyttäen on rakennustyömailla riistetty julmasti ja tunnottomasti. Sivumennen sanoen, monet näistä "alaurakoitsijoista" on italialaisia "yksityisyrittäjiä", jotka omista kansalaisistaan piittaamatta ovat valmiina tekemään likaista karkeistyötä suuryhtiöiden hyväksi, kunhan siinäyhteydessä saavat joitakin muruja isoisten pöydältä! Rakennustyöläiset vaativat unioittensa avulla hetikoh-taista parannusta tähän tilanteeseen, He vaativat $2.00 tuntia palkkaa sekatyöläisille ja eri ammattiiniehille,a nilta. Myös vaaditaan työviikon säännöstelyä ja lisämaksua ylitöistä. ; \ Ottaen huomoion rakennustyöalan sesonkiluontoisuuden ja sen tosiasian, että työnantajapiirit yrittävät/käyttää hyväkseen nykyistä työttörivyystilannettakin — vaikka se pitkän päälle pahentaa vallitsevaa lamakautta — Toronton rakennustyöläisten vaatimukset ovat perin kohtuulliset. Nostakaamme lakkiamme Italiasta hiljan tulleille siirto-laistyöläisille, j otka osoittavat, että he eivät pelkää mörköj ä, vaan ottavat päättävästi paikkansa maan työväenliikkeen riveissä oikeutettujen vaatimustensa läpiajamiseksi! Taistelu-tarmollaan nämä italialaiset siirtolaistyÖläiset ovat saavut-tneet Canadan muiden työläisten kunnioituksen, kannatuksen ja myötätunnon! : 1 Antakaamme mekin puolestamme Toronton rakennustyöläisille jakamattoman kannatuksemme ja tukemme! Taft-Hartley lain "kuuria" Yhdysvaltalaiset merimiehet saavat nyt presidentti John F. Kennedyltä pahamaineisen työ väen vastaisen lakitekeleeri — Taft-Hartley lain — reseptin mukaan valmistettua hoitokuuria: Presidentti Kennedyn sanotaan "pahoitelleen" asian johdosta, mutta siitä huolimatta hän turvautui mainittuun työväenvastaiseen lakitekeleescn lopettaakseen 11 päivää kestäneen merimieslakon.' i. V— / - ' Tällainen, "pahoittelu" palauttaa mieleen jutun isästä, joka poikaansa piiskatessa vakuuttaa, että lyönnit sattuvat yhtä kipeästi sekä kurittajaan että kuritettavaan — vaikka varsinaisen toimituksen päätyttyä on piiskanjälkiä vain kuritetun takamuksissa. Yhdysvalloissa nyt olevat mcrimiesuniot edustavat kaikkiaan 85,000 jäsentä. Heidän lakkonsa johdosta on Yhdysvaltain rannikolla ankkuroituna 150 laivaa, mukaanlukien eräitä matkustajalaivoja. • • Vedotessäan Taft-Hartley lakiin tämän lakon keskeyttämiseksi, presidentti Kennedy selitti, että tämä lakko, jos sen annetaan jatkua, uhkaa Yhdysvaltain terveyttä ja turvalli- . suutta? Samalla kertaa hän nimitti 3-henkisen komitean, tutkimaan merimiesten ja laivojen omistajain välistä kiistaa ja määräsi sen esittämään tutkimuksensa tuloksista raportin hänelle perjantaina, kesäkuun 30 pnä. Sen jälkeen kun presidentti on saanut tämän raportin, hän,voi määrätä Taft-Hartley lain mukaan merimiehet takaisin työhön, 80 päivää kestäväksi viilennyskaudeksi. Toisaalta merimiesunion puheenjohtaja Joseph Curran on sanonut, että Taft-Hartley lain kurin avulla gi merimies- Epäilemättä jo eversti - Veltjen-sin Helsingissä elokuussa -40 käymiä neuvotteluja Saksan asetoimituksista ja "lomaläiskuljetuksista" on täytynyt edeltää suljetuissa up-seeripiireissä käydyt alustavat neuvottelut saksal ais-suomalaisesta yhteistoiminnasta Saksan hyökkäystä siilmälläpitäen" Muutenhan Veitj ensin tehtävä Helsingissä ei olisi voinut sujua n i in kitkattoman nopeasti, kuitenkin esimerkiksi eversti W. H. Halsti väittää, että "ensimmäisen kerran joutuivat korkeat suomalaiset j a saksalaiset sotilashenkilöt tapaamaan toisiansa vasta tammi—helmikuun vaihteessa V. 1941". Tämä olisi ollut kenraali Heinrichsin käynti Saksan päämajassa, ja Halsti väittää vieläpä niinkin, että Heinrichsillä oli tarkat ohjeet välttää kaikkia "sotilaallista yhteistoimintaa koskevia mielenilmaisuja". Tällaisillakin väitteillä yritetään ylläpitää myyttiä, että loppujen lopuksi saksa-lais- suomalainen yhteistoiminta syntyi.vasta sitten, kun sota puhkesi, vasta kun Suomi muka joutui "uuden hyökkäyksen u h r i k s i " kesällä -41 j a että kaikki ratkaisut olivat pelkkää kohtalon kulkua. Kaikkia jo vuoden 1940 puolella käytyjä neuvotteluja ei voida peittää ,koska niistä on pitävät todistukset, mutta näistäkin yritetään yhä meillä antaa kuva, että suoma- Iäiset, kuten Heinrichs tässä, olivat pelkällä "kuulolla", tätä valheellista rakentelua auttaa nyt paljon se, että Saksan taktillisten etujen mukaista oli luonnollisesti peittää sodan puhkeamiseen saakka sodanvalmistelut ja yhteistyöneuvottelut niin pitkälle kuin mah doUista ja siksi viralliset asiakirjat ja annetut todistajalausunnot paljastavat vain osan. Johtavan tärkeitä sopimuksia tehtiin suljetun p i i r in henkilökohtaisin ratkaisuin. Tyypillinen esimerkki on kautta-kulkusopimus -- sehän löydettiin vasta aivan äskettäin — joka käänteentekevästä merkityksestään huolimatta on puettu vain kuljetussopimuksen muotoon allekirjoittajina pari alemmanasteista upseeria. Paljon aineistoa on varmaan myös tuhottu j a erittäin tär-keiiä sopimuksia, joiden olemassaolo melko varmasti tiedetään, on yhä kätkettynä julkisuudelta salattuihin arkistoihin Helsingissä. Ensimmäinen todistettava sotilaallinen yhteistyöneuvottelu 'Velt-jensin käynnin jälkeen on kenraal i Talvelan käynti vuoden -40 syyskuussa Hitlerin päämajassa Mannerheimin valtuuttamana neuvottelijana. "Tämän tapaamisen aikana päästiin sopimukseen Saksian ja Suomen' pääesikuntien kesken yhteisistä valmisteluista hyökkäystä ja sodankäyntiä varten Neuvostoliittoa vastaan", todisti Saksan sodanaikainen sotilasasiamies eversti Kitschmann Nurnbergissä. Erittäin paljastavia ovat Saksan Norjassa olleiden joukkojen esikuntapäällikön ev. E r i k Buschenhagenin todistajalausunnot vuodenvaihteen malaisissa lähteisä sijoitettu kuukautta myöhempään ajankohtaan. Jatkaakseen työtään sai Buschen-hagen tehtäväkseen matkustaa helmikuussa Suomeen ja hän kertoo ihmetelleensä saadessaan Hein-richsiltä heti saapumispäivänsä i l tana Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkin, siis jo .ennen toimintansa alkamista Suomessa. Seuraavien parin kolmen päivän aikana käytiin sitten yleisesikunnassa neuvoteluja toisaalta Buschenhagenin ja hänen seurueensa ja toisaalta kenr. Heinrichsin, kenr. Airon j a operatiivisen osaston päällikön ev. Tapolan kesken. Herrat tutkivat operaatiomahdoUisuuksia Kesk i - ja Pohjoissuomesta Vienanmereen ja Muurmanskin suuntan ja Suomen yleisesikunta oli valmis myötävaikuttamaan asioihin. Tämän jälkeen lähti Buschenhagen seurueineen mukanaan .myös everstit Tapola ja Viikla ft^lO päivää kestävälle tiedusteluretkelle Kajaaniin, Hyrynsalmelle, Suomussalmelle, Kuusamoon, Rovaniemelle, Kemijärvelle ja Petsamoon. Miikaan l i i t t y i pohjoisessa myös pari pohjoisten joukko-osastojen komentajaa j a Rovaniemellä tavattiin kenraali Siilasvuo. Buschenhagen kertoo, että, hänelle näytettiin mainituilla kaistoilla rajamaasto,' tiet., linnoitukset ja majoitusmahdoUisuudet joukkoj a varten ja että keskusteltiin liiyös keskitys- j a hyökkäysmahdollisuuk-sista Neuvostoliittoa vastaan. Yhteenvetoneuvotteluissa Torniossa sovittiin sitten parhaimmista operaatiosuunnista, päätettiin jatkoneuvotetlu^sta ja jokainen retkeen . osallistunut lupautui ''pitämään neuvottelujen sisällön ja tiedustelumatkan tulokset ankarasti salassa. Suomalaiset upseerit ovat pitäneet kovasti kiinni vannomistaan Valoista vielä sodan päätyttyäk i n . mm. sotasyyllisoikeudenkäyn-nissä, jossa ei muistettu eikä tiedetty juuri paljoakaan. Buschenhagenin todistuksen varmisti • Nurnbergissä myös kenraali WarIimont, joka syyttäjän kysymykseen — "milloin kuulitte ensi kerran Suomen osallistumisesta Barbarossa-operatiopn?" — vastas i : " K u u l i n siitä ensiksi armeijan komentajan suullisesti Hitlerille antamani tiedotuksen jälkeen 5. 12. 1940. H i t l e r näytti jo silloin antaneen asiaa koskevia ohjeita. Tästä oli seurauksena, että kenraali Halder tammikuussa 194^; puhui kenraali Heinrichsin, Suomen yleisesikunnan päällikön kanssa j a teki hänen kanssaan yksityiskohtaisia sopimuksia suomalaisten tehlävi.s tä mahdollisessa sodassa Venäjää vastaan . . > Halder . . , tiedoitti H i t l e r i l l e suomalaisten .kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset. Täten Hitler 30. 3. 1941 kertoi kokoontuneille kenraaleille, että Suomalaiset taistelisivat hyvin urhoollisesti puhkeavassa sodassa." Operaatiosuunnitelmat vahvistett i in Saksan ylijohdossa j a keväällä Buschenhagen saapui jälleen Suo-väitteen, ettei .oilut sopimusta myöskään NeuvosiolJitcn Suomeen hyökkäämisen varalta, vahvistaa Buschenhagenkin todetessaan; että "kukaan ei kokkaan maininnutkaan mahdollisuutta, että venäläiset hyökkäisivät fSuonieen". Buschenhagen ;, tosin käyttää "sopi-mus"- sanaa, mutta sanoo joka tapauksessa: " K a i k i l l a sopimuksilla Saksan päämajan ja Suomen pääesikunnan välillä oli alusta alkaen ainoana tarkoituksena Suomen armeijan ja Suomen alueella olevien saksalaisten joukkojen osallistuminen hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan. Siitä ei ole epäilystäkään . . .; Suomen pääesikunta o li alusta alkaen täysin tietoien siitä, et;ä kaikki nämä valmistelut tarkoittivat ainoastaan hyökkäystä Neuvostoliittoon." Hän toteaa: "Jos Suomen yleisesikunta ulkomaille aina:viittasikin, että nämä toimenpiteet olivat vain puolustusutoi-menpiteiden luontoisia, niin oli se asianmukaista naamiointia." Myös kenraalisotamarsalkka Paulus toteaa kirjoittaessaan suo-malais- saksalaisista neuvotteluista: "Lopuksi on sanottava, että Saksa ei painostanut inillään tavalla Suomea, eikä sellaista tarvittukaan. Suoriii hyväksyi vapaehtoisesti saksalaisten ehdotukset osallistumisesta sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan. Suomi meni silloin epäröimättä Saksan puolelle." Tyypillistä että Buschenhagenin ja Pauluksen todistuksia on täällä yritetty leimata kyseenalaisiksi. On turha koettaa enää: kaunistella tätä historiaa. Mitä syytä näillä entisillä aseveljillä olisi ollut vääristellä suomalais-saksalaisia suhteita? Esimerkiksi ev. Halsti — joskus objektiiviseksikin tunnettu herra — ylittää kiertää ja peitellä neuvottelukosketusta jopa Mannerheimin muistelmien avulla, jotka yleisesti on todettu muotopuoliksi. Jo pyrkimyksillä»- leiinata J'^^?- Neuvostoliitto hyökkääjäksi jatko-,i*' Monissa Euroopan maissa, mm. Tämä J4^kuukai{den ik^^^ Tracy; Bennett, Jnnis Lakelta, näyttää olevan selvillä mitenkä säilyy viileänä. Keveä puku ja veslmeloonia ravinnoksi, lienee siihen paras keino. lahjavoitto-iippujen tilitys Vancouver. — Koska jaoimme lahjavpittolippuja - BC:n alueella myytäväksi, Websters Cornersissa olevan kesänviettopaikkamme kunnostamisen avustamiseksi, niin pidämme välttämättömänä tehdä julkisen tilityksen lippujen myynnistä. • • \ - • 1940-41 j a sen jälkeisistä neuvot- meen jatkamaan, neuvottelu ja. Kes-leluista. Hänhän jos kukaan jou tui läheisesti osallistumaan sotilaallisen yhteistyön valmisteluihin. Buschenhagen kertoo, että hänet kutsuttiin joulukuun lopulla -40 maavoimien ylijohtoon Zosseniin, jossa Saksan armeijoiden yleisesikuntapäälliköt perehdytettiin Barbarossa- suunnitelmaan joka käsitteli Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Hän jatkaa: "Samaan aikaan oli myöskin Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraali Heinrichs Zössenissa. Hänellä oli keskusteluja kenraalieversti Halderin (Saksan ; yleisesikuntapäällikön) kanssa. Vaikkakaan en osallistunut niihin, luulen että ne käsittelivät saksalais-suomälaista yhteistoimintaa sotatapauksessa Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Tänä aikana piti kenraali Heinrichs maavoimien ylijohdossa eräälle korkeimpien saksalaisten upseerien piirille esitelmän Suomen—Venäjän talvisodasta 1939 jossa hän erikoisesti toi esille suomalaisten taistelusuori-tukset> Minä puolestani olin keskusteluissa joulukuussa V. 1940 t a i tammikuussa 1941 puolustusvoi mien ylijohdossa kenraali Jodiin ja kenraali JVarlimöntin kanssa mahdollisesta Saksan Norjan-armeijan ja Suomen armeijan yhteis toiminnasta - sotatapauksessa Saksan j a Neuvostoliiton välillä. Tässä yhteydessä vahvistettiin armeijan tehtävä (hyökkäys Muurmannin aluetta vastaan).' Mitä Heinrichsin esitelmään tulee on se eräissä suo-ten valituksia saada painetuksi vihreän veran alle, sillä lakko puhkeaa entistä lujempana uudelleen 80 päivän kuluttua, elleivät merimiehet saa valituksiaan kuulluksi ja korjatuksi. Mitähän sanovat nyt Walter Reuther ja muut oikieistolaiset uniojohtajat, jotka vaalien aikana mainostivat presidentti Kennedyä erityisesti "työväen ystävänä"? • '•• kusteluissa Heinrichsin, Airon ja Tapolan kanssa todettiin, todistaa Buschenhagen, että "Suomen yleis esikunta öU täysin valmis avustamaan saksalais-suomälaista sotaa". Sen sijaan hän ei voinut suoma: laisten liittokumppahien jatkuvista tiedusteluista huolimatta ilmoittaa vielä tarkkaa sodan alkamisen päivämäärää. Yksimielisissä neuvoteluissa sovittiin mm. Suomen iiikekannallc-panon aikatarpeesta ja naamioinnista, suomalaisten ja saksalaisten voimien keskityksistä ja hyökkäyssuunnitelmista sekä yhteistoiminnasta ei vain pohjoisilla rintaman-osilla, vaari myös Leningradin suunnalla. N i i n ikään sovittiin puna- armeijaa koskevien : tietojen vaihdosta, neuvoteltiin suomalaisten lentokenttien luovuttamisesta Saksan iimavoimjen käyttöön sekä Suomen asetarpeista jne.. Heinrichs iniormoi sitten Mannerheimia ja tämä puolestaan lausui tyytyväisyytensä ja' tähden.sr vastaanotollaan Saksan j a Suomen välisiä van hoja asevelisuhteita. , : ^. Erittäin ratkaisevina pidetään toukokuussa'"41 iSalzburgissa käy-, tyjä neuvotteluja, joissa aikaisempien sopimusten pohjalta vahvistettiin lopullisesti päätökset yhteisistä opieratioista sekä liikekannallepano- jä: keskityssuunnitelmat; Näihin neuvotteluihin liittyvät sopimukset Saksan Suomelle suorittamista ase- j a ammuslähctyksistä! K e n r a a l i ' Heinrichs väitti sota-syyllisoikeudenkäynnissH korostaneensa myös Salzbui-gissa, "että Suomi ei tahdo eikä aio ryhtyä hyökkäyssotaan'. Hän sanoi., ettei ollut minkäänlaisia sopimuksia yhteisestä sodankäynnistä *'edes sen hypoteettisen tapauksen varalta, että Suomi Neuvostoliiton aggression kautta joutuisi sotaan Sak san jä Neuvostoliiton välillä". Mitä viime mäinitutUn väitteeseen tulee, pitänee se tavallaan paikkansa, sillä hyökkäyksen naamiointiinhan kuului, ettei ainakaan kirjallisia sopimuksia tehty. HeinricJisin sodassa tosiseikkoja hämäämällä ja tunnepohjaisesti on oma tarkoitettua päinvastainen todistusvoimansa. • ;•" Touko—kesäkuussa -41 juuri ennen sodan puhkeamista muodostui iholemmin puolinen kosketus luonnollisesti entistä'icin tiiviimmäksi j a vilkkaammaksi Jugoslavian sotaretken viivästytettyä alkuperäistä hyökkäysaikataulua kävi 3-hen-kinen upseerivaltuuskunta Heinrichsin johdolla vielä Saksassa tarkistamassa K e i t e i in ja Jodiin kanssa hyökkäyssiiurinitelraaf. Pohjoi-. set hyökkäystoimenpiteet — peite-himillä Sinikettu, Hopeakettu ja Poro —- hyväksyi Hitler 1. 6. osaksi Barbarossasuunnitelmaa. Kenraali Siilasvuo kertoi sotasyyllisoi-keudenkäynnissä, että tärhän jälkeen — kesäkuun 2 päivän tienoilla — annettiin Suomen korkeim: ma!le upseeristolle ohjeet hyök-käystoimiritaa ,varten. " K a i k k i tarjottiin valmiina." . Mainittakoon vielä, että jo Heinrichsin joulukuisen käynnin jälkeen Saksassa vaati Mannerheim rauhanpuolustajien vangitsemista ja osittaista liikekannallepanoa. Heinrichsiri palattua oli sisäasiainministeriössä neuvoteltu, jossa esittelijäneuvos Koskimies kertoi sotilasviranomaisten odottayan sotaa ja vaativan pidättämistoimenpiteisiin ryhtymistä. Ensimmäisen pidätysaallon piti koskea SOft—600 Nousukausi hidastuu maissa Y K , New York. — Y K : n vuotuisessa katsauksessa ennustetaan Länsi-EuroopaHe ja Japanille; tänä vuonna jatkuvaa taloudellista kasvua. Merkkejä taantumisesta ei ole esiintynyt, mutta kasvun odotetaan olevan hieman pienemmän kuin viime vuonna, sanotaan rapor- Saksa, Italia ja Ruotsi lisäsivät vientiään Yhdysvaltoihin,' mutta Englanti sai kokea huomattavan takaiskun amerikkalaisilla markkinoilla. vuosi! lamissa •Ruotsissa. Norjassa, Tanskassa, Länsi-Saksassa, Itävallassa. Hollannissa, ja Englannissa kasvu pysähtyy työvoiman puutteen vuoksi. . Koko Länsi-Euroopan tuotannon lisäyksen lasketaan vähenevän 6 %:sta 4,5 prosenttiin kon taas teollisuustuotannon odotetaan laskevan 9 %:st a 6 prosenttiin. Japanissa vuonna 1960 tapahtunutta erittäin suurta tuotannon l i säystä ei siellä uskota saavute',tavan tänä vuorina, mutta hidastumisen odotetaan olevan jokseenkin merkityksetön. Tärkein jarruttavista tekijöistä on hidas viennin l i sääntyminen. . Kasvu alkoi~taan'ua-:«ime vuoden toisella neljänneksellä, mutta kansainvälinen kauppa lisääntyi kuitenkin 10 %.. Seitsemässä Itä-Euröopan maassa lisääntyi teollisuustuotanto keskimäärin 10 3 % . k u n taas maataloustuotanto jäi jälkeen länsimaiitten vastaavasta. Kiina lisäsi teoUisuus-tuotantoaan 19 %. ' Lahsi-Euroopan maideri vienti oli viime vuoden toisen puoliskon aikana 8 % korkeampi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Länsi-ihriiislä: SN-Seuran piiristä. Sisäministeri Born kertoi olleensa Mannerheimin puheilla ja tämän vaatineeri"turvasäilöasian esille ottamista", — Jorma Simpura. . ; (Jatkuu) Fort William. — Noin 35 heriki-löä osallistui Fort Williamin" osuus-toimin takiltan 12-vuotisjuhliin, jotka pidettiin viime viikon torstaina mrs. H. Andersonin asunnolla Fort VVilliämissa. 7. Vakavan ohjelman ohella esitettiin iloisempaa. Pelistä pidettiin paljon. Saatiin kuulla levytetty tunnetun tiedemiehen Linus Pau-lingin puhe miten vaikuttaa ihmiseen, radioäktiivirien pöly, jota putoaa maahan ydinpommin räjäyk-sen jälkeen. Olisi kuullut vaikka neula olisi pudotettu lattialle niin jännittyneinä kuunneltiin puhetta. K^iltan jäsenet olivat valmistaneet mainioita juomia, joita mielellään nautittiin. Ennenkuin kuultiin presidentin puhe puhallettiin suuresta syntymäpäiväkaäkusta kynttilät sammuksiin. Milenkiinnolia kuunneltiin kuri mrs. Murray esitti raportin rauhanmarssista Ottawaän toukokuun 14-^15 pnä, jolloin par-lalamentin jäsenille jätettiin kirjallinen pyyntö. Johtokunnan puheenjohtaja E. Nordström ja liikkeenhoitaja F. Parhega puhuivat ja kiittivät kiltaa pi käaikaiscsta aktiivisesta^ ja hyvästä toiminnasta ja toivoivat sen edelleenkin jatkuvan. k a i k k i a kehoitettiin osallistumaan osuusliikkeen kesäjuhliin, joka pidetään heinäkuun 9 pnä ja jos-sar torontolainen • lahjakas laulaja Bonnie Dobson tulee esittämään kansanlauluja. Ovipalkintona voitti R. Walker kalkkunan ja mr. Gammond kauniisti koristetun kaakun. — M. M . M Y Y N E E T L I P P U J A: Manda Ranta, Vancouver '$115.00 Ada Rauma, Websters Corn. 51.00 John Ylinen, Sointula 38.00 Elsie Norrena, Vancouver 26.00 Mikko Terävä, Vanuouver 20;0p H i l j a Liikala, Vanuöuver 20.50 •Maija Kielinen, Variupuver 11.00 Matti Varila, Vancouver 10.00 Antti Kotila, Vancouver lO.QÖ Hilja Ketola, Treipanier 10.00 Vie Niemi, Ladystmith ' 10.00 W. Mäkelä, Aldergrowe 10.25 A r v i Seppänen, Beaver Cove 10.00 Ingrid Michelson, Vancouver 17.00 Lydia Lund New Westminster 10.00 Minnie Vainio, Port Kells 12.00 Minriie Vainio, Vancouver 7.0Ö A i l i Lahti, Vancouver . 7.00 A r t h Siven, Vancouver 7.25 Mat.i Saari, Vancouver 5.00 J . Ulvila, Cano ' 5.00 J . Nikula, Golden 5.00 P. Karjamaa, Sicamous 5.00 Gust Putuia, Mara 5.00 Gust Seppälä, Salmon Arm. 5.00 Väinö Reig, Jordan River 5.00. Katy Falk, Vancouver 2.09 Fanni Lind, Vancouver 5.()0 J . Hieta, Chase River 2.75 H. V a l l i , Chase ; 5.00. Risto Luoto, Vancouver 3.00 Aino Koskinen, Vancouver 4.00 Hilma Salo,' Vancouver 5.00 Elmer Ketola, Vancouver 5.00 Hjalmar Lemmitty, Vancouver 3.00 Vi Matti Gröhn, Vancouver ' Kalle Kielinen, Vancouver E f f i Siven, Vancouver , J . Kari, Soslqua • E r i henkilöiltä 2.00 3.50 6.00 5.00 1.50 $489.75 Voitot .__ ._ 90.00 Jäännös . _$399.79 VOITTAJAT: Katy Falk, Vancouver $50.00 Frank Päivärinta, Ladysmith 20!00 G. Loos, Vaniouver 15.00 $90.00 Parhaat kiitoksemme lippujen ostajille ja onnittelemme 'voittajia. GSJ:n Vancouverin osaston No. 55 puolesta: ; ; (Toveriterveisin — E. W. SITÄi JA TÄTÄ A V U L I A S ISÄ . Hyviii nuoret rakastavaiset olivat päätläneet karata kotoaan. Eräänä ; yönä poika kiipesi tikkaita myöten ja koputti varovasti tytön ikkunaan. , — Oletko valmis, tiedusteli hän tytöltä. . V.; — Hiljaa, isä voi kuulla. — E i sinun sitä tarvitse pelätä, sanoi nuorukainen, — hän pitelee tikkaita. ; /: S U K U L A I S I A . , Smith ja. hänen vaimonsa riitelivät sisukkaasti eikä kumpainen-kaan antanut perään. Kun he kävelivät pellon syrjää he sivuuttivat aasin. "Sukulaisiasiko?" kysyi Smith. "Mieheni kautta", vastasi vaimo. llimistapot ja muliilointi TVrssä Puhuessaan ihmisten joukkomittaisen tappamisen "tarpeettomuudesta" v i l l i n lännen tv-näytöksissä ja h:s. jännäreissä, yhdysvaltalaisen NBC-aseman johtaja Robert A. Wood on esittänyt mielipiteen, että "yhdeksässä tapauksessa kymmenestä on (näytelmän vaikutuksen kannalta katsoen) ihmisen kuolema tarpeeton. Ja si'loin kuin se on tarpeellista, silloinkaan ei tarvitse miestä ampua 27 keltaa. Kerran tai kaksi riittää." Tätä ei voida pitää ainakaan liian pian tai hätäisesti esitettynä havaintona, sillä tosiasia on, että yhdysvaltalaisissa jännäreissä ja v i l l in lännen tv näytöksissä pauk-kiivat pyssyt lakkaamatta, puhumattakaan nyt ihmisten potkimisesta, pieksemisestä ja muista pahoinpitelyistä. Sivumennen sanoen, suuren yleisön protesti tätä "taiteen" nimissä esitettävää raakuutta ja raakuuden mainostusta vastan on-jo noussut niin voimakkaaksi, että Hölly-vvoodissakin suunnitellaan "raa kuuden" rajoittamista! Esimerkkinä mainitaan kuinka vissin käsikirjoituksen mukaan erään filmin "hyvä mies" ampuu laukauksen dynamiittikuormaan siliä seurauksella että hän kuolee itsekin samalla kun "pahat miehet" tulevat tapetuksi joukkomitassa. '•V Tähän on kuitenkin tehty sellainen muutos, että näytelmän sankari ampuu yhtä dynamiittipuikkoa mistä, aiiieutunut räjähdys lyö roistot maahani. Sitten uhkaa "sankari" ampua foiscri kerran dynamiitti-kuormaa, ja niin "pahat miehet" antautuvat kiltisti. . Toisissa tapauksissa, niin meille kerrotaan, mukiloidaan mies_Jain-noksiin sen sijaan että hänet tapettaisiin ja sitten vieläkin rcyit-täisiin. V' Mutta miksi on tv:ssa ja elokuvissa niin paljon väkivaltaisuutta ja raakuutta? Olettaen argumentin vuoksi, et t e i : sillä ole .mitään tekemistä USA:n sotavalmistelujen kanssa — ihmisten mielipiteiden muokkaa-miseksi sodan raakuuksille otolliseksi me: löydämme muitakin yhtä alhaisia vaikuttimia. Selvää on, että kun tunnin tai puoli tuntia kestävä "jännäri" esitetään yhä uudelleen ja uudelleen hieman toisenlaisena versiona, niin kirjailijat voivat melko vaivattor masti "tehtailla" tällaisia näytelmiä. Niiden kirjoittaminen, näyttämölle .asettaminen ja esitys tu lee taloudellisesti erittäin halvaksi. Näytelmässä missä ei ole muuta kuin pyssyn pauketta, pakoa, takaa-ajoa, mukilointia, hirttäridistä ja rahakirstuja, ei totta totisesti ta^ vita sen paremmin taiteilijan lahjoja : k u i n taloudellista perustaakaan. ••• Esimerkkinä ylläkuvaturilaisista näytelmistä voitaisiin sivumennen mainita Hollywoodista kesäkuun puolivälissä tullut liutistieto, missä kerrotaan elokuvien valmistamisen "uudesta suunnasta". 'w Kysymys on lähinnä alastomuuden filmaamisesta, jonkalaiset filmit menestyvät, niin kerrotaan, aika hyvin. Esimerkkinä uutisessa maifiitaan kolme eri alastomuusfil-miä, joissa ei ole asiallisesti puhuen mitään juonta ei puhetta eikä juuri muutakaan kuin Eevan Y k s i , sellainen aIasto|nuusfilmi "The Immoral" tuli maksamaan vain $24,000 — mutta siitä odotetaan kaikkiaan miljoonan dollarin tuloja! Toiset samantapaiset filmit ovat tulleet maksaman $37,000 ja $71, 000 ja kun niistäkin odotetaan myös miljoonatuloja, niin mikään ihme ei ole vaikka tällaisia filmejä on vielä tulossa kymmenkunta kuten kerrotaan. Toiseksi on muistettava, että kun suuryhtiöt rahoittavat tv-näytök-sien esitykset, niin ne käyttävät hyväkseen myös isännän oikeuksia. Mikäli filmistä ei haluta avointa propagandatuotetta Suuren Rahan hyväksi, siitä on saatava ainakin sellainen tuote, mikä pyrkii kiinnittämään katselijain huomion pois kaikesta oleellisesta. UPI-AP-uutistiedon mukaan par i huomattua yhdysvaltalaista näytelmäkirjailijaa oli noin viikko sitten sanonut avpimesti liittovaltion erään komissionin kuulustelutilaisuudessa, että tv-näytöksien rahoittamisesta vastaavat suuryhtiöt — "sponsors" — vaativat näyte! mäkirjailijoita välttämään hyviä näytelmääiheitä kuin ruttoa ja, keskittämääri kaiken huomionsa sukupuoliasioihin ja väkivaltaisuuk siin. Professori Erik Barnöuw, joka on toiminut radio- ja tv-ohjelmien kirjoittajana toistakymmentä vuotta ja Yhdysvaltain kirjailijain kiitän kansallinen puheenjohtaja David Davidsson selittivät kuulustelussa, jettä sponsor-yhtiöt määrittelevät etukäteen, jotta niiden näy-telmissä- pitää käsitellä sukupuolikysymyksiä ja väkivaltaa — ja saadakseen «näytelmänsä kaupaksi kirjailijan täytyy laatia näytelmänsä, juuri tässä "hengessä". Mainitun uutistiedon mukaan mr. Davidson oli sanonut: "Valitettava . totuus on, että koskaan ennen' ei ole kirjailijoille maksettu niin hyvin niin huonosta tuotteista. On mahdollista ansaita $1,000 viikossa ruokailuaikoina." , Kun meille siis tarjoillaan "taiteen" nimissä sellaista ohjelmaa, missä on vain pyssyjen pauketta, ihmisten mukilointia, "jäHniä" raa-kalaistekoja, alastomuutta ja sievien ' neitosten anatomian vissien. '. osien keikutusta ja yilahtelua, niin me voimme iloita siitä, että siin^-, ', k i n järjettömyydessä on jotakin järkeäkin — sekin palvelee rap- - peutuvan kapitalismin tarpeita. ; • : i ~ Känsäkoura. . •t - • i||ii|p! • i l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-06-29-02