Vapaus, June 10, 1961

              Sivu'2 LauantaiSaa, kesäk. 10 p. — Saturday, June 10, 196
VAPAUS
CUi^EItTT) Indepuident Labor
QrsM of Fiiuiish Cana^^ £&-
Ublbhed 6. 1917. Autborised
ftS «toond «la^s mäil by ebe | ^
O f , Departiaent, Ottawa. Pub-
Mabed thrlce -veekly: Tuesdays,
Thutsdays and Saturday» by Vapaus
PubUshing CQmpaoy Ltd., iat 100-102
Blin S t . W4 Syd|>ury. Opt., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4284;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editot W. Eklund. MalUpg
address: Box 69, Sudbury,- Ontario.
Advertifling rates upon f^Hc&Vaix.
TJ-ftP^latloq frejj vf ohw«-
TlLADSIÖNNAT: .
Canadassa: 1 vlc. 8.00 6 kk. 425
3 kk. 2.S0
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9J)0 « k^. 4.80
Suomessa: 1 vk. 0^0 0 1 ^ ^ . 85
VSiamiielinen teko Canadaa vastaan
Tiistaina saapui koko maata vavahduttanut "tieto, että
Yhdysvaltain hallitus yrittää kiertoteitse estää Canadan v i l -
javiennin Kiinaan. Se on uusi vihamielinen toimenpide Cana-
0ia4;,vastaän, ja kun se ei ole ensimmäinen laatuaan, Canadan
v*Jfi«)Jlisuusj)n suojella kansalliset kauppaetunsa Yhdysval­tain'tuomittavaa
isäntävaltaa vastaan. ^ *
;Trittäessä^^ k£(,uppapbliittisin keinoin Cana­dan
kuljettamasta taloudellisella tavalla Kiinalle myytyä vil­jaa,/;
Yhdysvallat toistaa asiallisesti aikaisemmat toimenpi-
• teensä, joiden perusteella Canadasta kiellettiin esim. autojen
myynti Kiinaan sillä seurauksella että tirfiannet autotyöläi-serttÄie
oyat joutuneet olemaan työttömien armeijassa.
'Kuten muistetaan, K i i ^ olisi, ostanut :*Canadan Fordil-,
ta'f tuhat autoa ^ mutta yhtiön amerikkalainen päämaja
kielsi myynnin sillä perusteella, että "Yhdysvaltain lait kiel­tävät"
kaupankäynnin Kiinan kanssa. Täten sovellettiin ulko-mj^
mt Yhdysvaltain lakia Canadan kauppapolitiikkaan ja
k u i ^ sanottu, seurauksena oli työttömyyden lisääntyminen
autetyöläisten keskuudessa, puhumattakaan nyt hallituksen
meöetyksistä tavara- ja muiden verojen kohdalta. Kaikkein
tär]l^«ntä on kuitenkin tämä: Kiina ei siitä autokaupan kiel-
.löst4!sanottavammin kärsinyt. Mutta Canadalle se oli todella
raskas isku.
' S e n Jälkeen on meille vakuutettu C)ttawasta että Yhdys­valtain
toimesta ei enää sekaannuta Canadassa toimivien yh­dysvaltalaisten
yhtiöiden alayhtiöiden kaupankäyntiin. Mah-dpllisesti
niinkin, mutta jostakin syystä ei Canadasta ole
ndyyty vieläkään yhtään ainoata autoa Kiinaan — ja ne mark­kinat
ovat epäilemättä edelleen saatavissa. Olisikohan niin,
e1J|vyhdysvaltalaisten rahamiesten kontrolloimat "canadalai^•
se^" autoyhtiöt olisivat nähneet "vapaaehtoisesti" päivänva­lon?
, » Nyt siis tuli tiistaina Montrealista uutistieto, että Yhdys-
' v4lt&in hallitus oli virallisesti sekaantunut Canadan vehnä-kappoihin
kieltämällä Dunbar-Kattle-yhtiön myymästä Ca-nadaan:
sellaisia viljan lossauskoneita, jotka sijoitetaan lai­voihin
siinä mielessä, että Kiinaan vietävä vilja voitaisiin
purkaa laivoista koneellisesti. Tällaisia imusysteemillä toimi­via
» viljan lossauskoneita, jotka maksavat $12,000 kappale,
va[Imistetaan kuulema vain mainitun amerikkalaisyhtiön toi-n
»sta. Mainitun yhtiön puhemiehen kerrotaan tiedoittaneen,
että Yhdysvaltain hallittis on kieltänyt näiden koneiden
niyynnin "Yhdysvaltain nykyisten lakien perusteella", mitkä
kifeltävät"mahdbllisen vihollisen avustamisen".
^ M e i l l e selitetäänrtietenkin tekopyhästi, että tällä "mah­dollisella
vihollisella" tarkoitetaan Kiinaa. Tosiasiassa ''mah­dolliseksi
viholliseksi" tulee tässä Canada, sillä juuri meidän
maamme tulee kärsimään tuntuvasti, qos täältä myytyä vil­jaa
ei^voida kuljettaa taloudellisella tavaUa Kiinaan! Kuusi-sataaihiljoonainen
Kiina selviää varmaan suuremmitta val-keuksittai
vaikkei se saisikaan täältä pintamaansa viljaa^ mut­ta
ineidän maallemme se olisi monta kertaa kovempi isku
kui^jiOiii Canadassa valmistettujen autojen myyntikielto.
USAn' uusin kauppakielto kohdistuu siis ensikädessä Cana­daa
vastaan.
Kut«i muistetaan, Canada myi äskettäin JKiinan kansan­tasavallalle
yli 200 miljoonaa busheli^ vehnää ja 58 miljoonaa
bushelia ohraa. Tämän suurkaupan yhteenlaskettu raha-arvo
on $425,000,000 — ja ko. viljamäärä on sitouduttu kuljetta­maan
Kiinaan vuoteen 1963 mennessä.
"Tämä on kerrassaan häpeällinen tilanne", sanoi mont-realilaisen
Robert Refor Co. Ltdn yleisjohtaja Wijliam H.
Moore tiedoittaessaan, että Yhdysvaltain hallitus yrittää täl­laisen
kauppapoliittisen kiristyksen avulla estää canadalaisen
viljan kuljetuksen Kiinaan.
Liittohallituksen velvollisuus on huolehtia siitä, että Y h ­dysvaltain
hallitus ei voi heittää enää kalikoita Canadan ja
Kiinan välisten kauppakoneiden hammasrattaisiin. Liittohal­lituksen
tulee esittää jyrkän, julkisen protestin Yhdysval­loille
tällaisesta jatkuvasta sekaantumisesta maamme sisäi-iin
asioihin^ Ja mikäli sellaisia $12,000 hintaisia viljan los­sauskoneita
ei voida valmistaa Canadassa — mitä me epäi­lemme
vahvasti — hankittakoon niitä sitten jostakin muual­ta
— jos ei muualta saada, niin Neuvostoliitosta luultavasti
niitä saataisiin melko pian. Missään tapauksessa ei voida enää
sallia sitä, että Yhdysvaltain hallitus voi uHaaseillaan mää­ritellä
sitä, kenen kanssa saamme kansakuntana olla kauppa­suhteissa
ja kenen kanssa emme saa olla.
Yhdysvalloilla ei ole kerta kaikkiaan minkäänlaista oi­keutta
sekaantua sen paremmin välillisesti kuin välittömäs-tikään
Canadan ja Kiinan välisiin kauppa-aasioihin. Jos Wash-ingtbn
haluaa jatkaa mieletöntä kauppasaartoaan 600-miljoo-naista
Kiinaa vastaan, niin se on tietenkin Yhdysvaltain oma
asia, niin mieletöntä kuin se onkin. Mutta Canadan ei tar­vitse
kysyä Washittgtonilta lupaa siitäj minkä maan kanssa
olemme kauppasuhteissa. •"
Tämä Yhdysvaltain uusi, kaiken Jisäksi hallitusvallan
virallinen puuttuminen 'Canadan sisäisiin asioihin nostattaa
entistä voimakkaampana esiin kysymyksen maamme itsenäi­syydestä.
-Toisen maailmansodan jälkeen on Yhdysvaltain mono-polipääoma
tunkeutunut niin suurella voimalla Canadaan,
ettäjpinen puoli koko maamme teollisuuslaitoksista on jo'ko
välittömästi yhdysvaltalaisten rahamiesten omaisuutena tai
ainakin heidän kontrollissaan.
• Rinnan yhdysvaltalaisen pääoman tunkeutumisen kanssa
on lisääntynyt poliittinen isännöimishalu ja -Valta jo siinä
määrin, että Yhdysvaltain presidenttikin tuli Ottawaan pitä­mään
puhetta siitä, mitä Canadan hallituksen pitäisi tehdä tai
tekemättä jättää?
Maamme edut nykytilanteen ja tulevaisuuden kannalta
katsottuna vaativat määrätietoisia toimenpiteitä Canadan
itsenäisyyden turvaamiseksi, kuten esimerkiksi Canadan pan­kin
kuvernööri, mr. James Coyne on selittänyt vaatiessaan
rajoittamaan yhdysvaltalaisen pääoman Canadaan tuloa ja
muita toimenpiteitä canadalaisten hallintavallan lisäämisek-
Hajäantumisilmiöiden syyt Suo­men
ammattiyhdistysliikkeessä
Helsinki. — Kakennostyöläis-ten
l i i t on esityluessä, joka koskee
Suomen amiAattiyhdistysliikkeen
suhdetta poliittisiin puolueisiin
todetaan, että hajaannusilmiöt
anim^ttiyhdlstyslUkkeessä johtu­vat
kahdesta tekijästä: ensinnä­k
i n siitä, että ammattiyhdistys­liikkeen
suhdetta snorpääomaan
^ j a sitä edustaviin pmAueisiin ei
k y l l in selvästi ole Määritelty, Ja
toiseksi siitö, että poliittisessar
; työväenliikkeessä j a maan poliit:
,tisess!a elämässä sotien jälkeen
itapahtnheita oleellisia muutoftsia
ei oi».«a!kiUä. tahoilla ammattiyhL:^
distysllikkeessäkään halattu näh­dä
t a i avoimesti tunnustaa, lausui
puheenjohtaja Aarne Saarinen
S A K n edustajakokouksessa käyt­tämässään
puheenvuorossa am-mattijrfadistysliikfceen
yhtenäi-syysliifckeen
yhtenäisyyskysymyk-seitä.
(Hänen puheeseensa kan­nattaa
tutustu täälläkin. — V.)
Mitä ensinmainittuun ^ seikkaan
tulee hän sanoi niin S A K n johto­ryhmillä
on ollDt halua j a taipu-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs.- Bertha Kari, Larder Lake,
Ont. täytti kesäkuun 1 pnä 80 vuot­ta.
Johanna Pennanen, Port Arthur,
Ont., täyttää torstaina,, kesäkuun 15
pnä 71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tulta
vain onnentoivotuksiin.
Viita muut sanovat
VAPAUTUNUTTA nLMAPHRIA
Päältä katsoen saattaa Wienin
kohtaamisen virallinen kommuni­kea
vaikuttaa perin. niukkasanai­selta,
mutta lakonisuudestaan buo-imatta
se ioppujen lopuksi vastaa
niitä rohkeimpia odotuksia — va­rovaista
optimismia—^ jolta päämi­nisteri
Hrushtshevin j a presidentti
Lennedyn kaksipäiväiselle tapaa­miselle
asetettiinkin. Kun muistaa
minkälaisen ilmapiirin vallitesssa
näiden kahden suurvallan päämie­het
— Kennedyn paikallahan o l i
s i i l o in Eisenhower. - ^ e r o s i v a t hie­man
toista vuotta sitten Pariisissa,
kun myös muistaa, että tähän
väliin on mahtunut mm. U S A n on­neton
seikkailu Kuubassa, voidaan
virallisen lausuman . toteamukseen
kokouksen "hyödyllisyydestä" suh-autua
melkoisella tyytyväisyydel­lä.
Bfakä enemmänkin kuin viralli­sen
lausunnon muutamat rivit pu­huvat
puolestaan lehtimiesten huo­miot
vapautuneesta ja sydämelli­sestä
ilmapiiristä, valtionpäämies­ten
hymystä j a keskeisestä kohte-iaisuudesta.
huomaavaisuudesta ja
eikinlaskusta. Tapahtui juuri se,
mitä optimistisimmat tarkkailijat
uskalsivat odottaa: kahden suuren
henkilökohtainen tapaaminen ja
mahdollisuus "liikemlesmäisesti"
selvittää toimilleen maansa kannan­ottoja
suuriin kiistakysymyksiin
laukaisi jännitystä ja l o i pohjaa
neuvotelukosketuksen jatkumiselle;
Kansan Uutiset. Helsinki. *
UUDET Y H T E Y D E T:
. . . " Jos raportti (Hrushtshevin
ja Kennedyn Wienin kokouksen
yhteinen kommunikea — V ) o l i ty­ly,
sen merkitys oli rohkaiseva
. . . Niiden välistä juopaa ei ka
vennetfu, kuten mr. Kennedy ko­rosti,
mutta ainakin yhteydenpito^
kanavat aukenivat uudelleen .f. .
Taistelua käydään nyt i d e o l o ^ t en
k i l p a i l i j a in välillä, joista kumpikin
yrittää todistaa ihmiskunnalle, että
hänen oma järjestelmänsä tarjoaa
parhaat mahdollisuudet hyvinvoin­nille.
Tämä on parempi kuin se,
että yksi puoli yrittäisi todistaa, et­tä
se voi tuhota toisen osapuolen.
— Globe and MaU, Toronto.
fM»HDUTUS" S E K IN
" . . . N i i n ne Wienin neuvotte­lut.
"M.e jo tässä lehdessä neuvotte­lujen
^kynnyksellä ennustelimme
ettei Kennedyn ja Kruschevin
neuvoteluista ole odotettavissa oi­keastaan
mitään tuloksia . . . Vas­takohtaisuudet
lännen ja idän vä­lillä
ovat niin suuret, ettei sovin­nosta
ole tietoakaan.
". . . . Eikä oikeastaan mitään
täipuvaisuuksia ollut odotettavissa­kaan.
". . . A i k a ei siis näytä olevan
vielä kypsä Moskovan herrojen pe-räänantamiselle.
"Mutta sekin aika vielä t u l e e . . ."
— Vapaa Sana, Toronto.
si teollisuuslaitoksissamme ja
koko maassa.
Voidakseen esiintyä talou­dellisesti
ja poliittisesti oman
maansa isäntänä, Canadan tu­lisi
erota Washingtonin sanele­mista
sotilasliitoista, sekä
omaksua täysin itsenäisen ui­ko-
ja kauppapolitiikan.
musta jopa poliittiseenkin yhteis­työhön
vuorineuvosten ja heitä
edustavien taloudellisten j a poliit­tisten
voimien kanssa. Tämä-halu
ja taipumus on ilmennyt työläisille
epäedullisten ja \ vahingollisten
kompromissien muodossa monien
talous- j a palkkapoUittisten ratkai­sujen
yhteydessä, j o l l o in ei ole ky­sytty
jäsenten mielipidettä. On selr
vää, että ammattiyhdistysliikkeen
on pakko olla neuvottelusuhteessa
suurpääomaa edustavien taloudel­listen
järjestöjen kanssa, mutta se
ei: edellytä hyväntahtoisia, luotta­muksellisia
yhteistyösuhteita fcipi*
talistien ja heidän edustajiensa
kanssa, jollaisia pyrkimyksiä. Ume-liee
monissa ammattiyhdistysjohta­jissa;
• . ~
TYÖN J A PÄÄOMAN '
UMPEUMATON K V I LU
Meidän on aina muistettava, että
suurpääomapiirit, heidän mopopo-linsa
sekä heidän taloudelliset ja
poliittiset järjestönsä ovat meidän
yhteiskunnallisia vastustajiamme ja
vihollisiamme. He elävät j a saalia-tavat
työv,äenluokan kustannuksel­la.
He jarruttavat taloudellista, so­siaalista
ja sivistyksellistä Icehitys-tä
puolustaessaan, itsekkäästi tietys­sä
historiallisessa kehitysvaiheessa
saavuttamaansa etuoikeutettua ase­maansa
j a työvoiman riistämisen oi­keutta.
Heitä j a meitä erottavat
sovittamattomat yhteiskunnalliset
vastakohdat, syvä kuilu, jota ei voi­da
luoda umpeen.
Näistä yhteiskunnallisista vas­takohdista,
jotka eivät ole keino
tehoisia, tai kuviteltuja, vaan re»
aalisia, johtuu, että työnantajat
.ovat keskenään solidaarisia työ"
väenluokkaa vastaan j a esiintyvät
yhtenäisesti, vaikka heidänkin
keskuudessaan esiintyy, tiettyjä
poliittisia erimidisyyksiä.
Tästä johtuu, että ns. vapaamieli­nenkin
työnantaja hyväksyy käytän­nössä
jopa fasistisen terrorinkin,
jos hänen luokkaetunsa tulee u h v
tuksi riippumatta siitä, onko uhKa
kuviteltu tai reaalinen.
Ammttaiyhdistysliikkeen j a ^en
johtohenkilöiden tulisj selvästi
tajuta, että suurpääoman talou­delliset,
poliittiset ja muut yh­teenliittymät
ovat anunattiyhdisr
tysliikkeen j a työväenluokan yh-.
teiskunnallisia vihollisia ja sen
mukaan määriteltävä' myös suh-j.
teensä n i i h i n.
Mutta tätä ei ole .ohjelmallises­t
i eikä käytännön toiminnassa­kaan
S A K n puitteissa selvästi teh­ty.
Tästä johtuvat monet heikfcou'
det S A K n sisäisessä j a ulospäin
suuntautuvassa toiminnassa.
SOTIEN JÄLKEINEN MUUTOS
Toinen j a ensimmäiseen liittyvä
näkökohta on se, ettei ole tahdottu
ottaa pysyvästi hqomioon poliitti:
sessa työväenliikkeessä eikä maaiq-
(he sisäisessä tilassa j a sen ulkonai­sessa
asemassa sotien jälkeen tapaft-.
tuneita suuria muutoksia ammatti­yhdistysliikkeen
sisäisissä järjeste­lyissä.
Maaliskuun 21 pnä 1945 p i t i SA­Kn
silloinen puheenjohtaja Eero ^.
Vuori liittotoimikunnille j a toimit­sijoille
järjestetyssä kokouksessa
tässä samassa talossa puheen, jossa
hän lausui m.m. seuraavaa:
". . . ratkaisevaa tulevaisuutem­me
kannalta on, että demokraatti­set
voimat keskittyvät j a pääsevät
n i i l l e kuuluvaan asemaan yhteis­kunnallisen
elämän kaikilla aloil­l
a . " — " S A K n työvaliokunnassa on
yleisesti ja pitkän aikaa oltu sitä
mieltä, että työväen piirissä välirau­han
sopimuksen teon jälkeen toi­mintavapauden
saaneiden voimien
sijoittaminen ammattiyhdistysliik­keeseen
pitää tapahtua ei repivän
taistelän tietä vaan Jkeskinäisesti
neuvotellen ja sopien. Tätä tietä
kulkien voimme edelleenkin säilyt­tää
ammattiyhdistysliikkeen yhte­näisyyden."
- r - — . " S A K n työva­liokunta'
on käynyt luottamuJuelli-sia
neuvotteluja Suomen Kommu­nistisen
Puolueen kanssa näiden k y
symysten järjestämisestä;"
Tältä pohjalta ryhdyttiinkin S-A
K n j a lUtttoJen siulisiä suhteita
. järjestämään sillä ' seurauksella,
että S A K n jäsenmäärä kohosi noin
350.000:een oltuaan ennen sotia
j a sodan päätyttyä noin—86.060
vaiheilla, sen aktiivisuus ja isku­kyky
sekä arvovalta nousivat vas­taavasti.
' •
JUNTTAUS JOHTI _^
H A J A A N N U K S E E N
Mutta tämä myönteinen kehitys
ei jatkudiut kauan. Ilmeistä on, et­tä
kommunistien taholta tehtiin
eräitä virheitä, esiintyi taitamatta
muutta ja sopeutumattomuutta yh
teistoimintaan. Mutta rat){aisevin
syy. uusiin hajaannusilmiöihin, jot
ka alkoivat 1940-luvun lopulla, o l i
se, että avainasemissa olleet sosiali­demokraatit
eivät omaksuneet yh­teistyöajatusta
periaatteessa, vaan
tarkastelivat sitä yksinomaan taktil­liselta
näkökannalta. Epäilemättä
Samankaltaista ajattelua esiintyi
jonkin verran myös kommunistien
keskuudessa. . '
Tällainen ajattelutapa loi otolli
sen maaperän ns. junttaukselle, po-liittiselte
^ryhmätoiminnalle, epäluu­loille,
. syrjinnälle, «pädemokraatti-sille
menettelytavoillpjnfi., jotka
ovat johtaneet hajaannukseen ja;
jäi:jestävoinjian heikentymiäeen, jor
ka samalla on helHentänyt koko
palkkatyöväen asemaa , työantajiin
nähden.^
VÄLTTÄMÄTÖN YHTEISTYÖ
Tunnukseni o l i : S A K on: sosiali­demokraattien
perustama ja se on
pidettävä sosialidemokraattien kä­sissä'
keinoillamillä hyvänsä. Tä-mätunniiB
ei ole oikcfa eikä kestä­vä.
SAKn to^in perustivat'sosiaU-demokraatit;
mutta se 'jäi yksin hei­dän
väVassaan kituikasvuiselcsi. Sen
kasvu j a 'voimistuminen vaati eh­dottomasti
ii^ros koounuDiistien mu­kaantuloa
j a tukea. Tämä lienee
nyt entistäkin ilmeisempää.
Riippumatta siitä; ketä se miel­lyttää
j a ketä ^ i , tosiasia on kuiten­kin,
että kommu(iistinen liike kas­vaa
ja voimistuu. Tästä seuraa, et­tä
SAIC vyi vahvistua vain avoimes­sa
yhteistyössä kommunistien j a so-sialidemQkraattiei^
kesken. Tämä
pidetään kentällä ja perusjärjes­töissä
j a sleira tapahtuvassa toimin­nassa
työläisten kesken melkoisen
«elväaä asiana.
RANTASEN RYHMÄN VÄÄRÄ
A S E N NE
.Toisin näyttää asianlaita olevan
SAKn j a useimpien liittojen johto­portaissa.
Keskusteluissa puheen­johtaja
Rantasen ja hänen ryh­määnsä
kuuluvien kanssa on meille
•selitetty, että kommunisteihin koh
distuvan syrjinnän jatkaminen ja
siihen s liittyvät epädemokraattiset
menettelytavat ovat välttämättömiä,
iottä" hajottajille ei annettaisi lisää
aseita - hajotustoimintaansa varten.
Mohet vakuuttavat tosiasiat puhu­vat
tätä perustelua vastaan. Ensin­näkin
niissi ammatillisissa järjes­töissä,
joissa kommunisteilla on rat­kaiseva
tai huomattava vaikutusval­ta,
ei hajottajilla ole o l l u t sanotta­vaa
menestystä. Toiseksi, kommi>
nisminvastaisilla tunnuksilla ja
kansanrintamapelotteluUa ei ole ei­kä
voikaan olla hajottajien toivo­maa
vaikutusta. Se voi vaikuttaa
vain poliittisesti takapajuisiin työ­läisiin,
ja heidän lukumääränsä vä­henee
jatkuvasti.
Työläisten oma Kokemus vuo­sikymmenien
ajalta osoittaa, että
voimat, jotka toimivat kommunis-nUnvaätalsillä.
tnimuksiUa, ovat
aina aiheuttaneet vahinkoa kaikil­le
työläisiUe, sUlä ne ovat täaä-tumuksellisia
ja ovat säännöllises­ti
yhteisrintamassa kapitalistien
kanssa.
MIHIN HAJOTTAJAT PYRKIVÄT
Kolmanneksi hajottajien asetta­mat
tehtävät ovat sellaiset, että ne
eivät lopeta toimintaansa SAKta ja
sen jäsenliittoja vastaan olkoonpa
niiden ^^johtoelimissä sosialidemok­raatteja^-
t^i kommunisteja tai ol­koonpa
niiden keskinäiset voima­suhteet
mitkä tahansa. Sillä hajot­tajien
tehtävänä on aikaansaada,
kutfen he sanovat, "täydellinen
suunnanmuutos". Mitä tällä suun­nanmuutoksella
tarkoitetaan?
Sillä pyritään valjastamaan koko
maamme ammattiyhdistysliike kan­salliseen
j a kansainväliseen kommu­nisminvastaiseen
ristiretkeen, toi­sin
sanoen palvelemaan maamme
poliittisen äärioi&eiston jatkuvaa
pyrkimystä liittää maanune talou­dellisesti
' ja poliittisesti lännen
blokkipolitiikap. p i i r i i n Neuvosto­liittoa
j a muita sosialistisia maita
vastaan.
—, — —r
Garry Botting, Peter bo-rough,
Ont., on yksi cte-vimmistä
tiedemiehen a-luista
tällä mantereella. Tä­mä
17-vuotias poika voitti
kolme palkintoa pari viik­koa
sitten Kansasissa pide­tyissä
\ kansallisen tieteen
kilpailuissa.
« 1
KOOIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Silmäkylvyistä -
- o
. Q
• O
':. e
•. o
" - e
• e
o
e
at
"Hyvät zjonistit
muuttavat Israeliin"
*New York. Israelin pääministeri
David Ben-Gurion tapasi kohteliaas­ti
keskiviikkona Yhdysvaltain zionis-tijohtajat^
mutta samalla kertaa hän
toisti a&aisemmin esittämänsä käsi­tyksen,
että zionismi ei tarkoita m i ­tään
muuta kuin "anyah'ia" — siir­tolaisuutta
Israeliin. Esitettyään tä­män
katsantokannan muutama viikT:
ko sitten Israelissa, muualla maail­massa
elävät ja toimivat zionistijoh-tajat
lausuivat jyrkän eroavan mie­lipiteensä
asiasta.
Ben-Gurionin kuulijakunnan jou­kossa
täällä oli Nahum Goldmann,
Maailman Zionistiliikkeen president­t
i ja rabbi Irving Miller, Yhdysval­tain
Zionistineuvoston puheenjohta­ja.
Ben-Gurion toisti nyt asiallisesti
aikaisemmin esittämänsä katsomuk­sen,
että "hyvä zionisti on hän, jo­ka
muuttaa asumaan Israeliin".
Yhdysvaltalaiset zionistijohtajat
ovat esittäneet tästä kysymyksestä»
jyrkän eriävän mielipiteensä selit­täen,
• että Maailman Zionistiliikkeen
tehtävänä ei ole ainoastaan Israelin
avustaminen, vaan myös juutalais­ten
yhdistäminen maailmanlaajui­sessa
mittakaavassa henkisesti ja
kulttuurisesti.
Silmät joutuvat lian, savun ]a
pölyn kanssa tekemisiin aivan yhtä
paljon kuin ihokin. Päivittäisestä
kasvojenpesusta ja kauneushoita-inisesa
eivät silmänne hyödy mi­tään.
Paremminkin päinvastoin:
kun ne ovat ylirasittuneet ja vä­syneet,
voi miedoinkin saippua j a
paras voide aiheuttaa silmätuleh­duksen.
Sulkekaa siis^ aina silmänne
kun hoidatte kasvojanne, ri^uuhto
kaa ne joka päivä pehmitetyllä
pesuvedellä ennenkuin saippuoitte
kasvonne..
Upottakaa kasvonne silmänhuuh-teluveteen
j a avatkaa veden alla
silmänne, niin että vesi voi huuh­della
myös silmämunat. Vain muu­tamassa
sekunnissa ne tulevat vir­keäsi
ja kirkkaiksi. Päivittäinen
silmien huuhtelu tulee ennenpitkää
itsestään selväksi tottumiseksi ai­van
kuin hampaiden pesu. Kaupoi.s-ta'
on saatavana suhteellisen huo­keita
silmähuuhteluastioita, jotka
soveltuvat mainiosti tähän tarkoi
tukseen, etenkin ellei hallia silmä-huuhtelua
suorittaessa Ufiottaa koko
kasvojansa huuhteluveteen.
Jos silmänne ovat rasittuneet siinä
määrin, että niissä ilmenee pcner-n|
sta, on terveellisintä suorittaa
huuhtelu boorivedellä, kamomilla-teellä
tai keittosuolaliuoksella. :
Silmien hoito booirivedellätuliee
erittäin huokeaksi, ja tätä "lääket­tä"
on varmaan saatavissa jokaises­ta
rohdosliikkees ä. VanutulJko kos­tutetaan
boorivedessä, asetutaan
makuuasentoon j a annetaan boori-veden
valua silmiin.
Kamomillateehuuihtelu suorite­taan
siten, että kamomillateelehtien
päälle kaadetaan kiehuvaa yettä,
lehdet siivilöidään pois ja liuoksen
jäähdyttyä sitä puristellaan silmiin
vanutukosta.
Jos huuhtelu suori'etaan Iceittiö-suolaliuoksella,
sekoitetaan,, puoleen.'
kupilliseen kiehuvaa vettä veitsen- i
kärjellinen keittiösuolaa. Seos saa
tietenkin jäähtyä ennen käyttöä.'
Luonnollinen silmien puhdistus- <'
keino ovat kyyneleet; joiden ei kuir '
tenkaan 'pidä antaa vuotaa siinä '
määrin, että silmät rupeavat pu­nertumaan.
~
Ja sitten vielä eräs hyvä neuvo:
kun liuotatte teepussi kupissanne,
käyttäkää samalla tilaisuutta hy­väksenne
"juottaaksenpeV myös sil­miänne.
Teepussi kompressista pu­ristettu
"kylpy" onkin tervetullut .
lahja rasittuneille silmille. Eikä a i ­noastaan
niille, vaan myös silmän-ympärysten
arka iho siliää ja vir­kistyy.
Tätä keinoa käyttävät u-seimmat
elokuvatähdet virkistäes-sään
kuvauslamppujen voimalckaas-sa
valossa rasittuneita silmiään.
Myös kamomilla- ja piparminttu-teellä
on sama vaikutus. Kosteaan
pumpulin voidaan myös vain antaa
olla silmien päällä puristelematta
sitä. Muutaman minuutin täydelli­nen
rentoutuminen ilman ainoata­kaan
häiritsevää ajatusta on lepoa :
myös hermostolle. Säännöllisillä'
silmänkylvillä voidaan saada jopa
silmäluomien hermostunut väräh­tely
katoamaan:
SITÄi
J A
TÄTÄ
NÄ TYÖMIEHEN LEIPÄÄ
KIKKAKONSTIT EIVÄT L E V E N -
Pysyykö S A K t a i mikä tahansa
sen piirissä oleva järjestö j a joh­toporras
tämän taikka'tuon ryhmän
tai mielipidesuunnan hallinnassa,:
riippuu loppujen lopuksi — ei siitä
kuka sen on aikoinaan perustanut
— vaan siitä, millaista politiikkaa
se harjoittaa, vastaako se työväen
j a jäsenistön vaatimuksia ja etuja
vai ei, vieläpä siitäkin, vastaako se
yleistä maailmanhistoriallista kehi-
'tyssuuntaa-vai onko se sitä vastaan.
Kikka-, kepuli- y.m. konsteilla
ja kommunismivastaisilla tunnuk­s
i l l a ei pitkälle potkita eikä halli­ta
työväen ammatillista joukko­liikettä,
siliä ne eivät levitä työ­miehen
leipää eivätkä lisää hä­nen
vapauttaan./
TEPSIVÄ KEINO
Äiti, pahanilkiselle poikaviikaril-le
junassa: — Ellet lakkaa mete­löimästä,
sanon konduktöörille ja
hän heittää sinut junasta ulos.
— Jos vaan sanot, sanon minä
myös konduktöörille kuinka vanha
sinä olet!
KIINNOSTI
Muuan eukko on käymässä eläin­tarhassa.
Katsellessaan isoa virta­hepoa
hän kysyy eläintarhanhoit.a-jalta,
oliko eläin koiras vai naaras.
— Hyvä rouva, vastasi hoitaja, —
se on kysymys, joka kiinnostaa vain
toista virtahepoa.
SUURESTI K I I T O L L I N EN
Skotlantilainen o l i pudonnut jo­keen.
Hän oli vähällä hukkua, sillä
virta oli melko vuolas, mutta eräs
rohkea nuorukainen hyppäsi siekai­lematta
veteen j a sai miehen pe­lastetuksi.
— Olette urhoollinen nuori mies,
sanoi kiitollinen: skotlantilainen.
Olette pannut henkÄnne alttiiksi
pelastaaksenne minut. Tahdon pol-kita
sen. Onko teillä vaihtaa shil­l
i n g in raha pienemmäksi?"
VETOOMUS
LAOSIN
KANSALLE
Hanoi. — Ennen lähtöään, Ge-neveen
Laosin -kuninkaalliseu
hallituksen pääministeri prinssi
Souvanua Phounia ja Neo Lao
Haksat-puolueen puheenjohtaja
prinssi Souphanouvong laativat
Laosin kansalle kirjeen, joka
luettiin maanantaina Pathct
Laon radion lähetyksissä.
Kirjeessä sanotaan, että huo­limatta
USAn sotaintoLsten pii­rien
ja Savannakhetin ryhmän
yrityksistä rakentaa esteitä Lao­sin
kysymyksen rauhanomaiselle
ratkaisemiselle, osoittavat ku­ninkaallinen
hallitus ja Neo Lao
Haksat-puolue edelleen hyvää
tahtoa j a valmiutta ratkaista Lao­s
i n ongelma rauhanomaisin kei-
• noin.. .
Lähdemme Geneveen selostaa^r
semme Geneven neuvottelukokpuk-'
sen osanottajille kuninkaallisen
hallituksen ja Neo Lao Haksat-puolueen
kalinan j a neuvotellak-semme
prinssi Boun Oumin kans­sa
toimenpiteistä, jotka ovat vält­tämättömät
Laosin kysymyksen
rauhanoniaisen ratkaisemisen ja
todella rauhantahtoisen,- puolueet­toman/
ja itsenäisen Laosin muo­dostamisen
kannalta, sanotaan kir­jeessä
edelleen.
Souvanna Phouma ja Souphanou-vdhg
tuovat myös j u l k i toivomuk­sen,
että heidän ponnistelunsa joh­tavat
tällä kertaa myönteisiin ^tu­loksiin
j a saavat aikaan suotuisat
edellytykset kansainvälisen neu­vottelukokouksen
työlle Genevessä
sekä neuvotteluille Na Monissa ja
edistävät^ Laosin kysymyksen rat­kaisemista
kansan etujen mukai­sesti.
PÄIVÄN PAKINA
Vain porvareille itsemääräämisoikeus
Toronton Vapaa Sanalla on jäl­leen
Uusi autuaa](si tekevä "teo­r
i a " . Sen • niukaan ainoastan por­varillisen
järjestelmän alaisuudes­sa
on kAnsoillä itsemääräämisoi­keus:-
• ^ • ^ • ;
Sosialistisella maalla ei~ole mi­tään
itscn;iääräämisoikeutta eikä
ylipäänsä muitakaan oikeuksia, se­littää
Toronton Vapaa Sana, jon­ka
toimittajat ovat takavuosina sa­noneet
itseään ^'demojtraattisiksi
sosialidemokraateiksi" ja sitä en­nen
peräti marxilaisiksi koramu-nistteiksikin.
Nyt on heille pikku­kansojen
• itsenäisjryden puolusta­minenkin
liiallista radikaalisuut­ta!
Mainitun 'lehden toimittajat
ovat siis kasvaneet poliittisesti sa­maan
suuntaan vasikan hännän
kansaa kunnes he nyt julistavat
puolen sivun mittaisessa artikke­lissaan,
että sosialismin syntiin
langenneen "Cuban tapauksessa ^ ei
voida puhua kansojen itsemäärää­misoikeudesta".
Ajatellaanpa asiaa vähän lähei­semmin.
Olettakaamme, että esim.
Suomen Kansan enemmistö kylläs­tyy
kapitalistiseen riistoon j a pu-latalouteen.
Suomella, kuten Kuu­balla,
Ruotsilla, Canadalla ja
muillakin pikkumailla on luonnol­lisesti
oikeus päättää omasta hal­litusmuodostaan.
Niiden maiden ei
tarvitse kysyä keneltäkään, min­kälaisen
hallitusmuodon ne itsel­leen
haluavat. Varmaa myös on,
että.-monessa maassa, missä nyt
on kapitalistinen talousjärjestel­mä,
mukaanlukien Suomessa, siir­rytään
omana aikanaan ja omalla
tavallaan sosialistiseen järjestel­mään,
kuten aikaisemmin on siir­rytty
feodalismista kapitalistiseen
järjestelmään.
Mutta jos esim. Suomen tai Ca­nadan
kansa päättäisi lopettaa
suurporvarien harvainvallan ja
lähteä sosialismin tielle, niin Va­paa
Sana julistaisi tietenkin, jos
se haluaa olla johdonmukainen, et­tä
sosialistisen Suomen tai Cana
dan tapauksessa ei "voida puhua
kansojen itsemääräämisoikeudes­ta."
Meidän tietääksemme sosialisti­nen
Kuuba ei ole millään tavalla
loukannut sen paremmin Vapaa
Sanaa kuin Vapaa - Sanan lukijoi­takaan.
Kaiken lisäksi meidän oma
maamme, Canada, ylläpitää nor
maalisia diplomaatti- ja kauppa­suhteita
' sosialistisen Kuuban
kanssa.
Mutta kun Yhdysvaltain raha­maailma
on yrittänyt keinoja kaih­tamatta
estää kuubalaisilta oikeu­den
päättää omista asioistaan^ niin
Vapaa Sana esiintyy nyt ainakin
yhtä sotaisesti Kuubaa vastaan
kuin kaikkein sotaisimmat amerik
kalaisimperialistit?
Lehden lauantaisesta numerosta
voimmekin saksia tällaista tekstiä:
;". . . Brasilian hallituksen puo­lueeton
suhtautuminen Kuuban ky­symykseen
kävi ilmi aivan äsket­täin
Cuban 'Pfesidentin Dorticosin
ja Brasilian JanioQuadrosin .kes­ken
. . .tapahtuneesta sähkeiden
vaihdosta. Niissä-Quadros ilmoitti
olevansa halukas toimimaan välit­täjänä
Cuban ja Yhdysvaltain
selkkauksien selvittämisessä vaik­ka
Washington oli aikaa sitten
torjunut tuollaisen välittäjäyrityk-sen
. . ."
(Ajatella sitä Brasilian julkeut-ta
ja pahuutta kun yrittää välit­tää
Yhdysvaltain j a Kuuban riita­kysymystä
— vaikka Washing-ton
ei mitään välittelyä halua! Sellai­nen
teko on Jumalan pilkkaa, her
jäusta j a kerettiläisyyttä Yhdysval­tain
imperialisniia vastaan. — K)
• Ja edelleen:
"Huolimatta ehtimiseen tähden
netystä 'läntisestä j a kristiliises^ä
suuntauksesta* ei .\rgentiinankaan
asenne. Cuban kysymyksessä ole
ehdottomasti selvä. Muistammehan
vielä, miten Argentiinan hallitus
maaliskuun alkupuolella aivan yl­lättäen
teki Cuuban j a Yhdysval­tain
välisen selkkauksen selvittä-mismielessä
oman välitystarjouk-^
sensa . . . A r g e n t i i n a n k i n poliitti--
sella näyttämöirä on voimia, vielä­pä
mclko voimakkaita, jotka aina-'
k i n Cuuban tapauksessa . . . kan­nattavat
neutraalia suuntausta."
(Ja vaikka neutralismi voittaa kan­natusta
kautta maailman, on sitä
AVashingtonin mielesjtä pidetty yh­tenä
pahimpana syntinä mihin jo­k
i n kansakunta yoi langeta. — K )
Mutta lainatkaamipe Vapaa Sa­nasta
vielä vähän: —
. . Jos äskettäin toistettua
kansojen itsemääräämisoikeus-vaatimusta
alle^riivataan Cuuban-k
i n kommunistisen hallitukseii
kohdalla, lähdetään vaaralliselle
tielle, joka tekonaan poikkeaa
Amerikan valtioiden yhteistyö-järjestön
- määräämästä suunnas­ta
. . ."
Ja kun sen laitoksen "suunnas­t
a " määrää tunnetusti Washinglon,
siitä poikkeaminen nostaa hirmui­sen
äläkän Toronton Vapaa Sanan
toimituksessa. — K . ;
No. sanotaan, että jokainen us­kollaan
autuaaksi tulkoon j a jps
Toronton Vapaa.Sanan toimittajat
luulevat pääsevänsä taivaan iloon
tuontapaisQlla maailmankatsomuk­sella
varustettuna, niin mikäpä
siinä muuta kuin onnea matkaan.
Mutta mikään maan itsemäärää­misoikeudesta
ei lehden sovi luon­nollisesti
enää puhua sen jälkeen
kun se rupeaa tällaisella tekstillä
sivujaan tapiseeraamaan.
— Känsäkoura,