Vapaus, October 7, 1958

              Tuntuvia yksityisten lahjoituksia
Viikon vaihteessa saapui taas suuri joukko lahjoituksia ja paljon
uusia haasteita ja monessa tapauksessa lahjoittajat kehoittavat kaikkia
haastettuja ja haastamattomienkin vastaamaan,mahdollisimman pian.
Nyt saimme vastaanottaa Soon "ahkerilta emänniltä" $55.19 lahjoi­tuksen,
jonka he olivat saaneet aikaan järjestämällään bingotilaisuudel-laan.
Se olikin mainio saavutus ja lausumme sydämelliset kiitokset.
Tällä kertaa saimme myös vastaanottaa lahjoituksen v.- ja u.-seura
Jehulta ja olemme siitä myös kiitollisia.
Yksityisten lahjoituksien joukossa on nyt useita $10.00 summia ja
vieläpä yksi $20.00 suuruinen. Se taitaakin olla suurin yksityinen lah­joitus
mitä olemme tähän asti saaneet vastaanottaa. Siis kiitos myös
niistä ja pienemmistäkin lahjoituksista, sillä käsitämme, että monet var­sinkin
vanhuuden eläkkeen turvissa elävät eivät voi suuria summia lah­joittaa
tällaisiin yhteisiin yrityksiin, vaikka olisi kuinka hyvä taljito.
. Viikon vaihteessa saapuikin kaikkiaan $272.09, joten yhteindn saavu­tus
on tällä kertaa $5,608.19. Rapioiden hankkiminen alkaakin olla pian
päiväjärjestyksessä, sillä "virallisena tavoitteena" on $6,000.00.
Viime lauantaina jo ennustimme, että kuluvan viikon aikana saa­vutetaan
tavoite ja ensi viikolla voimme vauhdikkaasti ruveta hankki­maan
niitä rapioita. Jos kaikki haastetut lähettävät nyt hyvin pian
haasteensa, niin pianhan se tällä kertaa puuttuva $400 saadaan kokoon.
Siis, vauhtia edelleen!
ALMA, HILJA JA HILMA, Sault Ste. Marien "ahkerat emännät"
bingogängin avustamana järjestivät bingopaartit Steelton haalille tk:D
1 päivän illaksi lehtemme Vapauden ilmestymisen turvaamiseksi, josta
tulos oli kiitettävä summa, $55.09. Sen lahjoitamme lehdellemme.
AARNO HIETALAHTI, Sudbury, Ont. lahjoittaa $20.00 Vapauden
hyväksi, että sen ilmestyminen olisi turvattu ja haastaa Teuvo Junttila,
Sudburysta.
AINO JA LAURI KOSKI, R. R. 1, Whitefish, Ont. lahjoittavat $10.00
Vapauden hyväksi, että sen ilmestyminen olisi turvattu ja toivovat, että
toisetkin joita ei ole haastettu tekisivät myös lahjoituksia.
V.- JA U.-SEURA JEHU, Beaver Lake, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapau­den
hyväksi ja haastaa seuraavat urheiluseurat tekemään samoin tai
paremmin: Speed, VVhitefish, Alerts, Sudbury sekä Viesti, South Porcu-pine.
HILJA JA L. E. WUORI, Sault Ste. Marie, Ont. vastaavat $10.00
Fanni ja Hans Isotalon haasteeseen ja haastavat: John Aho, Henry
Laine, Wm. Lintula ja Eino Mäki, kaikki Sault Ste. Mariesta, ja penik-kalaiseni
John Paasto, Elias Wuori seka Lauri Kaukoranta, kaikki Port
Arthurista sekä Antti Vierre, jossain muualla Ontariossa. Haastamme
teitä vastaamaan varojenne mukaan, jos katsotte omaksi asiaksenne
puolustaa Vapauden taloudellista asemaa.
UUNO VENNA, Thompson, Man. vastaa $10.00 Uno Korven haas­teeseen
ja haastaa Yrjö Nummelan, Port Arthur, Kusti Kasolan, Atiko-ban.
Toivo Timosen, Malartic, Qae. ja Yrjö Saarikosken, Vancouver.
W. D. BÖHM, Toronto, Ont. vastaa $10.00 K. Ketolan haasteeseen
ja haastaa kaikki Wilbert ja Wilhart nimiset jatkamaan haastetta.
L. BOSTRÖM, Toronto, Ont. vastaa $10.00 K. Ketolan haasteeseen
lehtemme tukemiseksi.
HILJA KANKKUNEN, Wahnapitae, Ont. vastaa $2.00 Kaino Niity-maän
haasteeseen.
MRS. LISI KAUTIAINEN, Beaver Lake, Ont. lahjoittaa $2.00 Va­pauden
ilmestsrmisen turvaamiseksi ja haastaa seuraavat toverit jatka­maan
haastetta: mrs. Martta Helin ja mr. ja mrs. Ate Reinikainen,
kaikki Beaver Lakelta.
AINO JA JOHAN LAHTI, Toronto, Ont. lahjoittavat $5.00 Vapau­den
hyväksi ja haastavat seuraavat ystävät tekemään sametin: Anni
Nyberg, Toronto, Anni ja Arvo Suomela, Willowdale sekä Emma ja
J. Tuomi, Kirkland Lake. Samalla keholtamme kaikkia vastaamaan
haasteensa.
K. WALLI, Kirkland Lake, Ont. vastaa $5.00 O. Sahalan haastee­seen
ja toivoo, että kaikki haastetut tekisivät samoin.
SAIMI TAMMINEN, Kirkland Lake, Ont. lahjoittaa $1.00 Vapauden
hyväksi sen ilmestymisen turvaamiseksi.
TH. REPO, St. Catharines, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden ilmesty­misen
turvaamiseksi.
ANTTI TYYNEIiÄi Sault Ste. Marie, Ont. vastaa $5.00 Hanne^ Iso-;
talon haasteeseen.
j AUNE LIIKALA, Hearst, Ont vastaa $2.00 Valter Niemen haastee-seen.
.Tamperelaiset, muistakaa vastata saamiinne haasteisiin.
ANNI JA WM. WIITA, Sault Ste. Marie, Ont. vastaavat $2.00 Ensi
ja Väinö Viitan haasteeseen.
ELLEN JA FRED KIVINEN, Gatchell, Ont. lahjoittavat $5.00 Va­pauden
hyväksi, että sen ilmesytminen olisi turvattu.
NICK GRUNDSTEIN, Whitefish, Ont. vastaa $2.00 J. Holmstedin
haasteeseen.
MRS. LYYDIA KORPI, Chase, B. C. vastaa $1.00 Aug. Latvalan
haasteeseen ja haastaa seuraavat henkilöt: Heikki Kangas, Monte Creek,
B. C. ja Antti Penttilä, Chase.
ARVID MÄKI, Pointe du Bois, Man. vastaa Eemeli Hankilan haas­teeseen
$3.00
HANNES KALAPUDAS. Kapuskasing. Ont. lahjoittaa $2.00 Va­pauden
hyväksi, sen ilmestymisen turvaamiseksi.
EMIL MAKI, Kapuskasing, Ont. vastaa $5.00 Väinö Ekolan haastee­seen
ja haastaa seuraavat henkilöt: Einar Makkonen, Lauri Pirttijärvi
ja Yrjö Lähteinen, kaikki Kapuskasingista.
MISS J. HURSKAINEN, Thorhild, Alta lahjoittaa $1.00 Vapauden
Ilmestymisen turvaamiseksi.
MARY HUHTA, Long Lake, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksi.
ANNA LUOTONEN, Atikokan, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapauden hy­väksi
ja haastaa seuraavat: Toivo Järviaho, mr. ja mrs. Martti Järviaho,
mr. ja mrs. Valde Smith sekä mr. ja mrs. Oskari Harala, kaikki Atiko-kanista
sekä mrs. Helmi Mäki, Port Arthur.
ALEX HJELT, Dinsmore, Sask, vastaa Walter Kosken haasteeseen
$2.00 ja haastaa jokaisen joka kynnelle kykenee tekemään samoin oman­tuntonsa
jälkeen. "4
TUNTEMATON, Long Lake, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksi,
sen ilmestymisen turvaamiseksi ja kehoittaa toisia vähävaraisia tuke­maan
vointinsa mukaan äänenkannattajaan.
K. HILVONEN, Verdun, Que. vastaa $5.00 K. Hietalan haasteeseen
ja toivoo, että kaikki haasteen saaneet vastaavat haasteensa.
VICTOR HURNASTI, Sudbury & Algoma Sanatorium, Sudbury, Ont.
lahjoittaa vielä $5.00 lisää Vapauden hyväksi, kun täällä parantolassa
oloni takia en ollut tilaisuudessa osallistumaan työtovereitteni, Vapau­den
henkilökunnan järjestämään bingoiltaan tk:n 2 pnä, niin haluan
sen korvata lisälahjoituksella.
YRJÖ NIEMI, Nipigon, Ont. vastaa $2.00 Mary ja Jack Nevelan
haasteeseen.
EVERT OJANEN, South Porcupine, Ont. lahjoittaa $1.00 Vapauden
hyväksi sen ilmestymisen turvaamiseksi.
EINO VÄISÄNEN, South Porcupine, Ont. vastaa $3.00 Martti Suti-sen
haasteeseen ja haastaa Eino Nykäsenoja ja Jussi Luoma, South Por-cupinesta.
HILDA JA A. AALTONEN, South PorcupinerOnt. vastaavat $2.00
Martha, Oscar ja Ellen Väyrysen haasteeseen ja haastavat seuraavat
henkilöt: Bertha ja Aarne Kummu, Sudbury, sekä mr. ja mrs. U. Jun-nilar-
Tarzwell, Ont.
KALLE VIINIKKA, South Porcupine, Ont. vastaa $3.00 Paul Män­nistön
ja Hilda Koveronkosken haasteisiin ja haastaa seuraavat: Alarik
Laine, Port Arthur ja Kusti Mäki, Samia.
HILKKA HORMAVIRTA, Toronto, Ont. lahjoittaa $5.00 Vapaudeii
hyväksi ja selostaa: "Ilman Vapautta olisi kuin eläisi himmeässä valossa
— yleismaailmalliset uutiset täydentävät ymmärrystä niistä monista on­gelmista,
jotka kehittyvät eri puolilla maailmaa."
AILI JA EMIL RAKKOLA, Sault Ste. Marie, Ont vastaavat $5.00
Emil Kohvakon haasteeseen ja haastavat seuraavat henkilöt: Ilma ja
Arvi Tuumanen ja J. Konka, Sault Ste. Marie, Liisa ja MaUi Syrjä,
Sointula sekä Sanni ja Väinö Luukkanen, Vancouver.
ANTTI BALO, Nanaimo, B. C. vastaa Siiri ja Kaino Typön haastee­seen
$2.00 ja kehoittaa kaikkia yksin pätsääjiä lahjoittamaan Vapauden
hyväksi.
HILMA FREEMAN, Vancouver, B. C. vastaa S. Ojalan haasteeseen $2.00
ja haastaa mr. ja mrs. A. Johnson sekä mrs. Emmi Airola, R. R. No. 2,
Port Arthur.
DAGMAR JA SAM RAJALA, Toronto, Ont vastaavat $5.00 saamiin­pa
haasteisiin.
KATRI MERTANEN, Toronto, Ont lahjoittaa $5.00 Vapauden hy­väksi,
että sen ilmestyminen olisi turvattu.
K. HUOVINEN, Richmond, B. C. lahjoittaa $1.00 Vapauden hyväksi.
OLLI KOKKO, Richmond, B. C. lahjoittaa $2.00 lehtemme ilmesty­misen
turvaamiseksL
T. KURONEN, Richmond, B. C. lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksi,
että sen ilmestyminen olisi turvattu.
MARY JA SAM PELTO, Lappe, Ont vastaavat $2.00 M. Kivisen,
V. Koivurannan ja Martha ja Pekka Kraftin haasteisiin ja haastavat Aune
ja Elo Koivuranta, Lappe, Ines ja Veikko Kivinen, R. R. 2, Port Arthur,
sekä Lahja ja Jussi Kari, Fort William tekemään lahjoituksen Vapaus
lehdelle omantuntonsa mukaan.
HEIKKI LEHTOLA, Porcupine, Ont vastaa $5.00 Bertha ja Kalle
Aholan haasteeseen ja haastaa Ivari Ihaksin, Kirkland Lake.
J. PELTOKANGAS, Port Arthur, Ont. vastaa Heikki Suvannon haas­teeseen
lahjoittaen $2.00 Vapauden hyväksi.
WILLIAM MARTIN, Nolalu, Ont. lahjoittaa $2.00 Vapauden hyväksi.
ELLE JA REINO MÄKINEN, Fort WiUiam, Ont vastaavat Kerttu
ja Eino Laakson haasteeseen $3.00 ja haastavat seuraavat: Aili ja ToivQ
Lahtinen, FOrt WiUiam, Ester ja Alex Kangas, Fort William.
MATTI PELTO, Port Arthur, Ont vastaa Henry Suvannon haastee­seen
$1.00 aikaisemman lahjoituksen lisäksi.
PAAVO VOUTILAINEN, Port Arthur, Ont vastaa saamiinsa haas­teisiin
lahjoittaen Vapaudelle $5.00.
HANNA RISSANEN, Port Arthur, Ont vastaa $2.00 haasteeseen,
jonka heitti Ida Kurki ja puolestaan haastaa Frank Heinon, Red Rock.
MATTI KATAJISTO, Port Arthur, Ont. vastaa Elli ja Wm. Hakasen
haasteeseen $5.00 ja haastaa Hugo Leikkaan, Nick Tampsin ja Hugo
Ekroosin tekemään samoin.
MR. JA MRS. PAUL HALL, Port Arthurin, Ont lahjoittavat $4.00
Vapauden liikkeen talousaseman turvaamiseksi ja kehoittavat kaikkia
haastettuja täyttämään velvollisuutensa.
J. SIPILÄ, Port Arthur, Ont vastaa T. Rintamäen haasteeseen lah­joittaen
S3.00 Vapauden hyväksi.
T. KIVIMÄKI, Mokomon, Ont vastaa $2.00 mr. ja mrs. Kalle Oja­lan
haasteeseen Vapauden hyväksi.
Tässä katsauksessa $ 272.09
Ennen julkaistuja 5,336.19
Suomaiaisilla oli
menestystä Harbig-in
muistol(isoissa
Dresden. — Rudolf Harbigin muis-tokisoihin
täälä osallistui muiden ul­komaalaisten
ohella kolme suoma­laista
urheilijaa. Kilpailujen par­haimmista
tulkosista mainittakoon:
Pituushypyn voitti Jorma Valkama
tuloksella 7.59. Miehen huonoin hyp­py
kantoi 7.39, joka todisti hänen
olevan varmassa kunnossa. Itä-Sak­san
Auga sijoittui toiseksi hyppää­mällä
7.42.
Seiväshypyn voitti Vazny, Puola,
tuloksella 4.43 ja kiekon P. Repo,
Suomi, 51.75.
Keihäässä itä-saksalaiset saavutti­vat
kaksoisvoiton. Frost heitti 73.28
ja Kryger 71.14.
"Romanian Balas voitti naisten kor­keuden
tuloksella 1.70 ja miesten
korkeuden Länsi-Saksan PyhI tasan
2 metrin tuloksella.
YHTEENSÄ - $5,608.28
Ingemar ja Ahlqvist
Yhdysvaltoihin
Göteborg. —. Ingemar Johansson
ja hänen managerinsa Edwin Ahl­qvist
matkustavat tämän kuun lopul­la
USArhan. Tässä vaiheessa ei
ole tietoa järjestetäänkö Johansso­nille
otteluja, mutta amerikkalai­set
promoottorit haluavat keskus­tella
hänen kanssaan.
Squaw VaIIe3nti
esiolympialaiset
Washin?ton. -— Yhdysvaltain ensi
talven hiihtomestaruuskilpailut suo­ritetaan
vuoden 1960 olympiakisojen
maastossa ja samalla ne ovat ken­raaliharjoitus
kisoja varten. Kilpai­lut
alkavat helmikuun 21. ja päätty­vät
maaliskuun 2 päivänä. Kaikki
tapahtuu olympiakisojen radoilla.
Osanottajia odotetaan Yhdysvalto­jen
lisäksi Canadasta ja useista Eu­roopan
maista.
Ohjelma on seuraava:
Helmikuun 21 päivänä: miesten ja
naisten suurpujottelu, 22 päivänä:
miesten ja naisten pujottelu, 23 päi­vänä
miesten ja naisten syöksyhiih-to,
28 päivänä: 30 kmn hiihto, 500
ja 5,000 metrin luistelu, maaliskuun
1 päivänä 1,500 ja 10,000 metrin luis­telu,
erikois- sekä yhdistetyn kilpai­lun
mäenlasku, 2 päivänä: 15 kmn
hiihto.
MAO TSE-TUNG KIINAN KANSAN
VAPAUSTAISTELUN TIEN NÄYTTÄJÄ
Helsinki. — Sauri Kiinan kansa
vietti viime viikolla vierasmaalai­sista
sortajistaan ja näiden "kan­sallisista"
apureista saamansa
maailmanhistoriallisen voiton yh­deksättä
vuosipäivää. Täksi merk­kipäiväksi
on Kansankulttuurin
julkaisemana ilmestynyt painosta
tuhatkunta sivua käsittävä vali­koima
Kiinan vallankumouicsen ne­rokkaan
johtajan ja Kiinan Kan­santasavallan
päämiehen Mao Tse-tungin
kirjoituksia ja puheita vuo­silta
1926—1945 kaksiosaisena suo­menkielisenä
laitoksena nimellä
"Teoksia", joiden johtaviin ajatuk­siin
seuraavilla riveillä lyhyesti
viitataan.
Harva historiallinen tapahtuma on
kääntänyt ihmiskunnan kehityksen
pyörää niin valtavalla voimalla
eteenpäin ja antanut ajan merkkejä
seuraamaan pyrkiville ihmisille niin
paljon ajattelemisen aihetta kuin
vuonna 1949 voitokkaaseen loppuun
saatettu Kiinan suuri vallankumous.
Nekään piirit, jotka eivät "hyväksy"
tätä vallankumousta eivätkä "tun­nusta"
600-miljoonaisen kansan va­paustaistelun
tuloksena syntynyttä
uutta Kiinaa, eivät voi sulkea sil­miään
siltä tosiasialta, että takapa­juinen,
pirstoutuneen, imperialististen
suurvaltojen kilvan kynimän ja sor­taman
sekä alituisten sisällissotien
raateleman vanhan Kiinan paikalle
on ensimmäistä kertaa historiassa
syntynyt yhtenäinen valtiollinen ko­konaisuus,
itsenäinen ja riippumaton,
jättiläisaskelin eteenpäin kulkeva
Kiina.
Missä on tämän kaikkien nähtä­vissä
olevan valtavan muutoksen se­litys?
Miksi Kiinan kansa, joka jo
vuoden 1840 "ooppiumisodasta" läh­tien
oli vertaistaan hakevaa sitkeyttä
ja sankaruutta osoittaen yrittänyt
karkoittaa imperialistisia siirtomaa-rosvoja
maastaan, oli kaikissa aikai­semmissa
yrityksissään jäänyt ala­kynteen?
Miten on mahdollista, että
nuoresta, vasta vuonna 1921 peruste­tusta
Kiinan Kommunistisesta puo­lueesta
muodostui se voima, jonka
johdolla Kiinan kansallinen vapau­tustaistelu
vietiin voittoon? Ja miten
on vihdoin selitettävissä se monen
mielestä aivan "mahdoton" ja "odot­tamaton",
ennennäkemätön seikka,
että vierasmaalaisen sortajien ja ko­timaisten
suurtilanherrojen ikeen
harteiltaan karistanut kansa ei läh­tenytkään
kulkemaan vanhaa tallat­tua
polkua, porvarilliseen valtioon ja
kapitalistiseen järjestelmään, vaan
suuntasi askeleensa sosialistiselle ke­hitystielle?
Tämänsuuntaisiin kysymyksiin, jot­ka
askarruttavat niin uuden Kiinan
ystävien kuin sen vihollistenkin mie­liä,
antaa Mao Tse-tung teoksissaan
todistusvoimaisesti perustellut ja mi­tä
suurimmalla selkeydellä muotoil­lut
vastaukset. Hän-osoittaa vakuut­tavasti,
että siinä tiessä, jonka Kii­nan
kansa on kommunistisen puo­lueen
johdolla kulkenut, ei olekaan
mitään odottamatonta muille kuin
niille, jotka istuvat vanhettuneiden,
aikansa eläneiden käsitysten ja kaa­vojen
ummehtuneissa maailmoissa,
jaksamatta tai haluamatta ymmär­tää
oman aikamme elävää historiaa,
sitä ohjaavia lainmukaisuuksia.
Kiinan kansan vapaustaistelun voi­ton
perimmäisen "salaisuuden" on
Mao Tse-tung ilmaissut toukokuussa
1941 Jenanissa pitämässään puheesr
sa, jossa hän lausui:
"Viimek.si kuluneen vuosisadan ai­kana
ovat paljon kärsineeri Kiinan
kansan parhaat pojat, uhraten hen­kensä
taistelui.ssa ja astuen kaatu­neiden
soturien tilalle, etsineet ha­puillen
sita totuutta, joka voi pelas­taa
Kiinan, pelastaa Kiinan kansan.
Se on ollut snnkarihistoriaa. Mutta
vasta ensimmäisen maailmansodan
ja Venäjän Lokakuun vallankumouk­sen
jälkeen omaksuimme marxismin-leninismin,
josta on tullut kansamme
vapautuksen luotettavin ase. Tämän
aseen käytön aloitteentekijäksi, pro­pagandistiksi
ja järjestäjäksi tuli
Kiinan Kommunistinen puolue.
Marxilais-leniniläisen opin yhdistä­minen
Kiinan vallankumouksen
konkreettiseen , käytäntöön muutti
kerralla Kiinan vallankumouksen
muodon."
Tämä johtoajatus, marxilaisen teo­rian
yhdistäminen kiinalaiseen käy­täntöön
lyö leimansa kaikkiin Mao
Tse-tungin teoksiin. Hän on avara­katseinen,
rohkeasti uusia uria au-kova
luova ajattelija, mutta juuri
hänen suuruudestaan johtuu, että
hän ei pyri "parantelemaan" marxi­laisuutta
eikä sepittelemään jotakin
"itsenäistä". erikoista "kiinalaista
kommunismia", vaan tyytyy kehitte­lemään
Marxin ja Leninin oppia K i i ­nan
erikoislaatuisia kansallisia oloja
vastaavasti. Hän näkee selvästi, että
marxilaisuuden edustama "korkein
totuus" pätee kaikissa maissa, niin
idässä kuin lännessäkin, ja että juuri
siinä on sen vastustamaton voima.
Osoittaessaan, että marxilaisuus an­taa
varman lähtökohdan ja luotet­tavan
menetelmän kiinalaisen todel­lisuuden
tutkimiseen ja Kiinan val­lankumouksen
teorian ja taktiikan
kysymysten ratkaisemiseen, hän va­roittaa
samalla sen kaavamaisesta
soveltamisesta. Marxilaisuutta, hän
sanoo, on sovellettava niin, "että se
kaikissa ilmenemismuodoissaan ku­vastaisi
välttämättä Kiinan omalaa­tuisuus.
Kaavaoppisuus on luovutet­tava
arkistoon ja omaksuttava raikas
ja elävä. Kiinan kansan korvaa miel­lyttävä
ja silmää ilahduttava kiina­lainen
tyyli ja kimalainen käyttäy­tyminen".
Ja juuri tämä Marxin ja Leninin
oppia periaatteellisena ohjeenaan pi­tävä,
mutta Kiinan maan, kansan ja
historian omalaatuisuuden syvälli­seen
tuntemukseen pohjautuva "rai­kas
ja elävä kiinalainen tyyli" ku­vastuu
Mao Tse-tungin teosten jokai­selta
sivulta. Hän käsittele niissä
mitä erilaisimpia Kiinan kansan va­paustaisteluun
liittyviä asioita, sissi­joukkojen
järjestämisestä ja muoni­tuksesta
filosofian, kirjallisuuden ja
taiteen kysymyksiin saakka, mutta
yhteistä tässä suuressa monipuoli­suudessa
on periaatteellisen selvyy­den
yhtymuien aina tilanteen tasal­la
pysyvään joustavuuteen, teorian
ja käytärmön erottamaton ykseys.
Kiinan omalaatuisten luokkasuh­teiden
selväplh-teisen marxilaisen
erittelyn pohjalta lähtien hän viitoit­taa
sen poliittisen linjan, joka aste
asteelta liittää yhä laajemmat kan­sanjoukot,
ja lopulta koko Kiinan
kansan, kansallista porvaristoa myö­ten.
Kiinan vallankumouksen johta­van
voiman, proletariaatin, ja "Kii­nan
kansan selkärangan", kommu­nistisen
puolueen ympärille muodos­tuvan
japanilaisvastaiseen kansalli­seen
yhteisrintamaan ja johtaa
Tshiang Kai-shekin ympärille ryh­mittyneen
"kansallisten" pettureiden
harvalukuisen joukkion täydelliseen
eristämiseen. Kiinan maantieteellis­ten
erikoisuuksien, Kiinan herruu­desta
taistelevien imperialistien ja
militaristien leirissä vallitsevien ris­tiriitojen
sekä Kiinan kansan ja sen
vihollisten sotilaallisten voimien
vahvojen ja heikkojen puolien perus­teellisesta
erittelystä lähtien hän luo
suuntaviivat omalaatuiselle kansan-sodan,
"pitkällisen sodan" strategial­le
ja taktiikalle.
Mao Tse-tungin avara historialli­nen
näkemys kuvastuu niissä teok­sissa,
joissa hän käsittelee Kiinan
vallankumouksen luonnetta ja sen
tuleva isuudennäköaloja, suhdetta so­sialistiseen
Ja kapitalistiseen Järjes­telmään.
Maailmantilanteen ja Kii­nan
olosuhteiden selväpiirteinen ja
syvällinen arviointi johtaa hänet as­kel
askeleelta yhä suurempaan var­muuteen
siitä, että sen jälkeen kun
Lokakuun vallankumous oli luonut
kuudennella osalla maapalloa sosia­listisen
valtion ja aloittanut uuden
aikakauden maailmanhistoriassa, oli
Kiinan vallankumouksesta tullut osa
proletaaris-sosialistista maailman­vallankumousta.
Kiina saattoi sivuut­taa
kapitalistisen tien ja lähteä so­sialistiselle
kehitystielle, joka on ny­kyajan
historian valtatie.
Suomenkieliseen laitokseen otetut
Mao Tse-tungin teokset ,kuten kus­tantajan
alkulauseessa sanotaan, "on
koetettu valita niin, että suomalainen
lukija saisi niiden avulla mahdolli­simman
täydellisen yleiskuvan Kii­nan
kansan suureen vapaustaisteluun
liittyvistä tapahtumista ja ongelmis­ta".
Siihen on lisättävä, että Mao
Tse-tungin teosten merkitys ei ra­joitu
vain Kiinaan. Niihin tutustu­minen
on hyödyllistä jokaiselle, joka
haluaa oppia lukemaan oikein ai­kamme
ihmiskunnan elävää histo­riaa.
— T. Lehen.
Voltaire on sanonut:
— Kassaatio, tuomion kumoami­nen
virheellisen lainsoveltamisen
tähden palauttamalla asia uudel­leen
alempaan tuomioistuimeen kä­siteltäväksi.
1700-luvun suuri valistusfilosofi ja
vapaustaistelija Voltaire oli kuulu sä­kenöivästä
ivastaan ja hänestä ker­rotaan
lukemattomia tarinoita. Nämä
ovat luonteenomaisia. • • •
23-vuotiaana Voltaire joutui, ensim­mäisen
kerran vankilaan hyökät-tyään
kuninkaan valtakomentoa vas­taan.
Hän istui 11 kuukautta, minkä
jälkeen kuningas päästi hänet va­paaksi
ja kutsui hänet puhutteluun.
— Olkaa nyt järkevä, Voltaire, lau­sui
hänen majesteettinsa, niin pidän
teistä hyvää huolta. — Kiitoksia, vas­tasi
Voltaire, mutta en halua rasit­taa
teidän majesteettianne enää
asuntohuolillani.
« • *
Seurassa, jossa Voltaire oli läsnä,
kerrottiin eräänä iltana rosvojuttuja,
toinen toistaan parempia. Kun tuli
Voltairen vuoro, tämä kertoi seuraa­van
jutun: "Olipa kerran verovouti."
Se oli illan lyhyin juttu.
» * *
Voltaire ja Diderot (viimemainittu
oli hänen ystävänsä ja tunnettu ju-malankieltäjä)
väittelivät kiivaasti
kirkosta ja Jumalasta. Voltaire lau­sui
kuuluisat sanansa: — Ellei Ju­malaa
olisi, hänet pitäisi keksiä. Di­derot
vastasi: — Kuten onkin tehty.
« « *
Eräs kirkonmies tunkeutui Voltai­ren
puheille ja yritti todistaa, että
hänen hyökkäyksensä kirkkoa vas­taan
olivat uskonnon häpäisemistä.
Voltaire kuunteli kotvan kysyen
sitten, kenen nimissä pappi esiintyi.
— Jumalan nimissä, tuli vastaus.
—- Missä, kysyi Voltaire, on valta­kirjanne?
Yliopiston johtaja huolissaan Canadan
nykyisestä puolustuspolitiikasta
Tiistaina, loka!?. 7 p. — Tuesday, Oct. 7, 1958 Sivu 3
mmm 1
Suuri osa Chiang Kai-shekin Quemoylle sijoitetuista
sotilaista joutuu elämään luolissa ollakseen suojassa
kiinalaisten raskaalta tulitukselta. Saarella on kaik­kiaan
n. 100,000 Chiangin sotilasta ja kuvassamme
näemme kun kaksi sotilasta lukee sanomalehtiä luo­lassaan.
Stevenson syyttää
omaa hallitustaan
Los Angeles. — Demokraattisen
puolueen johtaja Adlai Stevenson
hyökkäsi tiistai-iltana Yhdysvaltain
hallituksen Kiinan politiikkaa vas­taan
ehdottaen, että Foimosan Kii­nan
joukot poistettaisiin Quemoin
ja Matsun saarilta.
Yhdysvaltain nykyinen Formosan
politiikka ei voi muuta kuin synnyt­tää
myötätuntoa Pekingin hallitusta
kohtaan, Stevenson sanoi. Hän eh­dotti,
että .Washington puuttuisi
pulmaan seuraavalla lavalla: 1) a-selepo,
2) Quemoyin ja Matsun tyh­jennys,
3) Washingtonin ja Pekin­gin
yhteisjulistus siitä ,ettei uusiin
sotatoimiin ryhdyttäisi ja 4) YK:n
päätöslauselma, johon kaikki asian­omaiset
liittyisivät ja jonka mu­kaan
Formosan kohtalon ratkaisisi
saaren väestö ajankohtana ja olois­sa,
jotka YK päättäisi.
Vancouver. — Canada näyttää hy­väksyneen
sellaisen puolustuspoli­tiikan,
jonka perusteella siitä muo­dostuu
osa Yhdysvalloista, varoitti
British Columbian ylippiston presi­dentti
tri Norman A. M. MacKenzie
puhuessaan täällä opiskelijoille.
Samalla hän osoitti, että tällainen
puolustuspolitiikka pakoittaa johta­vat
canadalaiset asiantuntijat etsi­mään
työmahdollisuuksia Yhdysval­loista.
"Tämän sopimuksen perusteella
me ostamme heidän aseensa, me
saamme heiltä opastusta ja ohjaus­ta,
me annamme heidän asevoimil­leen
tukikohtia ja sopivia alueita
kautta maamme."
Puheessaan hän kiinnitti huomio-
Lokakuisia
enteitä
Esi-isämme seurasivat tarkkaavai­sina
lokakuun alkupäivien säitä ja
lukivat niistä talven ja eritj'siesti ke­vättalven
sääenteitä. "Jos lokakuussa
akkunat ovat jäässä, niin tammi­kuussa
vettä sataa", sanotaan vielä
Nousiaisissa. Siis: kylmää syksyä seu­raa
lauha sydäntalvi. Karjalassa
taas sanottiin: "Lämmin lokakuu,
kylmä: helmikuu."
Veden jäätymisestä ja lehden läh­döstä
satiin vihje kevääntuloon ja
satoon, kertoo Wuotuinen Ajantieto.
Milloin lehti lähtee lokakuussa, niin
samana päivänä lumet lähtevät tou­kokuussa,
tai jo huhtikuussa, jos leh­det
varisevat syyskuussa. Milloin
jäänhile lokakuussa on ensimmäisen
kerran kaislan juuressa, niiri samana
päivänä toukokuu.ssa lähtevät jäät.
Tai "minä päivänä metsä kuurassa
lokakuussa, sinä päivänä toukokuus­sa
lehti vihoittaa." Huonona enteenä
on pidetty, jos lokakuussa lunta sa­taa
puiden ollessa vielä lehtiverhos­sa.
Silloin näet tulee tautinen talvi
ja pitkä kevät, ja vasta juhannuk­sena
tulee lehti puuhun. Lokakuun
talvea ei pidä ottaa todesta: "Loka­kuun
lumet ja jäät menevät mereen,
eli: kuun vaihteessa tulee vielä suo-jailmoja.
On myös näin sanottu: Jos
lokakuulla ei talvi tule, niin se ei
tule vielä marraskuullakaan.
ta siihen kun nykyisten suunnitel­mien
mukaan Canada ostaa Yhdys­valloista
Bomarc-ohjuksia ja tois­taiseksi
on lykätty päätöstä tuottaa
Canadassa uusia CF-105 hävittäjä­lentokoneita.
Hän selosti, ettei hänen tarkoi­tuksenaan
ole arvostella puolustu.?-
politiikkaa, mutta esitti toivomuk­senaan,
että suunnitelma ostaa asei­ta
Yhdysvalloista olisi vain väliaik­ainen
suunnitelma ja jos sitä jatke­taan,
niin olisi yhteisien puolustus­voimien
käyttöä varten ostettava
vastaava määrä tavaroita Canadas­ta,
jotta canadalaisilla työläisillä
olisi työmahdollisuuksia.
Tri MacKenzie osoitti, että halli­tuksen
päätös näyttää merkitsevän
sitä, että melkein kaikki aseiden
kehitystä koskeva toiminta siirtyy
Yhdysvaltoihin ja jos näin on asia,
niin tähän alaan kiinnostuneet ca­nadalaiset
joutuvat siirtymään Yh­dysvaltoihin.
Hän vielä huomautti: "Olen huo­lissani
osoittaa, että tämä voi mer­kitä
käänteen tekevää kohtaa Can-i-dan
300 vuotisessa historiassa, jona
aikana canadalaiset ovat vastusta­neet
miltei voittamattomia voimia
ja vastoin luonnollisen kehityksen
ovat taistelleet pysyäkseen vapaina
ja luodakseen maan, josta he voivat
olla ylpeitä".
Hallituksen äskeinen päätös
hankkia Yhdysvalloista Bomarc-oh­juksia
merkitsee sitä, että jokaises­ta
atomilatauksella varustetusta oh­juksesta
on maksettava $9,000,000,
mikä riittäisi 600 halpavuokraisen
$15,000 arvoisen kodin rakentami­seksi.
K I I T O S
Pyydän lausua mitä parhaim­mat
kiitokseni sukulaisille ja tut­taville
jotka niin suurilukuisina
yllättivät minua eO-vuatissynty-mäpäiväni
johdosta syyskuun 28
pnä 1958.
Myös kauneimmat kiitokset lah­joista
ja rahasta, jotka sain vas­taanottaa.
Kiitos homman alkuunpanijoil­le,
jotka tämän tilaisuuden minul­le
järjestivät.
Tämä tilaisuus säilyy kalliina
muistossani elämäni iltaan saak­ka.
MRS. SAIMA KIVI
Box 21, Swastika, Ont.
Jalankulkijain "linjoi­tetut
tiet" poistettiin
Kaupungin valtuusto päätti tiis­tai-
iltana, että kokeilumielessä jär­jestetyt
"linjoitetut jalankulkijain
ylikäytäväin" varoitustaulut pure­taan
Regent ja Hazel katujen sekä
Kathleen ja College katujen kul­mauksesta.
Nämä linjoitetut jalankulkijain
ylikäytävät ovat aiheuttaneet suur­ta
väittelyä Torontossa saatujen
kielteisten kokemusten perusteella.
Jalankulkijain linjoitetun ylikäytä­vän
"turvallisuusmenetelmänä"' on
se, että mikään ajoneuvo ei saa
mennä viivoitetulle osalle silloin
kun siinä on yksikin jalankulkija.
Kontrolleri Ineh on kovasti näiden
linjoitettujen ylikäytävien kannalla
ja sanoo niitä tarvittavan täällä.
Kaksi tilaisuutta
St. Catharinesissa
-st. CatharineS. — Vielä joku sana
siitä paikallisen v- ja u-seura Starin
ensi sunnuntaisesta laatikkopäivälli-sestä.
Sitä ei passaa unhoittaa sillä
jos vanhat merkit pitävät paikkansa,
niin silloin on taas vara valita mitä
haluaa syödä. Jos ette muuten usko
niin tulkaa mukaan nauttimaan hy­västä
puolisesta. Ympäristön kaikkia
suomalaisia emäntiä pyydetään sil­loin
tuomaan laatikoita ja ken ha­luaa
etukäteen tietää, minkälaisia
laatikoita erikoisesti halutaan, niin
Kosti Närhi antaa kyllä tiedon jos
otatte yhteyden hänen kanssaan.
Siitä ohjelmatilaisuudesta myöskin
joku sana sillä se on päätetty pitää
tk. 18 pnä, siis lauantaina. Ohjelmaa
on varattu paljon. Monipuolisen oh­jelman
lopuksi on 1-näytöksinen
näytelmä "Jussi Lurjus" jonka oh­jauksesta
huolehtii Arvo Wuori.
Esittäjät ovat nuoresta iästään huo­limatta
entuudestaan tunnettuja.
Seuratkaa maksullista ilmoitusta
Vapaudessa. Pidetäänpä siis mieles­sä
yllämainitut tilaisuudet. — U. H.
Kiinalainen nosti
maailmanennätyksen
Hongkong. — Kiinalainen painon­nostaja
Tshao Tshing-kui saavutti
tiistaina raskaassa keskisarjas.sa
työntötuloksen 176,5 kiloa, mikä on
uusi maailmanennätys. Amerikkalai­sen
Jim Georgen hallussa ollut en­tinen
ME oli puoli kiloa vähemmän.
PETER A. VESA
B. A., LL. B.
Bzirrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Danforth Ave., Toronto
S.CJV. UrheilulUton
•irkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Jack Karvonen
16 Chamberlain Ave.
Puhelin OR. 4227
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawat*a Rd., Toronto 8. Ont
Puhelin HO. 6-8815
Rahastonhoitaja: Allan mbur^
488 Brock Ave., Toronto, Ont
Pj^elin LE. 5-1054
LIITON NAISJAOSTO
Elsie Jokinen
29 Doris Ave., Willowdale, Ont.
Puhelin BA. 1-1489
LIITON HOHTO JAOSTO
Puheenjohtaja: Unto Penttinen
38 St. Lawrence St.. Sudbury. Ont.
Torontolaiset Huom!
• HAUSKAT TANSSIT
D O N - H A A L I L L A
957 Broadview Ave.. Toronto 6, Ontario
Joka perjantai-ilta, alkaen kello 9 illalla
SOITTAJAT: UNTO MÄKINEN JA K.4UKO SIREN
Oviliput 75c Tervetuloa!
VÄLITÄMME RAHAA SUOMEEN
uusi KURSSI
VOIMASSA NYT!
PIENIN SUMMA 5,000 SMK. $16.50 YNNÄ
LÄHETYSKULUT $1.00
JOKAINEN SEURAAVA 1,000 SMK. 3.30
Rahalähetykset toimitetaan vastaanottajalle 10-14
päivän kuluttua. Jokaiselle lähettäjälle lähetetään
vastaanottajan tai Suomen postikonttorin antama
kuitti.
VAPAUS TRAVEL AGENCY
Box 69 — Sudbury, Ontario