Vapaus, October 7, 1958

              S i v u 2 Tiistaina, lokak. 7 p. — Tuesday, Oct. 7, 1958
VAPAUS
(UBERTY) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00,8 kk. 3.75
3 kk. 2.25
yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
"Kunniallinen'' pakotie
K u n Kiinan Kansantasavallan hallitus tiedoitti viikon
vaihteessa, että se keskeyttää "inhimillisistä syistä" Quemoyn
saaren tulituksen seitsemän päivän ajaksi, jotta siellä ole­v
i l l e ihmisille voidaan tuoda tarvikkeita, Peking antoi sa­malla
valtiosihteeri Dullesille ja hänen taskussaan olevalle
Chiang Kai-shekille "kunniallisen" pakotien, mitä ensinmai-
—nittu on viimepäivinä ilmeisesti hakenut. .
K i i n a n Kansantasavalta "hämmästytti" länsimaailmaa ja
erikoisesti Washingtonin herroja tällä teollaan.. Erikoisen
hämmästynyt oli Washington siitä kun K i i n a n Kansantasa­valta
ei pannut mitään rajoituksia Quemoylle tuotavien "tar­vikkeiden
suhteen. Peking ilmoitti yksinkertaisesti, että Que­moyn
saarilla oleville ihmisille saadaan tuoda Chiangin mies­ten
tomesta mitä tahansa tarvikkeita sillä ehdolla, että ame­rikkalaiset
sotalaivat eivät tule K i i n a n aluevesille. Chiangis-ta
ja hänen hallituksestaan sitten riippuu, mitä " t a r v i k k e i t a"
se pitää tärkeämpinä; ruoka- ja lääketarpeita, vaiko ammuk­sia
ja muita sotavälineitä? Vain^ asiansa oikeuteen uskova
hallitus voi näin menetellä — mutta sitä ei ilmeisestikään
voida Washingtonissa käsittää.
Mutta tämän " i n h i m i l l i s e n " tarkoituksen yhteydessä tä­mä
ampumisen keskeyttämismääräys antoi myös mr. D u l ­lesille
ja kumppaneille "kunniallisen" pakotien, mikäli sitä
halutaan käyttää..
Kuten muistetaan, valtiosihteeri Dulles tavallaan " y l ­lätti"
kuulijakuntansa v i i k k o sitten tiistaina, j o l l o in hän l e i ­masi
julkisesti Chiang Kai-shekin "typeräksi" sen vuoksi k un
Quemoyn saarelle on sijoitettu tosin Yhdysvaltain suostu­muksella
" l i i a n paljon' sotavoimia.
Samalla kertaa valtiosihteeri Dulles selitti, että jos K i i ­nan
Kansantasavalta suostuu edes ampumisen lopettamiseen,
ettei Chiangin tarvitse pakon edessä perääntyä, niin Que­moylle
sijoitetut sotajoukot voidaan viedä kaikessa hiljaisuu­dessa
pois, koska asia on loppujen lopuksikin niin, että
Chiang Kai-shek ei voi koskaan "omin voimin" tehdä mai­hinnousua
K i i n a n mannermaalle.
Totta on ettei Pekingin lausunnossa ampumisen keskeyt­tämisen
suhteen puhuttu mitään tästä valtiosihteeri D u l -
lesin esityksestä, mutta se antoi kuitenkin Washingtonille
Dullesin haluaman "kunniallisen" pakotien.
Nähtäväksi jää, haluaako mr. Dulles tätäkään mahdol­lisuutta
käyttää hyväkseen — vai oliko sekin vain "teatte­r
i a "?
Jokatapauksessa Pekingin viimeisin toimenpide on pan­nut
Washingtonin entistä selvemmin yleisen mielipiteen k i i ­rastuleen.
Tilanne on nimittäin kehittynyt sellaiseksi, että
pelkät puheet, kauneimmatkaan sellaiset, eivät ole enää pen­ninkään
arvoisia, ellei niiden katteeksi saada vastaavanlai­sia
tekoja.
Tässä tilanteessa voisi Canada tehdä suuren palveluk­sen
itselleen j a koko ihmiskunnalle, jos Diefenbakerin halli­tus
sanoisi selvästi ja päättävästi mr. Dullesille: "Käyttäkää
tilaisuutta hyväksenne onnistuneen 'irtaantumisliikkeen'
suorittamiseksi Formosan salmessa!"
Dullesin "uusi politiikka"
Viime viikolla puhuttiin suurten päivälehtien palstoilla
paljon siitä, että Yhdysvaltain valtiosihteeri on lopultakin
"muuttanut kantaansa" K i i n a n rannikkosaarten suhteen.
Tämä "kannanmuutos", mikäli sitä voidaan siksi sanoa,
on kuitenkin vielä tätä kirjoittaessa hyvin kyseenalaista laa­tua.
Sanotaan, että "todistus kaakun hyvyydestä saadaan
syödessä". Mr. Dullesin "kannanmuutoksesta" saadaan to­distus
käytännöllisistä toimenpiteistä.
Totta on, että mr. Dullesia j a kumppaneita voi peloittaa
jossakin määrin heidän omat jälkensä. Tämä selittää valtio­sihteeri
Dullesin lausunnon, että Chiang Kai-shek menetteli
"typerästi" sijoittaessaan miltei kolmanneksen sotavoimis­taan
muutaman mailin päähän K i i n a n mannermaasta oleval­le
Quemoyn saarelle. Mutta huolimatta • lainkaan Chiang
Kai-shekin "närkästymisestä" tämän lausunnon johdosta, i h ­miskunnalla
on syytä tässäkin yhteydessä tutustua kokeneen
diplomaatin, mr. Dullesin hienoihin sanakäänteihin. Hän
myöntää asiallisesti puhuen lausunnossaan, että sijoittaes­saan
mannermaalle tehtävää hyökkäystä varten Quemoyn
saarelle 100,000 sotilasta, Chiang Kai-shek menetteli type­rästi
— sillä näitä sotajoukkoja ei ilmeisestikään voida siellä
pitaa aloittamatta uutta suursotaa. Tämän vuoksi hän antoi
hieman koiran nuuskaa lävintaskukenraalilleen, joka ei voi
koskaan "omin voimin päästä K i i n a n mannermaalle", kuten
mr. Dulles nyt myönsi.
Mutta samalla kertaa valtiosihteeri Dulles pitää edelleen
k i i n n i siitä, että Washingtonilla on muka jonkinlainen "kor­keimman"
antama oikeus estää K i i n a saamasta omia ran-nikkosaariaan
haltuunsa? Diplomaattisin sanakääntein hän
puhuu siitä, että Chiang Kai-shek menetteli "typerästi" sijoit­taessaan
;;;iiian paljon" sotilaitaan Quemoyn saarelle. Hän
antaa ymmärtää, että nämä " l i i a t " sotajoukot viedään"pois
sieltä, jos K i i n a n kansantasavalta hyväksyy taktillisesti hä­nen
"kahden Kiinan"'ohjelmansa - ja samoin tein myös
hänen esityksensä, "ettei voimakeinoja" käytetä K i i n a n ran­nikkoalueilla.
'
"Kahden K i i n a n " käsitys tarkoittaa tietysti sitä, että
K i i n a luopuisi iänikuisista saaristaan. Ja jos K i i n a hyväk­syisi
Dullesin nyt ehdottaman "tulituksen lopettamisen" n i in
se olsi takakäden kautta solutettu päätös " K i i n a n hyökkäyk­sen"
tuomitsemiseksi.
Selvästikään tällaisia mahdottomia ehdotuksia ei tehdä
siinä mielessä, että K i i n a ne hyväksyisi. Valtiosihteeri Dulles
tietää varsin hyvin, että K i i n a n "häväistyksen päivät ovat
menneet".
Hänen tavoitteenaan onkin ilmeisesti jotakin vallan muu­ta.
Yhdysvallat ei ole uskaltanut vetää K i i n a n rannikko-saarten
kysymystä Y K : n käsiteltäväksi. Washington on mel­ko
avoimesti selittänyt, että Y K v o i h y v i n k i n t ^ d ä asiasta
interventiojoukoille epäedullisen päätöksen. Mutta joudut­tuaan
Dullesin mielettömän "sodan partaalle" seikkailuoh­jelman
takia poliittiseen käpälälautaan K i i n a n rannikolla,
Washington etsii nyt j o i t a k in sellaisia keinoja, miten se saisi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
AugustI Apppnen, Rocky Mtn Hou­se.
Alta, täytti lauantaina, loka­kuun
n päivänä 82 vuotta.
M. A. Oikarainen, Mattavva, Ont..
täyttää perjantaina, lokakuun 10 päi­vänä
72 vuotta.
Ilmari Sivunen, Timmins, Ont.,
täyttää perjantaina, lokakuun 10 pnä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Y L E I S Ö N
K I R J E
ALKAA UNHOITTAKO
LÄHETTÄÄ NIMEANNE
Viimeaikoina on tähän "Yleisön"
osastoon tullut joitakin sellaisia kir­jeitä,
joista puuttuu lähettäjän nimi
ja osoite. Yleisen tavan mukaan mi­kään
sanomalehti ei julkaise nimet­tömiä
kirjoituksia, huolimatta lain­kaan
siitä kuinka hyviä ne ovat. Täs­sä
osastossa julkaistavissa kirjeissä
voidaan käyttää "nimimerkkiä" eikä
toimitus ilmoita silloin kenellekään
henkilön nimeä ja osoitetta. Mutta
toimituksen täytyy kuitenkin saada
tietää, kuka kirjeen lähettäjä on. N i ­mettömiä
kirjoituksia emme missään
tapauksessa julkaise.
Tässä osastossa julkaistaan mieli­hyvin
lyhyitä kirjeitä, missä maan­miehemme
tuovat vapaasti esiin mie­lipiteensä
asioista — huolimatta lain­kaan
siitä, "hyväksyykö" toimitus
kirjeen sisällön tai eikö hyväksy.
Mutta tiukkana ehtona on, kuten sa­nottu,
että kirjoittaja lähettää toimi­tukselle
oikean nimensä ja osoitteen­sa
siinäkin tapauksessa, että hän
haluaa käyttää vain nimimerkki^.^
" TÄMÄN HALLITUKSEN AIKANA El
OLE TURVATTU HUOMISPÄIVÄÄ..."
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Voiko lakimies pitää
tehdyn testamentin vai pitääkö hä­nen
antaa se asianomaiselle? — Va­pauden
lukija.
Vastaus: Testamentin tekijästä it­sestään
riippuu missä hän haluaa
testamenttiaan säilyttää.
Kysymys: Kun myydään maata,
niin meneekö kaupan mukana ko.
maalla oleva rakennus? — Vapauden
lukija.
•('astau^: Tavallisesti menee, ellei
kaupanteossa toisin sovita.
Helsinki. — Harjutori täyttyi
viime torsiaina yleisöstä, joka
oli saapunut liallituskysymyksen
merkeissä järjestettyyn kansalais­kokoukseen
ja kansanedustaja,
Hertta Kuusinen korosti suurella
innostuksella vastaanotetussa pu­heessaan,
että työväen ja kak-kien
työtätekevien yksimielisyys
on vastoin eduskunnassa esiinty­vää
hajaannusta viime aikoina
käytännössä vahvistunut. Vallit­see
yksimielisyys siitä, että oi-keistohalliLUs
on kumottava ja
sen tilalle saatava työtätekeviä
edustava, kansan ja maan etuja
rehellisesti ajava hallitus, sanoi
puhuja.
Lopuksi kokouksessa hyväksyt­tiin
yksimielisesti eduskuntaryh­mille
osoitetiu vetoomus, missä
sanotaan:
V E T O O M U S E D U S K U N N A L LE
Syvästi levottomina kasvavan
työttömyyden ja lisääntyvien toi­meentulovaikeuksien
takia Sörnäis­ten
j a K a l l i o n kaupunginosissa asu­va
työväestö päätti kokouksessaan
H a r j u t o r i l l a syyskuun 25 päivänä
H E R T T A KUUSISEN P U H E | lyttäisi sekä h a l l i t u k s e l t a että j u l k i -
T a r k a s t e l l u a a n mielenkiintoisen I s e i ta sanalta mitä s u u r i n t a vastuun-puheensa
alkuosassa h a l l i t u s r a t k a i ­sua
j a u u d e n h a l l i t u k s e n toimenpi­teitä
kansan talousa:eman huonon­tamiseksi
j a k a i k k i e n työtätekevien
e l i n t a s on polkemiseksi, kansanedus­taja
K u u s i n e n j a t k o i h a l l i t u s r a t k a i ­susta:
Todellisuudessa kansandemokraa­tit
sivuutettiin hallitusvastuusta
j u u r i sen v u o k s i , ettei meitä olisi
saatu mukaan s e l l a i s i i n lehmäkaup­poihin,
j o . k a tietävät huononnuksia
työkansan oloihin. Emme suostui­si
myöskään kansan oikeuksien k a ­ventamiseen
emmekä u l k o p o l i t i i k an
siirtämiseen pois rauhan j a n a a p u r i -
tuntoa. Keski- j a lähi-idän k r i i s in
lisäksi on olemassa kaukoidän k r i i ­s
i . Amerikkalaiset asevoimat ovat.
jouduttuaan kesk''yttämään maihin­nousunsa
Libyaan, ryhtyneet "puo­lustamaan
Yhdysvaltain rajoja"'
muutaman kilometrin pää.sä Kii­nan
r a n n i k o l t a u h k a i l l e n jopa ydin­a
s e i l l a k i n . Suomen edustus Yhdis­tyneissä
Kansakaunnissa on sen ään
äänestänyt K i i n a n jäsenyyden puo­lesta.
Onhan maamme toki jo mo-et
vuodet ollut d plomaattisissa suh-tei."
sa kuusisataamiljoonais"en kan­sanvaltaiseen
Kiinaan. Mutta radio
j a hallituspuolueiden lehdistö pau­haavat
päivästä toiseen k u i n k a mu-
"Kun kovalle ottaa
koiraskin munii"
Washington. — Armeijan eräs a-varuusasiain
erikoistuntija sanoi kes­kiviikkona,
että puolitoista tonnia
painava Neuvostoliiton kolmas Sput­nik
on niin suuri, että se voi nostaa
ihmisan avaruuteen ja laskea sieltä
turvallisesti alas maahan.
Charles L. Baker Jr., Redstone ar­senaalin
ohjusjaostosta, selitti, että
Neuvostoliiton Sputnik on niin suuri,
että se voisi nostaa ihmisen ava­ruusmatkalle.
Eräs toinen amerikkalainen asian­tuntija.
Robert B. Bemoret-nimeltään
selitti, että Yhdysvalloissa nyt ra­kennettavat
ohjukset voivat lähettää
avaruuteen Neuvostoliiton toisen
Sputnikin kokoisen satelliitin. Mut­ta
ne eivät ole riittävän isoa ihmisen
nostamista varten avaruuteen, selitti
hän.
ystävyyden r a i t ' " i l t a . K a i k k i tuo on , „
k u i t e n k i n nykyisten h a l l i t u s p i i r i e n | l ^ ' ^ " "'^«'""^""''^tit hyökkäävät la
^.ii.i-A; „.-x I " ' k a n f a l l i s e t urhoollisesti puolusta.i-
Uivat". Hallitusta kannat ava j u l -
tähtäimessä.
K a i v a t a a n k o todis u k s i a ; Eikö
tuonti Neuvostoliitospa jo o le supis
tunut kolmanneksella? Ja mikä on j
h a l l i t u s h e r r o j e n resepti tämän epä i
käohdan poistamisek i? He j a hei­dän
taloudelliset neuvonantajansa
selittävät kylmeäverisesti, että vien-
, „ ^ „ , . . ,. ^. ....... ^ , tiä on myös supistettava, vaikka se , . „ i „ i , . ,9
1958 yk3.m.ehsesti es.ttaa eduskun- nsää työttömyyttä, .seka-t
a r y h m . Ie seuraavaa: | ^^^.^^^ ^^^^^^^^
1. Maamme tuotantomahdoll.- Neuvostoliitos a o l i s i , mitä tuottaa
k i n e n sana kantaa siten kortenra
kamppailuun K i i n a l l e kuuluvien
saarten omistuksesta. Vai kenties
se täten todistaa olevansa "puolu-ee
tomuuden" kannalla — pyrki­vänsä
pysyttämään maan suurvalto­jen
risMriitojen ulkopuolella, v a i
S I T Ä
J A
T Ä T Ä
T O D I S T US
" V o i t t e k o todistaa, että tämä on
hyvää hiuslääke tä", sanoi us':ita
kertoja petet»y kaljupää rohdoskau-pa
sa. "Kyllä minä vo^n sen todis­t
a a " , sanoi myyjä. Eräs naisasiakas
avasi j o k i n aika s i t t en tämän p u l l on
hampain j a 24 t u n n i n k u l u t t u a hä­nelle
kasvoi v i i k s e t ."
* * *
V i e t e t t i i n ristiäisiä ja lapsesta
a i o t t i in Mattia.
— Onko teillä suvussa ketään
toista saman nimistä, kysyi pappi.
— E i vastasi isä, m u t t a hän syn­tyi
kuukauden viimeisenä päivänä,
j a minä satuin katsomaan lompak­kooni.
Neuvostoliitto sivuuttaa Yiidysvallat
karjatuotannossa tämän vuoden aikana
suuksien lisäämiseksi ja työtilai­suuksien
turvaamiseks*i on viipy­mättä
lisättävä tuontia Neuvostolii­tosta
koko vientiämme vastaavasti
Tällainen kaksinaamaisuus on
ominaista Suomen nykyi-elle ulko­p
o l i t i i k a l l e , mitä vastaan saimme
aikanaan käydä kovaa taistelua,
Suomeen tuli kumotuksi jo viim?
toukokuussa, j o l l o i n molemmin puo­l
i n todettiin, että kauppaa voitai- mutta k u l i s s i e n takana pelataan j os
, ^ • ^- , , , siin laajentaakin nykyisestään ja minkälaisia yhteismarkkinapeliä
j a siten luotava uusia vientimahdol-i^^^g Neuvostoliitto voisi varustaa kansojen it.semääräämisoikeutta
k o n e i l l a sekä l a i t t e i l l a kokona.sia vastaan suunnitelmiaan punovien ja
kaivos- j a metalliteollisuusyrityksiä i v a l l o i t u s s o t i a käyvien ulkoisten voi-s
o v i t t i i n periaattee sa Saimaan k a - ; mien, k a n s a . Julkinen sana k a n -
navan suomalaiseen käy.töön saat- \ sandemokraattista lehdistöä j a j o i - j nemmäksi kuin edellisenä vuonna
tamisesta. Myöhemmin tuli tieto, i t a k i n huutavan ääniä lukuunotta- i j a tämä johtui lähinnä huonosta
että Neuvostoliitto voisi rakennut-; ma ta käy omaa kylmää sotaansa,
l i s u u k s i a tuotteillemme.
2. Nopeasti lisääntyvän työttö­myyden
torjumiseksi on viipymät­tä
pantava käyntiin työttömyystöi­tä
yleisillä v a r o i l l a siinä laajuudes-;
sa että k a i k k i työtä v a i l l a olevat voi- j
vat n i i h i n hakeutua kotipaikkakun­nallaan.
Rooma. — FAO:n maatalousra-p
o r t i n laatijat uskovat, että Neu­vos.
oliitto ohittaa Yhdysvallat
henkilöä kohden laskettavassa
nia!don ja voin tuotannossa jo tä­nä
vuonna ja 4—5 vuoden kulut­tua
myös lihan osalta.
S u u r i n muutos maatalouspolitii­kan
a l a l l a on tapahtunut Neuvosto­liitossa.
V i l j a n v i l j e l y s a l a on kasva­nut
73 p r o s e n t i l l a j a s i k o j e n , nauta­karjan
ja lampaiden määrä kasva­nut
68—100 prosentilla.
Maailman maatalouden tuotto jäi
vuonna 1957—58 j o n k i n v e r r a n pie-säästä,
sanotaan Y K : n elintarvike-j
a maatalousjärjestön F A O ; n kat­sauksensa.
Y k s i t y i s t e n valtioiden maatalous­p
o l i t i i k k a ja kasvava ylijäämä ke­hittyneemmissä
maissa myötävai­kuttaa
tuotannon vähenemiseen,
vaikka monissa osissa maailmaa an
edelie-^n puutetta e l i n t a r v i k k e i s t a.
taa Tuloma-joelle voimalaitoksen' v a l m i s t e l l e n maaperää avoimelle j supistuu, ainoan takeen k a i -
^ TvntfömiPn in hpirtän nprhpit ^ Nyt noiden, j a ! suunnan muutokselle. Ei k a i k u - , tästä antaa vain kansa itse.
Suomen taloudellisen r i i p - , kaan vakavi.ssaan usko. eUä j o n k u n ^yt j o s koskaan tarvitaan työläis-tensä
toimeentulon turvaamiseksi
on kiirehdittävä työttömyysvakuu
I pumattomuuden, teollis<amis n se-1 u l k o m i n i s t e r i n sopivasti ulkopoliit- ten j a muiden pienipalkkaisten ja
tuslain eZZtakäsitte^^^^^^ ^^^^^'^ työllisyyden kan-1 linen sukunimi oli>i takeena siitä, pienituloisten yhteisymmärrystä sii- '^^"iSf^^^^^^r:^:]-^^ tärkeiden periaatepäätösten 1 o.tei s.llai. ta yritetä^ 1 tä, että taantumus j a sen kinkereillä
tävä a~ian hautaaminen komiteoi­h
i n , kuten h a l l i t u s haluaa.
4. Vastoin v a l i t s i j a i n eduskunta­vaaleissa
ilmaisemaa tahtoa muo-;
dostettu F a g e r h o l m i n h a l l i t u s ei voi
kokoonpanonsa takia turvata työtä­tekevän
kansamme elinetuja eikä
Suomen j a N e u v o s t o l i i t on välisten
suhteiden normaalia kehityslä. Sik­si
kokous vaatii, että tälle maatam­me
vahingoittavalle hallitukselle
annetaan viipymättä ero j a t i l a l le
muodo.~tetaan halli.us, joka edus­taa
työtätekevien etuja ja tahtoa
j a nojautuu kaupunkien j a maaseu­dun
pieneläjiä edustaviin edusta­j
i i n , j o t k a ovat enemmistönä edus­kunnassa.
CCF:n jäsenistö vaatii
Mine-Millin mukaan ottamista
TraiL — Rossland ja Trail alueen
CCF:n jäsenistö on suhtautunut v i ­hamielisesti
CCF:n ja C L C : n johdon
päätökseen estää Mine-Mill union
osallistuminen poliittisen toiminnan
konferensseihin Kootenayn alueella
British Columbiassa.
Alueen edustaja parlamentissa H.
W. Herridge, joka kuuljiu CCP-puo-lueeseen,
on myös antanut ymmär­tää,
että hän tukee paikallisen CCF:n
jäsenistön kantaa.
Täällä pidetyn alueen CCFrn joh-tajain
konferenssin jälkeen julkais­tiin
voimakassanainen lausunto, mis­sä
arvosteltiin CCF:n johtajain ja
CLC:n varapresidentti Stanley
Knowlesin asennoitumista. Lausun-,
nossa sanotaan mm.:
"Mine-Mill uniolla on esimerkilli­nen
historia työväen järjestönä Koo-vedetyksi
liittolaisensakin tä­hän
kurimukseen.
Y K : n piireistä tulevista uu-tistiedoista
ilmenee, että y h ­dysvaltalaiset
diplomaatit te­kevät
kovaa "aivopesua" liitto-laismaittensa
edustajain kes­kuudessa.
L i i t t o laismaiden
e d u s t a j i l l e "informoidaan"
Washingtonin aikeista jatku­vasti,
j a jos siitä ei ole toivot­tua
apua, "niskottelevia" liitto­laisia
uhkaillaan ja painoste-.
taan.
K a i k k i tämä viittaa siihen,
että mr. Dulles voi "yrittää ke­pillä
jäätä" j a kokeilla jos hän
saisi tämän diploomaattisen
painostuksen avulla provokaat-toriset
toimenpiteensä jotenkin
siunatuksi Y K n istunnossa.
Mihinkään muuhun johto­päätökseen
ei voida tulla nyky­tilanteessa
jolloin on ilmeistä,
että kaikista " r a u h a n " vakuut­teluistaan
huolimatta Washing­ton
lähettää lisää sotavoimia ja
-välineitä Chiang Kai-shekin
käytettäväksi ja kieltäytyy
Varsovan neuvotteluissa kai­kista
toimenpiteistä rauhan­omaisen
ratkaisun hyväksi.
A s i a erikseen on, onnistuuko
sodan partaalla seikkaileva
valtiosihteeri Dulles näissä
"uusissa" s u u n n i telmissaan.
Me rohkenemme sitä epäillä.
tenayn alueella kuluneen 63 vuoden
ajalta.
"Tällä uniolla on täydellinen au­tonomia
Canadassa ja sillä on de­mokraattinen
perustuslaki, filosofia,
tarkoitusperät ja johto ja se on pal­vellut
Canadan työväestöä.
"Näin ollen, olemme sitä mieltä,
että Mine-Mill union mukaan tuo­minen
on välttämätön CCP:n am-matttiyhdistyskonferenssin
onnistu­miseksi."
Lehtilausunnossaan Knowles hyök­käsi
mitä hän kutsui "totalitaarisia
unioita" vastaan ja selosti, että nii­den
mukaan ottaminen CCF:n ja
ammattij'hdistysväen poliittisen toi­minnan
konferensseihin olisi vastoin
CLC:n ohjelmaa. Tämä lausunto an­nettiin
sen jälkeen kun aikaisemmin
Kootenayn alueen CCF-järjestö vaa­ti
Mine-Mill union mukaan ottamis­ta.
Kun asia tuli ensimmäisen kerran
CCP:n maakuntajärjestön käsiteltä­väksi,
maakuntajohtajat ottivat asian
johdosta yhteyden puolueen kansal­liseen
johtoon.
Trailissa eräs CCF:n jäsen ihmet­teli:
"En käsitä kuinka työväen ja
farmarien yhteistoimintaan innostu­nut
voi alkaa sellaisen yhteistoimin­nan
kehittämisen sivuuttamalla Mi-ne-
Millin kaltaisen ryhmän, joka
varmasti kykenee seisomaan omilla
jaloillaan mikäli edistyminen on ky­symyksessä
. . .
"Tämä on lyhytnäköisyyden huip­pu,
mikäli paikalliset CCF:n jäsenet
ovat kysymyk.sessä. Sellainen virheel­linen
asennoituminen on korjattava.
Ainoastaan vetämällä mukaan kaik­kia
eri mielipiteitä edustavat ihmiset
voidaan menestyä suunnittelun alai­sissa
neuvotteluissa." J
Mine-Mill unioon kuuluu n. 6,000
jäsentä tällä alueella ja suurin o.sa
heistä on Trailin ja Rosslandin
alueella.
I toteu*tamise::ta ei kuulu mitään.
Tai k u u l u u vain, että on olemassa
komiteoina, suoritetaan t u t k i m u k s i a,
tehdään ehdotuksia, valitaan val­t
u u s k u n t i a . Siinä k a i k k i . Eivät k a i
nämä suomalaiseen pyyntöihin pe­rustuvat
myönnytykset ole Neuvos­t
o l i i t o l l e elintärkeitä. Meille suo­m
a l a i s i l l e ne sitä ovat — a i n a k in
työläisille j a v a r s i n a i s e l l e k a n a l lo
yleensä. Eräitä kapitalisti- j a oi-keistopiirejä
ne eivät alun alkaen­kaan
miellyttäneet. Kummako, el­leivät
tällai.set asiat edi.sty nyt, k m
v i i m e m a i n i t u t ovat h a l l i t u s o h j i s s a!
N ? u l a n p i s t o p o l i t i i k k a Neuvosto­l
i i t t o a vastaan on en*isestään ylty­nyt.
E i sekään kai paha.~jti suurta
valtakuntaa vahingoita, mutta Suo­men
kansalle .se tuottaa sekä ikä­vyyksiä
että vaaroja. Yksikään ta­v
a l l i n e n , rauhaarakastava kansalai­nen
ei varmasti ikävöi aikaa, j o l l o in
N e u v o s t o l i i t L O l e i m a t t i i n " p e r i v i h nl
l i s e k s i " j a aseita k a l i s t e l t i i n "päin
inhaa itää". Tuon tyylistä yllytys­tä
harjoitetaan kuit'^nkin yhä avoi­memmin
sekä k i r j a l l i s u u d e n että
lehdictön, eienkin monenkirjavan
aikakauslehdistön pal.stoilla. Satuin
j u u r i lukemaan esimerkiksi Peitsi-nimisestä
lehdestä erään kenraalin
k i r j o i t u k s e n siitä, miten "Suomea
v a p a u t e t t i i n " Neuvostoliiton alueel­l
a niinsanotiujen heimosotien ai­kaan.
Kirjoitus ei ole a i n o a laatu­aan.
Sellaisiin " v a p a u s s o t i i n " i l ­meisesti
ainakäin joidenkin sota­h
e r r o j e n j a muiden hurmahenkis­ten
sormet jälleen syyhyvät?
Suomen kansa, sen rauhantahtoi­nen
enemmistö on saanut niistä tar­peekseen.
Maailman tilanne on si­tä
p a i t s i n i i n vakava, että jo se e d c l -
A i n o a n takeen siiiä, että rauhan­omainen
suuntaus säilyy j a vahvis-aina
kulkeva nälkä on torjuttava
y h t e i s in ponnistuksin. Suomessa ei
l u u . että kansanvaltaisia o i k ? u k s i a 1 s u v a i i a de G a u l l e n tapaisia 'vahvo-pidetään
kunniassa j a laajennetaan ja miohiä" ryö:tämässä kansalta o i -
että elintasoa ei lasketa vaan nos- keuksia j a leipää, ajamassa maata
tetaan, että työttömyys ei kasva sotiin j a f a s i s m i i n.
Arabiliittoon
uusia jäseniä
K a i r o . — M a r o k k o j a T u n i s i a l i i t ­tyivät
keskiviikkona arabiliittoon,
johon nyt s i i s k u u l u u 10 maaia.
A r a b i l i i t o n neuvosto hyväksyi yk­s
i m i e l i s e s i molemmat maat täysi­v
a l t a i s i k s i jäseniksi. Tähän asti ne
ovat toimineet vain yhteistyössä l i i ­ton
kanssa.
Marokon valtuutettu Khalek el
Toressy vetosi neuvostoon saadak­seen
maalleen apua ulkolaisten
j o u k k o j e n karkoittamiseksi sen a-lueelta.
Hän lisäsi Marokon pitä­vän
k i i n n i kannastaan, jonka m u ­kaan
Sahara on m a r o k k o l a i s t a alu­eita.
THIS SCHOOL.
CLOSED
sr OM EH OF 7H.
L i t t l e Roeki.ssa, A r k a n s a s , j o u k k o k o u l u l a i s i a kokoontui k o r k e a k o u l u n eteen, m i h in
o n p y s t y t e t t y t a u l u , missä kerrotaan, että l i i t t o h a l l i t u k s e n ansiosta k o u l u o n e d e l l e en
s u l j e U u n a . L i i t t o h a l l i t u k s e n määräyksen johdosta kuvernööri Faubusin ei s a l l i t tu
m u u t t a a k o u l u j a y k s i t y i s i k s i o p p i l a i t o k s i k o , j o i h i n ' n e e k e r i l a s t e n pääsy o l i s i k i e l l e t t y.
T a u l u s t a päättäen nuorukaiset ovat a i n a k i n opetuksen tarpeessa, sillä t a u l u u n on
k i r j o i t e t t u h a l l i t u s - s a n a (government) v i r h e e l l i s e s t i.
Sputnikit lisäsivät
New York. — Tiede-asiain kir-joittajain
kansalliselle yhdistykselle
selitettiin täällä sunnuntaina, että
sanomalehdissä on julkaistu paljon
enemmän tiedettä koskevia tietoja
sen jälkeen kun Neuvostoliitto lä­hetti
avaruuteen sputnikinsa.
New Yorkin yliopisto on saanut
tiedusteluunsa vastauksen 236:11a
sanomalehdellä 94 niistä ilmoittaa,
että niissä julkaistaan nyt kaksi
kertaa enemmän tiedeasioita käsit­televiä
kirjoituksia kuin ennen
Sputnikeja.
PÄNAH PAKINA
Viinankin avulla voi rikastua
Tämä " k a n s a n k a p i t a l i s m i n " aika esimerkiksi 'avioitumisen johdosta
on sentään eri a i k a a . Me k a i k i n ostettavat "oman pesän" välineet,
huonekalut sekä muut kimpsut ja
olemme nyt k a p i t a l i s t e j a , sillä n y t
ei ole enää sen p a r e m m i n köyhiä
k u i n r i k k a i t a k a a n — j a l a k i on k a i ­k
i l l e "samanlainen".
T o t t a t i e t e n k i n on, että "kapita-kampsut.
S i t t en vierailee talossa " l i a i k a r a"
joko useammin tai harvemmin, an­taen
ensimmäisiä lääkärinmaksuja
j a samalla aina yhden nälkäisen
l i s t o i l l a " j a " k a p i t a l i s t e i l l a " on v i e - i suun täytettäväksi. Välittömästi
lä eroa, vaikka elämmekin sitä! sen jälkeen tulee esimerkiksi kou-
" k a n s a n k a p i t a l i s m i n " kultaista a i - ' lumorlot j a edistysmielisiä ihmisiä
P a h i n puoli siinä on se, että se on i seksi vähäksi aikaa. Mutta o i k e in
uusittava alusta alkaen vähintäin i käytettynä se tekee meidät i l m e i -
k e r r a n kymmenessä vuodessa — j a ; sesti vielä v a r a k k a i k s i k i n , jos e i
se maksaa rahaa siinä määrin, että | kohtakaan aivan miljoneereiksi.
toisinaan on tyydyttävä p a i s t i n ase-j Näin ainakin selittää Massachu-masta
halpaan makkaraan. j settsin poliisipäällikköiden yhdis-
K a i k i s t a näistä me "työläiskapi- tys. Sivumennen sanoen, meillä t a -
t a l i s t i t " kuitenkin säästäväisinä, v a l l i s i l l a k u o l e v a i s i l l a on s e l l a i n en
yrittäväisinä j a vaatimattomina i h - ! käsitys, että mitä, hyvänsä vikoja
misinä vielä j o t e n k i n selviäisimme i poliiseissa onkin, l i i a l l i s e l l a huumo-j
a ehkä vähän säästäisimmekin j r i n l a j u l l a ei heitä ole p i l a t t u . M u t -
sadepäiviksi — jos saisimme olla ta ei mitään sellaista lakia, missä
j a t k u v a s t i joka päivä töissä. Mutta ei o l i s i poikkeusta. Niinpä saamme-kun
tulee k a i k k i e n muiden meno- j k i n l u k e a mainitun p o l i i s i y h d i s t y k -
j e n lisäksi sairausmenot, työttö-j sen viisaasta neuvosta:
myys ja muut "katovuodet", n un
ne vievät oman osansa j a siltä va-
" K o s k a ette voi k e r r a n pidättyä
ryyppäämisestä, miksi ette perusta
raita jos sattuisi jotakin säästymään omaa anniskelupaikkaa kotiinne?
kaa.
Työttömänä oleva työläiskapita-l
i s t i , j o l l a ei o le "riittävästi työttö-kun
olemme, me yritämme luonnol­l
i s e s t i antaa lapsillemme jossakin
määrin paremman koulutuksen.
myysvakuutusmerkkejä" t i e t ä ä i mitä olemme itse saaneet, mikä on
omakohtaisesti miltä tuntuu kun, kauhean-hyvä asia, mutta kuiten-nälkä
k u r n i i suolissa.
M u t t a myöhemmin työnantajaka-p
i t a l i s t i , joka on osan työläiskapi-t
a l i s t e i s t a työttömien armeijaan
heittänyt, valittaa vieläkin ylensyö­misen
j a -juomisen vaikeuksia.
Sitäpaitsi on meidän tavallisten
p u l l i a i s t e n keskuuteen levinnyt sel­l
a i n e n käsitys — n i i n kovin kansan­k
a p i t a l i s t e j a k u i n olemmekin — et­tä
rehellisellä työllä rikastuminen
on yhtä vaiketa kuin on " k a m e l ip
mennä neulansilmän läpi".
T o i s i n a a n tiety.sti tuntuu "teo­r
e e t t i s e s t i " mahdolliselta sekin, et­tä
"työläiskapitaiisti" voi palkas­taan
säästää määrätyn osan van­huuden-
tai m u i d e n "sadepäivien"
v a r a l l e , vaikkei mitään suurempia
r i k k a u k s i a kuviteltaisikaan.
M u t t a sitä ennen on maksettava
k i n k a l l i s t a lystiä.
K a i k e n tämän aikana hankimme
tavallise.'>ti itsellemme oman kodin,
j o k a k i i n n i t y s l a i n a a saamme tosin
maksaa ainakin seuraavat 20 vuot­ta.
Sitä seuraa suuret kunnallis­verot
sekä palovakuutus-, sähkö,
lämmitys- ja kunnossapitokustan­nukset,
joiden kaikkien johdosta
vanha ystävämme Pietilä tapaa sa­noa,
että "me o m a k o d i n omistajat
olemme asiallisesti vain talonmie­hiä
(kunnon finliskan harrastaja­na
hän p u h u u " j a n i t o r e i s t a " ) , joil­le
ci makseta mitään p a l k k a a ".
A u t o on tietenkin aivan välttä­mätön
kapine tällaisessa avarassa
maassa kuin Canada, missä on pit­kät
matkat j a s u h t e e l l i s en puutteel­liset
ja k a l l i i t liikenneyhteydet.
A u t o on hieno j a hyvä vekotin.
h a l l i t u k s e n järjestämä rahanarvon
alentaminen vie — kuten on n y t ta­pahtunut
— p i k k u t a l l e t t a j a i n sääs­töistä
ainakin toisen puolen osto­voimasta
kymmenen vuoden aikana!
Nämä ovat niitä seikkoja, miksi
meidän tavallisten p u l l i a i s t e n "sääs­töt"
jäävät nuukuudesta huolimat­ta
k o v i n pieniksi — puhumattakaan
nyt siitä, että " r i k a s t u i s i m m e " tä­män
"kansankapitalismin
teissä.
Näiden väistämättömien "ylimää­räisten"
menojen vuoksi me taval­liset
pulliaiset siirrämme sitä " r i ­k
a s t u m i s t a " viikosta toiseen, kun­nes
tulemme siihen ikään, että em­me
enää uneksi mahdottomia.
Olkaa sen ainoana asiakkaana ja
niinmuodoin ei teidän tarvitse ostaa'
lisenssiä.
Antakaa vaimollenne $55 j o t ta
hän voi ostaa korin whiskyä. K o ­r
i s s a (case) on 240 ryyppyä. Osta­kaa
k a i k k i ryyppynne vaimoltanne,
60 senttiä ryyppy.
"Kahdessatoista päivässä ( k un
whiskey-kori on mennyt) vaimol-olosuh-
lanne on p a n k k i i n vietäväksi $89 j a
sen lisäksi $55 u u d e n whiskey-ko-r
i n ostamista varten. Jos elätte
kymmenen vuotta j a ostatte täten
whiskeynne vaimoltanne ja sitten
kuolette saappaat jalassa, leskel-länne
on pankissa $27,125.47.
"Se on riittävän suuri rahasum-
Mutta kun niistä rikastumismah-d
o l l i s u u k s i s t a kaikesta työttömyy­destä,
verojen lisäämisestä j a hin­tojen
korottamisesta huolimatta
m e i l l e aina puhutaan, n i i n mekin
ma lasten kasvattamista, k i i n n i t y s ­l
a i n an maksamista j a säädyllisen
aviomiehen hankkimista varten
n i i n , että hän (leskenne) voi un­hoittaa
sellaisen rentun (bum)
esitämme puolestamme täysin pä-1 k u i n t e . "
tevän rikastumiskeinon — viinan
juonnin. Viina tekee tavallisesti
nauttijansa voimakkaaksi ja iloi-
Mitäs arvelette nurisija ystävät
näistä rikastumisen mahdollisuuk­sista?
— Känsäkoura.