Vapaus, July 26, 1952

              j;Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 26 p, — Saturday, July 26, 1952
^;5^/ - » A t;v>:# •v-,r-;vr.
Telephone»: Business Office 4<4281
Editorlal Olfice 4<42e5.: Manager
K. Sukd. Editor W; Skhmd. BOalling
address Box £9, 8udbury« Ontario.
Dergaa of FbmiBli canadlans. E sr
taUlsbed No7. 6, 1817. Autboziz^d
08 seeond d a s s mall tqr the Post
OSBco Department; Ottawa. PUb-
Bdied thzlce vrekify: Toesdaya^
S2niisday8 and ISaturdayiTby Vapaus
PDUUblng Companj^ LJUL; ät lOO^ioz
S m et. Sndbury.Omt., Canada.
Advertising races tipon a p p l l e a t l o BL
Translatton free cf chaxge.
I l L A U S B i n N A T :
Canadassa: 1 vk. 7JOO 6 kk. 8.7S
3 k k . » S
TbdysvaUolssa: 1 vk. 8A> 6 kk. 420
Suomessa: i v k . , ä ^ 0 kk. 49S
• •
«
tl
«
l"
''M
s
t
*
*
i
\
t
I
>
•»•".•
ti
Hv
I'-
\?
* I I
» .
t
I i
t
I '
I
1 '
{ •
i '
i
SCAULm liittojilhla
Tänään flmestyy lehtemme SCAULrn i^ört'Arthurissa pidettävän .
^ :?CVI,luttojohlan numerona, .^e/nierkitse^ sUk, että kirjoituksisk
Mnnitetään huö^ Canadan suomalaisen nuorison
vuotuiseen fyysluilttuuritoiminnan suurkatselmukseen ja että monet,
' paikaUiset Ilikeimi täl|e''
sniorten joukkokokoontumiselle. '
Tänk^väöhna, kuten jokainen aikaansa seuraava ihminen tietää^
pidetään liittojuhla Port »Arthurissa, sikäläisen urheiluseura Iskun r
rPoiistossa, jonka kunnostamiseksi Port Arthurin suomalainen nuoriso
J a iiJriieOtm sekä yleensä nuorten toiminnan' kannattajajoukko on
1 tehnjrt suuren työn. Niinpä vofdaankin odottaa suurella varmuudella,
'«ttä liittojuhlan kilpailut voidaan suorittaa suhteellisen hyvissä olO'
suhteissa, juoksuradan j a kentän ollessa nudlikelpoisessa kunnossa.
Kaikesta siitä tulevat Port Arthurin ja lähiympäristön ahkerat työr
zbuurahaiset^ nuorison urheilutoiminnan lämminsydämiset kannatta»
•jaty saamaan kiitoksen juhlien kilpailuihin osallistuvilta nuorilta ja
tuhansQta juhlavierailta..
Toivobfime SCA<tJL:n X V I liittojuhlalle suurta menestystä. £n-
*sinnakin, että se urheilulliselta tasoltaan muodostuisi menestykselli'
£eksi j a ennenkaikkea voimistaisi eri paikkakuntien nuorisojoukkojen
toveruussuhteita/ antaisi innostusta ja tarmoa suuren ja arvokkaan
toiniiuilän eteenpäin viemisessä. Samalla, että tämäkin urheilujuhla
muodostuisi rauhantahdon suureksi ilmaisuksi, sillä vain rauhan ja
toverilliseD kisailuhengen vallitessa voi fyyskulttuuritoiminta nuori^^
sonkeskäudessa saavuttaa sen aseman mikä sille kuuluu, muodostua
nuorison fyysillisen kuntoisuuden voimakkaaksi kohottajaksi.
Rientäkää kaikki joukolla lukemaan liittojuhlaa, osallistumaan
niihin joko urheilijana tai seuraajilla, vaikka samalla seuraattiekin
maailmaa''suurimpia olympiakisoja, Helsingin kisoja, joiden entistä
paljon suurempi rauhan- ja olympiahengen omaaminen on lämmitta-
Jiyt suuresti maailman ihmisten mieliä.
Parhainta menestystä Canadan suomalaisen nuorison fyyskulttunri»
liaffastuksille! ' Parhainta menestystä X V I liittojuhlalle!
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
-
Jack Bear (Eilo) Budbuxystä saa­vuttaa
maanantaina tk. 29 pnä 73
vuoden Iän.
«idymine onnltteiulbln:
Kysymyksiä ja
ELXKELXIBE^r SAIBAALABOITO
•' Kysyady^: ^ Hal&Sn tietää a ) onto,
•vanhutfderieläkiettä saavalla henki­löllä
väpaä sairaalahoito Ontariossa
)ä b) Jos •Satiaaldion vapaa yhdessä
paikassa j a k u h ' sairas Joutua muut­tamaan
toiseen Sairaalaan, onko s a i ­raalahoito
vapaa myöskin siinä t a ­pauksessa?
— T . M . H .
Vastaus: Mikäli O n t a r i o n maakun;.
ta on kysymyksessä- saavat v a t i h u u -
deneläkeläiset vapaan lääkärlnhuol-lon
jöar he ovat varattomia. MlkäU
sairaalassa b l e m l i i e n o n kysymykseäcä
labdbr Patiyn tuleva kokous
^'^^^^^^^^^.^'3^ uutistiedoissa kerrotaan, että Britannian
Labour Partyn vuotuinen puoluekokous pidetään syy^. 19 pnä jä
5en j^keisinä päivinä. , ,
Tämä ,pu tulee olemaan ^varsii) h^omat^ava tapails
lafilääinväliSen pblitiikan kannal ta katsoen sillä kaikkihan4'i«tävaty'
elttä ''sosialisti'' Attleen hallitus pani alulle sen yhdy^^^
käh noudattamisen mitä nykyinen Churchillin hallitus on uskollisesti;
setirannut. Toisaalta tiedetään,;että Labour Partyn keskuudessa on 1
ollut voimakas oppositioryhmä].!joka ,ön ollut tyytymätön 'Britannian 1
nykyiseen ulkopolitiikkaany jota puöUieen johtaja Attlee on tukenut*'
Tämän oppositioryhmän^jiöomattavin mies on<An^rin'Bevan. '« >
t'uolueen kokous antaa sen rivijäsenistölle mainion tilaisuuden'
mielipiteidensä ilmaisemiseen niiden päätöslauselmaehdotusten kaut­ta/
joita se voi lähettää kokouksen käsiteltäväksi. Puolueen johdolle?
.ihnoitetaan ^apUneeh kaikkiaan 68 päätöslauselmaa, jotkj{ koskevat
tnaatf-ulkopolitiikkaa ja 56 niistä sanotaan olevan byviri arvosteli-•
valla ja tuomitsevalla kannalla siihen konservatiivihallituksen politiik- •
kaan nähden, jota Labour Party on suurin piirtein kannattanut. Bevä-nin
kannattajat sanovat Britannian olevan sidotun Yhdysvaltain
ulkopolitiikkaan, joka on johtanu t Korean sodan syttymiseen, äseis-tautiimiskilpailuunym.
jotka kaikki ovat aiheuttaneeet valtavat rasi­tukset
Britannialle ja Jatkuvaan elinkustannusten kohoamiseen.
iNiist^ 44 päätöslauselmasta mitkä koskevat Britannian äseistau-tumisohjelniaa
on 43 sellaista, joissa vaaditaan aseistautumisen vä­hentämistä
j a ne varmaankin heijastavat sitä yleistä mielipidettä
mikä vallitsee puolueen jäsenistön keskuudessa aseistautumiskilpai-läun
nähden. Monissa päätöslauselmissa vaaditaan Britannian kau^
pan laajentamista Neuvostoliiton ja kansandemokratian maiden
kanssa.
vaadi{aan, että puoliieen pitäisi
omaksua -'sosialistisempi'' ohjelma ja esitetään vaatimus sotatuotan-non/
maiden, rakennustuotannon, vakuutustoiminnan ja laivaliiken­teen
kansallistamisesta.
< Vaikka onkin ilmeistä, että , puolueen jäsenistön enemmistö' on
Attleen politiikkaa ja johtoa vastustavalla kannalla, ei se välttämättö-o
n asia t i e t e n k i n laten/että eUel elä­keläisellä
ole v a r o j a saifaalakulujen
maksamiseen Joutm^t ne yhtelskun^
n a h maksettaviksi. Y l i 70-iVUotlaIden
eläkkeitä saavat n i i n rikkaat kuin
köyhätkin J a siitä Johtuu, että hieitä
koskeva lääkärin- Ja sairaanhoito­k
u l u j e n maksaminen on ratkaistava
Jokaisen eläkeläisen kohdalta erik­seen.
Arvatenkin s a i i ^ l a h o i d o n p i ­täisi
o l l a vapaan tolsesisakln ' s a i r a a ­lassa,
. ' , ,
Mitä itiiiilt MHöVat
:-::-mästi kuitenkaan merkitse sitä, että Attleen suunta puolueessa jöu-
I 4uisi virallisesti Ja muodollisesti tappiolle tulevassa puoluekoköuk-sessar-—
niin toivottavaa kuin se olisikin. Puolueen koneisto on
nimittäm sellainen, eftä monet oikeistolaisten johtamat suuret uniot
pnestävät koko jäsenistönsä äänimäärällä Attleen politiikan puolesta,
ikuten on, tapahtunut monissa muissakin puoluekokouksissa. Näillä
uniopomoilla on ohjakset käsissään ja he kykenevät kaikenlaisin
vippakonstein saamaan mujjdollisen enemmistön Attleen ja oikeisto­laisten,
hyvälcsi. Mutta näissä suurissakin unioissä näkyy joukkojen
.ääni pääsevän esiin* Niinpä noin 350,000 -jäsentä käsittävä liike­työläisten
liitto on asettunut selvästi vastustavalle kannalle puolueen
aseistautumispolitirkkaan nähden. Äskettäin pidetyssä rautatietyö-
^läis^en liiton kokouksessa hyväksyttiin myöskin sellainen päätösläti-
"sehna, jossa vaaditaan luopumista aselstautumiskilpailusta ja tuomi­taan
Yhdysvaltain sotainen politiikka sekä luvataan union yksimieli-nen
kannatus toiminnalle rauhan puolesta. Tähän liittoon kuuluu
noin ,^00,000 jäsentä, joiden 78 edustajaa äänesti tämän päätÖslad^lJ^
man hyväksymisen puolesta Ja ainoastaan kaksi-oli vastaan. " f;
Alaisemmin, viime toukokuussa, asettui maan suurin unio, noin
800,00) jäsentä käsittävä Amalgamated Engineering 'IJnion,Bevanih
johtaman rauhanopposition kannalle.
Surullisena poikkeuksena' on maan neljännieksi suurin \inio, h i i -
lenkaiyajaijj liitto, jonka kokouksessa hyväksyttiin suhteessa neljällä
'kolmea vastaan, puolueen johdon politiikka.
P f M l i s e t puoluejärjestöt, jotka edustavat kaikkein innokkainta
Ja aktiivisinta osaa puolueen Jäsenistöstä, ovat kuitenkin valtavalta
enemmistöltään Attleen suuntaa ja politiikkaa vastustavalla kannalla,
i u t e n puoluekokousta varten valmistetut päätöslauselmaehdotukset
psoittavat.
^ Koska tulevaan puoluekokoukseen on kuitenkin vielä aikaa kaksi
kuukautta, on varsin mahdollista, että puolueen vasen siipi toimii
•Bevanin y.in. johdolla niin tehokkaalla tavalla, että Attlee ja hänen
politiikkansa kukistetaan tulevassa kokouksessa. On 'selvää, että
Britannian työväen keskuudessa on parhaillaan käynnissä maanlaa­juinen
taistelu Attleen suuntani vastaan ja että oikeistolaiset johtajat
tulevat käyttämään kaikkia keinoja pysyäkseen edelleen satulassa
yhdessä Attleen kanssa — koska heidän tulevaisuutensa Oh kytketty,
puolueen taBan mennessä noudattamaan amerikkalaispolitiikkaah. Jos
jjauolueen Johto kukistetaan tulevassa kokouksessa merkitsee se var-
ItMEIdESTlKIN
' ^ e kuulimme eräänä päl>«nä p u -
hYi'ttavan sellaisesta sähkölaitteesta
ffifrikä t e h t a i l i j a k y i e n i s i i ^^
trtfhttiuillseitä Voitolla ? . 5 0 d o U a r in
lflh'tailä. Mutta tehtailija myykin
8 ^ 19 äbllatlnhlmiiästä Välittäjälle,
Joka vaarastaan m y y sen kauppiaille
27 d o l l a r i n h i n n a s t a Ja kauppias inyy
sen lopulta yleisölle • 42.50 dollarin
hinnasta; Ihnelsätlkin on meidän
taloudellisessa Järfestelmässä vhiossa
J o t a k i n muiltakin kuin tuotannon
puute." — J . V. MacAree, Olobe a nd
IMail, Toronto. /
P^HXX iKJfillAÄMISTA 1-
aeit^znän:7(8fi& diylslooniBsa tCo-reaVsä:
fcesäk.Ä \AV) — K i i f t 32. j a l -
l:a'\'äen r y k m e n t t i , omaksui pääkallon
Ja säiiriluut iuriiiusmerklkseen, ei
r y l b h ^ n t i n ^tapäp£iV i ^ j t u l (Merrill
€ l b v i s 'O^cbmMtä^^ä^^
vähim. Häh arveli; (jHtt sellainen
tunnusmerkki ei oUat iapttA pappia
varten; • L , . ,
Hänen J e e p i ^ ä n on nyt h i u i i an
muunnettu tuimusmerkki: i l ^ h i m y s -
YlidysvilltaläiAen
vähittäiskauppaan
Toronto. — Tiistaina' i l m o i t e t t i in
täällä, että tämän Vhantereeh suurin
vählttäiskauppaUike. Sears, Roebuck
and Co. Chicagosta, o n tehnyt täkä­läisen
Simpsons V L i m i t e d i n . kanssa
4 1
kaupn mikä edeUyttää, että Simp­sons
L i m i t e d myy tulevan tammik. 7
p. laskaen postilähetysliikkeensä u u ­delle
yhtiöiUe, Jonka nimeksi tulee
Slmpsons-sears L i m i t e d . Jonka^ osak;
keistä chicagolainen l i i k e omistaa 50
prosenttia Ja loput SO prosenttia JäS
Simpsons L i m i t e d i n h a l t u u n . Ilmoi­tusasiasta
tehtiin kuukausia kestä­neiden
neuvottelujen Jälkeen. UUden
yhtiön päämieheksi Jää Simpsons L i .
m i t e d i n nykyinen päämies "Edgar O.
B u r t o n .
: Uuden yhtiön ilmoitetaan perusta­v
a n uusia vähittäiskauppalUkeitä Ca­nadan
eri o s i i n Ja laajentavan myös
k i n postilähetystoimintaansa; Jota
v a r t e n perustetaan myöskin lisää t l -
lausliikkeitä maan e r i o s i h i.
K i m Shnpsons L i m l f t d i n osakkaäi
vahvistavat kaupan j ä ä liikkeelle sen
Jälkeen v i i s i suurta tavarataloa T o ­rontossa,
Montrealissa, Londonissa;
Reginassa Ja H a l U a x i s s a ynnä puo­let
uuden l i i k k e e n osakkeista.
Uusien myymälärakennusten r a -
;kennuttan]Useen ryhdKtään n i i n pialj
^'kuin t e r ä i n s a ^ i m a h d o l l i s u u d et
t u l e v a t - p a r e m m l k s i r . .
Sears, Roebuidfc and • C o i n viime
vuoden myynnit'«livat 2i700 mllj'oo-naa'
dollaria Ja «osoittivat kuluvan
vuoden ensimm&isen puoliskon aika4
n a nohi 14 prosentin lisäystä. Y h ­tiöllä
on k a i k k i a a n ;<74 = tavarataloa.
Joista 13 o n Y h d y s v a l t a i n ulkopuo-*
l e l l a . Myymälöiden lisäksi on y h ­tiöllä
479 t i l a u s t o i m i s t o a Ja It posti-
•lähetyskeskusta.
K u l u n e i d e n kuudefn vuoden aikana
Oh Sears, Roebuck a n d C o . käyttä­nyt
noin 305 miljoonaa d o l l a r i a t o i ­mintansa
laajentamiseen. Joka ulot­tuu
nyt myöskin Canadaan. ^
Simpsons L i m i t e d i n arvellaan saa­neen
n o i n 30 miljoonaa d o l l a r i a p o s t i ­lähetysliikkeensä
myydystä osuudesta.
densteiner arvosteli iuldenaueriav t ä ­män/
lausunnoista» e t ^ ^ B c m n l n ^ e r i l -
llss(^imiäa$e4'>-^tohnian^ muka
'kih:«flitälsl:Saksän.<yidlstymlstä.;-&
toinen valti<5?äiV4edustaJa'< j ä A d e -
, n a l i e r l n ' - p u p l i i ^ ^ ä ^ Herltemnayer
.seUtti;Vettä-h|ii' kannattaa neljän
.suurvallan" kohfereiissia-s
a l a i s t en n e u v o t t ^ u j e n a l o i t t a m i s t a.
vKämä A d e n a u e r i n puolueen Johtavan
osan sisäiset m i e l i a l a t x i h e i j a s t a v at
puolueen rivijäsenten.^ tyytymättö­myyttä
bonnilaisen kanslerin p o l i -
tUkkaa kohtaan. Ne todistavat sita.
että rivijäsenet; a l k a v a t tajuta puo­lueen
. kansallisvihamiellstä imperia­l
i s t i s t a p o n t i k k a a h a r j o t t a v a n johta­v
a n ryhmän tiäioisan .suunnan.
K a s v a v a oppositio porvarillisessa
leirissä ilmenee sellaisissa tosiasiois­sa
kun Länsi-Saksan osavaltioiden
h a l l i t u s t e n vaatimuksessa,; ettei air
noastaan liittopäivät vaan myös osa­valtioiden
maakuniapäivät v r a t i f i o i s i
. B o n n i n sopimuiEsen. Tämä vaatimus
herättää Adenauerissa levottomuut­ta,
sillä maakuntapäivien edustajat.
Jotka asemansa puolesta ovat paljon
välittömämmässä kosketuksessa Jouk
Länsi-Saksassa l a a j e n t u u taistelu- - k o n f e r e n s s i n koolle kutsumisen puo^
r i n t a m a yhtenäisen, demokraattisen' lesta. Joka» käsittelisi S a k s a n y h d i s -
Sftksan puolesta. «LJbte-to yhte- j tänilstäU Adenauerin. puolueeseen
hSisyyden e a a v u t t a m i s e k 8 t ' ' i ^ ^ el f k u u l u v a valtiopäiväin edustaja: B o -
äinoastaan tehtaiden J a t u o t a n t o l a i ­tosten
työläisten, Ja y i r k a l l i j o i d^
l^eskuudessa, v a a n ikä8ltta&:;iiiyös si­vistyneistön,
• k ä s ^ y ö l ä i s i i n i v j^
orrittäjlen, pomrUllstSen irh(elskun-
.jiällisten Ja . p o l i i t t i s t e n tohnbenki-löiden
yhä Jaajemmat piirit]^ I \
' B o n n i n Johtomiehet elätä^t toive.^
a j a t t e l u a ; 'että yhtenäl^yydiöte e r i l ­lissopimuksen
allektrjoittamlsen Jäl­keen
taantuisi; lAOitta nämä toiveet
eivät ole toteutuneet. L i i k e B o n n in
sotasopimusta vastaan, yhtenäisen Ja
demokraattisen S a k s a n puolesta .on
k c h o i i n u t uudelle yllä korkeammalle
tasolle.
Lakkovyöry o n voimistunut t ä n ^ -
Saksassa huomattavasti. Viikkoa etir
n e n -Bonnin sophnuksen allekirjoita
t a m l s t a l a k k o iU yhteensä 500.000 työ-läifitä.
Yleisen s<q)lniuksenallekiri'
Joittamlsen Jälkeen nousi lakkoilevien
lukumäärä pelkästään P o h j o i s R e i n -
Westfaallssa 700,000:teen. ^ LakkO-taistelut
käydään '^Alas Adenauerl'^
" A l a a erillinen; BOtasopImusfV "Rau.^
ihellisen sopimultsen puolesta S a k s a ii
k a n s s a ! " — . , tunnuksen merkeissä.
M a a n yhtenälsyystalstelun kärjes­sä
kulkee työväenluokka vetäen m u ­k
a n a a n muut luokat Ja kansanker­rokset
— talonpojat Ja- käsityöläiset^
nuorison Ja naiset, tiedemiehet sekä
osan Isänmaallismiellstä porvaxistoa.
Erittäin tarmokkaasti ^ottoa osaa
yiitenäl^Stalsteluun Sältsan n u o r i ­so.
XÄittähi päättornyt S a k s a n v a ­paan
nuorison 4. kongressi l a a t i nuo­r
i s o n taistelutunnukset nykyhetkeä
v a r t e n :
^ — El ainoatakaan fiiestä. ei a i -
; noatakaal» penniä Adenaneriif
muodostamia iatsalaiste sotilas-rylunlttymlä
varten. :
El ainoankaan nnoreasaksa-falsen
iiile noudattaa. k o t s ^ U-molttautoa
palkkasoturien, armei­jaan.
, *
— .Et tlkkaafcaan lAstllD,.varas-,
tantumlsen Ja u l k o l a i s t e i r sotota-fcikohtlen^
vakenUtjnisen; ^aotesa; M
— E i ^ l l n ^ l b a n wäjsi^etrlä|
maata cl ainoatakaan 'taloa
ainoata tehdaat^ valloltfU)J9iikdIl-^
le 8ätt8alaIsell»>ji»ka^lfa!i:*J^5l' 'ii']
Näiden tunnuksien yidiiärille
distyy nviorläbn läajat Joukot. Jotka
eivä'trjhäiua t u l l a sakäalalstäf^jav^^^^^
koläisten itnp'erialistien "tylEinruiiak-
B i " . . . ;
I^nmaalliämieliset p o r v a r i l l i s e t ' n i i l -
rit käsittävätyhä selvimmin Saksan
Järkähtämättöinäh yhtenälsjrystaiste-l
u n välttämättömyyden. • -
N i i n kutsuttu :.*''Euroopan. iRaiäiati-puolostajien
S^ura'^ toimii tarmok­kaasti
mään yhtenäisyyden hyväksi.
Seuraan ktiuiuu vain: muutamia Jäse­niä,
sellaiset tunnetut porvarilliset
toimihenkilöt k u i n Heinemann, H e ­lena
Wessell, :pastori Niemöller Ja
y.m. Mtfttä sen vaikutus y l e t t y y (Län­s
i - S a k s a n l a a j o i h i n sivistysnelÄtöker-rOksiin.
Äskettäin p i d e t t i h i • F r a n k ­f
u r t a m Mainissa seuran kongressi)
Johon o t t i osaa y l i 3.000 henkUöä. Se
hyväksyi Julkilausuman, J o s s a - e s i i n ­tuodaan
vaatimus neuvottelujen a i ­kaansaamiseksi
neljän s u u r v a l l a n v ä ­lillä
däks^n kysjnnylesessä. "Meidän
saksalaisten Itä- ii (Länsi-Saksassa
t ä y < ^ itse liäättää kohtalomme Ja
pyrkiä saavuttamaan raifiiansopir
mu'k8eh solmiminen k a i k i d e n osapuo­l
i e n kesken", korostetaan Julkilausu-,
ihassa.
"Enroopah . R a u h a n puolustajien
Seu^a" ylU^ltää yhteyttä Saksan y h ­tenäisyyden
kannattajiin muissa
maissa. Äskettäin teki erää seuran
Jtflttöhen&ilöisiä, valtlopäiväedustaja^^
Helena IVessell ihätkän H b l i a n t i l n,
missä häh p i t i esitelmiä ylioppilaille,
protestanteille J a teöllisuudenhärjoit..
t a j i l l e . K a i k e n sen Jälkeen . mitä
saksalaiset ovat saaneet kokea, ko­rosti
Helen'a 'Wessell eräässä puhees-saan.^
antaa s u u r i n osa heistä t y k k i en
asemasta v o i l l e etusijan. He vastus­tavat
Läräl-Saksän Jälleen aseistau­tumista
ja kannattavat yihtenäis^ttä
Ja rauhaa.
Sivistyneistön • e r i yhdistykset.- u s ­konnolliset
Ja sodanvastaiset Järjes­t
ö t ' ^ . ä i . l U f i l ^ t y l i t e ä ^ täisteTuuh
Adenauerin pblltiildcaa vastaan, k e ­säkuun
l o p d ^ p i d e t t i i n MyiiäienUsä
B a v a r l a n kaikkien sodanvastaisten
Jär)e£tÄjen Ja rdUhänpuöluätäjfeii y h ^
distysteti: könf^iinsäir-Johon oHaills-t
u i edustajia kaikista smirbnmistä'
lSÖliUtlsäbt& iSubläeäta. Köhf^srenssi
pidett|iin " R a i d t a ^ a k s a l l e " - t u n u n k -
sen merkeissä. ' Se kehoittl k a i k k ia
Säft^äLUä fitirolQepbnfttiseen j a u ^
konnolliseen vakainttOfcse^n katät^
matta liittymään taisteluun Adenaue-
T i n sbtapomiikkak vastaan.
L a a j a n joukkollIiEkeen vaikutukses­ta
kasvaa oppositiomieliala Itse A d e^
nauerbi puolueen sisällä. A m e r i k k a ­l
a i s en Nfew Y o r k Thtaes-Iehden k i r ­jeenvaihtaja
ilmoiUl 23 pnä kesä­kuuta
Bonnista, että eräs Adenaue­r
i n lähimmistä miehistä. J a k o b K a i -
zer, on esiintynyt neljän osapuolen
k o i h i n k u i n liittopäivien edustajat,
-ovat s u u r i m m a l t a osalta olleet p a k o ­t
e t t u j a ilmaisemaan olevansa B o z m in
sopimusta vastaan, etteivät, h e : l o p u l ­lisesti
menettäisi v a l i t s i j o i t t e n s a luok-tamusta.
,
v T L a a j a tyytymättömyys L a n s i - S a ir
san :mitä e r i l a i s i m p i e n p i i r i e n , k e s ­kuudessa,
h e i j a s t u u myös Länsi-Sa^'
sala:sen lehdistön j a e r i , p o l i i t t i s t en
toimihenkilöiden lausunnoissa. Länsi-
Saksalanen SOS-lehti esimerkiksi
k i r j o i t t a a :
r ^ e l s s o p l m u s o n jälleed yaskel
k o l m a t t a maailmansotaa kohden
. . . T o i s t a i s e k s i on vielä Saksan
kansan kohtalo sen. omissa käsis­sä.
Se ei voi a n t a a snostumus-t
a a n tähän s o p i m a k i n . ; . . Se
voi vielä k e r r a n yrittää päästä so-pimukseen
. . . j o i t a a h t a a .Saksan
kansalle mahdolllsunden r a o h a l l i -
• seen elämään.'V . .
- Taantumuksellisen kirkonmiehen
O t l o Dubeliutcsen o l i h i l j a t t a i n pak­ko
luonnehtia Länsi-Saksassa v a l l i t ­sevaa
tiilannetta seuraavasti: "Sak­san
kansan keskuudessa k u u l u u t y y ­tymättömyyttä
a i v a n k u i n myrsky o l i ­si
tulossa".
L a n s i - S a k s a n Joka koUiassa kuuluu
ukJcosenjyrinää: Saksan kansa v a a t ii
Adenauerin a l l e l d r j o i t t a m i e n sotaso-pimuksien
irtisanomista, r a u h a n s o l -
t m i m l s t a Saksan kanssa Ja y l e i s s a k -
salaisen h a l l i t u k s e n muodostamista.
Nämä S a k s a n k a h s a n v a l t a v a n e n e m ­mistön
mielialat saivat ilmauksensa "S^^4ML44H#^» - ^ h t e l ^ m.
mänTksefr j a oikeudenmukaisen r a u -
ibansopimuksen , rpuoIesta"-kongressln'
ipäätöksesEä a l o i t t a a nimienkeruu^' J o .
k ^ y&itlt ^aUhansiqjimnksen solmlmis-'
ta S a i s a n kanss^. •.-,jiimi^nkeruu: a J -
koi k a i k k i a l l a s a m a n a l k a i s ^ t i j a se
on antanut .h-yviä t u l o k s i a . : . " S a k s a -;
l a i s en teäklMfiöen Vhteisymmäriyk-sen
j a oikeuidenmukaisen rauhansbpi:.
muksenV . työläisseura-;^Ala-Saksissa
esimerkiksi i l m o i t t i , että kesäkuun 20
päivään mennessä oli siellä 200,000
asukasta kansanäänestyksellä i l m a i si
sut vastustavansa Adenauerin ^sota-p
c l i t i i k k a a j a vaativansa p i k a i s t a o i ­keudenmukaista
rauhansopimuksen
solmiamista S a k s a n kanssa.
~ Länsi-Saksan väestö, y h t e i s k u n n a l ­liseen
asemaall, u s k o n n o l l i s i i n j a po-:
l i i t t i s i i n icansantokantoihin katso­matta
esiintyy yhä yksimlellsemmin
länsimaisten i m p e r i a l i s t i e n j a S o n n in
r e v a n s s i k i - l i k o i l i j o i d e n keskeistä s a l a ­l
i i t t o a vastaan. Saksan kansan de­mokraattiset
voimat ovat asettaneet
tehtäväkseen erillisen sotasophnuk-seri
mitätöimisen j a t i e n raivaamisen
yhtenäiselle demokraattiselle Sak­salle.
VVyXXS TARPEESEES
" S a m . oleä^ sekottanut '
h i e k k a a "
"Kyllä."
" J a maitoon vettä'"
- " K y l l ä ."
"Hyvä on. tule sitten tänne
kerrokseen rukonemaan jumalaa."
' - * J • • •
MUUTOSKO TAPAHTCi
"Mikä se meteli oli joka eileii
l u i Brownin talosta?"
"Sitä v a i n . että Brown puhui
kavasti j o t a km vaimolleen."
" O n k o se totta, sillä tavällisesai
nen vaimonsa, on oUut-se. jonaon
lut sanomista".
Tervetuloa SCAUL:n
liittojuhlaani
P o r t A r t h u r . — S C A U L : h l i i t t o j u h la
on yksi niitä suiu-ia t i l a i s u u k s i a , j o i s ­ta
ei voida jättää h i s t o r i a n palstoille
l i i a n p a l j o n . Elokuun 2 j a 3 pnä Port
A r t h u r i n ' laidassa. "Kööpenhaminan"
t i e n v a r r e l l a Iskun puistossa, j u h l i ­t
a a n erikoisella m i e l e n k i i n n o l l a siksi,"
että l i i t t o j u h l a on täällä ensi kertaa.'
Me Juhlien järjestelyssä aherrelleet
pidämme k u n n i a - a s i a n a toivottaa t e r ­vetuloa
teille u r h e i l i j a t , peaikkiurhei-lijat^
Ja vieraat! .^Tervetulojf Järvien-
> päähän, ,AxthuriUUaJJskun p u i s -
; ,'rämä^ i ^ l ^ k u i^a^ i ^ l^Po
CAULJnVilfflt^jBailai^kiinykJ&f^ t u n ­netuksi
tekemiseksi o n .toimeenpaneva
Iil^toJuh||tkoij)^,tea jvalmistanut j u h l a -
l ^ u ^ i s u i ^ j <. jö^a: ;ort Kevät-julkaisun
Icaltainen olijelmk-khrjanen. Siinä ter
vehdltään ja kiitetään JärjeStäjäih
puolesta-Jokaista-erikseen Ja k a i i l da
j^dessä^ u r h e i l i j o i t a , p e n k k i u r h e i l i j o i ­ta
j a v i e r a i t a . Huomattavan t i l a n ot­tavat
julkaisussa y k s i t y i s - ja joukko-:
tervehdykset- J a o n n i t t e l u t joissa tun-;
nus- r a u h a n ' p u o l e s t a ' - i o n keskeisiri.;
LSuuriimriaÄ'osan t i l a a -kuitenkin^ovati
vaatineet aiikenllehet - j a -naiset, ter-:
vehtien Ja onnitellen, sekä esitellen
edustamansa liikealan"!: Ja sulkeutur
neet j u h l a v i e r a i t t e n suosioon.
Julkaisussa on j u h l i e n ohjelma y -
leispiirteissään Ja kenttä- j a r a t a u r -
helluohjelma yksityiskohdittain.
K u n tämä l i t t o j u h l a vietetään näin
olympiavuotena, j a k u n nuo o l y m p i a ­laiset
sitäpaitsi ovat meidän s y n n y i n -
maassanime Suomessa, n i m tuntuu
siltä k u i n ne ihmiset j o t k a eivat pääs­seet.
Suomen olympialaisia seuraa­maan;
haluavat o l l a näissä c a n a d a l a i -
slssa oljrmplalaisissa, ja antavat J u h ­lille
s a m a n ylelssisällön.
"tämä seildca on omiaan tekemään
näistä Canadan keskellä pidetyistä
U i t t o j u h l i s t a sellaiset suurjuhlat, j o i ­ta
saa kauan m u i s t e l l a Jälkeenkin.
J u l k a i s u u n - sisältyy P o r t . A r t h u r in
alueen historiallinen hahmoittelu,
mutta päähuomio kiinnitetään y h ­teenvetoon
j o k a päättyy vetoomulcseen
J u h l i m m e r a u h a n Ja paremman elä­män
puolesta. Täten j u l k a i s u n sa­moin
k u i n l i i t t o j u h l i e n k i n aateellinen
I m j o i t t a u t u m i n e n tapahtuu Sodan ja
r a u h a n kysymylisessä, j o k a on tämän
päivän tilanteen esiintuoma pääkysy­mys.
Se päättyy vetoomukseen:
"Me Canadan suomalaiset .^ojemjijie
k a i k k i työtätekevää väestöä, jOTiefjei
ole tilapäisektikään hyötyä sotararusr-telusta,
m u t t a päinvastoin .muodostuu
se k a i k i l l e taakaksi. K u n käsitämme
sotavarustelun johtavan kaiken t u ­hoavaan
„ m a a i l m a n sotaan, loyta-kaämme
Jokainen paikkamme t o i m i n ­nassa
r a u h a n puolesta.
•'ösamstU(^ämme.näihin J u h l i i n i l ­ma
isemme. s u o m a l a i s t e n - . r a u h a n t a h ­toa."
— A T H.
Puhevapauden sor­tamista
vastaan
F o r t IVIUiam, Ont. — Lakehead
C i v i l R i g h t s U n i o n on lähettänyt F o rt
W i l l i a m l n pormestarille Ja v a l t u u s ­tolle
protestikirjelmän^ s en johdosta,
että valtuusto k i e l s i kaupungin J u h ­l
a s a l i n käyttämisen sitä Järvienpään
Rauhanneuvoston kokousta varten,
jossa t r i J a m e s G . E n d i c o t t i n , p i t l p u ­h
u m a n r a u h a n asiasta. Kokous v o i -
t i m pitaa k u i t e n k i n muualla.
C i v i l R i g h t s U n i o n o n iähettänyt
kaikUle iyksilöille_ja järJestöUle^ j o t ­k
a Uskovat p u h e - Ja kokoontumisva-
Saskatcheivanin naiset
vaativat lasten mytkyt- f u
tämisen lopettamista
Kamsack, '^ask.: — F a r m a r i e n u n i on
järjestämässä farminaisten kokouk­sessa
taalla hjn'äksyttiin seuraava
päätöslauselma:
" K o s k a gäng^sterihuvltukset Ja r i ­koskertomukset
julkaisuissa, sanoma­lehdissä,
elokuvissa J a radiossa, usein
Johtavat r i k o k s i i n j a turmelevat l a s ­ten
mielen, siksi me vaadimme, että
asianomaiset v i r k a i l i j a t poistavat s e i -;
l a i s e t huviiusvälineet. j o t k a turmele­vat
tulevan sukupolven, sekä h a n k k i ­vat
arvokkaampaa j a rakentavaan
t o i m i n t a a n ohjaavaa huvitusta, hä­vitykseen
johtavan t i l a l l e ."
T H L A T K A A V A P A TT R V
päätöksen johdosta. Valtuuston teon
sanotaan " t o d i s t a v a n suuntausta po-
ILiLtiseeix. taäntinhultseen J a f a s i s m i in
tilanteessa, j o k a on kehittynyt siitä
järjettömästä hysteriasta mikä seu-'
r a a suurisuuntaisia valmisteluita
hyökkäyssotiin.. Tämä suuntaus p i ­tää
j a voidaan elikälstä" ehnenkuiri
se k e h i t t i ^ Uiaripltkällp' avoimen f a ­sistisen
sorron s u u n t a a n . " .
; ^ValtuustpBe lähetet3BSä- i k i r J e l p^
asetetaan' kyseenalaiselcsi valtuuston'
oikeus puliu^i^ssä :.asiassa l ^ n s a l a i s -
ten; puolesta ja'sano'taahV ^ t ö e i i«le
ole&iässa h- mitäärti sellaista?: asäusta
tat l a k i a , tnikäJiritaisi siUe d i k k a t -
t o r i n oikeudet r a u h a l l i s t e n k a n s a l a i s .'
ten puhe- j a kokoontumisvapauden
kieltämiseen. Kirjeessä esitetään v a a ­timus
puhe- Ja kokoontumisvapau­den
ennalleen palauttamisesta Port
W i l l i a m i s s a . sisältyen s i i h e n myöskin
oikeus kaupunghi J u M a s a l i n Ja m u i ­den
yleisten kokouspaikkojen käyttä­mistä
sellaisia kokouksia varten, j o i s ­ta
on kysymys.
C i v i l Rights (Union kehoittaa j ä r ­jestöjen
h a v a i n n o i t s i j o i t a ynnä y k s i ­tyisiä
osallistumaan Fort W i l K a m in
valtuuston ensimmäiseen kokoukseen.
Joka ; p a r h a i d e n tietojen m u k a a n p i ­detään-
felok. 12 pnä. .
Oskar Salosen
ruumis poltettu
Vancouver, B . C. - Taalla pidet
l a u a n t a i n a tk. 19 pnä työväenliiö
veteraanin . OSfcar Edward Sak
hautajaisjuhlallisuudet, jonka jäli
hänen ruumiinsa krematoitiin.v
Salonen kuoU edellisenä sunnnn
na 68 vuoden ikäisenä täkämifi
G e n e r a l Hospitalissa sen silicosis
r a u d e n johdosta minkä hän säi t;
kennellessäan monia vUosiä takap
kaivostyöläisenä.
. Salosen nimi oli varsin tuttu 1
k i l l e 6 . C : n järjestyneille työläisiä
vuoCta takaperin, jolloin hän oU v
couy6rln- satamatyöläisten läkoii i
tajahaTiiiyaaäsa taistelussa työnai
Jia vastaan.
V a i n a j a oli syntynyt Suomessa
saapui Canadaan nuorena niiehi
asettuen aluksi perheensä f annille
hertassa. Myöhemmin hän Biirtyi
C : n matalhkaivantoihin, siirtyen n
h e m m l n terveydellisten syiden ti
Vancouveriin, jossa hän työskei
sataonatöissa.
ToUkokuusa 1935 päätti Vancot
a n d Distrlct Waterfront Associal
ryhtyä taisteluun sitä mustalistajäi
tehnää ivastaan, joka oli käytän
B . C . Shipping Federationin toto
Työnantajat vastasivat siihen julli
m a i l a 900 työläistä työsulkuun, ](
a l k o i eräs kiivaimmista.työväen tl
t e l u l s t a tässä kaupungissa.
; T a i s t e l u n aikana panivat työai
ja< > liikkeelle kaikki käytettävi
olevat keinot j a voimat union mi
kaamise&si. Tassa taistelussa tuli
työläisten johtajina huomatuiksi i
car Salonen, Ivan Emery ja Gec
Brown. Heidän rohkeutensa ja
täväisyytensä saivat'kaupungin
Iäisten valtavan enemmistön kan
tuksen. Lakonrikkurien ja pojus
harjoittajma väkivalta huipentui sit
" B e l l a n t y n e n laiturin • taisteluun"
säk. 18 pnä 1935. Sanomalelidistoi]
r a d i o n julkea propaganda johti sit
s u r u l l i s e n kuuluisan Citizen'Leagi
perustamiseen, jota kannatti n m i
•loinen pormestari G . G . iMcGeer.L
kö m u r r e t t i i n kuitenkin vaikka t:
Iäiset osoittivat rohkeata taistelum
t ä ja^ antoivat esimeikin yksimii
syydestään.
Salonen toimi aikoinaan CSJ:D
luesihteerinä j a vaikka haa .oli t
veydellisistä syistä pakoitettu luoi
maan tästä j a monista muista
vistään, seurasi han edelleenkin b
nostuneesti C S J : n k u l t t u u r i ja va
tustyötä.
• Häntä jäi suremaan vaimonsa!
kolme tytärtä Vancouverissa ja ka
IKJlkaa, Albert Vancouverissa ja V
mas Londonissa, ynna veljensä Ct
ge j a Amos sekä sisarensa Ellen, ka|
k i . Albertassa.
PÄIVÄN PAKINA
Suurvallat ja pienet kansat
masti myöskin huomattavaa i>uhdistanusta puolueen ja unioiden joh­tavilla
paikoilla.
. Kaikkhlla maailmassa odoteta jännityksellä Labour l^ätiyn
tulevaa puoluekokousta koiska sillä on varsin hiiöäoättiiVä väikmua
Britannian kansainväliseen pblitiikkaan tulevaisuudessa. .
Haagin/Kansainvälinen ^Oikeus a n ­toi
tällä v i i k o l l a I r a n i n öljytuotannon
kansallistamista koskevassa : riidassa
Idlnnostavan lausunnon julistaessaan,
että tämän r i i d a n käsitteleminen ei
k u u l u m a i n i t u n oikeuden v a l t a p i i r i in
koska kysymys maan öljytuotannon
kansallistamisesta o n I r a n i n sisämeri
asia, Jossa toisena riitapuolena on
kysjmiyksessä oleva yhtiö. Tämä pää­tös
o n v a r s i n oikeudenmukainen k un
sitä t a r k i s t e t a a n suurvaltojen j a p i e n ­ten
Icansain välisten riitaisuuksien
k a n n a l t a . Vanhastaan tiedetään jä
tunnetaan, että imperialistiset suiu^-
v a l l a t : - ovat, sodan Ja väkivallan
avulla, j n ^ u m a t t a k a a n nyt ta^
välllsestajalouäellisesta painostuksen-'
ta, pakottaneet pienet kansat suosttir
riiaan edustamiensa imperialistien
v a a t l m u l i s l i n ' p i e n t e n kansain"^ l u o n ­n
o n r i k k a u k s i e n suoranaisesta ryöstä-!
ihisestä.; Niinpä esimerkiksi olivat
brittiläiset i m p e r i a l i s t i t hankkineet
käiiirii^ä I r a n i n öljyn kaikenlaatuisen
l i k a i s e n p e l i n , lahjomisten, u h k a u s t en
i i f e äVtilla; J o n k a - johdosta vallassa-o
l i j a t olivat^ rikastuneet::Ja kansa oli
köyhtynyt.
Miltäll muistamme oikein kuule­mamme
rädiotiedon perusteella, pe­r
u u t t i Kansainvälinen Oikeus samalla
sen noin vuoden vanhai^ tilapäisen
estetuomionsa mikä merkitsi s i t a , että
I r a n i n o l i s i pitänyt luovuttaa k a n s a l -
<^ listetut öljyrikkaudet Ja. laitokset t a - ,
k a i s i n A n g l o - I r a n i a n O l i C Q : l l e . mitä
I r a n i n t a i a l l i t u s ; e i o l l u t k a i k e s t a h u o l i ­m
a t t a tehnyt koska hallitus väitti,
että,tapahtunut öljytuotannon k a n ­s
a l l i s t a m i n e n on maan sisäinen äsla
eikä k u u l u E:ansainvälisen Oikeuden
v a l t a p i i r i i n .
• B r i t a n n i a n imperialistinen hallitus
ei tieteinään ole tyytyväinen päätök­seen
vaan yrittää uhmata s i t a k a i k in
tavoin^ Sen tarkoituksena k u n on
B r i t a n n i a n i m p e r i a l i s t i e n j a : öljypa-roonien
etujen suojeleminen j a puo­lustaminen..
Sitä v a r t e n o l i jo t a k a ­v
a r i k o i t u eräs t a n k k i l a i v a , j o k a dfli
k u l j e t t a n u t öljyä I r a n i s t a I t a l i a a n ja
k a i k e s t a V päättäen B r i t a n n i a n h a l l i ­tus
yrittää menetellä samalla tavalla
edelleenkin — v a i k k a Kansainvälisen
Oikeuden .päätös sanoo a s i a n käsitte-;
lemisen änJuluvan-Iranille. .
K i i n n o s t a v a n a seikkana kerrotaan,
etta k u n Kansainvälinen Oikeus teki
asiassa päätöksensä yhdeksällä äänel­lä
viittä väistään, o l i oikeuden p u h e e n ­j
o h t a j a - s i r A r n o l d Duncan M c N a ir
äänestänyt enemmistön Icannan puo­lesta
j a s i t e n m y ö ^ r i brittiläisiä I m ­p
e r i a l i s t e j a vastaan.
Canadan kanfealle o n tällä vPäätök-sellä,
mikäli se öisoittautuu o i k e i n pe­r
u s t e l l u k s i , v a r s i n huomattava m e r k i ­tys.
Siliä k a l k k i h a n tietävät, että
Canada on v a r sm suuressa määrin
samanlaisessa asemassa Y h d y s v a l t o i ­h
i n nähden k u i n I r a n o n o l l u t B r i t a n ­n
i a a n nähden, mikäli C a n a d a n l u o n ­nonrikkauksien
riistäminen o n kysy­myksessä
— A l b e r t a n öljy mukaan
luettuna. ••
-Yleisestihän tiedetään ,että yhdys­valtalaiset
: i m p e r i a l i s t i t ovat h a n k k i ­neet
käsiinsä valtavat määrät C a n a ­d
a n luonnonrikkaulcsia J a v a r s i n ' m o ­nissa
täpauSsissaperin pilkkahitmäl-l
a koska l i i t t o v a l t i o n h a l l i t u s Ja e r i ­näiset
m a a k u n t o l i a i l l t u k s e t ovat t o i -
riiirieiet Wall S t r e e t i n u s k d l l i s i n a a s i a ­miehinä
maan Ja kansan etujen v a s -
•faiseua t a v a l l a ; . K a i k k e i n h u u t a v i m -
pana esimerkkinä tässä suhteessa on
Ungavan alueen r a u t a Quebecin m a a ­k
u n n a n pohjoisosissa.
Mikäli S u d b u r y n alue o n kysymyk­sessä
on tästä luonnonrikkauksien
riistämisestä eshnerkkinä Inco, jonka
käsissä on valtaosa Canadan n i k k e ­listä.
Tämän yhdysvaltalaisen yhtiön
todetut m e t a l l i v a r a t ovat y l i v i i s i t u ­h
a t t a miljoonaa tonnia, o l l e n arvol­t
a a n noin kahdeksantuhatta miljoo-.
naa dollaria. IncoUa o n tällä alueella
valtauksia n o i n satatuhatta eekkeriä
i a ainoastaan pieni murto-osa niistä
on tähän mennessä t u t k i t t u t i m a n t -
t i p o r i e n avulla. Miten valtavan s u u ­ret
rikkaudet kertyy Sudburyn n i k -
kellalueelta W a l l Streetin h u i j a r i en
käsihi^elviää siitä tosiaisiasta, että
viime fv^oden' loppuun mennessä oli
Inco maksanut osakkailleen voitto-osinkoina
kafifekianri y l i 614 miljoonaa
'dollaria,. mlkä[on lähes kolmasosa C a ­nadan
' liietallikaiVantoyhtiöiden. ^ t o i -
.mintansa a^änavmaksamist^a. Voi£ä)->
0Sii^o!s);a. Valtaosa näistä voitoista
on v i r r a n n u t yVall. S t r e e t i n r a h a n i h t i -
ttaiden k a s s a U o l v e i i i n . Mitä r i k k a a m ­m
i k s i wäu Streetin h e t r a t ovat tulleet
Sudburyn n i k k e l i n Johdosta, sitä köy-hemmaksi
Sudburyn alue on • t u l l u t
nikkelistä: SiUä meidäri pitää m u i s ­taa,
että n i k k e l i ' ei ole , k u l n metsä,
että k a i v e t u n m e t a l l i n t i l a l l e kasvaisi
uutta.
Edellämainitun Kansainvälisen O i ­keuden
päätöksen pitäisi kiinnostaa
meitä canadalaisia Ja sudburylaisia
J u u r i omien etujemme J a t u l e v a i s u u ­den
kannalta katsottuna. Sillä' m a i ­n
i t t u päätös vahvistaa sen *'siveelli«
sen olk'6uden'* mikä meillä on ollut
esimerkiksi I n c o n h i k k e l i n k a n i ^ l l i s -
tamlse^tt: " ' E i ' täiftff' l a ä t ö s -iuon-nollisestiluian
mitenkään käänteen t e ­kevä
sillä o n h a n k a n s a l l i s t a m i s t a har­j
o i t e t t u monissa maissa — ja.v
s i n k i n oikealla tavalla Neuvostolilj
sa, jossa k a i k k i tuotannon valikap
leet j a luonnonrikkaudet on ott
yhteiskunnan haltuun.
Nämä ajatukset tulivat miel
sen johdosta, että Labor-Pro
puolueen Sudburyn järjestöön
nyt vaatimuksen Canadan nikki
tannön kansallistamisesta, mikä
kitsee sitä, että Sudburyn seudun
kelituotanto -Dlisl otettava pois
j a saatettava valtion kasiin.
S t r e e t i n raharuhtinaat ovat jo
k a u a n aikaa rikastuneet Canadan
Sudburyn seudun kansan
s e l l a . O l i s i j o todella aika, etta
SUdbury seudun kansa pääsisi - g
räämään siitä miten nikkelistä s
dut voitot käytetään. Mitä pdtt
h i i n se tehdään sita parempi
dän on muistettava, ette.- mitä
mälle nykyinen nikkelin tuot
j a t k u u sitä vähemmän jaä tänne
keliä Ja multa metaUeja ja sitä
hemmän myöskin rikkauksia j *
v i n v o i ^ t i a tämän maan ja
känsälle. •
K a i k k i e n oikeamielisten
ten pitäisi tervehtiä tyydyjykseH^
tusta n&kelituotannon
sesta sillä se on kansan etujsi
k a i h e n - - j a kysymys, joka
ratiaiJsta täällä Canadassa _
[Kansainvälisen Oikeuden päätös
" n i n öljyriidassa osoittaa. Meidän
tarvitse o l l a huolimamme nmlen
satavälisten selkkausten" takia.
Jotkut ovat mahdoUisesti
Tämä nikkelituotannon kansallis»
nen on kysymys, jossa mei<^ '
taisteltava etupäässä " m a "
vallassaolijöita vastaan sillä he »
tustavät kynsin hampain tätä W
tusta v a i k k a sen toteuttaminen;
k i t s i s i lljää tuloja hallltukseUe ja
ualle.' - - -
Mikä k a l k k i todistaa, että ei
krirpta silmään p u h k a i s e ! » « f