Vapaus, July 25, 1928

              mmi
Sivu 2 Keskiviikkona, heinäk. 25 p;nä—WeiL, J o ^ 25 No. 156 ift9i^
1
i
VAPAUS
A , VAABA.
. X T O I M I T T A J A T j
B . A , T E N H U N E N , H. S U L A . E - P E H K O X E X.
V A P A U S (LÖxitF)
yksiköi masosa? Lakon vaiheita seu­ranneet
työläistoverit muilla paikka­kunnilla,
ja etenkin ne henkilöt,
jotka ovat lakkoa rahallisesti tuke­neet,
tahtovat -saada tietoqnsa l a ­kon
viimeisimmät vaiheeL iietsä-työläisten
järjestön toimitsijain tu­lisi
huolehtia mahdollisimman no­peasti
lakon viime vaiheiden julki­sesta
selostuksesta.
iburyssa Ifaioa puiston kentällä. Tci-i
voen runsasta osanottoa ja aina val-imiit
vastavierailuun, merkitsemme
1 urheilutervehdyksellä
Sadboryn V . - ja n.-seura Kisa
ttJäOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
l U U u U s s M b c t tlM fccru. t'^" l « r u « . — ATloUittt<onoie»<rflaiotak*ef Mc ptitutnaa». —
i a ) M B S s s n o . l a o t a U e t 50c. k « t « , tlM S heruu. — » T B < y » » i l » « » l ^ « H-"**! ^t"^ T
A v i o m i l a o t o J u e t 12*0 k o t » , $3Jn kaksi k c r t u . — KiiUMilfflotokiet IIJOO k « n « . — KooUmttjJmotBK-M
t I S A k m » . SOe. l U i s a k r a kiiU).U*««U* » i euMtorirayia. — H*l»u«nti«<l.H J» « o t ^ K < t « k * «
» M k c r u . «1.00 k o I JM k « r t « . - T i H p T Z t o o t M J i B i j . i l » < « B « « e a t » B X i r D o a . T . » i t t « o « , n i c m i a r j
• t e e t e i b U K c t s k i t c a . — TU««ksU. J«r.u « Mtuaa i»k«. «i «»H» U k e t t l a i * » . •i- i m i t T r B . Jojll»
M ttkt»lr»ct, . • •
T I L A U S H I . N N A T !
I »k. USS. 6 k k . «rSO, S k k . « . 7 S ) « I k k . «1.00. - n<!yt«U«aui l» 5«cm«€« Mka < u » U r
• & n i » r f ( « ; 1 » k . $6M. 6 k k . U J O . S kk. t2M l* 1 k k . U J O . ,
lietttn »iotut i l o o t o k ^ p i t U oU* k o n t t o r i » * kello • i p . ilme.«Tmi«t>«»»in e<IeUi»eni u k i p l i t i s i.
• « p o u l c a t o l « 5 t « » . U U i t T BsOaia*. 8 J L o r » . SfT«t. P d ^ l i » »MW. ^
T ^ M d c B kontt«i.- U U « 7 B a l U i s f . 15 t o n i « P«i««» 1838. Porti<aoU» Box W . faiOtaJT. W -
C c a c n ] ad*cnUU« (sta* T k . per c o L l o c k . M i a U s o a €kv^ tot
li f k » I x a t •d*«ftU!sc B M i i a a M u e c tka F i a n l i b PcopI» t a C n x l a .
•iacU i a a o U o s 75e. TV» V«p«««
i b * M a B i l M a UbssM raitasM «imialiMca k i g a c M M a a . kirjotuk*» «adeOaca lilklriaafciltija»
x i a t D i i I . V . K A M N A S T O , lltkkamfcoltti».
Omat koirat ulvovat
Vast'ikään tapahtui Commercc-pankin
ja Standard-pankin yhteen
sulautuminen. Sille antoi "liberaa­linen'*
liittohallitus siunauksensa.
Tämän siunauksen antaminen oh
saattanut maan liberaalisen sano­malehdistön,
joka ainakin tätä asiaa
käsittelee klassillisen liberalismin,
siis pikkuporvarillisuuden mitta­puulla,
protestiulvontaan Kingin
hallitusta vastaan, ikäänkuin tämä
hallitus olisi milloinkaan ollut
muuta kuin canadalaisen, yhdysval­talaisen
ja brittiläisen suurporvaris-ton
asianajafa ja määräyksien to­teuttaja.
Niinpä esim. Toronto
Globe-lehti, joka oh puheena ole­valle
asialle omistanut useamman
kuin yhden pääkirjotuksen, kirjot-taa
muun muassa:
''Liittohallitus ei ole vielä lau­sunut
yhtään sanaa selostukseksi,
miksi se antoi siunauksensa Corn-merce-
pankin ja Standard-pankin
yhteensulautumiselle. Yleisö vartoo
kiintoisuudella mitä OttawaIla on
asiaan nähden sanott^ivaa, sillä siel­tä
odottaa kansa selitystä tämänluon*
toisissa asioissa, eikJa pankkilaitos­ten
virastoista/'
Ja Manitoba Free Press kirjottaa:
''Mikäli asiaa pn selostettu, niin ovat
yhteensulautumisen syyt melko sel­vät.
Standard-pankin osalckeiden
ombtajat tulevat käärimään taskui­hinsa
sievoiset summat rahaa, myy­dessään
nämä osakkeet Commerce-pankille;
samalla kertaa tulee Com»
merce-pankki suurentumaah pää­omaansa,
tärkeyteensä y.m. nähden»
ja siten näyttäniqän paremmalta kil­pailijoittensa
rinnalla. Tässä pank-kilaitostemme
välisessä kilpailussa
ei yksikään pienempi pankki ole
enää turvassa... On turhaa odot­taa,
että pankit tulisivat tekemään
mitään tämmöisen tendenssin ehkäi-
.««eniiseksi. Pienemmät pankit tule­vat
mielellään niellyiksi, edellyt­täen
että ne siitä jotakin, hyötyvät.
Tämmöisissä yhteensulautumisissa
Oli yleisön ainoana turvaajana liit­tohallitus,
jolta täytyy hankkia lu­van
yhteensulautumisia varten. Sen
«ntqnia turvous on kuitenkin ollut
merkityksetöntä tähän saakka. Mc
oletamme, ettei (rahaministeri)
Robb ratkaise nain tärkeitä asioita,
hankkimatta siihen virkatoveriensa
suostuntaa. Näin ollen on herra
Kingia ja koko hänen kabinettiaan
pidettävä vastuussa siitä, ettei ole
sen paremmin turvannut ylebön
etua. Me arvelemme, että yleinen
mielipide, ja erikoisesti liberaali
nen mielipide, tulee kautta Canadan
pitämään hallituksen suhtautumista
välien rikkomisena puheena olevan
yhteensulautumisen takia. Me eh­dotamme,
että hallitus uudelleien kä­sittelisi
edesottamistaan, ja vielä yh
dennellätoista hetkellä ehkäisisi
Commerce-pankin ja Standard-pan­kin
yhteensulautumisen."
Emme tiedä tapahtuuko tämä li­beraalisten
lehtien protestiulvonta
vilpittömässä vaiko vilpillisessä
mielessä. Kummassakin tapauksessa
se osottaa sitä, että ne ovat ^sulke­neet
silmänsä sille keskittyinispro-sessille,
joka jo on pitkän ajan ol­lut
käynnissä Canadan pankki-, ja
teollisuuslaitoksissa. Viisi vuotta sit­ten
oli näet Canadassa kaksikym­mentäkolme
pankkilaitosta. Tällä
haavaa on niitä vain kymmenen,
joista neljä suurinta — Montreal,
Royal, Commerce, Nova Scotia —
yhteensä käsittelee 90 prosenttia
maan kaikesta pankkiliikkeestä. Ja
tämä keskittymis- ja yhteensulautu-misprosessi
ei ole suinkaan lopussa»
eivätkä sitä voi •— vaikka tähtoisi-vatkin
—' liberaaliset sanomalehdet
protestiulvonnollaan ehkäistä; Niin­pä
voidaankin melkoisella varmuu­della
sanoa, että lyhyen ajan kulut­tua
tulee häiden neljän jättiläismäi­sen
suuren pankin tilalla olemaan
vain kaksi vieläkin mahtavampaa
pankkia, jotka taistelevat keskenään
finanssiasiain ja teollisuuden kon­trollista.
Työväellä ei ole syytä
pyrkiä hidastuttamaan tai vastusta­maan
tätä keskittymisprosessia. Työ­väen
on sitävastoin valmistauduttava
kukistamaan kaikki pankki- ja teol-lisuuslailoksiamme
kontrolloivat
ryhmät ja ryhdyttävä itse näitä lai­toksia
kontrolloimaan.
Canadan suomalainen työväki ja järjestymättö­mien
järjestäminen
J . Seppälä
ptiheenj
Aune Ritari
sihteeri.
Kommunismin pelko Egyptissä
Kairosta tiedotetaan ulkomaalai­sille
lehdille: Huolimatta siitä, et­tä
Egyptin hallitus on englantilais­ten
johdolla lakkaamatta vainonnut
kommunisteja, näyttää kommunisti*
nen liike voimistuvan pelottavassa
määrässä ja hallitus suunnittelee en-
|j?tä ankarampia vainoja kommunis­teja
vastaan.
Egyptin kommunistisen liikkeen
alettua huomattavammin näyitä-mään
merkkejä itsestään 1920, hal­litus
alkoi kiinnittää siihen huomio­ta.
1926 toimitettiin kommunisti-ajojahteja,
jolloin johtavimmat ai­nekset
luultiin saadun kiinni. Osa
tuomittiin pitkiksi ajoiksi vankilaan
ja osa karkotettiin. Hallitus luuli
iskeneensä kuoliniskun kommunis­miin,
mutta nj-t taasen joku viikko
sitten oli toimitettava uusi kommu-nistiajojahti,
jolloin kymmeniä pis­tettiin
lukkojen taakse.
Edelleen on hallitus sangen huo­lestunut
seuraavista seikoista: Kom­munismi
on laajentunut suuresti
egyptiläisen - nuorison keskuudessa.
Suuri joukko egyptiläisiä nuorukai­sia
on ollut Moskovan itämaisessa
yliopistossa ja heidän palatessaan
kotimaahansa tulee heistä porvarien
pelkäämiä ägitaattoreita. Hallitus
aikoo ryhtyä tarmokkaisiin toimen­piteisiin
estääkseen egyptiläisen nuo­rison
pääsemisen bolshevistisiin
opistoihin ja ankaralla kädellä ku­kistaa
heidän toimintansa EIgyptissa
— jos se vain on mahdollista.
Toveri.
Metsätyöläisten tulisi selostaa
Muutama viikko sitten alkoi poh-jois-
Öntariossa metsätj-ölaisten lak­ko.
Kun metsätyöläisten järjestöllä,
Canadan puutavaratyöläisten teolli­suusliitolla
ei ollut erikoista lakko-rahastoa
eikä muitakaan varoja
myönnettäväinä lakkolaisten käytet­täväksi,
niin oli luonnollista, että
lakkolaisten ja heidän järjestönsä
taholta -esitettiin avunp>Tntö mui-1
den teoIHsuusalain työläisille lakko-1
laisten rahastamisdwsi. Tämä pyyn-1
tö ei kaikunutkaan kuuroille kor­ville,"
sillä siihen vastattiih kiitet­tävällä
tavalla useissa eri keskuk­sissa.
' i
Lakon vaiheista tiedottivat lakko­laiset
viimeksi kirjeellä, joka oli päi­vätty
t.k. 10 p. S. Porcupinessa ja jo­ka
julkaistiin tässä lehdessä paiia
päivää myöhemmin. Tuossa kirjees­sä
sanottiin, että työnantajbta oli
jo niin suuri määrä suostunut lak­kolaisten
vaatimuksiin, että heistä
voi kaksi kolmasosaa palata töihin.
Lakkolaisten yhteisestä suostumuk­sesta
olikin tälle kahdelle kolmtis-osalle
annettu työhönpaluuoikeus.
Tähän kahteen kolmaisosaan näh­den
päättyi lakko siis täydellisellä
voitolla. Mutta entä jälelle jäänyt
Canada on vielä tällä haavaa suu­relta
osalta maataloustuotteita ja
yleensä raaka-aineita tuottava maa,
vaikka sen tehdasteollisuus onkin
nopeasti vaurastunut viimeisen vii­dentoista
vuoden kuluessa. Raaka-aineiden
tuottaminen, ' kuten met­sien
hakkuu, malmien ja hiilen kai­vaminen,
mikä on poikkeuksetta ras­kasta
ja ankaraa työtä, lankeaa suu­relta
osalta ulkomailla' syntyneiden
työläisten suoritettavaksL Niinpä
esim- suomalaiset, joiden lukumäärä
Canadassa nousee likimäänn 40,-
000:een, ovat suurimmalta osalta
puutavara- ja kaJvosteollisuuden pal­veluksessa.
Näiden teoUisuusalam
ohella tapaamme suomalaisia Cana­dassa
vielä pikku farmareina, kalas­tajina,
radankorjaajina, kirvesmie-hinä
ja räätäleinä sekä varsin pie­nen
osan tehdasteollisuuden palve­luksessa.
_ „ ....
Vallankumouksellisen tyovaenDik-keen
yhtenä tärkeimpänä tehtävänä
Canadassa, missä kapitalismi on vie­lä
nousukaudessaan, on järjestymät­tömien
järjestäminen ja hajanaisten
ammatillisten järjestöjen eheyttämi­nen.
Suomalaiset työläiset saattavat
tehoisammin osallistua vain ensiksi­mainittuun
näistä tehtävistä, koska
puutavara- ja kaivoeteoUisuus, joissa
heillä on muutamin paikoin melkoi­nen
vaikutusvalta, ovat suurelta osal­ta
miehitettyinä järjestymättömillä
työläisillä. Näillä teollisuusaloilla,
etenkin puutavarateoUisuudessa,
ovatkin suomalaiset työläiset muu­taman
viimeisen vuoden kuluessa
järjestöelimiensä avulla systemaatti­sesti
ja energisesti ponnistelleet am­matillisen
järjestön synnyttämiseksi
ja kehittämiseksL
Että nämä ponnistelut eivät ole
menneet hukkaan, vaan ovat kanta­neet
melkoisen hyvän hedelmän, on
helposti havaittavissa. Canadan puu­tavaratyöläisten
teollisuusliitossa,
missä on tällä haavaa noin kolme­tuhatta
jäsentä ja minkä johdon
alaisena pohjois-Ontärion ja Port
Arthurin alueen metsätyöläiset ovat
puutavaraparooneja vastaan taistel­leet
monta menestyksellistä taiste­lua,
oli sananmukaisesti vain kou­rallinen
jäseniä kolme vuotta sitten.
Tämän kourallisen paisuttaminen
kolmetuhatta käsittäväksi joukoksi
on ver^ttain suurmerkityksellinen
tehtävä. Sen suorittamisessa ovat
kommunistisen puolueen kuin myös
Canadan suomalaisen järjestön jäse­net
olleet mukana vointinsa mukaan
yhteisine laitoksineen^ l^aleineen, ^
y.m. Varsin sattuvana esimerkkinä j
saatetaan tässä yhteydessä huomaut- ,
taa, että parhaillaan käynnissä olevaa j
pohjois-Ontarion metsätyöläisten,
taistelua parempain palkkain puoles­ta
on Canadan suomalaisen järjes­tön
Port Arthurin osasto ja saman
järjestön Sudbursm osasto kumpikin
jo tähän mennessä avustanut sadalla
dollarilla.
Vancouver-saaren hiilenkaivajain
järjestämisessä, mihin ryhdyttiin vii­me
syksynä, ovat suomalaiset kiimo-ukselliset'työläiset
myös olleet mu­kana
vointinsa mukaan. Tämän alu­een
järjestämistyön johto on ollut
englanninkielisten tovereiden käsis­sä,
eikä, kuten puutavaratyöläisten
järjestämisessä, suurelta osalta tai
tykkänään suomenkielisten toverien
ohjauksen alaisena. Vancouver-saa­ren
hiilenkaivajat kuuluvat Cana­dan
kaivostyöläisten liittoon, johon
kuuluu noin 6,500 jäsentä Albertan.
maakunnassa ja ^ melkoinen määrä
Nova Scotiassa. ,
Mutta jos puutavara- ja hiilikai-vosteoUisuuden
järjestämistä voidaan
pitää edes kunnolleen alotettuna,
niin sitä samaa ei voida sanoa me-tallfkaivosteoUisuudesta.
Kullan-,
nikkelin- ja hopeankaivajat, joista
enemmistö asuu Ontarion maakun­nassa
ja joista huomattavan suuri
osa on suomalaisia, ovat ammatilli­sesti
• tykkänään järjestymättömiä.
Järjestämisryntäyksen alottamisesta
metallinkaivajain järjestämiseksi on
tosin viimeisen puolentoista vuoden
kuluessa melkoisesti puhuttu, toisi­naan
hyvinkin vakavassa äänilajissa,
mutta näistä puuhista ei ole vielä
tuloksia huomattavissa. Metallikai-vosteollisnuden
alalla kohtaakin jär-jestämistyötä
verrattain luja metalli-herrain
vastarinta. Semmoiset kor-poratsionit
kuten Hollinger, Inter­national
Nickel, y.m., ovat tunnet­tuja
tieteellisestä hiestytysjärjestel-mästään
ja armottomasta järjesty­neiden
työläisten vainoamisesta.
Työalansa järjestämisessä on' me-tallikaivosteollisnuden
työläisillä siis
verrattain kova pähkinä purtavana.
Mutta jos metallinkaivajat aikovat
ottaa aktiivisesti osaa tämänpäiväi­seen
luokkataisteluun, on heidän tä­hän
järjestämistyöhön ryhdyttävä
pontevuudella ja systemaattisesti
vastuksien suuruudesta huolimatta.
Tähän työhön ryhtyessään eivät he
tule saamaan avustusta Canadan am­mattijärjestöltä,
joka on yhteydessä
Amerikan työväenliJton kanssa; ei­vätkä
myös suuremmassa määrässä
n.s. Yleiscanadalaiselta työväenjär­jestöltä,
joka perustettiin maalis­kuulla'
1927, sillä tämä järjestö on
aineellisiin varoihinsa kuin myös jä­senmääräänsä
nähden vielä melko
heikko. Järjestämisryntäyksen alot-taessaan
on metallinkaivajain luotet­tava
suurelta osalta omiin voimiinsa,
vaikka kaikki ne vasemmistolaisten
järjestöt, joiden jäsenistö ymmärtää
järjestymättömien järjestämisen tär­keyden,
tulevat vointinsa mukaan
avustamaan metallinkaivajia.
Ylläesitetty ylimalkainen katsaus
Canadan suomalaisen työväestön
osallistumisesta järjestymättömien
järjestämiseen osottaa, että heistä
ainakin osa käsittää tämän työn tär­keyden
ja pyrkii sitä omalta kohdal­taan
toteuttamaan parhaan vointin­sa
mukaan. Tällä toimeliaimmalla-kaan
osalla e l silti ole syytä ryhtyä
itsensä ylislfämiseen, mikä saattaa
helposti johtaa laakereilla lepäämi­seen.
Itsekritiikki sitävastoin''on pal­joa
välttämättömämpää ja terveelli­sempää.
Järjestymättömien järjes­tämisessä,
kuten muissakin konkreet­tisissa
luokkataistelutehtävissä, ' on
Canadan suomalaisen työväestön pi­dettävä
mielessään sitä seikkaa, et­tä
he muodostavat erottamattoman
osan Canadan työväenluokasta, että
heillä ei ole minkäänlaisia kansalli­sia
etuja ajettavina, vaan että hei­dän
etunsa ovat erottamattomasti
yhdistetyt koko Canadan työväen­luokan
etuihin. Vain tältä pohjalta
lähdettynä saattaa järjestymättö­mien
järjestämisestä koitua toivot­tuja
hedelmiä. — A. V.
Ohjelma: Lauantaina klo 3 i.p. 100
m:n <alku- ja välierät); kuulantyön­tö
f alku- ja loppukilpailu): pituus­hyppy
(alku- ja loppukilpailu), kei­häänheitto
(alku ja loppukilpailu);
seiväshyppy: 110 mtn aitajuoksu ja
400 m:n juoksu.
Sunnuntaina klo 10 ap. 100 m:n
loppukilpailu; 800 /n:n juoksu; kolmi­loikka
(alku- ja loppukilpailu); kie­konheitto
(alku- ja loppukilpailu»;
poikain all^i 18 vuoden 5x100 m:n
viesti; 5.000 m:n juoksu; korkeushyp­py
(alku- ja loppukilpailu); 1^00 m:n
juoksu.
Määräyksiä: Voimassaolevia sääntö­jä
noudatetaan. Osanottollmotukset
tehtävä viimeistään elok. 2 päivään
mennessä. Myöhemmin ilmoittautu­neita
ei oteta huomioon. Jokaisen on
myös ehdottomasti Umolttautuml-sessa
annettava tieto missä lajissa
kilpailee. Palkintoja jaetaan 5,000
m:n ja 1300 m:n kolme kussakin,
800 m:n kaksi ja kaikissa muissa par­haalle
lajissaan. Osanottollmotukset
tehtävä os.: Aune Ritari, Box 69, Sud^
bury, Ont
Vieraspaikkakuntalaisille varataan
vapaa asunto.
Osanotto LSU:n olym­pialaisiin
Beaverlakelaisten nrheilijain kanta
asiassa
Suomen ' työläisurheiluväkt valmis­tautuu
parhaillaan maaiUnan kuuluja
Spartakiaadeja varten, huolimatta
siltä vaikka taantumuksellinen liiton
johto jarruttaa kynsin hampahti o-sanottoa
vastaan. Liittomme ei näi­hin
kisoihin voinut voittamattomien
esteiden tähden osallistua.
Nyt tulevan kuun aikana on rajan­takaisella
veljesjärjestöllämme L.S.-
Urlla olympialaiset New Yorkissa. O-sallistuuko
liittomme nälhha klsoihhi?
se on kysymjrs josta viime aikoina On
aktilvlurheilljoidenune kesken kiintoi
sasti pohdittu. Se että kisoihin olisi
lUttomme osallistuttava on mielestäni
liman muuta selvä asia.
Voimisteluseuramme kokouksessaan
t.k. 19 pnä teki yksimielisen päätök­sen,
että veljesjärjestömme olympia­laisiin
olisi osallistuttava. Myöskin
lähetettiin kehotus IUttotoImikunnall6.
että se hethniten ottaisi asian käsit-teljm
alaiseksi Urheilijamme kaipaa­vat
ulkopuolista kilpailullista kanssa­käymistä,
se toisi joukkoihimme uutta
Intoa edelleen harjoittelussa ja eteen­päin
pyrkimisessä. Annettakoon mie­hillemme
kerran tilaisuus mitellä voi­miaan
kansainvälisissäkin kilpailuissa.
Ainakin pari kolme miestä olisi saa­tava
matkaan. Orihan siinä hieman
menoja, vaan ilman uhrauksia emme
milloinkaan saa mitään aikaan. Siispä
liittomme edustetuksi L.S.tJ:n olympi-
• alisissa ensi kuussa. — Teemu.
Port Arthurin uutisia
KILPAILUKUTSU
Ainoastaan täten kutsuinme kaikkia
CSTULrn alaisia seuroja osaa otta­maan
järjestämiimme kilpailuihin
Cochranen maljasta. Kilpailut pan­naan
toimeen elok, 4—5 p. 1928, Sud-
TAISTEU KIINAN VALLANKUMOUKSEN
JOHTAJA-ASEMASTA
KlrJ. Su Chaö-pei.
1. K I I N A N VALLANKUMOUKSEN
LUONNE JA SEN ERI ASTEET
On ilmeistä, että \'uodesta 1925
vuoteen 1927 oli Kiinan vallanku.
moukselia suuri merkitys. Sen jäl­keen
kun se oli kärsinyt vaurionsa
Kuomlntangissa ja useita tappioita, on
Kiinan vaUankxunous saavuttanut
korkeimman asteensa kehityksessään
ja siirtyy neuvostovallankumotikseen.
Se on vetänyt laajat työläisten, ta­lonpoikain
ja sotilaitten joukot tals-teluim
ja luokkataistelu on käynyt
paljoa selvemmäksi ja karjistyneem-mäksl.
Meille on välttämätöntä tut­kia
Kiinan vallankumouksen kulkua
viimeisen kahden vuoden aikana ja
luokkasuhteita Kiinassa.
Minkälainen vallankumous on KiU
nan vallankumous? Tuleeko siUä ole­maan
porvarillisvallankumouksellisen.
Kiinassa on vallalla feodaalinen jär­jestelmä
ja siksi ei Kiinan vallanku­mous
voi olla porvarillinen vallanku­mous.
Tästä hän sitten vetää johtor
päätöksen, että vallankumouksen joh­toaseman
luonnollisesti täytyy kuulua
proletariaatille, sainalla kUn häh lai­minlyö
ottaa huomioonsa Kiinan ta­lonpoikain
agraarivallankumousta.
Mutta ainoastaan opportunisti saattaa
vaatia mekaanista vastausta Kiinan
vaUankumouksen luonteen suhteen.
Todellisuudessa ei Kiinan vallan,
kmnouksen luonne ole ylcslnkertaisesti
demokraattinen kumous. Pääasialli­sesti
on se imperiallstivastainen, por-varillisdemokiaattlnen
vallankumous,
jolla on radlkaaUs-agraarisen vallan­kumouksen
yhteiskunnallinen luonne
ja jolla on tendenssinä kehittyä so­sialismiin.
valko proletaaris-sosialistisen vallan-kumoutaen
luonne? Vastaus tähän
kysymykseen ei voi olla mekaaninen.
Opportunistit haluavat käyttää vas­tausta:
"Kiinan vallankumouksella on
porvarillisdemokraattisäi vallankmno.
uksen luonne", voidakseen vetää joh­topäätöksen,
minkä mukaan Kuomint.
siinä tulisi ottaa johtoasema käsiin­sä
(joka merkitsee porroxistoa); taik­ka
toisaalla ne. jotka haluavat osot­taa,
että heissä on "vasemmistoten-denssi".
kuten Trotski, seUttavät että
Samaan aikaan nousee Kiinan val­lankumous
Venäjän Icdrakuun vallan,
kumouksen jälkeen ja maailmanval­lankumouksen
aikakauden alkupäässä.
Jos me katsomme Kiinan vallankumo­ukseen
eristettynä ilmiönä, niin tie­tenkään
se ei ole prcdetaarinen val­lankumous.
Kiinan vallankumous on
aivan sathaa kuin imperialistivastaiset
nousut toisissa siirtomaissa ja puoli-siirtomaissa.
"Nämä slirtomaltten
nousut eivät ole ainoastaan proleta-riaathi
nousuja, vaan ne sulkevat si­säänsä
myöskin pikkuporvariston ja
KESÄJUHLAT
Sunnuntaina 15 p. heinäk. oli S.
J. Fort 'VVilliamin ja Port Arthurin
osastojeJl yhteiset kesäjuhlat. Harvi­naisuus
tänä kesänä oli, että juhlia
suosi kaunis ilma. Niin, juhlia suosi
— mutta juhlijoita vietteli sama
kaunis ilma ketä minkin puskan juu­reen
pätsäämään." Kentälle oli ek-synjrt
vain kourallinen ihmisiä, tun­tuva
osa maaseutulaisia. On oikeas­taan
ajan haaskuuta, että ollenkaan
3T:itetään järjestää juhlia kun ei
niitä tunneta niin paljon omiksi juh­liksi,
että läsnäololla niitä kunnioi­tettaisiin.
Kaksöiskaupunkien yhtei­sissä
juhlissa, missä olisi odottanut
olevan useihin satoihin nouseva jär-jestyneiden
juhlijajoulcoh, sen jou-radikaalisen
porvariston. Useimmat
näistä nousuista eivät ole proletariaa­tin
johtamia... Mutta me emme voi
näihin prosesseihin luoda silmäystäm-me
eristettyinä ilmiöinä. Maailman­historian
prosessissa käsittävät ne
kaikki osan maailmanvallankumduk.
sesta. Hegemonia (johtaja-asema)
taistelussa kapitalismia vastaan on-maailman
proletariaatin käsissä, ne
johtavat toisia luokkisi. Siksi niitten
liikkeet käsittävät osia maailman­vallankumouksen
organisatsioonista".
(Buharinin raportissa Kominternin
Viideimelle Kongressille kesäkuussa
1924.) Siksi jo alusta pitäen on KU-nan
vallankumous osa maailman so­sialistisen
vallankumouksen organlsatr
sioonista ja sen päämääränä tietenkin
täytyy Olla kukistaa maailman impe­rialismin
hallitseva valta.
Kiinan vallankumous, on imperialls-tlvastainen
luonteeltaan. Tästä to­siseikasta
me voimme vetää kaksi joh.
topäätöstä: Ensiksi, että Kiinan kan­sallismielisen
porvariston täytyy o-mlen
taloudellisten etujensa vuoksi
taistella imperialismin taloudellista
valtausta vastaan. - Vallankumouksen
varhaisempana kautena porvaristo
kannatti vallankumousta ja otti siihen
osaa. Kiinan vallankumouksen por­varillinen
luonne on ilmaistu sellaisis­sa
taloudellisissa taisteluissa imperia­lismia
vastaan. Toinen johtoi^tös
on, että Kiinan Imperialistivastainen
taistelu on saman taisteluleirin puit­teissa,
jota maailman proletariaatti
käy Imperialismia vastaan Kommunis.
ttsen Intematiohalen johtamana. K i i
nan vallankumouksen kehit3rsm£aidol-lisuuksien,
jos sen on määrä onnistua,
täytyy kulkea ei-kapitalistisia linjoja
,kon mainituissa jnhHssa voi laskea
kymmenissä. Juhlien epäonnistumi­seen
näissä kaksoiskaupungeissa
ojaltaan vaikuttaa kunnollisen juh-l^
entän puute. Juhlia täytyy jär­jestää
milloin kenenkin takajaardiUe.
Kaikesta huolimatta juhlat pidet­tiin,
urheilupuolen ollen päätekijänä
ohjelmistossa. V.- ja u.-seura Iskun
I pojat olivat järjestäneet kilpailut.
Palkinnot jakautuivat seuraavasti:
Miesten 5-ottelu (kuula, keihään­heitto,
pituus- ja korkeushyppy ja
i00 metrin juoksu): 1) M. Viita
357.78 pist., 2) E. Järvi 356.46 p.,
3) S. Ponsen 352.27 p. ,
Naisten kolmiottelu: 1) Mrs. Lai­ne,
2) Impi Aho, 3) Kaisa Hyvä­rinen.
V TT
Pojat alle 16 v. 2-ottelu: 1) Y.
Mendelin, 2) O. Koskitalo, 3) T.
Ketonen. .
1,500 metrin juoksu: 1) O. Vik-lund
4 min. 50.8 sek., 2) N. Ra­jala
4 min. 56 sek., 3) A. Mikkola
5 min. 05 sek.
5-ottelun ensimäisen palkmnon
saaneen yksityiskohtaiset tulokset
olivat: Kuula 11.40 metriä, pituus­hyppy
5 m. 46 cm., korkeushyppy
1.57 m. keihäs 41.10 m., 100 m.
juoksu 12.8 sek.
Henkistä ohjelmaa oli harmoni­kan
soittoa Miss Turpeiselta, pari ru­noa,
kertomus ja yksityislaulua. Pu­hujat,
suomalaiset, täällä ovat otta­neet
kesäloman, samoin soittajat ja
laulajat.
RAKENNUSTYÖT .
Täällä tehdään nyt toistaiseksi
maailman suurinta vilj^npuhdistus-ja
säilytyslaitosta, nimittäin yhteen
jaksoon rakennettavaa. Sillä on kii­re.
Sementtimyllyt jauhavat yötä
päivää ja osa miehistä myöskin tai­taa
vähän yösydäntä siellä nukkua­kin,
sillä työntekoaika on venynyt
12 ja 13 tuntiin vuorokaudessa.
Työntekijät hymyilevät partoihinsa
kun saavat maksussa isoalaisia shek­kejä.
He eivät piuista lainkaan, et­tä
ovat tuota shekkiä tienatessaan
menettäneet melkein puolet välttä­mättömästä
lepoajastaan. Palkat n i ­mittäin
tuntia kohden ovat niin pie­net,
ettei kehtaisi maailmalle toi­tottaa.
Sekatöissä maksetaan 35
senttiä tunti, puutöissä. suurimmalle
osalle 55 senttiä tunti, osalle mie­histä
maksetaan 60 senttiä ja joil­lekin
65 senttiä tunti.
65 sentin miehille on supitentti
palkkaa ylentäessään pitänyt jokai­selle
luennon, että jos niinkuin selk­kauksia
sattuisi tulemaan, niin nii­den
pitää seisoa komppanian puo­lella.
Se luonnollisesti on tietämä­töntä
ottivatko nuo armon saaneet
sen todesta eli ei. Tuskimpa niitä
rettelöltä syntyykään, sillä jokainen
on ottanut tav^seen käydä yksityi­sesti
kerjäämässä palkanylennystä.
Kun joskus on suomalaisteiddn kes­ken
ollut tupakkajuttuna kysymys
vaatia, mennä vaatimaan yleisesti
palkankorotusta, niin poikkeuksena
on ollut se mielipide, ettei kannata,
sillä ruotsalaiset kuitenkin ottavat
samoilla palkoilla suomalaisten pai­kat.
Samaa ehkä ruotsalaiset ajat­televat
suomalaisista ja englantilai­set
kaikista siirtolaisista. Yhteisesti
kirvesmiehillä on vielä pelko, että
jos ne tulisiyatkin yksimielisiksi, niin
komppania antaa 35 sentin miehille
vasaran kouraan ja pistää 55 sentillä
Tiaulailemaan lautoja yhteen. Niin
että — kyllä ainakin tämä isompi
työ menee läpi ilman suurempia
rettelöitä. "Jumala tietää" milloin
näihin kaksoiskaupunkeihin saadaan
siksi voimakkaat taloudelliset jär­jestöt
että ne pystyisivät työläisten
tämän päiväisiä oloja parantamaan.
Samanlainen sekamelska täällä on
yleisesti puutyömiehillä rakennus­alalla.
Jokainen kuka kynnelle ky­kenee,
koettaa olla urakoitsijana ja
luonnollisesti koettaa saada mah­dollisimman
halvalla työntekijöitä.
Tulos on, että 3 miehenkin työ­maalla
on neljänlainen palkkataksa.
KAIKKEA SITÄ MIELEEN
JOHTUU
Kaupunginisät täällä ovat yksiä
kiusan kappaleita- Nyt ne ovat sa»
reet päähänsä sen, että esim s\?^
kaupungin kaduiksi merkatut'nSr'
kot ne kynnättävät kaikki =avS*
ralle. Näin sateisena kesänä e' *SL
tä tahdo päästä minnekääi
jalkamies,* puhumattakaan äato^
ajelijoista. Mutta herrathan ne tS
tää mitä he tekevät, työläbet saav^
olla ja k-ulkea miten parhaaksi cs
kevät. Jos se kadulla saviliejaM
uppoaa, niin rämpiköön pois tai oi.
koon siinä. Vapaassa maassa sa»
vapaasti olla! --saa
URHEILUJUHLA TULOSSA
Elokuun 12 p. sitten ovat ne m
heilujuhlat, ensimäiset laatuaan näH*
lä ympäristöillä. V.- ja u.-seura ji
ku ne tulee järjestämään. Läheia.
pi selostein tuonnempana. Urheiln.
juhlia odotellessa mennään 5 «
elok. Intolaan. Siellä koko piirj
pioneerit viettävät juhlaansa. Pi^.
neerien touhut ovat aina innosta
via ja puoleensa vetäviä. Sama oa
varmaan tulos tulevillakin juhlilla.
KONSERTTI
Elokuun 16 p. on tavallaan merk
kipäivä, sillä silloin antaa vanlä
punasoturi Vickström viulukonsertin
Fort Williamin osaston haalilla.
Vickström on Suomessa tunnustettu
parhaimpien viulun soittajien sar-jaan,
niin että siellä konsertissa
kuulemme miten asianlaita on. Lä-hempi
selostelu tuonnempana.
—1 — j .
nöPAIKOILTA
myöten, se on: sen täytyy kasvaa
kohden sosialistista vallankumousta.
Lisäksi, Kiinan aateliston ja milita­ristien
järjestelmä on pääperustukse-na
Kiinan imperialistiseUe riistoUe.
Imperialismi ttmkeutuu Kiinaan, pe­rustaa
tehtaita, luo verkkomaisen
kompradore-järjestelmän (järjestelmä,
jossa kotunais-syntyiset kauppiaat toi­mivat
komissioonilla ulkomaisten
suurliikkeiden agentteina ja ovat niis­tä
riippuvaisia. — Tohn.), ostaa raa-ka-
aineet, tuo maahan suuren mää­rän
jokapäiväisessä elämässä tarvit­tavia-
välttämättömiä, tehtaissa val­mistettuja
tarvikkeita. Sellainen ta­loudellinen
valtaus tekee KUnan ta­louselämän
takapajuiseksi ja estää
sen kehittymästä. Kiinan kansallinen
porvaristo ei voi tulla feodalismin vas­tustuksen
vohnaksi, vaan sen sijaan
on sillä läheiset sukulaisuus-suhteet
feodaaliaateliston ja suiumaanomista-jain
kanssa. Imperialismi] valtaa B^-
nan maaseudun piirit tra>Trflinnnn Se
yhä enemmän kommersialiB<Ä aatelis­ton
ja suurmaanomistajat, jännittää
niitten harjoittamaa riistoa ja käyt­tää
niitä Kiinan talonpoikain imperia­listisen
riiston välineinä ja samalla
kertaa tehden niistä militaristisen
valtaluokan perustuksen.
Trotskin oppositiolalset sanoivat, et-tä
Kiinassa on tapahtunut ainoastaan
kauppaporvariston toimeenpanema
maaseudun valtaus tarkotuksella ostaa
maat käsiinsä ja lainata rahaa talon-pojiUe
korkeata korkoa vastaan. Im­perialistisen
komersiaalisen valtauksen
ja taloudellisen tukahuttamispolitiikan
yaUitessa aatelisto ja suurmaanomista.
jat saattavat olla ainoastaan puolik­si
kapitalistisia, eivätkä voi pitää yllä
Driftwood, Ont
Pitkiin aikoihin ei ole näkynyt leh­temme
palstoilla tältä perukalta mL
tään; nyt olemme päättäneet antaa
äänemme kuuluville. Meitä on täällä
kyllä koko paljon suomalaisia hajaan­tuneena
metsäkämpille.
Tässä meidän kämpällä työskente­lee
seitsemäntoista miestä. Katkasem-me
haaitoja, Japparina tässä on E.
Labronne; metsä on kohtalainen.
Kämppäolot on yleensä kurjat. Tä­mä
meidän kämppä on paremminkin
eläinten kuin Ihmisten asunto. Petit,
jos niitä voi petiksi sanoa, ovat
kaksikerroksiset laverit; tila on sur-kuteltevan
pieni. Kämppä on 16 jal­kaa
leveä ja 18 pitkä, joten siitä saa
käsityksen miten 17 miestä voi pärjä­tä
siinä. Ja eipä taida toiset tämän
perukan kämpät olla paljon parempia.
Yh^elstohnlnta on huonolla kannaU
la. Järjestyneisyys on kyllä koko hyvä,
mutta suurin osa on välinpitämätöntä
ainesta; eivät halua taistella oikeuk­siensa
puolesta. Tahtovat nauttia vain
niitä etuja mitä toiset saavuttavat.
Siksi tällä perukalla palkat alenee
säännöllisesti. Nykyjään maksetaan 4
jalkaisten haapojen piilauksesta kak­si
dollaria viisikymmentä senttiä koor-ti.
Työläisen on katkastava 40 koortia
ennenkun saa tuon mainitun summan,
jos ei katkaise mainittua limenttiä,
on. palkka ainoastaan kaksi dollaria
kaksikymmentäviisi senttiä kOorti.
Työläistoverit! Eiköhän olisi jo mei­dänkin
aikamme tälläkin perukalla
ryhtyä yhteisvoimin järjestämään o-mia
etujamme. Jokainen hyvin ym­märtää
mihin johtaa tällainen leväpe.
räisyys. Nyt kuitenkin, ikävä kyllä, on
asiamme menns^ rappiolle. Se esim.
kävi selville Cochranessa pidetj^n ko­kouksen
aikana. Tämän radan varrel­ta
oli edustettuna ainoastaan 35 mies­tä.
Tosiasia on, että työssä on aina­kin
toistatuhatta miestä. Roffin kat-kasua
tulee luultavasti koko runsaasti.
Eikö aleta ajoissa suunnittelemaan
palkkojen sekä muitakin parannuk­sia?
Pohjois-Ontarion lakossa oleville to­vereille
olemme koonneet avustusta ja
lähethnme aluekomitealle «15 pnä hei­näk.
Kerätty summa oli kaksikym­mentäneljä
dollaria; 4Ö senttiä. —
Kämppäjätkä. '
tätä keskiaikaista rllstämisjärjestel-mää
ja jännittää tätä keskiaikaista
riistojärjestehnää ja jännittää itse
riistämisprosessia. Siksi ei Kiinan val-lankmnouksen
päämääräni poliittises­sa
mielessä voi olla ainoastaan kukis­taa
militaristinen järjestelmä, mutta
sen täytyy toteuttaa ^raarivaUan.icu-mous
perinpohjin ja hävittää kaikki
feodaalisen järjestelmän mx^naisjät-teet.
aateliston paikallisen hallintoval­lan
jä suurmaanomistajain omistusoi­keuden
maahan j4i.e. Niin, "ihnan e-päilystä
kaikki kansalliset liikkeet voi­vat
olla ainoastaan porvarims-demo-kraattisia
lUkkötä, sillä takapajuisten
maitten Pääasialliset joukot ovat ta-lonpolkia
ja'ne ovat porvariston ta­loudellisten
suhteitten edustajia. Jos
joku sanoi, että .proletaarisella puolu­eella
ei ole niit^^n irnntoo. talonpoi­kaisliikkeeseen,
eikä auta talonpoikia,
vaan että se saattaa toteuttaa kom­munistista
politiikkaa ja taktiikkaa
takapajuisissa maissa — n i i n se on u-topisthien
fantasia." (Lenin raportee-ratessaan
kansalllstftisprobleemeista
Komintemln Toiselle BU)ngressilIe.>
Kiinan vallankumoulcsen tulisi objek­tiivisen
tilanteen yncäcsi olla täydel­leen
agraarhrftTlftTilmTnniifesATi-
Mitä K•^in^»T^ lo^llgTilpTtnnT^lcspftn ag-raarivallankumouksena
tulee —- voim­me
myöskin tästä vetää kaksi johto­päätöstä.
Silloin kun Kiinan vallanku-nunis
saavuttaa agraarivallankumouk-sen
aikakauden p-nrnmiyTi, merkitsee
se todella joukkojen demokraattisen
v^lankumouksen alkua^ Radikaalinen
agraarivaHankumous — aateliston,
snurmaanKnlstajien ja militaristien
hallitsevan vallan kumoamiseksi, kaik­kien
feodaalisen Järjestelmän muinais-