Vapaus, July 26, 1960

              !rk'^t C , r . , , . I. f .» V . ., ... . ., , , . . , <.. . .. / , , ,. . . . . -„ .. , - . . ' , .f , , ..V . . . . , . , , 1 , , ,.>..., ,
p : Sivu 2 ' Tiistaina, hcinälv. 26 p. — Tuosday, July 26, 1960
1 f,"
VAPÄUiS
( L I B E R T T ) —.Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadians. E s -
tabllshed Nov. 6.^ 1917., Authorized
as second class i h a i l by the Post
Office Department, Ottawa: P u b -
lished thrice weekly: _Tuesdays,
Thursdays - and SaturdaysbyA Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
E l m St. c W . , Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
:Editorial Of f ice OS; 4-4265. Manager
E. Suksi, Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertismg rates, upon applicatlon.
Translation free bf charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 k k 2 50'
Yhdysvalloissa: "1 vk. 9.00 6 k k . 4.80
Suoinessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
yhdistymisen tiellä vain lännen militarismi"
Rakennustoiminnan elvyttämisyritys '
. Viime manantaina ilmoitti\yleisten töiden ministeri Wal­ker
alahuoneessa, ettiV hallitus tulee - syyskuun 1 päivästä
lähtien kolmen kuukauden aikana""myöntämään lainoja ra­kennustoiminnan
elvyttämiseksi ja täten työttömyyden vä­hentämiseksi.
~
\6n-'tietysti-erinomainen~asia, että hallitus yrittää elvyt­tää
lamassa olevaa rakennustoimintaa ja siten myöskin vaka­vaa
työttömyyttä rakennusalalla. Tilastotiedot osoittavat,
että paikkakunnilla, joiden .asukasluku on 5,000 taikka enem­pi,
tammi- ja toukokuun välisenä aikana alettiin rakentaa
20,851 asuinrakennusta, eli 38.5 prosenttia vähemmän kuin
vastaavana aikana viime vuonna, jolloin alettiin rakentaa
33,915 asuinrakennusta. ' Samana aikana Central Mortgage
and Housing Corporation (CMHC) myönsi 6,996 asuntoraken-nuslainaa,
joka merkitsi 68\1 prosentin laskua edellisen vuo­den
vastaavaan aikaan verrattuna.
Asuntorakennuslainoja nyt annetaan sellaisille, joiden
vuositulot nousevat vähintäin 7,000:iin ja korkeintaan $7,-
600:iin. Aikaisemmin on CiVIHCin taholta myönnetty raken-nuslainoja
' $5,000—$5,600 vuosituloja nauttiville perheille.'
Tämä merkitsee käytännössä sitä, että kipeimmin asuntoja
tarvitsevat eivät pääse nyt hallituksen lupaamista lainoista
osallisiksi.
Liittohallitus aikaisemmin suunnitteli käyttää $175,000,-
000 rakennustarkoitukseen kun sensijaan viime vuonna käy­tettiin
tähän tarkoitukseen $350,000,000. Hallituksen suunni­telmana
qn lisätä kuluvana vuonna rakennuslainoja $25,000,-
000:11a ja vaikka tämä^teutettaisiinkin, niin sittenkään ra­kennuslainoihin
kuluv^ia vuonna ei käytettäisi läheskään
niin paljon kuin viime vuonna ja summa nousisi korkeintaan
$200,000,000:iin.
Hallituksen päätös myöntää lisää rakennuslainoja tietys­ti
elvyttää jossain määrin rakennusteollisuutta, mutta ei mis­sään
tapauksessa tyydyttävässä mittakaavassa. Työttömyyttä
tulee rakennusteollisuudessa edelleenkin jatkumaan vaka­vassa
määrässä.
Jos hallitus haluaisi lievittää rakennusteollisuudessa
työttömyyttä ja samalla helpoittaa vähävaraisten asuni
laa, niin silloin pitäisi vähentää tarpeettomia sotilasmenoj.
ja siten säästettyjä varoja olisi käytettävä välttämättömien
asuntorakennusten rakentamiseen. Sillä tavalla vältettäisiin
tarpeeton varojen tuhlaus 3a siten säästettyjä varoja voitaisiin-käyttää
kaikkia hyödyttävään tarkoitukseen. Maan taloudel­linen
elvyttäminen on mahdoton silloin kun maan talous on
järjestetty sotavarustelua silmällä pitäen. Rauhanomainen
talous «on ainoana takeena kansakunnan taloudelliselle edis­tykselle.
Oheellisen; erikoishaastattelun --on
antanut K a n s a n U u t i s i l l e Saksan D e ­mokraattisen
Tasavallan 5 varaulko^
ministeri Johannes K o n i g:
Saksan Demokraattisen Tasavallan
viimeaikaiset' taloudelliset saavutuk­set
ja elintason j y r k k ä nousu ovat
h ä m m ä s t y t t ä n e e t lukuisia lännen
johtavia asiantuntijoita. vMutta y h tä
suurta arvonantoa r t u n t i e n he < ovat
väkisin joutuneet antamaan-hiljaisen
i u n n u s t u k s e n l t a - S a k s a n joustavalle
p o l i t i i k a l l e Saksan y h d i s t ä m i s - ja
Berliininky.symyksessä.v Viime- lauan­taina
i myönsi Saksan Demokraa ttisen;
T a s a v a l l a n , v a r a u l k o m i n i s t e r i Johan­nes
' K ö n i g Berliinissä lehteemme
edustajalle haastattelun, jossa han
selvitteli .-yksityiskohtaisesti, k a i k k ia
Saksan t ä m ä n hetken, ongelmia ja-myös
suhteita Suomeen.
R . M J H A N P O L I T I I K K A
P E R U S T A N A
— On selvää, e t t ä kaiken menes­tyksen,
edellytyksena ;on ehdoton ja.
v i l p i t ö n rauhanpolitiikka, vastasi u l ­koministeri
König ensimmäiseen ' k y r.
symykseemme^SDT:n politiikan pe­rusteista
ja -suhtautumisesta Sivksan
y h d i s t ä m i s e e n .
' i ; ^ Sen noudattaminen on . r t ä r k e in
t e h t ä v ä m m e maassamme,:, jossa,, r a ­kennamme
sosialismia. V R a u h a n . sai-,
lyminen., ,on meilIe.v;yalttamatontä.
S D T on työläisten ja talonpoikien
Valtio ^ja se. sanoo JO puolestaan r i i t ­t
ä v ä s t i , K o n i g ""jatkoi.
— Tiedämme, etta kaikki valtiot
julistavat noudattavansa .rauhanpoli­tiikkaa;:
N i u i tekevät mj''os. E n g l a n t i
ja Yhdysvallat. M u t t a h e i d ä n ja m e i -
sa^ on^ n i i n i k ä ä n saa tava: aseettomak-s
i vyöhykkeeksi. Siten se voi olla
m e r k i t t ä v ä rauhan turva" Euroopan
sydamessa;KOn.'jo k y l l i n 'esimerkkejä,
m i h i n aseistettu-ja revanshihenkinen
Saksa isaattaa 'maailman johtaa, m i -
n i s t e u Konig sanoi.
— Meidän kannaltamme oh s i i s es­t
e e n ä militarismi eikä kaksi erilaista
j ä r j e s t e l m ä ä ; Muissa kysymyksissä
on löydettävä kultainen keskitie. S e l ­lainen-
kompromissi olisi' parlamen-ta
a n n e n demokra tia : j a ; konf edera a -
tion aikaansaaminen,ijossa.perustus­l
a k i s ä i l y t e t ä ä n : s O n : tietysti monta
enlliskysymysta.-v joista on tarkkaan
keskusteltava,-mutta ne tuskin• tuot-tausivat
vaikeuksia.
B E R L I I N I N K Y S Y M Y S —
, — B e r l i i n i on ollut ja on edelleen
r u u t i t y n n y r i ,: joka -vor r ä j ä y t t ä ä , - u u ­den'
maailmanpalon, e l l e i ta ta vaaraa;
saada poLStettua - p ä i v ä j ä r j e s t y k s e s t ä , -
K o n i g vastasi, aluksi B e r l i i n i ä koske.^
vaan kysymyk-seemme.
; — LoogillLsin Vatkaisu tietysti .olisi,
etta • k aupunki olisi:Saksan Dem. : T a -
savallan aluetta.. Toinen; .mahdolli-suiuSi
et!!i. silta tulisi i t s e n ä i n e n ter^
ritorio,'joka. olisi aseeton- j a silla olisi
vapaakaupungin oikeudet.' Olemme
v.ipaakaupunkia.siassa yhla mieltä
Neuvostoliiton :- kanssa. - Korostetta­koon,:
etta tämä :on maamme koh- 1.
dalla suun.-.niyonnytys; Se on lenem.-
miuT' '.kuin , 'puolitiehen . m e n e m i s t ä .
Hyväksymme sen, etta."Lansi-Berliini
saa. i t s e , ' p a a t t a a . j ä r j e s t e l m ä s t ä ä n,
kun - se- v a i n oii; asceton.::Takaamme
sille -vapaan. - toiminnan joka suun­taan,-
iflfhisteri, Konif?.sanoi;rja-; j a t k oi
lelle siirtyy nuoria, koska-he eivät
halua m e n n ä NATOn-armeijaan-suot-rittamaan
pakollista asevelvollisuut­taan.
' S i i r t y m i n e n länteen vähenee
tuntuvasti paivä p ä i v ä l t ä , kun taas
'Ita-Berliiniin tulevien tulva kasvaa.
Emme suo t ä n n e saapuville m i ­t
ä ä n e t u o i k e u k s i a , . K ö n i g sanoi. H e i l ­lä
ön t ä s m ä l l e e n samat? mahdollisuu­det
kuin kanta-asukkaillakin. Asun­non
ja t y ö p a i k a n luonnollisesti h e i l ­le
turvaamme.
M A I D E N TYÖNJAKO
EDELLYTTÄÄ S O S I A L I S M IA
— Sosialismin Iciim keskenaineh
työnjako on m e r k i t t ä v ä etu tuotan­tomme
kohottami&cs.sa _ j a uudenai-k
a i s e n - t e ö l j j s u u d e n ..'luomKsessa,: aloit-.^
tl ulkoministeri kysycisamme toteu­tetaanko
jo nyt kansandemokratioi­den
ja Neuvostoliil!»n ke.sken paljon
puheenaihetta .antanutta taloudellis­ta
yhteistyota.\
— Tata voidaan toteuttaa vain
nifiassa, jos.sa on jaijcstelma. joka
pyrkii so.sialisinun tai on j o ; paa.ssyl
n i i n pitkälle Se o n k i n veiiaton etu
taloudellisessa .kilpailussa kapitalis­tisten
^ maiden: kanssa. - M u t t a • s i t a : t o T.
toutettaessa^ 0 0 - / k a i k k i , luoittelu--ja
vulganxointi vaaraksi. En.sinnakin on
luonnollista, elta jokainen maa. pyr­kii
luomaan .oman voimakkaan teol-lisuutien.:.
muuten se jaa.: j ä l k e e n : O n .
väin suurten linjojen puitteissa p y ­r
i t t ä v ä k e s k i t t ä m ä ä n ivoimat^^
aloille, joissa k u l l a k i n maalla on par­haat
edellytykset. T ä s s ä tulee luon­nollisesti
esille:, uusi i p u l m a : Mikään
mäa ,ei halua teollistaa, yksipuolises­ti.
Tama on: ^kuitenkin helposti / torV
•juttavissa yhteisten-neuvottelujen ja
suunnitelmallisuuden puitteissa.
— V o i s i n ottaa esimerkin konete­ollisuudesta
: Jossain k e s k i t y t ä ä n esi­merkiksi
dieselkoneisiin, toisessa
maassa: s ä h k ö k o n e i s i i n jne. T o i s a a l ta
on taas aloja.; joissa maa luonnollis­ten
edellytystensä vuoksi keskittää
s u u r i a - v o i m i a .kokonaisalaan. Meillä
tällainen;: tuotannonala; ori" k e m i a l l i ­nen
leollisuusseka m y ö s ; o s i t t a i n la­siteollisuus:
Raaka-aineista, m e r k i t t ä ­vimpiä
ovat riLskohiili ja k a l i.
..^On:^ annettava: . s u u r i ; tunnustus-
Neuvostoliitolle; • y h t e i s t y ö n ^eteenpäin
viemi.scssä, silla varsinkin sen toimit-,
tama r a a k a ö l j y on teollisuudellemme
v ä l t t ä m ä t ö n . K u n vielä 7-vuotissuun-nitelman
^puittei-ssavvalmistuu K u i -
b y s l i e V i n : a l u e e l t a : P u o l a n halki Sak­saan
kulkeva oljyjohto; tulee raakar
oljyn .saanti nousemaan 4,8 miljoo­naan
tonniin vuode.$sa.
7 - V I I O T I S S U l J N N I T E L MA
YLITETÄÄN
:—• 7-vuoti.ssuunnilelmaa 'on: toteu­tettu
vasta piiolitoista. vuotta, mutta
Neljä Oriliian sairaalakoulun
hoidokkia lähti karkuteille
Heidän joukossaan yksi,\jolla on suuri taipumus
.sytytellä tulipaloja; nuoret saatiin kiinni
dan sanoilla on k u i t e n k i n - huomat-.I pienen tauon jälkeen:
tava ero, silla nama maat nojaavat! _ Tama olisi myo.s koetinkivi koko
impeiialismiin, jonka olemassaolon, s a k s a n yhtymisen tiellä Samalla
edellytyksena ovat uudet taloudelli- 1 k u n haluamme poistaa vaarallLsen
set ja alueelliset valtaukset oman i rajahdyspommiii haluamme myos.
kontrollm.sa p i u i i n . mahdollisimman' e t t a ' L a n . s i - B e i l i i n i inuuiuiusi nvkvi- ... . , • w
suurten voittojen turvaaminen paa- sesta ma.unme keskellä o l t v a . l a v . i - ! ^'^'»'^•'^1 sunnuntaina H.vvkstonen k.ii s . a t i i n k i i n n . iltaan m e n n e s s ä,
omalle jne Meidän pohtiikkamme ei 1 köiUike.skuk.-^e.sia rauhan kaupuniiik-' alueeit!!, noiii 10 mailia e t e l ä ä n ' •\i<'''Ki"il''POln.sil ilmoiUdvat, ^Ita
missaan vaiheensa pyii tällaiseen , s, T a ^ a asiasta O I M mielestäni heti | i , . , l l a , kolmea n u o i l a unesta, jotka " l^'"
P ä ä o m a n valta: on murrettu ' ja u l ­koiset
:• suhteemme .rakentuvat :tasa-arvon
perustalle. " '
M i n i s t e r i - K o n i g ; totesi :taman.;-jäl-:
kecn,;etla L a n s i - S a k s a n . m i l i t a r i s m i l ­le
on annettu..-v,lnan::suuri jalansija
Orillia, Ont. — Maakunlapoliisit ; oriis neljäs hoidokki hävisi. Hänet-
, , , . , ., , , : , ..sen t u n l o i n u r k i t o m j i a v a h e n k i l ö OS-s
i a t a ^ a keskustelu aiKaan Lansi- , , „ i , , „ v a l Ontaiion san a a l a k o u k . v t „ „ , , , , luhukkuja e. haita auto-
Saksan ediistajiun kanssa. ,. , . ,, • . ,
• la suiiniinl. i i a a i n i i i K i Hoidat s,ia-
E.M .ME V . \ K V . \ . \ ; j i i y o h a a n .; l i l j i an- . i i i cn- - \ I
vsrA.MiJNTi.iarrA
Tiedu-siehnimme vai vajaanko -SaK-l Saii aaiavu anomai.set .sanovat, ct-ja
tama onkin suuiin este y h t y m i - ' r*:.!» niolemmis,sa o-issa puolm j,i l o i - j ' ' ' .'•k''' naista kai kmei^sla 011 .sam;i
selle Lansi-Saksa ei to<ielli.suudessa' sin a.ManiiinHjoita opettajia am-' ^'kainen, jok.i k e s ä k u u s s a sy-tlm
kiinni
ne.^,sa
. Sa 1 ra ; i ! a v 1 ra n o m a 1 .se t . .sa n o va t.
huoUoaseinaltaOrilliasta vahan ete-a
an; Kias m a a k u n l apoli 1 si oi 1 nä h-iii;
t hancii ja oraan toisen ;henkilön
jiioksevnii::.:i)ellon poikki, lähellä;
Hau k.^toiiea.
• .TrrKuvhiyson.sanoii,että sen jäl-jo
nyt n ä y t t ä ä Biltä. e t t ä se t u l l a an
y l i t t ä m ä ä n , ulkoministeri König jat­koi
keskustelumme siirtyessä auto­maattisesti
t ä l l e alalle.
— Suunnitelma edellyttää, . e t tä
tuotantovolyymi kasvaa .128 p r o s . ; ja
l y ö n tuottavuus 185 pros. T ä m ä mer­kitsee
sitä, että'; p ä ä p a i n o on edel­leenkin;
raskaassa; teollisuudessa: . S e ­h
ä n on kaiken.elintason-kohottamir
sen; jatkuvuuden' ehdoton; edellytys.
V a r s i n k i n teknilliseen kehitykseen
uhrataan suuri-huomio j a , s i i n ä tulee
Jopa; ratkaisevia, muutoksiakin.- Vuo­teen
1965 m e n n e s s ä arvelemme e l i n ­tason
kohoavan noin V 65 pros., mutta
luonnollisesti :nostamme:^ s i t ä ; n i in
paljon -kuin vain mahdollista. ;' t_;
— Todellisuudessa el ole m i t ä än
pelkoa suunnitelman e p ä o n n i s t u m i ­sesta,
sillä s i t ä el ole tehty missään
korkeissa:: virastoissa tai Kansanka-marin
valiokunnissa, vaan työpaikoil­la
työläisten j a ' asiantuntijoiden voi­malla.
Nämä on k e r ä t t y yhteen ja
niiden pohjalta on sitten luotu k o ­konaissuunnitelmamme.;
Se onkin
varsin realistinen: aikaansaannos.iIn-nostus
työhön on kaiken edellytys,
j a sitä on :kun e l ä m ä sen mukana
paranee.
N O R M A A L I T S U H T E ET
:— Suomella o n h y v ä t suhteet mo­lempiin
Saksan osiin, totesi- ulkomi­nisteri
Konig :; viimeiseen kysymyk­seemme
:Namä suhteet voidaan ke­h
i t t ä ä viela paremmiksi ensinnäkin
solmimalla diplomaattisuhteet. Emme
vastusta ;.r-.- p ä i n v a s t o i n . k u i n Lansi-
Saksa — s i t ä , etta Suomella on l ä ­h
e t y s t ö t ;: molemmissa paakaupun-
,geis.sa,: Berliinissä ' j a : Bonnissa. Olen
vakuuttunut silta, . e t t a normaalit
diplomaattisuhteet saadaankin sai­kaan,
lähitulevaisuudessa, se on jo
v ä l t t ä m ä t ö n t ä k i n .
— Me arvostamme Suomen ulko­politiikkaa
: j a . t o i m i n t a a n n e atomi-aseistusta
vastaan., Nama kysymyk-^.
set. y h d i s t ä v ä t meila;v. L i s ä i s i n viela.
että. nimenomaan Suomessa: pitäisi:
tietää, miten tärkeätä on Saksan ky­symyksen
' - rauhanomainen, - ratkaise­minen:
.Ei varmasti; voi olla Suomen
intressien; vastaista, että Saksa yh­tyisi
yhdeksi rauhaarakentavaksi;;de-;
mokraattiseksi.valtioksi: Toinen, tär­keä
yhteinen kysymys on:;mielestäni
Itamerenivluominen' todella rauha
mereksi.. Tässäkin: olemme hyvällä
tiellä' ja toivomme;Suomen keskittä-.^
van tulevaisuudessa siihen entistä
suurempaa huomiota.
Kongon tilanne
Pian toisen maailmansodan jälkeen pidettiin Sudburyssa
NickelJRange hotellissa rauhankokous, jossa puhui mm. tri
James Endicott. Puheen jälkeen eräs hyvin arvossapidetyn
näköinen nainen teki kysymyksen tri 'Endicottille kuinka
kauan viipyy kunnes ''kommunistit" valloittavat Kiinan. Tri
Endicott sanoi, että Kiinassa ei ole kysymys kommunistien
voitosta, vaan Kiman kansan voitosta. Samassa yhteydessä
hän sanoi, että kysymyksessa on kansan vapaustaistelu ja
että tämä siirtomaakansojen vapaustaistelu tulee leviämään
k^ikkiin niihin maailmanosiin, joissa on siirtomaaorjuutta ja
hän mainitsi erikoisesti Afrikan.
\ Tämän jälkeen siirtomaaorjuudesta ovat vapautuneet
mm. Tunisia, Marokko, Ghana'ym. Afrikan maat. Algerias.sa
jatkuu vapaustaistelu.
Nyt on tullut esille Kongon kan.san itsenaisyysky.symys.
Kongo julistautui äskettäin itsenäiseksi. Belgian aseeljiset
joukot sekaantuivat Kongon .sisäisiin asioihin ja Neuvosto­liitto
kehoitti heti YK:ta estäm.ään Belgian'hyökkäyksen.
NLn asianomaisille maille jättämässä nootissa sanottiin, että
Belgian hyökkäystä tukivat Britannia, Yhdysvallat, Länsi-
Sak.sa ja Ranska. YK:n turvallisuusneuvosto kutsuttiin yli­määräiseen
kokoukseen ja se päätti vaatia Belgian joukko­jen
kutsumista pois Kongosta ja paatti YK:n voimien lähet-
, lämisestä Kongoon palauttamaan maahan järjestys. •
Kongon hallitus katkaisi diplomaattiset suhteensa Bel­gian
kanssa ja tiedoilti sen johtuneen siitä, että Belgia rikkoi
kesäkuun 29 pnä tehdyn ystävyyssopimuksen, jonka mukaan
Belgia lupautui olemaan käyttämättä asevoimiaan Kongossa
ilman Kongon hallituksen lupaa.
Kongo on niinikään syyttänyt^ Belgiaa, että se on sala-
- „ liittoutunut tarkoituksella eroittaaerittäin öljy^ ja mineraa-lirlkkaan
Kongon maakunnan Katangan Kongosta. On sel­vääkin,
että" ahneet belgialaiset imperialistit eivät halua l"o-
^ pua näistä'rikkauksista vapaaehtoisesti. He ovat vuosikyjri-
, meniä riistäneet Kongon palmuöljyä, timantteja, kuparia,
tinaa, kultTa, manganeesia, rautaa ja uraania. Samaan aikaan
1 . kongolaiset alkuasukkaat ovat eläneet suunnattomassa kur­juudessa.
Sitä kuvaa se kun Kongon asukasluku 1900 oli 20
. miljoonaa-on se nyVainoastaani'12 miljoonaa..
' Yhdistyneitten Kansakuntien Turvallisuu.sncuvbston
\ ' päätös vaatia Belgiaa poistamaart" joukkonsa Kongosta 'on
"aivan"oikea.'Belgia on-suhtautunut tähän .päätökseen kiel­tävästi.
Myöskin -päätös käyttää YK:n taholta ensiksi afrik- ;
\ \ : , kalaisia joukkoja oli'myö.skin oikea. Kongolaiset suhtau­tuvat'heihin
l"ottamuksella.
\ _ Neuvostoliiton pääministeri on myöskin 'luvannut aut- ;
( ' ' i ^ i taa kongolaisia kaikella mahdollisella tavalla. "Jos hyök-
' käävät .toimenpiteet jatkuvat", tiedoitti' neuvostohallitu.s, :
''^ ' "neuvostohallitus vaatu vaikuttavampia toimenpiteita YK,n :
i ja vapautta rakastavien valtojen taholta silloin kun sellai^ i
|j:'^7„' 'Kongon kansiVpuolustaa maan.^a vapautta ja sen puolella.
J.- f,\öniokbVvapaLitlä'rakaslavk^-maa'ii \} »•' ' / ' , •/ '/
sotaliiton jascn.; yarvaysluiniiiilaaii:; j'o.s.sa : voitaisiin, vartioida
--N3n luonnollista, etta tällainen knon kun l i i t i o t . i i a v a l L i s a .sf Mioias-1 ^on. -Ta-stii syjsla halurti-Simme nanta tnikemmin
puhe on sulun laittamista neuvotte- t.iaii otettiin nhjclmaan T.isla a i - loylaa luiiict Mi.ihtiollisjininaii p i k a i - \uoi l i k a i n e n kai kasi kesäkuun
lujen tielle. heutnikiii tasavallalle maniatt.Mia a i - . M ' - . l i . ' . . 17 i ) a i \ a n h sen j ä l k e e n kun laitok-
Me olemme puolestamme v a l m i i t ' k . u i a haittaa, kun osa i l m a i s i n k o u - ! T i i I - i n l a \ s o n sanoi, etta noin VI -.cll.i o l i s j i y t e t t y useita t u l i p a l o j a,
kompromi.ssjin kaikhssa paakysymyk- lutiiksons.i saatuaan sm t \ i - l a j a n \ii ' san a . i l a k o u l im h e n k i l ö k u n t a a n kuu- jotka . i i h o i i t l i \ a t «iiviolta $80,000
sis.sa. mutta vaatimuksemme on, e t ta Lannessah.u* \iiopisto- ja a m m a t t i - , l i i \ a a h e n k i l ö ä oli autt.nnassa i i o l i i - xaluimot Poliisit j a palokunlalai-
U u \ n v t Saksa ei kuulu mihm- koulutt.s n olo ilmai-^-n Nvt suunta soja e t s i n n ä s s ä Poliisit ])>\si\.it set I j o s k o n t o l i 16 18 t päivässä ha­kaan
sotaiiittoon ja se noudat- on kuitenkin paiiuima^sa pamvasiai- avtik.soon myos loiitokflneUa iicii lovtamiscksoon Hänet pi-taa
ehdotonta rauhanpolitiikkaa .se- seksi Opettajat ja teknikot^ civat Tn l''tnlay.son sanoi, e t t ä kysy- (l.itcttnn v i l u l o i n \Vasaj^a Beachi.ssar
kä toimii, ascistaiiisunnan hyväksi, s i i i i y pm.s. U.scatkaan hcista civat ole iiivksc.-.saolo^.t (iiioi'ukameii kaiKMM lh-in öli ilineiso'5tikin asunut tyhjis-
Pyrkimyk.scmme on demokiaatti.scn kommiinisicja. mutta he hilomaavat, kalulen nuuin Sviii a . i l a k o u i t in tufido- .-a i a i i t a t i e v a u n i i i s s a.
Sak.^an luominen. jos.sa sen taloudel- elta heidän toimintamahdolli.suuten- k m kanssti joista toinoii s.iatrin Oiiliian sairaalakoulu on t a r k o i -
liseita ja sosiaalisesta j ä r j e s t e l m ä s t ä s i o\ a S D I ' s s a suuiejnm.it j a ole- k i i n i l i puin kaikaainisen jalkoon ictlu p ä ä a s i a l l i s e s t i henkisesti h i -
saa paattaa Saksan kansa itse Sak- mass.iolo tui vattu Lännestä ilapuo- P.nsiinniaison kai ka.imison lalkoon taasli k o h i t t \ n o i l l e h e n k i l ö i l l e.
Totuus ja oikeus on puolellamme
Klämmc tällä hetkellä aikua,
jolloin ensi kerran histoiias.sa
kansanjoukkojen painostus tun­tuu
;: samanaikaisesti . kaikkialla;:
maailmassa.
_^Kansat ovat liikkeellä. Nc ovat
.saaneet huomattavia voittoja: Ja-.
.pauista ja Koreasta aina.:Kuubaan
asti. Ei ole manteretta ja on
vain harvoja, maita, mi.ssä kansat5
iMonion vuosien ajan l i i k k ö o m m e 4)
alti.sta l ä h t i e n ^miljoonat ihmiset,
k a i k i s s a viidessä maanostissa oVal^
taistelleet rauhan piiolcstti nnnan'.'))
s o s i a l i s t i s t e n maiden kansojen
kanssa Taistelu on saneen ankara G)
Rauhanpuolustajia vainotaan lukui '
SLssa mai.ssa, joskus hoidan' lionko-!
ansakin vainotaan. K u i t e n k i n ktiik- 7)
k u i l l a on voitu todeta rauhanvoi-,
mien m e r k i t t ä v ä s t i ja nopeasti kas-eivät
olisi heränneet. Afrikassa \ vanccn ja tehostaneen toimintaan-vapautuu
maa toisensa jälkeen sa.
siirtomaavallasta, ja äyntyyuu. s ia Olkoon ElelärKorcany^T
riippumattomia valti,oita.
: ,Mutta samanaikaisesti on cdeir
Icen levottomia .herättäviä iilmiöi-tä.
Etcla-Korcan, .lapanin ja Tur­kin;
kansat eivät ole: vielä saaneet
aikaan ; sotilastukikohtien:; poista­mista.
Hälyttävä tilanne; on kchit-tymä.
ssä Kaakkois-Aasiassa, var­sinkin
Etclä-Vietnamibsa ja I ao-sissa
sekä myös LänsMrianrsv^.
Taloudellisia pakotteita käyte­tään
Kuubaa vastaan ja .on pelät­tävissä
vielä vakavampia toimen-
Kaikkien .vieraiclen - niaiclon
alueella «levien sotilas'uki-koiiticn
.lopetlaniiscksi; : •
Kaikkien sotilaallisten liitto­jen
kieltämiseksi;
Solataloudesta ;: .rauhantalou-teen
s i irty m ison su u n iii tel ma l-.
liseksi valniisteicmi.seksi;
.Suoranai.sen tai epäsuoran
" muiden maiden asioihin puut­tumisen'
lopettamiseksi. ^
• -r^
Eräs niuhanliikkoen jatkuvii^lch-läva
on; tukca kaikklakan.soja jotka
lT''\iikscl •'|'stclcwal kansallisen riiiipiimatto
I , • ,, ,, . , , . , • . / miiutcnsa j;i ilsemääi-iiamisoikeu-kaiki
e meille c-simci kkina. Nc oi- , , , ,
4 I toiisa piiolo.sla ja rotusortoa -vas-koultivat
sitäkin suurempaan toi-' , i i i •> -«
, , , , , taan Vaadiinmo kaikkien v.injiiti
voon, koska o emme nahnocl nuori
•Iapan in : vi imca i k ä i s et
piteitä. Itclf^ialai^ia joukkoja on Kaikkien näiden sodanvastaisten
lähetetty Kongoon tuhoamaan
sen vasta h^ankitun riippumatto­muuden.
Ranskan^ hallituksen asenteen
jyrkkyys on ajanut karille ensim­mäiset
neuvottelut, joihin ryhdyt­tiin
Algerian tasavallan väliaikai­sen
hallituksfcn kanssa. Saksan
Liittotasavallassa jallcenvarustelu
on saavuttanut hälyttävät miltasuli-teqt
ja ydinaseiden ja ohjusten si-
"loittaminen sinne on lisännyt suu­resti
sodan vaaraa. Genevessä pai
jon toiveita herättäneen ascislaiii-stäntakonferenssin
'on täytynyt ha­jaantua.
>' Näi,stä tapahtumi.sta johtuen kan­sat
käsittävät yhä .selvemmin, ket­kä-
ovat rauhan todellisia viholli­sia.
• Rauhaa vaarantavan toimin­nan
-..estämiseksi, 'maailman ' rau­hanliikkeen
on kamppailtava suu­remmalla
innolla kuin koskaan.
Maailman kaikkien rauhanvoimien
on - voittaakseen ' pidettävä*' kiinni
yhlenäisyydcätään ja ,oltäva hyvin
täheiseiäsä'yhteistyössä. '^/-"<, l
son esiintyvän liikkeen etunenässä:
Voimme havaita samanlaisia merk­kejä;
lso-Jiiilannias.su; ;> U;mskas.sa,
Italiassa ja monissa muissa maissa.
Afrikan kansojen uljas taistelu riip­pumattomuutensa:
puolesta:' herättää
ihailua;kaikkialla maailmassa;: Kan'
sa ja nuoriso asettuu kaikkialla
puolustamaan rauhaa.
l u i q n ' rauh.inpiiolu.stajicn vapaulta-m
i s l a j a hoidan o i k o u k s i o i i s a t ä y t tä
IKllairttamista,. s a m o i n k u i n k a i k k i en
n i i d o i i vapauden tuivaamista, j o i ta
en maissa vainotaan siksi, että he
laistelov;it rauhan puolesta.
..Konkreettinen toiminta on tar-pcollista
kansojen tietoisuuden .kö­llöttämiseksi^
:-Kansojen on .painos­tettava
hallituksiaan;; että nämä soi-;
inisivät; viivyttelemättä:-asianmukai-
.sia sopimuksia a.seistariisunnan ja
rauhiinoniaiscn rinnakkaiselon tur-
\aami.scksi.
Totuus ja oikeus on meidän
puolellamme; Kuljemme inhimilr
lisen edistyksen suuren virtauk­sen
mukana. Olemme lujasti va­kuuttuneita
siitä, että liikkeem-tno
on voittava kaikki vaikeudet
ja kaikki esteet ja että tulemme
saavuttamaan lopullisen voiton.: ;:
Maailman Kauhanncuvoslon
toimikunta
Suurmaanomistaja
syytteeseen Yer-woer(
l-tapauksesta
Pretoria. Etela-Afrikkal — David
t Pratt,: 50-vuotias valkoihoinen: suur­maanomistaja,
o n . s y y t e t t y n ä paämi-;
n i s t e r i : H e n d r i k : Venvoerdin murha-^
yriivksesta '
K u n ylituomari F . C. A . Wessels
kysyi: onko h ä n e l l ä m i t ä ä n .sanomis­ta,
vastasi P r a t t varmalla Ja selvällä
.aanella: i.VTeidan vkunniararvoisuu-tenne,;
asian - ollessa.: tassa - vaiheessa
olen • p ä ä t t ä n y t olla -sanomatta•mi­t
ä ä n : j a mina p i d ä t t ä y d y n , puolustuk-^
sessani.
; .Mustava kuulustelu, joka alkoi, kes­kiviikkona,
paattyi melkein heti
torstai-aamuna. • Ainoa todistaja aa-;
mulla; .oh, t n :Jo.seph;Lannon,: k i ­rurgi
Johannesburgista. Hän; o l i 'tar-;
kastanut. mr.vVedwoerdin heti sen-jakeen
kun-han: o l i tullut sairaalaan;
huhtikuun 9 pai vana. T r i Lannon s a ­noi
etta Ver\voerd oli ollut jarkyte-
,tyssa;:tilassa,':menettanyt verta -ja et­ta;
hanes.sä oh kaksi k u u l a n r e i k ä ä;
yksi, oikean posken yläosassa ja- toi--
nen oikean korvan kohdalla. Hän sa­noi
elta yksi kuula oli l ä v i s t ä n yt
suun ;ylalaen.;;Dr. Lannon sanoi; e t tä
h ä n t ä oli vaarallisesti;;haavoitettu j a
etta :V£rwoerdin henki oli o l l u t v a a -
ra.ssa.
Britannian alahuone
iiyväksynji, Kyproksen
iisenäisyysJain
Lontoo. — Viime^tiistaina hyväk­syttiin
.alahuoneessa kaksi lakieh­dotusta;
jotka koskevat: Kyproksen
ja Nigerian itsenäisyyttä.
Tämän mukaan Kypros tulee it­senäiseksi
ensi elokuun 16 pnä ja
Nj^jeria lojtakuun 1 pnä.'
V Lakiehdotukset ,menevät ylähuo­neen
hyväksyttäväksi, jonka jälkeen
ne esitetään kuningattarelle alle­kirjoitettavaksi
toivotaan Suur-julilille
menestystä
Port A«"thur. Ont. — T ä ä l l ä on
j u h l i t t u t ä n ä k e s ä n ä : j o k a i s e n a sun- i
nuntaina; j a aina edelleenkin on juh-^
lia tulossa.
Kesä on : l y h y t j a siksi siitä täytyy-.:
k i n ottaa e n e m m ä n itselleen j a n a u t -:
tia: sen; i h a n u u d e s t a : m i n k ä lyhyessä
ajassa ehtii. [
A^us^n juhlat olivat erikoisen o n ­nistuneet
siitäkin huolimatta,, e t tä
oli erikoisen kolea ilma j a sataa rap-;
sutteli • v ä h ä n kerrallaan.
Yleisoa oli s e n t ä ä n saapunut sie­voinen
m a ä r a j a ohjelma • oli erikoi- •
sen arvokasta seka: tilaisuuteen sopir
vaa; josta erikoisen maininnan a n - ;
saitsee Edwin Suk.sen puhe.
Suksen puhe teki moneen kuuli-;
j a a n erikoisen vaikutuksen j a eten­k
i n moniin, jotka: eivät ole tarpeeksi
tietoisia edes G S J t n toiminnasta,;sen
suurista .pyrkimyksistä 'ja- .saavutuk­sista
kulttuuritoiminnan alalla.
Suksi mainitsi puheessaan, että
m e i l l a o n - y h Canadan osastoja, j o i l la
on omat-vhaalit j a .jäsenistöllä monia,
Kulttuuritoimintamuotoja.
:;Minka, puhe: koski -yleistä: .maali--
mantilannetta;:- sen monet kuulijat,
y m m ä r s i v ä t . : olleen , oikein sanottua.;.
S i k s i vielä . j ä l k e e n k i n : on kuulunut,
kiitosta ;Suksen p i t ä m ä s t ä : j u h l a p u ­heesta.
\
Urheilujuhlat- olivat h e i n ä k u u n . 17 •
paivana-ja. nekin olivat erikoisen o n - :
nistuneet.' :Niissä : n ä h t i i n nuoren,.,;ja'
r^eippaan: ^ u r h e i l u v ä e n ;.kauniita esi­tyksiä.
: Samana iltana Iskun taholta esir
t e t t i i n ; u u s i n t a e s i t y k s e n ä .: n ä y t e l m ä .
"Särkelä- :itte".; K o s k a en. ollut : s i t ä:
enaa': toista kertaa katsomassa;: niin.:
enpa voi;: esityksestä sanoa : m i t ä ä n,
mutta yleisömenestys o l i o l l u t ; h e i k ­ko.
Tämä n ä y t e l m ä on ; s e n t ä ä n ;suu-;
ritoinen ja vaatii e s i t t ä j i l t ä t ä y d e l ­l
i s ta antautumista t e h t ä v ä ä n s ä , jo­ten
ohsi ollut: suotavaa, että; h e i d än
s u u n tyonsa- olisi . p a l k i t t u : yleisön.:taT-;:
holta
; M i t ä . t u l e e , esitykseen .ensi: k e r r a l l a ,,
oli se k i i t e t t ä v ä ja. jokainen, k o h d a l -:
laan: teki parhaansa j a vaikka: näy--
telma--:onkin.:: hiukan, p i t k ä v e t e i n e n .;
n i i n hyvin e s i t e t t y n ä se o n s i t t e n k i n:
yleisöön menevä.
.Pikkusuurjuhla. joka oli kuorojen,:
kenraaliharjoitus, :;ei:. saanut; yleisön:
puolelta sita: vastaanottoa; . j o k aVo l i . -
toiveena. silla juhlaan saapui hyvin
:vahan:yleisoa;: J o h t u i k o se siitä, että;'
j u h l i a on - o l l u t : nyt .joka sunnuntai,;
SIIS ehkä : lirsaa peräkkäin,:;vai on­ko
vymparistonvaki: e n e m m ä n kimlyr.
nyt. omaan kesahuvimsa; kalastuk­seen,
paarteihin j a uintiin?
Mene ja tieda, mutta kuorot k u i ­tenkin
kajauttelivat :laulunsa'.:kome-^
asti V e l i ; K e n t a l a n j o h d o l l a . j a olen­pa
:varma, etta ne; tulevat: o n n i s t u ­maan
ja suuresti .rikastuttamaan
lauluillaan :ja ohjelmallaan suurjuhr
i i a v j o i h m ; j u u r i ; on käymässä suuret
valmistelut ja l ä h t ö p ä i v ä k ä ä n ei ole
e n ä ä kaukana.
Toivotaan vain, etta suurjuhla t u -
Ji-si olemaan - e n t i s t ä ; ; ; o n n i s t u n e e m p i:
ja etta kansat ^ k a i k k i a l t a : r i e n t ä i s i v ät
n i i t a - l ä s n ä o l o l l a a n - rikastuttamaan.
L i s a k s i ; v i e l a . - e t t a ilmat olisivat'suo-;:
tuisat jh puolesiaan auttaisivat juh­l
i en onnistumista.
Parhaimmat juhlaterveiset taalta
Jaivienpaasta l ä h e t t ä ä — T A S .
voimien : päättävästä, viistiirinmista
johtuen'rauhantie on"avoinna. Täy-jjijllistä^
aseistariisuntaa ja rauhan­omaista
:-rinrTäkk.'iiseIoa;.- ei kuiten­kaan
voida 'toteuttaa, ennenkuin
kansojeni:; oikeus :U'iippitmatlomuii-'
teen ja; niiden-itsemUäräämisoikeu-,
don :Chdoton kuiiiiioittaminen niin
diiloudellisella; kilin: poliittisella: iu-lalh)
on täydellisesti turvattu.
Sen Johdostii' Maailman Kauhan-neuvosto
kohottaa maailmtin kaik­kia
kansoja toimimaanzvälittoinasti;
seuraavien päämäärien puolesta:
1) Kaikkien valtioiden yleisen
al->eistariisunlakonferenssin
- koollekutsumiseksi;
Kaikkien ydinaseiden -kiijTtä-miseksi;
Ydinaseita kuljettavien Jent,«-
kpnciden lentojen kiellänii-^fi
seksi; Kansainvälisen oikeu-iS
dcn säännösten chdoKoniaksii:
noudattamiseksi Jcntokonci-3
siiu niihden, jotka ilman \um
paa lentävät' vi,orai»le)i aluei-ii
-Viinat, portot ja raisltaukset
;!C!^S;5\;;::',:J;:;;i:-:-
Kvllä sillDtiP dll asiiil k i i m m a l l i - s o o i o i l a vastaan johtui pääasiallis-
2)
3)
,dcu,yllä; ;
sollti tolalla kun tiiylyy huutaa
apuun viilkoihokslon naisten rais­kaajiakin
.siiadyksoon todetuksi, et­tä
ncokonkänsa oi olo kykenevä
cika, oikeulollukaan hallilsomaan
Itsoäaii
^ Multa min on tjipahluiuit
,ToloiU() Stai-lelide.s.sä julkaistiin
viime viikolla ' niptiflain "uutisia"
silta kuinka konyolaisot sotilaat oli­vat
muka raiskannoot summitlain
valkoihoisia naisia Kon{,'ossa. Näis­sä
mostarisanomalehlii Cporttcrien
kirjoiliiksis-ia kuvattiin värikkäin
sanoin kuinka kongolaiset olivat
nicnolläiioeot-läydclli.sesli järkensä
ja .iyli(.vnoct' .Ho'piiiii'ltoiniin väki-valliiisiitiksiiii
vtilkoihoi.sia vastaan
l<„!i(listamass:i:m vihtin vimmassa. \
< Kirjoiltiksik.^:! yiMloKiin vilijala
j,ip., siläkTii, 0Uii.Ktiit«on nrmuijan
1:iOt"iuiitlOn 'kapina'; helgialaisiii- iip
3!-'fv,V^.K-i.'-,-.i-^l&-Ä..'lir?j-,-*V:(LV'?-,,',-ie^^^
sosti^vain-ixaiskiiushaUista.
Erää.sshkin_ mainilKh" lehden juk
kaisomassa kirjoituksessa Kongon
tapahtumista mainittiin kuuden
paislatuuman mitalla sana "rais­kaus"
viisi eri kertaa.
, Seuraavani! päivänä' ilmestynees­sä
(ilobe and Mail-lehde.ssä julkais­tiin
.paljon soikkaperäi.sempi kirjoi­tus
Kongon tapahtumista eikä siinä
puhuttu .sanallakaan raiskaamisesta.
'Tämä saattoi meidät ihmettele­mään
ja epäilemään josko kaikissa
noissa suurin otsikoin varustetuissa
Star-lehdon kirjoituksissa raiskauk­sista
ia väkivallanteoista oli mitään
perää.
Muutamia päiviä myöhemmin
Slar-lehti kuiteukm'paikkasi vähän
m.iinoltaan meidänkin silmissäm-
'me' kiin^-^.sujuli.sli pääkirjoiluksjos-
, ••iCtolä-AIiikan' valkoihoiset rotu-syrjinnän;
.;;kannattajat käyttävät
hyväkseen i'iipDrtteja: kapinallisten
kongolaisten c suorittamista ; raiska­uksista,
ryöväyksistä: j a .muista > vä­ki
vallanteoista oikeuttaakseen mus­tan
miehen sortamisen.;: Kahdessa
portugalilaisessa siirtomaassa;; .An­golassa
ja Mozambiquessa, siirto­maaisännät
väjttävät nyt, että hei­dän;,
tuleesollaivieläkiniv ankarampia
niitä ihmisiä kohtaan, joita he ku-
-vaaval ^afrikkalaisinaylapsinamme'.
Ja kaukana pohjoisessa, sotaan
joutuneessa. Algeriasshi:; ranskalaiset
maanomistajat väittävät,.että,;Kon-gon
tapahtumat ovat jälleen yksi
väite sen puolesta, miksi Algerian
miihamettilaisiltaxon: kiellettävä .it­senäisyys."
' .
Lehden pääkirjoitus jatkuu _ sei:
laises.sa sävyssä,' , johon mekin
voimme yhtyä. Siinä sanotaan, että
näitä suuresti liioiteltuja uiUisia
käyttävät asiansa edistämiseksi ci:
vät ainoastaan poliittisen rotusyr-:
jinnän kannattajat ' vaan vieläpä
Kongon Katangan maakimnan suus;
tasavallasta ja ottä."',he päiisisiyät
niinollen edelleenkin jalkltinaan
kansan'jii luonnondkkaiiksien ijis-tämistä
omien: taskujensa paikkaa-;,
niiseksi.
Siis tarkoitus pyhittää keinot.
;Kun;pitää saada todellista :itsenäi-.
syyttä ja ihmisoikeuksia vaativa
kansa: huonoon valoon; niin :mikäpä-keino
sen parempi kuin saattaa se
mahdollisimman huonoon valoon.
Kysymyshän on tällä kertaa hui-
_kean suurista' kaivosteollisuuden
voitoista, jotka varmaankin kuivai­sivat
jokseenkin' vähiin mikäli ny­kyiset
omistajat ovat-kysymyksessä,
jos maasta onnistutaan häätämään "
pois kaikki siirtomaavaltaa edusta­vat
ainekset.
Olemme joissakin tapauksissa
kuulleet kuinka yhdysvaltalaisissa
ja eanadalaisissakin liikemiespii-reissä;
on:käyfetty;rahasta:;lempeään;r;:
tarjoavia ilotyttöjä asiakkaiden hu­vittamiseksi
ja suurien tavaratila­uksien
saami.seksi. Olemme kuul­leet
kuinka joissakin tapauksissa on
viina virrannut, kuin St. Lawrehcen.
joki jonkun määrätyn tavoitteen
saavuttamiseksi. Mutta emme,, ole ;
aivan.niin usein kuulleet, että huo--.:
r
. m
:;fe
m
i i '
1 ' I
ret:Skaivosyhtiöt;,«^^^
haluaisivat nähdä sen, että ma<>^on asian puolustamiseksi on käy-kuntai
saisi todellisen eron Kongon tetty juttuja raiskauksista.'
lloikoilhr,oksilla ovat siirtomaa-valtnn
kannattavien pohattojen väit-''
ioet.' Nemo: , ' '