Vapaus, July 8, 1965

              Sivu 2 Torstaina, heinäk 8 p.—-Thursday, July 8, 1965
INDEPENDENT t;ABOR ORGAN
VAPAUS O F F INNISH C A N A D I A N S
( L I B E R ^ ) EstabUshed Nov. 8, 1917
EDiTOR: W. E K L U N I ^ . ^ , > MANAGER; E. SuÄsi
Publiaied tHkk*ei^y:'Tue»da^^ Satui-days by VÄptJus
Publishing Co. L i m i t y , 100-102 £amgt/Westj§^,bury,Onto
Advertisingl~röt^ OBcAli 4p|licaläo)§., ttS&Tihi^n tfie di ^lÄrge. '.
Authörized as second class mail by tiie Vosi Office Deparfcmenti Ottawa,
»GÄNADiAM LA.MGIiArc-P?l£S$
e^steedess^ I vK. t0M, 6* idt. $4.7$ XJ^A:^» i vft. $M);00, & kk. ($i!5
. . . . — ,'3 kiU-.2;75 . .Suomessi: l ?le. 10.80, 6 tt. 5.75
-Li
•: • Köten cai lehi«mune uutisosastolla kerrottu, huumaus-äineiden
'sala'kulJetukSesta syytetyn jai sittemmin morrtreali-
Mäesla •äiikflästä karafrtfiee» Lticien; Rivarcten jutun yhtey-ädsä
keftittyheeih^ skahdaiflijÖttfÄ ttftkiönliii johti viralliseen
to^^äfriuksfeäi; että äiiTtölaSstftisnft^^^ Sene Ti-efriblayn
siiioinea avustaja.Raiymorid Daais irfi^d(|^ilakiri. tairjomiirt
$20,000 lahjusta eräälle montreäiilaiselie lakimieiielle siitä,
jos hän suostuu siihen, että mainittu Lucien Rivard laske-lifite^-
fekäiKfä vastaan väp^aalle jalalle.
' l^äfö skäridääliaf tulJcnmt tuoW&ri Dorion sar
AöökäsäMiin ^ pnä jölkaig^inäs^ääfi räpöirtissa, fettä riittä­västi
primä facie (ehsmäRertiäliä' säatdjajf todisteita on ole­massa
vissien syytösten nostamiseesi tlähädari riikoslain pe­rusteella.
Hän arvostelee erittäin, terävästi sitä tapaa, miten
sitfölrieii oikeusministeri Guy Fävfeau käsitteli, tai oikeam-
M h fcSsittelemättä jätti tän^^ asian silloin kun hän sai en^
simmäiset tiedot tästä lahjustarjouksesta. Raportissa syyte­tään
mr. Favreauta "kykenemättömyydestä" tehdä oikeita
fätfeaJsujä ja tämän syytokseri-perusteella M n eärosi toimes-taäiz,
mutta "suostui" kuitenkin "päämänisteri Pearsonin
pyynftöstä*' jäämään edelleen liittohallittricsen jäseneksi.
Tuomari Dorionin ra!portissä sanotaan, kuten muistetaan,
fttä "ei vöi olla mitään epäil;^stä siitä" etteikö siirtolaisuus-ministeri
Tremblajm silloinen ä^stajä Raymond Denis esit­tänyt
mainittua $20,000 lahjustarjousta.
Myös sanotaan, että pääministeri Pearsonin silloinen
parlamenttisihteeri ja läheinen avustaja, Guy Rouleau, syyl-fiötyi
*^nK)itittavaan tekoon"; yrittäessäni vaikuttaa osaltaan
siihen, että Rivard; laskettaisiin taifcaustä vastaan vapaalle
jalalle..
Andre Letendre, joka on vieläkin mr. Favreaun avus­tajana,
syyllistyi "moitittavaan", mutta ei pahansuopaiseen
tekoon, sanotaan Dorionin raportissa.
Toisin sanoen, tuomari Dorionin raportissa todetaan* että
Raymond Denis tarjosi alamaailman miehen, Lucien Ri-
Xrardfn, takausta vastaan vapauttamisen hyväksi $20,000 lah­justa
ja neljä muuta huomattua liberaalia, mukaanlukien
Montrealissa toiminut liberaalipuolueen järjestäjä, "salaveh-keili"
oikeudenjaon vaikeuttamiseksi. Kaiken tämän takana
on melko avoin vihje, että liberaalipuolue on ollut läheisissä
yhteyksissä alamaailmanmiesten kanssa Quebecissa — t.s.
liberaalipuolueen eräät vaikutusvaltaiset henkilöt ovat vas­taanottaneet
vaalikampanjalleen rahallista tukea alamaail­man
miehiltä siinä määrin, että korkeissa hallitusportaissa
toimivat henkilöt, aina pääministerin ja oikeusministerin
ifvustajiin asti, olivat valmiina auttamaan Lucien Rivardin
tapaista miestä, jota syytetään huumausaineiden salafculje-ttiksesta,
pääsemään takausta vastaan vapaalle j ai aUe!
Tuomari Dorionin alkuperäisessä raportissa annettiin
Iraiken lisäksi vihje, että pääniinisteri Lester 6. Pearson syyl­listyi
tämän skandaalin alkukäsittelyssä parlamentaarikolle
anteeksiantamattomaan rikokseen — valehtelemiseen ala­huoneen
istuimossa Asiaa ei näin sanottu suoraan. Mutta al­kuperäisessä
raportissa sanotaan, että silloinen oikeusminis­teri
Favreau oli syyskuun 2 päivänä sanonut pääministerille,
että-hänen parlamenttiavustajansa Guy Rouleau oli sekaan­tunut
tiucien Rivardin juttuun- Toisaalta pääministeri Pear­son
sanoi parin kuukauden kuluttua, eli tarkemmin sanoen
marraskuim 24 pnä alahuoneen istunnossa, että hän oli saa-mit
tämän tiedon vasta marraskuussa. Täten jäi Dorionin
raportin mukaan sellainen vaikutelma, että pääministeri
Pearson harhautti alahuoneen istuntoa hiarraskuun 24 p:n
lausunnollaan.
kun tuomari Dorionia pyydettiin viralliselta taholta te­k
o a a n korjaus raporttinsa tähän kohtaan, hän kieltäytyi
Siitä jyrkästi sanoen: "Minun ei tarvitse tehdä raporttiini
pienintäkään korjausta. Minun raporttini on siellä ja minä
seison sen takana kokoriaisuudeSäaari. Minulla ei ole mitään
muutettavana— ei pilkkuakaan."
Mutta toisin kuitenkin tapahtui, ilmeisesti hallituksen
painostuksen johdosta, kuten oppositiopuolueiden edustajat
ovat selittäneet. Entinen oikeusministeri antoi tapahtumasta
toiSetriaisen seltostukseny ja tuomari Dorion suostui tämän
uuden version mukaan raporttinsa sanamuodon muutokseen
ja poisti raportistaan sanonnan, että t)ääministeri Pearson sai
syyskuun 2 pnä tiedon Guy Rbuleäuh oSällistbmisesta R i ­vardin
juttuun.
Maallikkona meidäivon Vaikea, subraäh sanoen mahdo­tonta,
sanoa, kumpi versio itäistä ori oikea ja paikkansa pi­tävä.
Mutta vaikka olettaisimmekin, että pääministeri Pear-soni
vsqpautui nyt oikeudeniAukiaisestl tästä skandaaliloukus-tp,
niin ihmettelyä aiheuttaa kuitenkin se, että miksi tuo­mari
Dorion hyväksyi mr. Favreänn uuden version ilman
e ^ i hää. vaatinut asiasta valäliista lalisuntoa. Otaksumme
nimittäin, kuten oppositiopuolueiden edustajat ovat selittä­neet,
että tuomari Dorionin alkuperäinen raportti perustui
yalallisesti annettuihin lausuntoihin?
Toisaalta on syytä palauttaa xnieleen, että kim RCMP:n
komissioneri George McMiDah kääntyi elokuussa mr. Fav­reaun
puoleen pyynnöllä,' että härtelle annettaisiin lupa kuu­lustella
pääministeri Pearsonin siiroista avustajaa, Guy Rou-leauta,
nijin .hänen kerrotaan silloin sanoneen: "Minulla ei
ollut mitään aikomusta antaa virkailijani kuulustella niin
I^ii6matussa asernassa olevia haHitusvirkaHijoita tai' päämi-^
fnsterin avustajana oiluttä parlamentin jäsentä antamatta
ministerilleni (nxr. Favreatilfe, jokai öilkfeusanlnisterinä oli
myös R|CMP:n: päärhieheftä — fiiäl^tittä tiedoittaa siitä
asianomaisille kolleegoilleen (ministereille — V).
- . Jos asia on todella niin, että silloinen oikeusministeri
Yoiftoperiaate ei
merkitse Nlssa pa­te
l ^ l i s f t r i i^
' Hrfag. ^ t^MttSpÖriäatte^Ä lot^ut-eatmink'
Vieuvbstoliitöii;; faTOusi&lär
^ässä elmerJcitse fal^uta kapitalis-
£§een iärjestelmääorv sanoi qinnet-
1 vi neuvostoliittplainen talousni^es
jfMSksiitl' LeQ^rftie^ esCtetmi^dte-iään'•
tiistaina Tilbtngissa, fidlfefn-i
i s M Euroopan talouskonferenssis­sa.
PuBeessa'anLe6ntiev sanoi, ettfei
udiäfuksia voidä myöskäSn pitäSf
etrvostolitton ja kapitalistisen tä-useläraän
lähentymisenä, siUä rao-jeramat
järjestelmä eroavat pevus-ieeliisesti
toisistaan. ;
: feitelrtiBitsijän nfmkaan NeavOs-roliito^
harkitaan seuraavia toi-men^^
tä: —: Valtion suoranaisen
, ohdon merkittävää supistusta yri-ysten
hallinnossa.
— Tuotahtoyksiköiden yhdistä-ibis(
ä vuori-, tekstiili-, koneenra-ftennhs-
ja kenkäteollisuuden aloil-l!
e entistä järkiperaisemmän työn­jaon
aikaansaamiseksi.
. -r- Voittoper;aatteen käyttöönot
<araista virheellisten tuotantomene-telmien
oikaisemiseksi.
-^Hintajärjestelmän parantamis­ta.
.: •
— Työntekijöiden aineellisen hy­vinvoinnin
edistämistä ja palkka­järjestelmän
rationalisoimisia.
— Teollisuusyritysten ja kalutta
jien välisen kosketuksen paranta­mista
siten, että tuotanto pystyy
tntistä paremmin sopeutumaan ku­lutustottumusten
muutokseen ja
kuluttajien uusiin tarpeisiin.
Ohjus putosi vahingossa
Tokio. — Amerikkalainen su.hku
kone kadotti torstaina matkalla U-SA:
n Atsugin lentotukikohtaan
taistöluohjuksensa. Japanin poliisi
ja meriturvallisuushallinto järjesti­vät
kiireesti kadonneen vaarallisen
kuorman etsinnän. Ohjuksessa oli
180 kiloa räjähdysainetta.
Amerikkalainen sotilasjohto, jo
ka ilmoitti poliisille katoamisestäi
kieltäytyi ilmaisemasta ohjuksen
tyyppiä.
(tahan hirmumYrskyjen
uhriluiku nousi 43:een
Rooma. — Italialaiset viranomai­set
arvioivat tiistaina, että Pohjois-
Italian teollisuusalueilla viime pa­r
in viikon kuluessa vallinneet hir­mumyrskyt
olivat aiheuttaneet noin
$180 miljoonan omaisuusvahingot
ja aikaansaaneet 43 ihmisen sur­man.
Tämä todettiin sen jälkeen
kun viime sunnuntaisen myrskyn
jälkeen pelastustyöläiset löysivät
lisää ruumiita. Näiden lisäksi lu­kuisia
ihmisiä oli hukkunut maan
eteläisissä osissa etsiessään helpo­tusta
kuumuudelta merenranni­kolta.
Maan pohjoisosassa tapahtuneet
pyörremyrskyt aiheuttivat samalla
myös tuhansia loukkaantumisia,
puhelinyhteys keskeytyi useilla alu
eilla ja kymmenittäin autoja kaa­t
u i . Tuhansia koteja vaurioitui ja
joidenkin kylien kaikki asukkaat
jäivät kodittomiksi.
Maanviljelijät ilmoittavat, että
j o i l l a k in alueilla oli ankarien tuu­lien
ja raesateiden takia menetetty
miltei kokonaisuudessaan toiveet
sadosta ja että voinee kestää vuosia
ennenkuin, voidaan saattaa karjain
pääluku normaaliin.
Hallitusvirkailijat Roomassa ovat
jo luvanneet järjestää apua.
Favreau ei todellakaan ilmoittanut
heti asiasta pääministerilleen, siiloin
hän on vieläkin kykenemättömämpi
hallitusministeri mitä Dorionin rapor­tin
ensimmäisessä versiossa sano­taan,
jos nimittäin jätetään laskuista
pois sellainen olettamus, että hän ha­lusi
ehdoin tahdoin harhauttaa omaa
pääministeriään.
Viimeisin vaihe tässä yhteydessä
on Ottawasta saatu tieto, että pää­ministeri
Pearson on puhutellut Guy
Röuleauta ja kehoittanut häntä eroa­maan
alahuoneen jäsenen toimesta
sekä antamaan lapuksen, että hän ei
ryhdy seuraavissa vaaleisäa ehdok­kaaksi.
Guy Rouleau, joka antoi ai-kaisenmiin
teräviä lausuntoja, ettei
hänellä^ ole pienintäkään aikomusta
Dorionin raportin johdosta erota ala­huoneen
jäsenyydestä, suostui nyt
kuitenkin pääministeri Pearsonin vaa­timukseen.
Tämä sellaisenaan osoit­taa,
että pääministeri Pearson ei ha­lua
puolueeseensa sellaisia johtohen­kilöitä
kuin on Guy Rouleau, mutta
Rouleaun lammasmainen suostumis-päätös
jättää puolestaan hieman ou­don
vaikutuksen tapahtumalle.
Joka tapauksessa voidaan ajatella,
että uusia vaalimahdollisuuksia kärk­kyneellä
liberaalipuolueen johdolla ei
taitaisi tämän skandaalin kiehunnan
johdosta olla mitään sitä vastaan,
vaikka vaalien pito lykkääntyisikin
sen verran, että "tapaus Lucien R i ­vard"
häipyisi jossakin määrin suu­ren
yleisön mielestä.
Julkaisten'asiallisesti öbjekäl^
Visuutta kunnioittavan lehden ta-vdlK
^^?CrAUL:« CSJ:!r;Vi!»ifetJ
siHMiSn k i j ^ n , miss» ehdotettttb
Timminsissa kokoontuneet Cana­dan
Suomalaisen suurjuhlan edusta­jakokoukselle
kaikkien kansalaiii-temme
yhteistoimintaan siinä ntie-
^essä, että "ainakin vuoteen 196^
Mennessä kaikki suomalaiset seura-icunnat,
seurat ja ^Yhdistykset juh-r
jivat yhdessä i:naamme 1,00-vuotls-juhlaa"
Industrialisti-Iehden port*
i r t h u r i l a i n en nimimerkki " J u h l i l le
inehijS" kirjoitti asiasta kesäk; 30
j)nä mm. seuraavaa:
bidustrialisti
"Jo useampana vuotena on Ca­nadan
Suomalaisen Järjestön puo­lesta
lähetetty kirjelmä kansallisen
suurjuhla edustajakokoukselle jos­sa
kirjelihässä on sanottu: "liitä
varten me pidämme kaksia pieniä
jahliä." Miksi einilie yhdistä niitä
yhdeksi suurjuhlaksi j o l l o in parem­min
yhteisvoimin voidaan palvoa
y h t e i s i ä kulttuUrltierinteitämme
suomalaisuuden niinessä vieraalla
maalla.
"On sanottava eitä kaikki tässä
elämässä on muuttuvaista j a niin
on puolueiden välisissä harauksissa-kin.
Kun muistelemme muutaman
vuosikymmenen takaisin; niin kaik­ki
jotka olivat meitä vastaan olivat
me.dän : vihollisiamme. Nyt jo
useimpina vuosina n.s. suoränlinjan
taholta ollaan otetta osaa kaikkiin
isänmaallisiin juhliin suomalaisen
järjestön taholtakin, kuten kaleva­laisten
sekä Suomen itsenäisyysjuh­l
i i n , ja mitä hyvänsä niiden välillä
cn juhlittukin: .
"Entisen kurkusta kiinniottami­sen
sijaan nyt olisi saatava yhte­näisyys
ja koko suomalainen rulli
liittymään yhteistoimintaan saman
lipun alle mielipide eroavaisuuk­sista
välittämätt.
"Jäämme odottamaan miltä kan­nalta
yhteistoimintatarjous tullaan
hyväksymään kansallisen juhlatoi­mikunnan
taholta, sillä aikaisem­min
ei näille tarjouksille olla huo­miota
kohdistettu, sen syyn tähden
ettei kommunismi-nimeä hyväksytä
heidän periaatteessaan, vaikka muu­ten
siihen hyväksytäänkin SUOMA­LAISUUS
koko kansallisuuksineen,
jolta kannalta,' ^nimittäin kansalli-suuksittain
he luokkaperustan las­kevatkin.
Kaikkihan me ollaan SUO­MALAISIA.
. Juhlille menijä."
Canadan Uutiset
Vaikka Canadan Uotiset katsoi
jostakin syystä tarpeelliseksi liittää
yhteistyötarjouskirjeeseen 'fEskon
puumerkin" puhumalla "kommunis­min
kannattajista", mainittu lehti
palveli kuitenkin lukijoitaan julkai­semalla
SCAUL:n ja C S J : n kirjeen
kokonaan.
Todettuaan, että Timminsissä
f nyt jo) pidetylle edustajakokouk­selle
on esitetty yhteistoimintaa, ni­mimerkki
Rela kirjoitti Canadan
Uutiset-lehdessä kesäkuun 23 pnä
asiasta mm. seuraavaa:
". . : Nyt on asia jälleen esillä
ja nyt siitä on myös päätettävä,
siitä ei päästä mihinkään. A s i a on
YhtebjiiMa-ehdohis
SCAUL:n ja CSJ:n yhteistyö-eh<
N>fiMtlrj(i^8ttä^ josta oheisissa
lihlilafcsDimoiäsä lÄhJitaflti tili
paäkokdntaan senraav^.
"Jälleen käännymme teidän
puoleenne esittäen ^hieistdimiii-taa
b i ^ Ja iäeidib JtuUtuitrt-
Ilikkeidemme välillä, että aina­kin
vuoteen 1967 mennessä kaik-kijCanadan
suomalaiset^ senrat
ja yhdistykset viettäisivät yhdes­sä
maamme 100-vuotisjuhba.
"Eikö ole jo korkea aika j äT
tää historian tutkijoille neaslat
jotka aiheuttivat hajaannusta
Canadan suomalaisten keskan-dessa
kymmeniä vuosia sitten?
Eikö ole jo korkea aika tunaus-taa
toisillemme, että kammalla­kin
ryhmällä on elävää kalt-tuurl-
ja urheilutoimintaa? .
". .;. Olemme julkisesti il­moittaneet
olevamme valmiina
toimia yhdessä kaikkien kanssa
kalttuuriperintömme h y v ä k si
Tämä on edelleenkin tavoite
kulttauM- ja urheiluobjelmassai
Tämän toivomuksen yhteydessä
ei ole mitään sitoumuksia, ja
olemme valmiina aloittamaan
kesfcustelan siitä teidän ehdotak-sienne
makaan . . .
SCAULn ptiOlestd Ake Hon-nak&
o, presidentti; CSJ:n puo­lesta
W. D. Böhm, sihteeri."
esitetty ajoissa Suurjuhlien Keskus­toimikunnalle,
joka tällä hetkellä
pitää kotipaikkanaan Port Arthuria.
Keskustoimikunta on edelleen lähet­tänyt
asian kirjeellisesti Suurjuh­liin
osallistuville.seuroille, jotta ne
tekisivät päätöksensä. , Edustajako­kous
päättää sitten ensiviikon lauan­taina
kuinka esityksen käy-
"Me olemme yhteisten juhlien
kannalla, mutta siihen ei ole kuin
yksi tie. Yhtyminen sillä tavoin,
kuin sitä on nyt esitetty, ei ole
mahdollinen, sillä eroavaisuudet
ovat liian suuret. Helpommin olisi
aita ylitettävissä urheilun kohdalla,;
jossa se on matalin, mutta munalla
aita on ylitse pääsemättömän kor- i
kea.-:
"Olemme tällä palstalla usein
tuoneet esiin, että seuratoimintam­me
tarvitsevat kohentamistai mutta
esitetty yhtyminen ei sitä ainakaan
kohentaisi. Molemmissa suunnissa
ymmärretään, että kohentamista
tarvitaan, varsinkin esityksen teki­jöillä
näyttää olevan kovasti heikko
veri, koska sitä pitäisi nyt pikaisesti
saada vahvistettua, uittamalla ve­rensiirtoa,
eli saada hinnalla millä
tahansa juhlat yhdistetyiksi. Pian
ennenkuin kuolema tekee sen mah­dottomaksi
"Ainoa tie yhteisiin juhliin käy
hitaasti, kovasti vaivalloista ja ai­kaavievää
tietä. Nimittäin yksilöl­listä,
tietä: Kumpikaan suunta ei
anna periksi ja kilpailu jatkuu ja
kilpailussa aina vahvempi ja elin­voimaisempi
voittaa ja n i in tulee
käymään tässäkin.
" "Toisen kuolo on toisen leipä'
on tuttu sanonta ja kun aktiivi seu-r^
tai järjestö kuolee, häd lialniätut^
muualle, jopa toiseen leiriin, elin'
votaial$eifipvf(v; tolmtvflan " seuraan
ja 'järjestööh' . , .
"Ottaapa asian mistä kulmasta ta­hansa,
me emme näe pienintäkään
mahdollisuutta, ettil näitä v^Ma
toltai^ilhr yhdlsUH^, lyttitimid, yairi
juhlat yhtäett . . . PäätSksellä^^on
joki^ tapauHsessa oma vissi mielen­kiintonsa
^olella ja toiseiiä . . i
Reft."
Vapaa Sana
Totuttuun tyyliinsä Vapaa Sana
Kieltäytyi antamasta lukijainsa tie­toon,
missä mielessä ja minkälaista
Yhteistoimintaa Timminsissä edus-ajakokoukselle
esitettiin,; mutta
hiainitun lehden nimimerkki "K^vi-iierän
Pekka" kirjoitti kuitenkin
bakinansa asiallisimmissa kohdissa
häin:
" : . . Huomiomme kiinnitti Cana- ?lan Uutisissa kirjoitus; jossa annet­un
ei-ääfalainen-epävirallinen vas­taus
komnranistien uudelleen teke­mään
esitykseen, että lyötäisiin
hynttyyt yhteen siten, että '^naitai­s
i i n ' meidän ja heidän juhlat yh­teen.
..
; 'Tämänkin lehden toiiilhus sai
kopion . . . asiaa koskevasta kirjel­mästä,
mutta emme viitsineet siihen
kajota . . . Canadan Utitistdd kir­joittaja
torjuu kosimistarj6aksen
hellävaroen mutta vakuuttavasti,
jonka' mekin tässä allekirjoitamme
"Näin poskelaisena olemme Port
Arthurin kirjoittajan kanssa samaa
mieltä, että meidän kaikkien kom­munistien
ulkopuolella olevien Ca­nadan
suomalaisten olisi mennä
jolliteltava näiden omien juhliem-me
suhteen eteenpäin omalla sakil­lamme
. . . — Kiviperän Pekka."
Toronto. — Ontarion työministe-
,Hö yrittää edeJJeenkin saattaa
takseen fakennustyiSIäisten työnsei­saukset,
jotka ovat keskeyttäiaeet
rakennustyöt y l i $265 miljoonan ar­voisina:
tiaiBlsims- j a känpparafeeii-.
nustyömailla Toronton alueella. :
Varatyönähisteri - J . - B . -Metzler
saattdi; kysynvks^ss! ol^vieh: linioi-den
e d i ^ j a t neuvonpitoon asiasta
viime titetaiöa yhdessä Toronton ra-kennugfiniiaiii
edustajain kanssa
yät^isissä ja erilUsiäsä kökotiksissa.
Täti toimenpidettä el ole- kokeiltu
Toröntoh rakennusteollisuudessa
esiiiityneiden kiistojen ratkaisemia
seksi sitteft v. 1958.
työpim||i#
rakknii
Mr. Metzler f anoi, että näitä neu­vonpitoja
jatketaan niin kauan
kuin on tarpeellisia.
Kysymyksessä on noin 8,000 ra­kennustyöläistä;
Lakossa on tällä
hetkellä vain kirvesmiehet ja beto-taimiehet.
Muurarit ovat jo tilaisuu­dessa
lakkoutumaan laillisesti, sa­moin
kuin koneenkäyttäjät. Betoni-raudoitustyöläiset
ja sekatyöläiset
eivät ole vielä oikeutettuja lakkou­tumaan
lain^ mukaisesti, mutta he
eivät kuitenkaan ole töissä siitä
syystä, että l^eldän työnsä eivät voi
edistyä toisten töideh keäkeytymi-sentakia.
Toronton rakennusfirmain yhdis­tys
on tarjonnut työläisille 35 sen­t
in tuntipalkankorotusta kahden
vuoden työehtosopimusajan kulues­sa.
Uniot ovat vaatineet 4 5 - ^ sent­tiä
tunnissa.
Betonityöläiset olivat ensimmäi­siä
lakkoutumaan kesäkuun 12 pnä^
Vapaus
Kosketellen esitettyä yhteistoi­minta-
ehdotusta Vapaus viittasi ke­säkuun
24 pnä toimituskirjoitukses-saan
siihen, että tällaisia yhteishy-vää
tarkoittavia yhteistoimintaeh-dotuksia
on tehty ennenkin ja sa­nottiin:
"Nykytilanteessa on kuitenkin
uutta se, että kaikissa kansalaispii­reissämme
ilmenee entistä voimak­kaampaa
yhteistoiminnan kaipuuta.
Yhä laajemmat kansalaispiirit ovat
tulleet käsittämään, että kansallis­ten
kultluuripeiinterdemme vaali­misen
onnistumisen perusehtona on
kaikkien kansalaispiiriemme yhteis­toiminta
. . . Ehdoton totuus myös
on, että kummankin ryhmän kult­tuuritoiminnan
tiellä on. miltei yli­pääsemättömiä
vaikeuksia, joista
voidaan selvitä: ainoastaan voimien
yhdistämisen avulla ja kantta . . .
Vapaus kannattaa lämpin^ti täl­laista
yhteistoimintaa ja toivoo, -et­tä
tästä asiasta ryhdyttäisiin vaka­vassa
mielessä keskostelemaan kai­kissa
ryhmissä. Yhteistoiminnan
tiellä o n luonnollisesti n i i n puolel­la
kuin toiseUakitt sekä todellisia
että oleteltuja vaikeuksia, mutta jos
on riittäv&ti hyvää tahtoa, jos ase­tamme
yhteisedut ryhmäkuntalal-suuden
yläpuolelle, silloin voidaan
Avaruusfihnit
saivat palldntoja
Pariisi. — Vichyn kaupungissa
Ranskassa maanantaina päättyneissä
ilmailu -ja avaruuseldtuvien festivaa­leissa
sai kolme neuvostoliittolaista
filmiä kansainvälisen ilmailuliiton -
Kultaiset siivet-palkinnon. "Voshod
avaruudessa"-filmi voitti tunnetun
ranskalaisen lentäjän Maurice No-guesin
nimeä kantavan erikoispalkin­non.
Palkintolautakunnan puheenjoh­tajan
palkinto myönnettiin neuvosto-filmille
"Huomio! Painottomuus".
Neljä Ranskan festivatdeilla esittä­mää
filmiä palkittiin Ranskan presi-.
dentin. Kultaiset siivet- ja Hopeinen
siii^-palkninolla.
Yhdysvallat - sai yhden Kultainen
siipi- ja kaksi Hopeinen siipi-palkin-toa;
•
varmasti löytää keinoja tällaiselle
kaikkikäsittävälle yhteistoiminnalle
Liekki
Kaunokirjallinen . viikkolehti
L i e k k i lausui heinäkuun 3 pn toimi-tuskirjoituksessaan:
". . ' . Kuinka paljon me suoma­laiset
voisimmekaan antaa tälle uu­delle
kotimaallemme, jos me toimi­simme
yhteisin voimin näyttäen
maailmalle, että Väinölän kansan
kulttuurijuuret ovat syvässä tuor
reessä maassa . . . Toimikaamme
tarmokkaasti tämän vetoomuksen
puolesta yhteisin voimin maamme
juhlavuoteen valmistuen.*'
PÄIVÄN PAKINA
Umm AJAN LITANIA
Emme halua mitenkään esittää
kyseenalaiseksi sitä kun täällä Ca-nadassa
äskettäin vierailleen erään
korkea-ai-voisen suomalaisen pap­pismiehen
kerrotpan puhuneen
kirkkojen toiminnan visseissä o-losuhteissa
*^rilkastumisesta".
Kumoamaton tosiasia kuitenkin
on — ja uskomme asianomaisen
pappismiehen sen myöntävän ai­nakin
yksityiskeskusteluissa^ jos
asiasta ei siedä julkisesti puhua —
että kirkot ovat nykyään menettä­mässä
sekä suhteellisesti että eh­dottomasti
vaikutusvaltaansa.
-Toi.ein sanoen, kristillisiin "kirk­koihin
kuulumattomien ihmisten
lukumäärä lisääntyy huomattavas­ti
enemmän kuin kaikkiin kirkkoi­h
i n kuuluvien lukumäärä; toi­saalta
kirkkojen vaikutusvalta on
vähenemässä "uskovaisiksikin"
luokiteltujen kansojen keskuudes-
..sa.
Hiljan itsenäistyneissä maissa
ovat kristilliset kirkot menettä­mässä
sen vähänkin kannatuksen,
minkä ne siellä imperialistisella
hallituskaudella saivat. Sosialisti­sissa
maissa, vaikka mitään uskon­vainoa
ei harjoltetakaan, vähenee
kirkkojen vaikutusvalta hiljaa
mutta jatkuvasti. Sama pitää
paikkansa porvarillisissakin mais­sa.
Yhtenä ilmiönä on eri kirk­koihin
kuuluvien ihmisten välin-pltäniättömyys
kii^lckojensa asioi­hin
yleensä esim. kirkkojen ope­tukseen
syntyväisyytlen rajoitta­misesta,
väkijuomien käytöstä j . n .
e. — siitä "välinpitämättömyysti-lanteesta"
on vain lyhyt askel
kirkkojen toiminnasta kokonaan si­vuun
jäämiseen.
Mutta Yhdysvaltain etelä-valti­oissa,
missä ncekereitä kohdellaan
miltei huonoimmin kuin kotieläi­miä,
ovat kirkot saaneet ilmeises­ti
uutta tuulta purjeisiinsa — k i i ­tos
siitä joidenkin kirkkojen ak^
tiiviselle osallistumiselle taiste­luun
neekerien ja muiden sorre-.
tussa asemassa olevien kansalais­vapauksien
puolesta.
USAn neekerien vapaustaistelu­jen
vissit usjvonnolliset piirteet
ovat hyvin tunnettuja. He:^pitä-vät
kokouksiaan klrkoissar Järjfes- s
tävät protestikulkueitaan kirkais­ta
käsin. Laulavat mielenosoituk­sissaan
hengellisiä lauluja-jn6.
Tässä yhteydessä —. nimeho-maan
neekerien kansalaisoiketrk-sien
puolustustaistelussa — ovat
vissit kirkollismenotkin saaneet
sekä uusia muotoja että uudenlais­ta
sisältöä.
Pöydällämme on Chicagosta
heinäkuun 5 pnä tullut New York
Timesin uutlstleto, missä kerro­taan,
että sikäläinen, 96-vuotta toi­minut
" F i r s t Congrecatlonal-kirk-k
o " järjesti viime sunnuntaina
mainitun kaupungin köyhälistö-alueella
hieman tavallisuudesta
poikkeavan jumalanpalvelutilai-suuden.
Jumalanpalvelun yhteydessä o l i
käsien taputusta, aivan uudenaikai­nen
litania, e l i vuoroveisuu gettol-le
(rieekeri-korttelille) ja sydämen
syvyydestä nousseita vapauslaulu-ja.
Tilaisuudessa o l i lähe^ tuhat o-sanottajaa,
joista tolnöri piloli
"United Church of CHrist-klrkon"
kirkolliskokouksen' edustajia. Ti­laisuuden
kohokohta oii "The
Ghetto Lltany" (getton litania),
josta osa alttnpana:
Litanian esilaulaja eli johtaja:
"Jumala, joka asuu vuokrataloissa
(tenements), joka käy (rotuja
varten) eristettyä koulua, jota ha­kataan
poliisifcamareissa, joka on
työttömänä ~ "
Seurakunta: "Auta nteitS tunte­maan
sinut.".:
Johtaja: "OfJumal^, joka malek­s
i i katujen kuim'aulbissa, jotca
maistaa halpojen viinieir suloa ja'
(huumau8aine-)neiilan pistoa —"
Peurakanta: "Äata nreitS kofe-kettamäan
sinua."
Johtaja: "01 Jumala, joka on
raskaaha Ilman aviomiestä, joka on
.lapsi iltAaU vanhempia, jolla ei ole
mitään lerickipallbkaa —"
Seui^akutttä: "Auta meitä tuntea
maan s i n u t"
Johtaja: "Oi Jumala, joka ei o-saa
lukea elka kirjoittaa, joka on
avustuksella ja jota kohdellaan
kuin jätteitä — "
Seuraknilk: "Auta meitä tunte­maan
s i n u t"
Johtaja: "ÖlJutnala, jonka nfmi
on ''spick" j a mufsta "nlgger", se­karotuinen
äpärä, ja gufana (nee­kerien
hKtikktmianimlä — K)
jne —"
Seurakunta: *'0i Jumala, auta
meitä ttintemaan sinut."
Johtaja: "01 Jomala; j o k a kärsit
ki'lmyydestä talvella, jonka lelk-klttovet-
elna on rottia •— nelijalkai­sia,
jotka asuvat kanssanne, ja
kaksijalkaisia, jotka vangitsevat
teitä —"
Seurakunta: "Auta meitä kos­kettamaan"
sinua." '
Johtaja: "Oi Jumala, joka haiset
ja jolla ei ole peseytymispaikkaa.
Seurakunta: "Auta meitä ole­maan
kanssasi."
. . . Johtaja: "On Jumala, jonka
leikkikaluina on särkyneitä pullo­j
a j a peltikannuja, jonka leikki­kenttänä
on lika j a jätteet, ja jon-ka^
leikkipaikkana on asunnoksi
kelpaamattomaksi tuomitun talon
Mth —"
Seurakunta: "Auta meitä kosket­tamaan
sinua." ^
Johtaja: * 0 l Jumala, joka olöt
kerjäläinen ja pinnari, joka olet
laiska siksi kun ihmiset sanovat
n i i n sen vuoksi kun et ole työssä,
etkä löydä työpaikkaa — "
Seurakunta: "Auta meitä ole­maan
kanssasi."
Lopuksi seurakunta lauloi USAn
nöekerlen taisteluhymnin "We
Shall Overcome" — "me tulemme
voittamaan".
Tämäntapaiset jumalanpalvelu-tilaisuudet
ovat antaneet Yhdys­valtain
etelävaltioiden eräille kir­koille
"lihaa ja verta" eli sisältöä
jn merkitystä siinä määrin, että
niistä on todella tullut kansanjouk­kojen
entistä enemmän suosimia
laitoksia.
Näin ei ole yalitettavasti kui­tenkaan
asia yleisesti j a sen vuok­s
i kaikki johtavat maailman k i r k o t.
ja varoinkin i-oomalaiskatolinen
suurkirkko, etsivät nyt ulospääsy­tietä
luutunelsuudesta, vanlioista
luuttineista kaavoista ja paikallaan
tallaamisesta.—- Känsäkoura,