Vapaus, July 5, 1958

              p i|.;!^^ifeaä njaailmaa
lllUQfiienSli Mköki^lmästa
>-4. (Tay. IdrJcUetQ k « ^ -
>M^|uQ{(!liett aimin iiatsoen Paxti-
^si& |a iCoskovan ~- kahden erilal-^
>8enxnuiailmän sooritanpibng&i ^ -vS-iv|
llfö;v <m lelmaa-toliivana T^YbeteetA
e t t i FsarlJbU' mt/iäfofa vaniiiat>
IMtsit-, itterkitylsessft^.^^ Icau-
I iMxnKt^Jolqt mtift i t e ^ t a i s e s t i klin-
Jvr lAHTiilliasta. mutU' on fcykenemaiön
^ ' « i d i i i i n i r W l ^ edistyknSfin. jot&.
Mo^fcdfva on vielft nu^ieUak
'IraikeneriUnen'*. matta pon-ybft
korkeam-r^^
taitti ifaanMe DOistolneen, oma-
'tjrVl^pbtö «caturavintoloinesn. loista»
l^talalstatne ^^obelneenr sekS
; Us&MUUdne > vnniistomerkkelneen
^aiitea toädia , känniin ulkdkuvaiiu
W ^ : pt^bstot ovat hyvin hoidettojk
iiljtiriAkatnJen varsille istutetut /puut
|:.«titoo^t^^^
"deiBEta' alkakesftisessä vUureydessään.
t Kn ijiioskovassa on myös paljon ^ ko^
fdktiL ' ];ql9toja Hianfaie tekoJSi^-
^'iK!en^ kanavineen Ja komeine näkö-iti
tA4iwra;ihuttatois^ kuin Pariisis-vfik;'
lttoakovassa ^on ntySs maillkau-katuja.'
Joiden puuistutukset
.«m tehty vQniekdkuluneen kymme-rii
»! Vuoden aikana; tai Joita vas(a
i suoritetaan.
s^:^-pariisllais0t kaupat — Joissa tosin
: envkä]^;muttta kuin "ikknnaostok-
Jssa teemassa" — ovat viimeistä
^JnotOavniyteikkUnoittensa. Ja tava-r>
Divtlllkohniente suhteeiy—mutta os­tajia
n l i ^ on (tai oio suhteellisen
: r « h ä n .
Vaikka Moskovankin kanppojen
;iäy^ikkniailla' on paljon ja UIJD-.
ne^bäbt tavaioiU tdyttcHB. affii
ne tfvSt ktffeakaan vedä v tA
'i^Mi|p«4|UitiettäaB vcrtoia eslm<^^
ovat suitenkin ; huomattaTasti le­veämpiä
Ja valtaosalta puulstutuk^
sinä fcoHstettuJa.
Itfoskovatudn vanhasta osasta U ^ -
tyy mySs vielä 'suhteellisen kapeita
katuja, mutta siime on kuitenkin
1
FMC|da 'läytdHkniMAie. Tiikein
(i^ «I ktitaddn sfinfi. e ta
fttaO^yiampolaik tSkyUk olevan
äpaljoSB tavata^ ä^tts viiuhi osta-i:
jtatJofavastoiaBfoBkovan kanpds-
^sa. «U Joka ^ M l Jatkuva väen
taco* — ja' dra näytU Uvaraa
>siät&Wtai niaaa astL
v;' Pariitf Ja Moäcova ovat ktmunat-
^vkto "V^o^ histotiamsia kaupun-
• x k i i ^ kummankin kaupungin asuk­kaat
selittävät mielihyvällä matkai-
^"H^säOic ett&v heidän toigpungissaan
voosekfl vanha että uusi osa. Van­kilasta'kaupunginosasta
puhutaan
"^^kunitoassakin kaupungissa sen his­toriallisen
suuruuden merkeissä ^
^^miiesta kaupunglmksasta sen nyky-ailafin^
idjestä. kauneudesta Ja käy-
4änW3IisyydestSf
^ EiuttA^vanhan «san^vfa
Iktennkateta J[lullmna^i^ ovat mttn
kapdta. että ihmetdlä t ä y ^ miten
i l i i s s i voidaan lainkaan autoilla-lift-l
o i * . : kaupunginosan kadut
. ' -1 w -
rakennettu poUon levdtä Ja n : ^ -
aikaisia valtakatuja, Jotka vastaavat
hyvin nykyaikaisen liikenteen Vaati­muksia.
Moskovalaiset ktirtovatkin
asiallisella ylpeydellä, että vanhat,
rappeutuneet rakennukset on hajoi-tettu
näiden valtakatujen varata.
Ja midemmat. vielä käyttökelpoiset
suuret kivirakennukset on siirretty
titoatAan taaBcsepäih niia että kadut
on saatu levennetyksi; Sfikäli jaa
puhe Moskovan uusista kaupuxtgin-osistai
n i i d e n kadut ovat n i i n levei­tä
Jä valtavia *'etter htiuto ylt kUu-l
u " , kuten eräs cänadalainen -matka-kumppaiiini
huomauttL ' Ja näiden
katujen varsOIe istutetut koristen
puut. Jotka ovat iqrt -ehkä 15 Jalan
korlniisia. ovat kjpmenkuxvDan
deh kuluttua miltei yhtä suuria: Ja
maJesteQtiUisia, kuin aikaisemmin
historian varreUa istutetut^^ i^ariisin
puut ovat nyt.
Mutta työläismatkaOijan kannalta
katsoen tärkein Ja "sJlmäfihpistäyin"
erilaisuus Pariisin Ja Moskovan vä­lillä
on k u l t e i ^ se. että .Pariisissa
ei näe Juuri lainkaan kesk^eräisiä
ra!kennuk£ia.: Jotavastoin Moskovassa
niitä on lukematon määrä, i^^^'-;
Tuntuu kuin Pariisi olisi 'laimennet­tukin
"vahniiksi".' Totta on, että
tarkkaiUja havaitse^ yhtä ^ja toista.
l^läiskortteUen asunnot ovat ilmei­sesti
valihanailiai^a Ja osittäih rap­peutumistilassa.
KPK^nrmipiihjafilla-kin
matkailija saattaa meimä' ravin­tolasta
toiseen Ja havaita, että k o ­measti
valaistu, kamiiisti asustettu
Ja yleensä miellyttäi^tä tuntuva r a ­vintola
tarvitsija yhtä. Ja toista kor­jausta.
Yhdestä aiattaa olla ulko­puoliset
ikkunaverhot rikkiiiäiiset.
Toisessa ravintolassa häk3^ ovipie-lessä
ajansyöoiiä reikiä tai koloja
alasaranan kohdalla. Kolmannessa
ravintolassa on rikkikulunut tuoli
tai Jotain muuta. Hienolla - Julkisivul­la
komeileva hoteUi saattaa osoittau­tua
hämähäkin viaritckojen tyyssijak­si
heti kun avataan asuntokerrok-sesta
kapeaan kUjaän johtava ikku­na
toi Johonkin käyttämättömään
osaan johtava ovL Kaikkea tätä n ä ­kee
silmiään äukipitäyä matkunles
kauniissa, hiotussa Ja hienossa P u i i -
sissa. :
Mutta toista ^Moskovassa, .Siellä
on lukematon määrä vanhoja ,axkki-tehtuurlsia
mestarituott6ita»Ja.-ideIä
eiiemmän nykyaikatela; hyvlnraken-nettuja
Ja komeita astdtt- ja, virasto­taloja.
Paljon, äärettömän paljon on
Moskovassa Jo valmiista j a sen leveät,
erittäin puhtoät ladut antavat to­della
miellyttävän vaikutehnan. Mut-t&
£fell| on edelleen käynnissä kuu­meinen
iäkenhustyö. Esim. lentoken­tältä
(kjaupunkiin tullessa häki^ suu­r
i rakennusalue Moskovan uuden yli^
opiston lähettyvillä. Stfe^ on sudn-nattonuul
suuri määi^ valmistumas­sa
tai rakenteUla olevia 4-«-kerrQk-siäa
asuinrakennuksia. NUden sei­nustoilla
on terakseätä rE^ennettUJa
suuria nostureita kuten TV-anten-neja
Toronton telojen katoilla! K e r ­rankin
laskin autoni pysähtyessä p u ­naisten
valojen vuoksi, että silta pai­kalta
näkyi toistakymmentä raken­teilla
olevaa - 4—8-kerrokslsta asuin­rakennusta,
joiden vieressä toimivat
nämä suuret nosttu-it. J a "vanhassa"
Stender voitti
Wa<»nm
Tokhofaiuu ' Öah Waern lärsi
sensaatiomaisen tappion tisnskalais-ta
Bimz^ iSteQdatt: va^Utra
voitti ijsqo jupksun erin-omalsäia
ajalla 3.46J9. J^älcöphiiglssä
pidetyissä' . yleisurheilukilpiailuissa.
Waeni sai tyytyä aikkan 3.4^i2. ^
Korke^lshroyssä. saavutettihi erin­omainen
tulos . B n t i l H o I m g r e n ln
hypätessä 2Jlh. BM yritti saavuttaa
Ruotsin ennätyskorkeuden 2.12. mut­ta
siihen häneltä icuiteoidn puuttui­vat
täysin mahdollisuudet.
Jamaikalainen Cieorge Kerr voitti
4D0 metriä ajallii 473 Ja 400 m:n a i ­dat
voitti Per Olof TroUsas ajalla
53.1.
R ei -piittaa
inuiä matkustaessanne te voitte monella tovaUa todella rentoutua
j t ; nauttia matkastanne ^nauttia meri-ilmaste kansituoleis^^
pelata monenlaisia kaiiL5ioeleJ& tai tehdä kävelykierroksia ulkoil-
Inassa — t a i voitte Uida suomalaisen saunan Jälkeen uima-altaassiEL
SUalU on monenlaiste Ajanvietettä, voitte nähdä e h ^ v i a tai vaik­ka^
» norjistua tanssbi pyörteissä. Kalkki tämä tapahtuu ystävälli­sessä
^ihn^pUriasä. jossa teitä pahreOaan kuin partialmpia viendte
jB^idÄt. Jossa; teidän on bdppotäidä u u ^ tuttavuuksia. Entäs
moka — siihen venattevaa on vaikea löytää.
ja SttconiBn vaUJselUL oeallä hoolohlil mxt^
inia» mukaaa senraaTa saomea pohuTa opas. Malka-vliir*?
at^|UUwtetäin ta HalUtudUa snoraan
•^Bucfmeau Mikään: "piittaa" marimatkaa sttoraavlUa
1:$; A. Lm loiatolaivpilla:
Virtaviivainen
M. L. STOCKHOLM
New TorUste tai Halifaxistv
Kööpenhaminaan Ja
Götehorgiin .».
-virasi :
III
li - iiieho
• m Ii. KUNCK^aOLM
New TorkIsU tai Halifaxista
Götdtorgiin
12SS I^^MMI s4«^i^^
470 M a I i k : & T C i^
. * ^ U a f * on fingelskaa Ji^ mericitsee.tM ettft |»tva«
" -el-oli»;':- '
% Itaotsin Ainerikim IJnJää «dnitavat:
(KK- ^|£^£ä3£ste^'^
VAPAUS TRAVEL AGENCY
1 . »O mm emmt ^Imt fiOIMBURlr; OMTABiio
Moskovassa korjataan ja uudistetaan
sanianäikaisesti Vanhoja kiviraken­nuksia.
^
^elä yksi vertailu. Niin P a r l i^
kuin Moskovankin kaduilla liikkuu
paljdn ihmisiä. Mutta kun esimer­kiksi
Pariisin 'ravintolat * sainastavat
sutsrimman osan päivästä asiakaspu-laa,
Moskovan ravintolat ja jkiosklt
näyttävät olevan runsaasti kansoitet­tuja.
Matkailija saa pakostakin sel­laisen
käsityksen, että .ranskalainen
suuri yleisö potee rahapulaa^ jota­vastoin
moskovalaisella yleisällä ön
ilmdsesti rahaa, sillä muuten ei voi­da
selittää sitä. että sen tuhannet
ajanviete- ja huvittelupaikat ovat
täynnä niin arkisin kuin sunnuntai-sliiklnr
Nämä pinnalliset esimerkit sellai­senaan,
niin vajavaisia kuin ne ovat­kin,
anteyat yleiskuvan siltä, että ero
on tuntuva ja selvästi näkyvä näi­den
maailmankaupunkien välillä —
vaikka matkamies ei luonnollisesti­kaan
voi yksityiskohtaisemmin tutkia
syntyjä syviä. — W. E . '
Sylvia Ruuska
ME-vauhdissa
Los Angeles. — Viime viikon per­jantaina
saavutti Sylvia Ruuska u u ­den
maailmaneimätyksen naisten
400 metrin selkäuinnissa. Hänen a i ­kansa
oli 5.46,5. /
Samoissa kUpailuissa Sylvia paran­si
nSA:n l ä t y s t ä 1,500 metrin
matkalla, saavutteen ajan 20.21,6.
Chromik juoksi
3,000 esteet
loistpajässa
PraKa. Prahassa viime lauan­taina
ja sunhuntiaina suoritetussa
Puola—^Tshekkoslovakia yleisurhei­lumaaottelussa
voitti Puola miesten
ottelun pistein 1 2 9 — j a naisten
kamppailun 81—45.
Maaottelun parhaimmasta tulok­sesta
vastasi Puolan Jerzy Chro­mik,
joka 3,000 metrin estejuoksus­sa
saavutti loistoajan 8:35,8. Tu­los
puuttuu vain 2/1Ö sekuntia
maailmanennätylcsestä.
I>0RT ARM^^^^I^^
Port ArUiar. —JKaasuputkilin- mikä valmistaa dieselmoottorilla
jalla työläisten keskuudessa ilme­nee
täällä uhkaavaa tyytymättö­myyttä
palkkasuhteiden vuoksi.
K a ^ i vuotta sitten tehty palkfi:a-ja
työehtosopimus International L a -
borer's union lokaalin 6Q7 j a kaa­suputkilinjan
urakoitsijain kesken
takaa ainoastaan $1.20 tuntipalkan,
selitti union edustaja Pat Carter,
vakuuttaen ettei se ole riittävä.
Varsinkin tuntevat sen i>erheelliset
työläiset, jotka joutuvat pitämään
taloutta kahdessa paidassa,
. Nyt käynnissä oUjeet neuvottelut
uhion j a Nipigon j a Port A r t h u r in
välillä toimivan u r a k o i t s i j an Nelen
Co:n kanssa eivät johtaneet mihin­kään
sopimukseen palkkojen suh­teen.
Mutta union edustaja selitti,
että samat suhteet koskevaa kaik­kia
kaasuputkilinjalla työskentele­viä
työläisiä Port Arthurin j a K a -
puskasingin välillärja sama tyyty­mättömyys
ilmenee kaikkialla.
• , • - ,' *
Viime maanantaina Port Arthu­r
i n kaupungin valtuuston kokouk­sessa
päätettiin yhtyä protestiliik­keeseen
Toronton Transportation
Comissionin toimenpiteen suhteen
Yhdysvalloista matkustajabussien
tilaamiseen nähden. Hyväksytyssä
päätöslausunnossa yhtyi Port Art­hurin
valtuusto aikaisemmin Fort
Williamin kaupungin VsAtuuston te­kemään
vaatimukseen, että k.o. p i ­laus
tulisi peruuttaa j a siirtää Fort
WiUiamissa olevalle tehtaalle. Fort
W i l l i a m i n tehdas on ainoa maassa,
varustettuja matkustajabusseja.
Samanaikaisesti Fort Williamin
liittovaalipiirin edustaja H. Bada-nai
herätti kysymyksen liittoparla-mentissa.
Erikoisesti kohdisti mr.
.Badanai, joka on myöskin Fort W i l -
liamin kaupungin pormestari, vaa-timulcsen
liittovaltion kauppaminis­terille,
että hänen on ryhdyttävä
välittämään asiassa.
Viime simnuntaina. kalastuskil­pailussa
Thunder Bay F i s h Derbyn
ensimmäisen palkinnon saaja Louis
Geryatis toi 27 paunan "tröutun"
Nipigon Lakelta. Toiseksi dojriolstt
•nen W. Pawluk nappasi 21.5 pau­nan
"tröutun" j a kolmanneksi Port
Arthurilainen Leo Maline sai 16
paunan "tröutun"..
. •*, *; • ; ,
eSJ:n Port Arthurin osaston ko­kous
pidetään ensi tiistaina, heinäk.
8 pnä, alkaen kello 8 illalla. Ko­kouksen
olisi pitänyt olla viime tiis­taina,
mutta Canada-pävän juhlien
vuoksi o l i siirto tapahtunut Tärkeät
asiat vaativat hyvää osanottoa.
— A T H .
Japanissa aletaan
rakentaa suuria
i^äiliolaivoja
Tokio. — Täällä tiedoitettiin ku­luvan
viikon\ alussa, että National
Bulk Carriers Shipbuilding-yntiö a l ­kaa
pian rakentaa useampia 100.000
tonnin kantoisia säiliölaivoja.
Olkaa vainuU. että lähetätte MARJANNE oikealte väUtyslUkkeell^
. mistä saatte korkeimmat markkinahinnat. Me maksamme
CPR:n Express Money Oiderina Joka päivä.
PScäiseii
UIHETTAKAA MUSTIKKANNE «UOBAAN OSOITTEELLA
A N S P A CH
SUOSITUKSET VOITTE SAADA MIJSTÄ HYVÄNSÄ
ROYAL PANKISTA
Kirjoittakaa j a pyytäkää lähetyslelmashi j a tyyny
Tekstatkaa nimi j a osoite selvästi.
0EÖ. C. A N S F A C H CO., L I M I T ED
'Oidulp Toronto' R Ontario
^J:N OSASTOJEN KOkOUKSET
C S J : n Wannpln osastodi kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden vUmeisenä sunnun­taina
klo. 1 lp. osaston haalllla.
. S i h t e e r i n osoite: Voitto Lähti,
Site 11,1t. R. 3, Sudbii^. Ont.
t S l m Sairit Ste. Bfarfen osaston
sääntömääräinen kOkous pide­tään
joka kuutcauden ensimmäi­senä
tiistehia keUo 8 illalla
ömällä talolla, 321 J o lm St.
CS1;B ViKDcoavMin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Clin-ton-
haalissa Jokaisen kuukau­den
toisttiä sunnuntaina, kello
a ip. Johtokunto kokoontuu edel­lisiin
perjantatea 1 ^ 7.30 U-JMlla.
Kh-Jeenvailvtaja: A S i v e n .
2606 East Pender Sti^ Vancouver,
6. B. C .
CfUiiiToMiUiu ottstoik varshiai-nen
kuukausikokous pidetään j o ­ka
* kuukauden ensinlunälseää
maanantaina kello 8'illälla Don-haallBa.
C S J : n Timminsln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun-nuntehia
kello 7 illalla.
C S J : n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pkietään joka
kuukauden ensimmäisenä tiis­taina
kello 8 illalla ja johtokun­nan
kokous samana ilt&na klo 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite:
316 Bay S t . Port Arthur, O n t
GSJ:n Beaver Laken osastoa kuu­kausikokous
pkietään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päiyäUä osaston haaUlla. K l r -
jeenvaihtejan osoite: N. Piispa­nen.
R J t 1, Worthh)gton. O n t
CSJ:n Sadbaryn OMSIMI kokouk­set
FjMetään Jokaisen kuukau­den
ensimmäisenä sunnuntaina.
Joht<ricunU 1 Ja S m^lmantid.
Puheenjohtaja' Oaea;r Männistö
ja kh:jeenvaihtaja Aläio lOkl,
osoite Box SS4. iSudbUiy. Ont
^ Toijalassa jatkeitiiik
viime sunnuntaina S U L : n Hämeen
piirin viestimestaruuskilpäiluja kau­niin
mutta tuulisen sään vallitessa.
Viestikilpailujen yhteydessä oli
myöskin muita kansallisia kilpailu­ja.
SeivSshypyssä Eeles LandstrÖm
ylitti ensimmäisellä yrityksellä ri­man,
joka o l i 4.55 korkeudessa. Se
on kaksi sentimetriä enieminäh k u in
entinen Suomen ennätys, jonka
LandstrÖm hyppäsi Helsingissä ke­säkuun
11 pnä. Olosuhteet^ olivat
täysin ennätyskelpoiset
Gathercolelle k a ^ ^
maailmanennätystä
Brisbane.'^— Australialahien Tbrry
Cathercole saavutti ke^Oniun 28 pnä
k a ^ uutta rihteuinnin MErtä. 220
jaardilla hän sai^ ajan 236^ mikä
on tosan 4 sekuntia parempi entistä
ennätystä. 200 metrilk hänen aikan­sa
oli 235JS.
17-vuotias uimari
teki M-ennätyfesen
Los Angeles. — i7-vuotias Nancy
Ramsey saavutti viime lauantaina
perhosuinnissa uuden maailmanen­nätyksen
1.093- Entinen ennätys o li
hollantilaisen Anna Verbitin nimis­sä
ja o l i se neljä sekimtin kymme­nystä
huonompi.
Ranskan Fontaine
tekaisi ME:n
Göteborg. — Ranskalainen vasen
vällhyökkääjä Pontoine teki M M -
jalkapalloiiun historiaa ampumalla
turnauksen aikana yhteensä 13 maa­lia,
joista neljä synt3ri Saksaa vas­taan
pelatussa ottelussa UlleviUa.
Tämä on kaikkien aikojen MM-jal-kapallollun
ennätys.
Seuraavalla sijalla- on unkarilai­nen
Sandor Kocsis, joka vuonna
1954 Sveitsissä teki 11 maalla ja k o l ­mantena
brasilialainen keskushyök­kääjä
Ademir, jonka tilillä on 8 täys­osumaa,
ammuttu Brasiliassa pide­tyssä
MM-tumauksessa.
Puolan Nitek vei
purjelennon MM:n
Varsova. — Purjelennon maail­manmestaruuskilpailut
päättyivät
maanantaina. Suomalaiset Juhani
H o i t M j a Harald Tandefelt sijoit­tuivat
loppupisteissä viE^oluokassa
neljänneksi j a viidenneksi. Tässä
luokaa vei maailmanmestaruuden
puolalainen Witek ja* avoimessa
luokassa Länsi-Saksan Haase.
4>(400 nfetrin viesttn voitti No-kiaii
u i M i j a t ajalla ^ j ä
4x1.500 metriä T P U ajaUa 16.32.
SeivSs^yssä sijoittui Matti Su­tinen
toiseksi hypättyään 4.25. T,
Laitinen yUttt 4.05.
Joensuun Katajan sunnuhtidha
järjestämissä kansalUsissa yleisur­heilukilpailuissa
saavutettiin yksi
Suomen ennätys sekäi yksi keksin
kärkitulos.
Korkeushypyssä Eero Salmihen
yUtU 205. mikä on kesän kärkitu­los.
Naisten kuulaissa Ruokolahden
Rajua edustava E i l a Rohkoneh puk­kasi
13.10, mikä on 8 senttiä pa­rempi
entistä Suomen ennätystä
mikä on Meeri Saaren h i m i ^
5.000 metariä jouduttiin juokse­maan
paahtavatssa beltetesä mikä
luonnollisesti ' vaikutti aikoihin.
Katajan Matti Räty voitti ajalla
14.52,2.
Lauantaina, heinak, 5 p. — Saturday^ M y 5,. 1958 ', Sivu 3:
•K*
Rsistshin esteet
ajas^ 8.46,6
HoAova. — Semen Bdstshln
saavutti viime viikon lopulla p l -
detyfa^ kl^iallidssa tämän vuo­den
kärkitoloksen 3,000 metrin cs-tejaoksoasa.
Hänen alkanasa. oU
8.46.6.
Albanialaista
vui
Albanian kansantasavallassa on
paljon vuoriöljyä. öljyrikkaudet
ovat keskittyneet maan lounais­osaan
j a ne kykenevät tyydyttä­mään
täydeUis^ tasavallan kan­santalouden
sekä viennin kasvavat
tarpeet
Uusi korkeaoktaaninen öljyesiin-tymä
löydettiin 1957 Patosin kau-puiigin
.läheltä. Neuvostoliittolais­ten
spesialistien avulla geologit
suorittavat parhaillaan suuria tut­kimustöitä
tasavallan monissa
muissakin piireissä.
Viin^e vuonna ^Albanian naftatyö-läiset
saavuttivat suuren työvoiton
tuottaen nestemäistä polttoainetta
noin 500,000 tonnia.
Albania rakeiilaa kotimaista öl-jynjalostusteollisuutta.
' V i i m e vuo­sina
rakennetut Zerikin j a Stalinin
naftajalostamot varustavat tasaval­taa
kaikilla tSrfceiiiteä polttoai­nelaaduilla.
Lähiaikoina ruvetaan
rakentamaan vielä useita muita uu­sia
öljyjalostamoita.
^Sven Tuuvaa'^ alettiin
äkseerata Seurasaaressa
Helsinki. — Muutamien TuMiol-man
Drottningholmenilla vietetty­jen
filmauspäivi^n jälkeen on
"Sven Tuuvan" elokuvaaminen
päässyt nyt hyvään vauhtiin myös
kotimaan kamaralla, kertoo ohjaaja
Edvin Laine, joka komentelee sata-,
lukuista filmausryhmää Seurasaa­ren
Karunan kirkon liepeillä,-mis­tä
on löydetty erittäin sopiva ym­päristö
Sven Tuuvan kotipitäjäksi
Ristiinaksi. "Olalle vie, h i i , op . . . "
^ r j u i sotamies Spets sulkahattui-selle
korpraalikunnalle samaatf ai­kaan,
kun korpraali ö m äkseeraili
Sivimunalla > uusimman alokkaan
Svenin kanssa asennontekemisen
aakkosia hänelle opettaen. Pyhä-pukuista
kirlckokansaa vaelteli ke­säisellä
nummella sotaväen harjoi-tulcsen
tarjoamasta ilmaisesta hu­vista
nauttien, pahantekijä istui jal­kapuussa
kirkon oven suussa ja
tunnelma oli kaikin tavoin aito
niinkuin konsanaan Ristiinan kir­kolla
150 vuotta sitten.
— "Tuntemattoman sotilaan" r i n ­nalla
tämä elokuva on tiettävästi
suurin filmityö mihin maassainme
oh milloinkaan ryhdytty, mainitsee
ohjaaja Laine. Kuten tiedetään.
"Sven Tuuvan" on täysin itsenäisel­tä
j a realistiselte pohjalta kirjoit­tanut
elokuvaksi Väinö Linna j a lo­pullisen
elokuvasovituksen on teh­nyt
Juha,Nevalainen. Tämän vii­kon
alkupuoU on käytetty Sven
Tuuvan kotipiirin Icuvaamiseen S i ­poossa,
missä monin paikoin maise­mat
ja nimenomaan harmaat olki­kattoiset
rakennukset edustavat
mennyttä aikaa parhaalla mahdolli­sella
tavalla. Historiallisen eloku­van
tekemiseen myös Seurasaari
tarjoaa aivan hämmästyttäviä mah­dollisuuksia.
Sikäli on tarpeetonta
lähteä merta edemmäksi Iralaan.
iSlokuvaa ei kuitenkaan suinkaan
SÄHKÖKIUAS
kavpimfii* tai
maana, rtästii tySli, «n riM,
käytännSmnfn ja halpa klyttil.
TiedusteBBAa:
UNIVERSAL
STEAM BATH CO.
Pahdtak BA. 8-14n
4 Lai«ilair 8Mte ML W.
R. B. 1 Bkteftni HUI, Obt
kokonaan tehdä Helsingin liepeillä.
Iisalmen seuduilta Koljonvirraltä
on jo vainuiksi katsottu sopivat
maastot ja ympäristöt suuria tais­telukohtauksia
varten. Heinäkuun
alkupuolella filmausryhmä siirtyy
sinne. Toistaiseksi onkin filmattu
vain rauhan töitä. _ Ymmärrettävää
on, että filmauä^hmän "joutuessa
sotaan" tulevat eteen suurimmat
vaikeudet j a s i l l o in ohjaaja joutuu
koyimmalle koetulcselle. Kaikissa
suhteissa pyritään ankaran huolelli­seen
ja tai*kkaan historialliseen to­teutukseen.
Bure Litonius on eri­koistuntijana
valvonut jokaisen pu­vun
yksi^skohdän aitouden. La­vastuksia
varten on tutkittu arkisto­j
a j a koluttu museoita. Niinpä elo­kuvassa
mm. esiintyy tiettävästi
ensimmäisen kerran savolainen sa­vupirtti.
Savupirtin syntymisestä
kuten kaikista muistakin Suomen
Filmiteollisuuden Liisankadun hal­leille
valmistuvista lavastuksista
huolehtii K a r l Fager. ,
OS A J A K O
— Elokuvan joukkokohtauksissa
esiintyy pitkälti y l i 300 avustajaa.
Elokuvan Icuvaäjana on Osmo Har­kimo
apunaan Olavi TuomL Julki­suudessa
on j o aikaisemmin näky­nyt
eräitä vajaivaisia ennakkotieto­j
a osaluettelosta, mutte kokonaisuu­dessaan
on tarkempien henkiliöden
luettelo seuraava: Sven Tuuva —
Veikko Sinisalo, ukko Tuuva.— E d ­vin
Laine, äiti Tuuva — Fanny Ha­lonen,
Svenin veljiä — Kosti Kle­melä,
Leevi Linko, Tapio Hämäläi­nen,
Usko Kantola j a Voikko Sorsa­k
i v i , Duncker — Kauko Helovirta,
rouva Duncker Mirjam Novero,
Sandels — Leif Wager, Svenin pe­tollinen
mielitietty Kaarina—^ Sal­me
Karppinen, Kaarinan isä — Oke
Tuuri, korpraali ö m — Aarne Lai­ne,
Sandelsin adjutantti Matti
Oravisto, luutnantti Weber — E k -
ke Hämäläinen, sotaniies Spe|s —
Tommi Rinne. Elokuvan musiildn
säveltiijäksi on pyydetty Heikki
Aaltoilaa. "Pietarsaaren likat on
kyllä sievää s o r t t i i . . . " . kajahtelee
nyt lapsekkaan avomielisen, rehelli­sen
ja rohkean Svenin l a u l u . . ."
mutta sotamiehelle ei ne avan port-t
i i . Hah, hah, haa j a hoh, hoh, h o e
ei ne avaa.porttii, iuA, heh, bee j a
hib, hih. h i i , ön nc kummaa sort­t
i i . »
Maksim Goriun pojantytär Darja
Penkova on äikettäin vOgohjok"r
lehdelle muistellut kirjailija-iso-
IsSänst Nykyinen Vahtangöv-teat-terih
häyttllijätär Peshkovä o l i 9-
viiotias Gorkin kuollessa, joten
muistelmat valottavat kirjailijan
suhdetta myob lapsiin.
— Isoisä o l i tunnetusti j ä r j e s ^ -
tä rakasteva ^ i n e n , joka noudat­ti
ankarasti määriteltyä päiväjär­jestystä.
Hän nousi aamulla kello
nautti aamiaisen j a tysökenteli
puoli kahteen päivällä. Tällöin
häntä ei kukaan häirinnyt mutta
minun j a sisareni hän salli usein
i u l l a luokseen j a keskusteli tällöin
hyvin yksinkertaisesti j a ymmärret­tävästi,
kertoen omasta elämästään
j a neuvoen miten pitää elää.
" Isoisä p i t i kovin nuotioista j a kun
me asuimme Krimillä tai Görgassa,
hän sytytti joka päivä nuotion. Sis­koni
kanssa me osallistuimme i n ­nokkaasti
tähän touhuun, auttaen
häntä risujen j a kuivien lehtien ke­ruussa.
Nuotioillsi paistettiin peru­noita
j a munia. Nuotiot olivat meil­le
kaikille aina suuri elämys.
— Kesäisiq huvilassa asuttaen
isoisä piti tapanaan kulkea metsis­sä
sienestämässä. Näille retkille
hän otti meidät mukaansa, tutus-tutteen
meitä sienipaikkoihin j a e r i
sienilaatuihin. Hän piti paljon
myös linnuista, j a kertoi niiden elä­mästä
mielenkiintoisella tavalla.
Meillä o l i kotona myös lintuja, jois­ta
me lapset huolehdimme.
Hän antoi meille usein kirjoja
lahjaksi, joten meillä lapsilla o l i iso
kirjasto. Isoisä vaati aina, että me
pitäisimme arvossa ja rakai§teisim-me
kirjoja. Milloin hän havaitsi,
ettemme sitä riittävästi tehneet
hän torui meitä.
Kalliista leikkikaluista hän e i eri­koisemmin
pitänyt Itse hän antoi
meille vain sellaisia leikkikaluja,
jotka vaativat työtä j a askartelua.
Hänellä o l i yleensä sellainen peri­aate,
että leikkikalut ovat hyödyl
lisiä lapsille vain mikäli ne opetta­vat
arvostamaan työtä. Kun me
matkustimme pois Sorrennoste, hän
ei sallinut meidän ottea leikkikalu­j
a m u k a ^ , vaan ne lahjoitettiin
kalastajain lapsille.
Isoisän syntymäpäivien edellä
Marfa sisareni j a minä valmistim­me
säännöllisesti hänelle lahjoja.
Silloin meillä oli aina vierMta ja
jäljestettiin illanviettoja sillä iso-i
^ piti kovasti U u i l u s t a j ^ muisto
ohjelmaesityksistä. Siskoni osasi
myös hyvin piirtää j a isoisä kokosi
j a talletti näitä hänen piirroksiaan.
Muiston erään syntymäpäivän.
Sisko oli pukeutunut venäläiseen
sarafaniin j a h u i v i in j a nukkea tuu-dittoen^^
lauloi liikuttovasti kehto­laulun,
joka sai isoisän kyyneliin.
Minä o l in pukeutunut isän pitkävar­tisiin
saappaisiin j a suureen lak­k
i i n j a lausuin Nekrasoviu runon
"Talonpoika peukaloinen". Isoisä
naiuroi siUe kovasti fä sanoi että mi­nulla
on hyvä lausumistopa j a että
miuusto tulee taiteilija, mikä en­nustus
onkin toteutunut
Kerran k i r j o i t in näytelmän, jossa
•VM
muiden < sankareiden ohella \oU
jinyik kasi iMdtiJaÄ
se piatettnb esittitl j i i m i n u U e ; i ^ - ' -
kijänfi anneittiin h y v i n haitiJaAf.!0*vr
sa. Mutta pahaa h a l t i j u e i kiikSan'•-
lapsisto balunnut eittää j a s U l da
saatiin näyttelijä P. K o r i n tibän o- ^
saan. Mutto häu teki siitil ,sell«i- ^
seh, ettS kaikki muut näyttelijät pe*
lästyivät j a näytelmästä e i tullut­kaan
mitään. •
Kun isoisä asui KrimiUS, h & l I d ^
joitteU meiUe hauskoja kirjeitä: :
Eräs o l i seuraavanlaiileB: r...--:
"Rakkaat tyttäreni Maksimovnat. -
Mitäs tämä on että W yhä salrasie^ '
lette? kielestäni se on aivan sopi-matonto.
• 1.' ~ i
Tiedättekö että minä olen j o kbb^-'
to satovuotias, mutto yhä vain Juok- •
sentelen kyin vuohi, olen mukana
puhdistamassa puistoa, polttamassa rr
roskia j a keräilemässä kiviä. K u n
tulette tänne ette tunne enää puis-^..
toa, niin taitovaisti olemme sen pUÄ.~"
distaneet j a kaunistaneet OleitikUe^T;
kaataneet j a oksistaneet paljon pai>
to, hävittäneet rikkaruohot j a , ^ : . .
vonneet Joka: päivä puistossa pn <
päivällisen j a teen välillä vahvasti '
savua, sillä samanaikaisesti sieUl^^^
palaa 5—6 nubtioto, taiVasikn pn' "•
Forosasta johtovan tien yllä siMx'''
verhon peittämä. Ikävöin teitä
vasti tyttöset j a odotan tuloanner
OpiskeUa te" vielä ehditte, siUä
lette kovin nuoria j a joudutte .^f^*..^
mään vielä 90 vuotto. Mutta jotta .
elää niin kauan, on huolehdittava'
terveydestään. Ne, jotka eivät Ulio^,
lehdi terveydestään voivat k u o l l a'
jo huomenna: jäädä aut<m a U e ' t ^ '
hyttysten syötäväsi. • . i *
Minua hätyttävät kovin hyttMfstoi,
istuvat nenälle, purevat j a häiritse-^
vät työskentelyä. Yhteen niistä "kylC.J
lästyin aivan erikoisesti j a halusin '
ottoa.kiinni sen piEdiolaiseh, mutjtir '
kaadoinkin mustepullon ja tahtain
paikat musteella.
Näkemiin, rakkaat rasavillini. p y - :
sykää terveinä, — VaarL" .,. o
»•••-' - " i i .
•"••••V:;vJ
Romanian kansantosavalta on V i i -
me vuosina saavuttanut s a n ^ hy- ^
viä tuloksia terveydenhuollon alal- •
la. Kun vuonna 1944 Romaniassa
oU ainoastaan 10,000 lääkäriä, n i in
nykyään sie]|ä on lääkäreitii 21,000.
TäUä hetkeUä on tassivaUassa lää­käri
jokaisto 800 asukasto kohti'
sitä vastoin kuin 1938 o l i y k s i läii- > -
käri jokaista 1,895 asukasto kohti.
Potilaanpaikkpjen iluku sairaaloissa
on lisääntynyt kaksinkertaisesti.,.
Lasten kuolleisuus on vuoteen 1 ^
verraten vähentynyt puoieUa j a ylei-"
hen kuolleisuus on vuoteen 1 9 3 8 "
verraten alehlunut 48,2 prosentilla.
Miltei täydellisesti on päästy sellai-sisto
taUdeisto, jotka aikaisemmin
veivät hautaan tuhansia ^^ihmi^iS.
Esimerkilcsi malariatopaukset ovat
vuoteen 1948 verraten vähentyneet
99 prosentilla.
Syvänä surulla ja kaipanksella Ilmottamme, että rakas mieheni'
ja poikamme Salon isä
KALLE AUGUST LATVA
nnkkol kuolon nneen Wellesley-salraalassa kesäkdnn 22 pnä 1958.
ankaran syöimtaodin murtamana Joka leikkanksUieai - tuotti hänelle-ankarat
tuskat, jolta hän kärsi j a kräU lähes kuusi viikkoa Ja Jotka
kuolema lopetti. . . .
ttän oU syntynyt Forssassa, H.L.. joolakattn 20 pnä 1898, oli kaot-lessaan
68 v. 6 kk. l a 22 päivän Ikäinen.
Lähinnä kaipaamaan ^ hänen vaimonsa Tyyne Ja poikansa So­lo
perbeineen j a veli, John Latva perheineen Torontossa sekä kaksi
siskoa, mrs. .%nne Lahtinen. Torontossa, O n t Ja mrs. Bauha E m l a ,.
Nenvosto-Karjalassa Ja malta snkolalsia Canadassa Ja SoomcKa sdtä
snori toveri- Ja ystäi«Joukko täällä.
Vainaja <A 27 vaotta CNB:n rantatien pylvelokscssa, kidklen,
Ontarion ja-Qnebecin maakunnissa.
Vainaja, saatettiin Thompsonin hantaostohnlstosta vUmeiseenle-po(
m Monnt Pleasant haatavsmaahan kesäkään 2;^ p:nä, toveri Etno
LaaJkso pnhöi vainajan pitkäaikaisesta monipoollsesta työstä Ja t o i - ,
Wiimiff«fff uuden kotimaan hyväksi. Hän saapol Canadaan Säolt SDeJ'
Marieen syydmossa 1912 Ja sidltä mnottl Torontoon vuoden 19Ut.
alassa, ollen koko tämän 46 vuoden ajan CSJ:n Jäsen, niin Sootsa.
koin Torontossakin. Työsahtelden takia el hän osallistanat jlrJestStf
toimintaan.
Ryhmä-Toronton Finlandla-knoron Jäseniä lauloi kauniin, tllat-suatcen
sopivan laulan G. Gostafsonin Johdolla.
Haodalbi laski Eino Laakso € ^ : n Toronton osaston Jäsenistön'
' teppdleen, laosaen viime tervehdyksen osaston jäsenistön puolesta.
Haataoksen Jälkeen siirtyi sarasaattae Don-4iaalin ravintolaan.
Jonne oli järjestetty kahvltarJoUa suruvierallle.
Elon polkua kun yhdessä kuljettiin,
vaivat ja vastuikset oli helppo voittoa. Z
Nyt kuold sinut riisti rinnaltoln, ^
hävisit kuin {^vän aurinko illan tullen.
Njrt yksin Jäin eloni polkua kulkemaan...
Kaihomielin ain' kaipaan ralckalntain. ' -.
Valmoal Tyyne. "
ISXLLE
Päivä sammui, lito >saapul,
kuolo vieden rakkaan isäni.
Surumielin, kaihomielin,
kaipaan sua. rakas isä,
eloni iltaan asti.
Poikasi Salo.
ISOISXLLE
Oi, auriäkoinen, paistaos
Kalle-isän haudan päällä. ^
Mun sydämeni itkee, k a i p a a . ..
Oi, KaUe-isä. kaUein kaivattmil.
Muistos mulla säilyy kauan,
kauniina kuin kesäpäivä kirkas.
Guy.
_ KIITOS
Lausunune sydämelliset kiitoksemme omaisillemme, tovereUlemmie
ja ystävillemme lämpimästä myötätunnosU Jä osaiiotötta suruummo
näinä däntome valkehnpina hetktaiä. Lätemfan osanottonne snxsimir,
me antaa mciille voimia kestää tämän osaksenune tiiUeeh ankaran'"
iskun.
> TTTNE J A a u t o LATVA
166 Gambrldge Ave. Toronto, Ontario
yi: t ' -
ft.S-.'..'-ii'c»"-i-':-.-