1958-07-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Slvtt J La^äntama, beinäk. 5 p. — Saturday, Jiily 5, 1958
VAI» A US OJnnm' Independent Labor
OitmM-muaUfi CvaaOim JSs-
. jtfätert. <»te#8. Pubi'
u . . ^ ^ fturioe ^ vieekly} Tundays,
ISnuadays and Saturdays by Vapsius
FobiUbliig Oämpany Ltd^ at 100^2»
JCIm^Si W^ Sudbury. Ont^ CaöMft.
Ttilephones': Bus. dthce OS. 4-4264;
Bditorlal Office 08; 4-4^. Manager
S. SiiksL Bditor W. Eklund. MalUng
address: Bktx 69, Sudbuiy. Ontario.'
Adverldslne ratiee npon appUcatloa
rrnAtJäKmNA*:
Canadassa: 1 •k. 7JOO « kk. S.T5
. 3 kk.aJ8S
Tl^yisvallOlssa: l vk. «JOO t kk. ISQ
Suöm^: > 1 i l c 8.50 6 kk. 4.75
Vajaa kuufc^uytöi iuiuijuhlaa^
Nyt ori enää vajaa kuukausi Canadan suomalaisten vuotuilleen
siiu^jiihlaan — CSJ:n ja SCAULrh toiseen yhteiseeii.
XJiltö-, laulu- ja soittojidilaäftj mikä pidetään tänä vuonna
Port Arthurissa — sikäläisten maanmiestemme suuressa
kulttuurikeskuksessa. ,
;JuhlieA suurin ja raiskain valmistelutyö tehdään luon-nolii^
estr paikan päällä, Port Arthurissa ja lähiympäristössä,
mutta olemnie vakuuttuneita 'siitän että tarmokkuudestaan
ja ^itteliäiäyydestään tummetut sikäläiset kansalaisenone tulevat
selviytymään tästärah iSuururakasta liehuviri lipuin.
Port' Arthurin ja ympäristön suomalaiset kulttuuritoimin-na|
r'yjStavät ovat jo tehneet paljon työtä tämän suurjuhlan
oimt^tuniisen ja sinne saapuvan suuren juhlayleisön palve-letjiteen
hyväksi. Se on takeena siitä, että tähän suurjuh-lauftfOs^
Uistavat ohjelman- esittäjät ja juhlavieraat tulevat
ölemaan.tyytyväisiä juhlan järjestelyyn ja niyös ns. ylei-se^
ai palveluun.
*,^utta.tällaisen snurjuMM valmistelu ei suinka?in ra-joifti
yksinomaan, eikä lähielStulkoonkaan siihen mitä Jär-vienpääa
Jcahsalaisemme tekevät. Päinvastoin on asia, sillä
sadat kuorolaiset, urheilijat, voimistelijat ja muut ohjelman
esittäjät ovat ^asiallises,ti puhuen valmistelleet koko talven
tatä/^juhlaa joko harjoHteiemalla ui:heilukuntoaan tai valmistelemalla
lauluja ja muita ohjelmanumeroita esityskun-toon.
'j. paikallisista uutistiedqista olemme myös saaneet nähdä,
että,, esimerkiksi Tofontossa pidetään ''pieni" liitto- ja
laulujuhla ja sud]fc>urylaisi^t järjestävät samanlaisen tilaisuuden
parin viikon, kuluttua, ja nämä edustavat vain kahta tilaisuutta
monista. Sen lisäksi 001 talveh aikana kerätty va-rojtf/
Juhlaan osallistumista varten yhteisesti, ja yksit^sesti
cm^lSx^estetty Ipmia ja myös varoja, jotta voidaan mennä tä-hlULarvotilaisuuteen,
missä:hyvän ja monipuolisen ohjelman
lisällä on ensiluokkainen tilaisuus verestää vanhoja tuttavuuksia
ja solmia uusia ystävyyssuhteita maanmiestemme
keskuudessa, jotka asuvat monesti satojen, jopa tuhansien-kin
mailien päässä toisistaan.
K^kki nämä juhlavalmistelut ovat tietenkin tämän viimeisen
ki^ukauden aikana kovassa käynnissä, sillä yhteisesti
omaksuttuna tavoitteena on, että tästä juhlasta tulee en-ti3ta
suurempi, entistä antoisampi ja entistä enemmän kans-saifamistemme
yhteishyvää ja y^teii^nnMnäri^stä edistävä
suurtilaisuus. Me . tuonriollisesti toivomme kaikkea hyvää
tulevalle suurjuhlalle ja sUle työlle, mitä nyt tehdään sen
onnistumisen hyväksi.
Neuvostoliitto on myÖs hiioiriattu ja nopeasti kasvava
"turistimaa", kuten meidänkin maamme, Canada.' Mutta toisin
kuin onian maanmie suhteen, Neuvostoliittoon kohdistuva
turJstimatkailu on täällä vähemmän tunnettu.
Lehtemme toimittaja W. Eklund, joka vieraili vastikään
turistina Neuvostoliitossa, on voinut henkilökohtaisesti todeta,
että -turistien tapaaminen ei ole Neuvostoliitossa lainkaan
harvinainen tapaus. Meitä kiinnostaa kuitenkin tämä
asia:laajemmalta pohjalta mihin ylettyy yhden miehen hen-kilSJcöhiainen-
kokemus. Täs;äyhteydes^^^ kiintyy huomio en;
sinnSkin siihen, että N-liitÖnturistimatkailu linja- ja hen-
MlrautoiUa SuoMen kautta aukesi viime tiistaina, eli Canada
jmivänä. Heti kun Suomessa tuli tunnetuksi, että tämä
xnaantcHitse kulkeva turistimatkailu avautuu Suomenkin, kuten
aikaisemmin Puolan kautta, asia ^ i suuren huomion
oä&^n. Kaikki lehdet julkaisivat silloin lausimtoja'ja arvioita
siitä, kuinka paljon tul^e esimerkiksi ulkomaalaisia
aitoilijoita Suteen jatkalakseen sieltä matkaansa Neuvostoliittoon
mikä tietysti auttaa paljon myös Suomen tu-rftUliikennettä.
- M välillä on siis
jo avattu Ittrolahden ja Vaalimaan kautta niin, että turistit
voivat meftnä maan itäiseen naapuriin määrättyjä reittejä
pftkin. Suomalaisten turistien kannalta on tässä yhteydessä
Vikrmaan erittäin mieluista se, että matka kulkee Kannaksen
kfiutta samalla kun meno- ja paluumatkalla pysähdytääi^
pariksi tunniksi Viipurissa. Kaikki merkit Suomessa viittasivat
siiheri,että automatkailu Neuvostoliittoon muodostuu
siielifi hyvin vilkkaaksi jo tänä vuonna. Epäilen^ttä saamme
tulevaisuudessa nähdä, että joitakin canadalaisiakin tulee te-kjfem^
än tämän turistimatkan autolla.
*'Yli 160;000 ihmistä tulee tänä vuonna kulkemaan turis-tHeiUamme",
sanoi Ammattiyhdistysten Keskusneuvoston
turisViliikennejohtaja y. Orfanitsky Literaturnaja Gazetten
Iqijeenvaihtajalleantamasisaan haastattelussa kesäkuun lo-fflUIa,
selostaen: "EriTsois^turistiiäivoja tulee kulkem
Yol^a, Kama, Oka, bmeprjar^loskova-joUla, Laatokalla ja
Volfea—Don kanavalla. Turisteille järjestetään 20 päivää
Irestäviä miellyttäviä jokilaivamatkoja Moskova—Astrakan
-^Mittekova, Moskova—Ufa—Moskova, Gorky—Moskova—
Qorky ja muille reiteiUe. :
* /'Matkailijat vierailevat KrasQojarskralueella, Kazakh-stanissa.
Altaissa, Uralin vuoristoalueella, Seliger-järvellä ja
Priozerskissa, mutta kaikkein pidetyimpiä «turistien reittejä
oii kuitenkin 'edelleenkin maan keskialueilla. Krimillä ja
KaukaiBSiassa..."
I Säimerkkinä mairfitaah,: että Moskovan hotellit ottavat
iftrk3t&£n päivittäii^ vastaan tuhannenkin turisUa, Leningra-cutt
hotellit '700 ja man 146 turistikeskusta vastaanottaa yh-tcenlaski^
päivittäin yUM,ÖÖ() turistia.
li Kiiten ylläolevasta n^syy, Neuvostoliitto on ryhtynyt
i^ikottei|i kehittämään myös ulkomaista turistimatkailua,
ralkt tekee tuhansille ulkomaalaisille mahdolliseksi tutustua
bmilji^sibfiih jä -korvin sikäläiseen elämään — ja on saidalla
^^rta^ erfis tuntuva Wrkki siitä, eitl. N-Uiito vöi nyt jo,
||^:aiikajisaälityvässä määrässä käyttää voimiaan sellaiseen-
1^, milfä vielä muutama vuosi sitten pidettiin bäipeettoma-
^^vuoksi^kun maan voimavarat oli käytettävä paaasias-
Mix^tkaan teollistiud^n kehittämiseen; TuristimatkaUun.bh-x
i»lMK^iMttäin' ön se. että tiiristieö käytettäviä ori paljon
*l:lS(Otelleja ja muita iriajäpai^pja, riiitfeä vaativat tuhari-
^*^tekijöitä. Turistifn'^tl<^lunkiri kehittäminen Neuvos-kuvaa
siis tavallaan sen maan suurta edistystä.
ä la
HelsinkL — (Lentoptostltse). — 1A-pln
yötön yö. Jolloin kesUyön auHn-ko
lAlstaa niin hytille kuin pf^tioU-lekin,
j&l valitettavasU kyllä nytkin
näkemättä.
•Mutta ^d&nkesän kauneuttaan ub-
Kova synnyixunaani oli todella tcdtA-lyttävä
Ja rakkaita lapsuudenmuistoja,
elvjrt^tänyt nähtävyys "Finnairin"
• 2-moottoi1sen lentokoneen lä-hestyes^
^Suomenlahden puolelta
Helsinkiä. ,
Matkaani suosi erittäin kaunis,
aurinkoinen, tyyai ja kirkas, päivä
— juhannuspäivä 1958 — jota valitettavasU
kyllä muodostui Utapäiväl-lä
jatkuvaksi sateeksi juhannusta
vanhojen perinteiden mukaisesti
juhlivan Suomen nuorison suureksi
mieliharmiksL
Lensimme NL:n laajojen maa-alueiden
yli, noin tuha^ kilometriä
Mo^Vasta Helsinkiin. AUa näkyi
suuria vainioita, erikokoisia asutus-keskuiasia,
mutkittelevia maanteitä
ja jokia sekä joitakin järviä ja huomattavasti
myös metsämaisemia.
Onnetar hymyili matkamieheUe
iMelä s&äll. että sinä päivänä oU
Moskova-^Helsinki-linJalla suomalaisen
koneen lentopäivä, ja , niinmuodoin
sain Suomeen tullessani tilai-suudeh
tutustua myös Suomen lentoliikenteeseen
— mieDyttäyä-tuttavuus
sellaisenaan.
Suomen puolelle saavuttua avautui
silmien eteen tyypillisen kaunis
suomalainen niiäisem^uva pienine
peltoUlkkuineen ja aitoineen sekä
loppumattomine vesistöineen ja met-säseutulneen
sekä pienine asutuskeskuksilleen.
•• ' . • » • ••
Puhdas, kaunis ja erittäin nyky-
.aikainen Helsinki on kasvanut paljon
sUtä jolloin yli 30^ vuotta sittep
astelin sen. katuja maan ilmavoimissa
palveliessanL Heldngistä on todella
tullut vUkas maailmankaupun-ki!
Maan päätuupunkina Helsinki on
hallituksen Ja eduskunnan kaupunki,
missä on turistille paljon mielenkiintoisia
nähtäV3ryksiä — predden-tin
linna ^suurtori, kansallismuseo,
olympialaiskylä, uimarannat ja l i i kelaitokset.
,
Vantaanjoen suulle rakennettu
Helsinki on myös maan suurin tuontisatama
ja tärkeä teollisuuskeskus,
missä sykkii luonnollisesti Suomen
työväenliikkeen sydän. Arvaa siis.
että synnjönmaan suurimpaan sivistyselämän
keskukseen tulleella mat-kamiehellä
ei voi mitenkään olla läheskään
riittävästi a&aa kaikkiin
nähtävyyksiin tutustuakseen.-' Kaiken
mutta sitä itoemmän s^a ^ o i n mat-kamiest
:lteeÄar mkaseu
kaikkiaan olin väin viikon i^vät
Helsinglssäl . >-
Matta niin paljon koin Hdsin-gtstä
öllidkin kerrottavaa, kalkkein
miellyttävintä oU väestön yMnen
yatäväiUsyys Ja erikoisesti Suomen
työvämlUkkcen miesten ja naisten
osoittama väUton toverans Ja ystävyys.
Pakostakin tali mieleen
ajatus, että saomalaiset eivät taida
loppojen topaksi olla läheskään
niin Jörö^ Ja Itscensäsnlkeatanei-ta,
miksi mdtä on kavaUta?
POBIKIN ON
"KASVANUT MUOTONSA-Junamatka
Helsingistä Poriin on
pikajunallakin hitaanlaista kyytiä,
TyypllHsttä on Suomen p^UliB<3suo-rat
ja kauniisU kaiv^ut ojfat^ joäka-laisia
ei nSh&: ^ parentthin Canadassa
, kuin inonessa muussä^Mian
maassa. l^iMeÄ^^
nomit ja maanviljelijät ovat vakuuttuneita
näiden ojien tarpeellisuudesta,
vaikka ne vievätkin paljon alaa
pienistä pelloista ja,antavat pyörtä-nöillään
"rauhoitetun" kasvualueen
ritöaruohoille?
Erikoisen sibnääniriMavaä on
snomalalsella maaseadnll» siisteys,
hyvä ^ j e s t y s Ja rakenhnsten suhteellisen
hyvä maalL Pedot ovat
Umeisesti hyvtai hoidettoja. Kond-ta
ja Bi«|knviIjelysväBneit& ei ajelehdi
taiiyasMIä ja yleeii^ (antoa,
että , inaa^eadpi ^SioiUte^^
voittaa ala» SnomesBiddn.- vaikka
lievosia näkyy olenvikin vieB
miltei joka taloaMu .«Nyt on vain
yksi tai kaksi hevosta sdhisfaBa-
Un taloissa minä^ oli ennen 5—€
hevosta", selosti mlnalle eiju mat-lutknmmpanL
Varsinkin OSlokemäenjoen laakso
antoi vieraiUjalle hyvin myönteisen
ja kauniin liuvan Suomen maaseudusta.
Porin kaupunkiin tutustuminen oli
tietenkhi entiseUe porilaiselle' "yks'
tärkee asia". Haikeudella. sain kuir
tenkin muistella entistä "Charlotta"-
siltaa, jota joka keyät^haettiin Joen
alajuoksusta, minne jäät sen olivat
kuljettaneet. Nyt sen tilalle oli rakennettu
komea kivisilta. Rautatieasemakin
on koikonaan uusittu ja uudessa
paikassa, vanhan aseman ollessa
nyt asuintalona.
Kahdeksan tai yhdeksän kertaa
maan tasalle palanut Pori — Joka
on Juuri viettänyt 400-vuotisjuhlaan-sa
— on tämän 30 vuoden aikana
"kasvanut muotonsa", kuten Mat-sonskan
vasikka ennen muinoin. On
rakennettu vallan uusia kaupunginosiakin,
"käpäräkangas", missä lapsena
leikimme, on nyt kokonaan
asuttua seutua. Samoin "ampuma-paviljonki"
jne. [.Kaupungin Vanha
osa on myös melkoisessa määrässä
uudistunut. Totta, että paljon on vielä
vanhaakin, mukaanlukien avohi
kauppatori ja ainakin yksi "vosikka-kin".
Mutta esimeifkiksi kouluja on
rakeimettu useita. Uusien kansakoulujen
lisäksi sain nähdä (tosin vain
ulkoaiHiin) poikien uuden ammattikoulun;
rakenteilla on kauppaopisto
ja tyttölyseo. Poikalyseo valmistui
vasta vUme vuonna jne. UlkopuoU-sestaldn
käiityksestä näkyy, että'
Porissa on valkiitusvaitahien Ja voimistuva
työväenliike.
Erikoisen, miellyttävä oli liyvin nykyaikaiselta
näyttänyt kunnallinen
lastenkoti. Joka*W4 rakennettu orpojen
Ja muiden osattomien lasten suojaksi.
Kaupungin puistoja on edelleen
kaunistettu ja niiden yhteyteen on'
rakennettu myös leikki- Ja kahlaus-paikkoja
lapsille.
Kaiken kaikkiaan varoittaisinkin
entisiä porilaisia, että ottavat "oppaan"
matkaansa jos vaoslkymme-nien
i^ustä menevät kotiseotaaan
lutsomaan, sIM niin paljon on
paikka, maattonat varsinkin sen
TYÖSKENTELEVÄT ORJAN ASEMASSA
Etelä-Afrikan kultakaivosteolli-suus
perustuu kuIkuVöläisiin, jonka
tuloksena on kauhea ihmishenkien
menetys, miljoonien maatyöläisten
köyhtyminen, perhe-elämän
rikkominen, kurjimus ja epätoivo.
' Etelä-Afrikan kultakaivosfeolli-suudessa
työskentelee noin 300,000
värillistä ja noin 41 valkoihoista
työläistä. Kaikki alkuasukastyöläi
set tekevät työtä urakalla, jonka
;johdosta omistajat ovat sitoneet
työläiset itseensä sellaisilla ehdoil;
la, jotka loukkaavat kaikkia kansainvälisiä
työsuhteita, joita, pidetään
kohtuuliseha sivistyneessä yhteiskunnassa.
Urakkatyösopimuksen -mukaisesti
työläisen on elettävä yhteisissä
asunnoissa, tehtävä heille taijottua
työtä, alistua työnjohtajiensa mää-rayksun,
tehdf työtä päivällä taikka
^öUS ja sunnuntaisin, jos UOPA-taan.
Jos pakenee niin siitä seuraa
kahdtn^ kuukauden vankeus.
Työnantajat^ihääräfivSt palkan. JBi
ole olemassa lAinkäänlaista tietä
neuvottelulle. ,>T--
Ei ole liioiteltu jos sanoo
teisasunnoiSsa elämisen pakkoa ,or-jasysteemiksl.
Afrikkalainen k&tvi^
työläinen on sidottu kaivosyhtiöön
ural^asopimuksen ajaksi. Hän el
saa matkustaa pois paikkakunnalta
ilman passia. Tämä annetaan hyvin
harvoissa tapauksissa. KaivospoUisi
vartioi kaivoksen portilla. Kaivo)^
työläiset nukkuvat petonllavoilla.
Patjoja ei anneta. Olosuhteet vaihtelevat
eri kidyoksiUa,.mutta._tavaL-lisesti
40—50 miestä nukikuu samassa
huoneessa. Naisia ei päästetä
miesten yhteisasuntoihin eivätkä
kaivostyöläiset ^M vierailla lähellä
olevissa afrikkalaisissa kaupun-
«eissa. ^
Yhteisasuniojen johtajilla on ehdoton
valta älalriinsa ^rikkalaisii^
työläisiin. Monet n i i s t i johtajista
'laativat" omat lakinsa, joiden mukaan
voidaan nun. vähentää sakko
p!dkasta. Afrikan Kaivostyöläisten
Union (jossa on vain valkoihoisia)
antamassa todistuksessa kuvataan
kuinka yhdeltä puolelta afrikkalainen
työläinen on kytketty käsiraudoilla
kyyristyvään asentoon maahan
ja toiselta puolelta yhteisasuntojen
vangit pidetään lämmitä-,
uunissa, josia he tosiasiassa paistuvat
Miehet makaavat pyytäen armoa
valtiolta. Yhteisasuntojen systeemi
sallii kaikenlaisia väärinkäytöksiä
eikä työläisellä ole minkäänlaista
suojaa.
y. 1911 laaditun kaivoslain mukaan
kaivosalue on pyhitetty paikka.
Kuten aikaisemmin mainitaan
yhteisasuntoihin ei saa mennä i l man
lupaa. Kokouksia ei saa pitää
ilman johdon antamaa oikeutta siihen.
Tämä on ollut suurin syy mikä
on ehkäissyt afrikkalaisten kaivostyöläisten
järjestymistä.
YhUöt ovat jsftkavasU kieltäytyneet
tunnustamasta t^kka neuvottelemasta
kenenkään Afrikan kaivos:
työläisten edustajain kanssa. V.
1946, jolloin afrikkalaiset kaivostyöläiset
lakkoutuivat Witwatersissa
vaatien 10, shillingia päivässä, käytettiin
aseistettuja poliiseja lakon
murskaamiseksi. Työläiset ajettiin
kaivoksiin pakolla ja kun he pala-
.sivat maan päälle,'niin poliisit ajoivat
heidät takaisin käyttämäUä kyynelkaasua
^ ja patukoita. Ainakin
kuusi kaivostyöläistä sai surmansa
jajsatoja.Ioukkiaäntui yhteenotoissa.
Afrikkalaisten Kaivostyöläisten
Unio, joka jirjfesti tämin lakon,
murskattiin ja 11 vuotta on kulunut
eikä tätä kaivostyöläisten unioa
ole voitu uudelleen järjestää. Valkoihoisten-
XansaUiseUa Kaiiostyö-liisten
Uniolla on kistesäin monopoli
eikä se ole antanut apua af rik-kalaisUle
kaiyostyöIäisUle.
[ Jiohdalta.. Niyttjut siis
i>yjjniaMj([^jlncisiw ^^j^pij|iJi|tieet' ja
edistyneet ihnan mtffoafcte!
"ioiSEä. PUOL J C O ^ ^
I^toihatka Helsingit Turkuun
k^tSä ,yain 45'iäjbDt4uttla,*mutta^täl-r
lä ajalla saa nähdä paljon Etdä-
Suomen kauniita maisemial
Kaikesta täkee. että Turku on todella
vanha, historiallinen kaupunki.
Kuten muissakin vanhoissa kaupungeissa,
Turussa on mutkaisia ja
kapeita katuja sekä melko runsaasti
matalia puutaloja, -vaikka keskikaupungilla
onkin jo leimaa-antavana
piirteenä modernit kivirakennnkset.
Osa kaupungista on kuitenkin vanhaa,
milteipä aikansa elänyttä.- ,
Turku on rakennettu!, Aumjoen
molemmin puolin. Tästä johtuu, kuten
tiedetään, että 'turkulaiset on
helppo löytää, vaikka heitä onkin jo
noin 100,000 — he kaikki asuvat
"toisel puol Jokke".
Maan entisenä pääkaupunkina
Turku on Suomen toiseksi täikein
sivistyskeskus, sillä onhan siellä Suomessa
ja yleensä suomalaisten keskuudessa
hyvin tunnettuja opinahjoja,
kulttuurilaitoksia ja muita instituutteja.
Pelkkä automatka kaupun-ghi
ympäri ahtaa todella paljon nähtävää
— ja ajateltavaakin.
Turku tunnetaan jo pakanuuden
päiviltä huomattuna Guiuppapaikka-na
— siksi suuntasin askeleeni kauppatorille,
mikä näyttää olevan vieläkin
suuressa kansansuosiossa. Viivyin
hetkisen mm. kala-osassa ja
siellä olikin paljon kalaa — silaklcaa.
lahnaa, säynästä ja haukOa. SUakat
eivät kuitenlkaan olleet kuten ennen,
vaan paljorf entisestään suurempia!
Selitys on kuulema se, että silaklcaa
pyydetään nyt paljon kauempaa mereltä
ns. vetonuottien avulla.
Kauppa-aika' oli päättymässä Ja
siksi kalaa myyvät emännät huute-
Uvat: Ostakaa hyviä silakoita "viisikymppiä
kilo", "komeita lahnoja
50 mk kappale" tai "jos ostatte 10
lahnaa, saatte ne 'kaikld 200 mk :11a".
(Mainittakoon, että ammattimiehen
tuntipalkka on saamieni tietojen
mulcaan noin 200 mk.)
Kalaan en luonnollisestikaan Turussa
(enkä missään muuallakaan
Suomessa) tällä matkalla päässyt,
mutta ilman muuta oli selvää, että
tilasin ravintolasta "pariloitua" lahnaa".
Hyvää kalaa, kuten pitikin,
mutta toisin kuta muistelm, senkin
syömisessä tarvitsee vanha mies silmälaseja!
Rajoitetun tilan vuoksi en voi nyt
ykdtyiskohtateemmln kertoa kaupungin
nähtäV3^ksistä. Mutta kiitos
sentään ventovieraille turkulaisille
ystävällisyydestä ja auliista auttavaisuudesta.
"UIAN PALJON
KOMMUNISTEJA"
Tampere on suuri Ja kautta maan
tunnettu teollisuuskeskus Ja niin-m^
odota tein pikamatkan sinnekta.
Itse kaupunki antaa hyvin nykyaikaisen
ku^ji^. San leveät, .ja sudlälr
kadut ovat leimaa-antavana piirteenä
sen uudenaiilcaisesta rakennustavasta.
Korkein asOintalo, minkä kaupungissa
näin, oli 14-kerrokstaen —
Ja bussilla Helsingistä pata kaupun-kita
tultaessa matkailija näkee, että
kaupungta rajalle oh sodan jälkeen
rakennettu useita uusia —6—7-ker-roksisia
asutarakennuksia. Kaupunki
sijaitsee luonnonkauniilla paikalla
Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä
kannaksella, kahden puolen Tammerkoskea,
mihm on rakennettu
teollisuus- ja voimalaitosten hyväksi
ataakta kolme patoa. Pyynilcta harjulla
olevasta korkeasta näkötornista
voi matkailija nähdä yhdellä silmäyksellä
koko kaupungta kaunitae
3rmpäristöineen.
Tampereella tapasta kuitenkta
erään äärettömän tyytymättömänidn
tyypin. Hän sanoi olevansa eläkkeellä
olteTO «ntoen jrautsi^etiyöl^ *aflta^u«i>fK^
jol9t^8aai;3ayB(Ä
S^uuUuaan; lettä -«Om
kaiataoQ^^ pöy^Bfini Istunut mies va-
Ut^: Reillä (ta täällä Tiimpereidla
hirveästi iommunlsteja — tällk ei
niit& onneksi ole siellä Amerikassa?
My^ettyäM sen tosiasian, ett&
Amerflcassa on suhteellisesti paljon
vähemmän kommunisteja kota Suo-'
messa, uusi ystäväni valitti edelleen:
"Kaupungtavaltuustossakta on enemmän
kansandemokraatteja, kuta mi-hinkään
muuhun ^puolueeseen kuuluvia
— ja porvareita on vata muu-
'tamia. Yhdessä sosialidemokraattien
kanssa nämä muutamat porvarit orät
kuitenkta tärkeitä miehiä, sillä siten
on yhteistuumta tähän mennessä
voitu pitää kommunistit kurissa."
"Miksi ette sitten ää^estä^kommu-nisteja
ja muita kansandemokraatteja
pois. jos ette niistä tykkää?" ky-sna
mtaä puolestani. ,
' ^ i k ä s siUe mahdat^ sanoi vilkkaasti
jutteleva ruokailijakumppani-nL
"Tampere on suuri teollisuuskaupunki.
TäSM. on paljon työläisiä ja
vähän porvareita. Pahta puoli on siinä
että työläisten eQemmistö äänestää
kommunisteja. Minkä sille sitten
teet!"
"Mutta eikö Arvo (Poika) Tuominen
ole moneen kertaan lyönyt Tampereen
kommunistit maan rakohon?"
"Poika Tnomtaoi! Mitä sellainen
jokapaikan höylä saa toimebsL
Mahdollisesti hän tolee nyt vaB-toksi
edaskantaan, mutta i t i i iA en
siitä midhestä välitä. Kommanls-
Ut ovat pahoja, matta hddät tunnetaan
ja tiedetään. Mott» kaks
tietää, mikä kala on Arvo Toomi-nen?
Eilen Idivas kommanMl, tänään
vielä kUvaamid konuhaids-mta
yastostaja! BiQtä lienee huomenna?
Taitaa olla p-«lu kala
koko mies?"
Tamperelaiset ovat ylpeitä komeasta
tcaupungistaan ja ennenkaikkea
eltavoimalsesta • työväenliikkeestään.
Juttelta monen tamperelaisen kanssa,
jolla on vuoren varma usko paremman
päivän koittoon, vaikka
tjöttömyys Ja sitä välittömästi scu-j
raava puute onkta tänä talvena ollut
tamoerelajsten vitsauiksena, kutoi
se on oUut, Ja on vieläkta koko Suomessa.
Mutta tämä työttömyys, puute
Ja myös epävarmuus huomisesta
on varmasti ohimenveää laatua, sillä
ennemmta tai hiyöhemmta suomalainen
työmies ja -nataen tekee
suurperkauksen näistä paheista, sanoi
eräs helsinkilätaen metallimies,
joka kertoi .avoimesti minuUe, että
hän äänestää nyt ensimmäisen kerran
kansandemokraatteja.
Suomalaisen työmiehen sisu ja sit-
|äs kanndDdliä^^
'j^dmidDUi^^elsb^ . 'iril^^l^iä^^
hai;4»^;siaan, että smmil^0i't^
i^BB^pn lyöty, •hcnöifS**!^^^
t ^ t t s ^ Isoisten t o t e a^
väecOiilclceai oikeisto ta-
^IJ^rjyJMBa |W|gän
horjutetuksi suomalaisen työmiehen
vuorenvarmaa uskoa työväenliikkem
oikeutetut ja siihen, että tySskentele-mällä
työväenliikkeen riveissä voidaan
parfaäta ja antoista panos an-:
taa koko kansakunnan hyväkd ja
onneksi..
Tämä henki Ja ajatus tuli sivu-menn
»i sanoen esita moneUa^erl tavalla
ja moniUa eri paUdcakiuudljNi,
missä oUn keskusteluissa suomalaisten
kanssa. -'^ •
Terveisiä siis kesäisestä Helsingistä
Suomessa vieraUunl viimeisenä
päivänä. — W. E.
IB TÄTÄ
KES»JSTELU POLIISIN
r - 'Sfä[okaappai ! n^W^ olkaa
hyvä, tulCHäko siiti^s^Uro^ jos sa.
noo konstaapeliaail^?. /
— No se «iyt <a(g|^^f^
: — Mutta Icä^cäm^ä^^ kons-ti
»l^liksi, tiiieeM W sakkoa?
--- E i Ueteniään?
— Sepä oikein hyvä. No hyväsj^
nyt vaan konstaapeli.
VA«6im ETUKATEEN
Tunnetta nSytteUjätäryUättimie.
hensä suuteltemassa sihteeriään ja
sen johdosta soitti eräälle lehdelle
ja pyysi panemaan lehteen i,muisto>
kirjoituksen miehestään. ' -. /
Toimittaja haiusi lähempiä tietoja
ja ^ s y i m i l l o i n hänen miehensä
oli kuollut.
"Hän kuolee tänään iltapäivällä'\
kuului vastaus.
Neuvostol
n
iitön ja dtiomen
luja ystävyys
Neuvostoliiton ja Suomen kansojen
ystävyys ja yhteistyö pohjistuu
hyville perinteille. jEIyvät daapu-ruussuhteet,
keskinäinen kanssakäyminen
ja vastavierailu ovat antaneet
Neuvostoliiton ja Suomen kansojen
suhteille erikoista lämpöä ja
sydämellisyyden tuntoa.
Suomalaisten vieraiden kohtaaminen
Moskovassa, henkilökohtaiset
käyntini Suomessa ja tässä vieraanvaraisessa
maassa käyneiden neuvostoihmisten
kertomukset ovaf herättäneet
minussa erikoisen suurta
kunnioitusta ja rakkautta Suomen
kansaa kohtaan. Yhdessä lukuisten
muiden neuvostotyöläisten, talonpoikain,
virkailijain, kirjailijain, sanomalehtimiesten,
tieteen ja tekniikan,
kulttuurin ja taiteen työntekijäin
kanssa olen osallistunut aktiivisesti
' Neuvostoliitto—Suomi-seuran
perustamiseen.
Kliment Jefremovitsh Voroshilpv
on sanonut järjestöämme vuonna
1944 perustetun Suomi—Neuvostoliitto-
seuran sisareksi. Tällainen
lausunto nuoresta järjestöstämme
Neuvostoliiton korkeinunan neuvoston
puhemiehistön puheenjohtajan
taholta kuvastaa vielä kerran Neuvostoliiton
ja Suomen välillä vakiintuneita
hyviä naapiiruussuhtei-ta;
joiden kehittäminen ja lujittaminen
on sangen edullista molemmille
maBle.'
Ammattiyhdistys-, työläis-, urheilu-,
kulttuuri- ja monien muiden
valtuuskuntien vaihto on auttanut
Puolan kivihiiliteollisnus
Kivihiiliteollisuus on muuttunut
Puol£Hi johtavaksi kansantalousalak-si.
Tänä vuonna Puola tuottaa kivihiiltä
noin 95 miljoonaa tonnia.
Tuotanto kasvaa pääasiallisesti töiden
laajan koneistamisen, kaivosten
laajentamisen ja uusimpien työmenetelmien
käytäntöönottamisen
kustannuksella.
Samaan aikaan, Ylä-Sleesiassa ja
muissa kivihiiliteollisuuskeskuksis-sa
rakennetaan uusia kivihiilikaivoksia.
Viime vuosina on avattu 6
suurta kivihiilikaivosta,, joiden kunkin
suunniteltu tuotantoteho on y l i
2 miljoonaa tonnia. Uudet kaivokset
kohottsfvat joka vuosi tuotantoaan.
Sleesian, Krakovin, j a Valbzihin
kivihiilialueilla suoritetaan suuria
investointeja, joiden tarkoituksena
on saattaa käyttökuntoon kapitalistien
riistotuotannon tuloksena hyljätyt
hiilikaivokset. Semjanovicassa
on avattu "Borki"-niminen kaivos^
jossa hlilikerrokset ovat ainoastaan
muutaman kymmenen metrin syvyydessä.
Aikaisemmin kaivos oli
hyljättynä, mutta nykyista se tuottaa
hiiltä: päivittäin monta sataa
tonnia. Sosnovcissa on avattu "Lud-vik"-
niminen kaivos. Kivihiiltä tuotetaan
nykyisin monissa muissakin
aikaisemmm hyljättymä olleissa
kaivoksissa.
Viime vuosina on aloitettu tuotanto
hyvin matalassa olevissa hii-likerrostumissa.
Nykyisellä viisivuotiskaudella
on aikomus avata y l i
40 avolouhosta ja rakentaa useita
pieniä kaivoksia. Eräitä tällaisia
avolouhoksia on jo avattu käyttökuntoon.
Rybnikin kaupungin lähistöstä on
löydetty rikkaita kivihiiliesiintymiä,
jonne kasvaa parhaillaan uusi kaivosalue.
Kaivosalueen ennakkosuunnitelman
mukaan se tulee tuottamaan
vuodessa kivihiiltä noin 40
miljoonaa tonnia. Hiilikaivosten ra-kentanunen
on jo aloitettu.
meitä tutustumaan paremmin toisiimme
ja lujittamaan erilaisiin
ammatteihin kuuliivien neuvostoihmisten
ja suomalasten ystävyyttä.
Neuvostoliiton laajat lukijapiirit pi-.
tavat suuressa^ arvossa suomalaisten
kirjailijain Aleksis Kiven. Juhani
Ahon. Maiju Lassilah, PenttTtlaän-pään
ym. teoksia, joita Neuvostoliitossa
on julkaistu miljoonapainoiEr
smä. Suomalaisen filmiviikon aikana
sadat tuhannet neuvostoihmiset
tutustuivat suurella mielenkiinnolla
Suomen elokuvataiteen parhaimpiin
luomuksiin. Neuvostoliitossa vierailleet
suomalaiset näyttelijät Huttunen,
Ikonen, Kuusoja, Laine, von
Barr ym.. saivat osakseen yleisön
suuren suosion. Neuvostoliiton
eräässä vanhimmassa ja suurimmassa
teatterissa^— Moskovan Pienessä
teatterissa on esitetty monta aikaa
suurella menestyksellä Hella Vuolijoen
näytelmää "Niskavuoren naiset".
Tällaisia esimerkkejä, jotka
puhuvat neuvostoihmisten suuresta
kunnioituksesta ja mielenUinnosta
Suomen kulttuuria kohtaan, voitaisiin
esittaä enemmänkm. Suomessa
taas tuntuu olevan yhtä suuri mie-lenkiintb
venäläiseen ja neuvostokulttuuriin.
Siitä voidaan päätelli
vaikkapa sen perusteella, että Suo<.
men kielelle käännetyt Leo Tolstoin,
Gogolin, Turgenevin, Tsheho-vm,
Gorkin. Sholohovin, Fedmin.
Kaverinin ym. iieuvostokirjailijain
teokset-ovat Suomessa suuressa suosiossa.
,
Suomessa tunnetaan hyvin myös
monet neuvostoliittolaiset taiteilijat,
näyttelijät, ohjaajat ja draamakir-jailijat.
Neuvostoliiton ja Suomen
ystävällisten suhteiden ja kulttuuriyhteyksien
kehityksessä on suuri
osansa Suomi—Neuvostoliitto-seuralla,
jonka hallinnon monivuotisena
jäsenenä ja kunniapuhemiehenä
on Suomen tasavallan presidentti
Urho Kt^evi Kekkonen. Tämän seuran
suuren ja hedelmällisen työn
tuntevat kaikki.
Neuvostoliitto—Suomi-seurasta puhuttaessa
on sanottava, etta nuoruudestaan
huolimatta se on jo ehtinyt
tehdä huomattavan työn Neuvostoliiton
ja Suomen ystävyyden
lujittamiseksi.
TV vähentää elokuvissa
kävijöiden määrää
Lontoo. — Britannian kauppakamari
tiedoittaa, että v. 1957 kolmen
viimeisen kuukauden aikana myytiin
elokuvateattereihin 190.000.000
sisäänpääsylippua, joka oli 22.pro-senttia
vähemmän kuin v. 1956 vastaavina
kuukaustaa. Syyksi selite-taän
TV-kuvat. •
PÄIVÄN PÄKINÄ
Alaskassa "bljykuume" eikä
"kultakuume"
Yhdysvaltam Jähtilippuun ilmestyessä
nyt 49. tahti kun Alaskalle
on vihdoinkin myönnetty se "kunnia",
etta se on Yhdysvaltain osavaltio,
lienee aiheellista kajota vähän
Alaskan elämään ja tafouteen.
Alaskan nyt päästessä tilanteesta,
joka tavallaan merkitsi siirtomaavallan
ailaisuudessa olemista, kirjoittaa
Työmies-Eteenpäm lehden
Totuuksia-palstan kirjoittaja seuraavaa:
öljyn ja rautamalmin etsmta on
nykyään kiihkeästi käynnit kautta
maailman. Se on ulottunut Alas-kaankta
ja WayU-kadun lehti, joka
naita asioita tarkemmin seuraa,
Wall-kadun "onni ja elämä" kun
riippuu niista, ennustaa Alaskan
kultakuumeen tapaista öljykuumet-ta
A l a j a a n . Lähellä a am Gulcbia.
joka sijaitsee Alaskan Kenai-niemi-maalla,
on 71,680 eekkerin laajuinen,
tiheää metsää kasvava alue,,
jonka asiantuntijat ovat>merkinheet
Alaskan öljykuumeen syntymäpai-katcsi.
Yhtä suuri liike kuin oli se,
joka syntyi Klondiken kultaryn-tayksen
aikana, tulee syntymään
öljyalueella, sanotaan Wall-kadun
lehdessä.
Maa kuuluu Richfield Oil Corporationille
alayhtiönsä Swaiison R i ver
Unitin kautta. Porattuaan reikää
11,384 jalkaa suoraan alas, yhtiö
sai~välffliksi ensimmäisen " v i l -
Ukissa"-öljykaivonsa, josta virtaa
öljyä 900 tynnyriä päivässä.
Richfield yhtiön mustan kullan
löytö on saanut aikaan liikkeen,
joka on temmannut mukaansa oraita
suurempia nimiä Yhdysvaltain
kaasu- ja petroleumiteollisuudessa.
Samalla kertaa se on saanut liikkeelle
vyöryn kiirehtiä vuokraa-,
maan mahdollisia. öUy- ja kaasumaita
ennenkuin toiset etftivät Monenlaisia
keinottelijoita on ilmestynyt.
Yksinpä Hollywoodin tähdet
ovat rynnänneet vuokraamaan maita.
Ryntäys on saavuttanut niin suuren
vauhdin, että Yhdysvaltain hallitus
suunnittelee kohottaa vuokria.
Eräs hawaiilainen ryhmä on vuokrannut
100,000 eekkeriä. Kaikkiaan
11.422 vuokra-anomusta bn anottu
viime vuoden puolivälistä saakka.;
Se koskaa 27 ja puolta miljoonaa
eekkerii^ Kaksi kertaa enemmän
vuokra-anomuksia odotetaan tämän
kesän aikana. • .
* • •
Kun Alaska Dairy Products
Corp.. joka sijaitsee Anchotagessa.
sai vihiä tästa öljykuumeesta. ryhtyi
se patoamaan öljyvuokratodis-teita
maitokartonkeihinsa. "Palauttakaa
meille yksi naista todistuksista,
niin annamme teille yhden
250,op0:s osan osakkeesta rehelliseen
öljyalueeseen", sanotaan siinä.
öljykuume on saavuttanut sellaisen.
asteen, etta se on-^rättänyt
useiden kongressimiestenkta huomiota.
Vaatimus on nosteCtu, etta
öljymaiden vuokraanunen lopetettaisiin.
Kongressimiehet laskivat,
etta Setä Samulia vedetään huulesta
ja se menettaä rahaa vuokraamalla
Ölj^aita 25 sentillä eekkeri,
kim sensijaan Yhdysvalldissa maksetaan
vuokraa 50 senttiä eekke-rista.
öljyalueiden etsiminen tulee kalliiksi
Alaskassa, mutta siita huolimatta
kova kuume niiden etsmtään
on vallannut ihmiset.
Vuodesta 1901 lähtien, jolloin öljyn
etsiminen Alaskassa alotettiin,
vain 100 kaivoa oh siellä porattu
ja vam yhteen kouralliseen niista on
ilmestynyt öljyä. Ne kVvot. joista
öljyä tuli, tuottivat nim vähän, ett&
kolmen vuosikymmenen aikana niiden
koko tuotantoa voitim käsitellä
yhdessä -ainoassa puhdistamina,
joka rakennettim lähelle Cordovaa.
Siellä ehdittim puhdistaa 154.000
tynnyriä öljyä ennenkuin koko laitos
paloi poroksi v. 1934.
Toisen maailmansodan aikana sotalaivasto
Tuhlasi 50 miljoonaa dollaria
öljynetsintään 22.4 milj. eek.
käsittavältä alueelta Potat Barrown
lähistölta. MerisotUaat porasivat 35
koereikää ja saivat aikaan seitsemän
öljykaivoa, joista tuli viidesta kolmeensataan
tynnyriin päivässä. Koko
homma jätettim sikseen, kun
laivasto havaitsi, etta öljyn etsiminen
arktiikan alueella oli liian kalliiksi
tulevaa hommaa.
Totaen etsintäyritys alotettUn
Phillips Petroleum Co. ja Kenr-
McGee Oil Industries, Inc. yhtiöiden
toimesta 1953. nota miljoonan
eekkerin alueella. 8 miljoonaa dollaria
kulutettim .etsmtaän ja koko
yrityksesta luovuttim viime vuonna.
Hallituksen arvion mukaan mak-.
saa öljykaivon poraaminen Alaskassa
1.5 milj. dollaria. Traasissa se
maksaa 100 ainaSOO tuhaqteendöl-larim
ja öljyä tulee ama. Siitf huolimatta
uusi öljykuume on vallannut
Alaskan.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 5, 1958 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1958-07-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus580705 |
Description
| Title | 1958-07-05-02 |
| OCR text |
Slvtt J La^äntama, beinäk. 5 p. — Saturday, Jiily 5, 1958
VAI» A US OJnnm' Independent Labor
OitmM-muaUfi CvaaOim JSs-
. jtfätert. <»te#8. Pubi'
u . . ^ ^ fturioe ^ vieekly} Tundays,
ISnuadays and Saturdays by Vapsius
FobiUbliig Oämpany Ltd^ at 100^2»
JCIm^Si W^ Sudbury. Ont^ CaöMft.
Ttilephones': Bus. dthce OS. 4-4264;
Bditorlal Office 08; 4-4^. Manager
S. SiiksL Bditor W. Eklund. MalUng
address: Bktx 69, Sudbuiy. Ontario.'
Adverldslne ratiee npon appUcatloa
rrnAtJäKmNA*:
Canadassa: 1 •k. 7JOO « kk. S.T5
. 3 kk.aJ8S
Tl^yisvallOlssa: l vk. «JOO t kk. ISQ
Suöm^: > 1 i l c 8.50 6 kk. 4.75
Vajaa kuufc^uytöi iuiuijuhlaa^
Nyt ori enää vajaa kuukausi Canadan suomalaisten vuotuilleen
siiu^jiihlaan — CSJ:n ja SCAULrh toiseen yhteiseeii.
XJiltö-, laulu- ja soittojidilaäftj mikä pidetään tänä vuonna
Port Arthurissa — sikäläisten maanmiestemme suuressa
kulttuurikeskuksessa. ,
;JuhlieA suurin ja raiskain valmistelutyö tehdään luon-nolii^
estr paikan päällä, Port Arthurissa ja lähiympäristössä,
mutta olemnie vakuuttuneita 'siitän että tarmokkuudestaan
ja ^itteliäiäyydestään tummetut sikäläiset kansalaisenone tulevat
selviytymään tästärah iSuururakasta liehuviri lipuin.
Port' Arthurin ja ympäristön suomalaiset kulttuuritoimin-na|
r'yjStavät ovat jo tehneet paljon työtä tämän suurjuhlan
oimt^tuniisen ja sinne saapuvan suuren juhlayleisön palve-letjiteen
hyväksi. Se on takeena siitä, että tähän suurjuh-lauftfOs^
Uistavat ohjelman- esittäjät ja juhlavieraat tulevat
ölemaan.tyytyväisiä juhlan järjestelyyn ja niyös ns. ylei-se^
ai palveluun.
*,^utta.tällaisen snurjuMM valmistelu ei suinka?in ra-joifti
yksinomaan, eikä lähielStulkoonkaan siihen mitä Jär-vienpääa
Jcahsalaisemme tekevät. Päinvastoin on asia, sillä
sadat kuorolaiset, urheilijat, voimistelijat ja muut ohjelman
esittäjät ovat ^asiallises,ti puhuen valmistelleet koko talven
tatä/^juhlaa joko harjoHteiemalla ui:heilukuntoaan tai valmistelemalla
lauluja ja muita ohjelmanumeroita esityskun-toon.
'j. paikallisista uutistiedqista olemme myös saaneet nähdä,
että,, esimerkiksi Tofontossa pidetään ''pieni" liitto- ja
laulujuhla ja sud]fc>urylaisi^t järjestävät samanlaisen tilaisuuden
parin viikon, kuluttua, ja nämä edustavat vain kahta tilaisuutta
monista. Sen lisäksi 001 talveh aikana kerätty va-rojtf/
Juhlaan osallistumista varten yhteisesti, ja yksit^sesti
cm^lSx^estetty Ipmia ja myös varoja, jotta voidaan mennä tä-hlULarvotilaisuuteen,
missä:hyvän ja monipuolisen ohjelman
lisällä on ensiluokkainen tilaisuus verestää vanhoja tuttavuuksia
ja solmia uusia ystävyyssuhteita maanmiestemme
keskuudessa, jotka asuvat monesti satojen, jopa tuhansien-kin
mailien päässä toisistaan.
K^kki nämä juhlavalmistelut ovat tietenkin tämän viimeisen
ki^ukauden aikana kovassa käynnissä, sillä yhteisesti
omaksuttuna tavoitteena on, että tästä juhlasta tulee en-ti3ta
suurempi, entistä antoisampi ja entistä enemmän kans-saifamistemme
yhteishyvää ja y^teii^nnMnäri^stä edistävä
suurtilaisuus. Me . tuonriollisesti toivomme kaikkea hyvää
tulevalle suurjuhlalle ja sUle työlle, mitä nyt tehdään sen
onnistumisen hyväksi.
Neuvostoliitto on myÖs hiioiriattu ja nopeasti kasvava
"turistimaa", kuten meidänkin maamme, Canada.' Mutta toisin
kuin onian maanmie suhteen, Neuvostoliittoon kohdistuva
turJstimatkailu on täällä vähemmän tunnettu.
Lehtemme toimittaja W. Eklund, joka vieraili vastikään
turistina Neuvostoliitossa, on voinut henkilökohtaisesti todeta,
että -turistien tapaaminen ei ole Neuvostoliitossa lainkaan
harvinainen tapaus. Meitä kiinnostaa kuitenkin tämä
asia:laajemmalta pohjalta mihin ylettyy yhden miehen hen-kilSJcöhiainen-
kokemus. Täs;äyhteydes^^^ kiintyy huomio en;
sinnSkin siihen, että N-liitÖnturistimatkailu linja- ja hen-
MlrautoiUa SuoMen kautta aukesi viime tiistaina, eli Canada
jmivänä. Heti kun Suomessa tuli tunnetuksi, että tämä
xnaantcHitse kulkeva turistimatkailu avautuu Suomenkin, kuten
aikaisemmin Puolan kautta, asia ^ i suuren huomion
oä&^n. Kaikki lehdet julkaisivat silloin lausimtoja'ja arvioita
siitä, kuinka paljon tul^e esimerkiksi ulkomaalaisia
aitoilijoita Suteen jatkalakseen sieltä matkaansa Neuvostoliittoon
mikä tietysti auttaa paljon myös Suomen tu-rftUliikennettä.
- M välillä on siis
jo avattu Ittrolahden ja Vaalimaan kautta niin, että turistit
voivat meftnä maan itäiseen naapuriin määrättyjä reittejä
pftkin. Suomalaisten turistien kannalta on tässä yhteydessä
Vikrmaan erittäin mieluista se, että matka kulkee Kannaksen
kfiutta samalla kun meno- ja paluumatkalla pysähdytääi^
pariksi tunniksi Viipurissa. Kaikki merkit Suomessa viittasivat
siiheri,että automatkailu Neuvostoliittoon muodostuu
siielifi hyvin vilkkaaksi jo tänä vuonna. Epäilen^ttä saamme
tulevaisuudessa nähdä, että joitakin canadalaisiakin tulee te-kjfem^
än tämän turistimatkan autolla.
*'Yli 160;000 ihmistä tulee tänä vuonna kulkemaan turis-tHeiUamme",
sanoi Ammattiyhdistysten Keskusneuvoston
turisViliikennejohtaja y. Orfanitsky Literaturnaja Gazetten
Iqijeenvaihtajalleantamasisaan haastattelussa kesäkuun lo-fflUIa,
selostaen: "EriTsois^turistiiäivoja tulee kulkem
Yol^a, Kama, Oka, bmeprjar^loskova-joUla, Laatokalla ja
Volfea—Don kanavalla. Turisteille järjestetään 20 päivää
Irestäviä miellyttäviä jokilaivamatkoja Moskova—Astrakan
-^Mittekova, Moskova—Ufa—Moskova, Gorky—Moskova—
Qorky ja muille reiteiUe. :
* /'Matkailijat vierailevat KrasQojarskralueella, Kazakh-stanissa.
Altaissa, Uralin vuoristoalueella, Seliger-järvellä ja
Priozerskissa, mutta kaikkein pidetyimpiä «turistien reittejä
oii kuitenkin 'edelleenkin maan keskialueilla. Krimillä ja
KaukaiBSiassa..."
I Säimerkkinä mairfitaah,: että Moskovan hotellit ottavat
iftrk3t&£n päivittäii^ vastaan tuhannenkin turisUa, Leningra-cutt
hotellit '700 ja man 146 turistikeskusta vastaanottaa yh-tcenlaski^
päivittäin yUM,ÖÖ() turistia.
li Kiiten ylläolevasta n^syy, Neuvostoliitto on ryhtynyt
i^ikottei|i kehittämään myös ulkomaista turistimatkailua,
ralkt tekee tuhansille ulkomaalaisille mahdolliseksi tutustua
bmilji^sibfiih jä -korvin sikäläiseen elämään — ja on saidalla
^^rta^ erfis tuntuva Wrkki siitä, eitl. N-Uiito vöi nyt jo,
||^:aiikajisaälityvässä määrässä käyttää voimiaan sellaiseen-
1^, milfä vielä muutama vuosi sitten pidettiin bäipeettoma-
^^vuoksi^kun maan voimavarat oli käytettävä paaasias-
Mix^tkaan teollistiud^n kehittämiseen; TuristimatkaUun.bh-x
i»lMK^iMttäin' ön se. että tiiristieö käytettäviä ori paljon
*l:lS(Otelleja ja muita iriajäpai^pja, riiitfeä vaativat tuhari-
^*^tekijöitä. Turistifn'^tl<^lunkiri kehittäminen Neuvos-kuvaa
siis tavallaan sen maan suurta edistystä.
ä la
HelsinkL — (Lentoptostltse). — 1A-pln
yötön yö. Jolloin kesUyön auHn-ko
lAlstaa niin hytille kuin pf^tioU-lekin,
j&l valitettavasU kyllä nytkin
näkemättä.
•Mutta ^d&nkesän kauneuttaan ub-
Kova synnyixunaani oli todella tcdtA-lyttävä
Ja rakkaita lapsuudenmuistoja,
elvjrt^tänyt nähtävyys "Finnairin"
• 2-moottoi1sen lentokoneen lä-hestyes^
^Suomenlahden puolelta
Helsinkiä. ,
Matkaani suosi erittäin kaunis,
aurinkoinen, tyyai ja kirkas, päivä
— juhannuspäivä 1958 — jota valitettavasU
kyllä muodostui Utapäiväl-lä
jatkuvaksi sateeksi juhannusta
vanhojen perinteiden mukaisesti
juhlivan Suomen nuorison suureksi
mieliharmiksL
Lensimme NL:n laajojen maa-alueiden
yli, noin tuha^ kilometriä
Mo^Vasta Helsinkiin. AUa näkyi
suuria vainioita, erikokoisia asutus-keskuiasia,
mutkittelevia maanteitä
ja jokia sekä joitakin järviä ja huomattavasti
myös metsämaisemia.
Onnetar hymyili matkamieheUe
iMelä s&äll. että sinä päivänä oU
Moskova-^Helsinki-linJalla suomalaisen
koneen lentopäivä, ja , niinmuodoin
sain Suomeen tullessani tilai-suudeh
tutustua myös Suomen lentoliikenteeseen
— mieDyttäyä-tuttavuus
sellaisenaan.
Suomen puolelle saavuttua avautui
silmien eteen tyypillisen kaunis
suomalainen niiäisem^uva pienine
peltoUlkkuineen ja aitoineen sekä
loppumattomine vesistöineen ja met-säseutulneen
sekä pienine asutuskeskuksilleen.
•• ' . • » • ••
Puhdas, kaunis ja erittäin nyky-
.aikainen Helsinki on kasvanut paljon
sUtä jolloin yli 30^ vuotta sittep
astelin sen. katuja maan ilmavoimissa
palveliessanL Heldngistä on todella
tullut vUkas maailmankaupun-ki!
Maan päätuupunkina Helsinki on
hallituksen Ja eduskunnan kaupunki,
missä on turistille paljon mielenkiintoisia
nähtäV3ryksiä — predden-tin
linna ^suurtori, kansallismuseo,
olympialaiskylä, uimarannat ja l i i kelaitokset.
,
Vantaanjoen suulle rakennettu
Helsinki on myös maan suurin tuontisatama
ja tärkeä teollisuuskeskus,
missä sykkii luonnollisesti Suomen
työväenliikkeen sydän. Arvaa siis.
että synnjönmaan suurimpaan sivistyselämän
keskukseen tulleella mat-kamiehellä
ei voi mitenkään olla läheskään
riittävästi a&aa kaikkiin
nähtävyyksiin tutustuakseen.-' Kaiken
mutta sitä itoemmän s^a ^ o i n mat-kamiest
:lteeÄar mkaseu
kaikkiaan olin väin viikon i^vät
Helsinglssäl . >-
Matta niin paljon koin Hdsin-gtstä
öllidkin kerrottavaa, kalkkein
miellyttävintä oU väestön yMnen
yatäväiUsyys Ja erikoisesti Suomen
työvämlUkkcen miesten ja naisten
osoittama väUton toverans Ja ystävyys.
Pakostakin tali mieleen
ajatus, että saomalaiset eivät taida
loppojen topaksi olla läheskään
niin Jörö^ Ja Itscensäsnlkeatanei-ta,
miksi mdtä on kavaUta?
POBIKIN ON
"KASVANUT MUOTONSA-Junamatka
Helsingistä Poriin on
pikajunallakin hitaanlaista kyytiä,
TyypllHsttä on Suomen p^UliB<3suo-rat
ja kauniisU kaiv^ut ojfat^ joäka-laisia
ei nSh&: ^ parentthin Canadassa
, kuin inonessa muussä^Mian
maassa. l^iMeÄ^^
nomit ja maanviljelijät ovat vakuuttuneita
näiden ojien tarpeellisuudesta,
vaikka ne vievätkin paljon alaa
pienistä pelloista ja,antavat pyörtä-nöillään
"rauhoitetun" kasvualueen
ritöaruohoille?
Erikoisen sibnääniriMavaä on
snomalalsella maaseadnll» siisteys,
hyvä ^ j e s t y s Ja rakenhnsten suhteellisen
hyvä maalL Pedot ovat
Umeisesti hyvtai hoidettoja. Kond-ta
ja Bi«|knviIjelysväBneit& ei ajelehdi
taiiyasMIä ja yleeii^ (antoa,
että , inaa^eadpi ^SioiUte^^
voittaa ala» SnomesBiddn.- vaikka
lievosia näkyy olenvikin vieB
miltei joka taloaMu .«Nyt on vain
yksi tai kaksi hevosta sdhisfaBa-
Un taloissa minä^ oli ennen 5—€
hevosta", selosti mlnalle eiju mat-lutknmmpanL
Varsinkin OSlokemäenjoen laakso
antoi vieraiUjalle hyvin myönteisen
ja kauniin liuvan Suomen maaseudusta.
Porin kaupunkiin tutustuminen oli
tietenkhi entiseUe porilaiselle' "yks'
tärkee asia". Haikeudella. sain kuir
tenkin muistella entistä "Charlotta"-
siltaa, jota joka keyät^haettiin Joen
alajuoksusta, minne jäät sen olivat
kuljettaneet. Nyt sen tilalle oli rakennettu
komea kivisilta. Rautatieasemakin
on koikonaan uusittu ja uudessa
paikassa, vanhan aseman ollessa
nyt asuintalona.
Kahdeksan tai yhdeksän kertaa
maan tasalle palanut Pori — Joka
on Juuri viettänyt 400-vuotisjuhlaan-sa
— on tämän 30 vuoden aikana
"kasvanut muotonsa", kuten Mat-sonskan
vasikka ennen muinoin. On
rakennettu vallan uusia kaupunginosiakin,
"käpäräkangas", missä lapsena
leikimme, on nyt kokonaan
asuttua seutua. Samoin "ampuma-paviljonki"
jne. [.Kaupungin Vanha
osa on myös melkoisessa määrässä
uudistunut. Totta, että paljon on vielä
vanhaakin, mukaanlukien avohi
kauppatori ja ainakin yksi "vosikka-kin".
Mutta esimeifkiksi kouluja on
rakeimettu useita. Uusien kansakoulujen
lisäksi sain nähdä (tosin vain
ulkoaiHiin) poikien uuden ammattikoulun;
rakenteilla on kauppaopisto
ja tyttölyseo. Poikalyseo valmistui
vasta vUme vuonna jne. UlkopuoU-sestaldn
käiityksestä näkyy, että'
Porissa on valkiitusvaitahien Ja voimistuva
työväenliike.
Erikoisen, miellyttävä oli liyvin nykyaikaiselta
näyttänyt kunnallinen
lastenkoti. Joka*W4 rakennettu orpojen
Ja muiden osattomien lasten suojaksi.
Kaupungin puistoja on edelleen
kaunistettu ja niiden yhteyteen on'
rakennettu myös leikki- Ja kahlaus-paikkoja
lapsille.
Kaiken kaikkiaan varoittaisinkin
entisiä porilaisia, että ottavat "oppaan"
matkaansa jos vaoslkymme-nien
i^ustä menevät kotiseotaaan
lutsomaan, sIM niin paljon on
paikka, maattonat varsinkin sen
TYÖSKENTELEVÄT ORJAN ASEMASSA
Etelä-Afrikan kultakaivosteolli-suus
perustuu kuIkuVöläisiin, jonka
tuloksena on kauhea ihmishenkien
menetys, miljoonien maatyöläisten
köyhtyminen, perhe-elämän
rikkominen, kurjimus ja epätoivo.
' Etelä-Afrikan kultakaivosfeolli-suudessa
työskentelee noin 300,000
värillistä ja noin 41 valkoihoista
työläistä. Kaikki alkuasukastyöläi
set tekevät työtä urakalla, jonka
;johdosta omistajat ovat sitoneet
työläiset itseensä sellaisilla ehdoil;
la, jotka loukkaavat kaikkia kansainvälisiä
työsuhteita, joita, pidetään
kohtuuliseha sivistyneessä yhteiskunnassa.
Urakkatyösopimuksen -mukaisesti
työläisen on elettävä yhteisissä
asunnoissa, tehtävä heille taijottua
työtä, alistua työnjohtajiensa mää-rayksun,
tehdf työtä päivällä taikka
^öUS ja sunnuntaisin, jos UOPA-taan.
Jos pakenee niin siitä seuraa
kahdtn^ kuukauden vankeus.
Työnantajat^ihääräfivSt palkan. JBi
ole olemassa lAinkäänlaista tietä
neuvottelulle. ,>T--
Ei ole liioiteltu jos sanoo
teisasunnoiSsa elämisen pakkoa ,or-jasysteemiksl.
Afrikkalainen k&tvi^
työläinen on sidottu kaivosyhtiöön
ural^asopimuksen ajaksi. Hän el
saa matkustaa pois paikkakunnalta
ilman passia. Tämä annetaan hyvin
harvoissa tapauksissa. KaivospoUisi
vartioi kaivoksen portilla. Kaivo)^
työläiset nukkuvat petonllavoilla.
Patjoja ei anneta. Olosuhteet vaihtelevat
eri kidyoksiUa,.mutta._tavaL-lisesti
40—50 miestä nukikuu samassa
huoneessa. Naisia ei päästetä
miesten yhteisasuntoihin eivätkä
kaivostyöläiset ^M vierailla lähellä
olevissa afrikkalaisissa kaupun-
«eissa. ^
Yhteisasuniojen johtajilla on ehdoton
valta älalriinsa ^rikkalaisii^
työläisiin. Monet n i i s t i johtajista
'laativat" omat lakinsa, joiden mukaan
voidaan nun. vähentää sakko
p!dkasta. Afrikan Kaivostyöläisten
Union (jossa on vain valkoihoisia)
antamassa todistuksessa kuvataan
kuinka yhdeltä puolelta afrikkalainen
työläinen on kytketty käsiraudoilla
kyyristyvään asentoon maahan
ja toiselta puolelta yhteisasuntojen
vangit pidetään lämmitä-,
uunissa, josia he tosiasiassa paistuvat
Miehet makaavat pyytäen armoa
valtiolta. Yhteisasuntojen systeemi
sallii kaikenlaisia väärinkäytöksiä
eikä työläisellä ole minkäänlaista
suojaa.
y. 1911 laaditun kaivoslain mukaan
kaivosalue on pyhitetty paikka.
Kuten aikaisemmin mainitaan
yhteisasuntoihin ei saa mennä i l man
lupaa. Kokouksia ei saa pitää
ilman johdon antamaa oikeutta siihen.
Tämä on ollut suurin syy mikä
on ehkäissyt afrikkalaisten kaivostyöläisten
järjestymistä.
YhUöt ovat jsftkavasU kieltäytyneet
tunnustamasta t^kka neuvottelemasta
kenenkään Afrikan kaivos:
työläisten edustajain kanssa. V.
1946, jolloin afrikkalaiset kaivostyöläiset
lakkoutuivat Witwatersissa
vaatien 10, shillingia päivässä, käytettiin
aseistettuja poliiseja lakon
murskaamiseksi. Työläiset ajettiin
kaivoksiin pakolla ja kun he pala-
.sivat maan päälle,'niin poliisit ajoivat
heidät takaisin käyttämäUä kyynelkaasua
^ ja patukoita. Ainakin
kuusi kaivostyöläistä sai surmansa
jajsatoja.Ioukkiaäntui yhteenotoissa.
Afrikkalaisten Kaivostyöläisten
Unio, joka jirjfesti tämin lakon,
murskattiin ja 11 vuotta on kulunut
eikä tätä kaivostyöläisten unioa
ole voitu uudelleen järjestää. Valkoihoisten-
XansaUiseUa Kaiiostyö-liisten
Uniolla on kistesäin monopoli
eikä se ole antanut apua af rik-kalaisUle
kaiyostyöIäisUle.
[ Jiohdalta.. Niyttjut siis
i>yjjniaMj([^jlncisiw ^^j^pij|iJi|tieet' ja
edistyneet ihnan mtffoafcte!
"ioiSEä. PUOL J C O ^ ^
I^toihatka Helsingit Turkuun
k^tSä ,yain 45'iäjbDt4uttla,*mutta^täl-r
lä ajalla saa nähdä paljon Etdä-
Suomen kauniita maisemial
Kaikesta täkee. että Turku on todella
vanha, historiallinen kaupunki.
Kuten muissakin vanhoissa kaupungeissa,
Turussa on mutkaisia ja
kapeita katuja sekä melko runsaasti
matalia puutaloja, -vaikka keskikaupungilla
onkin jo leimaa-antavana
piirteenä modernit kivirakennnkset.
Osa kaupungista on kuitenkin vanhaa,
milteipä aikansa elänyttä.- ,
Turku on rakennettu!, Aumjoen
molemmin puolin. Tästä johtuu, kuten
tiedetään, että 'turkulaiset on
helppo löytää, vaikka heitä onkin jo
noin 100,000 — he kaikki asuvat
"toisel puol Jokke".
Maan entisenä pääkaupunkina
Turku on Suomen toiseksi täikein
sivistyskeskus, sillä onhan siellä Suomessa
ja yleensä suomalaisten keskuudessa
hyvin tunnettuja opinahjoja,
kulttuurilaitoksia ja muita instituutteja.
Pelkkä automatka kaupun-ghi
ympäri ahtaa todella paljon nähtävää
— ja ajateltavaakin.
Turku tunnetaan jo pakanuuden
päiviltä huomattuna Guiuppapaikka-na
— siksi suuntasin askeleeni kauppatorille,
mikä näyttää olevan vieläkin
suuressa kansansuosiossa. Viivyin
hetkisen mm. kala-osassa ja
siellä olikin paljon kalaa — silaklcaa.
lahnaa, säynästä ja haukOa. SUakat
eivät kuitenlkaan olleet kuten ennen,
vaan paljorf entisestään suurempia!
Selitys on kuulema se, että silaklcaa
pyydetään nyt paljon kauempaa mereltä
ns. vetonuottien avulla.
Kauppa-aika' oli päättymässä Ja
siksi kalaa myyvät emännät huute-
Uvat: Ostakaa hyviä silakoita "viisikymppiä
kilo", "komeita lahnoja
50 mk kappale" tai "jos ostatte 10
lahnaa, saatte ne 'kaikld 200 mk :11a".
(Mainittakoon, että ammattimiehen
tuntipalkka on saamieni tietojen
mulcaan noin 200 mk.)
Kalaan en luonnollisestikaan Turussa
(enkä missään muuallakaan
Suomessa) tällä matkalla päässyt,
mutta ilman muuta oli selvää, että
tilasin ravintolasta "pariloitua" lahnaa".
Hyvää kalaa, kuten pitikin,
mutta toisin kuta muistelm, senkin
syömisessä tarvitsee vanha mies silmälaseja!
Rajoitetun tilan vuoksi en voi nyt
ykdtyiskohtateemmln kertoa kaupungin
nähtäV3^ksistä. Mutta kiitos
sentään ventovieraille turkulaisille
ystävällisyydestä ja auliista auttavaisuudesta.
"UIAN PALJON
KOMMUNISTEJA"
Tampere on suuri Ja kautta maan
tunnettu teollisuuskeskus Ja niin-m^
odota tein pikamatkan sinnekta.
Itse kaupunki antaa hyvin nykyaikaisen
ku^ji^. San leveät, .ja sudlälr
kadut ovat leimaa-antavana piirteenä
sen uudenaiilcaisesta rakennustavasta.
Korkein asOintalo, minkä kaupungissa
näin, oli 14-kerrokstaen —
Ja bussilla Helsingistä pata kaupun-kita
tultaessa matkailija näkee, että
kaupungta rajalle oh sodan jälkeen
rakennettu useita uusia —6—7-ker-roksisia
asutarakennuksia. Kaupunki
sijaitsee luonnonkauniilla paikalla
Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä
kannaksella, kahden puolen Tammerkoskea,
mihm on rakennettu
teollisuus- ja voimalaitosten hyväksi
ataakta kolme patoa. Pyynilcta harjulla
olevasta korkeasta näkötornista
voi matkailija nähdä yhdellä silmäyksellä
koko kaupungta kaunitae
3rmpäristöineen.
Tampereella tapasta kuitenkta
erään äärettömän tyytymättömänidn
tyypin. Hän sanoi olevansa eläkkeellä
olteTO «ntoen jrautsi^etiyöl^ *aflta^u«i>fK^
jol9t^8aai;3ayB(Ä
S^uuUuaan; lettä -«Om
kaiataoQ^^ pöy^Bfini Istunut mies va-
Ut^: Reillä (ta täällä Tiimpereidla
hirveästi iommunlsteja — tällk ei
niit& onneksi ole siellä Amerikassa?
My^ettyäM sen tosiasian, ett&
Amerflcassa on suhteellisesti paljon
vähemmän kommunisteja kota Suo-'
messa, uusi ystäväni valitti edelleen:
"Kaupungtavaltuustossakta on enemmän
kansandemokraatteja, kuta mi-hinkään
muuhun ^puolueeseen kuuluvia
— ja porvareita on vata muu-
'tamia. Yhdessä sosialidemokraattien
kanssa nämä muutamat porvarit orät
kuitenkta tärkeitä miehiä, sillä siten
on yhteistuumta tähän mennessä
voitu pitää kommunistit kurissa."
"Miksi ette sitten ää^estä^kommu-nisteja
ja muita kansandemokraatteja
pois. jos ette niistä tykkää?" ky-sna
mtaä puolestani. ,
' ^ i k ä s siUe mahdat^ sanoi vilkkaasti
jutteleva ruokailijakumppani-nL
"Tampere on suuri teollisuuskaupunki.
TäSM. on paljon työläisiä ja
vähän porvareita. Pahta puoli on siinä
että työläisten eQemmistö äänestää
kommunisteja. Minkä sille sitten
teet!"
"Mutta eikö Arvo (Poika) Tuominen
ole moneen kertaan lyönyt Tampereen
kommunistit maan rakohon?"
"Poika Tnomtaoi! Mitä sellainen
jokapaikan höylä saa toimebsL
Mahdollisesti hän tolee nyt vaB-toksi
edaskantaan, mutta i t i i iA en
siitä midhestä välitä. Kommanls-
Ut ovat pahoja, matta hddät tunnetaan
ja tiedetään. Mott» kaks
tietää, mikä kala on Arvo Toomi-nen?
Eilen Idivas kommanMl, tänään
vielä kUvaamid konuhaids-mta
yastostaja! BiQtä lienee huomenna?
Taitaa olla p-«lu kala
koko mies?"
Tamperelaiset ovat ylpeitä komeasta
tcaupungistaan ja ennenkaikkea
eltavoimalsesta • työväenliikkeestään.
Juttelta monen tamperelaisen kanssa,
jolla on vuoren varma usko paremman
päivän koittoon, vaikka
tjöttömyys Ja sitä välittömästi scu-j
raava puute onkta tänä talvena ollut
tamoerelajsten vitsauiksena, kutoi
se on oUut, Ja on vieläkta koko Suomessa.
Mutta tämä työttömyys, puute
Ja myös epävarmuus huomisesta
on varmasti ohimenveää laatua, sillä
ennemmta tai hiyöhemmta suomalainen
työmies ja -nataen tekee
suurperkauksen näistä paheista, sanoi
eräs helsinkilätaen metallimies,
joka kertoi .avoimesti minuUe, että
hän äänestää nyt ensimmäisen kerran
kansandemokraatteja.
Suomalaisen työmiehen sisu ja sit-
|äs kanndDdliä^^
'j^dmidDUi^^elsb^ . 'iril^^l^iä^^
hai;4»^;siaan, että smmil^0i't^
i^BB^pn lyöty, •hcnöifS**!^^^
t ^ t t s ^ Isoisten t o t e a^
väecOiilclceai oikeisto ta-
^IJ^rjyJMBa |W|gän
horjutetuksi suomalaisen työmiehen
vuorenvarmaa uskoa työväenliikkem
oikeutetut ja siihen, että tySskentele-mällä
työväenliikkeen riveissä voidaan
parfaäta ja antoista panos an-:
taa koko kansakunnan hyväkd ja
onneksi..
Tämä henki Ja ajatus tuli sivu-menn
»i sanoen esita moneUa^erl tavalla
ja moniUa eri paUdcakiuudljNi,
missä oUn keskusteluissa suomalaisten
kanssa. -'^ •
Terveisiä siis kesäisestä Helsingistä
Suomessa vieraUunl viimeisenä
päivänä. — W. E.
IB TÄTÄ
KES»JSTELU POLIISIN
r - 'Sfä[okaappai ! n^W^ olkaa
hyvä, tulCHäko siiti^s^Uro^ jos sa.
noo konstaapeliaail^?. /
— No se «iyt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-07-05-02
