Vapaus, January 4, 1955

              Tiistaina, tartunik. 4 p, — Tuesday, Jan, 4,1955
Telepliones: Bus. Office <M3. 4-4204
Editorlal Office OSiA-^. Manager
E. Solui. EdUor w/Ekltmd. Mailing
addreai'; Box 69/ Sodbunr.' Oota>io.
M teetmätim maa pr ttf» vo^
"e<jaee'I>etnrtmeDt, Ottava. Pub-
;jBriSed'^<lirfee W9ddy: Toesdays
^Tlnrvtbvv fiiulSatardani Vapaus
Filldiabing CompaDj tut, at tOO-m
ttb «t;vw., SOdboty, Öal, Canada^
Attfertiaag rate» opoa appiicatioa.
Ttanslatloa five of cbaige.
TlIJlUSHflntAT.' :
Caaadaoa: l Vk, 1J00 9tk.
- 3 kk. 3 2 5
ndTaraSoIff»: S vk. 8JOO 6 kk. 4 | 0
Soonufaa ' 1 vfc, 8J60 6 kk. 4.76
ii-^desäa-se ^tuvastaa juuri sitä mitä' me itsekukin ja kaikki yhteisesti
1/Jiattian^ne^ toniielli^mpia tul^aisuudeopaiviä.
|^<'^^2tf|tt34nfl^ ja [iärCT!<pi i^evalsuus^ eJ tule vain Hyvien ajatusten
i-Ji^Sllv^den ^rusteellSj. niin suotavia kuin ne ovatkin, vaan ennen-
§.kaV|tt^iiäytän^^^ (yön ja'toiminnan avulla, 'Me olenune "oman^
h c^^me'se^ppia." sanan laajemmassa mielessä, nimittäin sikäli, että
'^V ijaik^sa pienuudessamme me voimme yksilöinä ja järjestöinä,vaikut-
|isjiai?4^torian ^kdiitykseen • s saamme itsellemme ja npuille
\^ kanssaihmisille paremman huomisen — jos emme jää toimettomina
'^^sivustakatsojiksi.
t, f. oöjtipnellinen uusi viibsi ja parempi huominen yleensä on riippuvai-inäietyksiä*
nun meille täällä Canadassa kuin kaikkialla muuallakin
'^||/Wa>lmassa. Siksi on onnellisen vuoden perusehtona se, että kaikki
^1 ii^ttamlseksi.
yhteydessä me saamme rohkaisua ja toimintatarmoa Ca-
<^^in^äaxi!^€^^ lopulla suorittamasta koe-r
ä^li^y^sesta, onikä osoitti suurimman osan canadaiaisista.katsovan,
t ,et^'nÖfe'kansauivälfsen rauhan .vakiinnuttamiseen kulkee rauhan säi- =
l ^ ^ i y ^ ^ H ^ hyväksi suoritettavan työn j a hyvän tj:hdon, eikä sotallit-
*:-;r'JÖaana Canadan kansasta meidän velvollisuutemme itseämme ja
i^me sekä koko Ganadan kansaa ja valtiota kohtaan on se, että
lOStamme nyt alkaneen vuoden aikana toimintaamme rauhan hy-yjvaksi.^
-"
4-?;\ Tämä tarkoittaa ennen tnuuta sitä, että on tehtävä kaikki voita-
|;f<vain^ Ji"-
f;fflp^|;i^ipin uudelleen alistamiseen tähtäävien Lont Pariisin so-fyipiOMiSto
kysymys on sitäkin tärkeämpi nyt kun
«VlJ^lfe&^^^^J^s^^o^^"^ saatiin Yhdysvaltain ja Britannian'hallitus-
I 'teOfpaimKtuksesta ratifioimaan nämä sopimukset, jotka eivät voi käy-li";
4ä|iitöpn pantuna tehdä mitään muuta kuin pahentaa kansainvälistä
\ -tilaatJetta ja aiheuttaa uuden maailmansodan,
f A ; Osallistukaamme siis kaikin voiminemme siihen hyvää tarl^oitta-
^?f)^paaAaia^\m kampanjaanjonka tarkoituksena on estää näiden;
ilstcnsopinlusten ratifiointi Otawassa.v^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ ^^^^^^^^^^^^^^^ \
'ti&enä velvoittava ja p.;iljon vaativana tehtävänä on .toiminta
LVan talouskriisin-torjumiseksi.
|v{'^^|§|jijrpääoman propagandistit ovat vääristellen selittäneet, että,
rf||'\iyQVäenliike haluaa talouskriisin puhkeamista omien' luokkaetujensa;
l%l%ajamiÄn on yhtä väärä kuin kolmen dollarin se- Mi'^fiij^^ iäi. Työväenliike psalli?tuu.toimintaan_talouskriUin torjumiseksi päät-'
^^?^'||r' t^ämmlii kuinVmikään muu ybteiikuntaluökka, "sillä talousliriisf ai-
A t nimenomaan ja cnnenkaik-
\ kcä' fyötätekisville — siis juuri työväenliikkeen jäsenille.
; ."iSen lisäksi mitä vuoden lopulla kirjoitimme Canadaa nyt uhkaa-
|;:;;;vasta .talou^^^ kiinnittää huomiota kansainviilisen keup-
(|\M:pakamarin Canadan neuvoston presidentin R. C. Berkinshawn Monl-
*•»'• V^''if H - - joulukuun 29. pnä antamaan lausuntoon, jonka mukaan kan-
''"^4il:asainvälinen kauppa lisääntyi kuluneen vuoden aikana kaikissa-muissa
'mäisM, paitsi Yhdysvalloissa ja Cariadas
---0^^ kaupankäynnin elpyminen johtuu suurelta
A;OsaltaMdän ja lännen^välisen kaupankäynnin lisääntymisestäv 'Mutta
<!kuh;TiTttohallitus on maan parhaista eduista ivälitiämättä seurannut ,
sYhdysvaltain ''kylmän sodan" poliiiil;kaai niin se ei ole päässyt osal-rliseksi
tästä idän ja- lännen välisen kaupankäynnin lisääntymisestä,
tivaan-on menettänyt markkinoita vielä länsimaissakin ja joutunut kai-
1?^ kÄ* ijsäksi huomattnva-ssa^määrässä myös Y^hdysvaltain dumpingin
* I' c l i polkuhintamyynnin uhriksi.
"i^^^^ <jn vaikuttanut osaltaan siihen, että Canadan tebl-lisujistuptantoon-
laskenut ja laskee edelleen. Kaikki merkit yiittaa-uvat
siiEen,^ että Canadan työttömien lukumäärä nousee tänä vuonna
Il750,000 paikkeille.
9..:y.-;^:luxmi^ sellaisenaan vaatii kaikilta hyvää tarkoittavilta cariadalai-ij^^^
silla, myös meiltä Canadan suqmalaisiltay päättävää toimintaa uhkaa-
^-«IMK *^ talouskriisin torjumiseksi. On tinkimättä vaadittava, että liitto-
" ^ I j 'hallituksemme '^\Vashinpionin kävijät" irroittavat maamme Yhdys-
^^m* TAJtaTnlcriisitaloudesta ja ryhtyvät järjestämään kauppasuhteita Liik-jotka
haluavat olla tn.sa-arvoisuudcn pohjalla
^^||r|%kauppayhteyksissä kans.samme.
^' • ' • : M tilanne on jo kehittynyt niin vakavaksi, etia ulkomaa­nkaupan
d>yttämin ei enää yksinään auta. On pyrittävä määratie-tobestr^
siihen, että korotetaan työläisten, farmarien ja keskiluokkä-laisten
elintasoa, että suuret kansanjoukot voivat ostaa ja kuluttaa ne
.tavarat, jotka nyt makaavat kansanjoukkojen ostokyvyn heikkouden
vuokä ''ylijäämätavaroina'' varastoissa. Tämä edellyttää ennenkaik­kea
sitä, että ryhdytään toteuttamaan laajassa «nittakaavassa yleisten
•töMeft Ohjelmaa, mikä antaa työtä tuhansille työttömille; että koro­t
e t a työläisten palkkoja ja lyhennetään työviikkoa, ja että taataan
; farmareille paremmat hinnat tuotteistaan ja kaikille tuotteille märk-kinatJv"
: ;^v!tyliyesti sanoen, on toimittava niin, eitä saadaan muutetiiksi hal-lituKseij
kriisipolitiikka. uudcLsi ohjelmaksi, joka takaa työllisyyden
1
• f-
'h^iy'^ yleensä onnellisemman vuoden kaikille canadalaisille.
«r;'fe-^^^ ;T^^ Canadan ja yleensä onnellisemman
^'•-f, u»^pn yuoden hy\;äksi, meidän Canadan-suomalaisten tulee, korostaa
« ' e t t ä kaikista-, niahdollisTsta; heikkouksistaan huolimatta
* y#,^^^^^ tiedonvälittäjä ja taisteluasc. jota ilman emme
voi menestyksellisesti toimia.
;v; /ile tarvitsemme Vapautta tiedonvälittäjänä, sillä vain siten saanv
%e luotettavan ja tosiperäiscn kuvan niin koti- kuin ulkomaisistakin
asioista^
' L M e tarvitsemme Vapautta kulttuuripcrinteidemmc vaalimisessa
ja-idistämisessä. a
; 'Jfi^Ji^ tarvitsemme Vapautta yhteisenä järjestäjänä, jgnka kautta
;|:vV0iBune tulkita omat mielipiteemme ja siten osaltamme vaikuttaa Ga-iJ^
Mda^
> alutta ottaen huomioon sen tosiasian, että kun työväenlehdet ei-vät
ol<»'5b<:^kaan olleet isoisten suosiossa, eivätkä nauti niiden poliit-
< ,listaj^^i^oude^H5ta tukea, niiden lukijain ja kannattajain henkilökoh-
.{ytajfleftityo on ratkaisevana tekijänä siinä, miten ne edistyvät ja voi-
SYNTYAAÄ-
P Ä I V IÄ
,i/|klk9kaainme uusi vuosi'rakein
?MeJcaikkioIcmm6 toivottaneet sukulaisillemrne^ tuttavillemme,
Otto Ilelno, Bort Arttiutisia.. Ont..
täyttää tammJkaun 6 pnä eo vuotta.
Yhdymme suJsulafsten ja tutuyain
onnentoSvotultslln- •
Mitä muut sanovat
Maailman Rauhanneuvoston
Tukholman julkilausumat
KUTEN SE VÄHÄN
NUN KUIN ONKIN^
. T ä s s ä yhteydessä on vlrJUstävää,
että Sport lUustrated — uusi Time-
Llfe Julkaisu, on katkaissut hampaan­sa
valitsemalla tri Roger Sannisterln
vuoden parhaaksi urheiluroieheksl.
Vähemmän virkistävää on Marilyn
BelVin kohdalle tullut kunnianosoi-tuksen
puute yllstyssanoissa/ vaikka se
(mainittu uriieSIujulkalsu >r- Vapaus)
sai jotenkin Ja vielä salaperäisemmälr
lä tavalla »elviUe, että Marilyn Bell.
"ui Lake Eiren" y l i . , .
JÖ3 Marilyn olisi uinut Torontosta
youngstowniln, tämä Nev/ y o r k i n rat­kaisu
olisi ehkä.oUut toisenlainen: jos
hän olisi hyväksynyt Hollywoodin
tarjouksen, häntä voitaisiin nyt ylis­tää
Amerikan suurimmaksi uimariksi.
Kuka tietää? Kuka välittää?
— Globe and M a l i .
Paheet ja rikokset
yhdysvaltalaisten
kasarmien varjossa
Saksan SOS. dem:-puolueen sanoma^
lehti "Hamburger Echo" julkaisi äs­kettäin
Järkyttävän kuvauksen lasten
ja nuorison elämästä Harthofjnkau-punglnosassa
Mimchenissä; j o s i a ^ -
miset joutuvat elämään amerikkalais­ten
miehitysjoukkojen kasarmien lie-peillä.
'Lehti kertoi mm. seuraayaa;
"Paheet j a rikokset .väijyvät kasar­mien
varjossa. Lapsia mustan pörs­sin
kauppiaina.ja porttojen apulaisi­na,
16-vuotlaira tyttöjä, 'jotka antau-^
tuvat neekerlsotilallle, pertieitä Jotka
vuokraavat ahtaita asuntojaan tunti-maksua
vastaan, puukkojunkkarelta,
dollarinkaupplalta, prostituoituja a-volmestl
kaduilla, tällainen on H a r -
thofin asutusyhdyskunta Munchenln
pohjoisosassa -^aikamme järkyttävä
tapalniuva. -
1,200 lasta elää entisten SS-kasar-mien
välittömässä läheisyyxlessä. , -
ensim-maisen
-V. paiva
Gepelin autotehdas vietti hiljattain
olcma.3saolonsa S-vuotispäivaä. Joku
aika sitten se päästi a^iniensä sisältä
20 tuhannennen auton. Sitäpaitsi se
: n rakentanut 40,0C0 moottoria un-karilai.
s!a bussiautoja varten, joita
kootaan muissa tehtaissa, sekä trak­torien
ja lelkicuupulmurlen vaihde-laatlkcita
j a rnoottoreita., Cepelin
tehtaan kuormurit ja unkarilaiset
busSiautct ovat tunnettuja ei vain
kotimaarsa, vaan myöskin Kiinassa,
Egyplii;ä, Turkissa, Libanonissa, Ira­nissa
ja monissa muissa maissa. J u h -
lapaiväkscen tehdas sai valmiiksi uu-sunallisen
4;5 tonln kuorma-autpn.
Autotehtaan lähettyville on raken­nettu
uusiaikalsen työlaiskaupimkl ja
tehtaan yhteydessä toimii tekniiUisen
korkeakoulun osaaio.
Pankkipääomat
keskittyvät ?
edelleenkin
Toronto. — Bank or Toronton osak­kaat
päättivät tiistaina pitämässään
yhtlökokoukseasa hyväksyä ehdotuk­sen
"pankin yhdistämisestä Dominion
Bankin kanssa ja viimeksimainitun
pankin osakkaat hyväksyivät saman
ehdotuksen keskiviikkona pidetyssä
yhtiökokouksessa. Hankkeen toteut­tamiseen
Urvitaan vielä lllttovalUon
hallituksen .suostumus, mutta se on
luvattu jo etukäteen. Pankkien yh­distäminen
. toteutetaan aikaisintaan
helmik., 1 .päivästä lukien. Uuden
j'hdistetyn paukm nimeksi tulee To­ronto-
Dominion Bank.
Neljä miestä
kuoli häkään
Leaminj^on. — Kolme miestä kuo­li
täällä hakaan maanantaina. Sur­mansa
saaneet ovat Donald Hill, C l a ­rence
Lambier ja John Bända.
- John HIU kuljetettiin sairaalaan
heikossa tilassa ja hänen henkiin jää­misensä
on kyseen£Ualnen.
Tilanteesta.Aasiassa, latinalaifessa
Amerikassa ja maaflmgm siirtomaissa
Jalkafaemme seuraavassa sarjan »laaiUnan Banbanneuvoston
Tukholmassa marrask. 18-23 pnä pltämäs^n J^'^^'^;^,,^^^'.
tyistä päätöslauselmista. Ensimmäinen vaAtmUvsebi^ ^MJS^J^^
kouksentyöjärjestyksen siihen kohtaan. Jossa kasitelUto Aasiaa ^
sotiSsten lUttontuinlen siellä syimyttämaä ,^t^aOTetta. Totocn
S^^Cilelma käsittelee, niinikään työfiri^tyfit^ fvi^^^k^
^ i s e n puuttumisen latinalaisen Amerikan maissi synny«ä^,
Kettä Ja kolmas saman painostuksen siirto- ja puollsUrtonuifc^ .
r maailmat,, raujiaa.. laXixryam^
<s>-
loomaa tOannetta.
AASIA JA SOTAUITOT
Maailman Bauhanneuvoston
Istunto tutustuttuaan tilantee­seen
Aasiassa Ilmaisee sjvän
tyytyväisyytensä sen tärkeän ja
tervetulleen kehityksen Johdosta, ;
Joka myötävaikutti Korean Ja
Ihdo-KHnan sotien päättymiseen,
loi edellytykset rauhalle Aasiassa
Ja auttoi kansainvälisen jänni-tystilanteen
vähenemistä.
Geneven konferenssi oli voitto -
rauhan voimille. Indo-Kilnassa :
syntyi aselepo. Ja enshnmäistä
keittoa moniin yoosiin tällä alur
' eella el ole käynnissä ' mitään
merkittävämpää sotaa, '
Intian ja KUnan pääministerien
yhtsincn julkilausuma on antanut
selkeän muodon rauhanomaisen r i n -
hakkaisolon ajatukselle seuraavien
viiden periaatteen pohjalla:
1; Molemminpuolisen alueellisen kos-
; kemattomuuden ja itsemäärää-
: misoikeuden kunnioitus.
2. Molemminpuolinen hyökkäämättö-myyssoplmus.
3. 'Mblemminpuolinen sitoumus olla
puuttumatta toisten maiden sisäi­siin
asioihin.
4. Molemminpuolinen tanaii^arvoisuus
'ja hyöty.
5. Plauhanomalnen rlnnakkalsolo.
iNältä periaatteita on lämpimästi
tervehditty Aasian ja koko maaliman
kansojen keskuudessa, ja Burman,
Vietnamin Demokraattisen Tasaval­lan
Ja Neu.7cstolliton hallitukset se­kä
mdoneeslan johtavat hallitus­miehet
ovat ne hyvaicsyneei. viisi
periaatetta eivät ole vain luoneet pe-;
rustaa Aasian kollektiiviselle rauhal­le
jä turvallisuudelle, vaai; , niiden
hyväksyminen loisi pohjan rauhan-bmalMlle
olemassaololle ja ystanrälli-slUe
suhteilles myöskin kaikkien kan^
icj^n keskuudessa.
Nämä tapahtumat ovat volmistar.
i-.est Aasian ; yhtenäisyyttä ja ,yh^'
.teefikuuluvalsiiutta. tehden ty^i^ä^»
niiden yritykset, jotka toiyovaf "aa-j
filalalsten taistelevan aasialaisia; vali­taan".
•Kuitenkia.sodan valmistelijat
epätoivoissaan kärsimistään ;takals-kuiii;
a yrlttätvät keliittäa . Aaslai](
herruussuunnltelmiaan pystyttäjällä
sotaliittoja 'Ja sopimuksia, suoritta­malla
provokatoorln.a sotilaallisia
seikkailuja, lisäämällä puuttumistaan
Aasiah kansi^kuntien sisäisiin asiol-hhi
ja voimistamalla väkivaltaa kan­soja
vastaan.
Maailman Rauhanneuvosto vetoaa
Aasian ja maaliman kansoihin näi­den
pyrkimysten murskaamiseksi ja
.'Vaslan raulian ja turvallisuuden • var-mkr-
amiseksl: ••
1. laajentamaan ja voimistamaan
rauhan aluetta. Aasiassa j a muodos­tamaan
kollektUvinsn rauha.ja tur­vallisuus
em. viiden periaatteen poh-r
,alta. *
2. vastustamaan ja murskaamaan
Kaakkois-Aasian Puolustusliitto-jär­jestöä
ja kalkkia sotttliittoutumiin
tähtääiviä suunnitelmia, sellaisia kuin
esim:^ USA—Paklstan-qopimus. jotka
asettavat aasialaiset aasialaisia vas­taan
ja muodostavat ulikan maali­man
rauhalle, ^ .
3. vaatimaan ulkomaisen herruu­den
ja asloihm puuttumisen lopetta­mista
kalkissa Aasian osissa — mu­kaanluettuna
Malaiji, Länsi-Irla
(Hollannin XJusi Guinea) ja Goa.
kaikkien ulkolaisten sotilasjoukkojen
poisvetämistä Aasian maakamaralta,
kaikkien sotilastukikohtien hävittä-.
mistä Aasiasta j a kalkkien vaaral­listen
atomi- ja vetypommlkokeilujen
viipymätöntä lopettamista, jotka ovat
jo aiheuttaneet kuolettavia seurauk­sia
Tyynellä Valtamerellä ja ovat
myrkyttäneet Aasian Ilman ja meret
elämää tuhoavilla aineilla.
4. vaatimaan ulkolaisen miehityk­sen
lopettamista Kiinan alueella
Talvvanissa (Formora) j a vaatimaan
että Kiinan Kansantasavalta saa
laillisen palkkansa Yhdistyneissä
Kansakimnissa. . .
5. että pikaisesti aloitettaisiin K o ­rean
kansan toivomusten mukaisesti
Korean rauhanomaista yhdistämistä
käsittelemä konferenssi asianomaisten
maiden ja Aasian puolueettomien
valtioiden osanotolla ja vaatimaan
Indo-Kiliian aselepoehtojen tlirickaa
valvomista.
6. vastustamaan Japanin jälleen-varustamlsta,
joka uhkaa Aasian ja
mistuvat. Tämä pitää paikkansa mybs. ja erikoisesti sellaisen pienen
työväenlehjcn, kuin Vapauden suhteen ja antaa meille kaikille vissejä
velvollisuuksia. Hyolehtikaamme siis siitä, että Vapaus menestyy ta­loudellisesti
— että asiamiehet ja -naiset hankkivat sille jatkuvasti
uusia tilaajia sekä ilmoitustuloja, ja että kirjeenvaihtajat työskentele­vät
entisellä uutteruudella ja entistä suurempina joukkoina omalla
tytivainiollaan.
Alkakaamme siis uusi vuosi oikein, tehostamalla toimintaamme rau­han
ja onnellisemman elJimän sekä siihen pyrkivän lehtemme Vapau-den
hyväksi!
koko
'fiuuttaf.' .. ,
Vain 'täten voivat Aasian ; kansat
turvatairauhan, vapauden Ja kehitys-,
mahdollisuutensa ramoinkuin suorit­taa
osansa maailman rauhan tur­vaamisessa.
; t
PAINOSTUS LATINALAISESSA
AMERIKASSA
Muka Amerikan mantereen
kollektiivisen' turvallisuuden ta- .
käämistä tarkoittavan soplmuk- ,
sen varjolla yksi ainoa valtio on
Jatkuvasti lisännyt herruuttaan
latinalaisen Amerikan multa
valtioita vastaan Ja tämän valtion
puuttuminen näiden maiden elä-
' mään muodostaa yleisen turvat-
. tomuuden tekijän.
?Ie olosuhteet, joissa latinalai-
> sen Amerikan valtiot/nyt elävät,
muodostavat esteen kansainväli- ;
. sen Jännityksen llevenemlselle. :
Ne cvat: •• . •
— turvattomuus,; tuloksena sodanr
valmistelupolltiikasta, joka ilmenee
latinalals-amerikkalalsten m a i d en
riippumattomuutta ja vapautta hei-
Jtentävissä liitoissa ja alueellisissa sopi.
muksissa ja ulkolalsessa aseellisessa
sekaantumisessa, sellaisissa kuin t a ­pahtui
äskettäin Guatemalan laillisen
hallituksen kaatumisen yhteydessä; s
— sotilaallisten ja alueellisten sopl-imusten
solmiminen, joka täydentyä
Caracasin konferenssin poliittisia pää"
töfcsiä Ja joka liittää latinalais-Amerir
kan valtiot hyökkäysliittoihin, pakot­taa
ne uhraamaan suuren osan luon­nonrikkauksistaan
vain sotatarkoituk­siin
Ja siten : aiheut-taa $en • vaaran^;
että rauhanomaiset kansat vedetään
mukaan sataan t i k k i ä heidän etur,
jaan Ja toiveitaan vastaan;
— kalliin Ja epäoikeudenmukaisen
asevarustelun voimistaminen latina?-
laisen Amerikan maissa, suureksi va­hingoksi
näiden kansalliselle taloudelr
le ja hiiden kansojen muutenkin epä­varmoille
elinehdoille;
— painostus, jota harjoitetaan l a t i ­nalaisen
Amerikan valtioita vastaan,
seikka, joka on käynyit ilmi monta ker­taa
kansainvälisten Järjestöjen äänes­tyksen
yhteydessä. Tällä painostukr
sella esteitään kansainvälisten suhtei­den
parantaminen j a vallassa olevien
ristiriitojen j a kysymysten ratkaise­minen
neuvottelujen avulla;
— kaupan vapauden rajoittaminen
ja latinalaisen Amerikan raaka-alnel-den
jakaminen tarkoituksella luoda
pakolliset markkinat, yksipuolisesti
määrätyillä hinnoilla j a estää ystä-
•vällisten suhteiden lujiitaminen mui­den
kansojen kanssa molemminpuoli­sen
hyödyn pohjalla;
— . kulttuurivaihdon rajoittaminen
maailman kaikkien kansojen kesken
ja painostus, Jota on harjotettu kan­sallista
kulttuuria vastaan pyrkien
mttämään siihen vieraita muotoja.
Taistellessaan rilppxmiattomuutensa
takaamisen puolesta ja voittaakseen
todellisen turvallisuuden kaikille ja
Vaimistautumaan Maailman
Rauhänkongressiin ja 5:een
Maailman Nuorisofestivaaliin
Ensi --toukokuussa tullaan'pitämään maailman Rauhankongressi,
jonka paikkaa eijOle vielä .lopullisesti päätetty. J a ensi heinä—elokuussa
pi^etääij jVarsovassa 5..:^aailman Xuorisofestivaali.
: c^^Raunaii'ja kansojen "^^^^^^ kannalta ovat nämä kum-iSikiri
äärettömän tärkeitä tilaisuuksia, ps^yt kuri sodanvalmistajat ovat^
taasen, onhistuneet jännittämään yleisen .tilanteen äärimmijleein •valmis­tautumalla
:aseis^tam£an-Saksan miiiiaristit;uutta..s^
'Voimien o'n' poririisteltava tämän- vaaran torjumiseksi on väjttämätöntä,
iöttä tulevaan ;Räuhankongressiin saadaan mahdöllisimiman laaja Edustus
.kaikista maista, että se muodoiätuu. voiraakkaammaksi maailman kanso-r
jen rauhantahdon ilmaisuksi mi.tä koskaan ennen on -kuultu.'
^" • iMaaiiman (Nuorisofestivaalit ovat muodostuneet säännöllisiksi "joka
Loinen vuosi toimeenpantaviksi tilaisuuksiksi, joihin kokoontuvat nuori­son
parhaimmiston edustajat kaikista maista mittelemään kuntoisuuttaan
niin fyysillisellä kuin kulttuurillisellakin alalla ja tutustumaan toisnnsa.
Xiillä on äärettömän suuri merkitys kansojen välisen ystävyyden kehit­tämisessä.
Ne ovat laajentuneet jatkuvasti niin osanottoonsa kuin sisäl-töönsäkin
nähden ja tuleva Varsovan festivaali tulee epäilemättä ylittä­mään
kaikki aikaisemmat saavutukset.
Canadan Suomalaisen Järjestön tpk. j a . Suomalais-Canadalaiseri
Amatööri Urheiluliiton liittotoimJkunta ovat harkinneet Canadan suo­malaisten
osallistumista näihin tilaisuuksiin ja päättäneet, että meidän
On yhteisvoimin saatava ainakin yksi edustaja kumpaankin näihin tär­keisiin
tilaisuuksiin. Seuroille Ja osastoille on lähete'tty ohjeet toimintaa
varten edustajien valitsemiseksi ja edustajien matkakulujen keräämiseksi;
Toivomme kaikkien seurojen.ja osastojen ryhtyvän tarmokkaaseen toi­mintaan
näiden tehtävien suorittamiseksi heti kun joulunpyhät ja niiden
aiheuttamat kiireet on sivuutettu, että tehtävä saadaan kunnollisesti suo­ritettua
määräaikaan Dfiennessä. Tehtävää e i ole käsitettävä vain näiden
järjestöjen sisäiseksi suppeaksi tehtäväksi, vaan on se ulotettava mäh-
4ollisim[man laajoihin piireihin näiden tilaisuuksien ja niiden tärkeän
merkityksen tunnetuksi tekemiseksi kansanjoukkojen keskuudessa.
SCAUL:n LiiUotoimikunta
Paavo Vaurio
SWEDISH AMERICAN LINE
NIMITTÄNYT MR.! KOFÄJN
SUOMEN MATKAILUEDUSTA-JAKSI
. >
3wedlsh American Line'n ^ matkailu-liikenteen
toiminnanjohtaja. Earnest
B. Beamakh on äskettäin nimittänyt
Tatino A Koivun Suomen matkailu-edustajaksi
Swedish American Line'n
benkilökuniaan.
Mr. Koivu on syntynyt New Cas-tlessa^
Pa., suomalaisista vanhem­mista.
Kouluopinnot hän on suorit­tanut
kotikaupungissaan sekä Jjrväs-kylässä,
suomessa Jossa hän on viet­tänyt
osan elämästään^; Viime sodan,
aikana hän palveli Suomen armeijas­sa
• Ja pälaUuaan Yhdysvaltoihin hän
palveli myöskin Yhdysvaltain armei­jassa.
'
S I TÄ
CSJ:n Toimeenpaneva Komitea
G. S'undqVist
Jokaiselle, latinalaisen Amerikan k a n ­sat
antavat tehokkaan panoksensa
taistelulle rauhan puolesta : Ameri­kassa
ja koko maailmassa.
Maailman Rauhanneuvosto on sitä
mieltä, että vain kansojen välinen
yhteistyö Amerikan mantereella tasa?
arvoisuuden ja keskinäisen kunnioi­tuksen
pohjalla voi tuoda latinalai­sen
Amerikan kansoille hyvinvoinnin
ja turvallisuuden.
SIIRTOMAIDEN TILANNE
Maairman r a y ^ n l i i k e on aina pe-i-
ustamiseslaan lähtien pitänyt eräär
nä vakavana vaarana rauhalle sitä
väkivaltaa Jota käytetään kan.sojEn
pitämiseksi riippuvalsuusuhteessa r tai
siirtomaasorron alaisena.
Se on aina ollut sitä mieltä, että'
vieras puuttuminen puolisiirtomaitten
kansojen sisäisiin* asioihin, hieidän
maittensa liittäminen hyökkäyssopi -
muksiin ja. ulkolaisten > strategisien
tukikohtien' pystyttäminen heidän'
alueilleen lisää kansainvälistä jäniii-tys.
ä. Lontoon j a Pariisin soplmuk-,
set: eivät muodosta uhkaa vain Euroo-
'pah'turvallisuutta j a maailman raur
haa vastaan^ vaan niiden totsuttar
minen merkitsisi suoranaisia: ja ras-.
kaita seurauksia siirtomaiden ja plio-lisiirtomaiden
kansoille, "^jotka jo. nyX
kärsivät"niin kov"asta'ja ajoittain suo-.'
rastaan traaglUisesta: kohtalosta. •
Maailman. Rauhanneuvosto kiinnit­tää
maallraanT mielipiteen • huomion
vielä.kerran nlllun rauhalle vaaralla
siln seikkoihin, joita 'ilmenee en siir­to-
ja puolisiirtom.aissa..
On olemassa vaara, että Malajflla
Kenia.ssa ja Pohjois-Afrikassa aseel­liset
selkkaukset muuttuvat avoimiksi
sod.ksi ja saattavat maailmanrauhan
•vaaranalaiseksi.
Indokiinan sodan yhteydessä M a a -
.Ilman Rauhanneuvosto on jullsjtanut
ristiriitojen j a selkkausten iQpettamir
sen olevan mahdollista j a tarpeellista
rauhanomaisin keinoin. Tapahtumat
c / a t osoittaneet meidän olleen oikeas­sa."
Maailman (Rauhanneuvosto vaa­tii,
että ryhdyttäisiin rauhanomaisiin
ratkaisuihin niin pian kuin ma;hdol-lista
nyt käynnissä olevien selkkaus­ten
lopettamiseksi.
Lälii-idän keskiosissa muodostaa
KOSTO b N SITROISTA
Kaptcsni" kirjoitti . Sokiklrjaansa:
"Perämies oli tänään humalassa." •
Selvittyään perämies pyysi kaptee­n
i a poistamaan, tämän merkinnän:
."S3 o l i ensimjaälnen.kerta elämässä­n
i " , hän sano!, " j a minä lupaan JBttel
se koskaan uusiinnu."
VTähän, lokikirjaan kirjoitetaan a i ­noastaan
totuus" sanoi kapteeni.
Seuraavana päivänä o l i perämiehen
vuo^o pitää lo^kiklrjaa Ja hän kirjoitti
siihexi^ merkinnän: *?Kapteeni oli tä­nään
selvänä,"
; • '
KERITTÄVIÄ J A NYLJETTÄVIÄ
Yhden yhdysvaltalaisen ' sotilaan
vaatetukseen tarvitaan 20 lampaan
villa Ja kymmenen veronmaksajan
naltka. —• A. Knouse, Post-Hall Syn-dicate.
• * *
- HOlJiYWOODIN MALLIIN
Elokuvateatterissa näyteltiin ^^villin
lännen'? kuvaa missä .'intiaanilaumat
stiorittivat ;ttavanpmaisia : tekosiaan
Hollywbodin maUjjn'.
Pikkupoika j a hänen isänsä, selvästi
intiaaneja, tulivat ulos teatterista ja
ensinmainittu sanoi isälleen: "Se oli
hyvä kuva. mutta miksi me emme kos­kaan
voita?"
Romanian taide
• Kuvaanaa- j a . graaflllihen taide on
saanut viime vuosina Romaniassa laar
'Jan kehltyisensä. Bukarestin, Jasln,
Cluj'n, Tyrgu-Muresln j a Timisoaran
monien taiteilijain teokset ovat laa­jalti
tunnettuja. •Romanialaisten t a i ­teilijain
teoksia c n ollut paljon viime
vuorina Budapestissa,;Prahassa, Var­sovassa
j a Sofiassa järjestetyissä r o ­manialaisen
kuvaamataiteen sekä
myöjkln Venetsian kansainvälisessä
taidenäyttelyssä.
Vanhempaan ,3Ukupolveen kuuluvien
taitavien taidemaalarien ja kuvan-iveistäjien
oheliki Romaniasra on
myöskin nuoria lahijakkalta taiteili-,
'joita.
Ploestm kaupungin taidekerhon jä­senet
järjestivät hiljattain vakitui­sen
'taidenäyttelyn, jossa on paljon
ploestilaisten taidemaalarien kuvan-veistäljien
ja graafikkojen teoksia.
uhkan maailman rauhalle se mitä eri­laisimmin
•, niuodoin tapahtua "ulko­lainen
puuttuminen kansojen slsäl-siiii
asioihin tarkoituksella pakottaa
nämä sbtiläallisiin ym.; .IJittoutumiIn
turkkiläis-pakistanilainen sopimus,
Lähi-Idän keskinäinen puolustussopi­mus
jä muut. < ^
Maailmän^^^ R kutsuu
mahdollisimman-' nopeasti: ratkaise­maan
raulialllsih'keinoin-: nämä selk- :
iaukset. »' »' .
Maailman Rauhanneuvosto julistaa;;
että eri' valtioiden --:.;'nUn pienten'
kuin suurten i - väliset suhteet, pitäisi
perustaa Intian. Kiinan ja Birman
yhteisen julkilausuman edellyttämien
viiden periaatteen kunniqittainisen
"rohjalle, periaatteiden, jotka ' ovat
myös Y K : n peruskirjan mukaisia.
Maalinaan Rauhanneuvosto on
sitä mieltä, että nyt käynnissä
: olevien aseellisten selkkausten lo­pettaminen,
itsenäisyyden kun­nioittaminen
ja kaikkien kansojen
ja demokraattistan toiveiden to­teuttaminen
ovat olennaisia teki­jöitä
kancainvälisen jännityksen
helpottamiseksi. •• -
Se kutsuumaailman mielipi­dettä
vaatimaan näiden periaat­teiden
hyväksymistaT ja sovelta­mista,
periaatteiden, jotka ovat
välttämättömiä kaikkien. meidän
turvallisuudelle.
PÄIVÄN PAKINA
Mitl(ä'ovat uuden vuoden toiveemme
Vanha' vuosi on päättjmyt ilman,
että joittenkin rajan eteläpuolella
asustavien kaitapälden ennustama
maailmanloppu olisi saapunut meidät
'corjaamaan.
JEmme ole kuulleet, josko se asiaan
kovasti innostunut erään michigani-laisen
koi*eakoulun tohtori" on pa lan-nut
takaisin ilmiUsten Ilmoille sieltä
vuoren-huipulta, minne hänen kerrot­tiin
menneen odottelemaan maail­manloppua
• ja sitä, "iBttä jokin Mars-tal
Venus-planeetalta lähetettyMentä-vä
lautanen-olisi saapunut pelasta­maan
hänet.tuhoutumasta maapallon
iaukana. ' • •
'• Myöskään enune ole saaneet vielä
kujilla,, naiten.Jie korkeakoulun oppi-kuun
21. päiväksi ennustettuun maaU-
.nj^nloppuun. ' ovat selvinneet auto-maksulstaän.
Aikoinaan nimittäin
kerrottiin, että Jotkut heistä, uskoen
lujasti maailmanlopun tuloon, olivat
ostaneet velaksi loistoautoja, koska
halusivat v^e^ä lopun; edellä nauttia
niiden mukavuudesta.
Se huvitti lieitä erikoisesti siksi,
kun olivat varmoja, että maksuaika ei
tule koskaan enää.
N i i n . sellaista järjettömyyttä ilme-n.
ee, tänäpälvänä "länsimaisen sivis­tyksen"
Johtavassa maassa.
Se herättää varmaankin monessa
ihmettelyä, että kuUika sellaisessa
edistyksen maassa kuin Amerikan
YhdysvaUat, voi tuollainen järjettö­myys
versoa j a kehittyä.
Mutta asia ei ole läheskään niin i h ­meellinen
kuin se "puusta katsoeri"
näyttää.
Joka on pysytellyt maan pinnalla ja
seurannut asioita vähän lähemmin,
on saattanut viime vuosien aikana
p.inna merkille, että Yhdysvaltain
kansa on harkitusti Ja Johdonmukai­sesti
kasvatettu uskomaan kaikenlai­siin
järjettömyyksiin ja yliluonnolli­suuksiin:-
Miljoona painoksina ilmestyy viikot­tain
kaikenlaisia Superman-, kauhu-ym.
kirjasia, joissa-käydään pyöris­tyttäviä
kamppailuja oman ja toisten
planeettojen ihmisten tai ihmisen
kalttalsten_olentojen kaassa. Niiden
! ^ ' ! ' iv^; '^'.^^^ .»jsltoivat joulu-|kanssa rinnan ihnestyvät sitten yhtä^
suurina tai vielä suurempina palnok-stoa
rlkos^j vakoilu-, ym. mielipiteitä
myrkyttivät, järjettömyyttä kehittä­vät
ja nuorisoa raaistuttavat kirjaset.
Jos ei 'tämmöisen sopäh keskeiiäi
kun siihen vieilä sopivalla tavalla liite­tään
sotakiihoitus nostamalla ame­r
i k k a l a i s t i Isäntämaan ihmeelliset
sankarit voittamattomiksi olioiksi —-
niene ihmisten päät sekaisin, niin el
sitten missään.
Kuten sanottu, sitä maallmanlotipua
el tuUut, mutta tuskinpa siihen bnem-pää
kuin lentäviin lautasiin t a i mul-hhi
hullutuksiin uskoneet ovat yhtään
viisastuneet.
Se ei ole luultavaa,^ sillä vanha suo­malainen
sananlasku sanoo, että " h u l ­l
u ei: viisastu vaikka sen huhmarissa
survoisi".
K u n nyt siis kuitenkin olemme k u n ­nialla
sivuuttaneet sen vaarallisen
maailmanlopun a Jan ja siirtyneet vuo­teen
1955, voimme katsella Ja tuumia
mitä me siltä odotanune. .
Tässä asiassa emme .usko paljon
erehtyvämme, jos sanomme, että maa­ilman
ihmisten valtavan enemmistön
ensimmäinen toivomus lähtiessään
uudelle yuositaipaleelle on se, että
rauha säUyisi ja vakiintuisi.
Huolimatta . asetehtaiiijolden ja
yleensä sotahommasta jpllakin tavoin
hyötyvien toistuvista', äänekkäistä Ja
kilvaLsta vakuutuksista, että isota on
ehdot-tomasti välttämätön "rauhan
turvaamiseksi", eivät tavalliset kan­sanihmiset-
siihen usko. :
Nykyisen miespolven aikana on käy­ty
jo kaksi maailmansotaa "rauhan ja
kansojen itsemääräämisoikeuden tur­vaamiseksi*.'
j a niiden tuottamia kär­simyksiä
ja. suunnattomia ulirimää»-
riä muistaen ihmiset vaativat yhä
päättänrämtnin, että kaikki ksmsojen
;väliset ky8'-myk3et tulee ratkaista
neuvottelujen avulla. ;
. Kuluneen vuoden aikana tällä tiellä
on saavutettu huomattavaa menestys­tä,
vaikka sodista suuria voittoja n i i t ­täneet
ihramahalset shakaalit — ensi
tUaUa yhdysvaltalaiset asetehtaUijat
Ja heidän palkkarenklnsä — ovat k y n ­sin
hampain kiskoneet vastaan ja liet­soneet
vihan Ja epäluulon mielialaa,
sekä omalta kohdaltaan koettaneet sy­tyttää
uusia fsotalsla selkkauksia ja
sytsrtellä jo sammumaan saatuja so-dahlieskoja..
Joulukuun viimeisinä päivinä, siis
päättjiiieen vuoden lopvissa', riemuitsi­vat
sodan j a vihan kannalla olevat
Ihmiset a ^ j g , ^ Hanskan K a n s a l l i s :
kokouksessa s a a t i in --^ U S A :n ja B r i ­tannian
suurkapitalistien ankaran
painostuksen avulla - hiukalla äänten
enemmistöllä .lävitse sotahullujen; :
suunnitelma. Suunnitelma Länsi-Sak­san
uudelleen aseistamisesta.
Se oli rauhan vihollisten voitto, jo­ka
tulee lisäämään sodan vaaraa, el­lei
Ranskan Tasavallan neuvosto.
Ranskan kansan enemmistön tahdon
mukaisesti vieläkin estä tuon kalkkien
kansojen elämää vaarantavan sopi­muksen
lopullista vahvistamista.
Tämän sotasopimuksen käsittelyn
vaiheet ovat kuitenkin: hyvin selvästi
osoittaneet, kulrika suuri rauhanvoi­mien
voima on maailmassa, Euroopas­sa
Ja erikoisesti Ranskassa. Vain se,
että osa kansalliskokouksen edusta­jista
epäröi, pidättäytyi äänestämästä
auttoi rauhan .viholliset voittoon. .
Se on sitäkin merkittävämpi saavu=-_
tus, kun Ranskan nykyinen.Kansallls-kokous
on n i i n sanotuilla "Ranskalai­silla
vaaleilla" valittu, josta syystä
esim. ikommunisteilla ei ole. puolia-.
kaan siitä edusta)JamääTästä mitä
_heille suhteaU{(?riJ ivaalitavan jnu=-;
kaan kuuluisi. "
' Vaikka siis alkavan vuoden taivasta •
pimittävätkhi uhkaavat myrskypilvet,
niin on valonkajastustakha näkyvissä
maailman rauhanpuolustajain voi­mien
jatkuvan kasvun merkeissä.
Niinpä siis lähdemmekin astumaan
uutta vuosltaivaltä uskoen ja luottaen,
että rauhan viholliset tulevat sitten­kin
kärsiniään tappion Ja rauhan puo-,
lustajat saavuttamaan uusia voittoja.
Se on kaikkien 'oikeamielisten i h ­misten
toivomus; sillä vain rauhan
'olotilassa voi Ihmisten hyylnvointi ke­hittyä
j a nousta kukolsttÄscen; ;
Tofaiiikaamme siis Jrau(han turvaa:
mlseksL — Kuiltun,
/