Vapaus, January 4, 1955

              nm
'm
mm
Is'
mk
m
4.750
4.500
^^4.250
v»|4.000
3.500
1^ 3.250
1949 1950 1951 1952
-(ESriMATED)
1953 1954
§110.000
§105.000
^m.ooo
g 95,000
2 90.000
i)S 55.000
§ 50,000
§ 73.000
HOUSINC COMPLETiONS
1949 1950 1951 1952 1955 1954
lukumäärän noustessa; ennätystasoon tähän vuoden aikaan, monet canadalaisel katsovat
, a huolestunein tuntein. Tilanne on sf täkin vakavampi kun Canadan vienti laski '$4,117,-
1953) $3,850,000,000 dollariin v. 1954. Samalla kun esimerkiksi tekstiiliteollisuus oli kulu-aikana
kriisitilanteessa, oli rakennus teollisuudessa havaittavissa, nousua. Kaiken kaik-stettiin
Canadassa viime vuonna 105,000 asuntoa, mutta asuntopula on vieläkin suurL ;^
[ulotteinen elokuva N-liitossa
~ rakensi v. 1941y^;
elokuvateatterin
K elokuvien esitta- >
s rakennettiin Sta-:
I palkitun insinööri
lön pohjalle,' jota
g^leelllsesti pa^n-stqUiton
suur; ,
Sgeissa öii tällä'
muusia., samani^
|ereita.
|ibroa.yät 'nyt"nä-esitetyt
eip-'
ja missä V piilee ^ \
jaikutt!ivtous?'#^
emme yppärisi^^
pisena, iq. kum-,''
i{ sjlaiäteriien •
: väli on keskimäärin 65 mm. mno-
• dostaa.siitä oman kuvansa. Niin­pä
esim. oikeacQiuolinen silmä
näkee pyöreän kappaleen hieman
pidemmälle "oikealta" ja vasen
silmä taas "vasemmalta". Taval-
. lista, elokuvaa, katsellessamme.
^ saavat molemmat silmämme:; kui-
V ^ehldii yerickobalyoUeen-vain yh-y
den;'täyisin^^E^^ knvan^
ioliöin väikiitehna kolminlottei-
; ^ suud festa, kuvan syvyydestä hä-
/yiää ja kiiva on "litteä".
CNSLMMÄISET YRITYKSET
Jrämä puutr
"t^eliisuus oh haTOitfc^
jo' yli »-raoäisatä sitten keihitettiin, en-käaluisat
IM--'-N :A I S T E N P I H A ^ .
• _/.^,v- ;;>:V;^'';'::-V.:--:Hi^
aisen kauppiaskodiri muurien ympäröimä maailma
iJäihkeitä tapahtumia, sillä kuusikymmenpäisen perheen
' ikouhuu röieväiiä ja värikkäänä/: Tämän pi
Ivaltiatär on viisas, lumoava rouva Wu — niitä harvinaisia
""^en viehätys perustuu älyn ja sydämen tasapainoon,
lelämänongelmiarrB ja samalla jokaisen naisen ong
tOTiä Buckin '^Naiisten piha" ^ romaani, jossa välähtelee
itnian naisellinen viisaus • . • •.'
simmämen laite, jonka avulla - kävi
painsa katsella valokuvaa siten, etta-syntyi
luonnonmukainen; "avaruutta"
sisältävä vaikutelma. Käytettiin kahta
valokuvausÄonetta, joiden objektii­vit
oUvat toisistaan 65 mm :n etäisyy­dellä.
Vedokset asetettiin sitten rin­nakkain,
ja kun niitä katsottiin suu­rennuslasin
lävise siten asetettuina^
että- kuvien'keskipisteet olivat toisisr
taan 65mm-n etäisyydellä, syntyi
luonnonmukainen syvyysvaikutelma;
ammattikielellä sanoen vaikutelma, oli
'.'stereoskooppinen"." Menetelmää täy­dennettiin
edelleen, ja'monet*muistä-
'Vat Täelä ne ''panoraamat;/, joita saat-;
toi katsella "erikoislaitteilla, joita var-;
sinkin tivolit kuljettivat mukanaan
kierroksillaan.
SINIPUNAISET SILMÄLASIT
Elokuvan kehittyessä tuli vähitellen
ajankohtaiseksi myös vaatimus saada
filmeistäkin kolmiulotteisia. Tämän
lajin yrityksistä on -vanhin ns, anag-kyyfimenetelmä,
joka merkitsi sitä,
että -nauhalle otettiin sekä shiinen
että punainen kuva. Elokuvaus suori­tettiin
stereoskooppisten lakien mu­kaisesti
Siten, että filmaus - tapahtui
kohdella kameralla, joiden objektiivit
olivat 65 mm:n etäisyydellä Joisis-taan.
Katsojalle annettiin silmälasit,
joissa toinen lasi oli sininen, toinen
punainön; -tällöin toinen silmä näki
vain sinisen kuvan, toinen taas punal-
Yst^ivyys N tm kanssa oii Suomeii
riippumattomuuden perusta
Kirj.D.Arhippv
nelsInkL — LrhcesaiUnme on
afkaisemtnin Julkaistu D. ArhJpo-vln
artlkkeUt :Fmb»n Venäjän ;
vallankomonkselUslfn snbtantn-misest
»; Suomen kysymyiksecn Ja^v-^
NenvostoUUon Kommunistisen
yv puolueen asettamuksista samassa
kysymyksessä Tällä kertaa meii-^
lä on tilaisuus julkaista saman
kirjoittajan katsaus Suomen ja
..NeuvostolUton ystävyyden meiM
tyksestä. ,
Valtiollisen - ' riippumattomuuden
myöntämisen, jälkeen Suomelle ,!Neu-vostcbailitus
on; noudattanut Johdonr:
mukaisesti kesldnäissuhtelssaan Suo­men
kanssa Neuvostoliiton Kommu­nistisen
.puolueen omaksumaa : peri­aatteellista
linjaa : on toteutettava jär.
köhtamättä ystävyyden ja yhteistyön
politiikkaa toisten valtioiden kanssa
rauhan lujittamiseksi osapuolten täy­dellisen
tasararvoisuuden ja molem­minpuolisen
edun pohjalla.
. Tämä; Neuvostoliiton ylevä pyrki-,
mys ystäjvällisten jas hyvien naapu­ruussuhteiden
kehittämiseen toisiin
valtioihin: sai -kuitenkin vastaansa vi­hamielistä
suhtautumista Neuvostota-savaltaaan
- useiden ;? kapitalistisen
maailman maiden hallitsevien piirien
taiholta. Imperialistit, lietsoessaan
hyökkäyssotaa 'Neuvostoliittoa vas­taan;
järjestäessään sotilaallisia in­terventioita;
lisuttivat naapurimaita
Neuvostoliiton kimppuun Ja vetivät
niitä tuhoisan sodan kurimukseen.
Erikoisen selvästi tämä Jlmenltoi-
^essa. maailmansodassa, jolloin Hitler-
Saksa veti Suomenkin mukaan tähän
sotaan, käyttäen sen aluetta • hyök­käykseen
Neuvostoliittoa vastaan.
. : Suomen - osallistuminen tähän
sotaan järlcyttt vakavasti maan:
: suvereenisuutta, ja kuten monilu­kuiset
tosiasiat •toisen maallman-sodan
ajalta . todistavat, : Suomi
olisi menettänyt riippumattomun-
V tensa jäännöksetkin ja olisi muu­tettu
fasistisen Salisan taloudelli­seksi
lisäkkeeksi, ellei oUsI olliit
Neuvostoliiton kansojen uhrautu-:
vaa taistelua, joka loppujen lo­puksi
johti fasismin nujertami-
•^••seen.
Neuvostoarmeijan voitot saksalais-fasistisista
sotajoukoista tekivät Suo­melle
mahdolliseksi syksyllä 1944
päästä sodasta ja siten vähitellen pa­lauttaa
-valtiollinen suvereenisuutensa,
jota hitleriläiset olivat 'julk,easti pol­keneet.'
. ' •
Selviydyttyään voittajana toi-a;
sesta maailmansodasta Neuvosto-liitto
pysyi' uskollisena ulkopoliit­tiselle
peruslinjalleen. Suhteissa'
Suomeen se on pyrkinyt ja pyrkii
edelleenkin vakiinnuttamaanmo-;'
lemminpuollseen ^ luottamukseen;,
perustuvat ystävälliset hyvät naa­puruussuhteet.
'
Samalla nuevostoliittolals-sucma-
Tainea sopimus ystävyydestä, yhteis­työstä
'ja keskinäisestä avunannosta
loi hyvän pohjan poliittisten.' talou­dellisten
kulttuuri- Ja muiden suhtei­den
kehitykselle ja Jatkuvalle lujittu­miselle
Suomen ja ^Neuvostoliiton vä­lillä.
•! JPoliittinen^^^^^y^
ja suomen <välillä tarkoittaa kansojen
raxihatt ja turvallisuuden lujittamista.
Tätä osoittaa Neuvostoliiton' ulko­asiainministerin
V, M. Molotovin ja
Suomen ulkoasiainministeri -Urho
Kekkosen välisiä neuvottelu ja koske­va
' i . ^
*omm\mikea,doka on julkaistu leh­distössä
heinäkuun 18. pnä 1954.
«Neuvostoliiton faalUtus ja Suo­men
hallitus -y sanotaan kom­munikeassa
— pitävät nykytilan­neessa
erittäin tärkeänä jännityk-
; sen .vähentämistä fcansainväUsis-
. sä suhteissa; Molemmat hallituk­set
ovat vakuuttuneita siltä, että
nykyisin on pakottava välttä­mättömyys
yhdistää kaikkien val-
•1 tioitten ponnistukset rauhan Ja
turyaillEUuden takaamiseksi. Vain
kaikkien kansojen yhteiset pon­nistukset
—riippumatta niiden
;. yhteiskunnallisesta rakenteesta
voivat 'suojata kansojen turvalli-suuden,
sillä taistelu rauhan puo­lesta
ja uuden sodan uhkaa vas-
Jtaanon kaikkien maiden'yb^nen -
etq. Neuvostoliiton hallitus ja
r Suomen hallitus toimien 6. päivär
nä huhtikuuta: 1948 solmitun ys-
• tävyys-, yhteistoiminta- Ja avun-:
. antosopimuksen liengessä ja halu-.
.teniantaa panoksensa rauhan ja
kansojen turvallisuuden takaami­selle
. ilmituovat pyrkimyksensä
. edistää kaikin keinoin kansainvä­lisen
rauhan Ja turvallisuuden ylr
läpitämistä sopusoinnussa Ylidls-tyneiden
Kansakuntien Järjestön
•periaatteiden Icanssa. :.
Pyrkien vahvistamaan Ja edel-leen
kehittämään Neuvostoliiton
Ja Suomen ystävällisiä suhteita
SNTL:n Ja Suomen hallitukset
ovat sopineet SNTL:n Helsingissä
olevan lähetystön ja Suomen Mos-
«i kovassa olevan lähetystön muut-
>. tamisesta suurlähetystöiksi Ja
suurlähettiläiden vaihdosta."
JCK:
liv" ;-'::^';-V'"^v;\:;';-;Vv''>;V /HinU sid.:$2.75
l'^iti''kuuluu parhaimpaan, tnitä tämä Nobelin palkin-vkuuluisä
amerikkalainen kertoja on kiinalaisesta aihe-;
irjoittäniit - Se • oh romaani. yksinkertaisesta;uljaasta
lisvainiosta, joka jää miehensä-hylkäämänä ykstij huoleh-sistaan,
rhutta joka ylpeydessään salaa tappionsa uteliail­ta
ja ryhtyy hiljaiseen taisteluun elämänsä ja lastensa
en puolesta.
?R b J^yÖli k S Ö N TYtAB
vie lukijan Stuart-kuniiikaideriEnglahtiiri. Exmoorin
äi; jylhän vuorilinhoitukseh sulkemassa laaksossa, on lain-
" m Doonen suviin rosvokylä, jota koko seutuktmta pelkää ,
.aa. Doonet ovat hurjia, väkeviä miehiä, eikä kukaan ole
heidän liikkuessaan ryöstöretkillään maanteillä ja karta-
T A I S T E L U ROOMASTA
.vHintasid-^Z.SO.-
in '"Taistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta, Jol-lainvaelluksen
jättiläisaalto vyöryi yli ikuisen. Rooman ja
ijille kohosi lyhyeksi kukoistuksenltJJokloksi goottien ;naail-
: , Historiallisiin tapahtumiin ja henkilöihin kutoHtffen"
it romaanin Juonisäikeet niin jännittävinä ja dramaattisina,-
poliisiromaanien ahmijallakaan-ei ole syytä valittaa tämän
V^ess&J ^Vv.;-;;;;;^^/:V-'^ .,;v v,:-.
luisah amerikkalaisen kirjailijan ja sanomalehtimiel<en
' ALBERT E. KAHNIN teos
k l T O L E M A N L:
• ? .v;.';,::';;Hinta-8id.'-$3j00;:
'leikki" ori Voiiriakas. hehkuva talstelukh^a lasten oi-
Ppuolesta. Siii^ esitetyn pelkkiä tosiastoitä. Mutta sitä
lien kuin parhaita Jännitygroiflaänia, sillä Kahrillla on ih-taito
esittää kylmät;'lähjonkttomat tosiasiat ^ elävästi mu-jSipaavästi;
vaikuttavasti. Se harras vakavuus Ja Iiihimilli-jolla
Kahn ajaa tässä teokessä"näideh: pienimpien" —
jtukiihkon. raakojen sarjakuvien ja gangsterifilmien, mie-
-jrln ja poliittisen koston urlieiksi joutuneiden lasten —
Ivoi Jättää välinpitämättömäksi ainoatakaan "inhimillistä ,
'Jf ])• ':V:^.v^^T*iiatkaa"asblttcella:^ /i' • vv:-.,^.::^.;:/;-,:'
»AOS PUBLISHING CO. LTD.
SUBBURY. ONTARIO
sen. ja koska sininen ja punainen ovat
toistensa ns. komplementtivärejä,
muuttuvat nuo värilliset kuvat silmä­lasien
läpi nähtyinä mustavalkoisik­si
samalla kun niihin tuli luonnoimiu-kaista
syvyyttä. Tämän menetelmän
varjojuoli ei ollut kuitenkaan yksin­omaan
se seikka. että katsojan oli
pakko käyttää silmälaseja/vaan myös
se, että mitään «värielokuvia el voitu
esittää kolmiulotteisina. Tästä syys^
ta kokeita jatkettiin edelleen Ja k e h l r
tettiin menetelmä joka perustuu pola­risoituun
valoon. Tässä menetelmässä
korvattiin erikoissilmälasittietynmuo-toisilla
prismoilla,. jotka heijastavat
valonsäteitä vam yhteen määrättyyn
suuntaan. Siten esimerkiksi oikea sil­mä
sai vain kuvan «vaakasuorasti po­larisoivista
prismoista ja vaseQ. silmä
pystysuoraisti polarisoivista prismois­ta.
Ja kun katsoja sai käytettäväkseen
silmälasit, jotka oli varustettu vastaa­villa
polarisatiosuodattimilla, syntyi
hänen silmiensä verkkokalvoille kaksi
erillistä kuvaa, Jotka yhdessä saivat
aikaan syvyysvaikutelman. Tälläkin
menetelmällä oli kuitenkin edelleen­kin
se varjopuoli, ettei se vapauttanut
katsojaar-silmälasien Icäyttämisen pa-
Icosta ,jotapait5i huomattava osa va­lovoimasta
menetettiin suodattimiin.
Tälläkin menetelmällä saatettiin, jo
kuitenkin esittää i myös värielokuvia,
VABIELOKVVIA TOAOAS
^ L a i A L A S E J\
«Pyrkiessään luomaan- paremman ja
katsojan kannalta mukaivamman Me­netelmän,
päätyi insinööri Ivanov rat­kaisuun,
joka teicnillisessä suhteessa
on tähän, meimessä ylivoimaisesti
parhain. «Ivanov^ijoitti valkokankaan
eteen tietynlaisen, erikoisrakentelsen
säteettäisen rakenteen omaavan risti­kon,
ns. Rasterin. Tämä rasteri on
— monimutlcaisten laskelmien perus-,
teellä r— rakennettu siten, että se peit­tää
jnoln puolet -valkokankaan koko
pint^-alästa. Samalla, se on raJcennet-^
tu niin ohuista Icuidulsta. ettei sitä
katsomosta Icäshi voinäh^. .foilUsen
' Ilmausta pienten maiden valtiolli­sen
suvereenisuuden kunnioittamiseen
perustuvasta neuvostovaltion rauhan­tahtoisesta
ulkopolitiikasta on huhti­kuun
6. pnä 1948 allekirjoitettu neu-
. vostoliittolais-suomalainen sopimiis
ystävyydestä,; yhteistyöstä ja keski­näisestä
avunannosta. Sopimus edel­lyttää
Neuvostoliiton apua Suomelle
siinä tapauksessa että hyökkääjät
yrittävät käyttää sen aluetta päälle-karkaukseen
Neuvostoliiton kimp­puun.
Tämä merkitsee, että Neuvostoliit­to
tulee varjelemaan Suomen alueelr
lista eheyttä, sen suvereenisuutta Ja
riippumattomuutta kaikenlaisilta so­danlietsojien
ja ennen kaikkea, sak­salaisten
militaristien ja heidän kans­saan
liitossa olevien valtioiden -ta­holta
tulevilta hyökkäyksiltä.
kuidun leveys on yhtä suuri kuin sen
etäisyys molempiin viereisiin kultul-ihin,
ja rasteria voidaan kokonaisuu­dessaan
^verrata rimaristikkoon; Kun
tuollaisen rimarlstlkon lävitse nimit­täin
tarkastelee . jotakin kohdetta,
peittävät rimat osan näkökentästä.
Ja oikea silmä näkee osittain sellaisia­kin
pisteitä, joita vasen ei näe, koska
rimat peittävät kummaltakiti silmältä
eri osia näkökentästä. Kun silmien ja
ristikon välinen etäisyys valitaan Ri­kein,
voidaan päästä siihen, että mo­lemmat
silmät .vastaanottavat erilai­sen
kuvan tarkastelun kohteesta. Iva­novin
menetelmässä saadaan valko­kankaalle
kaksi kuvaa siten, että ras­teri
heijastaa kummallekin silmälle
oman kuvansa, 'jotka kuitenkin sulau­tuvat
katsojan näköhermosysteemlsrä
yhdeksi, syvyysvaikutuksen omaava­si
kuvaksi. Se. että katsoja näkee sa­manaikaisesti
pystysuorien kultujen
piimälle muodostuneen kuvan, ei hait­taa
mitään, koska kuidut ovat niin
ohuita ja sijaitsevat niin vieri vieres­sä,
ettei niitä voi erottaa toisistaan.
KehlteUessään keksintöään edelleen
•on Ivanoidn onnistunut yhdistää val­kokangas
ja rasteri yhdeksi kokonai­suudeksi,
mikä puolestaan on lisän­nyt
suuresti kuvien valovoimakkuutta.
Tätä menetehnää käyttäen on mah-dollista
esittää koliniulottelsina yhtä­hyvin
mustavalkoisia koin väriek^u-viakin
ilman,-että katsojan täytyy pi­tää
erikoissilmälaseja tai muita apu­välineitä;
myöskin elokuvateatteri
^voidaan pitää täyshi entisensä laisena
ainoana poikkeuksena- erikoisraken-telnen
valkokangas.
•••• -Neuvostoliiton taloudelliset suhteet
Suomeen ovat kehittyneet menestyk­sellisesti.
Vuonna '1950 solmittiin Suo­men
jaNeuvostoliitonvälillä pitkäai­kainen
(vuosiksi 1951'—1955) kauppar
sopimiis. Jo: tämän sopimuksen voi­massaolon
ensimmäisenä vuotena ta-varanvaihto
Suomen ja Neirvostoliiton
väUllärylltti sopimuksen edellyttämät
määrät. Ben jälkeen on.neuvostqlais-suömalainen
kaupankäynti laajentu­nut
vuodesta vuoteen. Vuonna -1953 oli
Suomesta Neuvostoliittoon toimitettu­jen
alusten ja laitteiden määrä llsäänr
tynyt S-kertalseksi vuoteen 1951 ver­raten,
ja vuonna 1954 on nähtävissä
alusten Ja laitteiden toimitusten jat­kuva
lisääntyminen. SNTL on valmiir
den puutalojen pääasiallinen ostaja,
ja se ostaa Suomesta myöskin huo­mattavan
määrän paperia, pahvia,
selluloosaa, sahatavaraa, parruja, kei­nokuitua
ja muita tavaroita. Vuonna
1954 lisääntyi joukkpkulutustavaroi-den
vaihto kaksinkertaisesti edelliseen
verraten. Suomi toimittaa Neuvosto­liittoon
huonekaluja, luihelluvällnels-töä,
voita, juustoa, villakankaita. Tänä
vuonna SNTL ostaa Suomesta enem­män
paperia kuin viime vuonna, ja
vuonna 1955 paperiostot voivat lisään­tyä
noin kaksinkertaiseksi.
Neuvbstoliitto puolestaan toimittaa
Suomeen naftatuottelta, teräslevyjä,
viljaa, sokeria, puuvillaa, autoja, eri­laista
teollisuuskalustoa, ja myöskin
lannoitteita, metalliseoksia, asbestia,
väriaineita, teetä, kala- ja rapusäi-lykkeltä,
tuoreita ja kuivattuja hedel-,
miä, puuvillakankaita Jne.
V. 1954 muodostaa SNTL:n
kanssa käytävä kauppa yli 20%
Suomen koko ulkomaankaupasta.
Haluten helpottaa Suomen va-luutU-
Ja finansslvaikenksla
SNTL myönii sille 404 miljoonan
rupian kultalainan Z£% vuotui­selle
korolle. Tämän lainan saa
Suomi käyttää oman harkintan­sa
mukaan.
Äskettäin allekirjoitettiin Mosko­vassa
sopimus SNTL:n ja Suomen vä-^
lisistä tavaratolmitukslstar vuosille
1956—1960. Sopimus ^edellyttää näi­den
maiden välisen tavaranvalhdon
Jatkuvaa kasvua. Kun tuonti Suo­mesta
on vuonna 1954 määritelty noin
500 miljoonaksi ruplaksi, niin vuonna
1080 se nouse^65d miljoonaan rup­laan.
Neuvostoliiton vIentL nousee,
.vuoden 1954 425 miljoonasta ruplas­ta
495 miljoonaan ruplaan vuonna
1960.
Suomen Ja Neuvostoliiton vuosi-'
na 1950—1960 tapahtuvien toimi­tusten
välinen erotus. Joka tekee ;
160 miljoonaa ruplaa vuosittain,
peitetään 120 miljoonalla ruplalla
kolmikäntasophnuksillay ja Neu-vostoUlfon
gnomelte fiirfämällä
vapaasti vaihdettavalla valuutalla'
40 miljoonan ruplan arvosta.
Ystävälliset suhteet Suomen, Jä
J*9euvo8tolilton kansojen välillä ovat
kebittynMt toisillakin "elämien aloilla.
flBIuomattava tässä suhteessa on Neu­vostoliiton
sotalaivojen ystävyysvie<^
railu Belsinkiin Ja Suomen edusktm<!
nan valtuuäcunoaii: käynti SNTLtfisa
samoinkuin SNTL in ~ Korkeimman
Neuvoston valtuuskunnan käynti Suo­messa.
Ystävyys-, yhteistyö- Ja avunanto^
sopimuksen solmimisen Jälkeen kulu­neina
vuosina ovat myöskin kulttuuri­yhteydet
Suomen Ja iNeuvostolliton
väliUä huomattavasti lujittuneet. Tiei
teen. kulttuurin ja taiteen edustajien;
työläisten; talonpoikien, liikenae^Ur
rien, edustajain, urheilljahi,' I ^ t l -
miesten, opettajain ym.,lukuisat mat«
kat Neuvostoliitosta-Suomeen-Ja Sttb4^
mesta Neuvostollitto^^xyvat: suuressa
määrin ~ edistäneet neuvostoliittolaisi
Suomalaisten kulttuurisuhteiden lujltr>'
tamista.->VIIme;aikoinao];i ilmaantu­nut
vielä eräs ^ Suomen «Ja Neiivosto-lliton
kansojen välisten stihtelden ke­hittämismuoto:
-^valtuuskuntien vaih­to
suomen ja Neuvostoliiton eri kau­punkien
väUllä.
Niinpä Turun kaupungi|ival-luuston
kutsuja on tässä kau-pnogissa
vieraillut t LeiUngraf^
valtuuskunta. JLahdessa Zapo-rozhjen,
Helsingissä Moskovan.
Tampereella HleTln;Kemissä:Sta-V:;
Ilngradln valtuuskunta, ja Suo­men
kaupunkien . v^tunskunoat. .
:; ovat vuorostaan käyneet yastayte-.
railuUa neuvostokaupangeissa.
Laajentuneet ovat yhteydet Neuvos­toliiton
ja' Suomen ammattiliittojen
sekä naisten ja nuorisojärjestöjen vä­lillä.
, /
Luonnollista on, että suomalaisten
ja neuvostoihmisten laaja kanssakäy^
minen edistää keskinäisen ymmärtä­myksen
aikaansaamista SNTL:n Ja
Suomen kansojen välillä. Ystävyyden
lujittuminen Neuvostoliiton Ja Suo­men
kansojen välillä palvelee rauhan
asiaa ja edistää kansainvälisen Jänni­tyksen
heikentämistä.
Jokainen päivä tuo mukanaan yhä
uusia todisteita siltä, että ystävyys-,
yhteistyö- ja avunantosopimuksen
pohjalla kehittyvät neuvostolilttolals-suomalalset
suhteet ovat luotettava
perusta Suomen rauhanomaiselle ja
rlippunmttbmaUe olemassaololle .j
edistävät jatkuvasti <NeuvostolIiton ja
Suomen kansojen ystävyyden lujittu­mista.
- Neuvpstoliittolais-suomalaisen
: ystävyyden lujittuminen osavmA^; .
ten täydellisen tasa-arvoisuuden,, :
suvereeoisuude)!! Ja alueen koske-: :
. mattomuuden 1 kunnioittamisen
sekä motemmiutpuoiisen . edun^
pohjalla ovat (odlsteenavsiitä, et-,,
tä pieni ja suuri maa, yaikka niis­sä
vallitseekin erilainen yhteis­kunta!
» ja talousjärjestclmäj voi-;
°vat menestyksellä ja erittäin hyö­dyllisesti
olla yhteistyössä rauhan
lujittamiseksi ia kansainvälisen
Jännityksen heucentämlseksi.
(SIB)
Tiistelna, tammifc 4 p. Tuesday. Jan. -^1055, ^mmm
Ne1$aiy(iläislen
vauraiis kasvaa
Fetroskoi. — Suojun-Viitanan mel-säteoUlsuusIaitoksen
fcyöntekljät ra­kentavat
paljon'yksityistaloja,^ Yk-fiistään
«viime vuosina ovat Tshalnan
metsäteoUisuuslaitokseri ' työntiäujät
rientäneet noin 180 yksItyistalöaV
Parhaillaan on rakenteilla'15 yksityis^
taloa. Hiljattain muutti uuteen ftsun-toonsa
kapearaiteisen rautatien 'vetu%
rinkuljettaja Pavel (Matvejev Ja au­tonkuljettaja
Ernest Niva «sU itse}?
ieen talon.
'Tämän > metsäteollisuuslaitoksen
monet <^öläiset;ovat:4umkkineetJW
takabjaa, sikoja, lampaita Ja vuohia.
Metsätyölädsten perheet saavat ta^4
löllöistään noin 200 tonnia maitoa.
12 tonnia lihaa Ja noin 5 tonnia; yöl­tä
vuodessa.
Enemmistö paikkakunnan asukkais­ta
harjoittaa myöskin kasvitarhavil-
Jelystä ja hanlckii melkein koko vuo-^
deksi perunoita, luinll'^ ja muita keit-tiökasveja.
" ~ %
Kuukaudesta toiseen kasvavat
myöskin metsätyöläisten palkat.
Parkkisen perheessä, joka asuu
(Rantakadulla Sb, ori viisi ,henkeä^
Vanhempia ovat perheessä Jakov
tPavlovltshbja'Susanna •Semenovna.
Sen jälkeen'seuraa <heldiinv poikansa
V&inii vaimoineen "Ja Jakov Pavlov-vvitshln
Ja Susanna iSemenovnnn nuo­rin
: tytär, Joka 'käy koulua • vasta en­simmäistä
vuotta.
Tuotannossa käy' työssä perhcsn
kolme Jäsentä. Väinö Parkkinen on
ammatiltaan traktoristi, jonka, palk­ka
on 1,700 ^ruplaa: kuukaudessa ; Ja
joskus enemmänkin. Hänen vaimon­sa
ansaitsee kuukaudessa noin 1,300
ruplaa.
Väinön isä — Jakov -Pavlovltsh on
ammatiltaan kirvesmies ja puuseppä.
Korkeasta iästään (huolimatta hän
käy vielä työssä Ja ansaitsee kuukau­dessa
800—900 ruplaa.
{Parkkisen perhe elää varakkaasti.
Verraten I lyhyessä ajassa: Tshalnan
metsätyömaalle saapumisen Jälkeen
se ön rakentanut itselleen t^lon, Jos^
sa on kolme huonetta ja keittiö. Per­heellä
on lehmä, kanoja Ja kasvi­tarha,
Josta se sai viime syksynä tois­ta
tuhatta kiloa perunoita sekä paljon
kaalia.
siilien >s^^ttoiiilä'^
topropagandft on nyfcvolttönut-iaätf^^t
PerInteeltoett,(Le»oeut aurCte 'Toili.:4~'^-i
— enttoitt da4atetldi;ktotftkapak!taÄh;'?r.
- oli Uistai-Ubna ^äbestÄriJt ia^-^-X S' -
-jäisen Uläisuujlett miu^pn ?nei^i8s$:r.
«Snsi-Ulasva oUyat läsnft rouva ^ « n - ' i> ,.,.V
des-Prance, clokUvatähtl Esteli» B]aidZ:. -
maitotytöksi puettu?», Jonina puku' m:
oli kuitenkin vfitoemmän:tyylinmUlcal--vv "
sella «yvällä kaula^aukbUft ivaru8tettuU''v. f'
sekä' Joukko ttmnettuJa%enWlöIta'^'Jtf*^'«i;r/
kolme elävää lehmää.T^JoiliJ^t i s i ^ i ^ : ^ 'Ä
täytyisit itsepäisesti tarjoilemasta.vä.'"'
kljuomia, mutta Juhlat eivät < sitten-^
kään olleet -täysin xalttiit—nmltojuö^?
m^t. Joita taartssa'4ottuneest|:,«ekirfrt' V-^^'"'!
tettHn,'sl8älslvät myBa alkoh(iUa^(^^-'^'^-
mät eivät kuitenkaan syyMi^tyneel^* J^^/^J
e.'m. sekotusten laatimiseen. , ;\J;Ji;^: i
Parlamentin avajaiset
on aikomus televioida
.Ottawa. — Täällä onneilla hanke,
että parlament^ avajaiset tammik. 7
pähränä olisi telenrisoitava Ja : että
Tällaisia varakkaita työläisperhei­tä
kuIn:iParkkisen perhe on T^alnas-sa
paljon.; Ottakaamme esimerkiksi
traktoristi Patalalsen perhe.' juho
Patalainenkäy yksin työssä tuotan­nossa.
(Hänen vahnonsa ;<l)ioUaa: koti­taloutta
Ja lapsia. Joita'perliedssä'on
kolme; Kuluvan vuoden yhdeksän Ja
puolen kuukauden alkamPatalain^n
on -ansainnut yli 31 tuhatta ruplaa;
Eräinä kuukausina'on hänen räik­känsä
ollut^ -yli'3,d00 ruplaa. Bfit-merkiksi
maaliskuussa Patalalnen sai
palkkaa Ja palkkiota ythteeosä; €.068
ruplaa. Patalalsen perhe elää yltä­kylläisesti:
tänä vuonna se hankki
talon Ja lehmän.
kln kuvattaisiin televisiolähetyksiä
varten. Kenraalikuvernöörin ' Ja se­naatin
puhmiehen sanotaan olevan
hamkkeen kannatiajhia ja OSC:n
- - - - - - — I johdon *ilMmU Wo*iWtUeCtMa»a*nA " OsUuAhI I^^Cul ltivul lvVtaiJn
. myötämielisesti tähän hankkeeseen.
Kirjakauppaamme
an saapunut -
neja
mmm
Pearl S. Buck:
Herran soturi'-
281 sivua -> Hinta nld. $1.00
l^ssä teoksessa klrjaUija kertoo ^
lähetyssaarnaajaisänsä; moniuien-f
taalisen elämäntarinan. • • '< '
i(!kUra:
Vudsisatoien perintö
438 sivua — Ulnta.ald. «1.0Q:.
Uomaani
Katri Ingman: ^ ' ~ 1
Lahjakas tytär , :
184 sivua — Hinta'nld.'
Romaani .,
Selma Anttila:' , '; '
Elämän kiirastulessa
Romaani
289 sivua — UInto nld, $L0O ;
Esti Heiniö:
Viileä suvi ' :.
Romaani - >'
212 sivmt — fllnta nld.
Esti Heiniö:
Ojan takana . ,,
Romaani , ,
215 sivua ^ Hinta nld. «M0>
m, Oudm\md8so|;i: ' '< ' ]
Myrskyn ment3rä^"^^^^
- -^Bomoanl. .'^ ^' '
, -318 s i ^ — Hinta nld..$L0O A
Öelma'AnttUa: .
< i : Nuoret kauppiaat
347 sivua.— Hinta nld. $100
,John'aalBWorthjr:, , - : „
Joutsetilaulu:.;. v
403 sivtut^ BlnM;"^d.t$l.O0L^'
Kirjan kertomätyjrll' in' eheä ja ^ •^^j
kirkas kuin jalokiven hohdtf. - «^»-^
Rex Beach: r - ' •
flöpeäparvi
• " st ifl
mm
m
m
^. 1
Seikkailuromaani
266 sivua — Hinta nld.,$l.QO
Tilatkaa osoitteella:- S
VAPAUiS
PUBLISHINO CO. LTD. , .
Box 69 Sudbnry, Ontario
•m
O N N Y T I L M E S T Y N YT
•li*.
Joulu on postitettu kaikille asiamiehille. Jos
paikkakunnallanne ei ole liikkeemme asiamiestä,,
niin tilatkaa "Joulu 1954" suoraan kirjakaupas­tamme.
' '.
Mitä Liekin toimittaja sanoo "Joulusta"?
"Yleisesti voidaan sanoa, että "Jpulun" sisältö on '
joulun Junnuksia vastaava. Sen kirjoituksista^
iiuokuu länimiöJlbimmäisenraJgkaus, hyvä tahto ^
ja suuri kestävän rauhan toivomus. Sen jokaiselta
sivulta kumpuaa esille juuri se mikä tavallisten
kansanihmisten mieltä ja sydäntä lämmittääJ
RakkaruÄ elämään, rakkaus ihmiseen." im:
Hankkikaa itsellenne ajankohtainen ja sisältörikäs^-y''
julkaisu "Joulu". / T
VAPAUS PUBLISHING COMPANY LIMltED
- xi- ?f<
MM
mm
X.-
i i