1953-06-11-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
J 1 f:; imBk2 ' '^Torstaina, kesäk. 11 p. — Thursday, Jime 11,1953 . iaiSibcd « 0 7 - 6. 1817. Authorlzed «Mr , tmtfti(ccma €3am maU tae Pott jOijBQce P^nnzsent, ottava. PotH > ^ fnaaKslilnar Oampany JUtcL, s t 100*102 TOephonea: Business Office «««ZM EOitoxm Office «-«ies, Manager agdrea: Bo» 6g, gadteary, Ofltayio; Aövetti^ag rates tipsa ftppJiJCftl^OTl Traoslatloo free of ehar^e. TILAUSBXNTfAT: Caoadam: 1 vlb 7 .^ e tOf, 8.16 3 Vt» 225 nidfsvaColssa: 1 vlLJjOO «icic 420 suomessa 1 v k . ' 8 ^ 0 kk. 4.79 SYNTYMÄPÄIVIÄ ;...;**Ko8totoimeiipitcet*^ eivät iriitä iJ.' •IS •.as • W' m. ? ? J I •ii:': m-: Mi; tMit, Ollairasta tulleessa CP:n eräässä tärkeässä uutfstfedossa (kp-fiälL: 8 p.)tiedoitetaan, että Canada voi peruuttaa joitakin \''hdysvä]' lonie annettuja etuisuuksia jos tajun eteläpuolella tiukennetaan vis' seja tiionttra^ituksia. ^l>^IainUun uu^^ canadalaiset kauppa viranomaiset Sff^itJ^^^I&tiuU^f^ Yhdysvaltain haltiHis a l H ^ otiiaa M^^j^luiun alust^^^^^a^^ ^ytäntöcin entistä tiukemhaan kontrollin 'tOi^eti' ja muihin maatalousti^otteisiin nähden. Canadalaiset kaup-paviränomatset viittaavat siihen tosiasiaan, että YhdysvaJlat on jo älkaisei^ ym. maataloustavai^fo^Vpntia ja se ön aiheuttanut suurta vaikeutta Canadalle, mutta nyt suunnitellut ! rajoitukset pahentaisivat tilannetta edelleen. ^^^^^^^^ .»^^ tiedetään^ Canadan hallitus on virallisestikin protestoinut 1^ vastaan. Myös muistetaan, että Ottawan amerik-l e a l ^ ^ politiikot ovat luvanneet, jotta nämä ostorajoitukset välfeiikaisia, sillä käsittäen sen, Äa"**vaipaiden j^Blälfeft*'. täytyy ka^ keskenään, Itlidysvailat' tulee alen-imSSmsm muita tuontirajoituksiaan. Canadan aikai-semi^ kuitenkaan ollut mitään apua ja kuten on jo.käytannössä todettu, Yhdysvallat käyttää väkevämmän oikeutta ja lafdcaa ostamasta canadalaisia tuotteita heti kun se tulee sille edulli- . A ; ' t:On luonnollisesti hyvä, että meidän viranomaisemme näkevät menossa, ja esittävät protesteja tällaista kauppapoli» ^ ; emme olekaan 'kostotoimenpiteiden" ^^01^^ välisissä suhteissa, mihin yllämaini- : tossäOttatfranutttistiedossa viitataan, niin mikään itsenäinen kansa eiif^i loppumattomasti sietää sellaista olotilaa, missä toinen osapuoli n^fSä yksipuolisesti mitä ja milloin se kansakunta meiltä kulloin- %&! ostaa. Jos^^^^ tehtyjä sopimuksia, kuten on ta-p ^ niin voi Ca-n a d a k i n kieltäytyä myymästä esimerkiksi sellaista tavaraa kuin ura-niufflia ja rautamalmia, mita nyt lähetetään täältä pilkkahinnasta rajan eteläpuolelle. ' ' * • r ' - Me emme kuitenkaan usko, että yksinään tällainen kielteinen ohjaina tuottaisi toivoituja* tuloksia. Tämä sitäkin suuremmitlia syyllä V. jos-muistetaan, jotta ainoastaan mielipuolet toivovat, että Canadan jäfYhdysvaltain välille kehittyisi vihamieliset suhteet. Ainoastaan edesvastuuttomat ihmiset voivat ajatella, ettei Canadan ja Yhdysval-taitt tarvitse olla poliittisesti ja taloudellisesti läheisessä vuo)-ovaiku-tuksessa^^ kebääh. , 7 ' V i<Sitajw että nykyisestä valitettavasta tilanteesta eivät ole yksinään vastuussa Washingtonin polltiikot ja \Vall Streetin pankkiirit. Canadan johtavat politiikot ja -talousmiehet ovat aiit^in yhtä paljon syyllisiä siihen, että he ovat "menneet virran" mukana ja lasMmoineet (väärin), että maailman herruuteen pyrki- : van^Vhdysvaltain^^^^^^ kulkien putoilee leivänmuruja suurten <'*^^ydältä myös Canadälie* ; Juuri omai^jt&ansallisen vastuunalaisuutemme tuntien meidän ca^ nadalaisten fäytj-V uiko- ja kauppapoli-tl0{^ aan; ' Yhdysvalloille protestoimisen lisäksi Canadan täytyy sa-; nimtua Irti Yhdysvaltain taloudellisesta ja poliittisesta,'holHbuksesta, ; etlävVOimrne kansakuntana järjestää kauppayhteydet kaikkien niiden i^inalden kanssa, jotka haluavat tasa-arvoisuuden perustalla olla kaup- K^iiE^vaiHdossa kanssamme. ' ; Kansalliset etumme vaativat, että järjestetään mahdollbimman laaja Icaupankäsmtt Britannian Commonwealthin jäsenvaltojen kanssa siten, että sisardominiot voivat tarpeen tullen maksaa ostoksensa pulkilla. Canadalla on suoria kauppamahdollisuuksia esimerkiksi siten, että tehdään kolmikantasopimus Intian, Britannian ja Canadan välillä, vaihtaen sellaisia tavaroita ja tuotteita keskenään, mitä kttssakln maassa tarvitaan ja on tarjolla. ' ^^^^^^^^^^ M on totta, että tällaisesta rauhanomaisesta ja rauhanajan, kaupankäynnistä ei ole odotettavissa niin pikaista rikastumista, mitä sotatarvetehtailijat ovat toivoneet Yhdysvaltain kanssa käydystä kaupankäynnistä — ja osittain saaneetkin. 'Mutta kansankuntana rauhanomainen kaupankäynti Britannian CommonweaIthin jäseiunaiden ja muiden maiden kesken olisi erittäin tuottavaa: Se jrllapitaisi täystyöllisyyttä, lisäisi kansakunnan varallisuutta ja aut-lajsl kotimaisen teollisuuden kehittämistä, mitkä kaikki yhteenlaskien merkitsevät sitä, että Canadasta kehittyisi omavarainen, vauras ja vaikutusvaltainen maa, joka tunnustettaisiin kansainvälisellä areenalla vapaaksi, itsenäiseksi kansakunnaksi toisten vapaiden kansakuntien keskuudessa. Tällaiseen myönteiseen ohjelmaan on meidän kansakuntana pyörittävä^— ja siihen suuntaan voidaan parhaiten vaikuttaa siten, että osallistumme aktiivisesti pian alkavaan vaalitoimintaan. ja annamme si^n oman panoksemme Canadan nykyisen uiko- ja kauppapolitiikan muuttamisen ja parantamisen h>»väksi. Salat tulevat julki raanr FbOarit Fort Atfoar. OnU täyttää 71 vuotta ti. 12 pnä. Besfsa FbOztl, Port Artbur. Ont., t^7ttiä '79 vuotta t k. 13 pähränä. Yädyxnme sukolafsten ja! tuttavten onnento^votuketo! Mitä muut «anovat rOTVVS LASTEN M ISfEViUSTEN SUUSTA SeooL — Etelä-Korean kansalliskokouksen varapuheenjohtaja <Yoon Thai Yun«> tsanoi tänään: noe tulemina julistamaan sodan Intiaa vastaan. Jos se lähettää sotajoukkoja ilman meidän lupaamme" vartioimaan viiden vallan huoltokomissionin haltuun annettuja sotavankeja; jotka eivät halua palata kotiin. ' ^ Yoon Thai Yung sanoi, c t td Etelä- Korea anna milloinkaan Intian vartioida näitä sotavankeja . , Me tulemme taistelemaan heitä vastaan. Me emme vain taistele intialaisia sotajoukkoja vastaan, vaan me tulemme julistamaan sodan Intiaa vastaan, jos se lähettää sotajoukkojaan liman meidän suostumustamme . . . Yoon sanoi, että Etelä^Korean tasavallan "pitäisi unhoittaa Y K :n ja oUa kosketuksissa ainoastaan Yhdysvaltain kanssa" . . . Yoon julisti, että Koreassa olevien brittiläisten joukkojen pitäisi pakata tavaransa ja lähteä kotiin" sillä Britannia on ihnei-sesti painostanut Yhdysvaltoja hyväksymään toukokuun 25 pnä tehdyt eh-lotukset. — AP: n uutistieto kesäk. 7 p. Tri Endieottin lausunto Korean tilanteeni johdosta totmio. Canadan R a u h a i j k o n g - ! ressjn puheenjohtaja; t r i Jame» C |' E n d i c o t t j u l k a i s i täällä viikon'alöisa 1 K o r e a n tilanteen Johdosta seuraavan i lausunnon; ' ^ 1' Y l i kolme vuotta kestäneen, k o k o i . K o r e a n kansan sanoinkuvaamaf^-;- ' man suurien. kärsimysten j a ' m'Ijbo- ' o l e n Ihmisten kuoleman; jälkeen, r maailman yleisen mielipiteen painos- ' t u s pakoittaan neuvottelemaan- r a u - - oasta. Tämän taistelun alusta. läht i e n Canadan Bauhankongressf' Uit' t y i maailman r a o h a n v o i m a i n - v a a t i mukseen, että ^unisten tappaminen o n lopetettava Ja erimielisyyksistä .on ryhdyttävä keskusteluun k c n f e r e n s s i - pöydän ääressä: (Meidän i l o a m m e - s i i' tä. että välirauha on j o ; näkyvissä, himmentää jossakin määrin ajatus niistä c a n a d a l a i s ^ ta pojista. J o t k a e i vät koskaan p a l a a k o t i i n omaistensa luo j a niistä lukemattomista muista j o t k a makaavat k o r e a l a i s i s s a ' h a u doissa. - M a a i l m a n yleissii m!el:pitcen v o i ma on todettu. K o s k a a n aikaiseiämin e i kansojen m felipide ole pakoittahut taisteluun osallistuvia a r m e i j o i t a l o pettamaan tappamista Ja ryhtymään b i U i n ehdotuksen puolesta v i i m e k s i - n u l n i t u } ! toimiessa korkeamman per* t a a n neuvottelujen h p ä k s i . P a l a t t u a a n t a k a i s i n Euroopasta xur. S t . l a u r e a t löytää työpöydältääa K a n s o j e n Rauhankcngressin ninuttä-mäa 21-iienkisen komlssionin p y y n - T r i J . G . E N D I C O TT neuvotteluun. Tämän rauhantahdon täytyy edelleen voimistua j a talla äänekkäämmäksi, Jctta ämpumihen, voidaan nyt lopettaa Koreassa, että muut käynnissä olevat sodat -voidaan s c p i a samalla t a v a l l a . Ja että m a a i l man rauhaa u h k a a v a t kansainväliset e r i m i e l syydet saataisiin sovituksi neuvottelujen a r u l l a ennen k u i n ne •johtavat aseelliseen yhtecatörmäyk-seen. K o r e a n aselepo o n ensimmäinen a s - k r f . - T ä t ä : tappamisen Irpettamista täytyy seurata k a i k k i e n muiden s o - iUf|^3n>ettaminen j a se, e t ^ a n n e - I t^nS&ilnaUe sen ^'oikeutettu i i a i k ka ^ a n s o j e n keskuudessa, sekä järjeste-v j ^ n f y ^ i d e n s u u r v a l l a n kokous siinä • ^ l i i i e l ^ V että voidaan ylläpitää n e u vottelumenetelmiä v o i m a l ^ i n o j e n a - semesta. .•• , ''•.:;• Canadan Rauhanftongressi terveht i i ' pääministeri S t . ^Laurentin omaksumaa kantaa sir win3tcn C r u h c - nön. että Canada käyttäi5iyaikutust valtaansa ' v i i d e n rsiCurJalian «^onjfei r e n s s i n järjesrämisEn - hy^^ksi-.Hänen huoneensa ikiJiixitetään' myös Toronton Glotie a n d Mäil-^ielidea' ä s - kettä jseen totmitus$irjoitukseen;miss^ ehdotetaan, Ä t ä C a n a d a itöimisi s e l l a i s en kokouksen isäntämaana. K a i k k i rauhaa; h a l u a v a t fcanadalaiset^ter-vehtivät h a l l i t u k s e n a k t i . v i s t a t o i m i n taa sellaisen kokouksen järjestäaaisen hyväksi j a t ; i v O v a t , että meidän edustajamme ilmaisevat Y K : n Ylsisko&o-uksen tulevassa istunnoäa C a n a d a - lajsten kannatuksen Viiden Suuräfi' konferenssin järjestämiselle-ja rau-r hansopimuksen a l l e k i r j o i t t am s;lla. YhdyBvaHUun diunpmla aiheuitaa työttömyyttä Canadan teollisuudessa - \.MootrcaL "Halva» ala-arvoi- Bct amerikkalaiset tuotteet^ ö y t - titit canadalaiset joarfcfcioat". isanci Beojamin A. Mjebaatt, Bfontrealla MHUneiy Slannfac-t o m s yhdlstylsseri poheeöjobtaja -äskettäin SXennt Boyal Hotellissa pidetyillä FäiväUisIllä. Häa sanoi, etJä U S A : n dnmpjn-fci OD herättänyt vakava» bnomio-ta niin työläisten koin tehtaili joidenkin kcsknodessa kautta Cana- ^ .t^gin. '-I^rijuusesti f naisten hatta-tcioUisimdCEsa on se synnyttänyt r ^ E H T I P U U - S E L L U i p O S A - T E B D A S P A N T U KÄYNTIIN - Bdläbki.Suomen easjnmäinen leht:puure'Ju!oo£atehda' mniilx* ' ' r ' - i e r o l s i s s a käyntiin kesäkuun ensimmäisellä v j i o l l a . '/uu_!LJ c n t.j^j-myksessä kokeilu. - Canadassa valmistettiin viime vuonna 3^453,091 paria n a l i k a j a l k i - n2 t a e l i 14 f t o s e n t t i a enemmän kuäi 1951. ... • JOT.VDi BEaStUSESTlKc; ^ l a i t a sirä, näin'meidän k ^ j puhuen, voit sanoa tuesta u u i ^ kyläm.-ne k a u p p ^ s t a ? Nön, a^i.-a, m i a t t i han on h e l l jeliä tavalla hankkinut ;ls=n :<n reumatismL • * • • * , M:e3 haastettiin o-Iieuteea 35 , l a r i n velai-ta. Hän i i a n k k i tuon rtm m a n s c a t i n r a h o j a , löi säkin oikei huoneen pöydälle j a s a n o i : — Senteillä meillä piene*. maksetaan! vei • • •: - - y S E L O N T E K O A • — K u 2 a o l i se nainen, jcta it vehd:t äsken kadulla? — Älä v a i v a a sillä päätäsi, tip seni.: ^ M i n u n o n paljon vaikeaa selittää tänä yönä hänelle, imka sii o l e t . . . • Kenian kansan va 'Kuten niin monet aikaansa seuraavat ihmiset ovat alusta pitäen «päiOeet; propagandakampanja ns. Mau Mau järjestöä vastaan Ke-ilyassa osoittautui tällä viikolla verukkeeksi, jonka suojissa yritetään murskata ien ^^^^ - . J ^ ^ Ronald Batchelor tiedoilti viime maar nantaina; ^Vajrobista, että Kenyassa on julistettu laittomaksi 100,000 jasSitä,käsittävä jKenyan .^(rican Unioni, mikä edustaa kenyalaisten d^okraattista tahtoa maansa itsemääräämisoikeuksien puolesta. .A^laUisesti puhuen t ^ tar-fcoitlaa sitä, että kcn>-alaisiUa kiellettiin heidän ainoat demokraattiset mahdollisuutensa yleisen mielipiteensä tulkitsemiseksi.^ ^ ^Merkillepahtavaa myös on, että tämä Kenyan kansallista vapaus-' liikettä' johtava suuri joukkojärjestö lakkautettiin sellaisen hataran • t^fö)syyri Varjosia, että Kenyan .\frican 'Unionia on muka käytetty (M'äl(ivMau kultin suojelemisen hyväksi. Toisin sanoen^ yaitett>-ä Mau (MjiU lerrorismia käytettiinkin aseena koko Kenyan kansaa ja sen vapausliikettä vastaan. Tässäkin tapauksessa osoittautui, että jos yh-teiskunnan yksi osa julistetaan lainsuojattomaksi, silloin ovat kaik-luen lumsalabten oikeudet vaarassa. Tässä yhteydessä tulee muistaa, että Kenyan Afr^can Unioni on tuoQUimut ja kieltänyt kaikenlaisen ykstlöterrorin. Xyt lakkautettu Kienyan African Unioni on moneen kertaan kieltänyt, ettei sillä ^leioltaän tekemistä yksii^^^ kanssa. Mutta kun kerran laltdetaän ajatusten kontrollin tielle, kuten on tapahtunut Kenyassa, « smoin maalataan jostakin väestöosasta pahobisen kuva seinälle ja S i t ä soyielletaan sitten kaikkiin niihin ihmisiin, joiden ajatuksista ja ' aatteista eMt hetkellisesti hallituksessa olevat satu pitämään. vJokatapailksessa-ICenyan African Unionin lakkauttaminen pai- I i I I i ; . .•;•:?:••••».; ;n:-'.,; ^V ^r;•:V:••| I t I Kiri. IVOR MONTAGU Lontoo. — s:r Winston C h u r c h i ll menee tässä k u u ^ Bermudaan presidentti Dwight Eisenhowerin p u heille. Hän cn lausunut toivomuksenaan,, että. tämä kokous, j o h t a i si "Johonkin tärkeämpään". . ^ Honhuudalidus o l i s i ennenaikainen. •Mahdollisesti se pohjautuisi k<Ä6- naan toJvcmukseen. Y l l ^ l e v a n . l a u s u m i n e n e i ; vähennä l a ' j j k a a n sitä vastaLulkUa minkä pääministeri C h u r c h i l l i n lausunto (hän sanoi.toukokuun 11 p n ä : "Minä-uskon että Johtavfen maiden kor^ k e i n m a n portaan konferenssi olisi pldfttävä Ilman pidempää vlhrytys-tä") Ja l a b o r i s t i en j o h t a j a n Clement A t t l e e n lausunto saivat. T a i ; minkälaisen vastauksen salvat Ranskan Kansalliskokouksen ulkopor, liittisen valiokunnan päätöslauselma I n t i a n pääministeri Nehrun .-<bi S k a n d i n a v i a n maiden ulkominister i en y h t e h i c n lausimto. Se ei vähennä sitä merkitystä mitä on B r i t a n n i a n l e h t i e n myötämielisyy, delld tätä ehdotusta k o h t a a n j a s e naattori M c C a r t h y n vihamielisyydellä. Se ei l i i o i n tarkoita ahdasmielistä tai epäilevää suhtautumista Chur-c h l l l U n . 6L'hen sisältyy vain tosiasiat. K u i a kutsui Bermudan kokouksen? E i C h u r c h i l l , vaan Eisenhower . .. Joka ei ole rohjennut puolustaa v i r k a i l i j o i t a a n senaattori McCarthya vastaan j a tuomita Icirousta, j o n k a se kersl.'ari kohdisti brittiläfsihi l a i v o i h i n . Eisenhower, Jonka puhemiehet — v a l l a n päinvastoin k u i n C h u r c h i l l — korostavat, että kolmen suuren k o kousta c i e a a pitää merkkinä neljän suuren kokouksen hyväksymisestä. 'Bermudan tavoite o n peittelemätön. K u t e n Lontoon Timesin Washingto-n i n kirjeenvaihtaja sanoi perjantain a : ' "Täällä myönnetään taktilllscsti, etta Bermudan L>3kouksen päätavoitteena o n v-apaan m a a i l m a n crlmie-i i s y y k s i c n sovittelu, v a r s i n k i n K a u k o idän kysymyksien suhteen." Y h d y s v a l t a i n ohjelman Julkcu-s ja aänekk5TS c n kyllästyttänyt niitä mlljoanla, j o t k a ovat tähän asU h y - l väksyncet täi sietäneet b u l l e s i n Ja • Pentagonin cdesottamisia. ' I Kuunnellen tätä Joukkojen pelty-n^ stä, tähän asti napiseihatta Y h dysvaltoja seuranneiden maiden Johtajat ilmaisevat jo avoimesti c r i - mieiisyyteasä. Nämä kapinoitsijat on saatava l i n j a l l e - ' Tässä o n Y h d y s v a l t a i n ohjelma: K o r e a n suhteen s i r " W i n s t o n on raahattava Ja vaimennettava ^.ten-r a a l l H a r r i s o n i n t u e t s l; K l i i i a n kanssa kaupankäyntiä h a luavien' maiden vastalauseet kauppasaarron suhteen o n -vaimennetta-va: ;• . B r f t a n n i a n ehdotus K i i n a n K a n - rantasavallaa tunnustamiseksi on hyljättävä . .. Ranska on ajettava itsemurhaan hyväksyttämällä Salcsan uudeUeen aselstumlnen. J a ennen muuta o n saatava v a l - tlcmiehet suostumaan siihen, ettei mitään keskustelua voida käydä Neuvostoliiton kanssa i l m a n ellei se täytä | Ranska ja K i i na etukäteen seilaisi^ ehtoja, mitkä t ie detään sellaisiksi, ettei se V-skaan niitä hyväksy. r^;;,;^;. •Sz (Bermudan) konferenssi, ;jp.t3 n i i n monet tervehtivät todellisena-tfts-keleena rauhaa k c h t i , saa v a l l a n t o i senlaisen vastaanoton ' N e w York Timesiltä: • " I n n o i t t a v a uutinen.-^ rViisas ja4)i-keaan a i k a a n tehty siirto, ise vie •pelin vcnälä!steri^kästStä.'V »Miettikäämme-edelleen näitä Lontoon T i m e s i n s a n o j a : . / ^. " V a i k k a Y h d y s v a l t a i n viranomaiset jättävät - sen julkisuudessa huomioon ottamatta, e i mitään epäilyä, että ehkä tarkoittamatta pre^dentin e h dotus Bermudan L * j n f e r e n s ^ pziä-miseksi, missä keskusteliaan länsivaltojen . e r i m i e l i ^ r y k s i e n selvittämli-sestä n i i n . että vapaat maat voivat esittää yhteisen rintaman ' Venäjän suhteen, lisää sitä liikkeellepanevaa vohnaa Joka s i r •, W i n s t o n C h u r c h i l l in puheesta alkaen on jatkuvasti j o h tanut kansakuntia konferenssipöytää' k o h t i . " ^ Tämä liikkeellepaneva voima oh maailman toivo. , Tämä toivo on herätetty myös AmeriLun kansan sydämissä, j a siltä Johtuu, miksi McCarthylaiset niin epätoivoisesti manööverailevat. Manchesterin rauhanpuoli:stajaln suuren kongressin lausimto o l i ajän-k c h täinen. > Tervehtien C h u r c h i l l i n ja AttlPerf aloitteentekoa rauhan hyväksi, k e - hoittaen niitä menemään toiminnass a a n pidemmälle j a luvaten heille tukea sellaisessa toiminnassa, v a roittaen meitä siitä, että väkivoima-k c i n o j a suosivat ovat toimeliaita, ja että toimintaa t a r v i t a a n heidän p y - säyttämisekseen, yllämainittu kongressi teki seuraavan johtopäätöksen: " M e vetoamme k a i k l j a n miehiin i a ' naisirn heidän poliittisista j a uskon-^ nolllslsta vakaumulcsisUan -väLttä-mättä. että he paincstatsivät v a a t i musta Korean sodan hetikohtaisen lopettamisen hyväksi j a rauhanomaisten neuvottelujen puolesta, että painostaisivat unioissaan, osuusliikkeissään Ja polUttisissa puolueissaan, kirkoissaan ja,seurakunnissaan, tehtaissaan, virastoissaan j a kaivOk-s s s a a n , katuL-almaiiksissa, kylissä j a kaupungeissa nim, että hallitus" jä sum^n maamme k a i k k i j o h t a j a t ' U i sivat tietää, jotta tämä o n kansan tahto, j a että kaikissa rehellisissä toimenpiteissään rauhan hyväksi. alleldrjoittaneet kauppasopimuksen 'Tofdo: — Pddnsin radio tie-doittf viikon "vaihteessa, että R a n s k a n K i i n a n ^Kansantasavallan (kostajat ovat äileklrjoitta-neetr Pekingissä vaihtiDon perustuvan kauppasöpimnksen. Sopiiaus.eddllyttää kauppavaihtoa 10 ndlJonaWpor^ COO). arvosta." ; -.: - viemään'KimaaD teräsinotfätai! koneistoa mooitbri-' knlk^Unfdtä; lääketarpdtä, the-reapaniii^^ tarpeita, - Ihsttmnent-teja; taatca-aineita' kemikaalista teoläsantta varten, sanoi radio. ' Kiina vie Ranskaan silkkiä, v i - hannesöl^^, slanliarjalcäa. sao- ''liä; höyheniä Ja sekalaisia toot-feita. • T a a n t n i " " * ' * ^ " ' " * vntlstoimls-tat lähettävät Keniasta melkein joka päfvä kanhnjoUnja. joissa pnhntaan Maa-Man-miesfen vältetystä terroritoiminnasta. N . s. Mau-Mau-lUke on Iraitenkin brittiläisten siirtomaaherrojen keksimä käsite, joUa yritetään saattaa heidän oma terroriinsa fcaoniin-paan valoon maailman silmissä ix saattaa' huonoon valoon moni- Tuotiset perinteet omaava K e nian kansan vapaostaistela. Tässä vapausliikeessä on maan s u u r i n heimo, K i L ' j j u - k a t i s a , näytel-l y ; merkittävää osaa. Vuonna, 1921 perusti eräs tämän heimon ^ jäsen, H a r r y Thuku, Itäafrikkalaisen l i i don: organisoimaan planta.ishityö- "äisten taistelua suunniteltuja palkanalennuksia vastaan. S u u r t i l a l l i set tahtoivat alentaa päiväpalkan neljästä iähiUmgIstä kahteen j a puoleen s h l i i i h k a n . T h u k u v a n g i t t i i n v. Ii922. Toimenpiteen vastalauseeksi j u l i s t i v a t Nairobin työläiset K e n i an h i s t o r i a n ehsiinflnäisen lakon. Seurauksena biivät poliisijoukkojen t o i - 3ieen»anjsnat- > tiirrit?|ä^^ murhat, -kymmenlittäfii miehiä ja n a i s i a ammuttiin, eräiden; tiecfijeh m u i a a n ' y l i kaksisataa,; H s ^ ^ T h u - Icli j a useita m u i t a johtömiehiä k a r - k o i t e t t l i n maasta. Nämä ' vainot eiväV k u i t e i & a ah K E N I A N K A N S A N ENEMMISTÖ B I V K A N A VAPAUSLIIKKEESSÄ Brittiläisen h a l l i n n o n väitteet, e t tä sen tounenpileet suuntutuvat y''inom33n lökuju-heimoa vastaan että A f r i k k a l a i n e n lutfco valkut- : a a vain K i k u j u - k a n s a n keskuudessa, paljastuvat valheiksi jo h r i t t i - läisten joukkojen suorittamista , t o i menpiteistä. K e n j a n Afrikkalaisen l i i t o n sihteeri Richard . Achieng Oneko, joka on tuomitVu 7 vouden pakkotyöhön, on .Xuo-heönon jäsen. Panuel Odede, K e n f a t t a n seur a a j a Afrikkalaisen l i i t o n puheenjohtajana, j a joka sittemmin vang i t t i i n , kuuluu myös Luo-heimoon.. Samoin hänen seuraajansa puheenjohtajana, Wycliffe Awori. Kuudest a tuomitusta K e n i a n Afrikkalaisen-l i i t o n johtajasta kuuluu Paul Ngei Wakamto-heimoon, j a S P r e d K u r b a i ei puhu kikuju-kieltä, vaan swahilia. Mäaliksnun lopulla poliisit, vangitsivat suuren joukon E r i i - b u - j a L a r i - h e i m o j e n jäseniä. J a O b s e r v e r - l e h d e n . tjj:jeenvai'r.ta-j a S : l i h Leguiä m o n m a i n i n n u t K e n i a n hallituksen olevan hucii&saan Yhdysyait(|laiset eivät ole enää *erveful(eifa Vanconver. ;— L y l e Wicks, kes k u u n 9 päivän vaalien edellinen C : n työministeri, sanoi viime v: k e i l a , että yhdysyaltaiaisst eivät enää tervetulleita Canadaan. Bcomassa 100,0 Tämän lausuntoma'hän antoi sÄtBsa voitti Unka jäiseen l - ' i n u n i o t ovat voimakkai ö Italian joukL". pr:;testeeranneet ' yhdysva]tala;sli työläiiten tuomista vastaan ja kiaajaii L P P : n liittovaaliehdckkaat ovat te! n e e t , tunnetuksi "Canada ensii-ohjelmaansa. ' Wick3 pyrkii lainlaatijakunta; uudelleen samassa piirissä, raisää ; F P : n . ehdokas Prancei Gilste^d M voittanut v a l i t s i j a i n suuren luott muksen ohjelmallaan.- Wiks sar. puheessaan: " M e tulemme tekemäi k a i k l . ' ^ h i n e estääksemme ameriki laiset täyttämästä työpaikko.ia ni k a u a n k u i n canadalaista työyoimi o n saatavissa." , Hoin 10 oiiorta o: iiuorisofe Helsinki. — «I ^ Sncmen nuo: «c3U::n kautta j3 ylioppilaiden 1 rrJvyvden iesti jääa Buiarestjss. fcjun 2-16 Päiv Neuvostoliiton jniiea ilmoitti H pestivialikeskuks BoisrestiJn raat 5jaöur-ta voi n ^ jleuvostolii j.jliee Moskovan jj5aca järjestett pieniin kiertoki jjatiar- varrella puolan, Tshekl ijrin vastaavien ^ sovittu si:tä. ' Sbtevistiivoi mi den maiden kaut urheilu aät, joita on luk LtoimliiJisi^^ a: nztkustavat kuil Neuyostcliiion ka tä. • Mya? niaailmar £ila c£all:sluva S U _ noin. 23 1 jy Bul<are£tii.i i 11. Unkari—Ital UnkarilaL^et hai _ Canadalajsel leä^iimäärin 128J2 ta'jin asukasta ko tesliniäärä oli 13 JjPP on nimittänyt jo ainaMn 78 ehdokasta : Ottawa Sen jälkeen k u n J w c p h •WilfrBä J o l i n n i m i t e t t i i n viime toukokuun 24 pnä L P P : n liittovaaUeh- "dckkaaksi Quebec Cityssä, o n k a i k - 'l?:aän 78 L P P : n liittovaaUehdokasta h l h i i t e t t y . : Hyväksyessään nimityksen Jolin jsanpi: "Quebecin työläiset j a f a r m a - ;_nt .,ovat, saaneet .tan>eekseen v a n - rhoista puolueista, jotka ottavat vast a a n , määräyksiä u l k o m a i l t a j a n i i l - i ä . J o t k a ovat myyneet meidän m a a - .tamme amerikkalaisille trusteille. L - jPR,tuJ[ee puolustamaan C a n a d a n r i i p - r.pumattomuutta, j o k a tulee turvaam a a n r a u h a n j a edistyksen." kansakunta on heidän tukenaan." ' ; • • .v«,v- Raamatussa on kertomus miten :Mo-rsek«rn. oltua vanhana mieheöä Slhiaissa. siellä käytiin U i s t e i u a m a - lekitesien kanssa. K u n hän h e i k keni, antaen kätensä laskea alas, kansa jcutui tappiolle, niutta toin hänen kätensä pysyi ylhäällä, kaijsa o l i voitolla. ^' Nyt on kansan tehtävänä pjtää' ylhäällä nLden puhemicsten" käsiä, jotka toimivat r a u h a n hyväksi. — Canadassa o l i v . 1951 väenlaskiUJ. mukaan 282,010 Yhdysvalloissa sjTity-nyttä asukasta e l i 10 pros, rähemm^. k u i n 1941 väenlaskussa. 7r- S e <m hupsu k a l a mikä tarttuu samaan syöttiin kaksi kertaa. — S^Ecliere. voineet lamäiittaa kansanli^että. Se löysi itselleen uiiden toimiintamou-don K i k i i j u n keskusliitossa, j o k a Jatk o i l ' j i s a n järjestämistä siihen saalcka, kunnes h a l l i t u s sen l a k k a u t tL A F R I K K i J , L A I N E N m r r O M U O D O S T E T A A N K i k u j a - k e s k u s l i l t o n lakkautuksen jälkeen perustettiin K e n i a n - A f r i k i i a - l a i n e n liitto. Siitä muodostui n o peasti L ' i l i k i a aikaisempia voimakkaampi K e n i a n kansan l i i k e . V . 1952 siinä o h 100,000 jäsentä, j o t k a maksoivat . 5 s h i l l i n g i n jäsenmaksun vuodes^, j a liitto oU hankkinut 430,000 allekirjotusta m a a n o t ^ t u s - kysymystä koskevaan vastalause j u listukseen. L i i t o n Jonaokokouksiin osallistui kymimeniä tuhansia i h m i siä. M a r r a s k u u n 15 pnä t l e d o i t t i T i - mes-lehden erikoiskirjeenvaihtaja N a i r o b i s t a : "Kt^oxisten laatu j a l a a - jiius, n i i d e n osanottajamäärän noustessa 30,000:een, tuotti viranomaisille järkytyksen". J u u r i se luonnollisesti antoi heille aUieen yrittää \ murskata A f r i k k a l a i s t e n liitto. siitä, että kansanliike on leviämässä I B a l i l u j a . j a K i p s i g i - h e h n o j e n keskuuteen.' TaistelUEsa c n ' s i i s : n y t jb mukana K e n i a n kansan enemmistö. K A N S A L L I S L I J A D E M O K K A A T - T I S L% V A A T I M U K S IA •Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö K e n i a n AfrÄkalainen l i i t t o olisi K e n i a n kansan kolmikymmenvuotisen taistelun j a t k u j a . Sellaiisena e n nen kaikkea se o n -saanut v a s t r a n - o t t a a imUituksen tekemät hyökkäykset. A f r i k k a l a i s e n l i i t o n vaatin.'.ik-set o v a t : . ' "^'^' 1) K a i k k i e n afrikLulaisten po-h i t t i s e n , anunatillisen j a sivistys-l i i k k e e n johtajien, samoin kuin muiden sellaisten henkilöiden, j o i d en tilillä ei ole k r i m i n a a l i r i - k c k s i a , vapauttaminen. 2) Kokoontumis- j a painovapaud e n palauttaminen. 3) A f r i k k a l a i s t e n koulujen avaa- ' m i n e n . 4) MinlmipalSfealain säätäminen. 5) K a i k e n rotusyrjinnän läeltä-minen l a i n a v u l l a. 6) l i c n o k r a a t t i s e n vaalijärjestelmän välitön toteuttaminen. 7) Y l & i e n pakkolllnen kouluopetus k a i k k i i n r o t u i h i n kuuluville. • 8.» Vuonna 1938 säädetyn, k r u u n u n j a kantaväestön maanjako-suhteita kosLovan l a i n kumoamin e n . ' . Y K : n amerikkalaisten ajatusmaailma tulee nyt tutkittavaksi Washington, D . C . — Viime vilk . t!ed<;tM presidentti Eisenhower, ett e r i k c i i i e n kcmissio saa tehtäväise t u t k i a n i i d e n amerikkalaisten "lojai 1 s u u - t a " , jotka ovat Y K : n tai mu sellaisten l.uhsainvälisien järje töjea palveluksessa, j o i i s a US.^ jäsenenä. ' P r e s i d e n t i n julldsuussihteerin Hi g e r t h y ' n mukaan merkitsee tämä tä, että.äskettpiinJ;aloitettu federaal h a l l i t u k s e n palveluksessa olevi amerikkala^^stca 'Idjaalisuustutkimu ulotetaan myöskin Y K : n palvelui sessa oleviin. Y K : n p a l v e l u k s e s i on 3,400 iami r i k k a l a i s t a j a n e joutuvat Luikki ts män T r u i n a n i n Jteksimäh inkvisit^c alaisuuteei», jonka ESsehhov^^ h väksyy. Myöskin j o u t u u tähän aj tusmaailman tutkimukseen jokaine j o k a p y r k i i Y K : n palvelukseen. Nyt on P L ALBUMIN HINTA $6.oa T I L A T K A A O • VAP Box 69 •Näissä vaatimuksissa ej ole m tään "äärimmäissyyksiin" vietj k i i h k o i l u a . Ne eivät ole mitään joi l ' I n "M*au-Mau-liikkeen" terrorist s i a vaatimuksia. K u k a p a muuten k u u l l u t puhuttavan terroristei j o t k a ' vaativat yleistä oppivelvoi suutta Icaikkiin r o t u i h i n kuulu' tai j o t k a pyrkivät turvaamaan mattiyhdistysten toiinintaoikeiidi j a j o t k a vaativat yleisiä vaaeja? EV. Nuo vaatimukset ovat juu sellaisia, joita mikä tahansa s a l l i n e n j a demokraattinen järjes esittää, j a sellaisina niille antav ttikensa demokratian kannattaja'- i m p e r i a l i s m i n vastustajat kaik!£ maissa. idioiiiiiiiiiiinuiiiiiiiiniiiiiiiiii l^ratkaamine hyvin kasvimaita jastllopullisesti sen, että vihan propaganda^lau Mau terroristej*a vastaan on ollut suuresti liioiteltua ja tarkoitu^lista yleisen mielipiteen s>n'ämuokkausta siihen, että kenj^alaisilta kielletään oikeus toimia'kansalKsfcn vapauden ja itsemääräämisoikeuden hyväksi. Me puutarhatöitä harrastuksenamme pitävät 'perheitten päämiehet" — Jä,meitä on misusten määräyksestä' legiona. — olemme saaneet u u - deUesh b j k e a , että rikkaruohot kasvavat p a l j o n nopeammin j a h e l p o m m i n k u i n ne hennot kasvikset joita :jnadct. kuivuus J a k a i k e n l a i s e t muut vaarat vainoavat; Nämä s a t e i ^ t ilmat, ovat vähfen- , täneet fcasteluprobleemia, — Ja k y l - .mäii kevään johdosta voinime h y vällä omalla timnolla siirtää csah istutuksesta kesäkuun alkupäiviin — a h i a k i n täällä pohjolassa — niutta k u t e n s m o t t u , mitä moninaisemmat ril'lEaruohot ovat nyt menestyneet t a v a l l i s t a enemmän. ,. i l e _ puutarhatöitä harrastuksenam- ,nie-;pltävät miehet — j a naiset — Olemme keko kevään .haravoineet, kttöputtaneet j a vieläpä "ravtnneet- ^'kih'^'|pieniä nutmlkkojamme, mutta kolamme ikäväksemme todeta, e t tä j o k a toinen päivä k o t i i n t u l t u a m me Joudumme turvautumaan rpo^ bonleikkuukaneeseen. jos mielimme py^yä h a r r a s t a j a p u u h a r h u r i n k u j o i s - ede3'kotönSu - - " ' * ' Meitä harrastajapuutarhureita ei suuremmin huolestuta syksyllä v a i k k a sato jäisikin odotettua pienein-mäksL Mutta v a r s i n k i n näin kevätkesällä, j o l l o i n toiveet ovat suiuria ja "innostus' korkealla, ine tutkimme kahteen ja. k o l m e e n k i n ; L v r t a a n , rai- Icä t a i m i s t a harvennetaan pois j a m i kä jätetään kasvamaan.. Meistä t t m - t u u t o i s i n a a n , että o n suoraltaan s y n t i hävitkää n i i n k a u n i i t a j a e l i n - vpimaiselte näyttäviäT taimia, mutta k u n , m i s u s muistuttaa, että josicus vihreässä nuoruudessamme o n jään y t "sat>" saamatta sen tatcia k u n tarpeellinen liarvennus jäi tekemättä, n i i n e i a u t a m u u k u i n käydä a r m o t t a t a i m i e n " t u k l a a n " k i i n n i ja •klEkca n e pois. Taivaalle kiitos siitä, etteivät keltajuuret; lantut, kurlcut j a muut ole "kaljupäitä" — että niissä o n edes varret, joista kiskoen void a a n harvennus tehdä. P e n m a n viljelys c n harrasteUja-p u u t a r h u r i l l e kaikkein helpointa; NUtä e l tarvitse Istutuksen jälkeen harventaa j a miia paras, tällaiset huohcnäköiseUcin miehet voivat m e l k o helposti erottaa" nuoremmankin t a , tcirvitsematta "alentua" misiik-selta kysymään, että mikähän tuos-tatcin noin kauniista alusta tulisi, jos antaisimme s e n vähän aiJcaa I ^ - vaa- j a varttua. - - T o i s i n a a n tuntuultin, ottaen h u o - m i c o n r i k l - ' i r u o h o j e n kasyim j a - k e h i t y k s e n hyvän .menestyksen, ett^ p i täisi jättää yksi csa kasvimaasta v a l l a n iUckanxohoja varten j a r y h tyä niitä hoitamaan j a kehittämään. Se o l i s i helpompaa a i n a k i n sikäli, -^ttei rikkaruohojen kasvun tieltä t a r_ v i t s i s i nyppiä pois tomaatin, borkun t a i minkään muunkaan 'ias\'iksen t a i m i a . J a k u k a tietää mitä kaikkea hyötyä ilimiskunnalle siitä k o i t u i s i kaan, j c s me miljoonat h a r r a s t a j a - puutarhurit rupeaisimme täten k e hittämään uusia kasvilajeja r i k L u - ruohoista? Tässä o l i s i vielä s e k i n hyvä puoli, että. perattavaksi j a hoidettaviksi jäävä kasvimaan o s a ' tulisi entistä pleneaunäksi — siis helpommhi kxm-ncssaplitiettäväksi. j a kotihällituksel-l a ei c l i s i siitä mitään sanomisen a i hetta, kcska kerran tapana olisi r i k - I n h u c h o j a k h i kasvattaa, että nähtäisiin, mitä k a i k k e a niistä syntyy j a kehittyy. S y k s y y n o n vielä pitkä a i k a . sillä eihän kesä ole vielä kunnollisesti a l k a n u t k a a n täällä pohjoisessa, valkica eräs maaliman menoa h y v i n seuraava Vapauden l u k i j a huomautti eilen i l l a l l a , että päivät alkavat pian l y hentyä — m U u sellaisenaan palaut-perunan tahnen j i k k a r u o h o j e n atnis* | t a a -mieleen. e t G - k a l k k i l i i k k u u -ja • muuttuu. Kaikesta huolimatta n harrastajapuutarhurit odotamme to Vorikkaalle.mielellä syksyä, ja oler me vakuuttuneita siitä, että kesä aherruksemme tuottaa toivotut ti lokset, jos e i dollareissa laskien, ni a i n a k i n s i l u U , ett^ olemme saane jnelko runsaasti l i i ^ t a a ja raitis i l m a a , j o k a i s t a s i p u l i a , tomaattia k u r k k u a k c h t i . . J a k u n hyvin ss •tmi, syksyn tullen saamme ainai yhtä p a l j o n perunoita, mitä kevä5l •istutimme — jos'i^mitläln satumn muistamaan. rnUiin n s perunansi mensmme keväällä niin huolcl i ä t s l m e . • _ S i i h e n mennessä ral''iaat osatoT rit, käykämme kaksin käsin k-in kasvimaidemme parkaus, muilitu; k a s t e l u - j a m u i h i n kunnossapiti:^ h i n . Jos siitä e i ole m u u t a 'materia h s t a " hyötyä, n i h i selnveran ainak cpimme, että osaamme antaa sii kuuluvan arvon j a k u n i a n farni r e i t t e n työlle. M e e m A e tarkoita l a i s i a herrasmies farmareita, j vaalien edellä valoluvauttavat itse: sä s o n n i n sarvien juuressa tai lanti kuorman vieressä, mutta viefuiv. aikansa Toronton B a y kadul:a O t t a v a s s a — vaan niitä fannarei; jotka- tiUrastavat f r m i l l a a n äamti'^ haasta iltamyöhään asti' ja saa siitä useimmissa tapauksissa aiv^ l i i a n pienet tulot ^ mitkä rahaffl n i s t e r i Abbott j a u h a n e n apulaiseff vievät k a i k e n l a i s t e n s a i a t t u j e a ja s; laamattomien veromenetehnien av Ia. — Känsäkoura.' AIOTT VIERAI I Suunnittelu] LAISTEN £ pulla vuonn Ei ole enää vuotta varte juuri silloin- Käyttäkää { sanne: • : VAPAUJ : P. o. Bo : Sudbury, • * i Olka; • laivapaik • - , • : Menomat • : Takaisin : Nimi ... i Osoite ; Minkä m< »m • • Vielä on t heinä- ja elo] PALVEI VAPA P. o. Box 69
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 11, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-06-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530611 |
Description
Title | 1953-06-11-02 |
OCR text |
J 1
f:;
imBk2 ' '^Torstaina, kesäk. 11 p. — Thursday, Jime 11,1953
. iaiSibcd « 0 7 - 6. 1817. Authorlzed
«Mr , tmtfti(ccma €3am maU tae Pott
jOijBQce P^nnzsent, ottava. PotH
> ^ fnaaKslilnar Oampany JUtcL, s t 100*102
TOephonea: Business Office «««ZM
EOitoxm Office «-«ies, Manager
agdrea: Bo» 6g, gadteary, Ofltayio;
Aövetti^ag rates tipsa ftppJiJCftl^OTl
Traoslatloo free of ehar^e.
TILAUSBXNTfAT:
Caoadam: 1 vlb 7 .^ e tOf, 8.16
3 Vt» 225
nidfsvaColssa: 1 vlLJjOO «icic 420
suomessa 1 v k . ' 8 ^ 0 kk. 4.79
SYNTYMÄPÄIVIÄ
;...;**Ko8totoimeiipitcet*^ eivät iriitä
iJ.'
•IS
•.as
• W' m.
?
?
J
I
•ii:':
m-:
Mi;
tMit,
Ollairasta tulleessa CP:n eräässä tärkeässä uutfstfedossa (kp-fiälL:
8 p.)tiedoitetaan, että Canada voi peruuttaa joitakin \''hdysvä]'
lonie annettuja etuisuuksia jos tajun eteläpuolella tiukennetaan vis'
seja tiionttra^ituksia.
^l>^IainUun uu^^ canadalaiset kauppa viranomaiset
Sff^itJ^^^I&tiuU^f^ Yhdysvaltain haltiHis a l H ^ otiiaa
M^^j^luiun alust^^^^^a^^ ^ytäntöcin entistä tiukemhaan kontrollin
'tOi^eti' ja muihin maatalousti^otteisiin nähden. Canadalaiset kaup-paviränomatset
viittaavat siihen tosiasiaan, että YhdysvaJlat on jo
älkaisei^ ym. maataloustavai^fo^Vpntia ja
se ön aiheuttanut suurta vaikeutta Canadalle, mutta nyt suunnitellut
! rajoitukset pahentaisivat tilannetta edelleen.
^^^^^^^^ .»^^ tiedetään^ Canadan hallitus on virallisestikin protestoinut
1^ vastaan. Myös muistetaan, että Ottawan amerik-l
e a l ^ ^ politiikot ovat luvanneet, jotta nämä ostorajoitukset
välfeiikaisia, sillä käsittäen sen, Äa"**vaipaiden
j^Blälfeft*'. täytyy ka^ keskenään, Itlidysvailat' tulee alen-imSSmsm
muita tuontirajoituksiaan. Canadan aikai-semi^
kuitenkaan ollut mitään apua ja kuten on
jo.käytannössä todettu, Yhdysvallat käyttää väkevämmän oikeutta
ja lafdcaa ostamasta canadalaisia tuotteita heti kun se tulee sille edulli-
. A ; ' t:On luonnollisesti hyvä, että meidän viranomaisemme näkevät
menossa, ja esittävät protesteja tällaista kauppapoli»
^ ; emme olekaan 'kostotoimenpiteiden"
^^01^^ välisissä suhteissa, mihin yllämaini-
: tossäOttatfranutttistiedossa viitataan, niin mikään itsenäinen kansa
eiif^i loppumattomasti sietää sellaista olotilaa, missä toinen osapuoli
n^fSä yksipuolisesti mitä ja milloin se kansakunta meiltä kulloin-
%&! ostaa. Jos^^^^ tehtyjä sopimuksia, kuten on ta-p
^ niin voi Ca-n
a d a k i n kieltäytyä myymästä esimerkiksi sellaista tavaraa kuin ura-niufflia
ja rautamalmia, mita nyt lähetetään täältä pilkkahinnasta rajan
eteläpuolelle. ' ' * •
r ' - Me emme kuitenkaan usko, että yksinään tällainen kielteinen ohjaina
tuottaisi toivoituja* tuloksia. Tämä sitäkin suuremmitlia syyllä
V. jos-muistetaan, jotta ainoastaan mielipuolet toivovat, että Canadan
jäfYhdysvaltain välille kehittyisi vihamieliset suhteet. Ainoastaan
edesvastuuttomat ihmiset voivat ajatella, ettei Canadan ja Yhdysval-taitt
tarvitse olla poliittisesti ja taloudellisesti läheisessä vuo)-ovaiku-tuksessa^^
kebääh. , 7 '
V i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-06-11-02