1928-04-14-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 74 1928
täkälSinen kaivantokomppania» eroit-tamalla
noin 130 miestä yhtiön työansioista
j a työssäkin olevat tekevät
lyhyttä aikaa. Yleisenä ymmär^k-senä
kuitenkin on, että herrojen
tarkoituksena on murskata täällä
oleva kaivostyöläisten järjestymis-hoiama
heti alkuunsa, koskapa pohjoisosassa
tätä saarta (jossa miehet
ovat allekirjoittaneet komppanmn
tarjoaman palkkasopimuksen ilman
union välitystä) kaivokset tekevät
täyttä aikaa j a sunnuntait vielä l i -
säksL Täällä; samaten kuin Nanai-mossakin,
ovat mainarit päättäneet
järjestää miesten j a komppanian väliset
asiat vain uniön" välityksellä.
Sanotaan tilauksia hiilelle kyllä olevan,
jota osoittaa kaivosyhtiöiden
kiire painoistaa palkkasopimuksen a l lekirjoitusta.
Suomalaisia näissä kaivannoissa
on tällä kertaa puolisen tusinaa.
Osa on siirtynyt töihin metsiin, toisten
ruvetessa hankkimaan toimeentulonsa.
kalastuksella. Kalastusveneitä
on jo usealla j a toisille tehdääji.
Osalla on veneitä uistinkalastusta varten,
jota harjoitetaan tämän Vancouver-
saaren länsirannikolla mel-keJn
läpi vuoden - ja jossa ei ole
«uojaa Japania j a Siperiaa myöten
puhaltavilta myrskyiltä. Ja veh-j:
eet pitää myös olla sen mukaiset.
Hyvän pistinpaatin hinta nousten
useihin tuhansiin, verkkokalastusve-neen
hinta ollen tuossa tuhannen
dollarin paikkeilla ilman verkkoja,
jotka maksavat noin 300—400 dollariin'
kpL Ja Icalastuksen kestäessä
vain osan kesästä j a syksyn, ei se
ole riittävä pitämään leivässä läpi
vuoden, joten on turvauduttava
muihin satannaisiin töihin.
Läksiäiskekkerit järjesti naisjaosto
maalisk. 2i> päivän illaksi tov.
Mrs, j a M r . Kusti Mäelle täkäläisen
osaston talolle, heidän muuttaessa
täältä Faraser-joen laaksoon, josta
ovat ostaneet pienen kappaleen maata
j a j o ta on kai aikomus kalastuksen
sivussa viljellä j a jonne tulevan
kotinsa pexvstavst.
He ovat asuneet paikkakunnalla
yli 20 vuotta, ottaneet j)saa jatka-vasti
työväen yhteispyrintöihin, olleet
uhrautuvasti mukana kaikessa
joiden -hömmain tarkoituksena on
«dhat yhteisten pyrintöjen eteenaat-tamiuen.
. Toivomme heille yhteisest
i menestystä uusissa oloissa!
Metsätyöt, joissa suurin osa pa?k-kakrmnan
suomalaisista elämänsä tekee,
ovat tavallisen vilkkaassa käynnissä.
Mistääji järjestäytymiämm-
Koasta «i «le puhettakaan. Työn
nopeistuttamissysteemi on käynnissä
y l i ksko teollisuuden, josta taas
seurauksena on hirvittävä määrä
menetettyä ihmiselämää, mmrskaan-tuneesta
raajoja. Tapaturmien l u kumäärää
koetetaan teollisuuden-harjoittajien
tahoilta vähentää :sillä,
että puheidett ja, lentolehtisten avulla
ikfihoitetaan miehiä kä7±tämään
aivojaan, jolla sanotaan voitavan
katkaista tapaturmain luvusta 98
proseoittia, ottamatta huomioon, ettei
ihmisen liikuntokyky j a aivojen
toiminta voi nopeudessa kilpailla
yhä nopeimmaksi käyvän iianeiston
jcanssa.
Jalka katkesi täältä kotiaisin olevalta
J^entti Sarlundilta jossakin
tukkikämpällä pohjoisessa. Bän on Itöllä talven aikana, että monenkaan
viety St. Paulin sairaalaan, Vancou-jei ole tarviimut lähteä edempää haverissa,
jossa tulee kai olemaan p i - keinaah.
ISO-VILLE
otti j a jätti Intolan, lähtien hankkimaan
rahaa lisää, saadakseen farminsa
sellaiseen kuntoon, että elämänsä
illan saisi vanhana viettää
omalla konnullaan. Me intolaiset
menetimme Villessä paljon, etenkin
meidän nuoriso-orkesteri. Hän o l i
sydän j a sielu tuossa orkesterissa.
Hyvänä musiikldmiehenä hän kykeni
lyhyessä ajassa opettamaan soittajat
uskomattoman hyviksi temmossaan.
Leikkisillä puheilla sai hän joukon
pysymään aina hilpeällä mielellä.
Nuoriso ei kumminkaan aio orkesteria
päästää hajalle, vaan yksimielisesti
päättivät jatkaa ominpäinsä,
omasta joukosta valitun johtajan
ohjaamana. Oricesteri valitsi johtajaksi
Remo Ojalan, joka on ainoastaan
"pojankloppi", mutta. koko'pitkällä
musiikin tekniikasta ja tämä
temmän aikaa
Penttd oli tääHä nuorisoliiton yksi
toimivimpia jäseniä. Toivon että
Vancouverissa nuorisoliittolaiset ja
toverit ottaisivat asiakseen käydä
Penttiä usein katsomassa. Hänellä
kun ei, tietääkseni, ole siellä persoonallisia
ystäviä.
Suomalaisen Järjestön osaston
kokouksessa 25 pnä maalisk. olivat
asiat enempi p&ikallista laatua. Keräyslista
erään sairastavan toverin
hyväksi oli saapunut osastoUe* joka
otettiin huomioon j a valittiin kerääjät.
Keräyslistan käsittelyn yhteydessä
tuotiin esille avustuskassojen
hyödyllisyys ja miten i>aikkakunnil-ta,
missä avustusyhdistyksiä on olemassa,
harvoin tulee keräsrslistoja
tällaisissa tapauksissa. Täällä lännellä
suomalaisten keskuudessa toii-mu
veljeysseura^ (Y. S. K . V . j a S.),
josta yhdistyksestä täälläkin on maja
ollut jo 20 vuotta ja jota yhdis-tystä
vastaan eri työläisten järjestöjen
ja yksityisten jäsenten taholta
on hyökätty avustusseurojen taantumuksellisen
hengen tähden, jotka
hyökkäykset usein tapahtuu ilman
t>etoja ennakkoluuloisesti — ehkä
silti hyvää tarkoittaen, yhteisiä asioita
silmäile pitäen. Mutta kun ottaa
huomioon, että S. Järjestökin
Yhdysvaltain puolella on hankkeissa
yhteyteensä perustaa avustuskassan,
joten periaate on sama kuin täkäläisellä
veljeysseuralla, siis jäsenten
turvaaminen sairauden aikana. Kun
Veljeysseuran jäsenistön muodostaa'
pientä murto-osaa lukuunottamatta
työväki ja saa sen jäsenluvun merkitä
tuhansissa, joista suuri osa eri
työväen järjestöhommissa mukana
olevia. Aivan viime aikoina ' Coloradon
j a Pennsylvanian lakkolaisten
tukemisessa yhdessä työväestön luok- . „ ... .- , . , , «T». ^
kajärjestöjen kanssa, on Veljeysseu- «am Berhmm katukulmassa:_ Put-ra
voinut vetää useilla paikkakun- matkaa kenkänne!" Jokapäiväistä
nilla työväestön taisteluita tuke-j »n sek:", ette ent^^^
maan sellaisiakin aineksia, joiden
Lauantaina, huhtikmin 14 p:nä>~Sat, April 14
vastuunalainen johtajan tehtävä t u -
tustaa hänet kyllä teoriaan. Vanhempien
ihmisten tulee tälle nuorten
toiminnalle antaa kaikki siveellinen
tub\ Eikä koettaa synnyttää
käärmettä heidän keskuuteensa.
Nuoren mieli on herkkä, joten meidän
on vältettävä loukkaamasta heitä,
"ISONTALON ANTTP'
Niin, Villen piti olla Antti myös
Port Arthurissa 14 p. t k . Nyt hän
voi pelailla Anttia South Porcupi-nessa.
Mutta intolaiset pistävät v a ramiehen
vJemään Anttia j a se pelataan
Arthurissa yllämainittuna päivänä.
Vaikka Antti ei nyt olekaan
niin suuri j a komea, niin arthurilai-set
voivat siltä saapua katsomaan.
E[appale ei tarvitse ennakolta selontekoa,
sillä se on jo ennen Vapaudessa
haukuttu j a kehuttu.
K E S X SE T A I T A A TULLA
Dowson tie avattiin traktorilla,
että nyt on hyvä liikeyhteys kau-pungin.
kanssa, kesän kulkuvälineillä.
Ukkonenkin on tämän iltaa j y rissyt
j a vettä sataa ripotellut. Kun
kylmät yöt vaan pysyisivät poissa,
niin pian päästäisiin pelloille myrää-,
mään.
HUOM. —• O S A K K E I T A !
Osuusmeijerin osakkeita myydään
osuuskaupassa. * Käykääpä ottamassa
osake. Mitä nopeammasti saadaan
1000 osaketta myytyä sen pikemmin
pääsemme myymään maitomme
meijeriin. Osakerahojanne
ei käytetä mihinkään valmistuskuluihin,
että jos homma syystä tai
toisesta menisi kasaan, saatte r a hanne
takaisin. Tulkaa ostamaan
osakkeita j a puhukaa naapurillenne-kin.
Kaikki yksimielisesti yhteisiin
liikkeisiin, niin niiden menestyminen
on varma. — Raportteri.
«Kebtaavatkohan? — Sosialidemokraatit
kehtaavat!»
mukaan saanti on ollut muille ryhmille
mahdoton. Vaikkakaan V e l -
jeysseura ei käsittele mitään puolue-kysymyksiä,
on sen säännössä, että
lakonrikkurit eroitetaan yhdistyksestä
ja muuta sen tapaista. Uskon
ettei järjestyneellä työväestöllä ole
mitään pelättävää Veljeysseiiran t a holta.
Päinvastoin, yhtymällä siihen
voisimme edesauttaa sen edistyksellisiä
pyrkimyksiä j a tehdä sen
vielä enemmän työväestön «tujen
mukaisekm. Toimiessa sitä vastaan
vahingoittaa se kumpaakin j a eristymme
sellaisista järjestöistä joilla
on suurien joukkojen kazuiatus ja
joka liike tulee elämään kauas t u levaisuuteen,
koska sille ilmenee tarvetta
työväestön keskuudeasa.
V. N.
Ei ole mikJÄn ihme, että entisen näes sanottiin Dubrovkankin kapi-tsaarin
armeijan majuri huutaa jos-'talisteille: "Herra Mauri, korjaa
luusi h — t i i n ! " Ja Mauri korjasi,
sillä Mauri näki, että kivääri on
känsäkourassa, ja Mauri tiesi, että
känsäkoura pamauttaa, ja Maurista
tuntui, että sielu silloin eroaa ruu-
Intola, Ont
Vaitiolo pitää katkasta. Eihän
sitä tälaisella pienellä kylällä suuria
tapahdu, mutta olisi £i.tä aina
yhtä ja toista pieneläjien vastuksista
kirjoitettava, kun taMoisi kunnialla
tehtävänsä täyttää. . Metsätöitä
on ollut sen verraaa ympäris-
Vapauden Vappu numero ilmestyy tänä, i u t e n edellisinäkin vuosina.
Ijöttemme koko tulee olemaan niin suuri miten paljon ilmotufcäa tuohon
numeroon saamme. Onnittelnilmotusten hinta on 25 c. sekä ylssityiscltä
että. jperheen nimeltä j a osotteclta. Isommat tilat lasketaan sem mukaan
miten jpaljon rahaa on lähetetty. Kaikki ifaaotukset pitää oHa sisällä
xnahdoHisimman äikasin, viimeistään huhtikuun 15 jp. mennessä. Vappu-nuriierb
ilhiestyy huhtikuun 25 päivänä. Asiaaauehille ei lähetetä -crikois-i
» keräyslistaa, vaan kehotetaan leikkaamaan itämän iimotuksem taikka
sitten käj^tämään tavallista paperia. Jos asiamiehelUi ei ole takausta t u lee
aatfcan seurata mukana. Asiamiespalkkio on 10 pros.
Paikkakunta, jos nimet on kerätty . ~-— — ....
Asäaniehen nimi j a osote — — -i
jan rykmentin esikunta on perustanut
suutarinliikkeen 'jossain Pariisissa.
Ja taitaapa länsimaiseen s i vistyssanastoon
vakiintua yksi uusi
sana: "kansainvälinen" aatelisvaras'",
ehkä toinenkin: "kansainvälinen do-kumenttifabrikantti",
jopa kolmaskin:
"kansainvälinen lakonrikkuri",
ka, helSäskin: "kansainvälinen vää-ränrahsmtekijä",
j a viideskin: " i a n -
säinvälrnen prostitutka", sekä kuudeskin;
"kansainvälinen kontrevo-iutsionuäri",
että vielä piru heitä
luetelkoon ja tilastoja pitäköön.
PucÄoiista miljoonaa niitä jumalan
armosta tsaarin Venäjän herroja ja
hernDjen hännänkannatt^ia, kaiken-kaTKaisia
majaileo. tämän pallomaisen
maailman päiväntasat\jam puolella
jos toisella, siinä TiidesBäiuudes-osassa
maapalloa, JOSCT i ^ i t a l i s -
t^öa ja kartanoherroilla on vielä
suotu annon aikaa tehdä mitä ha.
Siellä ne entisen ' ' p y l f in Kusin"
Ksiltiaat elelevät. Siellä sitä on In-iaarinkin
valkoinlffiginssa Peräläi-
Kjatä Tynniin mySten, toiset istuen
££Bsialidemokraattbissa lehdissä manaillen
maailmalle bolshevismin: kau-famsta,
toiset vähemmän i o i k e a s t i -
ojjpineet vetelehöen lakonxikkureina
lakonalaisilla työimaiUa, Icobnannet
iffltyyden kolmestakymmeneBtä n i k k e .
lipennistä sielunsa pirulle — ohranalle.
Suomen armeijan vakoilnosas-tolle
ja tehtaiiija-kapitalisteiDe.
I Kait on tuttua, että Suomessa
majailee Dubrovkan tehtaan entisiä
oT"ista.iia. Lokakuussa 1918 täällä
miista, j a kun' Mauri pelkäsi sielun
sa lennähtävän taivaaseen (taivaaseenhan
"jumalinen" kapitalisti olisi
päässyt), niin Mauri lennähti sier
luincen ja ruumiineen h—^tin pohjoisimpaan
esikartanoon, josta länsimaisen
siviBtyesanakirjän viimeisin
painos käyttää sanaa "Suomi". ^
Siellä ne sitten ne Dubrovkan. teh-taan
entiset omistajat ovat mörköil-leet
ja norkoilleet, odotelleet kuin
kissa kesää, että koskahan se neuvostovalta
.DubrQvkassa lysähtää.
Odottivat, kului minuutti, tunti,
vuorokausi, kuukausi, vierähti vuosi,
pyörähti toinen, kolmas, viides,, seitsemäs,
Ifcahdeksas vuosi, -vvian ei lähde
bolshevikki Dubrovkasta. Silloin
täältä, "lännen kultalasta" kotipaikoilleen
saavuttuaan pitänyt lähteä
tukkitöihin. —
Tässä olisi teill^ I. W. Win kannattajat
j a ne muutamat jäsenet mitä
teitä täällä Ontariossakin on, vähän
ajattelemisen aihetta, että mihinkä
tiedän kiihkoilunne johtaa silloin
kun joudutte esimerkiksi Suomeen,
jossa ei ole i.vB'.w Jäistä l i i kettä.
Täällä te parjaatte kommunistista
liikettä I. W. W m lipun alla
ja.Suomessa se näkyy samoilta henkilöiltä
tapahtuvan suojeluskunnan
lipun alla.
Olisiko teiltä liikaa toivoa, että te
jo edes njft alkaisitte vähän paremmin
punnitsemaan edesottamisianne.
Ettekö näe, että syndikalistinen samoin
kuin sosialidemokraattinenkin
liike taistelee kommunistista liikettä
vastaan porvarien kanssa samoilla
aseilla. Kaikkialla on kommunistinen
liike j a sen toimitsijat mitä
suurimman vainon alaisina. _ Heitä
kidutetaan j a murhataan ainoastaan
siksi, että he edustavat työväenluokan
luokkaetuja.
Toivoisin, kun teitäkin i.w.w:läisiä
menee aina silloin tällöin: Suomeen,
niin ajattelisitte sitä asiaa, että
Suomen työläiset odottavat ja toivovat,
että Amerikan suomalaiset
rohkaisisivat heitä luokkataisteluun
ja niinollen yhtyisivät heidän kerallaan
siellä taistelemaan valkoista
luokkakomentoa vastaan.
On mitä törkein rikos koko työväenluokkaa
vastaan.... mennä täältä
i.w.w:läisenä Suomeen ja antaa siel.
lä kaiken apunsa porvarillisille nuorisoseuroille
ja suojeluskunnille.
Toveruudella:— T. I^.
TurkisvUjelys
Turkiseläväin viljelys on suuresti
lisääntynj^ ja lähitulevaisuudessa
tulee se yhtä tavalliseksi kuin muukin
maanviljelys on. Villit turkis-elävät
vuosi, vuodelta aina vähentyvät,
turkisten kysyntä j a käyttö l i sääntyy
j a tämä on kohottanut hinnat
korkealle j a tehnyt turkisvilje-lyksen
erittäin kannattavaksi toimeksi.
— Mitkä turkiselävistä kannattaa
parhaiten viljellä?
Hopeaketut ovat eniten viljeltyjä
ja on niiden parhaat nahat y li
$500 kappale. ~ Ristikettujen turkit
maksavat paremmat $365 kappale,
punaset ketut aina $60 asti, riippuen
hinnat - siitä - minkälainen nahkakin
on.
Kettuviljelys vaatii harjoittajaltaan
siihen asiaan kuuluvia tietoja
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaikkia
maan viralliselle «daatuksellc
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muaalle. vahvistaa asiakirjoja, käännöksiä
y.m., selvittää perintö- Ja
muita Suomen kansalaisiin kohdistuvia
asioita.
Osoite:
Contttlatft Geaerkl of
\Room 018
FiaUnd.
118 Stanley Street, MontreaL
<Comer St Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIUO.
, pääkonsuli
Lisäksi on Suomena ednatajink
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte
l\)rt Arthur,-Ont. — D, J . Cable,
40 Kinif St.. St. John. N. B.
Adiel Saarimäki, 319 Bny St.. To
rottto, Ont — G . W. Törnrooa 661
Howe St. Vancouver, B. C. — fi
P. Albert Hermanson, 470 Main St,
Wlnnipeg, Man. —- Thomaa Franasi-
Snr L. Copper Cllff. Ont
Rahaa Lainataan
kiiteimistöä vastaan.
Kysykää
J. N. DESMARAIS,
McKey Buildins (P)
L,M.C.C.. M.ap. & S.
KIRURGI JA SPECIALISTI
SUKUPUOLITAUDEISSA
Konttori 12-14 ^oss BUc,
Simpaon Ja Victoria katnjea
kalmassa
Puhelin 2077 S. Kotiin 2077 K.
FORT WIU.IAM, ONT.
KUIVIA HALKOJA MYYTÄVÄNÄ
Kuivaa Jackpine 12 t. pituisia
^3.50, 16 t $4.00, 4 jalan $9.00,
tuotuna mihin paikkaan tahansa
koupunsrissa. Myöskin 4 jalan kuivia
Jackpine vaunulastittain §4.75 F.O.B.
lähetys paikasta.
J. A. PARADIS,
360 Agnes St. — Sudbury, Ont.
Puhelimat:
Konttoriin 1447; kotiin 1827
Dr. L. A . Johnson
Saomalainan Hammaaliilciri
1025 Q B M B St„ E., Toronto, Oat.
Kiopendavia Avenuen kulmassa.
Siaäänkäytävi 110 Kippandavto.
Puhelin Howard 4788. •
imaiBeD ven
ja koko paljon rahavaroja, että saa
laitettua niille tarpeelliset aitaukset
ja ostettua alkiikietut kcttufarmeil-ta.
Ahtaissa aitauksissa, sekaisin
huoarat he, että Karjalan kannas viljeltynä eivat ne menesty. Villi.
«D^josh Dubrovkal" Ja J.«"uja ei kannata yr«:taa viljellä.
j a n s i : •' Taman vom sanoa pikkukokemuk-
Suomen suurkapitalistit nyökkäsivät
päätään, sillä Dubrovkan tehtaan
tuotanto nousi arveluttavasti.
Se oli muuan päivä v. 1926! Pari
sielunsa pirulle myynyttä kulki kekäle
kädessä. Kapitalistit riemuitsi,
vat: ^'Dubroskan tehdas palaa!" —
Mistähän pohditaan nykyään Suomen
ulkoministeriössä? Vietetään-köhän
siellä eversti -Elfengrenin
muistoa? Ja sitten laaditaan nootti
sen johdosta, että me olemme ampuneet
kaikki Dubrovkan tehtaan
murhsapolttajat? Olisi siinä "asiaa"
protesteerattavaksi. Kehtaavatko-han?
Sosialidemokraatit kehtasivat.
Leningradin *'Vapau8".
Suomeen aikoville
i.w*w:läisille
Muutama valtava sana I. W. W:n
jäsenille ja hekiän lcannattajille«n
i
I
...I..
I
1
I
1
Koska edelleenkin näyttää, että
"Industrialisti" hyökkää kaikenlaisilla
parjaavilla kirjoituksilla kommunistista
työväenliikettä vastaan I ^ojniicn
ia suuri osa sen lukijoista kaikessa' väkseen
Rouvaksi ja herraksi • heitä kutsuttiin.
Porvarillinen nuorisoseura js
suojeluskuntalaiset saivat heistä hyviä
seuralaisia. Innolla toimi "herr
a " nuorisoseuran puheenjohtajana
ja luennoi isänmaan aatteesta ja
kommunismin vaarasta. Tällä tavalla
hän eduisti i.w.w:Iäisiä oppejaan
syntsnmäseudullaan. Työväen,
yhdistys oli siellä kovasti toiminta-puutteessa,
mutta ikä-saivat
seudun työläiset
'tietämättömyydessään on valmis nähdä Amerikasta saapuneitten
kaikki sen likaiset ailcaansaannokseti^oulavankin vastustajiensa rivei-uskomaan
todeksi, niin lienee paikallaan,
tehdä teille selväksi, että mihinkä
sellainen johtaa kun te esimerkiksi
menette Suomeen.
ICerron tässä esimerkin vuoksi
tosikertomuksen eräästä kansakou-lutoveristani.
Hän lähti Pphjois-
Savosta tänne Amerikan mantereelle
lähes parikymmentä vuotta sitten.
Kotinsa pii pieni maalaistalo. Hän
ei ollut Suomessa ollessaan käynyt
juuri kotikylänsä ulkopuolella, l u kuunottamatta
paria Iisalmen mark-kinareissua.
Nuorena, alle kaksikymmenvuotiaana,
täynnä kauniita
tulevaisuuden suunnitelmia j a ihanteita
hän saapui Michiganin pieneen
kaivoskylään Yhdysvalloissa.
Täällä olikin kaikki vallan toisin
kuin hän o l i Suomessa ollessaan ku-
•ritcllut Työ oli raskasta, sil|pin
kuin sitä sattui saamaan, j a hän
gouiui ikiertelemään työvoimaansa
kaupalla paikasta toiseen. Hän k i rosi
kdlitalonsa j a "hoopoili" ympäri
Yhdysvaltoja, kuten niin monet
muutkin ovat joutuneet olevien olojen
pakoittamana tekemään. Matkoillaan
hän aina väliin kuuli suun-tariidoistakin
Väiteltävän, sillä syn-dikalistit
ja sosialistit väittelivät
silloin vnotsina 1913—14 kiihkeästi
periaatteellisista ja taktiUckakysy-myksistä.
Hänestä tuli i-w.w;lämen.
Sosialistit olivat pettureita j a luopioita
hänen, niinknia .monen muunkin'
i.w.w:Iaisen mielestä. Sitten, noin
neljä vuotta jälkeen Suomen luokkasodan
hän meni Suomeen. Hänellä
oli silloin • " r o u v a " mukana. Oli nimi
meimyt täällä naimisiin.
Suomessa. heidät otettiin vastaan
"amerikalafsina herrasvieTaina".
hin. Työväenyhdistyksen toimihenkilöt
ja jäsenet olivat "herran" ja
"rouvan" .mielestä vain "roskajoukkoa",
"sivistymättömii savolaisia".
• Oltuaan Suomessa, sukulaisensa
kotona kaksi vuotta, "herra" sitten
läksi €anadaan j a rouva jäi. sinne
Savoon, sillä rahat olivat kuluneet
niin, että eivät voineet yhdessä mat^
kustaa. Tänne saavuttuaan, S:n
kaupungissa, ei hän ollut halukas
seurustelemaan suomalaisten kanssa,
sillä he olisivat voineet kysellä kaikenlaisia
as'oita, mahdollisesti todistuksia
työväenjärjestöiltä, että mikä on
ollut. miehiään Suomessa ollessaan.
Päästyään sitten eräälle metsäkäm-pälle,
missä kommunistipuolueen ja
Lumber Workers union,,jäsenet olivat
enemmistönä, hän oli taas kiihkeä
5.v,r.w:läinen. Kukaan ei mitenkään
osannut ajatella miehen puheista
päättäen, että hän olisi Suomessa
ollessaan kuulunut siellä porvarilliseen
nuorisoseuraan j a ollut suojeluskuntalaisten
hyvänä ystävänä.
Työläiset täällä ovat, varsinkin
suomalaiset, viime vuosien aikana
metsäkämpillä j a etenkin ' Pohjois-
Ontariossa valtavasti.' järjestyneet
Lumber Workcr8-j5rjcstöön j a tämä
"sivistynyt" kaveri e i kai tykän-nyt
"sivistymättömistä" työkavereista.
Nyt, tänä talvena, knnlnu hän taas.
menneen Suomeen. Täbän ktt^oit-tajan
sisko kirjoitti sieltä, että "tääl-lä
se A m taas saamaa porvarien kai-kissa
hixvitilaisuuksisaa. Saivatkin
hänestä vakituisen saamamiehen".
.Mno.ten'. "herran" rahaUiset asiat
kai eivät liene olleet oikein hyvät,
koskapa oli aenraavaaa päivänä
sesta, sillä viljelin joitain vuosia
villikettuja • j a epäonnistuin.
Minkkien viljelys on vähemmän
varoja kysyvää, sillä niiden aitaukset
tulevat paljon halvemmiksi ja
ollen kooltaan pieniä, tarvitsevat vähemmän
ruokaakin kuin ketut. Hyvän
minkin nahan arvo on $40.
Vesirottain viljelys on, kaikkein
vähätöisintä eikä kysy suuria varoja,
mutta tarvitsee vain löytää niille
sopiva paikka. Yksinään-oleva pieni
j'ärvi, jossa luonnostaan kasvaa
heinää niiden ruuaksi eikä keväisin
nouse vesi kovin korkealle, on ro.
tille paras. Järven tulee olla siksi
sjrvän, ettei se talvella jäädy pohjaan
asti. Tällaisessa paikassa ei
rotat tarvitse mitään aitausta. Kun
niillä on tarpeeksi ruokaa, -ei~jie
halua muuttaa muualle. Jos järvessä
ei riittäisi niille ruoka, voidaan
viljellä juurikasvia lisäksi. Ne
syövät myöskin tuoreita haavan-oksia
j a -kuoria. Rottain nahat ei
ole kyllä kovin kalliita, mutta n i i .
den sikiäväisyys on suuri. Yksi
emä voi tehdä yhdeksän penikkaa
kerralla ja kolme kertaa vuodessa.
Villistä tilasta otetut rotat kelpaavat
kyllä viljeltäviksi.
Viljeltäköönpä mitä turkiseläviä
taharia, niin joka omaa siihen
asiaan harrastusta ja tarpeelliset
varat, että voi laittaa niille sopivat
olot, niin kyllä hän tulee löytämään
tien niiden menestymiseen ja elämään.
_ J , S.
Northern Bakingr Go«
Ruoka-, kahvi- Ja teeleipää, korppuja
y.m. alaan kuuluvia valmisteitamme
suosittelemme. Palvelus
nopea j a huolellinen.
Phone 1031
Box 1613, Sudbury, Ont.
Ruokaa Ja Kahvia
C A N A O I A N C A F E
210 Minto St, Sudbury, Ont
Lähellä C. t\ U. asemaa
Tilaa yövieraille. — Phone 2269
Box 1862 JOHN LEHTELÄ
Vastaanottaa
MRS. M. H A R T I K A I N EN
231 Whittaker St.
Puhelin 7dSW. — Sudbury, Ont.
Lapsiako huutokaupataan
Fort Willia.
missä
FORT WILLIAM, huhtik. 10. —
Muuan kirjeenvaihtajamme on Usuiet-tänyt
meille Fort V/illiamin "Times
Journalista" saksittamansa seuraavan
ilmoituksen:
"Tänä-iltana — maanantaina kello
8 ip. huutokaupataan kuusi lasta.
Todellisia lapsia tullaan mjrjrmääh
enimmän tarjoaville. Tulkaa varhain,
ollaksenne varma paikasta.
Lapsilla tulee olla joku vanhempi
mukana.
S. A . Cftadel, N . May S t ,
. vastapäätä postikonttoria."
Kirjeenvaihtajamme mainitsee, että
paikka, missä huutokaupan on p i tänyt
tapahtua, oi),pelastusarmeijan
päämaja. Turvattomien lasten huutokaupalla
myyminen, vaikka hoidettavaksi,
on raakaa j a jyrkästi tuomittavaa,
joten viranomaisten velvollisuus
on tarttda asiaan., Jos i l moitus
toiselta puolen on ollut vaini
jotakin "halleinja"-reklaamia on sekin
^hmää Ja paheksuttavaa. <
Kuinka Nuga-Tone ra-
Icentaa terveitä ja
voimakkaita
ruumiita
Nucn-Tonn «Uultiill erlkp!iU ratitet raketiUTla ai;
nriia j»tk» tekevät ruauan, punatien, terre«a »e-rrn
innli<lolII*ekiI. Se myuskin rftS/iaM photphorla,
Inrpnrtllntn aineita taiaUillo, hyville' bermoille. Sea
ll>uk*l «linii nii kuutta alnetla. Iiiiikettil, JoU kirt
•.etiuin kaiillii mnalliimn |>srbaIiIeD liiiikäreldeo
Ilolta volm/ikkalilen, tcrvotrlcn, elinvolmalaten mlei.
ton_ ja näitten ruumiiden rakentatniukal;
Nuj^-Tonc r n j i n i i l i i t t a i i Ja virittää vattan toinin,
nan, I'«nil riidkiilialua, auiua ruuaniulalaala, pola*
ms kaasun ]n tiirvoiukfcn valaatta tai auoliitoita,
litäu raii1inll-Ma, virkIrtäviiH unta. painoa, Uibolile
ja rtiiiintjrnviltn ibuiiiillc. Nuci.Tone tekee lieagi'
l ) k ' . ;n lijriiun hnJiilteVtl, |>o:ataa liman kielellä, vo-
(intiitcn [MlinkiviKta. hu'm!:iikte«la, rounuaia., inakaa-
-ja—-re»ifeW;<iltäT'.Tf.(ii Ja u:ninrtuk*«la. Se an
yVni ]>atba:la läjkki^itH . niitii tieJelHän belkoiltc,
kuliinr Iin hrrmuille, raa^cntiineille, aairatotillle,
•rnkkäirrcrtilte mtcbilte Ja oafiflle. To Toltto aaa-
•'•Il Kiisn.Tonra o;iterk.'»'.a. Noiiitiltaa altä 30 p i l viin
Ja cllriie oi? (ay»in t7ytjrvjii»!ä tulokflin, pa>
lanltiin l<i|ipu apleckkaritlcnn« Ja rahanne makae-tiLn
lakaiain. Olkaa varmoja eltj aaatte Nuga-
T')pe.i. öjit'»n:ncrt clvtt t<n tfiKHviiäntä.
Maailmansodan tuhoisa
vaikutus ihmiskuntaan
PARIISL Kansainliiton komitean
edustajat Jacques Seydoux ja
Robert Lanjfe ovat julkaisseet lentolehtisen,
missä tilastoilla osotetaan
että maailman sota maksoi ihmiskunnalle
ihmiselämän tuhon ja estymisen
kautta lähes 37,000,000.
Varsinaisesti sodassa kaatui 10,-
135,000, mutta sodan aiheuttaman
syntyneisyyden vähentymisen kautta
jäi syntymättä 20,8.50,000 j a sodan
seurauksena «iviilibilnkjlöiden
kuolevaisuus lisääntyi aiheuttaen
6,016,000 kuolemisen.
Tuohon tilastoon «i vleiä kuulu
ksrmmenet miljoonat kamalasti s i l -
poutjjjieet, «ikä omaisuusyauriot.
J a kapitalismi parasta aikaa on
syöksemässä maailman vielä hirvit-tttvämpään
teurastukseen. Milloinka
ihmiskunta poistaa tuon rikoksien
rikoksen!
lyttö salamatkustajana
laivalla -
BOSTON, Mass., huhtik. 12. -
Flora Gonzales, 25-vuotias uruffuay-lainen
tyttö löydettiin salamatkustajana
tänne saapuneesta .Culberson-nimisestä
höjrrylaivasta. Tyttö s a noi
maksaneensa eräälle miehelle
Montevideossa $190 matkakuluja,
päästökscen Yhdysvaltoihin. Mat-kalla
kuljetti hänelle eräs merimies
mokaa. Tyttö ol« suljettuna laivalla
erääseen pieaeen koppiin 28
vuorokautta. *
Mainittu tyttö, sekä neljä mieshenkilöä,
jotka myös löydettiin salamatkustajina
samalta laivalta, j o u -
taivat karkoitettavaksL
lämpimänä ja terveenä
talvella .
puhdistaa ja rikastut-^
taa verenne
Lls&ft sen iderrosvolmaa» tnottaa b y »
vän, puhtaan Ja voimakkaan veran,
mikä pitaa teidät hyvin terveeni
Ja IBmpiminfi talvena.
HINNAT
OVAT
S A M A T
KUIN:/
$1.00
E R V I K A R I .
suomalainen oppiarvonsa suorittanut
inyyjä on valmte teitä palvelemaan.'"
''• Z^'.
The Sudbury piriigr Co.,
Limited.
Corner EIRI and LUgar Street
SUDBURY, ONT.
Eade Gafe
(16 ELM ST., SUDBURY.
. Pbon* 711
ONT.
Siistiä huoneita
-uokaa saatavana.
Ja kunnollista
^«eonard Erickftnn
YKSINÄISET
Jos kaipaatte ystävää tilatkaa
Lemmen Sanomat, paras suomalainen
naimailmoituslehti. Maksaa 60
centtia v.k., ^ksityisnumerot 10 c.
Lemmen Sanomat. Toia.,
B. L, Box 130,
Ironwöod, • Mich.
Erinomaiset parantavat ainekset
Ghi: Pillseisss, tehoten
suoraan munuaisiin, laimentaa
hapon virtsassa, rauhoittaen ja ^
parantaen tulehtuneita v osia
munuaisissa ja saattaen virtsarakon
täsmälliseen -' toimintaan,
antaen pysyväisen hel-fiiotuksen
munuais- ja irirtsiä'-
rakkofaairiöisifä. 50c laaCfklco^
kaikissa apteekeissa. -
I
i
1
s
'f
r
'M:
V
II
ir
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 14, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-04-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus280414 |
Description
| Title | 1928-04-14-05 |
| OCR text |
No. 74 1928
täkälSinen kaivantokomppania» eroit-tamalla
noin 130 miestä yhtiön työansioista
j a työssäkin olevat tekevät
lyhyttä aikaa. Yleisenä ymmär^k-senä
kuitenkin on, että herrojen
tarkoituksena on murskata täällä
oleva kaivostyöläisten järjestymis-hoiama
heti alkuunsa, koskapa pohjoisosassa
tätä saarta (jossa miehet
ovat allekirjoittaneet komppanmn
tarjoaman palkkasopimuksen ilman
union välitystä) kaivokset tekevät
täyttä aikaa j a sunnuntait vielä l i -
säksL Täällä; samaten kuin Nanai-mossakin,
ovat mainarit päättäneet
järjestää miesten j a komppanian väliset
asiat vain uniön" välityksellä.
Sanotaan tilauksia hiilelle kyllä olevan,
jota osoittaa kaivosyhtiöiden
kiire painoistaa palkkasopimuksen a l lekirjoitusta.
Suomalaisia näissä kaivannoissa
on tällä kertaa puolisen tusinaa.
Osa on siirtynyt töihin metsiin, toisten
ruvetessa hankkimaan toimeentulonsa.
kalastuksella. Kalastusveneitä
on jo usealla j a toisille tehdääji.
Osalla on veneitä uistinkalastusta varten,
jota harjoitetaan tämän Vancouver-
saaren länsirannikolla mel-keJn
läpi vuoden - ja jossa ei ole
«uojaa Japania j a Siperiaa myöten
puhaltavilta myrskyiltä. Ja veh-j:
eet pitää myös olla sen mukaiset.
Hyvän pistinpaatin hinta nousten
useihin tuhansiin, verkkokalastusve-neen
hinta ollen tuossa tuhannen
dollarin paikkeilla ilman verkkoja,
jotka maksavat noin 300—400 dollariin'
kpL Ja Icalastuksen kestäessä
vain osan kesästä j a syksyn, ei se
ole riittävä pitämään leivässä läpi
vuoden, joten on turvauduttava
muihin satannaisiin töihin.
Läksiäiskekkerit järjesti naisjaosto
maalisk. 2i> päivän illaksi tov.
Mrs, j a M r . Kusti Mäelle täkäläisen
osaston talolle, heidän muuttaessa
täältä Faraser-joen laaksoon, josta
ovat ostaneet pienen kappaleen maata
j a j o ta on kai aikomus kalastuksen
sivussa viljellä j a jonne tulevan
kotinsa pexvstavst.
He ovat asuneet paikkakunnalla
yli 20 vuotta, ottaneet j)saa jatka-vasti
työväen yhteispyrintöihin, olleet
uhrautuvasti mukana kaikessa
joiden -hömmain tarkoituksena on
«dhat yhteisten pyrintöjen eteenaat-tamiuen.
. Toivomme heille yhteisest
i menestystä uusissa oloissa!
Metsätyöt, joissa suurin osa pa?k-kakrmnan
suomalaisista elämänsä tekee,
ovat tavallisen vilkkaassa käynnissä.
Mistääji järjestäytymiämm-
Koasta «i «le puhettakaan. Työn
nopeistuttamissysteemi on käynnissä
y l i ksko teollisuuden, josta taas
seurauksena on hirvittävä määrä
menetettyä ihmiselämää, mmrskaan-tuneesta
raajoja. Tapaturmien l u kumäärää
koetetaan teollisuuden-harjoittajien
tahoilta vähentää :sillä,
että puheidett ja, lentolehtisten avulla
ikfihoitetaan miehiä kä7±tämään
aivojaan, jolla sanotaan voitavan
katkaista tapaturmain luvusta 98
proseoittia, ottamatta huomioon, ettei
ihmisen liikuntokyky j a aivojen
toiminta voi nopeudessa kilpailla
yhä nopeimmaksi käyvän iianeiston
jcanssa.
Jalka katkesi täältä kotiaisin olevalta
J^entti Sarlundilta jossakin
tukkikämpällä pohjoisessa. Bän on Itöllä talven aikana, että monenkaan
viety St. Paulin sairaalaan, Vancou-jei ole tarviimut lähteä edempää haverissa,
jossa tulee kai olemaan p i - keinaah.
ISO-VILLE
otti j a jätti Intolan, lähtien hankkimaan
rahaa lisää, saadakseen farminsa
sellaiseen kuntoon, että elämänsä
illan saisi vanhana viettää
omalla konnullaan. Me intolaiset
menetimme Villessä paljon, etenkin
meidän nuoriso-orkesteri. Hän o l i
sydän j a sielu tuossa orkesterissa.
Hyvänä musiikldmiehenä hän kykeni
lyhyessä ajassa opettamaan soittajat
uskomattoman hyviksi temmossaan.
Leikkisillä puheilla sai hän joukon
pysymään aina hilpeällä mielellä.
Nuoriso ei kumminkaan aio orkesteria
päästää hajalle, vaan yksimielisesti
päättivät jatkaa ominpäinsä,
omasta joukosta valitun johtajan
ohjaamana. Oricesteri valitsi johtajaksi
Remo Ojalan, joka on ainoastaan
"pojankloppi", mutta. koko'pitkällä
musiikin tekniikasta ja tämä
temmän aikaa
Penttd oli tääHä nuorisoliiton yksi
toimivimpia jäseniä. Toivon että
Vancouverissa nuorisoliittolaiset ja
toverit ottaisivat asiakseen käydä
Penttiä usein katsomassa. Hänellä
kun ei, tietääkseni, ole siellä persoonallisia
ystäviä.
Suomalaisen Järjestön osaston
kokouksessa 25 pnä maalisk. olivat
asiat enempi p&ikallista laatua. Keräyslista
erään sairastavan toverin
hyväksi oli saapunut osastoUe* joka
otettiin huomioon j a valittiin kerääjät.
Keräyslistan käsittelyn yhteydessä
tuotiin esille avustuskassojen
hyödyllisyys ja miten i>aikkakunnil-ta,
missä avustusyhdistyksiä on olemassa,
harvoin tulee keräsrslistoja
tällaisissa tapauksissa. Täällä lännellä
suomalaisten keskuudessa toii-mu
veljeysseura^ (Y. S. K . V . j a S.),
josta yhdistyksestä täälläkin on maja
ollut jo 20 vuotta ja jota yhdis-tystä
vastaan eri työläisten järjestöjen
ja yksityisten jäsenten taholta
on hyökätty avustusseurojen taantumuksellisen
hengen tähden, jotka
hyökkäykset usein tapahtuu ilman
t>etoja ennakkoluuloisesti — ehkä
silti hyvää tarkoittaen, yhteisiä asioita
silmäile pitäen. Mutta kun ottaa
huomioon, että S. Järjestökin
Yhdysvaltain puolella on hankkeissa
yhteyteensä perustaa avustuskassan,
joten periaate on sama kuin täkäläisellä
veljeysseuralla, siis jäsenten
turvaaminen sairauden aikana. Kun
Veljeysseuran jäsenistön muodostaa'
pientä murto-osaa lukuunottamatta
työväki ja saa sen jäsenluvun merkitä
tuhansissa, joista suuri osa eri
työväen järjestöhommissa mukana
olevia. Aivan viime aikoina ' Coloradon
j a Pennsylvanian lakkolaisten
tukemisessa yhdessä työväestön luok- . „ ... .- , . , , «T». ^
kajärjestöjen kanssa, on Veljeysseu- «am Berhmm katukulmassa:_ Put-ra
voinut vetää useilla paikkakun- matkaa kenkänne!" Jokapäiväistä
nilla työväestön taisteluita tuke-j »n sek:", ette ent^^^
maan sellaisiakin aineksia, joiden
Lauantaina, huhtikmin 14 p:nä>~Sat, April 14
vastuunalainen johtajan tehtävä t u -
tustaa hänet kyllä teoriaan. Vanhempien
ihmisten tulee tälle nuorten
toiminnalle antaa kaikki siveellinen
tub\ Eikä koettaa synnyttää
käärmettä heidän keskuuteensa.
Nuoren mieli on herkkä, joten meidän
on vältettävä loukkaamasta heitä,
"ISONTALON ANTTP'
Niin, Villen piti olla Antti myös
Port Arthurissa 14 p. t k . Nyt hän
voi pelailla Anttia South Porcupi-nessa.
Mutta intolaiset pistävät v a ramiehen
vJemään Anttia j a se pelataan
Arthurissa yllämainittuna päivänä.
Vaikka Antti ei nyt olekaan
niin suuri j a komea, niin arthurilai-set
voivat siltä saapua katsomaan.
E[appale ei tarvitse ennakolta selontekoa,
sillä se on jo ennen Vapaudessa
haukuttu j a kehuttu.
K E S X SE T A I T A A TULLA
Dowson tie avattiin traktorilla,
että nyt on hyvä liikeyhteys kau-pungin.
kanssa, kesän kulkuvälineillä.
Ukkonenkin on tämän iltaa j y rissyt
j a vettä sataa ripotellut. Kun
kylmät yöt vaan pysyisivät poissa,
niin pian päästäisiin pelloille myrää-,
mään.
HUOM. —• O S A K K E I T A !
Osuusmeijerin osakkeita myydään
osuuskaupassa. * Käykääpä ottamassa
osake. Mitä nopeammasti saadaan
1000 osaketta myytyä sen pikemmin
pääsemme myymään maitomme
meijeriin. Osakerahojanne
ei käytetä mihinkään valmistuskuluihin,
että jos homma syystä tai
toisesta menisi kasaan, saatte r a hanne
takaisin. Tulkaa ostamaan
osakkeita j a puhukaa naapurillenne-kin.
Kaikki yksimielisesti yhteisiin
liikkeisiin, niin niiden menestyminen
on varma. — Raportteri.
«Kebtaavatkohan? — Sosialidemokraatit
kehtaavat!»
mukaan saanti on ollut muille ryhmille
mahdoton. Vaikkakaan V e l -
jeysseura ei käsittele mitään puolue-kysymyksiä,
on sen säännössä, että
lakonrikkurit eroitetaan yhdistyksestä
ja muuta sen tapaista. Uskon
ettei järjestyneellä työväestöllä ole
mitään pelättävää Veljeysseiiran t a holta.
Päinvastoin, yhtymällä siihen
voisimme edesauttaa sen edistyksellisiä
pyrkimyksiä j a tehdä sen
vielä enemmän työväestön «tujen
mukaisekm. Toimiessa sitä vastaan
vahingoittaa se kumpaakin j a eristymme
sellaisista järjestöistä joilla
on suurien joukkojen kazuiatus ja
joka liike tulee elämään kauas t u levaisuuteen,
koska sille ilmenee tarvetta
työväestön keskuudeasa.
V. N.
Ei ole mikJÄn ihme, että entisen näes sanottiin Dubrovkankin kapi-tsaarin
armeijan majuri huutaa jos-'talisteille: "Herra Mauri, korjaa
luusi h — t i i n ! " Ja Mauri korjasi,
sillä Mauri näki, että kivääri on
känsäkourassa, ja Mauri tiesi, että
känsäkoura pamauttaa, ja Maurista
tuntui, että sielu silloin eroaa ruu-
Intola, Ont
Vaitiolo pitää katkasta. Eihän
sitä tälaisella pienellä kylällä suuria
tapahdu, mutta olisi £i.tä aina
yhtä ja toista pieneläjien vastuksista
kirjoitettava, kun taMoisi kunnialla
tehtävänsä täyttää. . Metsätöitä
on ollut sen verraaa ympäris-
Vapauden Vappu numero ilmestyy tänä, i u t e n edellisinäkin vuosina.
Ijöttemme koko tulee olemaan niin suuri miten paljon ilmotufcäa tuohon
numeroon saamme. Onnittelnilmotusten hinta on 25 c. sekä ylssityiscltä
että. jperheen nimeltä j a osotteclta. Isommat tilat lasketaan sem mukaan
miten jpaljon rahaa on lähetetty. Kaikki ifaaotukset pitää oHa sisällä
xnahdoHisimman äikasin, viimeistään huhtikuun 15 jp. mennessä. Vappu-nuriierb
ilhiestyy huhtikuun 25 päivänä. Asiaaauehille ei lähetetä -crikois-i
» keräyslistaa, vaan kehotetaan leikkaamaan itämän iimotuksem taikka
sitten käj^tämään tavallista paperia. Jos asiamiehelUi ei ole takausta t u lee
aatfcan seurata mukana. Asiamiespalkkio on 10 pros.
Paikkakunta, jos nimet on kerätty . ~-— — ....
Asäaniehen nimi j a osote — — -i
jan rykmentin esikunta on perustanut
suutarinliikkeen 'jossain Pariisissa.
Ja taitaapa länsimaiseen s i vistyssanastoon
vakiintua yksi uusi
sana: "kansainvälinen" aatelisvaras'",
ehkä toinenkin: "kansainvälinen do-kumenttifabrikantti",
jopa kolmaskin:
"kansainvälinen lakonrikkuri",
ka, helSäskin: "kansainvälinen vää-ränrahsmtekijä",
j a viideskin: " i a n -
säinvälrnen prostitutka", sekä kuudeskin;
"kansainvälinen kontrevo-iutsionuäri",
että vielä piru heitä
luetelkoon ja tilastoja pitäköön.
PucÄoiista miljoonaa niitä jumalan
armosta tsaarin Venäjän herroja ja
hernDjen hännänkannatt^ia, kaiken-kaTKaisia
majaileo. tämän pallomaisen
maailman päiväntasat\jam puolella
jos toisella, siinä TiidesBäiuudes-osassa
maapalloa, JOSCT i ^ i t a l i s -
t^öa ja kartanoherroilla on vielä
suotu annon aikaa tehdä mitä ha.
Siellä ne entisen ' ' p y l f in Kusin"
Ksiltiaat elelevät. Siellä sitä on In-iaarinkin
valkoinlffiginssa Peräläi-
Kjatä Tynniin mySten, toiset istuen
££Bsialidemokraattbissa lehdissä manaillen
maailmalle bolshevismin: kau-famsta,
toiset vähemmän i o i k e a s t i -
ojjpineet vetelehöen lakonxikkureina
lakonalaisilla työimaiUa, Icobnannet
iffltyyden kolmestakymmeneBtä n i k k e .
lipennistä sielunsa pirulle — ohranalle.
Suomen armeijan vakoilnosas-tolle
ja tehtaiiija-kapitalisteiDe.
I Kait on tuttua, että Suomessa
majailee Dubrovkan tehtaan entisiä
oT"ista.iia. Lokakuussa 1918 täällä
miista, j a kun' Mauri pelkäsi sielun
sa lennähtävän taivaaseen (taivaaseenhan
"jumalinen" kapitalisti olisi
päässyt), niin Mauri lennähti sier
luincen ja ruumiineen h—^tin pohjoisimpaan
esikartanoon, josta länsimaisen
siviBtyesanakirjän viimeisin
painos käyttää sanaa "Suomi". ^
Siellä ne sitten ne Dubrovkan. teh-taan
entiset omistajat ovat mörköil-leet
ja norkoilleet, odotelleet kuin
kissa kesää, että koskahan se neuvostovalta
.DubrQvkassa lysähtää.
Odottivat, kului minuutti, tunti,
vuorokausi, kuukausi, vierähti vuosi,
pyörähti toinen, kolmas, viides,, seitsemäs,
Ifcahdeksas vuosi, -vvian ei lähde
bolshevikki Dubrovkasta. Silloin
täältä, "lännen kultalasta" kotipaikoilleen
saavuttuaan pitänyt lähteä
tukkitöihin. —
Tässä olisi teill^ I. W. Win kannattajat
j a ne muutamat jäsenet mitä
teitä täällä Ontariossakin on, vähän
ajattelemisen aihetta, että mihinkä
tiedän kiihkoilunne johtaa silloin
kun joudutte esimerkiksi Suomeen,
jossa ei ole i.vB'.w Jäistä l i i kettä.
Täällä te parjaatte kommunistista
liikettä I. W. W m lipun alla
ja.Suomessa se näkyy samoilta henkilöiltä
tapahtuvan suojeluskunnan
lipun alla.
Olisiko teiltä liikaa toivoa, että te
jo edes njft alkaisitte vähän paremmin
punnitsemaan edesottamisianne.
Ettekö näe, että syndikalistinen samoin
kuin sosialidemokraattinenkin
liike taistelee kommunistista liikettä
vastaan porvarien kanssa samoilla
aseilla. Kaikkialla on kommunistinen
liike j a sen toimitsijat mitä
suurimman vainon alaisina. _ Heitä
kidutetaan j a murhataan ainoastaan
siksi, että he edustavat työväenluokan
luokkaetuja.
Toivoisin, kun teitäkin i.w.w:läisiä
menee aina silloin tällöin: Suomeen,
niin ajattelisitte sitä asiaa, että
Suomen työläiset odottavat ja toivovat,
että Amerikan suomalaiset
rohkaisisivat heitä luokkataisteluun
ja niinollen yhtyisivät heidän kerallaan
siellä taistelemaan valkoista
luokkakomentoa vastaan.
On mitä törkein rikos koko työväenluokkaa
vastaan.... mennä täältä
i.w.w:läisenä Suomeen ja antaa siel.
lä kaiken apunsa porvarillisille nuorisoseuroille
ja suojeluskunnille.
Toveruudella:— T. I^.
TurkisvUjelys
Turkiseläväin viljelys on suuresti
lisääntynj^ ja lähitulevaisuudessa
tulee se yhtä tavalliseksi kuin muukin
maanviljelys on. Villit turkis-elävät
vuosi, vuodelta aina vähentyvät,
turkisten kysyntä j a käyttö l i sääntyy
j a tämä on kohottanut hinnat
korkealle j a tehnyt turkisvilje-lyksen
erittäin kannattavaksi toimeksi.
— Mitkä turkiselävistä kannattaa
parhaiten viljellä?
Hopeaketut ovat eniten viljeltyjä
ja on niiden parhaat nahat y li
$500 kappale. ~ Ristikettujen turkit
maksavat paremmat $365 kappale,
punaset ketut aina $60 asti, riippuen
hinnat - siitä - minkälainen nahkakin
on.
Kettuviljelys vaatii harjoittajaltaan
siihen asiaan kuuluvia tietoja
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaikkia
maan viralliselle «daatuksellc
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muaalle. vahvistaa asiakirjoja, käännöksiä
y.m., selvittää perintö- Ja
muita Suomen kansalaisiin kohdistuvia
asioita.
Osoite:
Contttlatft Geaerkl of
\Room 018
FiaUnd.
118 Stanley Street, MontreaL
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-04-14-05
