Vapaus, April 14, 1928

              Sivu 4 Lauantaina, huhtilnnin 14 p;nä—Sat, April 14
VAPAUS r
T O I M I T T A J A T s
S. C « E U , T. K . CAÄtSON, B. A . TEJfHUXEN. K. PEHKC5CN.
IU(utcrad u t i u p M t Oflica D«i^macBt. Ottsva, M «ecoBd ei*M s a t m .
VAfAUS (UBotf)
Th« «air « t t u «f r<aaiih ,WnUn is Ctsaa». Potli^ad (a Sniixtn.
. lUIOTUSULHfiAT VAPAUDESSA:
Kaisk^boKabM <liK> kctt*. «2JM kakai kertaa. — AncUittooaacaoilaotnbel SOe. palsutaao*. —
MlaeaucaMoOiaolKlur: SOc. k o t a , SIJOO S kotaa. — SratriiUilAMaaci UM kerta, t2X« 2 kertaa. —
&TkMr<MiiaflUkaet K M karta. « 1 4 » fcakai kattaa. — Kiito»Jinotokaei SIJ» k«rU. — KucUmaaiiaK-tak-
»^tkJU. hettt, iOc liOeakaa klitn«Ua«arha tai aaiatorirarliX. — fUlaU^titi"* i i oac4*Uo</iakwt
IfA». kana. UM kolaa kanaa. — Tilkyiiinsiouajica Ja tlnoiaaacesitosfica » n , raadutaeaaa. t i i i o t c t a rl
«fihaf dfiati c t a k ä t M S . — TOaakaia. j o i u ci acana taka. ai teHa läkaltuoiia. paitai aaUoiaatea. JuUU
a* lakjakart.
TH-ACSHINKATs
I »k. USO, • kk. OJSO. S k k . t l . » Ja I kk. « J O . — yk<Jy«.aU«ikia ia Saooxca aekZ « a a a l la
I «k. 16.00. 6 k k . «3.50, 3 kk. 12.00 i a I kk. «UM.
Lakicaa aiotat ilmotokaet pltä3 oUa kaatloriaaa kait» 13 Uiae«rmls|>4iräa «daUiacai «rkipiiviaa.
«ayaa^aa loiautaai UUttj tiaiUimt, 3> Von» SiraM. PakaUa UCW.
Vafw4aa kaatteri: U l x r t r BaOUia*. IS Lersa Su Polialia IISS. PtMUtMou: Box 69. Sadtmrr. Oat.
Caaenl aatartiidac lataa 7Ic. per c a l . itkck. «(iaiaaai ekatga tm alafk iaaartiaa » e . Tka VapasJ
l i OM' baal advcrtialoc maäivm amoog ika Piaaiifa Paopt» ia
« t u BiOoia takaaai «aa *aataa«U aaiimilaarn kir)«ai
y g — a l U a a l l a aiaiclBt I. V . KANNASTO. litkkaaakaiuU
kirjeoakaa sadellMa UlkkaaaksiUlaa
Luokkataistelu kärjistyy
Äskeiset tapahtumat Canadassa
osottavat, että luokkataistelu kärjis­tyy
päivä päivältä. Järjestymättö­mätkin
tyoläbjoukot ovat pakotetut
taistelemaan elintasonsa polkemisek­si
jatkuvasti tehtyjä hyökkäyksiä
vastaan.
Kolmentuhannen autömohiilityo-läioien
lakko ja järjestäytyminen
Ocaav-araa on todistuksena siitä, et­tä
järjest5Tnältorajcn järjestäminen
cn riahdolliKc. Ainoa sanomalehti,
joka riensi Oshawah lakkolaisia tu­kemaan,
o l i Workcr,
Kapitalistilchdistö valehteli lakos­ta
jn suututti lakkolaiset niin pahas­t
i , etlu hs eivät sallineet kapitalisti-lehtien
kirjccnvaihtajain olla ko­kouksissaan.
Se oli Wörkerin ja
kommunistipuolueen lakkolaisten ja
heidän voatimuksicnsa puolata käy-ry"
»'»''•.jnitf. ioka pakotti Amerikan
tyoväenliiton virkavallan toimimaan.
Oshawan tapaus ei tule jäämään
yksinäiseksi. Workeria täytyy voi­mistuttaa,
jotta se v o i taistella Ca­nadan
työväenluokan uusissa joka-päiväbissä
taisteluissa, joita tulee
puhkeamaan.
Workcr on meidän äänemme.
Se on meidän aseemme j a voi­mamme
taistelussa. 1
Olkaamme uskollisia V/orkerille.
Tukekaamme Workeria.
Tehkäämme sen huhtikuun-ryn­täyksestä
ennätysryntäys.
V Kerätkäämme Workerille tilauk­sia
ja lahjotuksia.
Tilaukset ja lahjotukset voidaan
antaa paikallisille asiamiehillc ja
kerääjille tai lähettää suoraan leh
delle osottcella: Room H , 163^^
Church Street, Toronto 2, Canada.
pi:ii5iään mahdollisimman alhaisi­na,
siitäkin huolimatta, että työn
tuottsvaisaus o l b i huomattavasti l i ­sääntynyt
kutakin työläistä kohden.
Työnantajat eivät harjota liikettään
"hyväntekeväisyyden vuoksi", vaan
saadakseen mahdollisimman suuret
voitot.
Kuten edelläesitetyistä numeroista
selviää, pyritään työläisestä kisko­maan
irti viimeinenkin voiman ja
tarmon pisara- Nykyisissäkään työn
tuotlavaisuuden saavutuksissa ei ole
vielä sc päämäärä, johon kapitalis­tiset
liikeyritykset pyrkivät, sillä
kapitalistinen tuotanto ei ole tyyty­väinen
muuhun kuin siihen, että
työläinen todella ei ole tyytyväinen
muuhun kuin siihen, että työläinen
todella antaa kaiken voimansa ja
tarmonsa niistä muutamista kurjis­ta
penningeistä, joita sanotaan pal­kaksi.
Mitään rajaa c i tähän' yhä
yltyvään kiristämiseen saada, elleivät
samanaikaisesti kuin voitto-osingot
kasvavat- Kommunistipuolueen on
siis voimien yhteensulattamisella ja
järjestymättömien. järj estämisellä
lujitettava työväen pohjajoukoissa
taistelmi pyrkimystä j a sitä eliäl-scvän
uniobyroratian paljastamisella
pyyhkäistä tämä vaikutusasemastaon
voi sitä rajottaa, kunnes koko ka
pitalistinen riistoyhteiskunta kukis­tetaan.
Mutta siinäkin' ovat edelly-t
] ^ i n ä luoldcatietoisuus j a järjesty­minen!
Kalle Terä.
'«uka on Stalin?"
Japanilaisten työläisten taistelu
Sritish Columbiassa
British Colt^hiossa Canadassa
on kehittynyt kamppailu'japänilais*
ten keskuudessa porvarillisten ai-nsftcn
j a työläisten välillä. Japania
laisilla työläisillä bn siellä kämppä-j
a myi ly työllisten unio ja sillä ää­nenkannattaja
^'Kansain Päivälehti."
' Japanilaisille on Canadassa myös­k
i n toinen^yhdistys, "Canadan j a -
panilaisten^^hdistys", jonka jäsenyy­teen
paaseejokainien täysi-ikäinen
japanilainen Canadassa. Tässä yh­distyksessä
japanilaiset porvarit,
kauppiaat j a muut sellaiset, valta­sivat
johtoaseman, työntäen siten
työläisten vaikutusta syrjään. Johto­aseman
kaappiaamincn tapalitui yh­distyksen
sääntöihin tehdyllä pc-rustuslakivastisclla
muutoksella.
.. Mutta työläiset ovat ottaneet kaup­piaitten
tai«;teluhaasteen vastaan ja
ryhtyneet unionsa ja > lehtensä avul­l
a taisteluun, paljastaen porvarien
pelin työläisjoukoille. Kun lehti
alkoi kiivaammin näitä työläisten
aa'.tcellisiksi holhoojiksi pyrkiviä
porvareita pommittaa, vetivät kaup­piaat
ilmotukscnsa^i lehdestä pois,
julistaen, että "lehti julkaisee radi­kaalisia
artikkeleita, . jotka aiheut-tava
» rnuhattomuuttn japanilaisen
väestön keskuudessa maakunnassa."
I Mutta vastaisku oli työläisilläkin
1 valmiina porvareita vastaan: Työ­läiset
alkoivat yleisen boikotin kaup­piaita
vastaan: Vielä enemmän: he
ovat avanneet osuuskaupan, mikä
I kasvaa niin nopeasti, että kaupan
huoneusto on j o käynyt pieneksi
Luokkrjtietoisuus japanilaisten
työläisten keskiiuiSessa onkin viime
aikoina levinnyt nopeasti. Noin
vuosi sitten pyrki japanilainen työ-väenunio
A . F, of L : n yhteyteen.
Mutta taantumukselliset liiton vir­kailijat
estivät tämän hyvän aikeen.
Sitte kääntyivät japanilaiset työ­läiset
Can. Trades & Labor Cong-^
ressin puoleen lupakirjan saadakseen
ja se heille myönnettiinkin. Viime
syyskuussa lälietti japanilaisten unio
edustajia Vancouverin unioitten kes­kukseen.
Silloin oli uniossa 300
jäsentä. Nyt on se noussut 1,000.
Ja arvellaan, että tämän taistelun
seurauksena jäsenmäärä voi hyvin­k
i n tästä vielä kaksinkertaistua. Sa­moin
lujittuu j a laajenee heidän
lehtensä.
Suomalaiset työläiset näkevät täs­sä
japanilaisten työläisten kamp­pailussa
omaa historiaansa. — Tov.
Työn tuotta vaisuus lisäänt3miyt
huomattavasti
Täällä Astoriassa ilmestyvä syno-dalainen
lehti "Lännen Suometar"
on jotenkin eksynyt julkaisemaan
kirjotuksen, jonka otsikkona on yllä­oleva
kysymys, kertoo Toveri-lehti
j a . jatkaa:
b n todennäköisiä, että lehti on sen
ottanut palstoilleen jostakin Suo­men
porvarilehdestä, eihän sellaisen
julkaisemiseen muuten olisi lehdellä
rohkeutta ollut.
Ja kun jätämme kokonaan lukuun­ottamatta
porvarillisen ajatustaustan
j a kirjotukseen sirotellut tökeryydet,
Gokä Leniniä halventamaan "tarkote-tun
Solvauksen, annetaan kirjotuk-sssisa
mmicn Stalinista melkoisen
asiallinen Jhenkilökuva.
K i r j otuksessa kerrotaan Stalinin
agitatsionimatkoista, järjestämis-retkistä
tsaarin kätyreistä, vangitse­misista,
Siperiaan karkotuksista ja
taas uudelleen j a uudelleen samoista
kokemuksista sekä bolshevikkien
edustajakokouksista ulkomailla, l a ­koista
ja niiden johtamisista sekä
viimein vuoden 1917 kumouksesta.
Kirjoluksessa kuvataan kuinka Leni­nistä
j a Stalinista tuli läheiset tais­telutoverit.
Seuraavalla tavalla
työläiset järjestäyt^-misen kautta! luomalla pohja joukkojen taisteleva
" " * johtajisto, joka oa valmis toiste­luun
taloudellisella j a poliittisella
rintamalla kapitalistiluokkaa, sen
syndikaatteja, trusteja, kaupparyh­mittymiä
j a valtiota vastoon.
PoliUtisella alalla
Poliittisesti on Canadan työväes­tö
vieläkin takapajuisempaa ja voi­mattomampaa.
Samaan aikaan kuin
vihollisen voimat esiintyvät mitä
voimakkaimpana ja taantmnukselli-simpana,
suuret työväen joukot ovat
vielä v a i l l a tietoisuutta luokkaeduis­taan
ja luokkataistelun pyrkimyksis­tä.
Finanssipääoman ylivalta hallit­see
työpajat, kodin, koulun, kirkot
j a sanomalehdistön y.m. Kauniisti
punottu "hyvämies"-politiikka joh-kirjotuksen
eräässä kohdassa tätä
kuvataan:
**Kun Leninin ensimäinen vallan­kaappausyritys
heinäkuussa v. 1917
epäonnistui j a hänen itsensäkin täy­tyi
henkeään peläten paeta Viipu­r
i i n , o l i se jälleen Stalin, joka otti
bolshevikkien johdon käsiinsä, kun-marroskuun
7 päivänä onnistui syös­tä
lopullisesti Kerenski vallasta.
Stalinista tuli l e n i n i n oikea käsi.
" J a sellaisena Leninin 'oikeana
kätenä' olikin hän kaikkialla missä
taistelut riehuivat j a vaara oli suu­r
i n . Hän taisteli sekä kenraali K o r -
nilovin kasakoita että Denikinin ja
Wrangelin vastavallankumoukselli­sia
joukkoja vastaan. — '•
sulautumista j a yhteisrintamaa vas­taan.
Juuri tällä tavaUa astui v u -
me syksynä J . Simpson Canadan
taantumuksellisen uniojohdon etu­nenään,
asettaen n.s. "kansainvälis­ten"
unioitten johdon edut yläpuo­lelle
työväenluokkataistelun yhteis-ten
etujen ja Joutui luokkataistelu-liikkeen
asettamain etujen luopioksi.
I-2n kokosi voimansa taloudellisella
ja poliittisella rintamalla y k s i n ­omaiseen
taisteluun määrättyjen j e -
lormistien etujen puolesta ja jätti
yhteisen rintaman, sekä rakensi liit-topohjallc
perustuvan vastarinnan
puolueen, joka lopullisesti on otta­nut
nimekseen Ontarion Työväen­puolue.
,
Kommunistipuolue käsitti, että a i ­na
ovat nämä ainekset valmiit ha­joittamaan.
Viime syksyyn saakka
p)Tkivät ne ajamaan ulos kommu­nistista
puoluetta Canadan ^ Työ­väenpuolueesta,
mutta kun eivät on­nistuneet
siinä, astuivat itse ulos
repiäkseen yhteisen rintaman vaiku­tukseensa
luottaen.
N>-t, huhtikuun 6 ja 7 päivänä,
akoontui Canadan Työväenpuolu-maakuntajasto
kon-asiaa?
Mitä muita etuja voisikaan
suomalaisella työväenliikkeellämme
olla kuin Canadan kommunistisen
puolueen edut? Eikö kommunisti-sen
puolueen tehtävä velvoita tar­mokkaampaan
työhön puoluetoimin­nan
kaikilla aloilla j a eikö niitä
tehtäviä sittenkin ole a s e t ^ v a etu-tilalle?
Miten muutoin voidaankaan
rakentaa työväen suurten jouHiojeu
luottamusta ansaitseva, tarmokas ja
kurinalainen vallankumouksellinei:
taistelun horjumaton johtaja, joka
seisoo aina vartiopaikallaan?
A. T. H i l l .
TorontoB autisid
KEVÄTKONSERTTI
On tullut kaikenlaisia kyselyjä,
koska on musikaalisten alaosastojen
yhteinen kevätkonsertti. Nyt saam.
me torontolaiselle yleisölle tiedottaa,
että se tullaan pitämään lauantaina
huhtikuun 21 pnä.
Viime syyskonsertti oli hyvä ja
kaikki oli tyytyväisiä, vaan luulen
tämän vievän vielä voiton siitäkin.
- ,, Lauluseura ja orkesteri on harjoitel-
Tähän kokoukseen Ollij^^^jjjgl^aansj^ tammikuusta läh-taman
liike taloudellisissa järjestöis­sä
olevien joukkojen näköpiirin k i i -
nittämiseksi itsenäiseen poliittiseen
ajatteluun ja toimintaan.
Canadan Labor Party on tar-toltettu
eri paikallis- j a maakunnal-lis-
ryhminä poliittisen taistelun l i i ­toksi
— federation —, joka yhdis­tää
joukottain yksityisiä ammattiosas­toja,
ammattiliittojen keskusneuvos-
Aivan niin, siten on tehnyt Sta- toja^ työväen poliittisen toiminnan
Iin. Ja kun lisäämme siihen, että {ryhmiä ja kultuurillisia järjestöjä,
hän vieläkin johtaa proletariaattia J . — -
Leninin lipun mukaan ja että kai­ken
maailman porvarit Ja niiden
lakeijat vihaavat tätä liikettä niin
hyvin kuin sen Johtajiakin, on asia
paikalleen sanottu, lopettaa toveri-lehti.
mtaman liike ja sen
yhteisen
s
On itsestään selvää, että kapitalis­tinen
tuotanto pyrkii kaikin mahdol­lisin,
keinoin kiristämään työn tuot-tavaisuutta.
Siinä tarkotuksessa käy­tetään
kaikkia mahdollisia keinoja.
Alkeellisin on luonnollisesti työläi­sen
viimeisenkin voiman, tarmon ja
faienpisaran ulospusertomincn Toinen
tärkeä tekijä tuotannon tehostami­sessa
on työnsuorituksen mahdolli­simman
tarkka jakaminen eri osiin,
joka käy parhaiten laatuun suur­tuotannossa.
Kolmantena tekijänä
on mahdollisimman uudenaikaisten
koneiden käyttäminen j a niiden kek­siminen,
jotta ruumiillinen työläisen
työnsuoritus saataisiin supistumaan
alimpaan mahdolliseen rajaan. Sil­l
a kone on yleensä uskollisempi
joutuisampi, halvempi j a niinollen
edullisempi työnsuorittajai kuin elä­vät
lihasta j a verestä kokoonpantu
työläinen; -
Yhdysvalfoin työasioin tilastoko-missioneri
tri Ethelbert Stewart on
suorittanut tilastollisia tutkimuksia
työn tuottavoisuuden lisääntymises­tä
vuodesta 1914 vuoteen 1925.
<. V a i k k a hSaen tilastollisten tutki­mustensa
tuloksesta ei ilmene, mis­sä
määrin työn teho on lisääntynyt
yksinomaan lisääntyneestä työläis­ten
raadannan jdristämisestäi niin
lienee siitä huolimatta mielenkiin­toista
tutustua lianen tietoihinsa 11
e r i teollisuuden alalta,ajoista tutki*
muksen tulokset ovat valmistuneet-
Stewart ilmottaa olevan myös tutki­muksen
alaisena, missä määrin eri­näiset
vaikutteet ovat kukin kohdal­taan
vaikilTlaneet työn tuotlavaisuu­den
lisääntymiseen.
Hänen tietonsa työn tuotlavaisuu­den
lisääntymisestä allamainituissa
teollisuuksissa vuodesta 1914 vuo­teen
1925 ovat prosenttimäärissä
seuraavanlaiset: ; •
Raula j a teräs 59 pros.
Jalkineet^ 6 pros.
Nahan valmistus 26 pros.
Teurastus j a lihan pakkaus 27 pros.
Petroleumin puhdistus 83 pros.
Paperi j a selluloosa 34 pros.
Sementin valmistus 6- pros.
Autojen valmistus 172 pros.
Kumirenkaiden valmistus 211 pros.
Myllytuotteet 36 pros.
Sokerin puhdistus 23 pros.
Minkään teollisuuden alalla ei
sanota havaitun työtehon laskemis­ta.
Tutkimuksen pohjana on käy­tetty
"työläistuntia" eli sitä työn
paljoutta, minkä yksi työläinen on
yhdessä tunnissa luonut
Työn tuottavaisuuden tehostami­sessa
kiinnittävät työnantajat myös­kin
suurta huomiota tuotantokustan­nusten
laskemiseen. Ja siinä he jou­tuvat
alinomaan ristiriitaan työläi­sille
maksettavien "korkeiden työ­palkkojen"
kanssa, joita he pyrkivät
Työväen yhteisen rintaman vält-tänföttömyyden
,on kommunistipuo­lue
vetänyt Canadan työläisten voi­mien-
'kokoamiseksi taistelukuntoi-scen
toiminnan rintamaan yhteistä
vihollista vastaan. Kommunistipuo-lue
on asettanut kaikkensa palvele­maan
yhteisen rintaman asiaa. Ca­nadassa
ci yhteisen rintaman taktiik­ka
juuri nyt voi kohottaa etutilalle
suunnattomia joukkotaisteluja, täh­däten
avoimeen kamppailuun kapita­listisen
valtion voimien kanssa. Työ­väenluokka
kokonaisuudessaan ei ole
tietoinen siitä, että sen edut ovat
sovittamatomasti ristiriidassa kapi^
talistien etujen kanssa. Mutta suu­ret
joukot ovat tietoisia työolo-, palk­ka-
y.m. välillisistä kysymyksistä,
he ovat tietoisia uhkaavasta sodan-vaarasta,
j a j u u r i näitten ratkaisusta
riippuu heidän elämänsä. Näistä
kysymyksistä muodostuu pohja yh-lei?
ellc rintamalle ja toiminnalle.
Näistä kysymyksistä taistellessaan
oppivat suuret joukot "käsittämään
taistelunsa poliittinen luonteen ja saa
vat luokkavarmuuden. Näissä tais­teluissa
täytyy johtoasemissa ole­vien
työväenpeltureilten — teolli-suusrauhan
rakentajina — paljas-taulua
todellisessa karvassaan, tul­len
potkituksi syrjään kapitalistien
apureina, j a täten 'avautuu vallan-kumoukselliscllisille
mahdollisuus
luokkataistelun johtoon.
Tietoinen ja käytännöllinen val­lankumoustaistelija
käsittää nämä
seikat. Hän j a puofueensa tekee;
kaikkensa ohjatakseen yhä suurem­mat
joukot yhtymään yhteen taiste­lussa
ja elvyttääkseen olevat jär­jestöt
tehokkaiksi taisteluvälineil:si
j a .kehilläen täten koko taistelun
prosessin laajentumisen vaatimuk­set
Ja järjestöjen toiminnan vallan­kumoukselliseen
valmistuneisuutecn
kapitalismin kukistamiseksi j a pro-letaariaatin
ylivallan kohottamiseksi
kommunistisen rakennustyön väli­neeksi.
Täten jakaantuu yhteisen
rintaman taktiikka taloudelliselle ja
poliittiselle alalle.
Taloudellisella alalla
Sovittaessaan tätä taktiikkaa ta­loudellisella
alalla, kommunistinen
puolue, järjestettyjen unioryhmiensä
(fraksioitlensa) kautta kiinteästi
työskentelee tiiviimpää ja v o i n i ^ -
k a i p a a järjestömuotoa siimalla p i ­täen,
pyrkien taistelmi välttämättö­myydellä
syrjäyttämään kaksoisimi-onismin
j a aste asteelta hävittämään
ammattirajat, sulattaakseoa työväen­järjestöt
yhteen ~ teollisuusunioik-sL
Käsittäen, etta CanadanTunionisti-nen
liike on jaettuna kähteöi eril­lään
olevaan liikkeeseen: Canadan
Ammattikongressin alaiseen Ameri­kan
Tyoväenliiton hallitsemaan
"kansainväliseen" järjestöryhmään,
j a toiselta, puolen Yleiscanadalaisen
Tyoväenliiton kautta yhdistyvään i t ­senäisten
unioitten ryhmittymään,
pyrkii puolueemme yhdistämään
nämä voimat tässä työssä, luksien
täysin itsenäisen canadalaisen unio^
keskuksen kehittymistä. Kaikkialla
taisteluissa ottaen aloitteet luodak­seen
yhteispyrkimyksen, taktiikan ja
toiminnon. Samalla kuin tehdään
esitykset Järjestöjen virkailijoille,
kohdistetaan propagandatyö asian-omabten
Järjestöjen jäsenistön kes-kiiuteen.
JärJDStymätlömäin järjestämises­sä
täytyy puoluciemme nyt käsittää,
että taantumukselliset uniojphtajat
eivät toimi. Täten tulee puolueemme
suoranaiseksi tehtäväksi suorittaa
alustava työ järjestymättömäin jär­jestämiseksi.
Erikoisesti on painos­tavana
kysymys kutoma-, auto-, puu­tavara-
j a kaivosteollisuuksien aloil­la.
Puutavarateollisuudessa olemme
antaneet Järjestäytymiselle voimak­kaan
sysäyksen j a sitä on tehostet-
Tämä yhteisrir.lama taaten, järjestöl­lisen
puolue- Ja ryhmäitsenäisj^yden
Ja arv^osteluvapauden, avaa tien ca-nadalaisella
maaperällä työväen
Joukkojen vetämiselle toimintaan ja
vallankumouksollistuttamismahdolli-sugksille.
Kommunistinen puolue koko ener­giallahan,
sanomalehdistönsä, kirjal-lisiiutensa,
puhujainsa Ja unioryh­miensä
kautta vie eteenpäin työväen
itsenäisen poliittisen toiminnan a-siaa,
vaikuttaen työväen yhteisen
rintaman poliittisen liiton muuttu­miseen
ioimettomj^tjj) ääne^ysko-neistosta
y l i maan työväen luokka-taisteluvälineeksi
— vaalitaistelusta
joukkolakkoon saakka.. Juuri täs­sä
puolueemme eroaa muista puo­lueista,
.
On ymmärrettävää, että kommunis­tinen
puolue esiintyy tässä rintamas­sa
tä)'sin itsenäisenä järjestöllisessä
suhteessa j a Jatkuvasti tiivistää voi­miaan.
Puolueemme osoittaa, että
yhteisrintama täytyy perustua työ­väen
luokkataisteluohjelman hyväk­symiselle
j a sen minimivaatimuksien
pohjalla täytyy kulloinkin käynnis­sä
olevissa taisteluissa työskennellä
jokaisen siihen kuuluvan ryhmän.
Puolueemme ei ole koskaan vaati­nut
Canadan Työväenpuolueen hy­väksymään
ohjelmaansa, oman j)uo-.
lucemmc maximiohjelmaa, köyhälis­tön
diktatuurin välttämättömyyttä
J.n.c. köyhälistön vallankumouksen
aseena, sillä se olisi, nyt käydyn
taistelun hajoillanut. Emme kuiten­kaan
ole sallineet, emmekä saa sal­lia
vastakkiaislakaan liitettävän oh­jelmaan.
Näm yleiskysymyksel
ovat pys}'neet avonaisina. Puolueem-tajien
joukko kokoontui toisessa
mitään muuta kuin itseään
samat järjestöt. Joihin nuo yksilöt
kuuluivat, olivat edustettuna C. L .
. . . jelman
silla säänpääsy on ainoastaan 40c etu.
käteen, ovella 50c.
Tikettejä saatavana jokaiselta
r. 1 . • ^i^^r, Täton «saivat i kuoron jäseneltä. Katsokaa, ilmoi-
P : n konventsionissa.^ Täten \^^^ ja ohjelmaa ensi tiistain V a -
hajoittajat mustan siiman ]a osoit- Ip^^^igg^^^ Toivomme siis runsasta
luutui selvästi, elleivät työväen poh- osanottoa tähän kevätkonserttiin,
iajoukot ole valmiit seuraamaan re- sillä se on ainoa palkkio työstämme
formislien ryhmäkuntaisuutta. Myös- 'saada esiintyä suurelle joukolle. l i ­kin
oli ilmeistä, että heidän koko- moittakaa tästä tuttavillenne,
uksellaan ei ollut mitään tekemistä
Ja kesii se vain nauutaman tiinnin,
sillä mihinkään järjestävään työ-dan
kauhuja maailmansodan ajoilta.
Jokainen elokuvateatteri näyttelee
nykyisin sotakuvia, vaan toisissa
merkeissä kuin tämä näytelmä, sillä
jokaiselle on tietona, että uutta so.
.taa lietsotaan. Siksi olisi toivotta­vaa,
että vanhemmat toisivat lap­sensa
katsomaan tätä näytelmää,
niin tulisivat näkemään todellisuu­den.
Seuratkaa siis selostuksia kap­paleesta.^-—
H —
"SODAN MOLOK"
Näyttämö harjoittelee tulisella
. - kiireellä "Molok"-nimistä iTäytelmää.
hön eivät he kyenneet. Canadan Tämän näytelmän sisältö kuvaa so-
Työväenpuolueeii Ontarion Jaoston
toisen kokouspäivän ajalla norkoi­livat
luopiot Jo oven takana, joka
osoitti, että he tunsivat epätoivoi­sen
asemansa. Tämä myöskin to­teaa,
että kommunistipuolueen päät­tävä
esiintjTuinen hajoittajia 'vas­taan
on osoittautunut taktillisesti oi­keaksi.
Mitä olisikaan Canadan
Työväenpuolueesta jälellä, jos se
olisi antautunut hajoiltajain eteen
polvilleen, kuten eräät toverit kä­sitteinään-
lausuivat? - Miten katselr
laisiin puoluettamme, jos se olisi
lysähtänyt porvariston ammaltiunio-luulnanttien
hyökkäyksen edessä,
kykenemättömänä antamaan tarmo­kasta
Johtoa yhteisen rintaman ko­neiston
säilyttämiseksi? Eiköhän
olisi ollut työväenliikkeen jäsen jou­koilla
oikeutta kysyä, että kuinka­han
tästä lähtien käykään taistelus­sa
porvaristoa vastaan.
In paikkakuiuiilta
Puolueemme joukkojen johtaja
Puolueemme seisoi vartiopaikal­laan.
Canadan Työväenpuolueen
Ontarion maakunlajaoslon konvent-sioni
teki rakentavaa lyötä. Päät­tävästi
ryhtyi taisteluun vanhuuden-eläkelain
ajamisessa, vaati Neuvos­toliiton
kanssa diplomaattisten ja
kaupallisten suhteitten uudistamis­ta,
asettui iiriperialistisen sodan
vaaraa vastaan y.m., y.m. sekä tin­kimättömästi
yleismaallisen Cana­dan
Työväenpuolueen konventsionin
mc oma tehtävä on ollut näitten puolesta Ja velvoitti .toimeenpane-tava.
Kaivosleollisuudessa taistellaan'seikkain selvittäminen, samoin kuin van komiteansa ottamaan alkuaske­leet
sen Järjestämiseksi Ja toisten
maakunlisn jaostojen saattamiseksi
Canadan Kaivostyöläisten union lu-{vastakkaisen käsitteen tulkinnan poh-
Jittamisesta Albertassa Ja viimeisten' jalle on perustunut reformistien
kuukausien lyö British Columbian | Simpsonien Ja Mouldicn toiminta, liiintcään yhteistoimintaan Kun
kaivosalueella — Vancouver-saarella! Yhteinen rintama Canadan Työväen-1 Canadan Työväenpuolueessa on nvt
— osoittaa Jo toista tuhatta järjes-ipuoleessa on siis muodostunut Joka-,kyettv voittamaan simpsonilainen m
t>-neenä Canadan Kaivostyöläisten päiväisten työnantajaluokkaa vas- hyöklcäys, niin on varmaa, että pal-'lä
Rose^ove, Ont.
OSUUSKAUPPAA PERUS­TAMAAN
Nyt kun Kirkland Lakella näy­tetään
otettavan oikein tositarmoUa
kiinni osuuskaupan perustamiseen
sinne, nim eikö meillä roiind laks.
laisilla olisi myöskin tarpeellista
keskustella samasta osuuskauppa-asiasta.
Noin vuosi sitten meillä oli jon^
kun verran keskustelua Siitä ja yh­tyä
kirkland lakelaisiin, mutta kun
se sillä kertaa raukesi siellä, niiu
se luonnollisesti teki samoin mei nä­kin.
Jos nyt Kirkland Lakella tu­lee
perustettavaksi osuuskauppa,
niinkuin se näyttää mahdoHiseita,
niin meidiin olisi heti x*uvettava toi­mimaan
sen eteenpäinviemiseksi ja
keskusteltava, että millä tapaa sen
toiminta voitaisiin uloctaa tänne.
Olisiko mahdollista perustaa tänne
haarakauppa tahi jaisciupaikka, vai
olisiko paras ajaa tavara suoraan
kuluttajille. Viime -kesänä tänne
ajettiin tavaraa Kirkland Lakelta
jonkun venan, mutta se ajo kun ci
oliut mitään säännöllistä, onhan yaia
muutiiinia. Kertoja, nun enimmät c -
tokset tehtiin hiiigiehartista. oV.i
nyt talsomme, etta löytyykö täalui
minkäverran kuluttajajoukkoa: väal-:
. . . : . . , . " > v . « a . a j r o , m m yi i varmaa, eiia p a i - : i a aassuuuu nnooimn 4400 ffaarrmmaarriiaa,, 22 ppiieennttää
taan kaylavien paivan taisleluien jon enemmän anlavat Yleiscanada-irahamyllyä. Kesällä sekk taiveua
. j rintamaksi, seka työväenluokan ko-• laiseen Työväenjärjestöön kuuluvat «".Jäällä runnannut useampia met-unioon.
Pohjois- ja Keski-Ontarion metal
Ijn
vasta
mistyötä, joka kohotetaan ratkaise- puuuusen ymeisen "ma- järjestöissä vasemmistoliike ia edis- ioukknn r,»,, - . r " — r •
Jia. loinen hyvä puoli farmareille
on se, että samalla saisi myytyä
tuotteitaan osuuskauppaan ja lisä­tä
sellaista f armituotefcta jolla on
kysyntää. Osuuskaupan pystyyn
saamiseksi tarvitaan pääomaa, toiSin
sanoen tarvitaan rahaa, j a sitä saa-daan
myymällä osakkeita j a osuus­kaupan
kannattajat sijoittavat siihen
kukin pienen pääoman, että kauppa
pääsee alkamaan. Toivon että Kut­suttaisiin
osuustoimintaa harrasta­nen
kokous koolle nyt, piakkoin.
SieUa voidaan tarkemmin keskus­tella
ja päättää asiasta. — D. i l .
yhteydessä. AntoteoIIi-Ha^jascnisionsa loimimsuudeila, li-j*it!umiscn eduksi,
suudessa on puolueenune vartioitava' kanteen taloudellisten j a poliittisten! Puolueemme jäsenistön tulee ini-
Oshawan taistelun kautta nousseen ^ysyinyksien oikein ymmärtämisellä delleen kysyä itseltään, mitä olisi-järjestön
säilyttämistä teollisuus- Ja tulkinnalla elävänä joukkopuolu- kaan työväen luokkataisteluliikkeen
uniona j a puhalleftava siihen e l ä v ä ä t y ö v ä e n etuvartiostonsa, voittaa:,n3cma j a tulevaisuuden näköpiiri
taistelun henkeä, etteivät hallituksen,! Reformistiset työväen kannatusta ka- Canadassa. ellei näitten vuosien aial-työnantajain
j a taantumuksellisen A i|a^^levatrcfom^ ja hankkii la olisi kommunistista puoluetta, io-
F. L : n johtajain pirstomisyrityksel: «selleen karkilla rintamilla Johto-^ka asettaa työväenluokan kokonais-onnisttiisi.
Samanaikaisesti on käy- aseman, sekä vie proletariaatin ko- edut yläpuolelle kaiken ja sen vai
tettävä tätä tilaisuutta Ford City j a i »^onaisrmtam.aa kamppailuun kapi- lankumouksellisen vapautuksen nää
Wakervillen yan. autoteollisuuden talista työnanta,aluokkaa ja valtio- määrää silmällä pitäen viitoittaa
työläisten järjestyneisyyden herat- ta vastaan, lujittaa j a järjestää ta-:.ietä kaikille Jokapäiväisille taiste-tämiseen.
Järjestymättömien järjes- j loudellisen tyovacnlukkeen voima- laiUe? Samalla voimme kvsvä mi
htect imstelun kulussx '»S Cr,T,nA^^ i • - ^
la v^anadan suomalaisen työväestön
Yhteisen rinicmcn kajoittajat ^«»"^»^»alla olisi merkitystä, ellei
epäonnistuvat ^«^^»Parnainnnisto olisi kommunisti-jarjes-tämisessä
on pidettävä mielessä e-dellämainittua
yleistä suuntaa.
Kun canadalaisen teoUisuuslyö-j
väestön voimista on vaiiuvajaa kol­masosa
järjestaytynjrt j a tärkeimmät
. . . i puolueen kautta lähentänyt koko
Yhteisen rintaman työskentely- n suomalaisen ttyyöövvääeessttöönn ijäärrijeessttööllUlisseenn
uniot ovat takapajulla järjestÖni--hedelmällisel seuraukset ja vaikutus toiminnan pjrrkimyksiä vollankumo-sesti,
käy voimakkaäslT järjfötyheil- on lujittanut puolueemme joukko- uksellisen liädceen suureen työhön?
le kapitalisteille unioliikkecn joh- ien puolueeksi, josta johtuu myös- Mitä m e r k i t y t olisi niillä väli-dossa
olevui apurijoukkonsa kantta k i n , että reformistiset johtajat pai- reillä, haaleilla, sanomalehdillä y
mahdolliseksi hyökkäävä taktiikka' iastavat itsensä julkisesti silloin, m., elleivät ne olisi palvelemasi
ty5vaen saavulnksien riistäniiseksi, kun he nousevat taloudellista yhteen- työväenluokmi vapautuksen suurta
Ladysmith, B. C.
Ylhäiseltä kuulostava on nimi
tällä paikkakunnalla. Että sen puo­lesta
kelpaisi: elostelupaikaksi mi-teän
tekemättömille "jalosukuisffle".
Luonnon puolesta kesän aikana vain
harvat paikkakunnat voivat tämän
paikan kanssa kilpailla sen saarista,
lahdista ja salmista yhteensulaatu-neena
syntyneistä kauniista näkö­aloista.
Tästä suuresta lusnhosta
antoi tilaisuuden työläisten naattia