Vapaus, March 24, 1962

              Sivu 2 Layantatna, ma^isk. 24 p. S^t.,- Mar. 24/1962
^Itortäi Office' 09. ^^mm»
B/^mi m^^. wm. M i l i i i
-r-r
Y L E I S dN
K I R JE
' J U K K E R I N P A R A S S I J O l t U S"
. Tervehdys fäSltä Vancouverista,
^ . C : n sellaisesta, > sillä rajan etelä­puolella
on myöskin Vancouver.
Sielt^ ei kuitenkaan näe jutustelua
lehdessämme. Koskaan ei liene tär-kellmpää
naputell^ ku^iumisia k un
täUS hetkenä. Olemme saaneet
sellaisen hidasteen, että Vapaudelle
''Viime maaaantaina päättynyt Algeri^^ j a .Li eki l l e ^p itäisi saada rutosti
jen voittoa,-JtiiSsä ktiri»pikin'.<^apubli sölyiytyi voittajana, ^'ausia, tilaajia" ja liikijatkin ovat
Itenakan^ likäiÄen Sota 'Algerian kansallista Vapkusliikettä oaikailaan vaan siinä on se laha^
Ätaan kesti 7 vuo Sodassa, tuhot­tiin
arviolta 250,0(HJihmistävTuh'ai^^^ haavoit­tuivat
ja loukkaantuivat, omaisuusvahingoista puhumatta­kaan-
—
julmia muotoja rans-.
'kalaisen imperialismin edustajien turvautuessa .mitä epäin-
, himlllisempiin tei;rori- ja julmuustekoihin siinä n^ielessä, että
Voitaisiin saada Algerian muhamettiläisyäestö pelon valtaan
ja siten antautumaan.
Lopputuloksena on kuitenkin se, että Ranska menettää
Algerian — jota se piti taistelujen alkaessa nauka "erottamat'
tolnlttia osana Ranskasta". Se oli Algejrian kansallisen vapaus-
U i l ^ e n suuri, historiallinen voitto. Miitta tästä Algerian it-sehäisyysvoinueii
suurvoitosta huolimatta viime maanantaina
voimaanastunut sopimus ampumisen lopettamisesta oli myös
tärkeä ja arvokas voitto Ranskalle, sillä Ranska vap^ftitui nyt
vihdoin* viimemkin yli 22 yuptta kestäneestä' jatkuvasta so­dankäynnistä,
mikä on köyhdyttänyt maata äärettömän pal­jon,
saattanut; Ranskan huonoon valoon maailmgn yleisen
rn^elipitfeen silmissä ja ail^euitanut Ranskassa jatkuvasti tois­tuneita
poliittisia kriisejä'.
Tosiasia nimittäin on, että Ranska joutui Natsi-Saksan
hyökkäyksen johdosta sotaan syyskuun 3 pnä 1939. Sjitä air
käen ön Ranska ollut yhtä nutta:;^ sodassa, lukuunottamatta
;02 päivää Indokiinan sodankäynnin päättymisen ja Algerian
soäanlöynnin alkamisen (marrask. 1 p. 1954) välisenä aikana.
Vaikka Ranska seUtti Mgerian sodan al^ että
sen asevoimat suorittavat muka vain "poliisitehtäyiä" kom-n^
unistexa^ ja kommunistien johtamia "terroristeja" vastaan,
niin pian kuitenkin kävi selaille, että Algeriassa riehui Ican-sallismielisten
voimien sissisota vieraan maan imperialistista
sotaa vastaan ja oraan maan kansallisen vapauden puolesta^
Niinpä joutui Ranskan hallitus kutsvunaan jatkuvasti lisää"
reservejä aseisiin ja lähettämään niitä Algeriaan, taistele­maan-
kansallisen vapausliikkeen sissejä vastaan. Rinnan tä­män
kehityksen kanssa kehittyi hallituskriisi toisen perään
jä^l<4)ultä inilristui.myös RanSkan neljäs tasavaltakin Alge-r
i ^ '^ sotaan. Valtiolaivan ^^^k^ kenraali de
CriijiHe/.jpka^ sai yksilödilctätUurinv vallan nimenomaan sen
• Iv^aiaksen perusteella; että Algerian sota lopetetaan.
• vvi:.iBanskan imperialismiin^jg^ma sota.— Ranskan kommu-iltetitja
muut isänmaanystävät s&noivat sitä "likaiseksi so-däkfd^:^^^
Äd^rtäkin syystä: suuressa
mittaJcaavassa NATO-liitonsVarusteluhumpuukiin sillä pe-noäteellai
että' Ranskan aäevoimat ja resurssit on sidottuna
Algerian sotaan, ja toiseksi siksij eitä puheet "imperialismin"
' i^^t^iuni»^ ei voinut leikata lainkaan Afrikan ja Aasian
id^is|asilWn kun imperialistit kävivät mitä raainta sotaa
isäntävaitansa säilyttämiseksi' Algeriaa muissa kansalli­seen
vapauteen pyrkivissä maissa. Tältä pohjalta katkoen on
jänrtiärrettäväa, että Algerian välirauhansopimusta terveh­dittiin
myötätimnostahupkalstenniiii Lontoossa kuin Wash-ingtonissakin.
-VaikkatRanskan ja Algerian väliaikaisen vallankumous-hallituksen
välillä tehtiin: jo maanantaina sopimus ampumi­sen
lopettamisesta, niin tämä ei tieienkään tarkoita sitä, että-v^
renvuodatus olisi- siellä kokonaan tyrehtynyt. Päinvas-
_tpin uutistiedot kertovat, että "Algeriassa isäntävÄltaa pitä-i
nniään tottimeet ranskalaisperuiset valkoihoiset jatkavat edel­leen
salaisen asekaartinsa OAS (salainen armeijajärjestö)
ikutta ja avulla säälimätöntä terrcrikampanjaa maan suurta
enemmistöä, muhaniettiläisaäukkaita vastaan: OASn toimesta
järjestetään ponimituk5ia,jKmisten ampumisia ilman m^
syytä jä muita.terroritekoja siinä nimenomaisessa toivossa,
# ä ampumisen lopettamispäätös voitaisiin mitätöidä.
Kaikesta huolimatta on kuitenkin ilmeistä, että niin pal­jon
pahiu^ kuin valkoihoiset äärioikeistolai^e
kampaajallaan voivat ehkä aiheuttaakin, he eivät voi kuiten­kaan
kääntää historian lehtiä taaksepäin; Algerian valko­itehokiästäenn
äärioikeisto salaisinefu-mei^ onnistua siinä, missä koko Ranskan imperialismi
epäonnistui, ninnttäin Algerian orjuutuksen jätkamisyrityk-äjssä.
Ilman muuta on myös selvää» että jos Ranskan hallitus
n^n todella tahtoo/ se ;voi suhteellisen pian lopettaa OASn"
töTorin, Algeriana - - T se voi sen tehdä muutaman päivän
Muessa,,jos«i Pariisissa ole sellaisia voimia, ja sellaisia har­haluuloja,
että tällaisen tenorin ja väkivallan avulla voidaan
vieläkin kiristää joitakin myönnytyksiä algerialaisilta.
* ' * *
. OASn ja sen taiistamiesten peli on, kuitenkin äärettömän
vaarallista myös niillp itselleen. Äärioikeistoni lehdet ja radio-kuluttajat
yoivat hetkellisesti hekumoida kertoessaan kuinka
^"»pnta algerialaista on taas tapettu ja kuinka paljon ön muuta
phh|ia tehty ÖAÖn toimesta,
Mutta joka tuuUa kyjvää, hän myrskyä niittää. Tosiasia
nimittain;<Ä, ^ttä Algerian kansa vapautuu varmasti ja täy-dellis^
ti; yalkkä-tämä kansallinen yapauitutriihen ei tapah-tOisikäah.
kertaheitolla, Sflloin voi ajaa- roiita äärioikeiston
p^räaat Icötiin sellaisessa tilanteessa missä heidän pariisilaiset
tau&tamiehensä eivät voi miiuta^kiun itkuvirsiä kiijoittaa sa-niomalehtiinsä'.
- .
^ fidiat kertaa parempi siis olisi, eitä .Äanökan hallitus
kiits^si Algerian äarioikeistoti järjes^ks'p€5n ja.sanoisi, että
jps ette ota sovinnolla lusikkaa kaiiniimftaan ^kätee^e, niin
se 6n otettava pakööta, Epäilemättä täJt^^h riiäärayksen an-
^ i n e n , o l i s i Pariisille Vastenihielineiifehtävä.siksi Icun sil­loin
Jouduttaisiin afituinaan omien mukuloitten ja omienken-raälJteiiMkln
varpdlle • AJger^^ Mutt^ pitkän tähtäimen
oferi«4rt»ää;penisteeila s^
nykytilanteessa — se koituisi loppukädessä i^yös algeria^ais-paikallaap
vaan ^iinä on se (aha<
puoli, että lukea, voi toisten tilaa­mia
lehtiä. K u n saa oman^lehden
postissa niin saa tuntea omistajan
oikeutta hyvin tärkeään kohteeseen
työväen lehteen.
Ensi puheeksi tämä riittäneekin,
mitä hyötyä sitten on kuulua työ-
.läioten järjestöön ja tukea työläis­ten
lehtiä? Kun vilkaisemme työ­väenluokan
historiaan vaikkapa .'iO
vuoden takaa niin heti hoksaa teh­neensä
parhaimman sijoituksen
elämälleen kun on kuulunut oman
luokkansa järjestöihin ja toiminut
parhaan kykynsä ja ymmärryksen­sä
mukaan niissä. Maaailma on
täynnä kaikenlaisia himphappu-yh-tymlä,
jotka tulevat j a menevät.
Haudankaivaja "Hamletissa" sanoi
tekevänsä kaikkien vahvinta työtä,
mutta sekään ei enää pidä kutiaan
kun niitäkään vahvantyön tekijöi­tä
ei ihan välttämättä tarvita, on
näet tullut hyvin paljon käytän­töön
ruumiin 'käräyttäminen", ku­ten
eräs ystävämme sanoi.
O l i miten oli, siirtykäämjne näi­hin
matoisen maailman monivaihei­s
i in tempauksiin. Jos silmäisimme
vaikka työmiehen kannalta kaik­kien
^rkeimpään "työnsaantiin"
täällä planeetamme "vapaassa"
kolkassa jota yksityisyritteliäisyy-den
paratii:>iksi kutsutaan. I^Pousee-pa
toisenkin kerran mieleen aja­tus,
miksi näin pitää oUaJos sat­tuisi
vahingossa mainitsemaan, että
eihän sosialistisissa maissa ole työt­tömyyttä,
niin sellainen havainto
tekee joillekin hyvin kipeää juuri
i*en vuoksi kun se on totta. Joh­donmukaisesti
ajatellen joutuu työ­tön
työläinen huomioimaan "va­paan
maailman" hirveän tuhlauk­sen
sotavarusteluihin niin kotoises-,
sa mielessä kuin naapuriakin s i l -;
mailien. Ajatelkaapa pojat sekä
tyttäret miten paljon töitä ilmaan­tuisi
kun ne varat käytettäisiin ih­miskunnalle
hyödyllisiin tarkoituk
siin? Vanhuksillekin l i i k e n i s i ' vielä
toinenkin kymppi, työpaljoudesta
puhumattatkaan.
Olemme läällä lännelläkin seu­ranneet
"Yleisön kirjeet'"' osastoa
j a myös nimien ehdotuksia sille.
Tulkoonpa nimeksi mikä tahansa,
se ei muuta asiaa, tärkeintä on,
että siihen ilmaantuu kirjoituksia;
joka seikka näyttää hyvin ilmeisel­tä
ja on hyvällä tervehdittävä.
CSJ;n osastoilla on omat kirjeen-
Geneve.— 17 vallan aseistarii-suntallonferenssin
töinen ' v i i k ko
alkoi maanantaina tavallisella
täysistänhöUai i a jatkui sen Jäl­keen
epävirallisella yksityisellä
kokoukselki, Tfiysistunno^a pu­huivat
'Bulgarian ulkoministeri
Lukanov sekä Canadan ulkomi­nisteri
; noward Green. Mr.. Green
luetteli ' puheessaan seitsemän
kohtaa, joissa hänen käsityksen­sä
mukaan Neuvostoliiton ja Yh­dysvaltain
näkökannat eroavat
n i i n . vähän, että pikaiseen sopi­mukseen
niistä voitaisiin päSslä.
UlLioministeri Lukanov puoles­taan
kannatti Neuvostoliiton ai­kaisemmin
esittämää aseistarii-suntasuurinitelmaa.
Iltapäivällä pidetty epäviralli­nen
kokous pidettiin Intian
Krishna Menonin aloitteesta ja
sen tarkoituksena oli antaa Uit-toututhattomien
maiden edustajil­la
tilaisuus hankkia yksltyiklioh-taisempla
tietoja suurvaltojen
ehdotuksista.
ULKOMINISTERI
Gk£ENIN PUHE
Puheessaan täysistunnossa ulko­ministeri
Green kehoitti ydinase­valtioita
tekemään kaikkensa saa­dakseen
viipymättä ydinasekokei­den
kieltoa koskevan ongelman sei-:
vitetyksi. Hän ehdotti seuraavan
KOlme kohtaa käsittävän työohjel­man:
1. Epävirallinen vakituinen komi­tea
olisi muodostettava kaikkien
Konferenssiin osallistuvien' maiden
edustajista.' Kunkin maan - valtuus*
kunnan edustajamäärä tässä ,komi-le&
ssa clisi pienempi kuin täysis­tunnoissa.
2. Konferenssin . pul\eenjohtaja-maiden
(Yhdysvaltojen 3a Neuvos­toliiton)
edustajat toimisivat vuo-
1 opäivinä komihan puheenjohtaji­na
j a olisivat läheisessä neuvottelu­yhteydessä
keskenään.
3. Komitean työskentelyssä nou­datettaisiin
epävirallista jä yksi­tyisluontoista
työmenetelmää. Pu­hujista
ei pidettäisi luetteloa eikä
puheita kirjoitettaisi muistiin sa­nasta
sanaan, vaan ainoastaan pää­kohdittain
valtuuskuntien pitämi­seksi
tilanteen tasalla.
Tämän komitean päätehtävänä
olisi Greenin mukaan mm. yrittää'
saada aikaan sovitteluratkaisu niis­sä
kysymyksissä, joista molemmat
osapuolet eivät ole päässeet yksi'
mielisyyteen. /
ASELEPOSOPIMUKSEN
KESKEISET ONGELMAT
Vangit Huovutetaan ^0 pii kuluessa ~ raitika-laisetjoiikdt
poistetaan Algeriasta 2 vuodessa
vaihtajansa jotka pitävät lippua y l ­häällä
silloin kun on heidän hom­mistaan
kysymys. "Tarinanurkas-sa"
taasen saavat kaikki asiaan in­nostuneet
mielipiteensä kuuluville.
Ainoa mitä allekirjoittanut toivoo
on, että siitä ei tulisi mitään per­soonallisten
asiain temmellyskent­tää,
eikä meidän pikku-ihmisten
oman asian häpäisijää. Vapaus ei
ole koskaan sellaiseen syntiin hai­rahtanut.
Toimittajienkin j a yleen­sä
Vapauden väen arvostelussa tu:
Iisi käyttää sievää kieltä ja kehai-seminenkaan
ei ole pahitteeksi —
jos sellaiseen on aihetta. Tämän­k
i n opetuksen on meille antanut
työväenliikkeen loppumaton^ koulu.
Se^ntäa meille hyvin kultaisen
neuvon; Pidä äina ihminen etuti-lalla,
toimi siten, että toverisi si­nuun
luottaa ja anna tunnustus to­vereiden
hyville suorituksille, sillä
niitä tehdään melkein poikkeuk­setta
ilman mitään persoonahyötyä.
Voiko parempaa työkenttää löytää
mistään. Eräs ystävämme sanoi
kerranr-että-pitääkö ihmisen ensin
Pariisi. — Ranskan: Alferian-asiain
ministeriö Julkaisi sunnun-tal-
iltana paikoltdat Ranskan
edustajien Ja Algerian väliaikaisen
hallituksen valtuutettujen Evianis-sa
solmimasta sopimuksesta. Tär­keimmät
sopimusmääräyluet ovat::
Aselepo: Aselevon astuttua voimaan
Algeriassa on kaikenlaisen: avoimen
tai salaisen yleisen Järjestyksen vas­taisen
toiminnan loputtava. Kaikki
väkivaltaisuudet rangaistaan. Kaikki
sotavangit Ja poliittiset vangit va­pautetaan
20 päivän sisällä aselevon
voimaantulosta. Yleinen armahdit*
myönnetään. . Henkilökohtaiset r yi£
paudet ja oikeudet' palautetaan as-teittäin.
Kummankin osapuolen. ase­voimat
pidetään poliittisen elämän
uikopuolella.
Siirtymäkausi: Rankka käyttää Al­gerian
suvereenisia oikeuksia itsehal­linnon
alkamiseen saakka siten, etta
Ranskan hallitus Jatkuvasti vastaa
ulkcpqhtiikasta, .turvallisuudesta, puo,
lustuksesta, valuutasta, taloudellisista
suh teista, opetuksesta, puhelinliiken­teestä,
satamista, lentokentistä ja —
viime kädessä — Järjestyksen säilymi­sestä.
Ranska kayttaa siirtymäkautena
valtuuksiaan Algerian-asia in minis-mieheksi.
Seuraavien ikahden vuoden
aikanR nämä joukot poistetaan koko­naan
Ja samalla tyhjennetään soti­laalliset
laitokset,
Ranjikalaiset sivUlihenkilöt: Evia-nin
sopimuksen mukaan saavat A l ­geriassa
asuvat tietyt ranskalaisryh-mal
itsehallinnon tulttia voimaan
kobneksi vuodeksi Algerian kansa­laisoikeudet.
Määräys koskee hetlki-loitä;
jotka oVat syntyneet AigeHassfi
ja jotka riippumattomuuden tultua
julistetuksi ovat asuneet maassa 10
vuotta. Edelleen se koskee henkilöitää
joiden vanhemmat oyat syntyneet A l - tr i |i-'^ lotka rilppumattomi^den
Itua julistetuksi ovat asuneet tnaas-sa
20 vuotta. Kolmen vuoden määrä­ajan
jälkeen nämä henkilöt voivat
ualita joko Ranskan tai Algerian
kartsalaisuuden. ,
Sopimus sisältää tarkasti määri,-
tellyt takeet näklen henkilöiden po­liittisesta,
taloudellisesta, sosiaalises­ta
ja uskonnollisesta erikoisasemas­ta.
Ejrikoispykä.ässä taataan näille
vahva edustus Algerin ja Oranin
kumiollisten asioiden hoidossa.
.. öljy Ja mineraalit Tasa-arvoisuu-den
pohjalla perustetaan ranskalals-algerialainen
teknillinen elin Saha­ran-
yhteistyötä varten. Sen tehtävä-terillfi
vastuussa olevan yllkomissaa- nä on mm. käsitellä niitä toimilupa-kuolla
ehnenliuin hänelle voi "antaa--^edon rauhanneuvotteluissa solml-kiitoksen.
Toivotaan ettei asia näin
olisi Elävälle ihmisellä on kau­niimpaa
sanoa lämmin sana. Tämä
o n ' miriun ensinunäin^n jutustelu
siihen uuteen sarakkeeseen mikä
sen nimeksi sitten tuleekin.
Merkitsen' " J u k k e r i " , Vancouver.
TILATKAA VAPAUS !
Ien äärioikeiston miesten ja
naisten omaksi hyödyksi niin
yksilöinä kuin ryhmänäkin.
Liittyessämme niihin hyvää
tarkoittaviin ihmisiin, jotka
tervehtivät hyvänä uutisena ja
f-järjen voittona^ Algerian sodan-käyjinin
lopettamista, me lii-tymine
myös niihin demokraatr
tisiin voimiin Canadiassa jotka
toivovat, että meidän' oma hal­lituksemme
tunnustaisi mah-doUisimmain
pian. Algerian it­senäisyyden,
järjestäisi diplo^
maattiset suhteet, ja ryhtyisi
IQ u k k o mitassa normaalisiin
kauppasuhteisiin A1 g e r i a n
kanssa. i.- '
rin välityksellä, joka tarpeen vaaties­sa
järjestyksen säilyttämistä koske­vissa
kysymyksissä toimii yhdessä
ranskalaisten joukkojen ylipäällikön
kanssa.
Tilapäinen hallintoelin: Tilapäi­seen
hallintoehmeen kuuluu 12 jäsen­tä,
jotka edustavat eri mielipidesuun­tia
ja väestöryhmiä. Ranskan halli­tus
valitsee taman elimen, joka hoi­taa
Algerian asioita ja yhteistyössä
ylikomlssaarin kanssa valmistelee it­sehallintoa.
Tilapaifien hallintoelin
saa käyttöönsä Algerian hallintoko­neiston
Ja turvallisuusjoukot; joihin
kuuluu santarmeja, liikkuvia turval­lisuusosastoja
ja ranskalaisten ko­mennossa
olevia ranskalaisten kou­luttamia
asevelvollisia. Algerian kapi­nallisten
joukko-osastoja ei' liitetä
näihin turvallisuusjoukkoihin;
Algerian asiain ministeriö Julkaisi
my^hemmin myös toisen Evlanissa
sunnuntaina allekirjoitetun asiakir­jan.
Tama asiakirja sisältää yhteen-tuista
sopimuksista. Siinä sanotaan,
että Ranskan ja PLNn mielestä
Ran.skan kanssa yhteistyötä harjoit­tava
vapaa Algeria on Algerian on^
gelman paras ratkaisu.
Itsehallinto: ^ Kansanäänestys
Algerian itsehallinnosta tohnitetaan
aikaisintaan kolmen Ja enintään
kuuden kuukauden kuluttua, aselevon
voimaantulosta. Äänestyksessä käsi­tellään
Algeriaa ja Saharaa yhtenä
kokonaisuutena. Vaalivapaus taataan.
Kansanäanei^tyksessä saavat valitsijat
vastata kysymykseen, haluavatko he
riippumattoman Algerian Ja —• tässä
tapauksessa — hyväksyvätkö: he
Ranskan Ja- Algerian yhteistyön,
FLN:ä pidetään siirtymäkautena
laillisena poliittisena puolueena, Ul­komailla
olevat algerialaiset pakolai­set
saavat palata Algeriaan, Ja Maro­kossa
ja Tynisiassa olevat erikolsko-missiot
järjestävät kotiuttamisen.
: Ranskalaiset Joukot: Rauhansopi­mukseen
liittyy ehto, että Ranska saa
vuokrata Mers el Kehlrin laivastotu­kikohdan
15 vuodeksi. Edelleen .saa
Ranska käyttää erältä lentokenttiä
Ja muita sotilaallisia 'laitoksia. AJge-.
riaBAn olevat ransjcalalset Joukot. sii-plstetaan
li kuukauden kuluessa it-sehaUlnnoflta
suoritetun kansanää­nestyksen
Jälkeen asteittain- 80,000
anomuksia, jotka Algerian valtiolta
saavat lopullisen hyväksymisen. Rans
kan edut suojataan siten, että rans­kalaiset
yhtiöt' vastaisuudessakin
saavat etusijan uusia toimilupia anot­taessa;
Green mainitsi seitsemiin koh-taä,^
öi8ta VöitaMlhpäästS pikai­seen
sopimukseen toteuttamalla
hänen ehdottamansa Uirilme koh-taa^
kitsittfivä^uiiiU^telmt^; ^ ^.
Hän ehdoUi^ ettft kbnfiBrensd
öt^si ensiksi kiisltoltftväipffeii ne
kysymykset, joista' voUatsUn no­peasti
pää^ä ylK9i]^iellsyj;|een
Yhdysvaltojen , Ja ^^tnyosti^Ui^
edeUisenä;^esUvUfOtoi^, .esittä­mien
suuiinltelmien jpMiJallÄ. ;^ .
Hän luetteli seuraavat seitsemän
esimerkkiä:
1. Ulkoisen avaruuden käyttämi­nen
yksinomaan rauhanomaisiin
tarkoituksiin.
2. Toimenpiteet, joiden avulla
voidaan vähentkä yllätyshyökkäys­ten
tai sattuman aiheuttaman so­dan
vaaraa.
3. Kemiallisen j a bakteriologisen
sodankäynnin estämiseen liittyvien
teknillisten toimenpiteiden tutkimi­nen
on aloitettava heti.
4. Aseisiin käytettävien ydinrä-lähdysaineiden
valmistaminen on
lopetettava ja nykyiset varastot on
siirrettävä rauhanomaiseen käyt-
• \ •••• . •; •
toon.
5. Ydinaseiden levittäminen on
ehkäistävä.
6. Tavanomaisten aseiden lukur
määrän vähentäminen aseistariisun­nan
ensimmäisessä vaiheessa. •
i 7. Ydinaseiden kuljetusvälineiden
vähentäminen aseistariisunnan en­simmäisessä
vaiheessa.
Seuraavana puhui Bulgarian ul­koministeri
Carlo Lukanov.. joka
suhtautui viileästi Yhdysvaltojen
viikko sitten keskiviikkona esittä­mään
neljään ehdotukseen. Luka­nov
sanoi niiden merkitsevän, eril­lisiä
toimenpiteitä, jotka eivät ole
todellista aseistariisuntaa. ^ .
Hän sanoi Bulgarian kannattavan
vuonna 1957 tehtyä ehdotusta atoo-mittoman
vyöhykkeen perustami­sesta
Balkanin niemimaalle ja . l i ­säsi,
että aioomittomien vyöhykkei­den
^perustaminen olisi sinänsä pä­tevä
tapa vähentää ydinasesodan
vaaraa.
Lukanov kannatti Neuvostoliiton
viikko sitten keskiviikkona esittä­mää
sopimusluonnosta sanoen:
' Meidän on valitettavasti todeUava,
että lännen taholta ei ole tehty mi­tään
tähän verrattavaa ehdotusta".
TOIMITTANUT EEVA
- .Teillä 01^ .varmasti lääkekaapis-sanne^^
tai jQssakin^-l^yUyMnne,^ Jps'
lääkke'itär;;ä|iytätte, y l i tarpeen
jääneitä' tabfetteja ja ,.pUlereiUi.
N o u d a t ^ a näiden säilyttämisen
jsuhteen suturta ^huolelli8Uutt!a,^sil-i
k huolimattomuudesta .pQ monbti
ollut seurauksena vakavia^onnetto-muuksia.
Joskus saatatte ajatella: "Tuota
purHlrfa tarvitsen".>!äiUoin vaihdat­te
lääkkeet niiden alkuperäisestä
pakkauksesta ajatellen, että t e kyl­lä
asian muistatte, ettekä edes k i r
joita lääkkeen nimeä pulloon. Kui­tenkin
lääkäreiden. selosteissa ja
apteel^ien säännöissä on ankaria
määryäksiä. jpiden tarkoituksena
on estää erehdykset lääkkeiden
käytösi^.
Tästä syystä tuntuu suorastaan
ihmeelliseltä, miten kevytmielises:
ti monessa kodissa suhtaudutaan
lääkkeiden säilyttämiseen. Unitab­letteja
esim., joutuu i ^ i n lasten
,ulottuviUe. MyöslääklUiden muut-t^
nlseeni alkuperäisistä pakkisuksis-
^(ian: saattaa olla moniakin s y i ^ ,
mutta vaikutus on aina sama: si­sältö
ei enää ole sama mitä etiket­t
i edelljrttää.
V^Esimerkkinä eräs tppaus:- tyttö
jäi/puoli tablettia pääiisärkyynsä
'Ktiähän ei kuitenkaan tullut pa-reipopksi,^
vaan ;8ärky päinvastoin
;pahenii tarkastettiin asia ja huo-
'jpoaUiin, että. tabletin on täytynyt
';pllä ktöramlnia. jota ei ole lain­kaan
tarkoitettu sisäisesti nautitta­vaksi.
Jos tyttö olisi nauttinut ko­konaisen
tabletin, seurauksena o l i'
si todennäköisesti ollut kuolema,
;sillä jq 1 kloraniin tabletti saatta^^
aihcÄittaa hengenvaarallisen sini- -¥
(happo myrkytyksen. Kovin vanho-'^*
j a ^kkeitä ei ole myöskään byVä^
'nauttia, vaan on viisaampaa he^tta»^-
ne ^ois, ennenkuin niillä kukaan
itsSeään vahingoittaa.
Älylaäkeftä
kokeiltu
EI^AVIRALLINEN ISTUNTO
17 maan aseistariisuntakonferens-sin
epäviralliset istunnot^ alkoivat
Genevessä heti klo 17.00 jälkeen
maanantaina.
Epävirallisten. istuntojen tarkoi­tuksena
opn antaa vaUuutetuille
mahdollisuudet vapaampaan kes­kusteluun.
Ne pidetään Intian ,puo­lustusministerin
Krishna Menonin
aloitteesta.
Näihin istuntoihin osallistuvat
valtuuskuntien johtajat _ kahden
neuvonantajan avustamina'.: Keskus-leluja
ei oteta nauhalle eikä pöytä­kirjaan.
Ulkomuotoonsa monet meistä
taitavat olla enemmän tyytymättö­miä
kuin älyynsä. Tosin tiede on
tässäkin suhteessa ehtinyt avuksi
pienentämällä isot j a suoristamalla
väärät nenät' Mutta vieläkin pa­rempaa
kuuluu, myös älyparkam-
*me voidaan pian tieteen avulla saat­taa
korjauksen alaiseksi. Saksassa
on jo koiieUtu lääkettä, joka lisää
älykkyystasoamme. Kysymyksessä
on fosforlutamin-niminen valmiste,
jota, on käytetty 23 lapselle koeluo-kalla
WesetfaleAiäsa.^
Lapset olivat 10—14 vuotiaita ja
14 heisiä ei voinut seurata luok­kansa
kehitystä. Kymmenen viikon
aikana he saivat tätä älylääkettä
20 tippaa kolme kertaa -päivässä.
Kun yritys alkoi, ratkaisivat nor­maalit
lapset luokassa 57 pi^OoentV
tia laskutehtävistään otkeid ja ke^
hityksessään jälkeenjääneet vain
43 prosenttia.t.KoMen- viikon lää­kitsemisen
jälkeen koeryhmä saa­vutti
huomattavasti parempia tu­loksia
kuin normaalit kilpailijansa.
On Huitenkin paljon mahdollista,
sanoo eräs tanskalainen lääkäri,
joka kommentor saksalaisten yri­tystä;
että hyvä tulos ei r i i p u klu.-
' taminin.; käytöatM : vaa^: puhtaasta
{.sytologisista tekijöistä, siitä että
jälkeen jääneet lapset saivat itse^
luottamdsta tietäessään nauttineen­pa
älykkyyslääkettä.
SUURr VIRTAAMlNEPi
— Huippu siirtolaisuusvuosi Ca-nadassa
oli 1913. S i l l o in saapui y li
400,000 uutta asukasta maahan.
Korkeat korot
jä hysteria
LÄMMITETTÄVÄ R U O I^
pysyy maukkaana; jos painekatti­laan
Jasketaan vähän vettä j a sen
pohjalle asetetaan sopivaan astiaan
moka. Kun tämä on vähän aikaa
höyryyttänyt on ruoka kuin juuri
valmistettua.
Oletteko, kuulleet ihmettä; kor­keakorkoiset
jalkineet avat tavaili:'" '
nen syy hermosairauksiin, hyst^'
riaaii, selkäydintauteihin j a pääq- S
särkyyn. Näin väittää etelä-afrikjS^-., ;
lainen hermolääkärf perusteellisia
tutkimuksia suoritettuaan: ,
Väite tuntuu ensi kuulemalta hu­vittavalle,
mtitta tarkemmin ajatel- ;
tuha ei niinkään perkttömältä. JTos ,
rehellisesti tunnustamme, : miten ^ l
tuskalliseksi elämämme sopimattq-, ,
mat j a l i i a n korkeat korqt ovat.
meidät jossakin:; el^piSmitae. j?aj-. ,
heessa saattaneet, voimme ainakin •
hyväksyvästi nyökätä päätämme,
kun lääkäri edeUeenkin seUttää to^
denneensa, että ^ kaikenkaikkiaaäAl,
aiheuttavat jalkineet, jotka huonos- ,
t i s o p i v a t käyttäjänsä jalkaan, hfii->i.
rtöitä naL»n sielunelamä^e j a fce-,
^holtöVtämä puolestaan huonon t u U^
Ien, joka loppujen l o i k s i voi j o h - '
taa vaikkapa avioeroon; o j mikäli
.Isiemme j o , ehtineet avioliittoon as-
-ti: Sifetääpä s i i s harkität naulakor- '
kojen käyttämistä työ- ja kävely­kenkinä.
SITÄ 1
JA
TÄTÄ
iULKONÄKö PETTÄÄ
Nainen pyytelijälle: — Tehän
näytätte olevan terve ja voimakas
jnies. Miksi ette tee työtä?
Puhuteltu: Ei ihmisiä pidä ar^.
•vostella ulkonäön niUkaan.; Tekin
näytätte hyväsydämiseltä, ettekä'
kuitenkaan sitä ole.
— 1843
B C .
Perustettiin
, • V .
Victoria,
PÄIVÄN PAKINA
Pari sanaa y^äväileinine
Eräs yhdysvaltalainen ystäväm­me
moitti kirjeessään lehteämme
hieman "amerikkalaisvastaiseksi"
j a Yhdysvaltain hallituksen "hal­veksijaksi".
Hän valitti myös sitä,
kun heitä, amerikkalaisia . muka
"pidetään halveksittuina . aina hal­litustamme
myöten".
Me pyydämme kiittää kirjeen lä­hettäjää
sekä kirjeestä että tilauk­sen
uusimisesta.
Samalla haluamme ehdottomasti
torjua sellaiset olettamukset, että
lehtemme olisi millään tavalla
"amerikkalaisvastainen^ Vaikka,
myönnämmekin että . lehtemme
omaksuu "canadalaismielisen" oh­jelman,
n i i n se ei kuitenkaaan tar­koita,
että' sen takia amerikkalais-vastaisiar"
' ' •
Päinvastoin on^ asia^ Meillä on
erittäin hyviä suhteita Yhdysval­tain
suomalaisten kanssa. Me olem­me
aina kunnioittaneet amerikka­laisten
uutteruutta j a neuvokkuut­ta,
puhumattakaan nyt amerikka­laisten
tieteellisten, teknillisten ja
taiteejlisten saavutusten ihailusta.
Meillä et ole näissä j a tämän tapai­sissa
asioissa pienintäkään valitta­misen
aihetta eteläisen naapurim­me
asukkaist!a j a kansalaisista. •
Me myönnämme kuitenkin arvos­telleemme
Yhdysvaltain rahamie­hiä
j a hallituksia niiden viimeai­kaisista
edesottamisista. Mutta ei­hän
se ole loukkaus esim. Espan­jan
kansaa vastaan, jos arvostel­laan
fasistidiktaattori Francon ve­riruskeita
syntejä? Eihän ole Kii­nan
känsän moittimista se, jos ar­vostellaan
kenraali Chiäng Kai-shekkiä
ja hänen kuppikuntaansa?
E i l i i o in voi olla kielteistä suh­tautumista
Yhdysvaltain kansaan
se, jos arvostellaan joko entisen
presidentini (Eisenhowerin) tai ny­kyisen
presidentin (Kennedyn) J a
heidän hallitustensa joitakin edes-ottamisia.
Kun Yhdysvaltain työministeri
(nu-. Goldberg)) tuli tänne Cana­dan
puolelle lukemaan meille isän­nän
lakia siitä, mihin unibori ca-nadalaiset
kaivosmiehet saavat kuu-
Jua, niin meidän-^lehtemme arvos­teli
siitä — ei Yhdysvaltain kan­saa,
vaan.mr Goldbergia.
Kun Pentagonin sotaherrat ja hei­dän
takanaan' olevat upporikkaat
sotatarvetehtailijat vaativat Cana-daa
ottamaan heiltä oman maam­me
turmioksi ydinaseita, niin me
olemme arvostelleet siitä amerik-ktilaisia
politiikkoja sotatarveteh-tallijoita
ja Jcenraaleja, mutta em­me
Yhdysvaltain kansaa.
Kun Ford kielsi Yhdysvaltain la­keihin
nojaten . Canadan Fordin
myymästä autoja Kiinaan, niin-me
arvostelimme siitä Fordin Henryä
j a Yhdysvaltain hallitusta, mutta
emme Yhdysvaltain kansaa.
Ja näin kautta linjan; Toplafilas*!
sa me emme' .koskaan arvostel-iuksen
byökkSävää ^ ulkopoUtiik-kaa,
mikä vaarantaa aivan y h^
paljon Yhdysvaltain kuin Cana-dankin
kansaa, mc autamme vaa­timattomalla
tavallamme .sdtä
Yhdysvaltain kansaa että valtio­ta.
Edellämainittu ystävämme ih­mettelee
myös miksi lehtemme ei
ole koskaan arvostellut sitä kun
Itä-Saksan hallitu» rakensi raj^-
muurin mikä erottaa Berliinin itä­osan
sen länsiosasta. "Eikö se näy­tä
hyvin pahalta kun tuollaiset
muurit pitää olla ymp^illä . .
: Meillä on tuollaiset muurit vain
vankilain ympärillä . : . Mistä joh­tuu
ettei lehtenne mainitse joskus
tästä?"
Kyllä meidän lehtemme on
asiasta maininnut useimminkin
kuin kerran —• eikä meillä ole. mi­tään
sitä vastaan, vaiHka asiasta pii-hiitaari
hieman enemm
•Tosiasia o^ tarua kumi
ihempi; T^isin; ; ; 5 ^ cmiH
halua tulia jyni%tet^^ meidän
ef^, sovi ottaa täydestä;;WaishLington
i i i proi^ägandaa ''muurista". -
; B e r l i i n i n muuria ei ole raken­nettu
miksikään ''vanlcilamuUriksi"
vaan' uuclen valtion rajaksi^ Toisiin
^odati .seuraukseista niotittäih , yb-deft
Si^ksan tiiäUe 2 Sak
pitaiistiiien I^änsi-Saksa ja sosia­l
i s m i n , tiellä oleva ItäSaksa. Kum­mankin
Saksan valtion rajat olivat
selvästi, määriteltynä ja niiden
ylittänttinen' voi tapailtua valh yisi
slen sopimusten pervisteella. Täsää
Itä-Säteail valtioiden: raj«^^^
kuitenkin. yksi; aukko ^ Berliinin
leet Yhdysvaltain haUltustamte^ ^kaupungin läpileikkaajah mittäi-
•tään sellaisena, ib|stä; edistys­mieliset
Ja , vasiuimttmtolset
amerikkalikiset eivät, ole sitä ar­vostelleet.
' Toisin. sanoen, arvos-tellessamme
Yhdysvaltain halli-nen
aukko, nilqsä el ollut, eikä voi
nut olla mitään rajavalvontaa; mis-ää-
liikenne voi tapahtua kumpaan-kbi
suuntaan ilman mitään rajoi­tuksia
tai valvontaa.
Elokuun 13' päivänä Itä-Saksän' j
hallitus ilmoitti, että tästä lähtien
o n Itä-Saksan valtioraja suljettu i
myös Berliinissä, J a ottaen huoqt|i- ;
oon Berliinissä vallitsevan erikoi­sen
vaarallisen tilanteen, missä ;
vo^d^an provosoida mitä tahansa, •
Itä^ksa rakensi rajan sulkemisen /
valvomista helpottamiseksi muui^n"^')
Itä^ j a Länsi-Berliinin rajalle. Sa- .4
m ^ l a ilmoitettiin, että kplku-^m--»
jaijf,' y l i kumpaankin suuntaan >
,sallittua, kuten se on sallitt;ua
muidenkin valtioiden välillä, vis'
sien säädösten ja rajoitusten p ^ " '
ini^teella. . .\ :
Tällainen on perusolemukseltaan H
se B e r l i i n i n muuri. -— "
; Ja perusolemukseltaan se ei eroa t
lainkaan sanokaamme Yhdysval-t
a in j a Canadan välillä olevista va- ^
jarajoituksista. Meidänkin maittertV-niei
välisen rajan voi ylittääjuval- <•
lisestl V A I N MÄÄRÄPAlKOrSTA. ::
Jos toisin tekee, siitä voi joutua ^
karkoltetuksi tai tiilenpäitä luke- «
niäan. ..- ^
Samanlainen valtioraja on n y t»
Itä:- j a Länsi-Saksan valtioiden vä- ^
Iillä -r- sekä myös kahteen jaetus­sa
B e r l i i n i n kaupungissa. Jos siellä
katsottiin muurin rakentamisen
äVuila voitavan helpoittaa tätä ra­jan
sulkemista, niin mitä se meil­le
/kuuluu. Jos nimittäin pinnalli­set;'
e l i m u o d ö 11 i s e t s e i k a t
hu<^mioonottamatta, sulkiessaan
valtionsa rajat- myös Berliii^tn
kohdalta, Itä-Saksa, E l i Saksan de-mokraattinen
tasavalta ihenetteli <v
kii^aimellisesti tarkasti juuri sa-m
^ i a tavalla kuin kaikki muutkin ^
itsejn^iset maat ovat menetelleet
suUUvräjansa niin. että ne voidaa'^^ ^'^
ylititäfip.puolisen; ja toiseen v a i n ^ ^ «
y ^ ^ a j a säännöstelyn perusteella. ;^
:< !'Bälläinen on lyhyesti kerrottuna
totuus myöä Berliinit) muurista.
- —^ Känsäkoura^