1952-07-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I o (Of JPlxmlab CaoaiUaiu/ Eftr Kitw; <V 1917.: Autlu)rized ^ ffleeoDd das» niaU tbe post fia^ t h z i M ^ X ^ ; Tueadaya. T e l e p b ö o e s r B t t s I h e e s Office E d i t o r i a ! omce 4-42e5.u:^Manager e. SukfX E d i t o r EUtmd. Maiims tMildreäs B o x 69,' Siidbtiiry, <3titaiia A d vertL^ihg rates: u p o n applicatlon. T r a i j s l i i l i o n Iree c f charge. Canadaeea:; AivlLimetiii 2fti T b d y s v a l l ä l a s a : Ivk. BM 6 kk, 420 Suomesöa: l VK. aÄ> a kk. 4,75 imiul Faäsfilitilmdintia vastaan mutta mistä id; ole kasittääl ii^iä'johtppäätÖksfä^^tt^^^ puteissa yleensä. liäali vuokrattu n fpaikalliseb;aluekomitean järjestämää kokousta varten, missä}puhui 1 työväenpuolueen järjestösihteeri Stanley Ryerson. lah fcokbukseetit oli' saapunut myus pahäniaitieisen kommunis-iaen sUitiin s;ihte^r^ ja inyrskyjöiik^ ^ritävat itsensä mustien alimaailnian miesten käy^; UOiiAV^ l i i t t c t o a U i t u f f c ^ "Ti^aalisuus' t a j a j i t i J a a m e r i B i c a l a ^^ t e a ; i a i m i n j^ htunae^i £ 1 ^ ^ aR^ f a a ' ' a i f k » msiliiseen: Wai'hington Post" nimisen lehden juUsaltiJaCta FlilUc) h. GrahamUtai jbuta piti äsJcettäin p t i i e s n Harvan^ tlialsui«lessa;v:y:--^:; GjrSiiam lisausäiiäife^«2ä'V^^^^ riäri fiänol fiaa-" tettJavan; . t 2 r { 2 n t i i i iLoxan, e t t ä m i - t&ih l^iia tai t r a d i t l o j a otettaisilr( hxu>mioon "UseiKiaan ei ble/picnlotfe^ siitä; m i s t ä -l^ntr Grä-haaÄ; H ä n l i r i - i i : ^ - • ' . ' K u n l£ : : r a ; e - i £ u n t a vaikenee perr s o ö n a i J i s t e n vajauksien Jsuristamis-aslassa, n i i n te el ole onitäfin p u o - lueeltomuutta . . . J a m i n ä uskon ole-t a va voittelevien visl33a' muuttaa mainitut maat ^byöikäy-xu- Icikolidaksi Neuvostoliittoa. ' vastaan j a n ä i d e n maiden i a n ^ t tyktrmiOak'- 2i «;c±ii-.a. j o t a iie. valmistavat.-; ' • PcsijolJ;-Atlant:n agresailvisenii'^'» f)laaxCizexi perusteella. dmäcjtCxaV^l^ei vij-perialii^Mt Jatkavat Isiamii». J i G r ö n l a n n i n m i e K i i r ^ i i i s t ä /' y a t ' s p t a i u i k i a s ^ ^ kaoja j ä ' pälncefcivat • llucliisin^^iölli-' ti.s''a iaadakseen sen y h t y m ^ Ö J a ' s o - p ä ä t Ä c j e n j y j r j a l a i i t e a sotajouikojen läii»ittä.cnl£.^tä Koreaan". - K e i ä k u un alussa.; f Köc»|)'£aiiamina£3a; pidettiin kbrfiferenssi' ntic-riscn ~ olkeuiksleri .«-ub- J e l e m i i e n pubjeita. "Meidän; nuori-son", sanoi T a n a k a n nuori^joii nimes-' isä, työmies Hever. *'bn vaistuSiettava sUn s i t ä vastaan." Kohlerens^i asett i v a ä t i m i C e e n , e t t ä liallitus lopet4 t a i s i nuorison k ä y t t ä m i s e n tykinruokana. ', ' l . Suurmenestys on" Pohjoismaissa o l l u t ' erKcbisilla r a u h a n p u o l u s t u s p ä i - villä. ' R u o t s i s s a nuorc tv: ä k t i i v i s t it ta^uunnitehniinsa. He vaativat; yoi-mavai. aisesti ase^istauturoisen ; y o i - inisti-.'ijista näissä maissa.:, Norjan t ä a i i u n n a n , valtionvarainyalickun^ van 'kt/l')tuu|ll'5ta sanoa, e t t ä muuta- | n a n p J i e e n j o h t a j a n MeisdaUba^enin j c,(,at, h e r ä n n e e t r a u h a n p u o l u s t m p ä i - mlä harvoja poikkeuksia lukuunotta-; i tanoje,! mukaan Norja o n Ccäyi^tänyt j v i e n aikaiia, tuhansia allekirjoitiiksia m a t t a ItCiinlc i u n t a ei ole antanut j v l i a i e sodan p ä ä t t y m i s e n J ä l k e e n - so- keCaoitukseen r a u h a n l i i t o n sohnimi-i n i t ä ä r t varcltusta n i i s t ä monista va-J tllaaUIsiin t a r k o i t u k s i i n noin 2;5 m i i - sesta. k a v l s t i persoonallisten -vapauksien Jardia ikrunnua. Aivan h i l j ä t t am k u r l s t ä m l i i o l m e n p l t e i s t ä . Joita o n t a - No.-Jan h a l l i t u s teiki useita u u s i a - p ä ä - pahtunut viime vuostoa." — T>'ömies- vcXcuä sotamenojen. iisäämLsestä,; K u - r e a s ä ä . Oslon j a L i l l t h a m m e r i n k o kouksissa puhuivat t ä m ä n t o i m i k i a i - n a n i s t u i i t o b n ' ' b r ä l l i s t u n e e t • e d u s i a - j a t i Jotka kiertbivat M a a l i m a n R a u - hannsuvo:;toti toimikunnan työ3tä. Oslon riuoriscri kokouksen p ä ä t ö n l a u - sel-nassa koko Norjan kansaa kehoi-tetaan t u t k i m a a n M a a i l m a n Rauhan-h& uvostonitolmikunnan asiakirjat Ja Julistamaan j y r k ä n protestinsa e p ä - ir.fiitoii]lisen bakteeriaseen k ä y t t ä m i s - t ä vastaan. Pohjoismaiden kanio-ssa kaavaa Valtava palkkaliike ' on; parhaillaan nouse- ' inassa Britanniansa Lontoo. — K e s ä k o t m lopulla esitti • l ä h e s 3 iailJ<K>iiaa . tebdas- ' j a k a i v o s t y ö l ä i s t ä {talkaiikbroias-vaaUmaksen.. S e boäkee^ sonfeni-p ä a t y ö l ä l s m a ä r ä a m i t ä B r i t a m i i - assa o i i m i k ä ä n s a m a l l a kertaa' e s i . -* tctty vaatimus koskaan koskenut. S u u r i n t a korotusta vaatii vers-t a s t j u l ä i s t e n 33 l i i t t o » , J o i h i n kuul u u 2;J25;CC0 t y ö l ä i s t ä . N ä m ä Uitot / vaativat; v i i k k o p a l k a n korottamls- • ta y h d e l l ä p u n n a l l a . N y k y i n e n k e s - k l m ä ä r ä i n s n . p a l k k a . . o n 8}^ p u n t a a > vi>kasha. K a i v o s t y ö l ä i s t e n l i l t - ; to i f a a t l j flOJ.O^IO j ä s e n e l l e e n pna-l e n t o i s t a : p n n n a u iialkankorotnk- : -sen,- E d e l l i s t e n ^ l i s ä k s i lai va v e i s t ä - ; A t c ö t y ö l ä i s e t - v a a t i v a t - s a m a n l a i s ta - k o r o t u s t a k u l l i versta-styöiälsiEt. EteeEipäin, N Ö i T A M H T l K U U L V i S T E L U S S A / ,: IVashlngton., — NoKajahtla harrastava e p ä a m e r i k k a l a i s e n toimbinan komitea o h t ä l l ä kertaa Jättänyt u n i o n i s t i t j a Hollyrgiroodin rauhaan m u s t ä m a a i a t a k s e e n Joitiaia vapaa-m l e l i s i ä (liberaalia) l e h t i ä . . Ä s k e t t ä i n oli iNew York Ccnnpas lehden toimittaja Toin Ö"OoiuK«rhi vuöffö. Edustaija VeCide ( e p ä a e r i l & a - lalsehikomlteari j ä s e n ) kysyi h ä n e l t ä: Vetde: "Oletteko te : i c m i h u n l s t i - . ^ o i l i e e h j ä s e n i « r t ?" Q ' C o i m o r : '*En, h e r r a ." yi^Idfe: "Olitteko .vucKi sitten?" 0 ' C S n n o r : " K n , herra." ;: ' /- . V e i i i e i " ö i i t t e k b k^onmenen' vuotta sitteii?:v:v;^:;V • Ö ' C o n n b r : " E n , h e r r a " . ., Velde: "Heniilökoihtaisesti minä vöiii v e t ä ä vain yhden joihtopäätök-seh, e t t ä te ette ole v a i n kommunistipuolueen e n t i n e n Jäsen, vaan e t t ä te, olette edelleen kommunistipuolueen J ä s e n e n ä , , j a e t t ä te olette New Y o r k i n suuren sanomalehden t o i m i t t a j a n a suurena vaarana anaal- •le.",-rT U B iNews, Toronto. l a v a n a varainhoitovuonna N o r j i a i - Vappuna o l i n ä i s s ä maissa t y ö t ä - tekevieri s u u r i a mielenosoituksia, j o i den tuxinussanoina o l i v a t : " R a u h a n l il ton,; puolesta", ' ' M e y a a d i m o i e eroa-koo k ä y t t ä ä sotatarkoituksUn noin m i s t ä A t l a n t i n l i i t o s t a " jne.. Nämä m i l j a r d i touunua. Tani/kan sotame- mlelenasoitukset osoittivat, e t t ä xau-; not 'kaivavat kuluvalla* varainhoito- harivoiroat ka3va%'at Pchjoisraaissa vuonna.puolitoistakertai^esti j a nou- j o i a p ä i v ä . . N o i n p u o l i t o i s t a miljoo-sevat m i l j a r d i i n kruunuun, m i k ä on . n a a P o h j o I a T i a l d ^ tavallista i h m i s tä l ä h e s puolet m a a n ' k a i k i s t a menoista. .| o „ i p ä n n u t n i m e n s ä M a a i l m a n R a u - o^, nyt herikilökolitaisesti seuraamassa fasistinuorukaisten hulinoi-' 'f, imsta^ .Tästä myös seuraa, että vaiklta tämä ensimmäinen hulinointi ^. järjestettiin <tPP:n kokouksen hajolttamiseksi, niin päätavoitteena !|f cn nyt kuten <nnen sotaakin, Incon työläisten turva ja tukh Mine- MiU unio. TTää!s sä asiassa ei ole rahtuakaan epäilyn varaa ja siitä syy^tä^ön .työläisillä kaksinkertainen syy vaatia viranoniaisiltay että lasistihiiiikäriisnii ja siihen kiihoittaminen on lopetettava. On valvottava siitä,.että työväenkokouksia eivät fasistihuUkaamt saa mirikäan-laisten tekosyiden varjossa häiritä. Muu.ssa tapauksessa tilanne ke- . nittVV sellaiseksi, että hii1inn!m!(:<>n m lm mm 1 mä Ijy sellaiseksi, että hulinoimisen onnistumisesta rohkaistuneet hiili- I i ,j£^tMiritsevät työväen kaikkia kokoisia, niin suuria kuin pieniä-i : — ja valmistuvat "läjtsyn opettamiseen" lakkovahtilinjallakin, jos -Sudburyn työläiset siihen pakoitetaan ulkomaalaisen suurpääoman ; "'tofinesta. Sellaiset "myrskyjoukkolaiset" ja kommiinistivastaiset liitot, "1 jölka ovat yiimeaikoiha Sudburyn asukkaiden hyvää mainetta lian-i • ;.. ?fee^, saavat luonnollisesti rohkaisua ja innostusta niistä työväehvas-taisista toimenpiteistä, mihin Ottaivvan hallitus on viimeaikoina syyl- Mstynyt. Tosiasiassa fasistihulikanisointi on sen samäri hiitälin toi- '•.»feÄ'puoli kiin Ottawah pplitiikot pyrkivät lainlaädihnan avulla kont- '^'J^i^??^ mukaan ihmisten ajatuksia. Tutus- «iitanmme _asian tähänkin puoleen. Tällä kertaa on Canadassa vä- 75,000 lakkolaista, jotka vaativat palkankorotuksia ja miiita ?ll Sy^|n,i^U(^^ palkkojensa korottamiseksi 30 sentin pal- '.A . kankorotusta tunnilta. Yli kaksikymmentätuhatta liäivosm vaatii oikeuteti^ti palkankorotuksia M ine^M ill uriion johdolla. Kaiken kaikkiaan on neljännesmiljoonaa työläistä sanonut päättävän kantansa '-i' \\ "' siitä, että kohonneiden elinkustannuslen vuoksi palkkoja ON ^;;KOROTETTAVA. •' '• 1 < Toisella puolen rajaa, nimittäin työnantajain puolella, on kaup-pakaxoarin ja Financial Post-lehden suulla ilmaistu työnantajain että historiansa suuremmista voitoista huolimat-eivät sovinnolla korotai palkkoja.' Tämä työnan-asenne työväestöä vastaan ön johtanut siihen, . on noin 75,000 työläistä suorastaan pakoitettu lak- Tilanne on siis hyyin kärjistynyt työmarkkinoilla. Tässä; suhteessa jjalautuu mieleen ensimmäistä maailmansotaa seurannut lak-jonka murskaamiseksi torypuolueen hallitus höyryjytäsi ri-paheellisen 98:nnen lakipykälän, joka kansanjoukkojen vaatimuksen johdosta, oli lakikirjoista poistettava noin 15 sitten. Mutta samöm kuin toryhallitus ensimmäisen maailmansodan jälkeen, "kaukonäköinen" liberaalipuolueen hallitus haistaa tilanteen kärjistjmiisen ja valmistuu toryjen lailla työnantajain puo-käsitel-käikkia VOI :n OIS-P a r i i s i . (Marsalkka J u i i i l l l t t o u - Cjiheitten keskf-Eurbdpassa . olevien joukkbjen {j^ällikkö. s a i k e s ä k . 25 p n ä äiikäah R a n s k a n p o l i i t t i s i s s a p i i r e i s sä ehsllubkkalseii s e n s ä t i o n selittäitnäJlä e t t ä R a n s k a ei c ^ l e J ä t t ä ä U S A : t a. joS U S A e l osoita y m m ä r t ä v ä n sä R a n s k a n asemaa Pbhjoia-Afrtkässa. P ä ä m i n i s t e r i IMnay kutsui i l t a p ä i v ä l l ä liiokseeh a n a r s a l k ä n Jä sano-t a ä t i , e t t ä ihallitus p i t i h ä n e n lausun, toaan ä ä r i m m ä i s e n hankalana. P i - n ä y pyysi heti « n l n l s t e r e i t ä ä r i olem a a n e s i t t ä m ä t t ä asian Johdosta v i r a l l i s i a lausuntoja. ; J i i i n o l i p ä ä m i n i s t e r i n luona kyminneeh minuuttia Ja t u l i u l o s tojymylUen, muttia; k i e l t ä y t y i a i i t ä m a s t a m i t ä ä n lausuntoa. P ä ä m i n i s t e r i « h a y selitti s a h b m ä l e h d i l l e, e t t ä marsalkka o l i saanut vääriä t i e l o j ä , ijdka tapauksessa h ä h ipuhul yksityisellS lounaalla j a i l m o i t t i myös e t t ä h ä i i tpulhui y k s i t y i s e n ä he^hkilönä. Tapaus ei o l l u t m i k ä ä n vaiarallinen rvälikohtaus, lausui Pinay j a se on j o k a tapaiuiksessa n y t selvitetty. Marsalldca lausui myskin iouhaal-la, e t t ä amerikkalaiset olivat p i t ä n e et I n d o k i i n a n sotaa k a u a n aikaa siirto-, maasotana. kocreassa. Jossa h e t ä l s - N ä l n laaja sotaan valmistautumi n e n on Jo a i k o j a s i t t e n saattanut v a r u i l l e e n Skandinavian maiden kansanjoukot. SptapoUtiiikka s y n n y t t ää n ä i d e n maiden laajoissa kansankerroksissa .yhä suurempaa levottomuutt a J ä suuCtumusta. Kansat alkavat y h ä paremmin j i r i i h ä r t ä ä , e t t ä taist e l u a r a u h a n puolesta ei v o i d a «roit-t a a taistelusta kansaillisen riippumattomuuden puolesta eikä taistelusta Pohjoismaiden alistamista vastaan amerikkalaisten Ja englantilaisten i i n p e r i a l i s t i e n a r m o i l l e . ' • : \r P ö h j o i s o n a i d e n } rauhanpuoltajain Tukhohnaii icohgressi vihne vuoden Joulukuussa oli täPkeä tapahtuma r ä u h a n p u o l u s t u s l i i k k e e s s ä . Kongressissa o l i n o i n 700 edustajaa Norjan, TansCtan. R u o t s i n . Suomen j a M ä n n i n rauhanpuolustus- Ja mooista muista j ä r j e s t ö i s t ä . Kongressin .tun-" nuksena o l i : *'Köko maalhnan rauha oh Pohjolan xaiiha!" Kongressi yksimielisesti vaati r a u - hanlUton solmimista viiden suurvall a n väUllä. aseistuksen supistamista, a t ö o m i a s e e n k i e l t ä m i s t ä , rauhan, p i k a i s t a palauttamista Koreassa j a y l ^ - t e n ä i s e n demokraattisen' Saksan- läcf mista. • K o n g r e s s i tuomitsi jyr«äst;i sotapropagandan harjoittamisen Poti Jolsmaissa. 'v^: ~ , / > ^ - - _ R a u h a n i i u b l t a i a i h kongi-essissa o l leiden edustajani selostuksia k ä s l t e l - tiiai t y ö t ä t e k e v i e n lukuisissa kokouk-jsissa, joissa ne saivat k a l k l t i a l l a y k simielisen kannatuksen, kokouksiin bsailistUiieet lupasivat moninkertaist a a ponnistelujaan taistelussa rauhan puolesta. K a i k i s s a Pohjoismaissa o n alkanut t y ö t ä t e k e v i e n laaja liike Norjan;. Ja T a n s k a n agxessilviseen Pohjois-At-l a n t i n l i i t t o o n osallistmnista vastaan; MaalisJoiun alussa p i d e t t i i n Kööpenhaminassa Tanakan rauhanpuoltaj a i n toinen konferenssi, johdon osall i s t u i paikallisten rauharipublustus-komiteahi ijäseniä, ammattiyhdistyst e n s e k ä tieteen J ä talteen edustajia. Konferenssi kehoitti 'kaikkia tanskal a i s i a taisteluun sen puolesta, ettei T a n s k a n 'hallitus voisi t ä y t t ä ä JPoh-j o i s - A t l a n t i n liiton Lissabonin k o kouksen p ä ä t ö k s i ä . .... K e s ä k u u n t( p ä i v ä n ä p i d e t t i h i r a i i - h a n p u o l u ä b u s k o n f e r e n s s i Oslossa. S i i hen osallistui 138 edustajaa ammat-tiylidiistyksistä s e k ä k u l t t u u r i - , nuor i s o - ; j a n a l a j ä r j e s t ö l s t ä ; Päätöslauselmassaan kbnferenssi vaatii viiden suiirvallart rauhanliiton p i k a i s t a s b l - mimlsta -ja tuoonitseee j y r k ä s t i Ijak-t e e r l ä s e e i i käyttämisen Koreassa hanneuvoston julistukseen rauhanllip ton solmimisesta. ; ''.',]^ , T ä m ä n vuoden maaliskuun lopus-; sa Ja i h u h t i k u im alussa Osiossa p i - . detty Maailman Rauhanneuvoston toimikunnan istunto edisti ° r a u h a n - l ä i s e ^ "tyäläiset • oppineet ; h e n k i - lskchl.aL-.teh • ko'cemu3ten • k a u t ta suuttumus amerikkalaisia sodaniiet-' n:';;.kit;ej: '.läJien cVktfituui-i-s o j i a kbhtaan. ' OSlbn. Köc-perihami- •Pol;t:l:kar.:;a 'ja >;uiullisen kuului-n a n . Tukholman ja- H e l s i n g i n t y ö t ä - sa munalUkkolakinsa. . . . C • . i^v t ö i s v ä t nrotestoivat R i d g » - a y n F . u - ' •=la2.-/ilal-et;. Ueltualai^et, unkaari-rooppaan saapumista- vastaan. K e - laiset j a suomalaiset t y l ä i s e t j a h e i - -i-MKA BI:ALISTIST.%- Nuoreri ranskalaisen kinan . • fcert M o r e i i n ' - l a S e V f ^ ^ • " •^ H e - o n Ä k a t o S ^ ^ - tyn ivallisuuden l u e t t e l i "Sf kaanto ä ä n e n k a n n a t t a j a Ohsprr Romano i t o d i t t a a syyksi. etS^bf lija on kuvannut J u m a l i a äitiä plmattomalla r e a l i s m i l l a e i k ä oi» rf t ^ ^ h u o m i o o n aiheen ymuonx«.i£ • H i l j a t t a i n asetettiin, italalaäen ». berto Moravian koko tuotanto ki.i^* t y n kh-jallisuuden Joukkbon. ; SUKCPUOLIKESKUSTELUA •^y ,;;;.;• PARLAME.\TISSA Kuudesta pelikaanista, jotlca Jnuu I t a m i a .kuukausia sitten saacuirJ Lontooseen Ja sijoitettiin Saint j ! mesin puistoon, keskustellaan täiä vUkolla alahuoneessa. Alahuoneen v a n h o i l l i n e n Jäsen Pitzroy MacLean aikoo tiedustella, oliko etukäteen otet-tvr s e l v ä siitä, kuuluuko ryhmään a. 1 Sakuun 11 p ä i v ä n ä o l i K ö c p e n h a m i - d ä n k u l t t u u r i - ja h u b l t o j ä r j e s t ö n s ä naaraspuol.sia yk£i.| nassa s u u r i protestdkokbiis " r i i t t o k e n - ovat johtuneet h e i d ä n haaleilleen I Eräs kaupungin puistoviranomsi r a a l i n " saapmhi^ta vastaan. "Tans- j teihtyjeii h y ö k k ä y s t e n kohteeksi Ja s e l i t t ä ä kuitenkin, e t t ä pelikaäS^ k a n kansa"..kirjoittaa L a n d og foDc h e i t ä o n h e n k i i k o h t a i s e s t i k i n vamot- k u p u o l i o n todettavissa vainSf* t u j a u h k a i l t u , . , v a s t a miten se käyttäytyy toverpfl* K a i i o k i n ä m ä f a s i s t i m | . i ^ t teot on kohtaan, "eikä t ä h ä n m e S^ r j o r i t e t t u j-ksinomaan s a n a mielessä, egiijj^y^yj ijj^yj^jj^^.. . '^•^ e t t ä t y ö l ä i s i ä sorretaan j a -poljetaan, , . r / y . ; ' • >:^- :y l e h t i , "Joka on taistellut saksalaisten h o r r a u t t a vastaan, e i a io a l i s t u a m i n -' k ä u h muunicaan ulkovallan herruuteen." . !';;:;':'';,;'-••'•:•:, -;.;••:;•;•,.'; Y h d e s s ä kailokien r a u h a n p u o l t ä j i en kani;sa Pohjois-EMroopan maiäen. demokraattiset j a edistykselliset voimat vastustavat y h ä j y r k e m m i n aine-riiklkalalsten . p o l i t i i k k a a . Jonka. t a r - koltuksena o n agressilvisen sodan syt y t t ä m i n e n , j a taistelevat kaikkien kansojen y s t ä v y y d e n ' j a r a u h a n l u j i t tamisen puolesta, Port Arthur to tower Bc «ould appear • niy articles. vrorking- c getting ready couldn"t have nowif it h a dn inöst öf the;-] for Sudbury t gave me s ö r t yedcend. Some weeks about our a th apparently g( Arthur and Si Edltors decide to publish. S opinion h a s ( can't reveal v< «Beat Toronto one prediction great day app] Isku will take Öur female A: with first piac •televrt YK:n puolesta, h e k i ä h o n ameriMcaJaisten Imperialistien tahol-usein onnistimut saattaa YK h y m y i l y t t ä v ä ä n , asemaan. Edustajahuone vaatii T-H lain sovelltitta-mista käytäntöön vVasiitiigtoh," D . C . ; - i - Selsoalleen! nousten ä ä n e s t i : e d t i s t a j ä a i u b n e 190* ä ä n e l l ä Ji33 vastaan p ä ä t ö k s e n puolesta. Jossa y h d y t ä ä n senaatin h y v ä k s y m ä ä n "vaätiainukseeh", mihkk mukaan ^ ipresldehtin t i i l l s f k ä y t t ää Talt-^Haitley lain m y ö n t ä m ä ä este-tuomiota rilckomaan Jb kolme viikkoa k ä y n n i s s ä olevaa t ^ r ä s t y ö l ä i s t e h ']ak4 koa. Tämä p ä ä t ö s t e h t i i n sen J ä l keen k u n o l i ä ä n e s t e t t y n u r i n esitys! m i n k ä mukaan presidentti " m ä ä r ä t ä ä n " k ä y t t ä m ä ä n T - H l a k i a . :nnen muiitbsehdotus vastaan. mitä isot edellä/ sitä pienet parkuenpe-tiikkojen työväenvastaiset lakiehdotukset luonnollisesti aiheiittaneet tilanteen, missä sanomalehdet lietsovat päivästä toiseen "kom- ^ Intia qh pyytänyt avustusta Canadasta Toronto. — Viime v i i k o l l a pyysi I n t i a C a h a d a ä l ä h e t t ä m ä ä n suuremman n i ä ä r ä n viljaa I n t i a a n hetikoh-taisesti. N ä l ä n h ä t ä vaUitsee M a d r a sissa j a m u i s s a k i n I n t i a n maakunnissa. Huhtikuun 1 p n ä Canadassa oU varastoitua v i l j a a 402 miljoonaa bus-h e l i a Ja viime vlikoUä; ilmoitetuin Saskatchewanista. e t t ä siellä on 26Ö ta. T a i s t e l u u n uuden ; m a a l l m a n s b ä a n valmlstamliJta vastaan ovat yhtyneet k ä t s a h t b k a n h o i l t a a n j ä vakaumuksilt a a n erilaiset nimiset. "Eni ole kbinohunisti", sanoi Oslon kokouksessa professori Krelberg, "mutta p i d ä n velvollisuutenani tiikea n i i t ä voimia, -jotka vaativat, e t t ä u l - kbpolitiikkamme ip^velfei rauhan-, asiaa. A t l a n t h i l i i t t o o n osa agries-sbrien provoikatoorlslsta suimhitelnils-ta. Agressorit valmistavat sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Noirjan kansan etuja (kavalletaan.. veremme aiotaan k a n t a a Yhdysvaltojen etujen u h r i a l t t a r i l l e , omitta me emme s a l li sitä.*V-v •:/•••^-M;''• pblh^Jois^hai(den nuoriso taistelee a^^^^ t i i v i s e s t i r a u h a n «puolesta. Tanskassa j a I^brjassa b h mennyt m y t t j ^ n y r i tys v ä r v ä t ä vapaaehtoisia sotilaallis-t e t t U i l i i n j ä r j e s t ö i h i n j a n i i n s a n o t t u i h i n "sivillipuolxistusjoukkoihin". Kööpenhaminan koiiceakoulujen oppilaat ovat l ä h e t t ä n e e t : hallitukselle kirjea-m ä n . Joisa vaativat, e t t ä haUitus k u moaisi . p ä ä t ö k s e n sotapalvelusajan p i d e n t ä m i s e s t ä . ' ' Y h ä e n e m m ä n alkaa o l l a sellaisia sapauksia. e t t ä nuoriso k i e l t ä y t y y sotapalveluksen suorittamisesta. Skandinaviassa on ollut elevaattoria t ä y n n ä viljaa,. I p a l j o n protestikbkbuksia norjalaisten j a tanskalaisten sotajbukkojen K o r e - m ueDeciri - Kirj. S. Dobrowolski M o n t r e a l . — K e s k i v i i i k k o h a . h e i n ä k. is p n ä p i d e t t ä v i s s ä Quebecin m a a - ikuntavaaleigSa o n m m . n e l j ä L P P :n ehdokasta, Joiden tunnutaeaia Duplessis pois h a l l i t u l c s ä t a ! ;/• ;.- i L P P : n maakuntajohtaja . G u i C a - ron; jcCca o n •> ehdokkaana M o n t r e ä l - St. Lbulsin y a l i t s i j a p i i r i s s ä , ilmaisi k a n s a n ; keskuudessa kasvavan m i e l i piteen sanqessaan :.'*^Vaalblssä bn t y ö - v ä b s t l l ä • j a ; k a i k i l l a patrioottisilla k a n s a l a i s i l l a kultainen tilaisuus v a p a u t t a a Quebecin maakunta, t a a n t u muksellisen . D u p l e s s i s i n diktatuuris- G. Carön, L P P : h elidokas Montrealin S t . . . L o u i s i n v a a l i p i i r i s s ä . ; . • v issa 1^ pnä t a . " Muut IiPP: n n i m i t t ä m ä t ehdokkaat ovat Jeannette Brunelle Mont-r e a l i — St.; Jacques yaiitBljapiirlssä, Norman Nerenberg Montreal—Out-remontissa Ja Casnile Dionne Mont- !real-St. Mariessa. '•V./.T^ • ' V ; •;,--v K a k s i " D i i p l e s s i s i n vastaista työVä^ eneihdbkasta 'oh m y a k i n nimitetty. H e ovat B i l l ' B e t c h l y Verdimissa j ä Ge-: r a r d F a r t l h Qiiebec-JSt. Saiiveu^issa. Hb e s i i n t y v ä t i t s e n ä i s i n ä työväeneii-; dolukalna: ' "> E n s i m m ä i s e n ' ' k e r r a n ; Quöbeciri maakunnan historiassa o n n y t v a a leissa rjCunä t y ö v ä e n ehdokkaita, j ö i - iden: valitsemisen k a u t t a voidaan s a a - idä todellinen «työväen v edustus ' - m a a - k i i n a n l a i n l a ä t i j a k u n t ä a n. Tulevissa vaaleissa on t o d e l l a olemassa . mahdollisuus taantumuksen {kukistamiseen v p u p l e s s i s i n ' hallituke sen tkulustamisen kautta. Sitten vuo--, den 1948; ipiaakuntavaalien brt; Jtop-- ieSslsin U n i o n ' N a t i o n a l e - h a l l l t u s palj a s t e t tu Quebecin k a n s a l l e / taantu-^ m u k s e l l i s e k s i ^ h a ä i t i i k s e k S i , jalka k a n n a t t a a St., L a u r e n t i n s o t a o h j e l m aä l u o v u t t a e s s a a n ' t ä i ä i k u i m a n luonnonrikkaudet 5th'dysWltalaislile trusteille. Diiplessls on t e r r o r i n avulla taistellut u n i o i t a vastaan, o l l e n h ä n e n t a r - koitiiiksenaah •. t y ö v ä e n l u o k a n j ä r j e s t ö j e n ^ murskaaminen. pitääkseen QuebishT, t y l ä i s t e n palkat alhaisella tasoSIa. Mpntreaiissa j a lukuisissa maaJkunan kauppaloissa o n o l l u t p a l j o n laikkoja, j o t k a Duplessisin poliisi on y r i t t ä n y t murskata, kohtuuttomien voittojen "takaamiseksi r i k k a i l l e ; m o - nopoolsille. Duplessisin nelivuotisen v a l t a k ä u - • d e n a i k a n a - o v a t Canadan ranska-e t t ä helid'än elintasonsa v o i t a i s i i n p i t ä ä mahdollisimman ^ a l h a i s e n a . Ja samohi myö-lkin h e i d ä n t e r v e y t e e n sä j a s i v i s t y k s e e n s ä n ä h d e n . :;. : Duplessisin h a l l i t u k s e n kukistaminen, o l i s i suuri voitto Quebecin k a n salle. Sen toteuttaminen o n Jokais e n Quel>ecin m a a k i i n a n edistysmiel i s e n j a d e m o k r a a i t t i ä e n ; fcansalaisen velvollisuus. T a a n t u m i n e n kt^Ista- .miseen o i i hyt- m a l i d o l l l s u u d e t j os j o k a i n e n edistysmielinen nainen ja mies o t t a a sen asiakseen j a avustaa t ä s s ä , raaUtaistelussa. EnsinnäMn. o l k a a v ä r i n ä t , e t t ä nimenne on ä ä nestysluetteloissa Ja t k . 16 -pnä menk ä ä ä ä n e s t ä m ä ä n «Duplessisin vastais i a ehddkkaita. .Toiseksi: puhukaa naapureillenne * «jä työtovereillenne m i s t ä «kaikesta on kysymys näissä •vaaleissa. liaviiaxi asia saisi suuren voiton Duplessisin 'hallituksen -kukistumisen johdosta ija kUh v a l i t t a i s i i n r y h m ä t o d e l l i s i a t y i i v ä e h e h d b k k a i t a l a l n l a a t i - j a i k u n t a a n . s e l l a i s i a , jotka ovat «taistelussa koeteltua v ä k e ä. •^QuHajecin' t ä ä n t u m u l t s e l l i s e t •; saat-;, tavat y r i t t ä ä y a ä l l g e t b s t a siten e t tä tuhansia^ h i m i ä .^jätetäänt|)oiS; ääniBs-t y s l u e t t e l o i s t ä , ' , ; e r i k b l s ^ i ä k ^ ; islaavi^^ Iaiate3;i,y:;ii4tt u n k a r i l a i s t i n ja s u o m ä l a i s t e h . He Heihäsirkkapäryi iihkaa tarkoittaa käiiippalaii väestön Reno, Nev. — Suuri heiiiäslrkka. p a r v i . . j o k a etenee noin 25 mallin l e v y i s e l l ä rintamalla.^ hävittäen kai-k e n kasvullisuuden, lihkaa ajaa Aus. t i n l h kauppalan väestön pois, koska ne voivat m y r k y t t ä ä kauppalan vesivarastot. Viime viikon puolivSlissä olivat sirkat vain neljän maiUn pääss ä kauppalasta. M y r k y l l ä Ja imuilla keinoilla ovat kauppalan asukkaat taistelleet jo kaks i viikkoa sirkkoja vastaan. t i vastustajia vangittu ^ Wien. ---.; Amerikkalaiset-ja itäYS].' "taialset vangitsivat täällä kesäk. 21 p ä i v ä n vastaisena yönä 22--*'kominii- . p i s t l a " , , koska nämä maalasivat Ac-iiesori^ iyastalsia tunnuksia katuihin ja j s e i n i i n . Edellisenä iltana vangittiin | j o 12 ' h e n k i l ö ä samasta syystä. M r s . Jeannette. B r n n e t i e ; tyiöyäeneh-dokas . M o n t r e a l i n StI J a c q u e s i n v a a l i p i i r i i s i . Toronton poliiseille $6,20 palkankorotus T o r o n t o . T ä m ä n kaupungin pol i i s e i l l e o n m y ö n n e t t y 311 dollarista 325 d o l l a r i i n vuodessa vaihtelevat pai. kankorotukset. Jotka ovat keskimäär i n , 6.20 dollaria viikkoa kohdea Epl-mannen lubkan konstaapelin paikka on nyt 3.175 dollaria ja poliisipää k ö n apulaisen palkka 8,249 dolläiia vuodessa. lÄHJ RAUHAN, kuin ne tu puolilla VI tarvittavan maan sitä. vänään siti semme Va rauhan Hik lähettää läi NIMI i OSOITE SUM.\IA. $\ Lähettäkää VAPAUS Pu y r i t t ä i v ä t :peloiteUa äänestäjiä. # h e e i v ä t ; , m e n i s i äänestämään. Valp a s - i ä h s a . joka- on p ä ä t t ä n y t toimia Duplessisin kukistamiseksi, kjtokj e h k ä i s e m ä ä n moiset yritjfeet Ja suunnitelmat. •,-.. . ,"' ' K e s k i v i i k k o n a tk. 16 päivä saattaa muodostua_ .historialliseksi pääksi: Quebecin kansalle. Samassa tartol-tufcsena; y h t e n ä i s i n ä toimien he voivat kukistaa Duplessisin hamtuksen j ä d i k t a t u u r i n j a valitsemalla r^iaSa todeailsia työväen ehdokkaita, he luj i t t a v a t taistelua siviilivapauksien ja| unio-oikeuksien puolesta j ä vapauttavat maamme' yhdysvaltalaisten herruudesta j a l u j i t t a v a t rauhan politiikkaa. ••'••'^;; . : • • • alla Ö t i ; ä w a s t a i l m b i t e t t i i h vilhie ' kuu-" kauden l o p p i i a i k o i n ä . e t t ä halUtiis o n k a i k k i e n puolueiden j o h t a j i e n siibstur^ mukseh perusteella ehdottanut, e t tä parlamentin; alahuoneen j ä s e n i l l e r u v e t t a i s i i n maksamaan e l ä k k e i t ä , j o i - ; den kustannuksista h a l l i t u s suorittaisi; kolme n e l j ä s o s a a j a p a r l a m e n t i n j ä senet yhden n e l j ä n n e k s e n . Ainoast a a n yhden alahuoneen j ä s e h e h ; i l - mbitetaah vastustaneen t ä t ä eläke-' suunnitelmaa, Jonka sanotaan olleen-v i r e i l l ä j o y l i kahden vuoden ajan. M e i l l ä ei ole kerrassaan m i t ä än e l ä k k e i d e n maksamista vastaan sillä olemmehan v ä n h u u d e n e l ä k k e i d e n p a - rantamisbn kannalla. Jokainen tie-,' t ä ä , e t t ä 40 d o l l a r i a o n l i i a n v ä h ä i n ea e l ä k e 70 v u o t t a t ä y t t ä n e e l l e työläl-: munistivastaista" mielialaa selvästi yhteistoiminnassa niiden kommunistivastaisten liittojen ja fasistihulikaanien kanssa, jotka natsien ^ myrskyjoukkolaisten lailla rähisevät ja hulinoitsevat työläisten tilaisuuksissa. •, . • .• Tällaisesta kehityksestä ei kunnian.kukko maallemme laula ja siksi on sen eteen rakennettava: työväen murtumaton este. selle. j o l l a e i o le m i t ä ä n muuta tuloja; T ö r k e ä t ä t ä s s ä alahuoneen j ä s e n t en e l ä k e h o m m a s s a o n se. e t t ä he ovat suunnitelleet maksaa itselleen vähin-; t ä ä n 1.800 d o l l a r i n j a e n i n t ä ä n S^OOd d o l l a r i n . vuotuisen. e l ä k k e e n , siis y l i k u u s i k e r t a a enenbmän k u i n makse-i t a a n v a n h u u d e n e l ä k e l ä i s i l l e . m i k ä pu-. h u u varsin kouraantiintuvaUa tavalla t a v a l l i s t en ; v a n h u u d e n l ä k k e i d e n . r i i t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä . Ottawasta isaapuneissa tiedoissa vihjataan, e t t ä h a l l i t u s o n toiminut t ä s s ä e l ä k e a s i a s s a v a r s i n h a r k i t e n Ja varoen. S i t ä todistaa sekin, e t t ä ensin s a a t e t t i in k ä y t ä n t ö ö n uusi vanhuu- ^ d e n e l ä k e l a k i j a . v a s t a sen J ä l k e e n esit e t t i i n alahuoneelle s e n J ä s e n t e n e l ä k k e i t ä kpskeva ehdotus. M i k ä muka t o distaa, e t t ä parlamentilla' o n s y d ä m e l l ä ä n e n s i k ä d e s s ä k a n s a n Uimisten käisee asiat j a hsrvinvointi j a vasta toisella t i l a l l a ovat h e i d ä n omat asiansa. J o s asiat olisi tbdella siten, olisivat . a l a huoneen jäsenJBt tyytyneet s i i h e n 40 d o l l a r i n kuukautiseen v a n h u u d e r i e l ä k - keeseen m i k ä maksetaan k a r v a a n k a t somatta k a i k i l l e , s i i s m y ö s k i n alahuoneen j ä s e n i l l e . N i i n ; ei kuitenkaan tapalitunuti: sillä, alahuoneen j ä s e n t en oma suu o n l ä h e m p ä n ä k u i n vanhuu-d e n e l ä k e l ä l s t e n s u u . N ä i t ä alahuoneen j ä s e n t e n eläkkeit ä koskeva lakiehdotus e d e l l y t t ä ä , e t tä n i i t ä maksetaan sen j ä l k e e n k u n j ä r sen on j ä ä n y t eroon alahuoneesta seh t a k i a e t t ä kansa ei ole h ä n t ä v a l i n n ut uudelleen t a i s e n t a k i a , e t t ä entinen J ä s e n ei o le r y h t y n y t e n ä ä ehdokkaaks i uudelleen valitsemista varten. E l ä k keeseen ovat. oikeutettuja ne entiset alahuoneen j ä s e n e t , j o t k a o n v a l i t tu p a r l a m e n t t i i n kolme kertaa ja', ovat palvelleet v i U i l n t ä ä n 17 istuntokauden ajan. Kysymyksessä ei o le s i i s l a i n kaan, a l a h u q n e e ^ J ä s e n e n i k ä e i k ä v a rallisuussuhteet.; . Sen m u k a a n voi v a l t i o n I; e l ä k e v a a r i k s i : p ä ä s t ä vaikka a l l e ,40 yuodeq-, i k ä i n e n mies. mikäli h ä n o n r y h t y n y t nuorena m i e h e n ä pol i t i i k k a a n ja..saanut i t s e n s ä valituksi, v a i k k a p a I. v a a n v i l p i n Ja petbksen a v u l l a , alahuoneen J ä s e n e k s i . ^ P ä ä m i n i s t e r i . s a n o i alahuoneelle e s i t t ä m ä i i s ä p ä ä t ö s l a u s e l m a n joiidos-t a . e t t ä alahuoneen j ä s e n t e n " e l ä k e - suunnitelma , o n , y l e i s t e n . e t u j e n m u k a i n e n jos ^ n a v u l l a Jossakin m ä ä r in poistetaan se k ä s i t y s , e t t ä p i t k ä a i k a i n e n .alahuoneessa palveleminen p h - m o n e t ' j ä s e n e t varaamasta m y ö h e m p i e n vuosien varalle, varsink i n koska on .ollut s i l m ä ä n p i t ä i v i ä t a pauksia, e t t ä e n t i i e t j ä s e h e t ovat j o u tuneet s u u r i i n vaikeuksiin." Meistä t u n t u u s i i t ä , e t t ä koska parlamentin j ä s e n e t saavat n y k y ä ä n kuusituhatta d o l l a r i a vuodessa, e t t ä h e i d ä n pitäisi e l ä ä n i i n s ä ä d y l l i s e s t i , että" s ä ä s t ä i s i v ä t s i i t ä j a sivutuloistaan vanhojen p ä i v i e n varalle Ja m i k ä l i eivät sitä tee, saisivat t s ^ t y ä siihen yleiseen v a n h u u d e n e l ä k k e e s e e n m i k ä makset a a n m u l l l e k i h kansalaisille. Siten o l i s i paremmat mahdollisuudet saada t ä m ä riittämätön 40 d o l l a r h i " e l ä ke korotetuksi, k u n e l i k ä Joku entinen p a r l a m e n t i n j ä s e n . t u l i s i vakuutetuksi sen r i i t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä Joutuessaan " e l ä m ä ä n " ainoastaan sen t u r v i n. ; M i t e n r u n s a s k ä t l s i ä ollaan valtion l i h a p a d a l l a heiluessa, s i i t ä saa v a r s in s e l v ä n kuvan s i i t ä e r ä ä n , r a p o r t t e r in tiedosta, e t t ä . n y k y i s e s s ä parlamentissa o n k j m i m e n i t t ä i n sellaisia j ä s e n i ä . Jotka voivat j ä ä d ä t ä m ä n p ä r i a - m e n t i n j ä l k e e n .pois alahubheesta. J o ko vapaaehtoisesti • t a i muuten, ja saada elinkautisen. 3,000 d o l l a r i n . e l ä k keen k u n maksavat t ä h ä n e l ä k e r a hastoon n e l j ä t u h a t t a dollaria. ; i . A j a t e l k a a h a n , e t t ä Joku voi ostaa 4,000 d o l l a r i l l a kolmen"luhannen doll a r i n vuotuisen , e l ä k k e e n ..vuosikymmenien ajaksi — k o k o e l ä m ä n s ä loppua jaltsi. Sitä voi t o d e l l a sanoa v a l t i on , l i h a p a d a l l a mellastamiseksi Ja Julkeaksi valtiopetokseksi . k u n sitä verrataan s i i h e n 480 d o l l a r i n vubtui-seen e l ä k k e e s e e n . Jonka kustaimlikset p e r i t ä ä n veronmaksajilta. ; ; . ;; S e l l a i s t a se p o r v a r i l l i n e n demokrat i a j a tasa^-arvoisuus o n ? K o s k a lehtemme l u k i j o i s s a o n h u o mattava ; m ä ä r ä v ä n h u u d e n e l ä k e l ä i s iä n i i n ' a n n a n heUle t ä s s ä e r ä ä n : h e i d än etujaan kodievan tehtävän. Sillä he v a r s i n h y v i n t i e t ä v ä t , e t t ä 40 d o l l a r in k u u k a u t i n e n eläke on riittämätön k a i k i l l e n i i l l e , j o l l i a ei ole muita tuloja t a i varoja — j a sellaisia eläkeläisiä on valitettavasti valtava enemmistö. Heid ä n olisi nUn ollen kirjoitettava ain a k i n kerran vuodessa alueensa edust a j a l l e liittovaltion parlamentissa> puhuttava tässä kirjeessä eläkkeen r U t t ä m ä t t ö m y y d e s t ä j a esitettävä toivomus e l ä k k e i d e n korottamisesta. Samanlaisen kh-Jeen voisi myöskin läh e t t ä ä maan pääministerille ja buol-tomlnisterllle. Ottakaa siis selyiK m i k ä o n alueenne parlamentin jäsen e n n i m i j a bsoite. Parlamentin k o j la ollessa voidaan kirje lähettää osoitt e e l l a : House of Commons, Otta«- S i i l o i n ei tarvitse panna edes iposn-m e r k k i ä kU-jeeseen koska siinä tapauksessa kirje kulkee ihnan postimaksua. ••;•;•• • • , ^5 T ä l l a i s e s s a kh-jeiden lähettamises ei ole kerrassaan m i t ä ä n sopimaton»- P ä i n v a s t o i n se osoittaa, että kirjein k i r j o i t t a j a t seuraavat heitä k(»«w asioita - j a haluavat ilmaista n a^ m i e l i p i t e e n s ä edustajalleen parlame-tissa. . K i r j o i t t a k a a asioista omtw tavallanne, mutta tietenkin engös-n i n k i e l e l i ä . llrh ; T ä m ä n l a a t u i s i a kirjeitä lähetetä^ p a r l a m e n t i n jäseniUe valtavat m a ^ e r i l a i s t en eturyhmien puolesta, _ s i n k i n liikemiesten toimesta. He w - tustavat h e i t ä koskevien verojen, » j ; I l en yms. korottamista Ja va^J"^ nUden alentamista. Vanhuudeneu*^ I ä i s t e n o n siis tehtävä samom- ^ e n e m m ä n n ä i t ä kirjeitä lahetet»- v a n h u u d e n e l ä k k e i s U n nähden, e n e i n m ä n o n tbiveita niiden W misesta. Muistakaa myöskin » vuodessa e s i t t ä ä t ä m ä asia mf^^.^ J e s t ö j e n kokouksissa. Joihin sesti kuulutte. V a n h u u d e h e l ä k e l ä l s t e n on taisteltava etujensa puolesta. . ;• ' _ Kalle Te». Vili Näitä i määrä. 4034 OI; . K c 4037 PU . V l i T-8031 On ; T i i T-8036 E n Hy 1-8037 Lei Ty T-8Ö09 J ä i Jm T.8007 Ho ;,•/:,; K u T-4009 S i i Po: B-6m Läi L e i 6014 Täi Sui 5130 O n Älä 5151 Hei Hu SD.5I39 R N LÄHI POST 100 Elm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 5, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-07-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520705 |
Description
Title | 1952-07-05-02 |
OCR text |
I
o (Of JPlxmlab CaoaiUaiu/ Eftr
Kitw; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-07-05-02