Vapaus, July 22, 1961

              t
SiVii 2 Lauantaina, heinäk. 22 pnä^Saturday,July 22,1961
VAPAUS
( U B E R T T ) — Independent Lalxn-
Organ of Finnish Canadians. Es-t•
bllshed^NoT. 6, 1917. Authorlzed
as second daas mail by tbi^ Post
Office Department, Ottava;- pub-llBhed
thrice weekly: Tuesday^
Thundays and Saturdaysby Vapaus
Publlahlng Ctompany Ltd., at 100-102
B m «t. 'W., Budbury, Ont, Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates^ upon apptfqatfam.
.Translation free of (iharge.
" TILAUSHINIIAT:
Canad^ssa: ' 1 y k . 9.Q!>
ThdysTalloissa:
Suomessa:
1^^ 1 T k . 9.00 6 tt. 4.80
1 T k . 9.50 6 k k : S 49
USAn Berliinin asenne kestämätön
Sotaista henkeä jä taipumattomuutta ;.uhkuva Yhdysval-
' tain hallituksen kielteinen^:vastaus NLn ehdotukseep, ^ttä
Saksan kanssa tehtäisiin vihdoin viimeinkin, kuudentoista
Anjo4en kuluttua sodan päättymisen jälkeen virallinen ra^
saattoi Washingtonin kerrassaan arvostelua kestämättömään
asemaan maailman yleisen mielipiteen edessä.
' Asia ei muutu lainkaan siitä, vaikka yh(Jysv^talaisia ja
cW?i^alaisiakin voitaisiin kovapaineisen propagandan avulla
j o t e i ^ aikaa harhauttaa tässä asiassa. Tosiasia nimittäin on,
että maailman yleinen mielipide ei ole eMä tietojenkaan
saannin kannalta ruppuvainen yksinomaan siitä, mitä yhdys­valtalaiset
suurpääoman omistamat ja kontrolloimat uutis-tpimisfe
suvaitsevat tiedbittaa tai tiedoittamatta jättää. So-
^alisilla jä vastikään itsenäistyneillä puolueettomilla maiUa
o» näes omat tiedoituspalvelunsa — ja niissä maissa on kaksi
kertaa enemmän ihmisiä kuin on Washingtonin johtamassa
kapitalistisessa maailmanosassa.
Mistä sitten on todellisuudessa kysymys? Neuvostoliiton
toimesta ilmoitettiin Yhdysvalloille Kennedyn ja Hrushtshe-vin
kohtaamisen aikana Wienissä, että Neuvostoliitto haluaisi
tehdä toisessa maailmansodassa liittolaissuhteissa pUeiden
mfliden kanssa rauhansopimuken Saksan kanssa — mutta jos
Yhdysvallat nykyisine liittolaisineen siitä kieltäytyy, NL ja
muiit sosialistiset maat tulevat joka tapauksessa tekemään
rauhaöfopimuksen Saksan demokraattisen tasavallan kanssa.
Sota päättyi yli 16 vuotta sitten Saksan ehdoitta antautu-
•inisfeen; Mutta kun Neuvostoliitterlehdottaa että tehtäisiin vi­rallinen
rauhansopimus, mikä muodollisestikin päättäisi sota­tilanteen
ja samalla poistaisi kansainvälistä ilmapiiriä myr­kyttäviä
mätäpaiseita, niin Washingtonsta lähetetään "varoi-
.tvksia"^ että sota voi puhjeta jos Neuvostoliitto tekee rau­hansopimuksen
Itä-Saksan kanssa.kuten sivumennen sanoen
.Yhdysvallat on tehnyt liittolaisineen rauhansopimuksen Län-
'si-Saksan kanssa!
' Yhdysvaltain hallituksen asenne tulee sitäkin kestämät-
.tömämmäksi kun muistetaan^mitä Neuvostoliitto on todella '
ehdottanut.
JEnsinnäkin on muistettava, että NL sanoo allekirjoitta-^
vansa yksipuolisesti rauhansopimuksen Saksan demokraatti-
, sen tasavallan kanssa vasta si^ jos Yhdysvallat kieltäytyy
yhteisen -TauhOTSopimjc allekirjoittamisesta. Toiseksi
Neuvostoliitto ^sainob olemansa valmis keskustelemaan oman
• ehdotiiksieiisä lisäksi myös Yhdy s valtain'rauhansopimusehdo­tuksesta.;
IJLiiiPääministeri Hrushtshev sanoi asian tästä puo-
1 lesta, 4ttk Neuvostoliitto tulee esittämään oman rauhanehdo-
Uuksensa ja hän lisäsi:
• "Esittäkööt länsivallat omat ehdotuksen^ai rauhanom^-
'ta ratkaisua varten. Me tulemme keskustelemaan = kaikista
ehdotuksista ja hyväksymään sen, mikä tulee parhaiten va­kiinnuttamaan
rauhaa ja ottaa asiallisesti huomioon kaikkien
; maiden edut ja suveneerisuuden."
Toisaalta on muistettava, että Neuvostoliiton taholta on
jo jesitetty perusperiaatteet Saksan rauhansopimusta varten
-— mutta Washingtonista nyt _ lähetetyssä nootissa hyljätään
' ne, esittämättä mitään "parempia" ehdotuksia rauhansopi­musta
varten hyljättyjen esitysten tilalle! Tällainen menet­tely
on suorastaan edesvastuutonta, eikä varmaankaan tule
; saamaan maailman yleisen mielipiteen hyväksymistä.
Asiaa pahentaa vielä se kun yhdysvaltalaiset politiikot,
i kenraalit ja muut silmäntekevät kalistelevat jatkuvasti sape-
; leitaan ja uhkailevat Neuvostoliittoa. Välittömänä vastaukse­na
NLn rauhanehdotukseen NATO-liiton eurooppalaisten
'asevoimien amerikkalainen ylipäällikkö, kenraali Lauris Nor-
; stad esitti Washingtonissa kongressin ulkoasiainvaliokunnan
kokouksessa, että hänen alaisiaan NATO-voimia vahvistetaan
feuroppassa.
"Itse" New York Times julkaisi sotaista niielialaa muok-kamaan
tarkoitetun kirjeenvaihtajansa jorinan, missä vatka­taan
vanhaa ja uloskulunutta juttua siitä, että Länsi-Berliiniä
"uhtaan"— peräti rauhansopimuksella — ja selitetään ame­rikkalaisille,
että Yhdysvalloilla^ on vaara "arvovaltamene-tykseen"
Länsi-Berliinissä. "Tämän vuoksi" sanotaan Timesin
jutussa, USAn "hallitus on vjdmiina sodan riskiin".
- Kaiken tämän jälkeen Moskovan radiolla oli todella poh^
jaa sanoa Washingtonin kielteisen nootin johdosta, että "län­sivallat
avustavat ja yllyttävät paheellisia voimia, jo^ca yrit­tävät
aloittaa kolmannen maailmansodan."
Tällaisia "paheellisia" voimia on olemassa. Esim. Länsi-
Saksan hallitus on moneen kertaan julistanut, että seei halua
; mitään rauhanomaista ratkaisua Saksan ongelmaan, vaan
"vanhojen rajojen" palauttamista, mikä tarkoittaa nykyolois­sa
uuden sodan aloittamista. Sitä varten on Länsi-Saksar^val-tion
ja erikoisesti sen asevoimien johtopaikoille vedetty jäl­leen
Hitlerin aikaisia politiikkoja ja kenraaleja, sekä muita
~kostosodan suunnittelijoita.
ansQpiifius
öiisijii a
Helsinkia Se on ynunärrettä-vää.
Saksan ongelmalla, jonka
viipymätön ratkaisu on kaikkien
raohäar^uu^vieb sidtsalaisten
sydämenasia, pn- Euroopan' ja
maailman . raiÄanvisäilytiiunisen
j|i tfuyj^aj^en kannal.^ suuri
kan^iinvälinen meiiiitys. Saksan
dem:okra.attisen tasavallan edus­tajana
Suomen tasavallassa pidän
velvollisuutenani tiectdittaa Teil­le,
arvoisat naiset j a herrat, ja
Teidän kauttanne Suomen j u l k i ­suudelle
haUi6ikseni käsityksen
rauhansopimuksen solmimiskysy-myksestä,
sanoi pääkonsuli, pro-tesspri
Rudolf Agricola lehdistöl­l
e ädcettäin järjestetyssä tilai-suodessa.'
, Vuonna 1945 käsittivät kansat,
että pysyvä rauha voidaan turvata
vain Saksan militarismin kahlehti-miSoUa;
Tämä käsitys kiteytyi Pots­damin
sopimuksessa, jossa sano­taan:-
;••
"Saksan militarismi ja natsismi
hävitetään perinpohjin j a liittolai­set
ryhtyvät keskinäisen sopimuk­sen
mykaan nykyisin ja tulevaisuu­dessa
myös muihin sellaisiin toi­menpiteisiin,
jotka ovat. välttämät­tömiä,
ettei Saksa enää koskaan
voi uhata naapureitaan tai rauhan
säilymistä koko~ maailmassa."
Tänään — 16 vuotta tämän jäl­keen
T— nämä johtopäätökset on to­teutettu
vain DDRssä. Lisäksi,
vaikka Neuvostoliitto jo esim. vuo­sina
1946 j a 1^2 teki esityksiä rau­hansopimuksen
solmimisesta, vallit­see
yhä vielä sopimukseton t i la
Saksan demokraattisessa tasavallas­sa
on natsismi j a militarismi kit­ketty
. juurineen pois. DDRn halli­tus
on viime vuosien aikana tehnyt
runsaasti yli 100 ehdotusta rau­han
järjestelystä ja jälleenyhdistä­misestä.
Saksan militarismin taan­tumukselliset
voimat ovat Länsival­tojen
-avulla muodostaneet Länsi-
Saksan erillis valtion j a toteuttaneet
Potsdamin sopimusten vastaisesti
Saltsan jakautumisen. Länsi-Saksan
liittotasavallan hallitus ei ol^. vain
torjunut kaikkia e h d o t ^ i a rauhan
turvaamisesta ja jälleenyhdistymi­sestä,
vaan läpnut tilanteen, että
tänään j o jälleen vieläpä korkeim­man
valtion edustajat esittävät re-vanshistisia
vaatimuksia. Länsi-Sak­san
ministeri Seebohm on lausu-nxst:
, • ••• • • • • "
' M e vaadimme saksalaisten siir-
Tämän toimenpiteen "perus­teluksi"
selitetään mm. sitä, et­tä
myyly-yhtiöt tulevat kohot­tamaan
jauhojen hintoja kym­menellä
sentillä säkki —- ensi,
joulukuussa!
Tällainen "perustelu" on ver­rattavissa
siihen, jos Ontarion
työläiset vaatisivat yleistä 10
prosentin palkankorotusta nyt
heti, koska Ontarion toryhalli-tus"
panee voimaan 3 prosentin
myynttveron ensi syysljuussa!
Suuret leipomoyhtiöt selittä­vät
hintakiskontansa syyksi
myös jauhojen hinnan nousua
viimeksikuluneen puolentoista
Meidän tarkoituksemme ei ole suinkaan sanoa, että Neu­vostoliitolla
olisi jonkinlamen monopoli rauhanasian edistä-
. misessä ja rauhanomaisten ehdotusten teossa. Mutta tojsiasia
on — ja tosiasiat mm-tautuvat lopulta läpi harmaan kiwnkin^
— että YhdysvaltaiiTja sen liittdäTsten toimesta ei yritetä­kään
etsiä rauhanomaisia ratkaisuja ja rauhans^j^mukseen
tähtääviä ehdotuksia Saksan kohdalta. Päinvastoin Wäshing-
: ton tuntuu olevan, eräitä kunnioitettavia poikkeuksia lukuun-"
.ottamatta, sillä kannalla, että puheet rauhasta» rauhansopi-
: milksesta ja aseistariisunnasta ovat itse pahasta—että ainoa
• "pelastus" muka löytyy varustelun kiihdyttämisestä, sotai­sista
puheista ja kielteisistä kannanmäärittelyistä töisteii osa­puolten
ehdotuksiin nähden.
Mutta tällainen asenne ei totia totisesti kestä yleisen me-lipiteen
arvostelua enää herran vuonna 1961.
Leipävarras kohoaa
Vaikka viranomaisten taholta on selitetty, pttei. suurilla
lei|»oraoliikkeillä ole pitään oikeutusta leivän hihnan kohot-tariiiseksi,
niin Torontosta ilmoitettiin kuitenknalkuviijcolla,
että leivän hinta kohoaa sentillä — 23sta 2^Mn senttiin —
leipää kohti elokuun 1 päivästä lukien, '
vuoden aikana. Jauhosäkin hin­ta
on nyt $5.45. Mutta kun jau­hosäkistä
tulee 92 leipää, niin
se tarkoittaa, että 24 senttiä
maksavaan leipään menee ya-jaan
6 sentin arvosta jauhoja.
Toisaalta tämä hinnankorotus
tarkoittaa sitä, että leipomoyh­tiöt
tulevat saamaan — sekot-tamalla
jauhoihin vettä ja kyp-syttämäUä
ne leiväksi — $5.45
maksavasta jauhosäkistä $22.08
arvosta leipää!
Leipomoyhtiöt valittavat
myös työläisten palkkojen ko­hoamista,
mutta ne vaikenevalj
j^iin hauta siitä, että nyt tuote­taan
paljon pienemmällä työ­voimalla
entistä fenemmän lei-
- pää. Automatisoimattomissa
liikkeissä tuotetaan 272 paunaa
leipää^työläiseh työtuntia koh­taan,
mutta osittain automati-
5öidui?$a liikkeissä. 573 -paunaa
ja kokons^n automatisoiduissa
liikkeissä 743 paunaa leipää
työtuntia kohti! Vuoteen 1965
mennessä tulee työn tuottavai-suus
lisääntymään niin paljon,
että silloin tuotetaan 1,000 pau­naa
leipää työtuntia kohti.
Toisin sanoen, leipomoliik­keiden
työläisten pienistä
mahdolisista palkankorotuksis-.
ta huolimatta suurten leipomo-yhtiöidei;!
palkkamenot piene­nevät
jyrkästi automatisoinnin
johdosta, mikä yhtäällä vähen-
.tä^ työvoimamäärää samaan
aikaan jolloin hinnankorotus-'
ten avulla nostetaan leipävar-rasta
entistä korkeanmialle.
tolaisalueiden palauttamista takai­sin
idässä . . .", "kotimaata ilman
tshekkejä ja kommunisteja".
SchIeswig-Holsteinin pääministeri
von Hassel on sanonut: "Meidän
aluevaatimuksemme ulottuvat kau­aksi
Oder—^Neisserajan taakse; me
haluamme saada jälleen vanhat
Saksan herruiisalueet: Vuosi 2000
ei saa. olla maailmassa lokakuun
vallankumouksen 83. yuosi:"
Liittohallitus yrittää antaa re-vanshivaatimuksilleen
voimakkaan
sotilaallisen perus:an. S i l l e - e i ole
vain^ ominaista tosiasia, että Länsi-
Saksan militaristit kaikin keinoin
pyrkivät atomiaseisiin, vaan esim.
myös se, että Länsi-Saksan väestön
o l i vuosina 1955—1961 annettava
100 miljardia D-markkaa varustelu-kustannuksiin.
Länsi^Berliiniä, joka
yhä ed^een osoitetaan "halvim­maksi
atomipommiksi" ja "oaksi
neuvostovyöhykkeen lihassa", on
käytetty j a käytetään järjestelmäl­lisesti
väärin häirintäkeskuksena
DDRää ja'^ Neuvostoliittoa sekä mui­ta
sosialistisia valtioita vastaan.
Tästä rauhalle vaarallisesta kehi­tyksestä
voidaan ja on tehtävä lop­pu
rauhansopimuksen solmimisella
molempien Saksan valtioiden kans­sa.
Tämän sopimuksen solmimisen
on tapahduttava viipymättä, koska
Länsi-Saksan militarismi on lisän­nyt
äärimmäisyyteen saakka re-vanshivaatimuksiaan
tavalla, jota
j u u r i meidän aikanamme ei enää
suvaita, ja harjoittaa korkeapai­neella
Länsi-Saksan armeijan ato-mivarustelua.
DDRn valtioneuvos­ton
puheenjohtaja on lausunut:
''Elleivät jo aikaisemmat merkit,
n i i n viime viikkojen ilmiöt ovat
osoittaneet, miten välttämättömäk­si
ja kiireelliseksi on tullut nyt
neuvotella, panna hyökkääjät hyvis­sä
ajoin aisoihin,~välttää sota, en­nen
kudn atomi- ja vetypommit al­kavat
putoilla."
Mitä rauhansopimus tuo Euroo'
pan kansoille ja Saksan kansalle?
Saksan imperialismi on syössyt
kahdella maailmansodalla 30 vuo­den
kuluessa Euroopan kansat ja
Saksan kansan kauhistuttaviin ka­tastrofeihin.
Tuskin yksikään per­he
on jäänyt ilman uhria. Ensim­mäisessä
maailmansodassa menet­tivät
kansat 10 miljoonaa kuolleina
toisessa maailmansodassa, jota käy­tiin
miiä raaimmin joukkotuhoine-netelmin,
käsitti kuolleiden' luku
jo 32 miljoonaa. Y l i 55 miljoonaa
haavoitettiin molemmissa sodissa.
Myös Suomen väestö muistaa erit­täin
hyvin 'poltetun maan" strate­gian,
jota fasistiset joukot käytti­vät
Suomeen, Hitlerin vastaisen ko­koomuksen
valtioon nähden, vuon­na
1944 Rovaniemen alueella epä­inhimillisellä
tavalla.
DDRn hallitus esiintyy sotilaalli­sesti
puolueettoman Saksan puoles­ta.
Rauhansopimuksen solmimisen
pitäisi olla alkuna tämän päämää­rän
saavuttamiselle askel askeleel­ta.
Rauhansopimuksen on annettava
Saksan kansalle vihdoinkin rauha
j a turvallisuus kiinteiden rajojen
vallitessa. Se tulee juridisesti mää­rittelemään
j a toteamaan vallitse­vien
Saksan rajojen loukkaamatto-muuoden.
Jokaiselle, joka katselee
maailman tilannetta tervein silmin,
on selvää:
Ken tänään vaatii rajantarkistuk-sia,
leikkii atomisodan tulella.
Enää ei saa olla maaperää revans-histiselle
propagandalle eikä re-vanshistisille
järjestöille.
Länsi-Berliini muutetaan rauhan­sopimuksella
aseistariisutuksi va­paakaupungiksi.
Silloin tällöin kuu­lee
vielä puhuttavan " B e r l i i n i n on­gelmasta"
ja sii!ä, että, jos kerran,
n i i n koko B e r l i i n i on muutettava
vapaakaupungiksi. Sellainen kanta
on asiallisesti väärä. Länsi-Berliini
on kaupungin osa DDRn keskustas­ta.
Länsi-Saksan liittotasavallalla ei
ole Länsi-Berliinissä minkäänlaisia
oikeuksia. Sen ovat myöntäneet
myös Länsivaltojen huomattavat
poliitikot, mm. Ranskan ulkominis-jteri
Couve d e j l o u r v i l l e Geneven
1959.
se yhteiskunnallisesta järjestelmäs­tään
on oltava loukkaamaton.
Rauhansopimuksen solmiminen
a n l a a i i i s i a k u u h sillä, ettei Sak­san;
kansa etsi enää koskaan suu­ruutta
ja ikuista kunniaa taistelu­kentältä,
vaan että se voi löytää
suuruutensa ja kunniansa yksin-oniaan
tieteen ja kulttuurin, tJ^lou-den
j a sosiaalisten saavutusten ken­tältä.
Voidakseen nyt vihdoin viipy­mättä
suorittaa tämän tehtävän on
DDR, huomioimat!!^ että Länsi-
Saksan liittotasavallan edusbjat
ovat torjuneet aina heille yhä uu­delleen
ojennetun neuvottelujen
käden, ilmoittanut olevansa vdmis
ryhtymään Länsi-Saksan nykyisen
hallituksen kanssa neuvotteluihin
rauhansopimuksen solmimisesta ja
jälleenyhdistymisestä. Toissijaista
on, tapabtuvatko nämä neuvottelut
Bonnissa tai Berliinissä; Saksan
kansalle j a Euroopan kansoille on
tärkeätä,. että viipymäättä neuvo­tellaan.
Länsi-Saksan liittotasaval­lan
käsissä on, käytetäänkö vihdoin­k
i n mahdollisuuksia suori Ltaa hyvä
saksalainen teko. Jtauhansopimus
j a Länsi-Berliinin vapaakaupunki
saadaan aikaan tavalla t a i toisella.
E l l e i Länsi^Saksan hallitus nykyään
olisi valmis allekirjoittamaan raur
hansopimusta, tulee se ehkä yhty­mään
siihen myöhemmin.
^ e r l i i n L — Länsi-Saksan liitto­kansleri
Adenauer |certoi lehdistö­konferenssissa
I^änsi-Berliini«s|i1^
kettäin^ että Läiisi-Saksan hallitus
aikoo ^lahjoittaa Itä^Saksalle
tonnia voita helpottaakseen siellä
vallitsevaa elintarvikepulaa. Tar­jouksen
välittää Itä-Saksan halUtuk-selle
Berliinissä oleva vyöhykkei-dehvälisen
kaupan toimisto.
Liittokansleri sanoi, että hän on
vakuuttunut siitä, jotta idän ja län­nen
välillä tulee neuvotteluja jo
ensi vuonna, ja ehkä saadaan a i ­kaan
niiden pulmien ratkaisut, jot­ka
tänään näyttävät ratkaisjematto-milta.
I T X - S A K S A S S A 13 K G
H E N K I L Ö Ä K O H TI
Tilastot osoittavat, että keskimää­räinen
voinkuMus Saksan' demo­kraattisessa
tasavallassa on suu­rempi'
kuin Läns^-Saksassa. K u n
Länsi-Saksan asukas osti viime
vuonna n. 8,3 kiloa voita, käytti
Saksan demokraattisen' tasavallan
asukas 12 kiloa, toteaa länsi-saksa­lainen
Der Spiegel-lehti käsitelles­sään
Länsi-Saksan toistuneita voita
koskevia p r o p a g a n datarjouksia.
Lehti toteaa edelleen, että vointuo-tanto
tämän vuoden I neljänneksel­lä
nousi esim. Suhlin alueella Itä-
Saksassa 26 tonnilla viime vuoden
I neljännekseen verraten ja Hallen
alueella 181 tonnilla. Lehden ar­vioiden
mukaan paikoittainen voi­pala
Saksan demokraattisessa tasa­vallassa
johtuu joko jakeluhäiriöis­tä
tai liiasta ostovoimasta, joka ha­keutuu
joskus jopa voimarkkinoille.
fivipimentajatehtavd
Straussilla USAssa
C^^runa, Espanja, T - M i l t e i hyi-k
^ ä ^ 'muistuttavina bidieutuiviit
jes]p,aii|Maiset troolarit' Vihne vii-
Jtö|i^^rjantaina ^ s p u i j a h ränni-
J c p ^ Ifltamiin tai|t(^uaan sitä en-i
i e n v p a i l vi^ä^auUa 'myrskyn
kourissa j^iskajanlahdella. Myrs­kyn
pelä.tään vaatineen ainakin
45 uhria.
Eniten käisi myrskystä espanja­lainen
tonnikalalaivasto, joka
iäysin .varustautumattomana jou­tui
kovan tuulen ja merenkäyn­nin
armoille. Tämän laivaston ka­lastusaluksia
'upposi ja niiden
mukima ^ menetettiin kymmeniä
ihmisiä. *•:
Perjantaiaamuna tiedettiin 33
espanjalaisen: kalastajan ja kahden
englai^tilaisen .saaneen surmansa.
Päivän mittaan uhrien määrä kui­tenkin
vielä nousi; illalla se o l i ai­nakin
45. 15 Icalastajaansa menetti
lähellä Vigoa sijaitseva pieni Cillc-ron
kalastajakylä ja yhtä monta
toinen pieni paikkakunta, Aviles-niminen.
•' -
Erään Biskajan aaltojen niele-män
espanjalaisen troolarin 12
miestä ovat Cberbourgissa hyvissä
vooimissa. Heillä oli parempi onni
kuin useilla tovereillaan. Eräs bel-gialaineh
rahtialus-pelasti heidät ja
kuJjetti Cherbourgiin.
K O L M E L A P P A L A I S T A HIIKKUI
—Arjeplog. — Kolme nuorta lappa­laista
i^ukkui aikaisin maanantaiaa­muna
Tjalmeiaur-jäj;yellä Arjeplo-gin
pohjoispuolella vallinneessa an­karassa
rajuilmassa.
HIRMUMYRSKY UNKARISSA
Budapest. — Y l i 4,000 rakennuk­sen
ilmoitetaan vahingoittuneen
Tonavan alueella .;hirmumyrskyn
kulkiessa Unkarin yli viikko sitten
torstaina.
Unkarilainen uutistoimisto ilmoit­ti,
että myrsky kulki myös Budapes­tin
yli, jolloin se repi puita juuri­neen
maasta * katkoi sähköpylväitä,
sekä lennätti kattotiiliä ja savu­piippuja
pitkin katuja.
Itämeren maiden naiset
rauhansopimuksen puöfesta
Moskova. -— Saksan liittotasaval­lan
^puolustusministeri' Strauss on
saapunut Washingtoniin sotapsy­koosin
lietsonnan ollessa kuumim­millaan
Länsi-Berliinin kysymyksen
tiimoilla, jota ongelmaa USAn mi-litaris;
iset p i i r i t käyttävät melkoi­sesti
menestyen Variistautumisen
kiihdyttämiseen. Bonnissa pidetään
näköjään hetkeä otollisena sopi­mukselle
uusista amerikkalaisista
asetöiniituksista sekä revanshihen-kisen
armeijan aseistamisesta oh­juksilla
j a ydinaseilla, mikä onkin
Bonhin mielestä tärkeintä.
Straussin tehtävät eivät kuiten­kaan.
rajoitu tähän.
Kahden viikon, pituiseksi tarkoite­tulla
"informatipvierailuUaan" Bun-deswehrin
päämies neuvottelee so­tilas
ja diplomaat.ipiireissä myös
kansainvälisistä kysymyksistä. Kes­keisinä
kuuluvat olevan Länsi-Ber­l
i i n i ja N A T O n uudet sodanvalmis-telut.
Arvaillaan (meidän mieles­tämme
sangen perustellusti), että
Strauss pyrkii kosketukseen Penta­gonin
sotakiihkoisimpien edusta­jien
kanssa päästäkseen heidän vä­lityksellään
vaikuttamaan USAn
kannanottoihin Saksan kysymykses­sä:
: . . •• • • •
Tarkoitetaan ilmeisesti niitä pii­rejä,
joiden Lontoon Timesin Wash-ingtonin
kirjeenvaihtaja sanoo yritr
tävän ahdistaa presidentti Kenne­dyn
sellaiseen nurkkaan, - josta bä-nen
olisi vaikeata päästä pois j a
ryhtyä neuvottelemaan ilman, että
syntyisi sellainen vaikutelma, ikään
,ulkoministerikonferenssissa
B e r l i i n i on DDRn p^äkaupunld ja
.koko Berliini sijaitsee ]DDRn alu­eella.
Se on osoitettu kansainvälis-
.oikeu^ellisesti. Hallitukseni myön-jtyminen
^alueensa erään osan, ni-
,mittäin Länsi-Berliinin, muuttami­seen
aseistariisutuksi vapaakaupun­giksi,
on sentähden myönnytys, j o -
ikaDDRltä rauhan hyväksi voidaan
vielä vaa*ia. Länsi-Berliinin kau­pungin
muuttaminen vapaakaupun'
giksi rauhansopimuksen solmimi­sen
puatteissa lieventää vaarallista
kärjistyneisyyden pesäkettä. Tällai­sen
järjestelyn jälkeen tulee Länsi-
Berliinillä ensi kertaa olemaan
kansainvälisesti tunnustettu asema.
Neljän vallan tai muiden puolueet­tomien
valtioiden symbooliset jouk­ko-
osastot voisivat olla Sijoitettuina
Länsi-Berliiniin. DDR ilmoittaa ole­vansa
valmis käymään neuvottelu­j
a takuista. Kenelläkään ei ole tar­koitusta
loukata Länsi-Berliinin vp-estön
vapautta. DDRn hallituksen
luja vakaumus.^ on^ että Länsi-Ber­l
i i n i n väestön oikeuden määrätä it
Tavallisuudesta poikkeava ja,myöskin tavallista suu­rempi
evankelisten kirkko rakennetaan Etobicokeen,
Ont. Se rakennetaan alumiinilevyistä ja ilman sisällä
olevia kannatus pylväitä. Siinä tulee olemaan tilaa
3,500 hengelle: Nimekseen se tulee saamaan Queens-way
Cathedral.
Rostock. — V i i k k o ^ t t e n kes­kiviikkona
j a torstaina koolla ol­leessa
Itämeren maiden, Norjan
j a jte^apnin paisten 4. konferens­sissa
kysymys Saksan rauhanso­pimuksesta.
"Haluamme valtioit-temme
rauhanomaista rinnak-kainoloa
yhteisen meren rannoil­l
a erilaisesta yhteiskuntajärjes­tyksestä
huolimatta", san,otaan
.konferenssin hyväksymässä vetoo­muksessa.
Vetoomuksessa sanotaan Saksan
militaristien vetäneen kaksi kertaa
meidän vuosisadallamme Euroopan
maat mukaan sotaan, joka on tuo­nut
sanomattomasti kärsimyksiä
mukanaan. Tämän vuoksi naiset e i ­vät
halua mitään tekemättä katsele
la, miten Länsi-Saksan militaristit
jälleen lietsovat sotaa haluten teh­dä
Itämerestä NATOn hyökkäys­alueen.
''Oman etu-mme nimissä, Itäme­reni
alueen edun nimissä", sanotaan
vetoomuksessa, "kannatamme täy­sin
Saksan Demokraattisen Tasaval­lan
taistelua rauhansopimuksen sol­mimiseksi,
mikä merkitsisi tilien
tekemistä selviksi toisen maailman­sodan
suhteen ja poistaisi atomiso­dan
vaaran."
ISfaisj^ejQ ^ ;konferenssissa alustuk­sen
esitti " s D T n oikeusministeri
Hilde Benjamin, joka omisti, run­saasti
huomiota kysymykselle Sak­san
rauhansopimuksesta. Lakitie­teen
tohtorina, joka henkilökohtai­sesti
joutui kärsimään fasismin ai^
kana, ministeri Benjamin perusteli
kysymyksen erittäin onnistuneesti
ja selvsäti.
,'Moni|i teistä askarruttaa kysy­mys,
miksi rauhansopimus ja miksi
j u u r i nyt? Eikö maailmassa ole 16
vuotta ollut rauhallista? Näin arve­lee
presidentti Kennedy, ja näin
arvelee myös Länsi-Saksan hallitus",
lausui Hilde Benjamin j a jatkoi:
"Mutta miten on asia? Juristi'
na haluaisin sanoa: kansainolkeu-den
kannalta on itsestään selvää,
että jokainen sota päättyy rau­hansopimukseen
ja naisena, joka
on kokenut 12 vuotta H i t l e r i n f a-sisniia,
sanon: on erityisen iät- '
keää, että oikeus rauhanomaiseen
elämään lopultakin voittaa Hitle­r
i n sodan epäoikeudenmukaisuu­den."
Ministeri Benjamin luonnehti
Länsi-Saksan sodan jälkeistä kehi­tystä
valtioksi. Länsi-Saksassa on
korkeissa viroissa sellaisia henki­löitä
kuin valtiosihteeri Globke ja
entinen ministeri, liittopäivien
edustaja Oberlander, äekä y l i 1000
tuomaria, jotka Hitlerin oikeuslai­tosta
palvellessaan langettivat au-liibti
kuolemantuomioita fasismin-vastustajille
ja saksan valloittamien
maiden kansalaisille aivan mitättö­mistä
syistä: Nyt näille verituoma-reille
aiotaan myöntää korkeat
eläkkeet samoin kuin entisille SS-miehillekin.
Konferenssin keskusteluäta mai­nittakoon
kansanedustaja S i i r i Leh­mosen
voimakkain suosionosoituk­sin
vastaanotettu puheenvuoro,
jossa hän kertoi Suomen naisten
rauhantoiminnästa.
kuin hän antautuisi Neuvostoliiton
vaatimusten edessä.
'Straussin tehtävänä on esittää
tässä prosessissa eräänlaisen iskun-vaimentajan
osaa. Bonnin valtuu­tettu
tulee todistelemaan amerik­kalaisille
kollegoilleen, että länsir
saksalaisten militaristien kannalta
olisi suotavinta säilyttää Euroopas­sa
nykyinen epävakaa tilanne.
Strauss' - yrittää käyttää Saksan
liittotasavallan NATOn johtavissa
ja suunnittelevissa piireissä voi­makkaasti
kasvanutta / vaikutusta
neuvottelun vastustajien ja vcit-senteräpolitiikan
kannattajien ase­man
vahvistamiseen Washingtonis-sa.
Pidetää myös mahdollisena, et­tä
hän koettaa saada Pentagonin
painostamaan voimakkaammin
Englantia j a Ranskaa, niin että ne­k
i n yhdistyisivät nykyistä aktiivi­semmin
lisäämään NATOn aggres­siivista
'mahtia;
JA
TÄTÄ
V A P A A M A A
Jumalle kiitos, tämä on vielä va­paa
.maa, missä voi mies tehdä mitä
tahansa hänen vaimonsa haluaa.
— Kivikin lämpenee kun sillä
kolme vuotta istuu — Japanilainen
sananlasku.
—•Yhdysvalloissa 1834 perustettu
Delmonico-ravintolan ruokalistassa
oli seuraavia lajeja: kuppi kahvia
ykäi sentti, soppa kaksi senttiä, pih*
vikeitto neljä senttiä, siankinkku ja
mucnia taikka kanaa kymmenen
senttiä, täysi ateria kaksitoista sent­tiä.
Tilatkaa Vaoaas!
Sakianpotkkaa
YUäoleyalla otsikolla varustettu^
na kirjoitti - Suoflapu rakennustyö­läisten
!union taimenkannattahan
"huomiotisija". ''
Saksan'ongelmasta siksi mielen­kiintoisen
pakinan,'että se sietää
päästä myös tuhansien, canadan-suomalaisten
rakennusnficsten näh­täväksi
jä auettavaksi. Näin kirjoit­ti
"Huomioitsijat' mainitun leliden
No. 2ö.ssä:; /
Pääministeri Hrushtshev j a pre-sideritti
Kennedyn Wienin neuvot­telut
näyttivät ensin .sujuneen hy­vin.
Mutta Bonnissa oltiin tyyty­mättömiä
ja heti neuvottelujen
päätyttyä Länsi-Saksassa alkoiyaat
"asevelijuhlät". Satojen tuhansien
natsien kerrottiin kokoontuneen
ja vaatineen kurkut käheinä maa-lalueita
ainakin Tshekkoslovakial­ta
ja Puolalta luvaten samalla
myös hävittää Saksan demokraatli-sen
tasavallan. Bonnin valtiosih­teeri
Globke. jonka( oikeastaan p i ­täisi
istda Eichmannin rinnalla
Jerusalemin lasikaapissa syytettynä
hoamisesta, lähetti ase.yeUrie)tku-jjaisiin
sähkeen, jossa lupasi halli-tulcsen
tuen hyökkäyssotaa vaati­ville
natseille; Myös Adenauer sa­noi
kannattavansa rajojen tarkis­tusta
ja julisti jälleen, että Länsi:
Saksan on saataya ydinaseita. Ko­ko
simsn villin sotamarssin sävel­täjä
istui naureskellen AVashing
toihssa, että Yhdysvallat ryhtyy
ehkä uudelleen kokeilemaan ydin­aseita.
^
Moskovasta on vastattu näihin
hyökkäilyihin tyynesti mutta sel­västi.
Hrushtshev on vastannet
n i i h i n useissakin puheissa ja puo­lustusministeri
Malinovski jlitle-t
r i n hyökkäyksen 20 viiosipäiVänä
pitämässään puheessa.. Uusille ;Hit-'
lereille käy kuten entisellekin ja
riiin käy jokjaiselle joka lähtee
Länsi-Saltsan rinnalla uuteen so­taan,
todettiin näissä puheissa,
muistutti jälleen, 3ttä Saksan an­tautumisesta
on kulunut j o ' viisi­toista
vuotta eivätkä • ehdoitta an­tautuneet
Läi\jsi-Saksan militajds-kuuden
miljoonan juutalaisen tu-1 tit ole vielä suostuneet solmiamaan
Yhdysvaltoihin, Englantiin ja
Ranskaan nojaten he hourailevat
uudelleen naapurimaiden miehittä-misestä.
Sen vuoksi Neuvostoliit­to
ehdottaa rauhansopimuksen a l ­lekirjoittamista
tämän vuoden
loppuun mennessä. Ainakin Sak­san
demokraattinen tasavalta
suostuu allekirjoittamaan sen ja
jos Länsi-Saksan hallitus ei
suostui, «ristää se itsensä ' saa­vuttamatta
muuta kuin .oikeu-dön-'
v3iihkailla naapurimaitaan.
Sosialistiset valtiot piiävät kyl­lä'-
.huolen siitä, ettei näitä
uhkaqksia toteuteta ainakaan sin-nepäirtj.
Jcö natsipeto liöusee, sillä
ei^r^öle' -niiiuta valintjia kuin iskeä
omia- liittolaisiaan.
, Tämä; Vinmärretään sekä Bon-niösä
että Washingtonissa. Siksi
^Hi-lishtsiifrvin asiallien puhe on
saanut kaikki sotat atsut takaja;-
loiHeto;,"Hrushtshev uhkaa", kir­kuvat.
Bonnin natsipäälliköt ja
Moskpya&ta tulee kaikuna: "uhkaa
. ; . rauhaosopimuksella". Totuus­han
qn, että Länsi-Saksan hallitus
uliicaa Piiolaa ja Tshekkoslovakiaa
jotka itannattavat • N-liiton tar­joamaa
rauhansopimusta. Washing-tonnista
julistettiin älykkäämmin:
''Hrusiitsbev aloittaa ydinaseko­keet".
/Tällöin tosin unolidettiin,
että Hrushtshev sanoi Neuvosto­liiton
aloittavan ydinasekokeet,
jos Yhdysvallat aloittaa..
Yhdysvaltojen eurooppalainen
iskujoukko, Länsi-Saksan Wehr-^
macht/ uhkaa nyt vakavasti E u ­roopan
rauhaa. Adenauer juonitte­lee
ja uhkailee päästääkseen sa­moihin
asemiin; joista Hitler lähti
25 vuotta sitten valtaan nousunsa
ensi vuosina. Ja vaikka .adenauer
ei pystykään,.toistamaan historiaa,
voi hän silti saavuttaa jotakin. S i l ­lä
yhä vieläkin natsismin j a fa­sismin
vaikutuspiireissä on mones­sa
pienessä maassa pieniä valtio- .„
miehiä, jotka ovat valmiit toista­maan
Väinö Tannerin sanat vuo­delta
1942:
" E i ole mitään järkeä sellaises­sa
toiminnassa, joka kaivaa maata ,
Saksan voiman alta. Minä hylkään
rauhan. Minä tiedän, että tämän
johdosta suhteemme Amerikkaap
katkeavat. Mutta sittenkin minä
hylkään rauhan." (Mannerheimin
muistelmista).
Atlantin sotaliitossa on j o kaksi
pohjoismaatakin, Tanska ja Norja,
joiden hallitsijat tahtovat olla
Bonnin liittolaisia. He hylkäävät
rauhan jo nyt, jolloin Adenauer
ja Globke vasta valmistelevat so­taa.
'
Huomioitsija,