Vapaus, December 13, 1951

              sivit 2 ' Tozsfama,jou]ukuunl3p, — Thursday, Dee. 13^1951
Telepbones: Buislness OJUce 4o42e4L
Editorlal Office 4-4265. Manager
E. SuksJ. Edltor W. EkluJKk MaJliog
address Box 69. Sudtnuy» Ontario.
tabUAed Vm, e, 101% Aotborlzed
lasMxooi «nais maU tv \t» Fost
paice Department, ottava. Pub-
Sabed tliTice veddy: miesdays.
:^7|nitsdaj8 sndsatuztlays tgr vapaus
J^Usbloff Gmapaaxg UO^ at 100-102
E&n St. W, (Sodboiy, Qnt» Canadl,
Advertlsing rates upos; appUcatlon.
AotborlzeTd ranslatlon free oi c l ^ e .
TILAUSHINNAT:
Canadaasa; 1 vk. 7J00 6 kk. 3.7$
3 kk.
Vbdysvallolasa; l vk. aoo 6 kk. 4^0
Suonessa: l vk. 0.50 6 kk. 4.75
Onnistunut levityskaiiipanja
Mr* Enuna Kolju TVlndsorista, Ont.
täyttää 73 vuotta Joulukuun 15 pnä.
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin! ,
Rllitä miiut sänoviit
'. Lehtemme syntymäpäivänä, marraskuun kuudentena, alkaneen ja
m jan aikana Vapaus sai uudistusten lisä^
&; rovai^ tarkoittaa/^eitä Vapauden luki- j tallia: Äänestäkää töryt pois viroista,
jamaarä lisääntyi yli tuhannella hengellä silla Jokaiste Vapauden ti- \ Pols asemista mistä h l eivät voi Het.
% latista kohti on enemmän kuin kolme vakituista lulcijaa.'
. Tämä sellaisenaan on hyvä saavutus, josta kiirehdimme esittä-
, maan julkisen kiitoksen kaikille niille, jotka niin esimerkillisellä taval-
JSila työskentelivät Vapauden levittaniisenhyväksiy siten osaltaan auttaen,
äi^kirauhan, oikeuden ja edistyksen asiaa. Se seikka kun omaksuttu tavoi-
; te, 250 tilauksen hankkiminen tuli täytetyksi yli 12S-prosehttisesti on
^; Icaunis osoitus täkäläisten maanmiestemme rauhantahdosta ja horju-mtfxaXixmv^^
mitä ei mikään valheryöppy sen pa-
'; remmin kuin peloittelukaan saa horjutetuksi.
\ (Me haluammekin käyttää tätä tilaisuutta hyväksemme ja lausua
& uudet tilaajat ja lul(^ijat tervetulleiksi niiden tuhansien maanmiestem-
^;f';ine joukkoon, jotka ovat jo pitemmän aikaa tätä lehteä käyttäneet tie-
5^^: .d^ rauhan ja ;
mwjeSas\:^^ase{i sekä henkisesti ja aineellisesti rikkaamman elämän puoles-ta.
Me tiedämme sanomattakin, että Vapaus on kaukana "täydelli-
M s syydestä*v^^^^ P ryhmän työläisten; farmarien ja pikku-liikemiesten
lehtenä Vapaudella on lukuisia sellaisia vaikeuksia joista
/'suuren rahan hyväksi valehtelevat valtalehdet eivät tiedä mitään.
'^iiihHb emme voi esimerkiksi lähettää omia kirjeenvaihtajiamme maailman
^if^turuiUe--- emmekä edes julkaista täkäläisten maanmiestemme cl^
s^jarientoja selostavia kuvia, kuten toivoisimme; Näiden Vluonnollis-
'te^ 3mimärtävien heikkouksien lisäksi uudet lukijat
S! Vapaudessa sellaisiakin vikoja ja
' r heikkouksia, johtuvat "tekemisen taidon" puutteesta eli siitä
H kun "peukalo on keskellä Mmme tai huolimattomuudesta ja hu­tiloinnista.
Sanottakoon sekin, että kaikkia virheitä ja puutteelli-
. sanomalehdistä voida poistaa—johtuen se
vjehtityÖn laadulta — mutta huolimatta siitä mitä virheitä ja heikkouk-psia
uudet lukijat Vapaudessa havaitsevat, heitä pyydämme niistä
Sf^szMiAst^it^ kertomaan toimitukselle tai lehtiliikkeemme johtokunnalle.
s«i:>Va^uden väen keskuudessa on tapana, että virheistä ja heikkouksista
s - p korjaaminen —
ja mitä mahdollisia hyviä puolia lehdestä havaitaan, niistä seikoista
jotka eivät vielä lukeudu Va-pauden
vakituiseen lukijakuntaan.
Mitä tulee Vapauden levittämisen hyväksi toimineisiin asiamie-
^: h he suorittivat työnsä mainiosti. Vaikka mei-i^
dän käytettävissämme ei: olekaan vielä viralli:|ta selostusta Vapau-feädenlevitystyön.
yhteydet kilpailusta, niin me voim-raottaa
vähän verhoa todeta seuraavaa:
V Osuu kaikki muut alueet paitsi aavikkomaakuntien
alueet ja parhaimmaksi Vapauden levittäjäksi osoittautui tällä kertaa
^^ämonen taistelun iläpäissyt Tyyne Siilman' Port Arthurista. "Keski-*
ja Länsi-Ontärion välisessä levityskilpailussa selviytyi voitta- '
jana niukalla'etumatkalla lehden kotipaikka (Keski-pntario).ja Port
Toronton "räskals koneisto" musersi
: allensa Sudbutyn mutta hävisi Port .'\rthurille.
X.ähempi selostus kilpailun tuloksista julkaistaan eri yhteydessä,
mutta toimitus haluaa kuitenkin täten lausua "suurkiitoksen" lehtem- ,
"me levittäjille samalla kun se lausuu sydämellisen tervehtyksensä uu­sille
lukijoille.
ff • > Huolimatta siitä, mitä kaikkia heikkouksia Vapaudesta ilmenee-iluny-
ine rohkenemme ku peloittelu tai
^ ei saa Vapautta käännetyksi pois rauhan, kansalaisvapauk-
^ s^^ puolustamisen t i e l t ä . . .
KURJISTA KVBJLV
i . . , . Candan kansalla on vain yksi
vastaus I>rewlle kalkilla aänestyspor-
I soa vihaa Ja sotjahenkeä.. Georgeous
'George •Drcw on erittäin vihattu .yk­silö
toryjen joukossa, ^ P a c i f i c Tribui
ne. ' " - - -
• • •
BRITTILÄINEN MIELIPIDE '
"Sanokaa - Amerikan hallitukselle,
että Korean sota on kestänyt riittävän
kauan" sanoi (Britannian 'D. Donnel-ly
laboristi alahuoneen istunnossa suo­sionosoitusten
raikuessa laborpuolu-een
Jäsenten keskuudessa.;. "Ala­huoneen
tällä puolen olevat Jäsenet
ja tämä puoli maailmasta haluaisi
Britannian hallituksen sanovan Ame­rikan
hallitukselle, että Korean sotaa
on. käsrty riittävän kauan. Minä en
voi torjua ajatusta, että varmin keino
sotavankien kotiinpääsyn estämisek.
s i . ! . on se, että pitkitetään neuvotte^
luja Jotenkin niillä tavoin miten olem­me
mene^lleet Jo Jonkin aikaa." —
Uutistfeto.
DOROTHY SULKElg SILMXNSA
USA:n SOTAKAPITALISTIEN
ETUJEN SUHTEEN
. . . Toistaiseksi me olemme seitse-mättätoista
kuukautta Korean sodas­sa,
milcä on maksanut noin miljoona
dollaria tunnilta Ja tuhat amerikka­laista
kaatunutta kuukaudessa, ilman
mitään kokonaismuutosta alkuasemis-sa...
— sota mitä käydään ilman mi­tään
näkyvissä olevaa Amerikan kan.
salllsetua,.. — Dorothy Thompson,
Joulukuun 12 pnä.
CANTERBURYN TUOMIOROVASTI HEWLETT JOHNSON:
i i i ^ i i i l i i l i i i i ^
^ i ^ i i i i i i
Allergiasairaalaa
)uuha}aan nyt
Helsinkiin
V8) Ifeuvostoliltto on koko maa.
ilman rauhantalstelun kärjessä. Sadat
miljoonat ihmiset pitävät Neuvosto­liittoa
tämän taistelun organlsaattb^
rina. Neuvostoliitossa puhutaan rau-hantaistelusta.
sitä pohditaan Ja Jär^
Jestetään. Joka syyttää tätä maata,
hyökkäykseen tähtäävistä tarkoitus­peristä.
Joko valehtelee tai on: tietä­mätön
tosiasioista. ,
Hyökkäys Jollakin maapallon kol­kalla
voisi - aiheuttaa' uuden maail­mansodan;
Ja sitä el Neuvostoliitto
halua. . Sen voin todistaa kymmenein
esimerkein.
Ensiksi toinen maailmansota on |
Jättänyt Jälkeensä niin valtavaa tu­hoa
ja niin syviä haavoja, ettei mi­kään
maa, jossa on järkeä tallella,
\Q\ tahtoa enää sen lisäksi atomiso­dan
hävityksiä.
Toiseksi on neuvostoliiton hallus.
sa kaikkia niitä raaka-aineita. Joita
tar/itaan menestyksellisen elinkeinoe­lämän
kehittämistä varten, eikä sen
tarvitse — ottaen huomioon sen valta­vat
alueet — pelätä liikakansoitusta,
KolmafmeksI antaa sosialistinen
suunnitelmallisuus mahdollisuuden
voittaa kalkki taloudellisluontoiset
vaikeudet. Kiitos tuotannon Ja Jake-lun^
valvonnan kohoaa elintaso rinnan
tuotannon kohoamisen kanssa.
Neljänneksi on IJSAin Moskovan
suurlähettiläs amiraali Kirk viime tal­vena
ilmoittanut, että hän ei ole voi­nut
havaita Neuvostoliitossa mitään
sodanvalmistelujen merkkejä. Mikä­li
tällaisia olisi esiintynyt, asiantuntija
olisi luonnollisesti ne heti havainnut:
asevelvollisten luktunäärä lyö yksiin
rauhanajan vahvuuden kanssa, m l .
tään epätavallisia joukkojen siirtoja
ei ole tapahtunut, siviillkulutuksesJsa
ei Ole esiintynyt mitään rajoituksia
Jne. Jne,
Otaksukaamme kuitenkin hetkeksi,
että Neuvostoliitto hautoo sotaisia
hyökkäyssuunnitelmia. Kuvittelem­me
että Neuvostoliitto aikoo tunkeu­tua
Eurooppaan, aina Calals'ta Narvi­kiin
saakka. Ehdottaisiko Moskova
sellaisten olosuhteiden vallitessa rau-
^ hanneuvotteluja? Julistettaisiinko
^ s i l l o i n sotapropaganda rikokseksi? Ja
panisiko 'Neuvostoliitto sitäpaitsi. —-
jos sen hallituksella olisi hyökkäys­suunnitelmia
-4 niin paljon työtä yal.^
taviin rakennustöihinsä? j?;*
Ja minkä puolesta venäläiset silä-paltsi
ryhtyisivät sotimaan? Toteutj
taakseen väkivalloin kommunismiin'
niissä maissa. Jotka, eivät sitä halua?
Ovathan Neuvostoliiton valtiomiehet
alun alkaen, kerta toisensa jälkeen
tähdentäneet, että kommunismi ei ole
mikään vientiartikkeli. Kenellekään
ei voida kommunismia pakottaa u l ­koapäin.
Ja sitäpaitsi--Ja mikä tärkeintä
on totuus', että jos Neuvostoliitto tq<^^
della hautoisi hyökkäyspyrkljnyksiä,
niin tämä maa ei mitenkään: voisi
kamppailee: valtavan rauhanomaisen
rakennustyön toteuttamiseksi.
Kun viime kesänä lähestyimme
Moskovaa, havaitsimme aivan uuden,
silhuetin Kaupungin ääriviivoissa —
uusi mahtava yliopisto. Jossa on huo-'
neet 6,000 ylioppilaalle.: J a tämä uusi
pilvenpiirtäjä oli i va|n. yksi mpnista
yksinään''iMoskovassa.. Professori
Bemal Ja minä -..saimme -muutama
•vuosi slttea nähdä piirustukset — nyt
ovat rakennukset valmiina, ^" * ,
f Kaikkialla n ä i i ^ e > rakennus- Ja
korjaustöitä. Kauniita puistoja, ka..
tUistutuksIa.V. E i häivääkään, ei air"
noatakaan merkkiä, että tämä kansa
-kokoaisi voimiaan uuteen sotaan.
Mutta siinä el kuitenkaan ole kaikki
Tuotantokoneiston menestyksellinen
kehittäminen on tehnyt mahdollisek­si
kohottaa siviilituotantoa siinä mää.
rin, että vuoden 1945 Jälkeen on voitu
toteuttaa neljä huomattavaa hinnan­alennusta.
Viimeksi .tämän vuoden
maaliskuussa toimeenpantu oli sellais.
ta suuruusluolckaa.' että ihmiset aa­mulla
herätessään olivat 25 % rik­kaampia
kuin edellisenä iltana vuo­teeseen
mennessään.
OLEN OMIN SILMIN NÄHNYT
SUnä ei kuitenkaan ole vielä kaikki.
Neuvostoliitto on pannut vireille niin
Jättiläismäiset rakennustyöt, että sel­laisia
ei koko historia tunne. Olen
omin silmin nähnyt, miten näitä rar
kennussuunnitelmia toteutetaan. Aja.
telien niitä epäilyksiä. Joita omassa
'mmm maassani Umenee, haluan korostaa,
että olen itse kesäkuussa käynyt häil.
lä palkoilla: Varta vasten Järjestetys­sä
- lentokoneessa lensimme vaimoni
kanssa Stalingradlin. Täällä nousim-me
toiseen koneeseen. Joka matalalla
ja hitaasti lensi yli Volgan—I?onIn ka­na
van linjan:: Omin silmin näimme
tämän mahtavan vesitieni Jokaiasetr
taa Stallngradin suoraan yhteyteen
maalhnan kalkkien merien kanssa Ja
tekee mahdolliseksi valtamerilalvalil,
ienteen ohjaamisen Itseensä .MoskOr
vaan;
•Näniä ovat todella vaikuttavia ra.
kennustöitä.^ ^Milemmat Kulbyshevln
sekä S t a l i n ^ d l n voimalaitokset tule­vat
tuottamaahyhtä paljon sähkövoi­maa
kuin koko Hanskan sähkövoima-varat
yhteensä. - Muodosteilla on me­ri,
jonka pituus on 500 km ja joka saa
omat satamanMi; majakkansa ja lai­vansa...
.'C.Maallman?; pisin = kanava,
IjlOO km pitkä, rakennetaan läpi
Turkmeriian Kaspian mereen ja se te
kee maan hedelmälliseksi Ihnanalas
sa. Joka on niin suotuisa, että subtiroo-^
pulisten kasvien sato tulee varmaan
ylittämään kaikki tunnetut ennätyk­set.
iEdelleen on istutettu niin laajoja
suojametsävyöhykkeitä, että niiden
yli ei näe »edes ilmasta, ja niiden, a-vullahävitetäänkuivuus
ja muutetaan
ilmanala erinomaisen laajoilla alueilla.
Vain henkilö, jolla ei ole minkään­laista
käsitystä taloudellisista asiois-
"Hyoj^öntä" sotaa
; - - Canadan Rauhankongressin johtaja T^i James G. Endicott, joka
tunnetaan Canadan parhaimpana Kaukoidän kysymysten auktoriteet­tina,
julkaisee "The Canadian Far Eastern Nevvsletter" nimistä pai-i
nettua bulletiinia, jossa näkee päivänvalon monta sellaista kysymystä,
: mitä suuren rahan kontrolloimat päivälehdet eivät julkaise.
V 7 Nyt viimeksi
ten lausuntojen ja kumoamattomien tosiasiain perusteella, että Korean
sota aloitettiin Yhdysvaltain toimesta, että asiallisesti puhuen Yhdys­valtain
suurin punakauhunlietsoja senaattori McCarthy kehitti tilan­teen,
missä Trumanin oli mentävä hänen mukaansa ja missä John
Porter Dulles voi vetää liipasimesta. Niin hyvin oli Korean sota etu-käteen
suunniteltu, että "sisäpiirien" aivoituksista tietoiset voimat sai­vat
kahmituksi kymmeniä miljoonia dollareita soijapapuskandaalinsa
avulla — ostamalla Korean sotaa odottaessaan suuria soijapapuva-i
rastoja, joiden hinnat nousivat, kuten oli laskettukin, heti sodan puh­jettua.
Kysymjre siitä, kuka Korean sodan aloitti ja kuka on siitä vas­tuussa,
on edelleenkin kansainvälisen väittelyn keskipisteenä, vaikka
yhä suuremmaksi kasvaa se joukko joka näkee, että kaikki sota­toimien
tehostamisvaatimukset, kaikki ratkaisevat päätökset ja kan­nanotot
Korean suhteen tulevat Washinj»tonista, eikä YKrn pääma­jasta,
ja katsoo tämän perusteella, että Korean sota onkin Yhdysval­tain
"ikioma" kampanja. Ja nekin ihmiset, niin Yhdysvalloissa kuin
Canadassakin, jotka eivät vielä näe Korean sodan alkusyitä, ovat
: lisääntyvässä määrässä sitä mieltä, että Korean sota on 'kokonaan hyö- ^
; dytöntä" ja siis sellainen sota, että sen parempi on mitä pikemmin
se lopetetaan.
Kuten tiedetään yhdysvaltalainen republikaanipuolueen silmän-tekevä
ja mainitun puolueen yksi mahdollinen prcsidentinchdökas,
senaattori Robert A. Taft sanoi, että '"Korean sota on kokonaan hyö­dytön".
Saadakseen selville missä määrin tämä lausunto kuvastaa
amerikkalaisten yleistä mielipidettä, Yhdysvalloissa suoritettiin ns.
Gallup Poli äänestys. Yleistä mielipidettä" edustaville henkilöille esi­tettiin
kysymys: "Eräs yhdysvaltalainen senaattori sanoo, että 'Ko­rean
sota on kokonaan hyödytöntä sotaa'. Hyväksyttekö tämän kat-
• «autokannan tai vastustatteko sitä?"
seuraava: *
' «yväksyn. 56%
Vastustan .....33%
r v , Ei mielipidettä asiassa 11%
; Canadan Gallup Poli äänestyksessä kysymys asetettiin, vähän
•eri tavalla, eli seuraavasti: "Jotkut ihmiset sanovat, että Korean sota
fon kokonaan ^h sota". Kaiken kaikkiaan Canadasta saatiin
42% sellaisia vastauksia, jotka luokiteltiin senaattori Taftia kannat-
Helslnkl. — Helsingin kaupungin­hallitus
on päättänyt äskettäin vara­ta
suunniteltua allergiasairaalaa var.
ten 1.2 hehtaarin laajuisen alueen
Munkklnlemenkadun länsipuolelta.
AllerglatutkUnussäätiön suutmltel-inlen
mukaan paikalle rakennetaan n.
35,000 kuutiometrin suuruinen 200 po.
tilaspaikkaa sisältävä sairaala aller-giasalraukslen
hoitoon tarvittavine
polikliniko^een Ja tieteellisine tutkl-muslaitokslneen.
Allergiasäätiö pitää kaupungin sU-le
varaamaa tonttia tulevaa allergia,
sairaalaa varten ihanteellisena. Mai­nittu
alue kohoaa muut maastoa kor­keammalle
ja on tästä syystä erittäin
sopiva juuri allergiaa potevien hoi­toon.
Palkan sijainti lähellä yliopis­ton
multa sairaaloita on myös huo­mattava
etu yhteistyön helpottajana.
Tri Zaida Eriksson-LIhr, timnetuin
allergiaspesialistlmme, kertoi lehdel.
lemme esitelleensä maahamme suun­nitellun
uuden allergiasairaalan alus­tavat
piirustukset äskettäin Zyrlchlssä
pidetyssä ensimmäisessä kansainvä­lisessä
allergiakongresslssa. Piirus­tukset
olivat täUöin herättäneet eri­tyistä
huomiota alan asiantuntijoiden
keskuudessa.
Sairaalan raJhoitusksrsymys on tois­taiseksi
vielä järjestämättä. Valtiol­ta
on kuitenkin jo pyydetty 30 milj.
markan korotonta lainaa. IEdelleen
tullaan rahoitusta varten AUergiasää-tiön
tofanesta keräämään varoja yk-sityisUtä
lahjoittajUta aina Yhdysval­toja
myöten. Hankkeen takana olevat
lääkärimme pitävät sairaalan raken.
tamista mahdollisimman nopeasti en­siarvoisen
tärkeänä, sillä allergiaa sai­rastavia
on suoritettujen tutkimusten
mukaan kymmenes osa kansastamme.
Lisäksi voidaan sanoa, että joka toi­nen
ihminen on sairastanut sitä Jos­kus.
Sairaala on suunniteltu valtion
Ja kuntien yhteiseksi.
Allergiset taudit, kuten astma, hei­nänuha
Ja nokkoskuume, aiheutuvat
lllkaherkkyydestä jotakin terveelle
• . v — l
senttiä canadalaisista sellai.siksi, joilla ei ole vielä harkittua kantaa
tästä asiasta, mutta enemmistö heistä, jotka ovat kantansa määritel­leet,
pitävät'Korean sotaa kokonaan hyödyttömänä".
Korean sodassa on jo kuollut, haavoittunut tai joutunut kadok­siin
yli satatuhatta amerikkalaista ja tuhansia sen liittolaisia samalla
kun korealaisia on tässä ''kokonaan hyödyttömässä sodassa" tapettu
eräitten arviointien mukaan kolme miljoonaa. "Korean kokonaan hyö­dytön
sola'' on alentanut koko läntisen maailman pieneläjäin elintasoa
yhä kohoavien hintojen ja verojen muodossa samalla kun sotateolli-suuskapitalistit
ovat kahmineet satumaisen suuria liikevoittoja. Kai­ken
lisäksi tämä "kokonaan hyödytön sota" on kehittänyt kansain­välisen
jännitystilanteen, mikä voi sytyttää uuden maailmanpalon, kol­mannen
maailmansodan, ellei vastuunalaiset hallituspiirit kuuntele
järjen ääntä ja lopeta Korean sotaa.
Niille voimille, jotka vieläkin yrittävät ajaa Korean välirauhaneu-yottelut
karille on entistä kovemmalla äänellä sanottava, että kaikki
rauhaarakastavat ihmiset haluavat joululahjaksi aselevon solmiamista,
ja että kaikki ulkomaalaiset sotajoukot, lukeutuen tähän tiqtysti kiina-pysytellä
niin rauhallisena Ja harjpit-taa
niin voimakasta rauhanpropagan-daa
oman väestönsä keskuudessa! K i r -
kin mukaan Neuvostoliitossa ei ole
mitään sodanvalmisteluja, mutta sitä­vastoin,
kuten tunnettua, Amerikas,
sa,' Isossa-Britanniassa Ja muissa
maissa on pantu kaikki koneet^käyn-tiin.
jotta voitaisiin luoda suurin ar­meija,
laivasto Ja Ilmavoimat, mitä
maailma on nähnyt, samanaikaisesti
kun avoimesti julistetaan varastoita­van
atomipommeja, jotta tilaisuuden
tullen voitaisiin tuhota: Neuvostolii­ton
teollisuuskeskukset. .Neuvostoliit­toa
voitaisiin syyttää hyökkäysaikels-ta
ainoastaan siinä tapauksessa^ että
se varustauituisi sen sijaan, että se
tuottaa kulutustarvlkkeita ja ponnis.
telee toteuttaakseen Jättiläismäiset
rakennustyönsä. Venäläiset tekevät,
mitä koko maailman pitäisi tehdä.
Neuvostoliitto Jännittää voimansa,
mutta ei hyökätälcseen ihmisiä vas­taan,
' vaan taistelussa ihmiskunnan
pahimpia vihollisia, hätää ja köyhyyt­tä,
kuivuutta ja nälkää, sairauksia Ja
kiu-Juutta vastaan. Neuvostoliitto
ihmiselle vaaratonta, tavallisimmin
valkuaisainetta kohtaan. Hoitoon
kuuluu tautia aiheuttavan aineen
karttaminen sekä liikaherkkyyden a-lentaminen
erityisillä ruiskeilla tai
tableteiUa.
TUKHOLMAN RAUHAN­KONFERENSSIN
HYVÄKSYMÄ VETOOMUS
Yhteistyö rauhanasiassa edistää parhaiten^
pohjolan kansojen yhtenäisyyttä ja etuja '
Joulukuun ensimmäisellä viikol­la
pidettiin Tukholmassa pohjois­maiden
rauhankonferenssi, jossa
olivat edustettuna kaikkien poh-joiso&
aiden rauhanvoimat, kaikkiin
ytateiskuntaryhmiln kuuluvat rau-hanystävät.
Muiden rauhanasian
edistämistä koskevien päätösten o.
hella konferenssi hyväksyi vetoo­muksen
kalkkien pohjoismaiden
välisestä yhteistyöskentelystä rau.;
hantalstelun: laajentamiseksi ja te-ehostamiseksi.
A Seuraajassa mainit­tu
päätöslauselma: . i H .'^ '
Pohjoismaiden^' rauhankonferenssi
on osoittanut, että pohjoismaiden
edustajat ovat voineet kokoontua va­paan
ja asiallisen keskusteliin mer.
keissä asianomaisten' poliittisesta a-sennoitxunisesta
Ja maallmankatso..
muksesta riippumatta. Konferenssi
toteaa, että yhteisen asian, rauhan,
1 puolustaminen tämän hetken vaka­vassa
kansainvälisessä tilanteessa a-settaa
.Pohjolan kansoille suuren teh­tävän.
Tämän toteuttamiseksi on lä­heisempi
yhteistyö kaikkien rauhaa,
rakastavien kesken välttämätön.
Konferenssi katsoo, että mikään
muu kuin yhteinen työ rauhana-
: sian hyväksi' ei niin suuressa mää­rin
edistä yhtenäisyyttä ja koko­naisetua.
Konf erenssUi keskustelut ovat osoit­taneet
että tehtävät täUä alalla muo­dostavat
laajan työkentän.
-•Tämän' tehtävän tehostamiseksi Ja
levittämiseksi konferenssi ehdottaa:
1. Ijaajennettua yhteistyötä rauhan
asian edistämiseksi erilaisten amma­tillisten
ja mielipideryhmlen kesken
järjestämällä pohjoismaisia ja kan­sallisia
ruahankokouksia esim. taitei­lijoille,
kirjailijoille, opettajiUe, akar
teemisille ja uskonnollisille piireille,
osuustolmintaväelle, . * ammattiyhdis-tysväelle".
urheilijoille jne. Samoin jär.
Jestettäisiin erilaisia kursseja rauhan­kysymyksen
merkeissä, mielenosoituk­sia,
kokouksia sekä henkilöiden ja
ryhmien vaihtoja. .
2. Järjestetään valistustyö, Joka kä»
sittelee pphjoimaiden keskeistä rau-hantolmlntaa^
ja jonka avullajvoidaan
paremmin kuin^ tähän .saakka käyttää,
hyväksi toisten maitten kokemuksia ja
valistusaineistoa-, - :
3. • Konferenssi : kehoittaa kaikkia
rauhaarakastavia v Ihmisiä pohjois­maissa
tukemaan kaikkia rauhanaloit-teitä,
tulkoot ne-miltä taholta tahan­sa.
Jos ne pyrkivät edistämään neu.;
vottelumieltä väkivaltatahdon asemas.
ta kansainvälisessä kiistakysymylEsissä,
'ja. jos ne :Ovatj.omiaan muuttamaan
yleistä mielipidettä suosiolliseksi rau­han
asiallCi Tässä suhteessa konfe­renssi
korostaa, erikoisesti kaikkia a-loitteita.
Joihin.on ryhdytty tai tul­laan
ryhtymään;5 suurvallan neuvot­telujen
vaatimiseksi.
4. Konferenssi pitää toivottavana,
että Pohjolatf-kalkki rauhaa rakasta­vat
voimat löytäisivät toisensa yhtei.
sessä työskentelyssä rauhan turvaami­seksi.
Sen vuoksi kehoittaa konfe-renssl
kaikkia pohjoismaisia rauhan­järjestöjä
tutkimaan mahdollisuuksia
aikaansaada vapaa ja avoin mieli­piteitten
vaihto rauhantyöstä sekä yh^
teisestä esiintymisestä niiden tehtä­vien
puolesta, joissa olemme täysin
yksimieliset. ''
' -
ta, voi kuvitella, että Neuvostoliitto
kaiken tämän rinnalla voisi salassa
varustautua hyöikäyssstaa varten. Sei
laisen uskominen merkitsee, että Neu.
vojstoliiton taloudellisista mahdolll^
suukslsta uskotaan Jotakin, joka voisi'
imarrella kaikkein vakatmiuksellisin-takin
kommunistia.
EI TOISIA MAITA, VAAN '
IHMISTEN YHTEISIÄ "/IHOIXISIA
VASTAAN
E i , ystäväni! Neuvostoliiton ^hyi^t-käys"
ei — kuten sanottu — suuntau­du'
ihmiskuntaa, vaan : sen yhteistä
vihollista vastaan.. Neuvostoliitossa;
uskotaan rauhan mahdollisuuksiin Ja
siihen, että sota el m i s ^ n tapaukses-'
sa ole väistämätön. Siellä uskotaan,
että on mahdollista jatkaa mahtavien
yritysten toteuttamista. Ilman e t t ä s i -
viilituotannossa: tapahtuu mitään: su-*
pistuksia Ja ilman, että kulturellisella
ja tieteellisellä alalla tapahtuu mi­tään
takaiskua. -
^JElämä tulee Neuvostoliitossa yhä
helpommaksi ja Iloisemmaksi. Korr
kealaatulsia kulutustarvlkkeita, kes-ketymättä
kasvava määrä kulttuiuri-palatseja,
kouluja,, lastenselmiä...
Juuri tämän asettaa Neuvostoliitto
maailman kaikkien rauhaarakasta­vien
kansojen Johtotähdeksi. Rau­hanomaisen
rakennustyönsä rinnalla
on Neuvostoliitto vuosi vuodelta Ja
merkittävin tuloksin käynyt herpaan­tumatonta
kamppailua rauhan puo­lesta—
Ja julistaa, että kapitalistinen
Ja sosialistinen järjestelmä voivat
elää rinta rinnan ja että NeuvostoUit.
to on halukas laajentamaan ystäväl­listä
kaupankäyntiäan kailckien mai­den
kanssa. Juuri tästä syystä Neu­vostoliitto
leimaa sotapropagandan
rikolliseksi.
NIIN IDÄSSÄ, NÄIN LÄNNESSÄ
Neuvostoliitto el ole koskaan sano­nut
toisista kansoista: -"Heittäkää
sinne atomipommi'' — eikä ole kos­kaan
edes viitannut ehkäisysodan e-tuihrn.
Olen usein pyytänyt ihmisiä
antamaan minulle jonkin. todisteen,
mis5ä Ja milloin jc^/cu Neuvostoliiton
vastuxmalainen johtolienkilö olisi an.
tanut lausunnon, jossa uhataan sodal­la,
ehkäisysodalla tai atomipommilla,
mutta aina turhaan. Stalin on vuo­den
1945 jälkeen toistaneita kertoja
korostanut haluaan käydä rauhano*
maisia neuvotteluja johtavien ame­rikkalaisten
valtiomiesten' kanssa^ It­se
asiassa Neuvostoliitto tahtoo rau-
•haa kaikesta sydämestään. 'Sellaiset
otsikot kuin "Nopea rauha aiheuttaa
kaaoksen talouselämässä'^ (New York
Times 20. 5. 51) tai "Kun kansat neu­vottelevat
rauhasta seisoo USA silmL
tyksin taloudellisen sekasorron kans­sa"
(United States .News and World
Report) ovat aivan mahdottomia edes
ajatella neuvostolehdistössä.
Stalinin merkittävää lausuntoa
vuoden alussa on täydentänyt Mali­kin
ehdotus aselevon' saamiseksi Ko­realle.
Ja juuri Neuvostoliitto on eh­dottanut'
kaikkien maiden aseistuksen
supistamista. J a sama Neuvostoliitto
on allnomaan puhunut yleisestä rau­hasta
ja yhteisymmärryksestä USA:n
kanssa ja esittänyt näytteitä halus­taan
päästä kompromissiin, sarjasta
kysymyksiä, saadakseen aikaan rau­halliset
keskinäiset suhteet ' muiden
maiden kanssa sekä pyrkimyksestään
tehdä Y K :statyökelpoinen järjestö. '
VUDEN VALLAN SOPIMUS
VÄL-TTÄMÄTÖN
Sama Neuvostoliitto on myös kerta
toisensa Jälkeen ehdottanut konferens.
sia Neuvostoliiton Ja USA:n Johtavien
miesten välillä. Jotta päästäisiin yh-
SITA:
:TÄTÄ.
SELLAISTA ELÄBIX o\
ErSs aiviomies oli; päättänyt kään.
tää Aiudtea lehden elämässään. Niinpä
hän saapui kotiin iloisesti viheltäen.
Ensi töikseen hän suuteli vaanoaan ja
lapsiaan. Sitte» hän ryhtyi ajamaan
pairtaama J a puhdistumaan iltasta
varten. Iltasen Jälkeen häh ryhtyi
laulellen puhdistamaan-pöytää Ja ru­pesi
-vaimonsa hämimästyksötsi pese­mään
astioita. '
Kun häA oli siivonnut keittiön meni
hän;soleskeluhuoneeseen. Jossa hän
tapasi, «aimonsa' kyynelissä.'
. ^«Mlnkä «vuoksi rakkaani Itket", ky.
£yi aviomies.
"Kalkki on mennyt tänään päin
mäntyä^, valitu-vähnq, "Pyyfckinuara
katkesi ja kaikki pyyMd likaantui pu­dotessaan,
maahan. Pojat joutui'vät
tappeluun koulussa j a tulivat kotiin
muatin silmin ja verisin nenin. Liisa
putosi tikapuilta Ja repäisi uuden ha-meensa
j a nyt kaiken huipuksi sinä
tulet kotiin nun humalaisena, että et
tiedä^mitä teet!"
*, • . •
OLIVAT YKSIMIELISIÄ
^YUoppilas: VTeidän hedelmänkas-vatusmenetelmänne
ovat vanhanai-kuisia.
Minä olisin hämmästynyt jos
saisitte yhdenkin omenan tuosta
puusta tulevana kesänä." -
Farmari: "Nin olsn mnäkn. Se ori
päärynäpuu." -
Enne erotettiin
olympiakisojen
johtokunnasta
Helsinki. — Suomen Olympialaisen
Komitean valtuusto päätti marrask.
23 pnä pidetyssä kokouksessaan erot­taa
ins. Yrjö iEnteen valtuuskunnan
johtokunnan jäsenyydestä. Kuten
tunnettua,, eroiettiin 'Enne jo aikai,
semmassa vaiheessa valtuuskunnasta,
joten hän tämän jälkeen on jäsenenä
enää olympiakisojen järjestelytoimi-kunnassa.
TUL:n oikeistojohdon a- ^
loittama järjestelmällinen kansande­mokraattien
syrjäyttämiskamppailu
on tämän Jälkeen edennyt Jälleen yh­den
portaan. Mainittakoon lisäksi,;
että TUL on vaatinut Enteen syrjäyt­tämistä
myös järjestelytoimikunnasta,
mutta ainakaan toistaiseksi el tässä
kohden ole uskallettu edetä loppuun
saakka, mikä Johtunee lahlnna siitä,
ettJT Järjestelytoimikunta hoitaa olym­pialaisiin
liittyvät kansainväliset ky­symykset.
Ja Enteen erottaminen myös
sen, Jäsenyydestä olisi tjäten aiheutta.
nut melkoista myrskyä kansainväli­sessä
mitassa. Kansandemokraattiset
maathan on Olympia johtomme taholta.
toivotettu tervetulleiksi Helsingin ki-soihm.
teisymmärrykseen tärkeimmistä riita-kysymkslstä
kahden suinvallan valil-lä
»ja. niiden kaikenpuolisin järjeste­lyihin.
Sen sijaan, että eslinnjrttäisiin so-taisestl.
julkaistaan Neuvostoliitossa
sellaista lehteä kuin "News", joka -
mikä onyös kapitalistisen lehdistön on
myönnettävä — yrittää ystävällisessä
äänilajissa, vakuuttelemalla ja tasa­puolisesti,
puuttua erikysymksiin ja
esitellä muiden kansojen näikökulmia.
Ja juuri samaan Neuvostoliittoon,
rauhan mahtavaan suiurvaltaan, koli-dlstuvat
nyt kansojen katseet/ Sen
iaikki ystävät kaikissa maissa voivat
ylpeinä yhä uudelleen toistaa Neuvos.
tolUton Ja kaikkleryfauhantahtoisten
lumisten vaatimuksen, että rauhan­neuvotteluihin
on ryhdyttävä, rauhan­neuvotteluihin,
Joiden tuloksena on
päästävä rauhansopimukseen viiden
suurvallan vähllä, saatava päätös Ko­rean
sodalle ja kaikkinainen aseistuk­sen
supistus, joka valmistaa tietä py-sjrvälle
maallmanrauhalle.N
?A\ym PAKINA
Mullikin nuolee omiaan
laiset vapaaehtoiset, tuotetaan pois Koreasta mahdollisimman pian
taviksi siinä että ."Korean sota on hyödytön" ja vain 3S% sellaisia ; jotta korealaisetkin voivat, toteuttaa itsemääräämisoikeutta omasÄi
Irastauksia jotka luokiteltiin "vastustaviksi". Tämä jättää 20 pro- maassaan ja ratkaista kotoiset asiansa siten kuin itse.haluavat.
Minkäs sille hellälle luoimollensa
voi. iSen kun Itkeä mollottaa jokaU
sen uuden marttyyrin kohdalta.
Ja kenelläkään el ole niin hellää
luontoa kuin on Toronton Vapaan Sa­nan
toimittajilla!
Siltä varalta jos joku erehtyy luule­maan,
että mainitun lehden toimitus
itkee Ja valittaa sen vuoksi kun Porr
dln työläiset pakoitettUn 'herrojen
suurrahamlesten toimesta ' • lakkoon
Joultm- edellä/» mistä Joutuu puutteen
ja kärsimysten kouristukseen joitakin
Vapaan Sanankin i luki joitä, meidän
täytyy sanoa, että el sinne > päinkään
ole piiput että Vilnaa tulisi.
Nylkeköön Henry Ford n "kurjia"
työläisiään mielin määrin, tuumii To­ronton
Vapaa Sana, kunhan vain
suiurten Ja mahtavain muumiot saisi­vat
elää taivaassa täällä maan päällä.
Niinpä sitten havaittiin viime.tlls.
tahia, että mainittu lehti oU löytänyt
uuden '"marttyyrina — Tshekkoslova­kian
ivarapäämlnlsterlijä olleen Rudolf
Slanskyn, Jota muka el saisi syyttää
valtiopetoksesta. ;
Tavalliset kuolevaiset katsovat, että
Jos Tsekkoslovakiassa^ pannaan va­rapääministeri
syytteeseen maanpe-tolcsesta,
niin se on Tshekkoslovakian
onui asia — Ja kim asian kalkki puolet
tulevat tunnetuksi^ sitten voidaan teh­dä
johtopäätöksiä siltä,''onko miestä
oikeudenmukaisesti tutkittu ja sitten,
hutkittu. Jos hutkitaan lainkaan.
' Tällainen maaihnankatsomus on
kuitenkin tuntematon käsitys Vapaan
Sanan toimituksessa. Jossa on nyt
marttyyripukille nostettu muukalals-marskln,
Titon, ChlangKai-shekln ja
^ygnman Rheen rinnalle maanpetok­sesta
syytetty.Tshekkoslovakian vara­pääministeri
^'Slansky. On siinä • to­della
itkun jä r^alituksen aiheita!
Yksi kysymys,vain. Luulisiko Va­paan
Sanan toimitus että siellä kiro­tun
Gottwaldin Tshekkoslovakiassa
voisi'joku (Henry Ford II tai hänen
kaltaisensa ajaa 9,00()r työläistä keppi-kerjäläisten
asemaan joulunetuvlik-kojen
aikana, kuten tapahtui Wlnd.
sorissa? Mitähän olisi. Jos nämä en­tiset
työväeimilehet säästäisivät Joi-takhi
kyyneleitään nUUeomlUe luki­joilleen,
Jotka''•-'ioutuvat Windsorissa
Joulun alla kalkkein alkeelllsimpia oi­keuksiaan
puolustamaan lakkovahdis-sa?
"Edessämme , tuossa on uutinen
Tshekkoslovakiasta..." sanoo Vapaa
Sana Itku|[)sa Uydennykseksl.
Nln on '.meidänkin edessämme
Tehekkoslovfildan uniolllkkeen Julkai­sema
uutlstleto,; Joka antaa kuvauk.
sen niistä selkoista mistä Vapaa Sana
politikoinnissaan ivaikenee kuin hauta,
vaikka asla varmasti kiinnostaa var-sinkin
nuorempaa väestöä tässä maas­sa.
Mainitussa englanninkielisessä
kirjoituksessa selvitetään Tshekkoslo.
vakian tilannetta seuraavasti: '
"Avioliittoon aikova nuori tshekko­slovakialainen
pari on vallan toisen­laisen
mahdollisuuden "edessä kuin
heidän (vanhempansa sotaa edeltä­neessä
tasavallassa. Avioliiton, kodin
kalustamisen Ja lasten saannin edessä
olleet vaikeudet^ on poistettu.
(Kansallisen vakuutuslain mukaan
jokainen avioliittoon menevä pari saa
5,0C0 kruunim lahjan (grant). (v. 1949
Tshekkoslovakian kruunu oli 50 sent.
tiä — AUekh-J.) Nuoripari voi myös
anoa 36,000^ kruunun korotonta lai­naa.
Joka maksetaan takaishi kymme­nen
vuoden kuluessa ja josta summas­ta
vähennetään 6,000 kruunua jokais­ta
syntynyttä lasta kohti. Raskausti-lan,
sairaalan Ja jälkihoidon hinta
korvataan Kansallisen' vakuutuslain
varoista, kuten tapahtuu kalkkien lää-klntämenojen
suhteen perheessä. :
"V. 1935 Tshekkoslovakian hallitus
käytti ainoastaan 80 milj. kruunua
lapsi, eli perhehuoltoon. Tänä vuon­na
se käyttää siihen tarkoitukseen
7;300 milj. kruunua, mikä on lähes
kaksi kertaa su^empl v. 1948 käytet­tyä
erää. -
"Nämä ovat ilmeisiä etuisuuksia
elämänsä nyt alkaviUe nuoriUe. Vä­hemmän
näkyviä, mutta sUtI yhtä tär­keitä
etuisuuksia ovat v. 1949 hyväk­sytyn
lain ne säädökset. Jotka suojaa­vat
perheen yhdyskunnan perustana
Jaipoistaa'avlolIIton onnen tieltä mo­net
kapitalismin kehittämät esteet.
"Perhelain mukaan on mahdoton-.
ta se, että omaisuus ja materiaalinen;
turvallisuus vaikuttaa nuorten ihmis,
ten avioUlttopäätökseen, mikä aikai­semmin'
oli niin suurena tekijänä avio­liitossa.
Miehen tai naisen ennen avio­liittoa
hankkima omaisuus py.syy hä­nen
yksityisomaisuutenaan aviohitos-;
sa Ja se omaisuus, mikä hankitaan
avioliiton Jälkeen, ,kuuluu tasapuoli-'
sestl molemmille.
•"Periaate miesten Ja naisten tasa-arvoisuudasta
on tullut lakivoimaisei. >
si todeUlsuudeksi. Naisella on oikeus
työhön avlolUttoon menonsa jälkeen •
Ja vapaus pitää omaa sukunimeä, jos
hän nim haluaa. Ajatus sutä, että
mies on perheen pää. on saanut väis­tää
sen demokraattisen ajatuksen tiel-.
tä .että kalkki perheasiat ratkaistaan
yhteisten päätösten perusteella.
'INykyajan avlolUtossa ei voi kum­mallakaan
puolen olla kysymys 'fi-nanssiriskistä*
tai 'itsenäisyyden me­netyksestä'.
Mies ja vaimo ovat to­della
tasa-arvolsia kumppaneita j»'
heillä on vankka kalliopohja, jonka
päälle voivat rakentaa elämäänsä ;
dessä." .
Mutta Vapaa Sana on kuin porvaria-
Unen oikeus, että se näkee vain toi­sella
sUmällään ja siksi jse itkee slans-hyjen,
muukaiaismarsklen ja muiden,
haamujen "kurjaa" kohtaloa.
No; Jos on kyyneleissä varaa, nim .
itkeköön meidän puolestamme vaikjfa,
mulnaismumnlolden haudalla,
•'mullitkin nuolevat omiaan", kutd
viisaassa "sananlaskussa sanotaan.-
Känsäkotua.