1951-12-13-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lä-Korean a.
lan sissijouk
myönnettiin
innossa^ jossa
•käylien jär.
RihoamisekfiL
»ieitä, että j »
täisiin vapaa
irienemmifiu
mokraattiseo
«taSyngman
1.
5-
k. 22 pnäpl.
ssa tappiolle
"aylor on va:
•availe vaali,
että vaaleis.
i n juoksevan
tetään kulje,
äänestämisti
majuri Alex
miskamingin
tutkimaan a.
Jhdokas tuli
s n enemmij.
nähden ou,
in osakkaa
i^at, on asiaa
irten poliisi.
lEITA
'htarlo
Iän
NY
)xil8rio
liiliiiliuii;
• *
rD:n i
kut-nuis-leille
ciltan .s
LA
i N T A . :
rthur
pma
issa
1 p:na
n
S
; ^pubaireiiiiiista Canadan
piihirelieii keskuudessa
iuaont, Mia. — E l k Island TJatJonal
"Parkissa oleilen 1,624 puhvelin kes.
. jBUdessa on ryhdytty suorittamaan
jpuharvennusta- Noin 600 eläintä
! J a e l l a a n tapettavan koska kaikille
e:äimUIe ei ole riittävästi ravintoa
tansallispujston alueella. Piakkoin
03 m a a n suurimmassa kaupungeissa
j n y y t ä v ä n ä puhvelinhhaa. mutta sen
^ t a pidetään naudanlihantasallo.
Eiding Mountain National Parkissa
sijaitsevan Ituiman keskuudessa suo-jit
«ttiin äskettäin samallainen apu-jiarvennus:*,
Siellä.oU 87 eläintä, joista
Yi inuJtettiin lihaksi,
Port Arthur.'-*- Viime maanantaina
täällä toimitetuissa, kunnallisvaaleissa.
C h a r l e s Cox valittiin niukalla äänten
enentmistöllä Port Arthurin por-j
n e s t a r i i s i .
COX sai 4^47 j a Fred O. Robinson
4.438 ä ä n t ä . Charles , Cox oli Port
Arthurin pormestarina v:sta ,1934
v;teen 1948. i ^
mmi
Yhdysvaltain^ aseistamlssoppa.
dollareita?"
"Olemme melko kuumassa vedessä- Toisittdco lnovttttaa;ii|eUIe joltakin
Neavostoliiton kansintalouiteii
suunnitelma tulee ylitetyksi
I sopivia
ipienitietosanakirja
y Kaksi osaa nahkaselkäkansissa
H Ensimmäinen osa:: 760 sivua. 1,273>J5
y^tekstikuvaa; 169 syväpainokuvaa, 3«
Kvärikuvaliitettä. 4 monivärikarttaa.g
§17 karttaa. ^
i? Toinen osa: 824 sivua, 1,669 t e k s -i
Stikuvaa, 243 syväpainokuvaa, 8 -
Svärikuvaliitettä, 2\ karttaa.
S Kokonaan uusittu laitos,
s (Toiset kaksi osaa ilmestyy ,
S myöhemmin) _ .M
\ Molemmat osat; yhteensä ^ $19.00 ^%
§JOHN GALSWORTHY: g
b;Herraskartano 0
^283 sivua — Hinta sid. $2.00^
-•^ Hienostunut romaani itseensä-5
su 1 k e u t u neesta englantilaisesta^
maalaisylimystöstä vanhassa her-g
raskartancssa.. g
G D Y D E MAUPASSANT: ; Ä
fnimissydän - ^ :J
|3Ö4'sivua -rr : Hinta .sid.$2.o6g
1 Suuren mestarin syvää ja tai-«
jteellista rakkaudian analyysiä. ^ g
S M I C B L Y T T K E N S : , g
"udet tähdet isyttsrvät" |
I. osa 277 sivua •• n osa 248 sivuaÄ
Molenimat osat sid. $5.50 g
Tämä kaksiosainen menestys ;ro-€
:maani kertoo Tollmarirsuvim jän-g
liittävistä vaiheista; 1830-luvung
loisteliaassa Tukholmassa Ja senÄ
lenkilöt ovat tuttuja jö aikaisem-j
lista suosituista teoksilta "Ohnehi
temppelf ja "Kaipuun sihlnenlj
•ALEKSIS K I V I
'Valitut teokset ;
' (Kolmas painos) : : §
JValitut teokset j a elämäkerta. S i - g
(sältää teokset: Nummisuutarit.^
"Kihlaus. Runoehnia, Yö j a päivä.g
Lea jä Seitsemän ;velje5tä. Kuvi-Ä
;tettu.•••'.:•>•
550 sivua — Hinta sid. $3.25g
• . ... ' : : " " ' .•..' • • •
A. J . G R Ö N I N :
Joutsenten talo
1307 sivua . , —; 'Hiritä sid. $2.00;
I Romantiikkaa jä elämänviisautta^
sisältävä rakkaustarina Kanariang
' s a a r i l t a . . , : v.; ^®
Tilatkaa osoitteella:
aus PnhUslmgi
Box 69 Sudbury. Ont.|
' Kirj. Jakov Usherenko
Kuluvalle vuoden^ on ollut kuv^aa-vaa
Neuvostohiton talouden j a k u l t tuurin
edelleen . kasvu, sosialistisen
maan kansallisrikkauden kohoaminen.
Neuvo-stohiton kansallistulot kasvavat
tana vuonna 12 prosentilla. Herkeämättä
kohoaa Neuvostohiton työtätekevien
ameellmen hyvmvointi ja
kulttuuritaso.
Työtätekevien edustajam Moskovan
neuvoston juhlaistunnossa Lokakuun
Suuren sosialistisen vallankumouksen
34-vuotispäivän kunniaksi
marraskuun 6 päivänä Neuvostoliiton
Ministerineuvoston Varapuheenjohtaja
Lavrenti Berija sanoi:,;
. "Taloudellisen rakennustyön tulök-*
set kuluvan vuoden kymmeneltä kuukaudelta
osoittavat, etta vuoden 1951
kansantaloussuunnitehna tulee täytetyksi
ja yhtetyksi. Viime vuoteen
verraten teollisuuden tuotemäärä Icas-vaa
enemmällä kum S prosentilla ja
ylittaa sodanedellisen. vuoden 1940'
tuotantotason kaksmkertaisesti.''
Vuoden 1951 kansantaloussuunnitel-ma
edell}'tti siviilituotannon suunnattomat
mittasuhteet, vieläpä Neu-vostohitossakm
ennen tuntemattoman
perusrakennustoiden laaluuden ja
kansantalouden kailöcfen alojen käs-vun._
Kansantalouden rahoittamiseen
on 'Neuvostoliiton vfiltionbudjetistä"
myönnetty tänä vuopna 18,5 m i l j a r dia
ruplaa, eli paljon enemmän -kuhx
kaikkina muina aikaisempina vuosina.
• Neuvostoliiton Ministerineuvoston
Tilastollinen keskushallinto julkaisee
joka vuosineljännes tiedot kansantalouden
kehityksen tuloksista kuluneelta
vuosineljännekseltä. Jo tämän
vuoden ensimmäisellä neljänneksella
teoUisuiIs täytti suunnitelmansa
j a valmisti paljon tuotteita y l i
suunnitehnankm. 'Ensimmäisen neljänneksen
suunnitelman teollisuus
tayttr!loa,4 prosentilla >ja toisen neljänneksen
suunnitelman 104 prosentilla.
Tarvittaneeko viitata yleisesti tunnettuun
tosiasiaan, etta tuotemäärän
jokainen kasvuprosentti nousee Neuvostoliitossa
moneen miljardiin ruplaan.
Kolmannen neljänneksen
suunnitelman - Neuvostoliiton teollisuus
täytti myöhin loistavasti — 103
prosentilla j a valmisti paljon enemmän
tuotteita kuin suunnitelma edellytti.
-
Suuri sijansa Neuvostoliiton taloudellisessa
elämässä on maailman suu-rmuniUa
voimalaitoksilla, joita rakennetaan
Volgalle, Donille, Dneprille ja
Amu-Darjalle. Kaikilla näillä rakennuksilla
ylitetään vuodeksi 1951 h a l -
litulcsen vahvistama suunnitelma. T u -
5HUR-GAINm . KASYATTAJ i ^
JA KASVATUSMENETTELY
TAKAA TEILLE VOITTOJA
TILATKAA VÄLITTÄJÄLTÄNNE T A I SUORAAN MEILTÄ
ALPHONSE E. CHARETTE & SONS
• JAUHOJA ' O JYVIÄ • HEHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
186 Louis Si. - Puh. 3-0531 Sudbury
levana vuonna avataan Ä liikenteelle
Volgan-Donin kanava^"
Talouden kehityksen suuntaaminen
yhteen päämäärän ts^aa Neuvostdr
hitolle raskaan. kevyen «Ja ravinto-aineteollisuuden
sekä^' maatalouden^
kaupan ja hlkenteen herkeämättömän
kasvun. -Tana vuonna Neuvostoliitossa
on kasvanut huomattavasti: myöskin
mustien metallien, kfvihiilen, naftan,
konerakennusteollisuuden tuotteiden
sekä kulutustarvikkeiden tuotanto
— sanalla sanoen, koko teollisuuden
tuotanto.
Esimerkilcsi: mustassa metallurgiassa
saadaan tänä vuonna yksistään
harklcoraudan tuotannon lisäkasvusta
2, miljoonaa tonnia, loraksen tuotannon
lisäkasvusta noin 4 miljoonaa
tonnia j a valssiraudan' tuotannon l i säkasvusta
3 miljoonaa toimia.. Nea-voötolutossa
tuotetaan nyt terästä
miltei yhtä paljon kuin Englannissa,
Ranskassa, Belgiassa j a Ruotsissa y h teensä.
Monen ^ viimeksi kulimeen
vuoden aikana kivihiilen tuotanto on
kasvanut Neuvostoliitossa keskimäär
i n 24 miljoonalla tonnilla vuodessa
ja naftan tuotanto on kasvanut vuosittain
4,5 miljoonalla tonnilla.
Sosialistinen maatalous on ottanut
aimo askeleen eteenpäin. • Neuvostohiton
lehdissä on julkaistu paljon
Neuvostoliiton tasavaltojen; alueiden
ja aluepiirien- sähkösanomia Neuvos--
tohiton Ministerineuvoston Puheenjohtajalle
J . V . Stalhulle, joissa alueet,
aluepiirit ja tasavallat tiedoitta-vat
suunnitelmiensa täyttämisestä etonen-
määräaikaa viljan Ja muiden
ma ataloustuotteiden - luovutuksessa
valtiolle, sadoiikorjuun menestyksellisestä
kulusta J a . neuvostotalonpol-kaiston
tulojen kasvusta.
F^imerkiksi lUkrahia on mjrynyt tänä
vuonna valtiolle tärkeintä ruokaviljaa
— vehnää 90,85 miljoonaa puu-taa
enemmän kuin -viime vuonna.
Ukrainan kollektiivitaloudet ovat saaneet
el vain hyväif viljasadon,, vaari
myöskin hyvän teoUisuuskasvien saldon.
Sokerijuurikasta ne ovat vieneet;
sokeritehtaille 35,i miljoonaa;
sentneria enemmän kuin viime vuonna
ja puuvillaa ovat myyneet valtiolle
120,000 toimia enemmän kuin .viime
vuonna. ^
Monen vlimeSsl kuluneen vuoden!
aikana Neuvostoliitossa . on viljasato
oUut Joka' vuosi y l i 7 miljardia puutaa.
Neuvostoliiton ' talonpoikaisto saa
myöskin runsaasti sellaisia tärkeitä
teollisuuskasveja kuin puuvilla Ja so-kerijuuriluis.
^Suuria tuloksia on saavutettu
karjataloudessa. Tuhannet
koUektiivitaloudet ovat täyttäneet e n nen
määräaikaa vuosille 1949—1931
vahvistetun suunnitelman karjatalouden
kehittämisessä.
Sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä
synnyttää työtätekevissä suurta' t a loudellista
aktiivisuutta, avaa laajat
mahdollisuudet työtätekevien Joukkojen
luovalle aloitekyvylle, sillä työtätekevät
tietävät; että he tekevät t}'ötä
itseään, omaa valtiotaan varten. Työ-tätekevlen
aktiivisuus tulee Neuvostoliitossa
ilihi ennen kaikkea työväenluokan
Ja talonpoikaiston laajassa sosialistisessa
kilpailussa, mikä takaa
teollisuuden Ja amatalouden nopean;
nousun Ja kansantaloussuunnltelmien
täyttämisen Ja ylittämisen.
Tänä vuonna on Neuvostoliiton t a lous
noussut erikoisen nopeasti. Teollisuuden
tuotemäärä' > kasvaa tämän
vuoden kuluessa y l i 15 prosentilla.
'Ratkaisevana tekiiänä- Neuvostoliiton
kansantajotjden Jcasvus^a on se.
että Neuvostoliiton t;^ kansantalouden
kehitys palvelee rai^anomaisia. tarkoituksia..
; iNeuvostolilton. Scansanta-louden
^ kehityksen luonteenonlaisena
piirteenä on slvliliteoUisuuden laajentaminen,
maailihan suurimpien voimalaitosten
j a -kanavien rakentaminen,
valtion' herkeämätön huolenpito
kansan hyvinvoinln kasvusta.
Jumiiau'keskutui(»>su.,' £1 tällä mvl-ningim
.Suisnessa 'eikä TOf^, taälfo
pS&stä «teenpjiin. ' ' ^.
Suomen kansa on «niniten kätevä
kansa, se on oppinut puusta tekemään
vaikka mitä. ' Meillä täällä
Canadossa'' menee suurin prosentti
puusta hukkaani se^jätetäHn' suurimmalta
osaltaan mätänemään maahan.
<ni}ttft $u«oiefl6ai««iv (c^in. • lE&uten
sanottu, puulta tehdään jos vallcki»
mitä. vTdj»l!^^-^aJfvaj'äxve}t& kävi
Hplml PQlomäki ^timaass»:^ tänä k«-
sä^tägia .-hän tei.;tuUes«9an saippuaiu
jo^.-.pU.tehty, nypystä.;sen^^^^
k l n : Q U mänt5:{5aiepijap0: K u n «nenin
saunaan ja - vetelhi; saippuaa ihooni
tuoksui kpka s a ^ -Js^ ikokcträijä män
nyUÄrfalyan,,3^uinjOllsl pantavan k u u -
m^9, kesäpäivänä ^istimut Jollakih
ml^nt}-ai$9n laella'j;a'ihaii^teUut män-nyntuoksua,:
Ja kuohui hyvin Ja »llfca
lähth,vann»stt4 nyt; i 8 l ole vielä
mitään jos t^däönvselvää. saippuaa
mvtta lgun.>p9perl^htaassÄ mihi-anl-nulle
vakuutettiin) oh Jo tehty kaikki
puupta paperiksi jta lopuksi jää pieniä
puun siruja eli tikkuja nUn' eikös
kohravieköön tehdkkin niistä vielä s i tä
kuuluisaa tikku vihjaa, *
Siis kerma, pohjalla J a viimeiseksi.
Kyllä Suomen herratj ovat viisaita
aivan k u n ne ovat miiissakhi maissa.
Mitään, el mene hukkaan tämän tekniikan
aikakaudella, Kun^ tikkuviinaa
juottaa työläisille on sitä hyvä
hallita; sillä palikkansa pitää se ennen
vanhaan sanottu totuus, että "juoppo-mies
on huono luöJTkataistelija".'^ Niin;
se varmasti on, puhumattakaan^ siitä^
mitä viina tekee j a aikaan saa kurjuutta
työläisiperhelssä, jassa muur
t ^ k i n on niukat tulot, j a niistä vielä
perheenpäa helttaa osan Baohuk-sen
alttarille.
Olisi syytä meilläkään täällä Cana-dassa-
tehdä Jotakin Juoppouspaheen
lopfettamiseksl j a hillitse.-niseksi.: sillä
Jokahien päivä näyttää luisuttavan
meidän Ihmisemme aina suurempaan
kurjuuteen Joka on koko kansakunnan
siveellinen häviö. Puheet ja päätös-laiiselmat
Jossakin kokouk.sessa ci- p a l jon
auta ellei todella tahdota tehdä
Jotakin ratkaisevaa eikä: sanota porvarien
tavoin, etta se on yhteiskunnallinen
vika,
;- Tietysti se on yhteiskunnallinen,vika.
Kuka hallitsee Ja. luo yhteiskunnan
ellei kansa. Viinalla on viety
voittoon monet' asiat joita porvari ei
olisi muuten voittanut edi^seen. Ellei
työväestö, kansan suurin enemmistö
pystyy tekemään Ja hallitsemaan y h -
telsktmnallisia asioita vlina-asiolssa-kW?*:
hlhi sillä ei ole tulevaisuutta
silnä-mlelessä kun tulisi olla. Lisään-;
tyvät hotelht ja cooktallbaarit ovat
niitä paikkoja. Joiden avulla .porvarista
pystyy puuduttamaan ; a velto^-
tMtjtpmaaa nuorison Jav koko dansan
Ja. • vetää miljoonia kassaholvelhinsa,
Joista se el anna edes osaa raiCtius-työl^
n kuten'Vakuutetaan Suomen af-kohoöiitrustin
telcevän.
Olympiatuli tnerltkitiä
maailman jiiionsoti
rauhantahdosta
i IlelsInkL—/Äskettäin T u k h o l m a l^
koolla ; ollut pohjoismainen rauhan:
konferenssi antoi Pohjolan maiden
urheiUJolUe seuraavan vetoomuksen:
I^ohJbismäinen' rauhankönferehssl
toteaa, että sodan vaara- ulikaii myös
urheilijain suurta hiaailnuinjuhlaai o .
lymplakisoja; iSen vuoksi konferenssi
Iceholttaa kalkkia urheilijoita ryhty.
'mäAn kamppailuun rauhan/puolesta.
UrheUUat!
•Urheilu- ruutriilhnkulttuuri, on Jo
luonteeltaan rauhanomaista. Kisailu
urheilullisesta paremmuudesta voi^
daan suorittaa vain rauhan asein.
Kohtaamiset, kahsaUivaiisille. kilpa.
kentllia>4uQvat,yfitfi,vyyssuhtf»itai murtavat
ennjikkoluulojenraja^altoja.
VaUnistaUtu^nrie ^jjyt kohtaamaan
toisenne Oslon ^^talvikisojen Ja
Helsingin;, kesäkisojen fiuorituspalkoU-la.
tolmijcaa tunnuksen: Olympialaisista
Suuret Rauhaniuhlati puolesta.
Palakoon olympiatuli merkkinä
maailman nuorison rauhantahdosta t
Palakoon se merkkinä kahsojenystä».
vyydestd ja veljeydestäf ^
(maalto)an«mfity»>.*M5 ^öftikojrajägit^
'Korkeushypsity: e^VmsmiiariSta»'
htm .t,<;y;f-^j.-'an, . t
^Torstaina; jpulu^uun13p.'-^Thua'S^ay/
Neuvostourheilijain
viime kesän satoa . ,^
Moskova. —»ttSavjetddj Sport- on
äskettäin Julkaissut' tUlnpäfi^kssn
ceuvostourheliijain vUme^ kesämalka-r
a saavuttami&ta parhaista tuloksista.
Ne osoittavat Neuvostoliiton mies .ur»
heilUaln saavuttaneen yhdien .'uuden
snaailsnan ennätyksen. 2 Euroopan e n -
rJltystö. J a 9 N-lllton ennätystä. Naiset
ovat tehneet 2 maailman ennätfstä J a
? NeuvqstoliitQn eimuätystä, > , ' <
: Seuraa^ssa Joitakin parhaita saa-
\'utuksia.
100 m t - y , Suharev 105 (N-lliton Ja
Euroopan ennätys). ^ . , \^
200 m : V . Suhaircn/ 21,2 (W-liltoh
ennätys).
400 m: J . Utujov 483 <NL:n ennätys),
KomajfoV 48,7.
, 800 m : P.^Tsevgun 1.51,4.
1.500 m: E . Veottyusme 3.51,6. D .
PJataikln 3.52,4. ! .
5,000 m : N . Pcpov 14303 (NLrn ennätys),-
V. Kazantsov-1434.0.
10.000 m: V> Kazantsev 30313. Se-,
racnov 30.23,6. N . Popov 3037.6.
110 m aidat: E. BulanssEk 14,3, T .
Lunev 14,5.,
400 m aidat: J . Litujev 51,7 ( N L :n
SAAD^AKSENNE TAATTUJA
TODELLISESTI
ALENNETUILLA
HINNOILLA
käykää' f^eOecUoda/
Meillä on ihastutteva valikoima hattuja;
kaulapuuhkia ja käsipuuhkia JOULU-LAHJOITUSTA
varten! ^ .
UNITED Fur Company
(SUDBURY) LIMltED
2S E LM STREET EAST SUDBUBY
Tietysti, minä matkustaja
Gi^yhoiindilla taas' t ^ ä
jouluna! . * f *
lilinä . maHrastan^ ysiäv^llisiNtä i
maikal9fverieii kanssa' ^tfoHl^
nen on llolnen« kobielias GteY* \
houndin aluri'myoo; TvXkBMl
mukaan. Uolseeii Joukkoon."^
suDBVRYSTA maXAux PXlNji
Ollawaan : ...„$
MonlrealUn 10.70
Torontoon 9.30
Pembrokeen ^
Gravenhurstifn
10% säästö edestakaisissa
lipuissa^ 4'2 .,
GREYHOUVbiN AdEMXi
Sudbury, Ontario
Enemmän tikkuviinaa
. Tässä eräänä päivänä sattui käteeni
vanhan kotimaan- sanomalehti.
Jossa huomiotani herätti kiistely rait-tiuskysymyksesta
Ja siitä suuresta pa-.
heesta, kuinka Suomen.kansa juo p a l jon
alkohoolipitoisia 'juomia. Rikkaammat
ja parempiosaiset .Juovat
samppanjaa j a muita lökareita vaan
köyhä kansa huonompi Juomia aina
tikkuviinaan asti, joka kuulema .ei
olekaan huonoa kutdn; -eräs asiaa
tunteva henkilö allekirjoittaneelle vakuutti,
kuultuaan asian todenperäi-»
syj-den eräältä juuri Sucmesta saapuneelta
henkilöltä. • , r i ' . :
Järjestyneen tyovaenot^elmaan on
kuulunut . taistelu väkijuomapahetta
vastaan ensimmäisena kysymyksenä.
kun puhuttiin valistus- Ja kulttuurityöstä
työväestön keskuudessa. K u n
järjestystyön perustana, pitäisi ollä
vähentynyt alkoholinkäyttö Ja muu
valistus monien vuosikymmenien työn
tuloksena, n i i n tilastot osoittavat tykkänään
päinvastaista. Nyt kuulema
tarjoillaan. työväentaloissa olutta Ja
muita kaatavia Juomia, ennen taisteltiin
siltä, että meidän työväentalomme
ovat todella valistuneen työväen
vallsluspaUckoJa. Näinkö on
menty eteenpäin? Edellä mainitussa
suomen lehdessä käytiin väittelyä sii>
tä, kun eräs vanhempi koko elämänsä
raittiustyön kannalla ollut toveri vastusti
ettei saisi maalaiskyliin Ja suurempiin
yhdyskuntiin Järjestää valtion
kustantamia väkijuomakauppoja,
koska tällainen toimenpide syystä
kyllä olisi ankara isku koko Suomen'
kansalle, työtätekevälle kansalle eri-
. koisesti, silla, silloinhan olisi maalais- ,
{nuorisolla oikein Järjestetty paikka
j mihin voisivat mennä ottamaan mies
tä väkevämpää. On selvää, että se
Johtaisi nuorison moraalittomuuden
tielle Ja siihen kurjuuteen johon a l koholi
vain'voi Ihmisen viedä. Tätiä
toimenpidettä eräs toinen, Joka myösk
i n kuuluu työväenluokan etupääh
miehiin, puolustaa sillä, että k im v a l tion
anniskelut tulisi vapaaksi niin
silloin häviäisi pontikka Ja salakauppa
Joka nyt kuulemma rehoittaa suurena
paheena, .
KummaUineil väittämä. Suo täällä
vetelä siellä. !Mikä hauskinta tässä
raittiusjutussa on se, että kun Suomen
valtion viinakauppa Alko tekee
vuosittain; miiiooitAd -maMtola, tnyy'
mällä viinaa-kansalle'hiin:se tänäkin
vuonna^jiahjolttaa. samoista varoista
sosiaaliministeriön v^ityksellä 400
miljoonaa markkaa voittoja. Joista
LIBERAALIT Von^IVAT
PäämlnlBteri Joseph 8manwoodin
Johtaman UberaaUpaoIoeen Ilmoitetaan
voittoneen ,jnarrask. 26 pnä pidetyissä
NewfonndhiDdiii:: Taaleliss.
Vlr. 8mällwood sanoi vaaUen tolok-sen
antaneen hänelle Taltaodet toimia
edelleenkin maakmman pikaisen
(eollistamlsen edfatämlsdtlL Edelli-seMä
lalnlaatljakomiam^ flii Uberaa-'
lelliä 22 palkkaa i » muina 6.
m.
varsinaiset raittiusjärjestöt ovat saaneet
käyttöönsä suurimman osan. Sehän
onkin mukavaa kun ensin puliveivaa
Ja -Juottaa kahsan Juovuksiin
n i i n sitten aivan kuin ahdistavan
huonon omantunnon vuoksi antaa t a kaisin
voittovaroista miljoonia maric-koja
raittiustyötä varten. Raittiustyötä
olisi tehtävä varauksitta eUcä
sotkettava asiaa sillä, että koetetaan
Järjestää viinakauppoja Ja samalla
bengenvedoUfl. puhutaan raittiudesta
„..:0^s$y.
SUURI
i i
VValkem
KAIKISSA TAKEISSA
SÄÄMISKÄ- JA^ VÄLlVUÖRi
UUSIMMAT MUODIT
• UUSIMMAT VÄRIT .
' ti U\
, , li
MAINIO
-Maf^.
M""
Tavallisesti 49.95
MVYDMN
NYT
Tavallisesti 59.95
MYYDÄÄN .
NYT
. .-,.-...-1 M
.|
'Mi
t
i i »
...mm
» l i » .
57 Elm St. E.
LADIESr WEAR
Regentin vier. ^
i
8..'
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 13, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1951-12-13 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus511213 |
Description
| Title | 1951-12-13-05 |
| OCR text |
lä-Korean a.
lan sissijouk
myönnettiin
innossa^ jossa
•käylien jär.
RihoamisekfiL
»ieitä, että j »
täisiin vapaa
irienemmifiu
mokraattiseo
«taSyngman
1.
5-
k. 22 pnäpl.
ssa tappiolle
"aylor on va:
•availe vaali,
että vaaleis.
i n juoksevan
tetään kulje,
äänestämisti
majuri Alex
miskamingin
tutkimaan a.
Jhdokas tuli
s n enemmij.
nähden ou,
in osakkaa
i^at, on asiaa
irten poliisi.
lEITA
'htarlo
Iän
NY
)xil8rio
liiliiiliuii;
• *
rD:n i
kut-nuis-leille
ciltan .s
LA
i N T A . :
rthur
pma
issa
1 p:na
n
S
; ^pubaireiiiiiista Canadan
piihirelieii keskuudessa
iuaont, Mia. — E l k Island TJatJonal
"Parkissa oleilen 1,624 puhvelin kes.
. jBUdessa on ryhdytty suorittamaan
jpuharvennusta- Noin 600 eläintä
! J a e l l a a n tapettavan koska kaikille
e:äimUIe ei ole riittävästi ravintoa
tansallispujston alueella. Piakkoin
03 m a a n suurimmassa kaupungeissa
j n y y t ä v ä n ä puhvelinhhaa. mutta sen
^ t a pidetään naudanlihantasallo.
Eiding Mountain National Parkissa
sijaitsevan Ituiman keskuudessa suo-jit
«ttiin äskettäin samallainen apu-jiarvennus:*,
Siellä.oU 87 eläintä, joista
Yi inuJtettiin lihaksi,
Port Arthur.'-*- Viime maanantaina
täällä toimitetuissa, kunnallisvaaleissa.
C h a r l e s Cox valittiin niukalla äänten
enentmistöllä Port Arthurin por-j
n e s t a r i i s i .
COX sai 4^47 j a Fred O. Robinson
4.438 ä ä n t ä . Charles , Cox oli Port
Arthurin pormestarina v:sta ,1934
v;teen 1948. i ^
mmi
Yhdysvaltain^ aseistamlssoppa.
dollareita?"
"Olemme melko kuumassa vedessä- Toisittdco lnovttttaa;ii|eUIe joltakin
Neavostoliiton kansintalouiteii
suunnitelma tulee ylitetyksi
I sopivia
ipienitietosanakirja
y Kaksi osaa nahkaselkäkansissa
H Ensimmäinen osa:: 760 sivua. 1,273>J5
y^tekstikuvaa; 169 syväpainokuvaa, 3«
Kvärikuvaliitettä. 4 monivärikarttaa.g
§17 karttaa. ^
i? Toinen osa: 824 sivua, 1,669 t e k s -i
Stikuvaa, 243 syväpainokuvaa, 8 -
Svärikuvaliitettä, 2\ karttaa.
S Kokonaan uusittu laitos,
s (Toiset kaksi osaa ilmestyy ,
S myöhemmin) _ .M
\ Molemmat osat; yhteensä ^ $19.00 ^%
§JOHN GALSWORTHY: g
b;Herraskartano 0
^283 sivua — Hinta sid. $2.00^
-•^ Hienostunut romaani itseensä-5
su 1 k e u t u neesta englantilaisesta^
maalaisylimystöstä vanhassa her-g
raskartancssa.. g
G D Y D E MAUPASSANT: ; Ä
fnimissydän - ^ :J
|3Ö4'sivua -rr : Hinta .sid.$2.o6g
1 Suuren mestarin syvää ja tai-«
jteellista rakkaudian analyysiä. ^ g
S M I C B L Y T T K E N S : , g
"udet tähdet isyttsrvät" |
I. osa 277 sivua •• n osa 248 sivuaÄ
Molenimat osat sid. $5.50 g
Tämä kaksiosainen menestys ;ro-€
:maani kertoo Tollmarirsuvim jän-g
liittävistä vaiheista; 1830-luvung
loisteliaassa Tukholmassa Ja senÄ
lenkilöt ovat tuttuja jö aikaisem-j
lista suosituista teoksilta "Ohnehi
temppelf ja "Kaipuun sihlnenlj
•ALEKSIS K I V I
'Valitut teokset ;
' (Kolmas painos) : : §
JValitut teokset j a elämäkerta. S i - g
(sältää teokset: Nummisuutarit.^
"Kihlaus. Runoehnia, Yö j a päivä.g
Lea jä Seitsemän ;velje5tä. Kuvi-Ä
;tettu.•••'.:•>•
550 sivua — Hinta sid. $3.25g
• . ... ' : : " " ' .•..' • • •
A. J . G R Ö N I N :
Joutsenten talo
1307 sivua . , —; 'Hiritä sid. $2.00;
I Romantiikkaa jä elämänviisautta^
sisältävä rakkaustarina Kanariang
' s a a r i l t a . . , : v.; ^®
Tilatkaa osoitteella:
aus PnhUslmgi
Box 69 Sudbury. Ont.|
' Kirj. Jakov Usherenko
Kuluvalle vuoden^ on ollut kuv^aa-vaa
Neuvostohiton talouden j a k u l t tuurin
edelleen . kasvu, sosialistisen
maan kansallisrikkauden kohoaminen.
Neuvo-stohiton kansallistulot kasvavat
tana vuonna 12 prosentilla. Herkeämättä
kohoaa Neuvostohiton työtätekevien
ameellmen hyvmvointi ja
kulttuuritaso.
Työtätekevien edustajam Moskovan
neuvoston juhlaistunnossa Lokakuun
Suuren sosialistisen vallankumouksen
34-vuotispäivän kunniaksi
marraskuun 6 päivänä Neuvostoliiton
Ministerineuvoston Varapuheenjohtaja
Lavrenti Berija sanoi:,;
. "Taloudellisen rakennustyön tulök-*
set kuluvan vuoden kymmeneltä kuukaudelta
osoittavat, etta vuoden 1951
kansantaloussuunnitehna tulee täytetyksi
ja yhtetyksi. Viime vuoteen
verraten teollisuuden tuotemäärä Icas-vaa
enemmällä kum S prosentilla ja
ylittaa sodanedellisen. vuoden 1940'
tuotantotason kaksmkertaisesti.''
Vuoden 1951 kansantaloussuunnitel-ma
edell}'tti siviilituotannon suunnattomat
mittasuhteet, vieläpä Neu-vostohitossakm
ennen tuntemattoman
perusrakennustoiden laaluuden ja
kansantalouden kailöcfen alojen käs-vun._
Kansantalouden rahoittamiseen
on 'Neuvostoliiton vfiltionbudjetistä"
myönnetty tänä vuopna 18,5 m i l j a r dia
ruplaa, eli paljon enemmän -kuhx
kaikkina muina aikaisempina vuosina.
• Neuvostoliiton Ministerineuvoston
Tilastollinen keskushallinto julkaisee
joka vuosineljännes tiedot kansantalouden
kehityksen tuloksista kuluneelta
vuosineljännekseltä. Jo tämän
vuoden ensimmäisellä neljänneksella
teoUisuiIs täytti suunnitelmansa
j a valmisti paljon tuotteita y l i
suunnitehnankm. 'Ensimmäisen neljänneksen
suunnitelman teollisuus
tayttr!loa,4 prosentilla >ja toisen neljänneksen
suunnitelman 104 prosentilla.
Tarvittaneeko viitata yleisesti tunnettuun
tosiasiaan, etta tuotemäärän
jokainen kasvuprosentti nousee Neuvostoliitossa
moneen miljardiin ruplaan.
Kolmannen neljänneksen
suunnitelman - Neuvostoliiton teollisuus
täytti myöhin loistavasti — 103
prosentilla j a valmisti paljon enemmän
tuotteita kuin suunnitelma edellytti.
-
Suuri sijansa Neuvostoliiton taloudellisessa
elämässä on maailman suu-rmuniUa
voimalaitoksilla, joita rakennetaan
Volgalle, Donille, Dneprille ja
Amu-Darjalle. Kaikilla näillä rakennuksilla
ylitetään vuodeksi 1951 h a l -
litulcsen vahvistama suunnitelma. T u -
5HUR-GAINm . KASYATTAJ i ^
JA KASVATUSMENETTELY
TAKAA TEILLE VOITTOJA
TILATKAA VÄLITTÄJÄLTÄNNE T A I SUORAAN MEILTÄ
ALPHONSE E. CHARETTE & SONS
• JAUHOJA ' O JYVIÄ • HEHUJA
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN
186 Louis Si. - Puh. 3-0531 Sudbury
levana vuonna avataan Ä liikenteelle
Volgan-Donin kanava^"
Talouden kehityksen suuntaaminen
yhteen päämäärän ts^aa Neuvostdr
hitolle raskaan. kevyen «Ja ravinto-aineteollisuuden
sekä^' maatalouden^
kaupan ja hlkenteen herkeämättömän
kasvun. -Tana vuonna Neuvostoliitossa
on kasvanut huomattavasti: myöskin
mustien metallien, kfvihiilen, naftan,
konerakennusteollisuuden tuotteiden
sekä kulutustarvikkeiden tuotanto
— sanalla sanoen, koko teollisuuden
tuotanto.
Esimerkilcsi: mustassa metallurgiassa
saadaan tänä vuonna yksistään
harklcoraudan tuotannon lisäkasvusta
2, miljoonaa tonnia, loraksen tuotannon
lisäkasvusta noin 4 miljoonaa
tonnia j a valssiraudan' tuotannon l i säkasvusta
3 miljoonaa toimia.. Nea-voötolutossa
tuotetaan nyt terästä
miltei yhtä paljon kuin Englannissa,
Ranskassa, Belgiassa j a Ruotsissa y h teensä.
Monen ^ viimeksi kulimeen
vuoden aikana kivihiilen tuotanto on
kasvanut Neuvostoliitossa keskimäär
i n 24 miljoonalla tonnilla vuodessa
ja naftan tuotanto on kasvanut vuosittain
4,5 miljoonalla tonnilla.
Sosialistinen maatalous on ottanut
aimo askeleen eteenpäin. • Neuvostohiton
lehdissä on julkaistu paljon
Neuvostoliiton tasavaltojen; alueiden
ja aluepiirien- sähkösanomia Neuvos--
tohiton Ministerineuvoston Puheenjohtajalle
J . V . Stalhulle, joissa alueet,
aluepiirit ja tasavallat tiedoitta-vat
suunnitelmiensa täyttämisestä etonen-
määräaikaa viljan Ja muiden
ma ataloustuotteiden - luovutuksessa
valtiolle, sadoiikorjuun menestyksellisestä
kulusta J a . neuvostotalonpol-kaiston
tulojen kasvusta.
F^imerkiksi lUkrahia on mjrynyt tänä
vuonna valtiolle tärkeintä ruokaviljaa
— vehnää 90,85 miljoonaa puu-taa
enemmän kuin -viime vuonna.
Ukrainan kollektiivitaloudet ovat saaneet
el vain hyväif viljasadon,, vaari
myöskin hyvän teoUisuuskasvien saldon.
Sokerijuurikasta ne ovat vieneet;
sokeritehtaille 35,i miljoonaa;
sentneria enemmän kuin viime vuonna
ja puuvillaa ovat myyneet valtiolle
120,000 toimia enemmän kuin .viime
vuonna. ^
Monen vlimeSsl kuluneen vuoden!
aikana Neuvostoliitossa . on viljasato
oUut Joka' vuosi y l i 7 miljardia puutaa.
Neuvostoliiton ' talonpoikaisto saa
myöskin runsaasti sellaisia tärkeitä
teollisuuskasveja kuin puuvilla Ja so-kerijuuriluis.
^Suuria tuloksia on saavutettu
karjataloudessa. Tuhannet
koUektiivitaloudet ovat täyttäneet e n nen
määräaikaa vuosille 1949—1931
vahvistetun suunnitelman karjatalouden
kehittämisessä.
Sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä
synnyttää työtätekevissä suurta' t a loudellista
aktiivisuutta, avaa laajat
mahdollisuudet työtätekevien Joukkojen
luovalle aloitekyvylle, sillä työtätekevät
tietävät; että he tekevät t}'ötä
itseään, omaa valtiotaan varten. Työ-tätekevlen
aktiivisuus tulee Neuvostoliitossa
ilihi ennen kaikkea työväenluokan
Ja talonpoikaiston laajassa sosialistisessa
kilpailussa, mikä takaa
teollisuuden Ja amatalouden nopean;
nousun Ja kansantaloussuunnltelmien
täyttämisen Ja ylittämisen.
Tänä vuonna on Neuvostoliiton t a lous
noussut erikoisen nopeasti. Teollisuuden
tuotemäärä' > kasvaa tämän
vuoden kuluessa y l i 15 prosentilla.
'Ratkaisevana tekiiänä- Neuvostoliiton
kansantajotjden Jcasvus^a on se.
että Neuvostoliiton t;^ kansantalouden
kehitys palvelee rai^anomaisia. tarkoituksia..
; iNeuvostolilton. Scansanta-louden
^ kehityksen luonteenonlaisena
piirteenä on slvliliteoUisuuden laajentaminen,
maailihan suurimpien voimalaitosten
j a -kanavien rakentaminen,
valtion' herkeämätön huolenpito
kansan hyvinvoinln kasvusta.
Jumiiau'keskutui(»>su.,' £1 tällä mvl-ningim
.Suisnessa 'eikä TOf^, taälfo
pS&stä «teenpjiin. ' ' ^.
Suomen kansa on «niniten kätevä
kansa, se on oppinut puusta tekemään
vaikka mitä. ' Meillä täällä
Canadossa'' menee suurin prosentti
puusta hukkaani se^jätetäHn' suurimmalta
osaltaan mätänemään maahan.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-12-13-05
