Vapaus, July 23, 1928

              BimZ Maanantaina, heinäki 23 p;nä—Mon;, Jnly 23
V A P A U S tjitUmSm aimo* tZaMJcnatmia. f l i i i Ku
r r m . Osurio, llailckisa. ptitu «tssasui. i*. a X i r i t t r i a l j i f c l i f l U i i il
A- VAARA. B. A.
, T O I M I T T A J A Tt
TESHVSZH. H. SOIA.
«t FoM OfDca DcpaztBaat, Otuva, M aaeoad CUM mtttct.
VAPAUS (libcrty)
Tb» ooJr «s*» ot Flimiu Wot]m ia Cuada. Poklu&cd dailf <t Ssilbarr^ Oattzio.
ILUOTOSBINNAT VAEABOESSA:
HrinailmntnHrt «140 IECTU. $2JOO käkii Utua. — AvioUittoosacsailaotsksct SOc ><^tftt»OTM. '—•
MaarautoUmeioiMt SOc kcrU. tl-00 S lunta. — STaxjtaMmtiiSkiit tXM kcitt. fXM 3 k m « . —
AiiMnUmotalcMt «TOO kcru. $30)0 fcjJui k a t u . — KUUMUaJoflduct UJOO k m i KaokBaaOaMtsk-
« t «tSOi kot*. SOc. UOoukOT kiitothm»wlt« (ai caiMOTänriO. — Hi1tttaintlwlot rMuOoMakaet
MAVltcfta. « IM k o lM k n t u . — TiSjäSulBottalles Ja OtaMUaaccattaorica oo. vatdittaaaM. Uhtutan
JiaaraAiata atakllaea. — Ttlaakiia, {oia «i aasiaa ztlu. «i taite likanimiia. palMl aairttftaataa. jmlla
TOACSHDiNATj.
1 ««.SO. 6 kk. «ZJa. S kk. «1.75 Ja 1 kk. «IJDO. — TkdranltoOu» Ja SMacaa adtl • i n i rr
•aBäiiTTTu 1 ric «640. C kk. «3J0. S kk.. «2.00 Ja 1 kk. «IJO.
Lebtcca alotnt Umotokaet pitäi oUa koattoriua kallo 4 ip. ilraeAraild^irla edeUiMsi arkSpiitlni.
Vapaamaa udautaai Ubatty BalUiac. S3 Lo«s« Suaat. Pahalia <36V.
Vav«a4aa kMmofIt Ubcnr BoiUiai. » Lofaa St. Pakalla U U . PoaUaaoMt Boa 69, fluAtarr.
Caaaral a^rotuhac tataa TCe. pat iack. Utalaaai ckaisa far aiacte laaattiaa TSa.
I» ma bcat «a«attI4B« Badiaai aaooc tta Fiaai«b Paepb ia Caaada.
Tb« Vapaaa
}«• atta atOloJa tahanw aaa «anaaMa iimtlaeaa kioaaaaaaaa, kirjottakaa «adaUaaa lUkkaaakaiaJaa
Kiaalläl I. V. KANNASTO. liikkaaakaltaia.
Konservatiivit satulassa B. C:ssa
Viime keskiviikkona toimitettiin
British Columbiassa lainlaatijakun-nan
vaalit. Vaaleissa kärsi maakim-nan
nykyinen hallituspuolue, libe-raalinen
puolue, joka on istunut
vallansatulassa tasaii kaksitoista
vuotta, musertavan tappion. Tämän
tappion yhtenä syynä pidetään Pa­cific
Great Eeastern-rautatietä, mikä
on ollut maakuntahallituksen vas­tuksina
jo vuosikausia, aiheuttaen
monien miljoonien dollarien tap­pion'
hallitukselle. Konservatiivit | J
vaalipropagiandassaan pyhästi lupa­sivat,
että he (valtaan päästyään tu­levat
yhdistämään tämän miltei tar­peettoman
rautatien Canadan kan­salliseen
rautatiesysteemiin ja siten
auttamaan niitä rahakuninkaita, jot-
Ica ovat rahojaan sijottaneet Pacific
Great Eastern-rautatiehen, saamaan
sijotuksensa varmemmalle pohjalle.:
On syytä olettaa, että tämä lupaus
tullaan täyttämään, siliä konserva­tiivisen
puolueen varsinaiset johta­jat
lienevät juuri näitä sijotusmiehiä^
British Columbia on nyt sii& täy­dellisesti
konservatiivien hallitsema.
Tähän asti se on ollut sitä vain puo­littain.
Niistä neljästätoista edusta­jasta,
jotka British Columbiasta va­litaan
Hittoparlamenttiiii; on näet
sen rahastoon; että uuden hallituk
sen suhtautuminen itämaalaiskysy
mykseen, minkä perusteella vanhoil­linen
tyoväenaines aiheutti repeä
män työväen yhteisen rintaman ko­neistossa
juuri näiden maakuntavaa
lien aattona, tulisi olemaan sen edis-toiset
konservatiiveja. Tämä eri hai
linnollisten elimien — maakunnan
lainlaatijakunnan ja liittopadamen*
tin edustajapaikkain—- miehittämi­nen
samain valitsijain toimesta yh­dessä
tapauksensa r konservatiiveilla
ja toisessa liberaaleilla» osottaa
omalla tavallaan sitä, että näiden
porvarillisten puolueiden eroavai-
Buusi mikäli ^itä on lainkaan ole­massa,
ei ole kovin syvällist» laatua.
Työläisillä ei .ple näin ollen syytä
otdcsua, että konservatiivien taholta
tultaisiin toimeenpanemaan muutok­sia
esim. hallituksen kontrolloimaan
väkijuomain myyntiin, mikä otettiin
käytäntöön liberaalieh hallituskau­den
aikana jätteistä on kertynyt mil­joonia
vuosittain maakuntahalNtuk-tysmielisempää
kuin mitä entisen­kään
hallituksen on ollut; tai etta
konservatiivit pyrkisivät tulkitse­maan
minimipalkka- yan. työväen
turvaamiseksi laadittuja lakeja ke­nenkään
muiden kuin teollisuusher-rain
etujen mukaan, siis aivan sama­ten
kuin mita liberaalitkin ovat teh­neet.
Työväenluokan kannalta katsoen
on siis aivan yhdentekevää kum?
matko, liberaalit vaiko konservatii­vit^
ovat sen tai tämän maakunnan
hallitusohjaksissa. Kummatkin näis­tä
näet ajavat omistavan luohan etu­japa
vastustavat raätajakansan luok­kaetuja.
Vasta sitten, kun työläiset
B. C:ssakin ovat siksi valveutuneita^
että he käsittävät kahden nykyisen
vallitsevan, porvarispuolueen yhtä­läisyyden
työväestön sortajana, tu­levat
he valitsemaan omia miehiään
maakunnan lainleiatijakuntaan. Mut­ta
luokkatietoiset työläiset, eivät tule
valitsemaan tyoväeniniehiä lainlaa
vain yksi ollut liberaalinen ja kaikki [lijakunlaan siiliä ymmärryksessä, ef-tä
, pelkillä lainlaadinnallisilla m^
todeilla ja reformeilla saatettaisiin,
työläisten asemaa korjata, vaan että
heidän ; edustajansa lainlaatijdcun-nassa
saattavat tarkoin seurata ^ por­varien
edustajain ' ja
osottaa lakkojen y.m. työsi?l^:aukr
sien^ aikana, minkä luokali 'asiaa
ajavat libexaÄliset ja konsörvaliiyi-set
edustajat. Siitä sP^flcÄltai^^e^
näissä vaaleissa British Columbian
työväestö sai valituksi vkJir yliideh
edustaj an l^hlaatij a^untäah, lanlceaa
edesvastuu suuressa ,mää^^^^ it­senäisen
työväenpuolueen aineksille,
jotka, Jcutien ylempänä jo mainittiin,
saivat hajaannuksen aikaan Cana­dan
työväenpuplueen Britisk Colum­bian
jaostossa juuri vaaiien^ftS^onä.
Montreal Gazette ylirtäa
* Brittiläisen ittiperlalismin aseen­kantajalle,
Toisen kansainvälisen
Johtajalle, entiselle Britannian työ-väenhallituksen
{^ämiehelle, Ram­say
MacDonaldille, joka kohdak-koin
saapuu vierailulle : Canadaan^
ovat useat canadalaiset kapitalistiset
lehdet, niiden mukana patavanhoil-linen
Montreal •Gazette, virittäneet
ylistyslauluja. Niinpä esim. viime
tiistain Montreal Gazette lausuu toi-mituspalstöillaan:
"Mihin hyvään
MacDonald meneekään Canadassa,
tulee Canadan kansa kaikkialla pi­tämään
etuoikeutenaan lausua hänet
sydämellisesti tervetulleeksi ja har­taasti
toivomaan, että hän vierai­lunsa
aikana, levon ja huvituksen
ohella, tulisi tervehtymään, jota var­ten
hän tänne saapuu."
Kun Montreal Gazette, joka on
kaikkein taantumuksellisin ja pahin
työläisiä syöpä sanomalehti Cana­dassa,
lausuu MacDonaldin terve­tulleeksi,
niin tämän maan työläiset
varsin hyvin tietävät, että tuo lehti
tdcee sen siksi, koska se tietää Ram-,
sayn olevan yleensä kapitalismin us<
kollisen palvelijan ja erikoisesti
Britannian valtakimnan kapitalis-
. tien.-.^ ^ . .
Todistaakseen liddjoilleen Mac-
Donaldin luotettavaisuuden, lainaa
Montreal Gazette MacDonaldin
erästä lausuntoa, missä tämä selos­taa
puolueensa, Britannian työväen­puolueen,
suhdetta kommunisteihin.
Tämä selostus kuuluu: ; "Näiden
{kommunistien ja sosialidemokraat­tien)
välinen sopimus ei ole mah­dollista,-
lausuu MacDonald erääs­sä
julkaistussa kirjotoksessaan. "He
omaaviat täydelleen erilaisen
tiseia perinnön. Meidän perintöm-pie
on ^..kansanvaltainen; heidän itse­valtainen.
Meidiän toimintametodim­me
perusUiu .yleisen mielipiteen
muuntamiseen järjen, omantunnon
ja mielikuvituksen vaacutuksen avul­la;
heidän sitävastoin yksilön tah­don
lujittamiseen, ja terävöiltämi-seeh
opinkappalten avulla, eteen
sattuvain esteiden muriamisella ja
diktatoorisen vallan ylläpidolla."
. Puhuessaan MacDonaldin osuu­desta
Britannian työväenpuolueeseen,
pyörahyttää Montreal Gazette esiin
seuraavanlaisen helinen:
"Her^a MacDonald näyttää ole­van
ainoa mies, joka pystyy johta­maan
sen toimintaa. Kukkein va­kavimmat
vastoinkäymiset, joita hän
No. 154 — 192»
tulleeksi, niin siihen tervehdyl^eeri
eivät Canadan työläiset voi ybtyä.
Me työläiset tulemme tervehtiinään
tätä "työväenmiehen'* naamarin alla
kulkevaa ^pperialistia Intian, Kii­nan
kuin myös' kotimaansa' työtäte­kevän
väestön murhaajana, rankair
sijana ja pettäjänä.
Suomen nosket porvarien apureina
Esitämme alla jnuytamia Suomen
fascistilehtien ylbtäviä lausuntoja
sosialidemokraateista heidän avim-annostaan
viimeisten työläisvainojen
jiikana. Lausunnot puhuvat kyllin
selvää'kieltä sos.-dem. pomojen ja
ohranan yhteistyöstä. Eräs rauma­lainen
fascistilehti kirjottää seuraa­vasti:
/'Komnumistipidätysten suhteen
on mielihyvällä huomattava, että so­sialidemokraattienkin
kesken ylei­sesti
asetutaan viranomaisten (lue:
ohranan) kannalle. Tosin sosialide­mokraattisessa
lehdistössä esiintyy
myöskin epäilevää arvostelua, mut­ta
sillä taholla on asema vaikea sen
vuoksi, että nyt loppuun saatetut
vangitsemiset alolti sosialistihalli­t
u s . . . " Ja sitten lehti jatkaa:
"Niinikään näkyy, että sell^nen sa­na
kuin ohrana, on hävinnyt sosia­lidemokraattisesta
sanomalehi^istös-tä,
niin kiihkeästi ja vihamielisesti
kuin sitä vielä käytettiinkin toista
vuotia sitten sosialistihallituksen as­tuessa
ohjaksiin. Hallitus kasvatti
sosialidemokraatteja ainakin niin
paljon, että he nyt ymmärtävät sel­laisenkin
maanpuolustuksen merki­tyksen.^.!."
"Vaasa", tunnettu fascistilehti,
kirjottaa seuraavaa:
"Kun pidätettyjen joukossa
ammattijärjestön sihteeri
on
ro.m- ja
Työväen Urheiluliiton sihteeri, joi­ta
vastaan sosialistit (tarkottaa: sos.-
dem. johtajat)ovat pitkän aikaa
käyneet'kiivasta taistelua, nämä ktm
ovat muodostuneet vaikeiksi esteiksi
sosialistien p)-rkimyksille mainituil­la
aloilla, on mielellään sekä eri'
naisiin muihin seikkoihin vedoten
tultu' siihen tulokseen, että etsivä
keskuspoliisi olisi saanut arvokasta
asiantuntija-apua - sosialisteilta."
"Vaasa"-lehden lausunnosta pai
jastuu se totuus, että varsinkin Suo­men
ammattijärjestön sihteerin, to­veri
Arvo Tuomisen ja Suomen Työr
väen Urheiluliiton sihteerin, tov*
Yrjö, Enteen vangitsemisessa- ovat
olleet sos.-demit antamassa *'asian'
tuntija-apuaan", koska nämä miehet
ovat olleet heidän tiellään heidän
pyrkiessään kaappaamaan haltuun­sa
mainitut joukkojärjestöt. Paljas­tuu
siis se tosiseikka edeHeen, että
sos.-demokräattien jutut 'Srieraan
vallan hyväksi vakoilemisesta" ovat
olleet juttuja, joilla on pyritty vis­siin
päämäärään , •—: syrjäyttämään
luokkatietoiset työläiset Suomen työ­läisten
joukkojärjestöjen johdosta,
että sosialidemokraattiset herrat voi­sivat
ne alistaa porvariston astin-laudoiksL
lakko ja auto
kysymys
järjes&nis-
Pyöväen pue >lustus
jar l^uizettin i m ^ ^
on saaniil? kokea omassa puoluees­saan,
ovait johtuneet siitä, kun hän
on yaijckumatta kieltäytynyt alistu-jinastav
eräitten Moskovan kansainvä
lisen seuraajain vaikutusvaltaan, mi
kä kansainvälinen suunnittelee po­liittisen
vallan valtausta kaikkialla
missä se suinkin v o i — Canadassa-kin
kukistaalöeen- vallitsevan t»
lousjärjestelmän jä asettaakseen sen
tilalle kommunismin."
Montreal Gazette ei siis suotta
lausu MacDonaldia "tervetulledcsi
"mtiidän" maahamme, koskapa Mac-
Donald kerran tahtoo tapella **ny*
kyisen talousjärjestelmän kuki^-
mista" vastaan. Mutta Canadan työ­läiset
ajattelevat toi^lla tavalla
kuin - Montri^ Gazette. Jos Cana-dah
"kansa"^ puoluerajoihin katso­matta,
lausun - MacDonaldin ^terve•
Työväen \ puolustusliittoa. Näyttä,
käämme.että "oikeus" Joka tuomitsi
Saccon j a Vanzettin, osotti välttämät­tömäksi
rakentaa voimakkaan työ.
väen puolustusjärjestön.
OsastoiUe tullaan lähettämään Jä-senhakemuskortteja
Ja lentolehtisiä,
jaettavaksi idissä Sacco-Vanzetti-vll.
IcoUa järjestetyissä tilaisuuksissa. Nä­mä
kortit j a lentolehtiset lähetetään
osastoille elokuun alussa.
Toimintaan Italian fasolsmia vastaan
Puolustusliiton toimeenpaneva kor
mitea julkaisee lentolehtisen, jonka
nimenä tulee olemaan "Mussolinin
I t a l i a " . Lentolehtinen käsittelee elä­mää
Italiassa Mussolinin t e r r o r i h a l l i -
tuksen alaisena. Näistä läitolehtisistä,
joita lähetetään osastoille pienet näy­telähetykset,
selviää, kuinka tärkeätä
on saada se leviämään m a h d o l l i s i m ­man
laajoille joukoille. Lentolehtiset
myydään osastoille kuudesta sentistä
kappale, kun niitä tilataan s i i u r m pi
määrä.
Näitä lentolehtisiä pitäisi osasto-jemme
nt^dä ammattiybaistyksme
j a kaikille työläisten j a farmarien jär.
jestöille. Xlkää säästäkö aikaanne t ai
voimaanne leviitäessänne näitä len­tolehtisiä,
vaan levittäkää nUtä t a r -
mdlla j a n i i n laajasti k u i n mahdollista.
Bela K n n i n dämä vldikln vaanssa
'Sanomalehtien j a . uutistoimistojen
välityksellä olemme saanut tietoomme
sen. että B e l a KuniUe o n annettu l y ­hyt
vankilatuomio, oletetusta rikok­sestaan
Itävallan halutusta ^vastaan.
A s i a n l a i t a o n kuitenkin sillä tavalla,
että häntä rankaistiin v a i n "salaisen
kanssakäynnin" taUa j a että tämä
ansa Bela^ K u n i n luovuttamisesta, he
tahtovat saada hänet,käsiinsä.
Ne osastot, j o t k a eivät vielä ole p a n .
neet vastalausettaan B e l a ^ ^ u n i n luo­vuttamista
vastaan I7nkarin hirttohaL
litukselle. kehotetaan se tekemään
p i a n j a lähettämään vastalauseensa
Itävallan konsulille Montrealiin. '
Elokuun 22 pnä 1 9 ^ kaksi työväen-luoldto
miestä. Saoco j a Vanzetll kär­sivät
kuolemantuomion aatteensa
vuöksL Massachusettsin hallitus k u i ­tenkin.,
väitti, että nämä kaksi miestä
olivat ryövärieitä j a murhaajia J a sem­moisina
heidät poltettiin kuoliaaksi
sähkötuolissa. Mutta maaliman työ..
Iäiset tietävät, että Massachusettsin
valtion viranomaisten väitös ei pidä
paikkaansa j a että nämä miehet mur­h
a t t i i n Vain sentähden,:' että heidän
aatteensa el ollut 6opu8oiii.nui5sa Anle-tikiEm/
doUäxlTO&eudeil kanssa.
Tämä kaksoismurha, joka suoritet-tim
elokuun 22 pnä 1927, e l unhoitu
koskaan miaaiiman työväenluokalta.
Tämä ifiivä pidetään näiden marttyy.
r i e n muistojuhlana, muistojuhlina,
joilla kunnioitetaan heidän, Saccon ja
Vanzettin elämäntyötä.
K a i k k i a liittomme osastoja kehoite-taan
viettämään elokuun 19 j a 26 p : -
väh välinen viikko Sacco j a Vanzettin
viikkona. Pyhittäkäämme tämä viikko
työväen rpuolustusviikoksii Kannusta­koon
näiden miesten. Saccon j a V a n - meidän liittomme osastoilla j a kannat-zettin,
muisto ineitä rakentamaa» tajajärjestöillä ei ole mitään vaikeutta
Kansainvälinen työväen pncdastiisliitto
Thdysvallofsta pyyt^ Canadan
Kansninvälisen: työväenpuolustuksen
Yhdysvaltain Uitto o n kääntynyt C a ­nadan
Työväen puolustusliiton puo-leen,
pyytäen tämäir osallistiunaan
ka^ppc^uun, jota he johtavat yhdes.
sä kaivostyöläisten avustusjärjestön
kanssa Yhdysvalloissa. Tätä kamppai­l
u a käydään lakossa olevien k a i v o k o.
Iäisten avuistamiseksi Ja niiden puolus­tamiseksi
Jotka ovat sen Johdosta v a h -
gittUlna. Puolustus. Ja avustusryntäys
aloitetaan heinäkuun 22 pnä, kestäen
se 29 p:ään.
Koska täällä Canaäassa < toimU Jo
kaivostyöläisten avustuskoneisto, niin
xangsästusaika käsittää v a i n ; ajanjak.
son ennen hänen varsinaista oikeus-kuulusteluaan.
mUcä aDcaä tämän
kuun 26 päivänä,
TIUnä tuleva oikeudenistunto on s t d -
jettu yleisöltä, vain sanunalehUmie-het
j a ulkomaalaisten halltfusten.
dustaji^ saavat oUa läsiA oikenshuo.
neessa. Tässä olkeudenistimnossa on
Itävallan virandnaisilla tarkotuksena
lopullisesti ratkaista U n k a r i n viraxto^
maisten pyyntö B e l a K u n i n luovnttstr
misesta U n k a r i i n . U n k a r i n viranomai­set
eivät vielä Ole menettäneet toivo-ryhtyä
yhteislfyöhön tämän komitean
kanssa j a perehtyä avustustoimintaan.
Sen tehden kehoitiunme Jäseniämme
tekemään kaiken yoitavansa ottaak.
seen osaa tähiln avustuskamppailuun.
Kaivbsmiehistä ovat vangittuina m m .
s e u l o v a t : Anthony Minerlch, kansal­lisen
kaivostyöläisten avustuskomitean
puheenjohtaja, joka on vedonnut asi­ansa
korkeimpaan oikeuteen; John
Brophy Ja P a t N . Toohey; F r a n k B a r .
bot. kaiyoslakkqlainen Triadelphlasta.
West Virginiasta, jota vastaan on p u ­nottu
kemötekoinen syyte; jutut vUt.
täkymmehtäyhtä työläisn^sta vastaan
St. ClairsvUIesta, Ohiosta^ j a sadat
muut työläiset, Jotka, ovat raahattu
hiiUpturonnien , luokkatuomioistuimiin
Ja poliisioikeukslin Pennsylvanian,
Ohion, West Virginian j a UUnoisin
kaivosalueilla.
Kansainvälinen työväen puolustus­liitto
ön tarmokkaassa työssä vapaut­taakseen
Mooheyn ja feilUngsin.
Myöskin se ^röskentäee, saadakseaa
vapautetuksi kalideksan L W . W : n Jä­sentä;
Jotka ovat olleet jo yU kahdek­san
vuotta teljettynä Walla Wallan
pakkotyölaitokseen.
FUntissä, Mich., on 500 Fisber
Body Corporationin, joka kuuluu
General Motorsille, aulobody-tyolais­t
a lakossa. Lakko syntyi senjohdos-t
a , kun komppanian taholta ryhdytr
t i i n . toimenpiteisiin yhäkin k i i h d y t ­tää
ennestään jo äärimmilleen k i i h ­dytettyä
työnopentta samaan aikaan
k u n työläisten palkkoja olisi lasket­t
u . Työläiset olivat järjestymättö­miä,
mutta siitä huolimatta "be t u n ­sivat
komppaniaa toimenpiteisiin s i ­sältyvän
liian suuren loukkauksen
heitä kohtaan voidakseen siihen vas­tatoimenpiteittä
alistua. Lakko s y n -
tyi .^vähillä kiihotuksilla osoittaen
heti alussa suurta taistelnhalua työ­läiden
puolelta. Paikalle riensivät
A u t o Workers U n i o n järjestäjät P h i ­l
i p - Baymond, Arnold Zeiglor y.m.
Työläiset. ovat alkaneet järjestyä
mainittuun nnioon j a lakkolaisten
keskuudessa vallitsee toivorikas mie­l
i a l a . ^
Autotyöläiset. ovat asemassa, mis­sä
heidän eteensä astuu kiertämät­tömänä
järjestäytymiskysymys. M u t ­t
a kokemus nyt osoittaa, ettei A . F .
L . kykene tätä alaa järjestämään.
F l i n t i n lakonkin yhteydessä on ^ A .
F . L m o r g a n i s e e r a a j a Duffy jo eh-tinsrt
esittää sellaista osaa. mikä vä­hemmin
voittaa autotydläisten luot­tamusta.
F l i n t i i n tultuaan hän ma­j
o i t t u i General Motordin Durant ho­t
e l l i i n , josta hän lähetteli töykeitä
vastauksia lakkolaisten osallistua h e i ­dän
problemiensa ratkaisuun. Siitä
j o h t u i k i n , että aseman otti haltuun­sa
Auto Workers Unio, j o k a on n.s.
itsenäinen'' unio j a järjestää autb-työläisiä
teollisuus- eikä ammatti-perustalta.
Silläkin tosin on ollut
oma rappeutumisaikansa, mutta nyt
taasen osoittaa se nousun merkkejä,
kun siiheft on alkanut liittyä m i l i -
t a n t t i s i a työläisiä.
V u o s i vuodelta oh autotyöläisten
asema huonontunut. Työn tuotta-vaisnus
on kasvanut suunnattomasti^
mutta samalla aikaa työläJsten p a l ­kat
laskeneet. Tuloksena tämänlai­sesta
kehityksestä on ollut automo-,
b i i l i t r u s t i n suunnaton vuosivoittojen
lisääntyminen. Vuonna 19i26 teki
General Motors "puhtaaksi" 162
miljoonaa dollaria. ' V i i m e vuonna
eli V. 1927 kohosi'General Motorsin
puhdas vuosivoitto 186 miljoonaan
d o l l a r i i n . J a tänä vuonna kohoavat
sen voitot vieläkin suuremmiksi, sillä
se on laskenut työläisten paUckoja
läpi linjan j a ottanut käytäntöön
uusia kiirehtimismenetelmiä työläi­siin
nähden.
6shawassa, Canadassa, nousivat
General Motorsin työläiset ensimäi-seksi
tänä vuonna; taisteluun t r u s t in
työläisten aseman polkemista vas­taan.
Militanttisten työläisten joh­dolla
voitettiin lakko, mutta sen
jälkeen on A . F . L . pelannut Mpeäl-listä
osaa näitä työläisiä vastaan.
Siitä huolimatta Oshawan työläiset
antoivat esimerkin, j o t a nyt on F l i n -
tfssä seurattu. Tärkeää piisi, että s i ­tä
työläiset seuraisivat k a i k k i a l l a a u ­toteollisuudessa.
Sitä ennen, j a sitä
tehdessä, olisi järjestjrttävä unioon
j a miksi e i sellaiseksi unioksi voitaisi
katsoa j u u r i A u t o Workers Unio, j o ­ka
p y r k i i järjestämään koko feolli-suusalan
työläisiä j a on osoittautu
nut taasen militanttiseksi järjestö!
JääiimiDtaja Krassiini
esuDtymDeii
: Neuvostoliiton jäänmurtajan Kras-'
s i n i n voittoisa menestys Pohjois-
Jäämeren uhrien pelastuksessa on
saanut yleistä huomiota osakseeiL
PorväMehdetkm vastenmielisesti
ovat täytyneet antaa tunnustuksea
Neuvostoliiton uhraantuvasta työs.
kentelystä tässä suhteessa. Sen no­j
a l l a on saatu kuolemankielissä ole­via^
ihmishenkiä pelastetuiksi eikä
tähän ole bolsheyikejä suinkaan ol­l
u t kiihoittamassa näiden ulirien ygl
t a v a l l i n e n suhde Neuvostoliittoon.
S u t ä ' e i ele ollut kyii^ystä, vaan
Neuvostoliitto on tahtonut käjttää
jäämerivälineitään inhimillisyyden
palvelukseen. Tätä eivät kuitenkaan
noskelaislehdet, kuten esim. Raivaa­j
a , tahdo nähdä, vaan sen sijaan he
räyhäävät päänahoista, joita moka
bolsheviikit, keräävät vyölleen tuo­mitessaan
vastavallankumouksellisia
heituköita j a saboteeraajia kuole­maan.
Näiden viimeksimainittujen
Metsätyöläistovereillepohjois-Ontariossa
Liittykäämme yhteen!
Yhteen l i i t t y n y t työnantajaluokka
on vastassamme, joka p y r k i i laske­maan
meidän alhaisia palkkojamme
vieläkin alhaisemmiksi. Juuri siksi
täytyy meillä olla unio, jonka toi­minta
on ehjää j a tarmokasta, minr
kä o r g a a n i t ' j a toimikunnat ovat j a t ­kuvassa
yhteydessä meidän kans­samme.
Siten voimme menestyksel­lisesti
taistella työnantajain muo­dostamaa
rintamaa vastaan. L . W . L
Unio on j u u r i tällainen voimakas
kansainväliseen metsätyöläisteh l i i t ­toon
kuuluva taisteleva unio. Siitä
on viimeiset lakkotaistelumme- meille
todisteena. ,
Joko, toveri, ölet jäsenenä siinä?
— Toverit, joko olette ratkaisseet
kysymyksen mikä on maksutaksa a l ­kavan
n.s. r o f f i n k a t k a s u k a u d e n a i ­kana?
Y l e i n e n - l a k k o l a i s t e n kokous
So. PorcupiAessa kannatti viimeisen
piirikonventsionin päätöstä, e t t a on'
vaadittava 3 d o l l a r i a koortin katka-susta.
4 jalkaa pitkiltä. Samoin
kämpiltä tulleet tiedotukset on sitä
ehdottomasti tukeneet, ettei perään­tyminen
entisistä päätöksistä ole
eduksi meille ja järjestöllemme.
Keskustelkaa selväksi tämä kysymys
kämpillä j a lähettäkää päätöksenne
viipymättä aluekomitealle, sekä tfe-tohne
siitä paljonko purta tulee kat-kastavaksi
Pohjois-Ontarion alueilla
e r i piireiissä. Täten saamme t i l a n ­teen
selväksi kantta l i n j a n j a voim­me^
järjestää . ajoissa rintamamme
taistelukuntoon työnantajain ilmeisiä
alennuspyrkimyksiä vastaan.
K a p i t a l i s t i n e n yhteiskuntajärjestel­mä
on jakanut ihmiset kahteen vas­takkaiseen-,
luokkaan. Sama järjes­telmä
on erottanut meidät omaisis­tamme,
• ahdistanut näihin korpiin
raatamaan, tuottamaan kultaa k a p i ­talismin
pohjattomaan kukkaroon.
Itse saamme vain muruset. Pnuta-varakapitalistien
tarkoitus alituisine
maksun alennuspyrkimyksineen on
tehdä meistä korpia lypevä paariais-luokka,
luokka, joka vapisevin huu­l
i n suutelisi sitä julmaa ruoskaa
mikä meitä l y ö ; me itse nääntyisim­me
näihin erämaihin, meidän omai­semme^
vaimomme ja lapsemme,
nääntyisivät kodittomina maantielle.
—. T o v e r i t ! Tämän me kuitenkin
voimme estää liittjrmällä unioon,
täyttämällä velvollisuutemme yksi­löinä
yhteisen asiamme puolesta .tais-
Pellessä. . Rakkaus omaisiamme ja
koko kärsivää luokkaamme kohtaan
v a a t i i meitä taisteluun* Koko maa­ilman
valveutuneen työväestön käsi­varret
ojentuvat meitä tukemaan ja
me voitamme. —- L . W. I. Union
k o r t t i No. 10,434. /
porvarien keskuudessa. MlkäU tie­detään,
ei hän täällä tule puhumaan
iUkää Jättäkö näitä asioita unhotuk^
siixi. vaan tuokaa ne esille unioiden
samoin kum muissakin työläisten ° k o ­kouksissa.
, ,^ .. •
Tehkää' kaikkenne. tidreaksenne
ktmsainvälisen työväen puolustusliiton
toimintaa näissä iQTsymyksissä:
Xiittykää työväen paolnstasmttoon!
Jokaisesta «ySlUsestft «ySvärä p ^
instäja!;::/ "Cl^l--^"
CANADAN TYOVXEN PUOLUS­TUSLIITTO
BABISAY- SIACDONALD TULEE F U -
; BnJSiAASr HEBBOnUE
Tämän kuun lOpuUa tähän Tnaahan
saapuva huiämiitkalUja, Englannin
entinen iSäminlsteri j a sosla^mo-kraatifen
ihanym^ ~ tjröyäenv harhaian.
Johtajat- Bamsay M&äDonald totee
puhumaan täSDä—dokuun 7 päivänä
pamiV^f^" U u b i h henoiUeL Tämä *työ^
väenmles? on •. h y v i n suosittn puhuja
työläisille, vaikka hän onkin "kuuluisa
työväenjohtaja." Emme totea tätä
siksi, että olisimme ^ Johdosta pa-holliamme.
E i ! Päinvastoin olemme
mielissämme. Sillä siten säästytään
tiu-halta vaivalta, mikä johtuisi hänen
kuulemisestaan. ^
Toteamme tämän siksi, että voishn-me
osottaa MacDonaldin olevan lähei-senmiän
porvareille kuin työläisille.
Hän puhuu vain- teollisuusrauhasta
j a kapitalistisen yhteiskunnan pönkit­tämisestä.
J a nehän ovat asioita, j o i ­den
e i - l u u l i s i suuresti ' kiinnostavan
työläisiä. E i ainakaan myönteiseen
suuntaan,
T Y O I J U S T E N KESÄKOULUN
A V A U S J U H L A T
Kommunistisen puolueen täkäläisen
kaupunkij^-Jestön Ja kommunistisen
nuorisoliiton paJkjälllsjBn Jätjestön
toimesta pidetä&a suuret kenttäjuhlat
työläisten kesäkoulun avajäisifcä tule­van
elokuim 6 päiA^nä Kingston-tienä
32:ssa. JuhUen.ckhJelmaan kuuluu
mm^ urheilukilpailulta, soittoa, laulua,
j ä tanssia y m . Tciip^ii^tst-a annptJM^n
arvokkaita paUdnnoitaT-''
Varatkaa elokuun 6 päivä näitä k e -
sälfoulun avausjuhlia varteiL
iha
Kivikoski^ Önt.
N A I S T E N T O I M I N N A S TA
: Ryhjpä 4:nnen yhteinen naisten
heuvottäukokous pidettiiiL K i v i b K k en
haalUla t k . 8 pnä. Kcäraukseen «divait
lähetföneet edustajiaan seuraavat
naisosastot: North B r a n c ^ Kivikoski
i » Tarmola: L a p i n naiset eivät cdleet
noudattaneet kutsua ^ p u a neuvotte^
Inkokonkseen. joten tulimme siihen
käätykseen, että L a p m naiset eivät
ole i&ässeet tuntemaan sitä, että heO-läkin
on paikkansa köyhmistön yhtei­sessä
rintamassa; taistelussa kapitalis.
mia vastaan. ,
Kokous alotettiin kello kahdelta
Ja vaUttUn siUe tarpeelliset virkailijat.
Sehjälkeen siirryttiin varsinaisiin a s i ­oihin.
Joita olivat n i i n taloudellista
kum myöskin valistuksellista^ laatua
olevat kysymykset
. North Branchin osastolta,oU alustus
maatalous- Ja meijerikysymyksestä.
Jonka alusti toveritar- Stuma Kannas-to,
tehden alustuksessaan selkoa
kuinka tärkeä tällä hetkellä on ky-symys
meijerin perustamisesta Port
A r t h u r i i n Jo siitäkto syystä, että ym
paristolla olevien farmarien metsät
alkavat olla puhtaikrf kynityt j a n i h i -
oUen on suoranainen pakko siirtyä
maatalouteen "kantofärmauksestä",
taikka sitten lähteä konnuiltaaia etsi­mään
parempia paikkoja. V i l j a a el
näillä palkoilla voida kovin suuressa
määrässä karun luonnon vuoksi v i i .
puolesta ne itkeä Vollottavat, sillä
nehän ^koettavat murtaa työläisten
j ä talonpoikain diktatuuria ja sen
sijalle pystyttää porvarivältaa. Se
on sellaista t o i m i n t a a j o t a nosketkin
kannattavat. Mutta välittämättä vä­hääkään
hoskelehtien hoilauksista,
Neuvostoliiton proletariaatti käsitte­lee
rautaisella kädellään kaikkia sa-boteeraajiaan.
Mutta se ei suin-kaan
estä sitä t a r m o l l a sekä päättä­väisyydellä
toimimasta rauhan j a i n -
himillisyydän ^toimissa, kuten nyt
Pohjois-Jäämerellä.
R r a s s i n i n menestys näissä toimis­sa
toiselta puolen osoittaa, että Neu-vostoKitto
on valta, j o t a ei suinkaan
voida jättää huomioon ottamatta
Pohijois.Jäämea:el!|ikä^n. Sillä on
voimaa, keinoja j a välineitä siellä-
M n esiintyäkseen. Mutta esiinty-köötpä
se missä tahansa, se jo ole-massaolollaan
muistuttaa maailman
porvaristolle proletariaatin mahti-vallasta,
siitä, että maailmaa voidaan
j a tullaankin hallitsemaan ilman
porvaristoa j a kapitalisteja.
Eteeifpäin.
tää niitä itselleen j a toisiUe tovereU.
leen.
LappUn päätettiin tehdä ryntäys-matka
siellä olevien naisten herättä-hiiseksl
Ja saamiseksi yhteiseen tais­telurintamaan.
Tämä päätettiin sen
vuoksi, koska L a p i n naiset eivät o l ­leet'siaapuneet
kokoukseen vaikka hei­tä
oU kehoitettu.
Päätettiin mennä 5 pnä elQfeiuta
Intolaan yhteisille juhllUe, Jonne jo­kaisen
naisen on vietävä mennSssään
ohjelmaa, s '
Kokouksen päättäjäisiksi p i t i j tove­r
i t a r Kannasto p u h e ^ jossa h ^ seL
yitteU -työläisnaisten asemaa nykyisen
yhteiskuntajärjestelmän aikana ja
heidän mra-kitystään sitaä. Kokous
loppui kello kuuden aikana illaSfe.
I l l a l l a myöhemmällä oU sitten haus­k
a iltama, jossa kokoukseen osaa ot­taneet
naiset suorittivat ohjelmaa.
Kuvaehnia oU kaksi, joista toisen esit­tivät
N o r t h Branchin naiset Ja toisen
Tannblah naiset Puheen piti toveritar
Kannasto, Jossa ensin selosti yleisöl­le
päiväUä pidetyn kokouksen päätök­siä
Ja sitten teroitti lopuksi nuorten
mIelUn väkijuomapaheen turmiolll-suutta;
Ifulnka tämä pahe saattaa kai­kenlaista
kurjuutta aikaan. Sitten keL
l o kahdentoista aikaan alkoi yleinen
tanssi. Tanssin lomassa piti Sanna
lystikkään puheen tansslsta> selostaen,
että t^mssitaan v am tanssimisen vuok­si,
seurusteltihalusta. Tämän hauskan
puheen jälkeen veivät tanssijat San-nankm
tanssin pyörteisihi.
Kokouksen puolesta
Aino Jäntti
Duhblane; Sask.
H I U K A N T O I M I N N A S T A M M E
Koska minut valittiin naisosaston
puolesta Vapaudelle kirjeenvaihtajaksi,
n i i n koetan siis täyttää tehtävä^.
Naisosasto: on iritänyt kokouksiaan
aikalailla tiheään. Joka toinen viikko
Jellä. mutta sen sijaan olisi mahdol-lisuukäa
siirtyä maitotalouteen. 8a^
ntO, että Jos meijerihankkeen anne­taan
nyt kuolla, n i i n samalla se mer­kitsee
myöskin tavallaan kuolemaa
ympäristön fanhlasutukseUe.
Toisena oli alustus lasten j a nuo»
rison kasvatuksesta. Jossa terotettiin
sitä setklniA, tttt& Ti^jgn^nstojen ttdlst
ottaa lasten Ja nuorison kasvatus e-rikoiseksl
htt(deksasn j a ohjata hdltä
siireemsyyteen j a opettaa heUle t j * -
väen luokkaUIkkeen aakkosia, siten
kasvattaen heistä knhnoUIfda rintama:
talsteUjoIta. mleUä j a naisia, l u o k k a -
talstehnintBmfflc.,
Kedmsteltiin myöskin seinälehtien
pnustamlslsta naisosastojen tohnestä
j a t u l t i i n siihen tulttifcseen, että n l l ta
tuDaan julkaisunaan missä vain s i i ­hen
on suinkin'tilaisuutta. Tämä asla
katsottim tärkeälcsl myöskin nucai-son
kannalta. s I M ielUä tulee slilijin
Olemaan tilaisuus kaikella tavalla oQa
mukana näitä seinälehtiä luomassa.
Myöskin päätettiin jokaiseen nalso-sästoon
perustaa erikoisia xqdntoker-hoja,
joissa kaikkien o n tUdisnis s i ^
da opiskella nykyhetken tärfe^plä
idnelta, syvenlyä kysymyksiin, selvlt-on
oUut työkokous j a Joka toinen oh-
Jelinakökous. M u t t a osanotto kokouk­siin-
on näyttäytynyt hyvin heikoksi.
Mikä vidväa meidän naisosastomme
Jäseniä? E i asioista tule mitään k u h ­nimalla:
Muuten liäyttäa siltä, että
n i y ö ^ vlrkalUjat'^ löisivät laimin
tehtä^iäS^ Koettakaa hyvät toverit
ottaa asioista^vaarin Ja t u l l a edes ko­kouksiin,
ettei yksien, a i n a tarvitse p i ­tää
tehtävistä huolta:
JuhUa täällä o n oUiit tuhkatiheään.
Tanssia j a . t a a s tanssia ja välillä
myöskin jokunen: ohjelmailtanu^in.
NUn että l^Uä sitä a b i a k i n sillä a l a l -
l a oh t o i m i t t u ahkerastL
Ektkuun 6 pnä tulee sitten olemaan
ne aluejuhlat • naapi^Ikylässä Coteau
auiissä. SUs tänne ainakin Joukolla
mennään - j a c ^ e t n suurilla joukoilla
mennäänkin. Sinä äellä tulee ole­maan
- fcaikailaista^^^^^l^ Ja m u u ­takin,
joista emme vielä tiedäkään.
Vuosi tääUä näyttää tulevan koh-tuuDlnen.
Viljat näyttävät ainaSn
tällä kertaa olevan'hyvässä kasvun
k u n n o n l A i t f o mitäpä se farmari-relpua
hyödyttää vaikka tuUä kuinka
hyya vuosi tahansa. sOlä ei sUtä hä-nielle
jää juuri mitään. Tuskin saa
lirostaan niukkaa palkkaa, p u h u m a a
buaii m u i s t a hyvyyksistä; M u t t a ' kyllä
h^an^v sensijaan huvittelee nliOä far­mareilta
Baadnnia rahoHla- M u t t a pää
l e s t y y n , i a h n a x i . Ja Innolla talstde-maaa
tätä -nOUtännyttä y h t e f d o n^
järjestämää vastaan, a e n a n n ^ voi-tamme
viholIiseDmie, jcdca meiltä työn
tulokset ryövää. Töveritervehdyk^:
— L. T/ftnkkanpn,