Vapaus, September 5, 1961

              Sivu 2" Tiistaina, syysk. 5 p.—Saturday, Sept. 5, 1961
VAPAUS
(UBEETT) — IBdepeiideQt Labor
Organ of Finnteh CanadianB. Ss*
tablldiM Nov. 8..isä7. Authoiized
•a 80oojtid class maif by che Post
Office .Department; Ot(awa. Pol)^
liahed thrlce weeklyr Ttteadt^ik
Hiiindays and SaturdayBliyVAiMius,
PiddiaUiig Company Ltd.. at 100-102
Blm 8t, W., Sudbuiy. Ont. Os^oada.
Teleidiones: Boa. Offioe 06. 4-4264;
Editoria] Office 08. 4-4285. Manager
E. Suksi. Editor W. Eidund. MaiUng
address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertlsing ratesupon eppUcatkm.
Translatlon free of charge.
TILAD8HINNAT:
Caxu^däatt": 1 vk. 8410 6 Kk. 4.35
s kk. SJO
yfadymllolssa: 1 ^k. 9.00 6 Mk. tto
fiuomessi: 1 vk. 9A> 6 kk. 6.35
Neuvostoliiton vastaveto
Eräässä ehkä hyvääkin tarkoittavissa piireissä esitettiin
viikoo iQliallä '1hmettely$^''|SUta,jWksi^^
ti olevansa.pakoitettu aloittamaan ydinaseiden kokeilut uu­delleen,
v^UdtaMoskovaiyiarjmaan tiesi etukäteen, että se teko
tiilee aiheuttamaan hämminkiä ja vastarintaakin rauhanliik­keen
pasifistisella siivellä eri puolilla maailmaa.
^ — Meidän lehetmme on ollut, ori nyt, ja tulee aina olemaan
^ ydinasekokeiden lopettamisen ja kaikkien ydinaseiden hävit­tämisen
kannalla.
Mutta ydinasekokeiden lopettamiskysymyskaän ei ole
mihinkään lasiputkeen kätkeytyvässä tyhjiössä^ vaan erotta­mattomana
osana siitä maailmasta, jossa me elämme. Tässä
yhteydessä on huomioitava se tosiasia, että Neuvostoliitto lo­petti
yksipuolisesti ydinaseittensa kokeilut kolmisen vuotta
sittenja on asiallisesti puhuen tehnyt kaiken voitavansa sen
hyväksi, että saataisiin toimeksi sopimus kaikkien kokeiden
lopettamiseksi tiukan kansainvälisen kontrollin alaisuudessa.
Kolme vuotta on asiasta neuvoteltu — mutta mitään käy­tännöllistä
ei ole saavutettu sillä Yhdysvallat on kieltäytynyt
kaikenlaisten verukkeiden perusteella tällaisen sopimuksen
allekirjoittamisesta. Ilmeistä onkin, että Neuvostoliitto on
vetänyt sellaisen johtopäätöksen, jotta nyl^istä rataa kulkien
ei päästä minnekään tälläkään alalla. Paljon on tosiii puhuttu
Washingtonin "uusimmasta" Geneven ehdotuksesta, mutta
asiantuntijat myöntävät, ettei siinäkään ollut asiallisesti mi­tään
.uutta.'^Tosiasia onkin, että samalla kun Neuvostoliiton
puolalta on ylläpidetty ydinasekokeiden moratoriumia — on
pidätytty näistä kokeista — länsimaissa on Ranskan taholta
suoritettu useita kokeita ja NL epäilee, että Ranska on tehnyt
näitä kokeitaan ainakin osaksi Yhdysvaltainkin hyväksi.
Sen lisäksi on muistettavaa, että Neuvostoliitto on ehdot­tanut
-rauhansopimuksen allekirjoittamista kummankin Sak­san
kanssa ja sanonut, että jos Yhdysvallat siitä kieltäytyy
vieläkin, noin 16 vuoden kuluttua sotatoimien päättymisen
jälkeen, siiloin tulee Neuvostoliitto ystävineen allekirjoitta-mäari
rauhansopimuksen Saksan demokraattisen tasavallan
kans^. Mutta tämä ehdotus rauhansopimuksen allekirjoitta-misi^
i oli muka niin /-vaarallinen" paikka^ Washingtonille,
että Yhdysvallat lisäsi heti suuresti varustelumenojaan, kut­sui
llisää miehiä aseisiin, lähetti aseistettuja sotajoukkoja
liän^-Berliiniin -T- sadan mailin päähän Länsi-Saksan rajasta
Saksjan demokraattisen tasavallan sydämeen ja aloitti maail­manlaajuisen
vihamielisyyden lietsonnan Neuvostoliittoapa
Saksain demokraattista tasavaltaa vastaan.
, Tätä taustaa vasten katsottuna — ja huomioonottaen sen,
että !sosialistiset maat yrittävät' kaikin mahdollisin keinoin
estää kölmanneh maailmansodan syttymisen — Neuvostolii­tolla;
ei totta totisesti ollut' muuta mahdollisuutta kuin vas­tata
^koviin puheisiin kovilla puheilla ja koviin tekoihin ko­villa!
teoilla. Vain ne, jotka ovat sitä mieltä, että Washingto-nillal
on muka oikeus komennella koko muuta maailmaa mie­lensä
mukaan, ovat nyt näkevinään paholaisen tulevan hiili-hankoineen
Moskovasta. •
Omasta puolestamme me toivomme, että tämän kylmän
sodan kuumentamisen asemesta tunnustettaisiin vihdoin vii­meinkin
Washingtonissa, että kiistakysymyksistä on ryhdyt­tävä'neuvottelemaan
ja että ainoastaan neuvottelujen kautta
voidaan uhkaava sodanvaara torjua.
biqierfalisiiiih '^käunk kukka''
Portugalin hallitus, jonka orjavoudit ovat piiskanneet,
raadelleet ja tappaneet joukkomitassa alusmaittensa puolus­tuskyvyttömiä
ihmisiä, antoi viime viikolla maailmalle juh­lallisen
julistuksen, jossa sanotaan, että Portugali ottaa me­rentakaisilla
alueillaan täytäntöön "täydellisen poliittisen ta-sa-
arvoisuuden kaikille ihmisille rotuun, uskontoon tai kult­tuuriin
katsomatta".
Mainita sopii, että esimerkiksi eräs hyvin tunnettu toron-tolainen
päivälehti levitti mainitun uutistiedon päälle 5 pals^
tan mittaisen otsikon, niissä vakuutettiin "Portugali antaa
poliittisen tasakarvan merentakaisille maille".
Kun huomioidaan, että Portugalin fasistinen diktatuuria-komento
on evännyt "poliittisen tasa-arvon" Portugaliakin
kansalta, niin tästä uutistiedosta saatiin todellista ihmettelyn
aihetta. Asia mutkistuu vielä jos kysytään, mille "merenta­kaisille
maille" Portugalin fasistihallitus nyt myöntää po-liittiisen
tasa-arvon? Canadalle, vaiko Suomelle? Mikä "an­taja^
Portugalin hallitus on merentakaisissa maissa? Mikäli
on kysymys "antamisesta" Portugalin hallitus ei voi tässä yh­teydessä
antaa mitään muuta kuin määräyksen sotajoukoil-leentulla
pois alistetuista maista. Jos se ei tätä tee, silloin
on kaikesta "ahtamishumpuukista" huolimatta tarkoitus jat­kaa
edelleen imperialistista sortoa ja riistoa alusmaissa.
Tämä tosiasia_ ilmeneekin Portugalin ulkoministeri Ad-rianöMoreiran
lausunnon niistä,kohdista, minkälaista "tasa-ärvoa"
liyt Portugalin alusmaille tyrkytetään. _
gelitettyään, että Portugalin tarkoituksena on kuljettaa
siirtomaakansojerisa "kannettavaksi Angolaan, Portugalin
Guineaan, Länsi-Afrikkaan ja Mozambiqueen Ifä-Afrikassa
entistä enemmän portugalilaisia orjavouteja, ulkoministeri
Moreira selitti ulkokultaisen omahyväisesti, että ei ole oikeu­tettua
se kun Portugalinkansalaiset oVat aikaisemmin olleet
"kahdenlaisen lain" alaisina niin, että on muodostunut kah­denlaisia
kansalaisia.
Mutta tämän kauniin lavastuksen jälkeen hän päästi "^kis­san
pois pussista" eli totuuden sanoja suustaan selittämällä
hallituksensa kantaa seuraavasti: 'Titäen kiinni siitä ohjeesta,
että Valtaa on käytettävä niiden, jotka ovat kaikkein kyvyk-käin^
piä siihen, laki tulee määrittelemään sen tilanteen, misisä
kansalaiset voivat sekaantua aktiivisesti poliittiseen elä-määh."
39 edelleen hän sanoi: Afrikkalaisten nimet liitetään
portugalilaisten kanssa yleiseen äärtestysluettelbori EDEL-LYTmEN
- - ja tässä se mutta enkin — "että he täyttävät
samanlaiset kelpoisuusehdot kuin portugalilaisetkin: Afrik­kalaisten
(Angolassa) täytyy osata lukea ja kirjoittaa ja heillä
ei 8ira'olla rikosluetteloa. Vain näillä ehdoilla he saavat ^'po­liittinen'tasa-
arvon" portugalilaisten orjavoutien rinnalla ää-
Iiri ja nhiiii reniouKKU
KIBJ. PBOF. GEBflABT EISLEB
"Tiedätkö millaiselta minusta tun­tuu?"
kysyi Länsi-Berliinissä asuva
tuttavani minulta.
Koska en periaatteessa halua se­kaantua
länslberlllnlläisten sielun­elämään
puistin hartioita.
"Kuten hiiri hiirenloukussa", sanoi
hän. Tällainen vastaus oli epämie­luista
kuulla.
Hiirellä ei ole helppo elämä. Kuka
haluaisi olla hiiri, erikoisesti loukussa
oleva. Kun ihminen vertaa Itseään
hiirenloukussa'olevaan hiireen, niin
melkein tulevat kyyneleet «llmiinl.
Koska en ole-epäinhimillinen yri­tin
lohdutella liinsi-BerllinIn tutta­vaani
Ja saada hänet jättämään sel­laiset
ajatukset kuin hiiri hiirenlou­kussa.
• • ;
"Mistä sinä sait seUalsen mielijoh­teen,
että olet hiiri, joka on sellai­sessa
asemassa?" tiedustelin häneltä.
"Te demilitarisoitte vapaan kaupun­gin",
vastasi hän.
"Minun? Meidän! Mitä se merkit­see
sinulle?" kysjrtn.
"Sitä minä juuri tarkoitin", hän
vastasi. "Ajattele mikä meitä silloin
odottaa."
"Miksi, mikä sUloin odottaa sinua?"
tiedustelin.
"Menetän länsipuolen valuutan,
menetän eläkkeen, oikeuteni."
"Mutta miksi sinä sitten menettäi­sit
ne? Jos te itse hallitsette Iiänsl-
Berlilnissä ja vain teillä on oikeus
päättää asioistanne, niin silloin el
mikään tule vaikuttamaan teidän va­luuttaanne,
eläkkeeseenne eikä mi­hinkään
muuhunkaan. Mitään el vie­dä
teiltä."
"Oletteko varma, että näin tulee
olemaan?" tiedusteli Länsi-Berliinin
tuttavani Ja katsoi kysyvästi minuun.
"Olen aivan varma siltä."
"Voinko luottaa sinuun?" kysyi
Länsi-Berliinin tuttavani.
"Olen aivan varma siitä".
"Voitteko uskoa minua Ja lisäksi
kaikki liiletään sopimuksiin."
Tuttavani Länsl-Berlilnista alkoi
Jälleen ilmaista murheitaan. "Jos ha­luan
Länsi-Saksaan tai Jonnekin
muualle onko minulla siihen mah-doUlsuudet?"
"Demilitarisoidun vapaan kaupun­gin
asukkaana sinä voit matkustaa
minne haluat. Kuka sinut estäisi?
Demilitarisoitu vapaa kaupiiiikl ei
|-ajoita]8nsibeiUiniIäisten matkus­tusoikeuksia.".
• ' : V -
"Mutta entä minun vapauteni?" ky-^
syl Länsi-Berliinin tuttavani. Josta
tuntui olevan hiiri hiirenloukussa.
"Kuka-haluaa rajoittaa teidän va­pautenne?
Teidän vapautenne tul­laan
takaamaan kaikella tavalla ja
vieläpä kansainvälisellä sopimuksel­la.
Länsi-Berliinin vapaassa kaupun­gissa
te voitte tehdä mitä haluatte,
valita kenen haluatte, sanoa mitä ha­luatte,
olla vaiti jos haluatte, tehdä
työtä jos haluatte, tanssia millä ta­valla
tahdotte, rakastaa miten vain
tahdotte, rukoilla Jumalaa miten
vain haluatte, kunnioittaa Karl
Marxia millä tavaUa parhaimmakisi
näette. Toisin sanoen demilitarisoi­dussa
vapaassa kaupungissa te voitte
tehdä miten vain.haluatte. Emme me
eikä mikään ulkovalta hialua eikä
voi saattaa teitä minkäänlaisiin vai^
keuksiin.
"Ettekö todellakaan aio nielaista
meitä. Eikö dimiUtarisoitu kaupunki
ole vain teidän sotilaallinen vippa-keinonne?"
'
"Sulata pelkosi nlbi silloin vapau­dut
niistä. Demilitarisoitu kaupunki
on teille hyvä. Voitte nukkua rau­hallisesti.
El sinun lapsesi tarvitse
huolehtia siitä mitä tuleman pitää
Länsi-Berliinille ja kaikki sujuu par^
haiten pato". —
"Mutta on olemassa jotain, Jota
me emme saa tehdä, vat onko?" tie­dusteli
Länsi-Berllinto tutavanl ja
mtousta timtul, että hän oli toivo­rikkaampi.
"Luonnollisesti, mutta ne' eivät
koske stoua. Oletteko salaisen palve­lun
vakooja?" kjrsyto häneltä.
"Jumalani, en" ,vastasi- Länsi-Ber-litoin
tuttavani.
"Oletteko USA:n RIA5:n radiopal-veluksessa,
jonka täytyy lopettaa toi­mintansa?"
"Kenenkä luulet minun olevan,
tiedät mtoun työni. Teen kunnollista
rehellistä työtä"i vastasi Länsi-Ber-litoin
tuttavani. -
"Oletteko tehneet salaisia suunni­telmia
kuin pormestari Willy Brandt
joka haluaa heikentää Ja tuhota Itä-
Säksan Demokraattisen Tasavallan
sekä eräitä muita maita Länsi-Ber-litaistä
pato?"
"Mtoulla on paljon tärkeimpiä
murheita", vastasi länsiberlltoUäi-nen.
"Voitteko luottaa mtouun tässä
suhteessa?"
" "Voitko vato elää kun herr
Straus, Baijerista kotoisin oleva villi
mies, antaa suojaa Länsi- Berliinil­le?"
"Voit luottaa minuun ettei minul­la
ole myötätuntoa Herr Straussia
kohtaan. En tarvitse' häntä. Hänellä
ei ole enempää asiaa Länsi-Berlii­niin
kuin minulla Baijeriin.
"Mitä sitten ystäväni, sinä pel­käät?:'
Länsi-Berliinin tuttavani jätti mi­nut.
En tiedä .tuliko hän lohdute­tuksi
vain tuntuiTko hänestä edelleen­kin
olevansa kuin hiiri hiirenloukus­sa.
Mahdollisesti luettuaan Länsi-
Berliinin lehtiä tai kuultuaan por­mestari
Willy Brandtta puheita häh
tulee jälleen alakuloiseksi - tulevaisuu­teen
nähden, Kuka tietää?
Minusta tuntuu, että on mhimilli-nen.
velv^lisuusi^. ei vam mtoulle,
vaan kaikille itäberlitoUäisllle auttaa
länsiberliiniläisiä vapautumaan sel­laisesta
ajatuksesta, että he -ovat
ikäänkum hiirenloukussa olevia hii­riä.
Olen varma,: että jokainen on
kanssani sama mieltä kun toivon l^n-siberliniläisille
seuraavaa: toivomme
onnea länsiberliiniläisille onnellisessa
vapaassa kaupungissa. Tämä on hy­vä
heille, >hyvä meille ja kaikille kun­nes
Saksan yhteenliittymisen suuri
päivä saapuu.
Schweitzerin kirje
Ulbricfiile
BerliinL — Itä-Berliinin sanoma­lehdet
julkaisivat viime perjantaina
N o b e l i - palkinnonsaajan Albert
Schweitzerin Itä-Saksan valtio- ja
puoluejohtajalle Walter Ulbrichtil-le
lähettämän kirjeen.
Schweitzerin kirje on vastaus U i -
brichtin onnentoivotuskirjelmään,
jonka tämä lähetti k u n Schweitzer
nimitettiin Itä-Berliinin yliopiston
kunniatohtoriksi. Ulbricht selvitteli
siinä Itä-Saksan politiikan suunta­viivoja
sanoen Schweitzerin perus­ajatuksen
"kunnioitus elämää koh­taan",
johon ssältyy a'atus maail­man
jälleenrakentamisesta ilman
sotia, ilman sosiaalista painostusta
ja- siirtomaitten riippuvaisuutta, he­rättävän
"suuren ihailumme ja saa­van
täyden tukemme".
Vastauksessaan, joka käsittää
kymmenen riviä, kiittää Schweitzer
Ulbrichtia tämän yhtymisestä " s i i ­hen
mitä olen sanonut rauhasta, ja
siitä, että suhtaudutte myötätuntoi­sesti
ajatukseeni elämän kunnioit­tamisesta".
T I L A T K A A V A P A U S!
UNSI ESTÄÄ KÄYNNIT
ITi-BERLilNiSSÄ
i i i i
Oluttuvan pitäjä lestyn Griffiths
nestysluetteloissa. l!'E h d o t"
näyttävät melko vaatimatto­milta,
mutta esimerkiksi Ango­lassa
on vain aniharvoja neeke-reitä,
jotka voivat nämä ehdot
täyttää. Portugalin imperialis­mi
on huolehtinut siitä, että
angolalaiset eivät osaa kirjoit­taa,
eivätkä lukea ja että miltei
kaikkia angolalaisia on "ran^
gaistu" joistakin tekaistuista
"rikoksista".
Aniharvat afrikkalaiset voi­vat
täyttää nämä ehdot ja tämä
uusi säädös et aiheuta^^suurta-^
kaan -hetikohtaista muutosta,
myönsi Portugalin ulkominis­teri
Moreira itsekin, mutta hän
yritti väittää, että joskus tule­vaisuudessa
ne tulisivat autta­maan.
Tulevatko? Angolasta saapu­neet
puolueettomat uutistiedot
ovat kertonet, että portugali­laiset
siirtomaavoudit yrittävät
tappaa "sukupuuttoon" kaikki
luku- ja kirjoitustaitoiset ango­lalaiset!
Portugalin nyt "lupaama"
poliittinen tasa-arvo on uusi
merkki siitä, että vaikka siirto-maakomennon
päivät ovat lue­tut
» siirtomaavoudit yrittivät
kaikin mahdollisin keinoin —
jopa "poliittisen tasa-arvonkin"
varjossa sitä hirveätä komen-toaan
jatkaa.
K i r j ; L E S L I E MORRIS
Kolme eläköötä lesteyn (Srifiths-ille.
kauniissa Pembrokessa, Etelä-
Walesissa, olevalle oluttuvan pitä
jäile. "Raakojen saksalaisten antu-rain
askeleet meidän kauniissa
raaassame kauhistuttaa minua", sa­noi
mr. Griffiths.
Grlfiths ei tarjoile Länsi-
Saksan militaristien sotilaille, jotka
ovat tehneet rauhanaikaisen mai­hinnousun
suorittaakseen tankki-harjoituksia
Britannian armeijan'
lykistökentällä Castlemartinissa,
lähellä Pembrokea.
" M i n u l l a ei ole mitään Saksan
kansaa vastaan", sanoi tämä suo^
rasukainen welshilainen. "Jos tule­vat
oluttupaani, en pyytele heitä
lähtemään pois. Heille sanotaan,
että on heti lähdettävä".
Pohjois-Atläntin sopimusjärjes-töh
nojalla Länsi-Saksan militaris­tien
hallitulu^t ovat tuoneet sota­väkeä
sekä. merivoimiaan Britan-niaäii.
Amerikan jalkaväkeä j a i l ­mavoimia
on eri puoiilla Pohjois-
Englantia j a Itä-Angliassa, ja po-laris
kauko-ohjuksilla varustettuja
sukellusveneitä on Holy Lochissa^
lähellä Glasgowia j a niiden emä­alus
Proteus on myöskin siellä.
Britannian itsenäisyyttä on lou­kattu
j a häpäisty. Sitä mitä Saksan
pääesikunta ei, voinut tehdä
taistelussa Bii^itanniasta, onnistui se
tekemään se^rauban aikana.
Nyt ei ole kauan siitä kun B r i ­tannian
tankkirykmentti oli vie­raanvaraisena
isäntänä Länsi-Sak­sa
panssarijoukolle Salisburyn ken­tällä
rykmentti asetettiin r i v i i n ot­taakseen
vastaan vieraansa. Britti­läinen
eversti piti tervetuliaispu­heen
liittolaisilleen ^— joista osa
kuului Rommelin armeijaan Poh-jois-
Afrikassa 18 vuotta sitten. L u -
jittaakseen liittoa brittiläinen e-versti
lahjoitti länsisaksalaisille
Pohjois-Afrikassa saadun natsien
tankin. Siinä oli vieläkin maalat­tu
hakaristin kuva;
"Me olemme todellisia ystäviä",
sanoi eversti. "Me olemme sidottu
yhteen liittoon pyhän asian puo­lesta".
Kuulosti John Diefenbakeril-ta.
• • * . . * •••.*
Alkääme olko tekopyhiä tässä a-siassa.
N A T O i n alaisena länsisaksa-laisia
lentäjiä harjoitetaan Canadas-sa.
Yhdysvaltain voimien käsissä on
strategisesti tärkeitä paikkoja Ca-nadassa.
Länsi-Saksassa olevat Ca
nadan voimat ovjft natsikenraalien
komennuksen alaisena. Me olemme
j u u r i samassa asemassa kuin Bri­tanniakin.
• • •
Siinä on ydin keinotekoiseen Ber­l
i i n i n k r i i s i i n . '
Länsivaltain päätarkoitus, sitten
toisen maailmansodaYi, on tehdä
Länsi-Saksan militaristeista voima­kas
poliittineh liittolainen tarkoi­tuksella
lopuksi yrittää sitä mitä
toisessa maailmansodassa ei onnis­tuttu:
Neuvostoliiton sotilaallinen
tuhoaminen: NATO:n sotilasliittoa
ei muuten oliäi. Miksi aseistaa toi-^
sen maailmansodan vihollinen?
Miksi harjoittaa heidän joukacojaan
omalla maaperällä. Miksi rahoittaa
heidän teollisuutensa? Miksi ottaa
riskiä j a tulla työnnetyksi pois pe^
rinteelliseltä kauppa-älueeUa kuten
Britannialle bn käynyt? Miksi pa­lauttaa
sen taloudellinen voima.
Miksi sopia siitä, että suurin osa
sen kenraaleista tulee olla samoja
natseja, jotka värjäsivät verellä ko­ko
Euroopan 20 vuotta sitten.
••. • • •
Kaikki tämä rauhoituspolitiikka
on tarkoitettu herättämään taantu­muksellisen
sotilasvallan. Adenaue
ria, Saksan trusteja ja sotilasklik­kiä
on rauhoitettu aivan samalla
tavalla kuin Hitleriä, Francoa ja
Mussolinia. Askel askeleelta Länsi-
Saksan armeija voimistutetaan so­dan
edelliseen tasoon; askel aske­leelta
sen laivastoa on rakennettu.
Sotilaskaaderit ovat «takaisin sai
moissa asemissa kuin ennenkin.
Kun Neuvostoliitto ja Saksan De-mokraaitinen
Tasavalta (perustettu
Saksan työväenluokan suurille pe­rinteille)
vaativat lopettamaan tä­män,
vaativat allekirjoittamaan rau­hansopimuksen
demilitarisoidun
vaaravyöhykkeen, neutralisoimaan
Länsi-Berliinin ja järjestämään
siitä vapaakaupunki' Y K : n johdolla
joka takaisi länsiberliiniläisille, et­tä
he saavat jatkaa millaista elämää
he haluavat — tämä rauhansuunni­telma
tuomitaan rikollisena pahee^
na juuri niiden rikollisten taholta,
jotka yrittävät parastaan saadakseen
toistetuksi samanlainen Hitlerin
fasismin rauhoittaminen kuin ta­pahtui
1930.
• Nyt ei ole-myncheniläisen:gent­lemannin
vuosi. Tämä ei ole sa­teenvarjon
vuosi. Tämä ei ole kau­hea
vuosi 1939. Nyt on kokonaan
uusi maailma. Neuvostoliittoa ei ole
nyt eristetty kuten oli silloin. Itär
Eurooppaa ei nyt hallitse turmel­tuneet
suurmanaomistajat ja milita­ristit.
j;ann kansa.
Ja, hyvät herrat, teillä on voit­tamaton
propagandisti kotona: yritn
täkää kuinka paljon tahdotte, niin
te ette saa lännessä olevia ihmisiä
uskomaan, että samat saksalaiset
militaristit, joita vastaan he tais­telivat
kahdessa maailmansodassa
olisivat nyt heille kalliita, hyvin
kalliita ystäviä, joita pitäisi hem­motella
ja että heidän venäläiset
liittolaisensa 2 sodissa olisivat
maailman lusifeeruksia, jotka pitäi­si
hävittää.
"Seiso lujana", mr. Kennedy. K u ­ka
hyvänsä näinä päivinä taistelee
lujasti militaristien oikeuksien puo­lesta
tulee heitetyksi sivuun. Kuka
hyvänsä puolustaa ; rauhaa ja ih­misen
kunniaa^rlEUteh lesteyn Grif­fiths,
xvelshilainen oluttuvan pitäjä
teki äskettäin, tulee voittamaan. :
Kuten Josef Stalin varoitti silloin
kun te autoitte järjestämään 9erlii-ni-
Tokio^Rooma-akselia, että. teidän
suunnitelmanne tulee päättymään
fiascoon, niin nyt on hyvin realistista
sanoa, että fiasco tulee ponnahta­maan
teidän päihinne varmasti eikä
miljoonien ihmisten kuolemaan
kuin viime kerralla.
Historia toistaa itsensä, sanoi
Marx, ensiksi murhenäytelmänä ja
sitten farssina.
Länsi painostaa Nehrua
Berliinin asioissa
New DelhL — I n t i a n pääministe­ri
Nehru kosketteli B e r l i i n i n tilan­netta
torstaina pitämässään: puhees
ia ja lausui toivovansa, että kriisi
voitettaisiin ja suurvaltojen johta
jat pyrkisivät neu-votteluteitse rat­kaisemaan
sen.
Maailman johtajien tulisi istuu­tua
neqvottelupöydän ääreen ja
yrittää" ratkaista ongelmat sen si
jaan että annettaisiin nykyisen k r i i ­sin
kehittyä suunnattomaksi selk­kaukseksi,
tähdensi Nehru. Hän
puhui juhlassa, joka oli järjestetty
Intiassa vierailevan Unkarin päämi­nisterin
Ferenc Mynnichin kunni­aksi.-
,
New Delhissä olevat länsimaalai
set" diplomaatit työskentelevät tällä
hetkellä kuumeisesti saadakseen
pääministeri Nehrun vakautetuksi
kuinka tärkeätä on, että ' lännen oi-keuskia
Berliinissä kunnioitetaan"
ilmoittaa asioista hyvin perillä ole­valta
taholta Intian pääkaupungista.
Nämä diplomaattiset toimenpiteet
johtuvat 1 ilmeisesti pääministeri
Nehrun Intian; parlamentille keski­viikkona
pitämästä puheesta, jossa
hän sanoi epäilevähsä oliko länsi­valloilla
laillista d k e u t t a B e r l i i n i i n.
Nehru on aikaisemmin saanut sano­man
Itä-Saksan pääministeri Wal-teri
Ulbrichtilta.
Yhdysvaltojen suurlähettiläs Gal­braith
kävi perjantaina Nehrun luo­na.
Ensimmäisenä keskustelunai­heena
oli B e r l i i n i . Englannin y l i -
komissari sir Paul Gore-Borh tapaa
Nehrun lauantaina keskustellakseen
pääasiallisesti Öferliihistä.
Länsi-Saksan suurlähetystön edus­taja
kävi torstaina Intian ulkomi­nisteriössä
selostaakseen Bonnin oh­jeiden
mukaan, mitä oikeuksia län­nellä
on Berliinissä.
; BerliJöi. — Länsi-Berliinin p o l i i si
sulki viime lauantaina iltapävällS
länsvaltoj en komendanttien mää
räyksen mukaisesti k a k s k U n s i - B er
liinissä ollutta,Saksan demokraatti­sen
tasavallan' matkatoimiston sivu­konttoria,
joissa Länsi-Berliinin
asukkaille.. myönnettiin . demkoraat-tiseen
B e r l i i n i i n pääsyyn oikeutta
via lupia.- Sulkeminen, tapahtui sii­tä
huolimatta, että matkatoimiston
sivukonttorit ii-aitsivat SDT:n V3l-tion
rautateille kuulu<van kaupunki-:
radan asemarakennuksissa, nimit­täin
Zoologischep Garten-(berliini-läisteh
lyhentämänä 'zoo') ja West-:
krauz-asenullav «/] • • >.
B e r l i i n i n kySjfftiyksessä'vedotsöii
lännen taholla ehtimiseen neljäh
vallan sopimuksiin. Juuri näiden
perusteema Länsi-Berliinin poliisilla
sen enempää kuin miehitysvirano­maisillakaan
ei pitäisi olla mitään
tekemistä kaupunkiradan asemilla,
sillä sopimusten mukaisesti kaupun­kiradan
r^ta-alueet ja asemaraken­nukset
oviät Saksan demokraattisen
tasavallan aluetta.
Länsi-Berliinin ylipormestarin
Brandtin, i-Adenauerin ' yleissaksa-laisten"
asiain ministerin Lemme-rin
ym.: sotahysteerikkojen' Länsi-
Berliinissä pitämien puheiden roh­kaisemat
Länsi-Berliiniläiset huli­gaanit
ilmeisesti on kysymys pe­sunkestävän
fasistisen kasvatuksen
saaneista saattoivat rauhassa
Länsi-Berliinin, poliisilta kiinnittää
Zoo'n asemalla olleen demokraatti­sen
Saksan matka,, sivukonttorin
oven yläpuolelle taulun "Pääsy kes­kitysleiriin
1 dmk, haluatko sinne?"
Länsi-berliiniläisiä, jotka aikoivat
hankkia - itselleen demokraattiseen
B e r l i i n i i n oikeuttavan: lupalapun,
haukkui toimiston eteen kokoontu» • -
nut joukkio fasisteilta opittuun ta-paan.
. •
Demokraattisen Berliinin ylipor-mestarin
Ebertin pyynnön, että, de-"
mokraattisen Saksan matkatoimisto '
olisi saanut avata Länsi-Berliinissä
kaksi sivukonttoria kaupunkiradan - '>'
asemia lukuunottamattaj Brandt
.hylkäsi viime torstaina muka "lait- "
tomana". Syynä oli pelko siitä, että
todella laillinen demokraattisen' '
Saksan ^ matkatoimistop toiminta;
Länsi-Berliinissä voisi olla alkua ' '
Neuvostoliiton ja SDT:n hallitus­ten
ehdottomalla Länsi-Berliinin va­paakaupunki
asemalle.
Länsi-Berliinin poliitikot ja leh­distö
ovat jatkuvasti väittäneet, et­tä
kaupunkiradan hallinnon esillä- J
mät syytökset Länsi-Berliinissä t a - "
pahtuneesta junanvaunujen rikko^ v
misesta ja ratalaitteiden vahingoit-i.-.
tamisesta olisivat perättömiä ja
•propagandatarkoituksessa" esitet- > • v
tyjä.
Lauantaina ilmoittaa Länsi-Berlii- i
niläinen "Telegraf" kuitenkin että
Länsi-Berliinin poliisi -on pidättä­nyt
viisi nuorukaista itse teosta —
asettamasta ratakiskoille esteitä,
jotka olisivat suistaneet junan kis­koilta.
Kysymys on kahdesta per-,
jantain vastaisena yönä sattuneesta
tapauksesta, joista toisessa — "Te­legraf
i n " mukaan — rautatieläis­ten
onnistui 'viime hetkellä" py-.
sähdyttää tavarajuna, ennen kuin
se olisi ajanut kiskoille asetettuun .
esteeseen. Poliisi sai tekoon syyl-,
listyneitä kiinni vain kolme. Toi­saalla
kaupunkiradalla samanlai­seen
tekoon syyllisyneestä nuoru-kais'oukosta
pidätettiin kaksi.
"KAMERA ROIKKUI PÄÄNI
YLLÄ IRRALLAAN''
Moskova. Avaruuslentäjä Her­man
Titov esiintyi viime lauantai*
na Moskovan televisiossa. Hän vas­tasi
lukuisiin' neuvostokansalaisten
lähettämiin kysymyksiin.
Titov kertoi, että äskettäin päät'
tyneessä lääkärintutkimuksessa o-soittautui
hänen tilansa täysin nor­maaliksi.
Avaruuslento ei ole ai­heuttanut
minkäänlaisia muutoksia
elimistössä.
Titov sanoi olleensa alusta pitäen
varma onnistuneesta lennosta.' —
Kun Vosjtok II alkoi irtautua maas­ta,
huudahdin vaistomaisesti: " A n ­taa
mennä^ rakkaani!" kertoi hän.
— Ku<n avaruusalus oU asettunut
radalleen, oli hyvin kiintoisaa kat­sella
Maata tähystysikkunoista. Nä­kymät
vaihtelivat erittäin nopeasti.
Välillä näkyi pilviä, välillä maata ja
metsää, mutta kaikki t^mä k i i t i no­peasti
ohitse.
•r— K u n t u l i painoton tila, minus
ta tuntui, että minut oli käännetty
ylösalaisin. Kojeet ja mittarit
ikäänkuin roikkuivat pääni yläpuo­lella.
— Maa vaikuttaa avaruudesta
katsoen erittäin kauniilta. Ensim
mainen mikä jossain määrin: hänv
mästyttää, on musta taivas ja erit
täin kirkkaat tähdet. Horisontissa
Maa on ^valkoinen ja ilma vaalean­sinistä.
Lentoni aikana näin 17 aa­mun
koittoa, jotka olivat hyvin mie-lyttäviä
näkymiä. Aamunkoitto al­kaa
siten^ että ensin tulee näkyviin
maapallon kapea sirppi, joka muis­tuttaa
Kuuun sirppiä.
Titov mainitsi kestäneensä hyvin
painottomuuden tilan ja kertoi,, m i ­ten
esineet noissa oloissa käyttäy­tyivät.
- 4 Minusta oli mukava pitää
kynää oikealla puolella rinnan koh­dalla
j a vaikka kynä ei ollut mis­sään
k i i n n i , se pysyi paikallaan i l ­massa.
Kamera, jota käytin'lentoni
aikana, roikkui pääni yläpuolella va­paasti.
Titov sanoi, että toivottavasti hän
saa -piakkoin tutustua ottamiinsa
filmeihin. Hän kertoi, että avaruus­alus
oli ohjaukseen nähden yhtä
tottelevainen kuin suihkukone, sen
saattoi kääntää mihin suuntaan ta­hansa.
Titov sanoi ottaneensa lennolle
mukaan 25 itseään esittävää valoku­vaa,
joihin hän kirjoitti nimensä a-varuudessa.
Palattuaan Maahan hän
jakoi ne avaruusaluksen pääsuun­nittelijalle
j a muille aluksen raken­tajille.
Titov sanoi pitävänsä suuresti
Pushkinin, Majakovskin ja Jeseni-nin
runoista, j a historiallisista ro­maaneista.
Säveltäjistä hän pitää
eniten Tshaikovskista ja Glinkasta.
SITÄl
JA TÄTÄ
— Tahdonyoiman yhtenä mitta­an
voidaan pitää sitä, kun ystäväl­länne
on mustasilmä, mutta te ette
kysy miksi.
Pikkuautot aiheuttavat aina­kin
sen, että perheen jäsenet tu­levat
lähemmäksi toisiaan.
SELVÄÄ PELIÄ
Isä tyttärensä kosijalle: "Nuori
mies, jos minä annan teille tyttäre­ni
ja hänen mukanaan suuret myö:,
täjäiset, niin mitä teillä on annet­tava
vastaan?
Kosija, hetken mietittyään vasta­si:
"Voin antaa teille kuitin."
PÄIVÄN PAKINA
Is -- muttei kiusantekoa
Vesi yksinään ei saa n i i n suuria
aikaan, on meille kristityiksi sano­tuille
poikavekaroille joskus koulus­sa
opetettu.
Eikä vesi näytä riittävän edes
metsäpalojen sammiltukseen, sillä
siinä hommassa tulee sekä v i l u että
ikävä ellei sammutustyöhön-osallis­tuneille
sotilaille anneta päivittäistä
rommiryyppyä.
Näin on ainakin selitetty uutistie-doissa'
joissa kerrotaan, että New-foundlandin
metsäpalojen sammu­tustyöhön
osallistuneiden sotilaiden
upseerit ovat esittäneet, jotta hei­dän
miehilleen annettaisiin päivit­täinen
rommiryyppy, kuten vara'
taan " t o t i " asetakissa oleville meri-miehillekin.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu,
Newfoundlandin metsäpalojen sam­mutustöihin
on osallistunut noin
1,200 sotilasta. Heidän upseerinsa
ovat ilmeisesti jossakin määrin
enemmän kiintyneitä miestensä hy
vinvointiin kuin se laji heistä, joi'
hin allekirjoittaneelle on ollut ai
koinaan ' o n n i " tutustua, koska uu­tistiedoissa
sanotaan: .
"Upseerit sanovat, että miehet
ovat kylmissään ja märkinä, j a että
heillä ei olisi mitään sitä vastaan,
vaikka saisivat päivittäin tuekseen
camanlaisen rommiannoksen mikä
annetaan laivastonkin miehille."
Me puolestamme olemme valmiit
kannattamaan tätä ehdotusta jos
Biitä olisi apua suurten metsäpalo­jen
sammuttamisessa. Kannatam­me
sitä sotapoikien muuten har­maan
elämän iloksi sittenkin vaikka
siinä rommin jaossa piilee vissejä
vaaroja, esimerkiksi se, ejtä sam-^
mutustyö tulee niin "hauskaksi"
hommaksi, ettei paloja saada tal­veksikaan
sammumaan. ^
Me kannatamme myös pääminis­teri
Diefenbakerin nyt antamaa lau­suntoa
siitä, että Newfoundlandin
maakuntahallitukselle ei lähetetä
mitään "laskua" siitä, kun sotilaita
on käytetty sikäläisten metsäpalo^
jen sammutustöihin.
Samalla kertaa meitä ihmetyttää
Newfoundlandin pääministeri Jo­seph
Smallwoodin antama lausunto,
että liittdhallitus lähetti Newfound-iandille
viime vuonna laskun siit»
kun asevoimien poikia käytetään
siellä silloinkin raivonneiden metsä'
palojen sammutustöihin?
Metsät ovat koko "kansakunnan*'
perintönä, sanoi pääministeri Small-wood
selittäessään, että sitä sotilai­den
palöngammutustyön palkkalas-kua
ei ole vielä maksettu liittohalli
tukselle.
Näyttää siis siltä; että yleensä
kaikkea (edistystä j a oikeamielisyyt­tä
vastustava ja pelkäävä Small-woödkln::
voi olla ainakin yhdessä
asiassa oikeassa, nimittäin siinä, et­tei
sotilaiden palveluksista saa periä
maksua liittohallitukselle, sillä soti­laatkaan
eivät ole liittohallituksen
"omaisvlutta", vaan koko Jtansakun-taa
palvelevia miehiä.
• • # . ^
Mutta Windsorlss4'viime .viikolla
pidetyssS- Ontarion kunnallisjärjes­tön
(Oiitario Municipar Associatio­nin)
koj^ouksessa hyväksyttiin yksi
sellainei^ päätöslauselma, josta on
pakko esittää 'haiseva vastalause"
kunnallisille.
Tämäii. päätöslauselman perus­teella
Ontarion kunnanhallinnot
vaativat i nyt itselleen, "oikeutta"
panna työttömyysavaustusta nautti­vat
henjulöt töihin — ei siinä mie­lessä,
eftä he voisivat palkka tuloil­taan
huolehtia itsestään j a omaisis-taant
v a ^ siksi* että avustusta naut­tivien
henkilöiden asema saataisiin
mahdoll^imman . epämiellyttäväksi.
Se muk^ voisi vähentää avustuksen
anojial i j • ' • v,.
Ken^lMkäXn ei ole mltäSii sitfi-miehet
ja naiset työhöni" Tehtä­köön
kaikin mokomin niin!
Mutta työstä on maksettav.i
säädyllinen palkka ja palkan yh*" "
teydessä varattava säännölliset
työttömyysvakuutusmerkit ja
muut etuisuudet, kuten loma-,'
vanhemmuus- ja muut edut. '.
Jos ei näin tehdä, silloin ajaudu--
taan uudelleen Nälkä-Bennettin ko-'
keilemaan "kiusantekoon", jonka
ainoana tavoitteena oli todella sc,
että' työttömien hädänalainen asema
saataisiin vieläkin kurjemmaksi'.
Nälkä-Bennettin aikana pantiin
työttömyysavustusta anoneet henki-. <
löt yhtenä päivänä kaivamaan kuo­pan
maahan j a kärräämään käsi­pelissä
kaivettU' maa muutaman
jaatdin' päähän. Toisena päivänä
kärrättiin maa takaisin samaan
kuoppaan jne.
Tällaista mielettömyyttä el ku­kaan
enää hyväksy. Mutta siihen :
tähtää Ontarion kunnallishallinnon
nyt hyväksymä päätöslauselma. S i - - '
tä vastaan on siis esitettävä "haiset
va vastalause" korostaen — että jos
valtiovalta ei kykene, tai jos se ei
tahdo järjestää-, luovaa tai rakenta­vaa
työtä kaikiUe työtS haluaville,
silloin; sen velvollisuus rönbuoleli-
Ua,säädylli8«Uä;. tayidia:f Icaikista f;
niisiä;. jptkäyastoin-M
Joutuvat' oljeinaaiD^^lai^^
l i lf