Vapaus, January 12, 1954

              Sivu 2 Tiistaina, tamrnik 12 p, — Tuesday, Jan. 12. 1954
(LIBEKIC) — Independent Labor
Or8a~Q of F i n n i s h Csnadlans, Ee-tabllshed
Nov. 6, 1917. AuthorSzed
M «econd class maSI fay the Poet
Office. Depaiunent. Otiävra. Pub^
Uibed thilce weekly: Tuesdaye
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publi«hirjg:Cö{npany"l*td:, a t 100-102
Elm; St. yf.i Sudbury, Ont.. Canada.
Telephone»: B\3einf!SB Oftlce Ar426i
Edl'w/.rial OlfJc* 4-4265. Manager
E. Sufcil, Editor W . E k l u n d . M a i l i n g
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advenissng-rates upon appJlcaticin,
T r a n s l a i i o n iree oi charge.
TILAUSHINNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7X)0 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
YhdyavaUolau: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomeeaa 1 vk. 8.54 6 fck. 4.7S
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Janet Jagan vetoaa
maailman naisiin
i vuofa.
Canadan-N-liiton kauppasuhteet
Kuten lehtt-mmc uutiMj-fistoHa viime viikon lopulla kerrottiin,
kaupi>aministeri C. D. Hovve antoi Oltau-a-.sa lauäunnon. että Cana­da
on nyt valmi.? tekemään kauppaa -Xeuvoätoliiton kan.ssa.
Tämä on mielenkiintoinen ]k ta.'ked iau.^ijnto. Meidän käsityk-
: : semme on, että
sallisten etujen takia tätä lausuntoa olisi kehiteltävä siten, että nor-
: maaliset kauppasuhteet saatai.ijiin alulle 'Xeuvo.stoliitop j a Canadan
V: kanssa, sillä kauppaministeri Höwe oli ehdottomasti oikeassii.selit-
, täessään,-. että Canadalla on paijon sellaista tavaraa, jota voitaisiin
^ c 1
da sellaista tavaraa, mitä täällä tarvitaan.
M u t t a asia on sitäkin tärkeämpi jos muistetaan, että ky.symys
l e i : o l e "'ainoastaan'' kaupankäynnistä 'Keu kan.s.sa, vaan
xnyös kauppasuhteista Kiinan Kansantasavallan ja kansandemokraat­tisten
maiden kanssa Euroopassa.
- . . . K a i k k i merkit viittaavat siihen, että Canada tulee kohtaamaan
lientyvässä määrässä vaikeuksia ulkomaakaupan alalla. "Mitä-
^ kehittyy Yhdysvalloissa^ sitä . enemmän. työn;
.:/ lävät Wall Streetin miehet: Ganadaa sivuun Yhdysvaltain ja yhdys-
•• valtalaisten rahamiesten kontrolloimilta markkinoilta.
: \ i-;^ ovat.uudet-markkinamahdollisuudet Ca-
- nadalle erittäin tervetulleita. Samalla on muistettava; että Xeuvos-
•toliitto. tekee kauppaa pitkän ajan tähtäimellä — viisivuotissuunnir'
V 4en järjestämisestä aloitettaisiin Canadankin puol
pitkän matkan ohjelmaa.
I L ; : W ;Neuvostoliitto on tehnyt tärkeitä kauppa^
•sopimuksia lukuisten kapitalistimaid
i i y o t t e l u j a käydään edelIeen;^^^^^ ta-
:: h o l t a o l l aa
s-Tässä^^^ t
dlel4ätä asiaa edistetä kyllin päättävästi ja
leista!' vätystelemättä.
• j on Canada voisi hyiityätälk
joukkomittaista työttömyyttä esimerkiksi metalli- ja laivanraken-iiusteollisuude.
s.sa ja Suomen valmiiden talojen valmistaminen olisi
»liltei.kokonaan tyrehtynyt jne., ellei olisi tehtysuurisuuntaisia kaup­pasopimuksia
Suomen j a Neuvostoliiton välillä.
,* Canada myös voisi myydä kaikki ylimääräiset maatalousko­neen^
j a traktorinsa Neuvostoliittoon ja Kiinaan, jos tehtäisiin
a^^ näillä kauppa-.
- ;.iBiahdollisuuksilla on nyt ky.syntääkansainviilisillä markkinoilla, jo­ien
meidän tulee kansakuntana pitää puoliamme.
on.'jiit'-iu:h;n
Ui :..j',ta.'.f':j
Ij r / / . - - a i ' , . - ' - ' . i . la-juArncA-Oi.
, , . . i -'.o ' i - Vji3 nnuf iamlaa-
- r - r j . . . -J5^ f - : i ja- L r j la lo.-./.a B r i i a -
, .'.J11. . C J . a . - t > i ; . - . ' . . " - i u r a t o i - Mitä muut SdLllOWBity'JiW.''"'nl'.ö^^^^^ '-.uhaavne a:dc-ille ja
•• !-„r.,r^ j t t c j . . ; ; . r i j c j i o .'?.. M r . / j a - ' lap-.illc, j o - . i a olivat hoidon puuuee.=-
yilDySVALTAIN .MAAI/.MA.V- 1 '-r. r o : u o . r . : lu voiiKt-utfet-n taj ; s'- OL r-ca-jdcsteuu 'iomnca tutki-
!---saX.i-h' •• 'rnä:<sarnfseen-.' laittoman- .:ko^^{, rsiaan- • pa)vel.us.tyd!?iis'.-en;... oloja.-
mi
1
i
i
m
il
VAMXJITTA.M ISvll A.S K K f : i DJiN
TfJTEirrTAMlSTA VAKTF.V
Yhdy.^valta n nucna miehiä, ym-paivtluJcl
«eä-.a cilevia po:kja.'nin-j. on:
tänäkin joulun aiicana 63 c r i niaa-.?a
to^rni' ta-Tia^sa sotila^palvelustaair.
y i l .'niljoonan, 1.3 rn!]jo',riaä Arr.f-r.-
kan m e n - . ja maaiaeatoön sc-ica l i -
;C-.-u.< »n piu.Tii-Viia. Vfcto-jmur on
3. : : - . : :u rnaasirnan kaiiule naisiile
j a kuuiuu .seuraava.sti:
B.-1'.an.an J:2a!l.Luk.«>f'fi. an<ar<it, epä-o:;:
E;U'iinjTiuka:s,C:t ja demokratlava-
'..3..-.:'i l;:Trier.pi!,fce- ^!irtomaa.-j'.aan
BVLUIIH. itvsa Ojana:,sa ovai. kauhis-
.-nailuvoimiin kuuluvia'pöikiammt on }.•-ull3^;ec-^: • kautta^^^.m
isiroitcltiinä y i : maailman tukikohtLm.rBr. t a i a j i ; : ! • • G : a n a n -i:an3an.Jaim.sesti
J a yartiotoimim, puolunukÄce.i kuten
sanotaan., .Amerikan iJmailuvoim'.s.';a
palvelevia- :miehiä--ja^ koneita .sano--
taan olevan .sijaicsttuna 89 e n puk­kaan
Euro:'pa.H.sa,' A3ias.5a, pohjois-
A f r i k a s s a , . läheisemmässä •.idä.ssaj,
Tyynenmeren saarLstoLSsa; ama poh-.
j " o i 3 e l l a Jäämerellä j a Ala.skassa.
Yk-sL kolmaso.sa Amerikan ilma-vo;
mi,sta on ; v i e r a i l l a m a i l l a tänäkin
jouluna. Yksitoista .sa^.aa sotalai­vaston-
laivoista purjehtii j a m a j a i l ee
v i e r a i l l a -vesillä, en-- m a i t a j a valta­k
u n t i a ympäröivillä mefillä.. Puolet
Amerikan 'merisotilaasta:., .sanotaan
olevan näissä laivois-sa; Tyynellä me­rellä,
A t l a n t i l l a ja siitä johtavilla
E u r o p a n - i vesillä - sekä ,. Etelämerella
l"ikkuvaL.ja?.senno:yat suuret mahta­vat
sotalaivamme,.Joidenka loisto, ja
valaistuk.s^t näyttävät :.:ku:n joulu­kuusien.
:he'jastuksct, kaukana • me­r
i en ulapalla. •
J a p a n i a j a Koreaa ovat .sotila.svoi-mamme
suojelema.ssa^ j a puolavtuk-.
seen valmiina, r--. I n d u s t r i a l i s t i ; jou-.
luk. 24 pnä.
valit-isrna hallitus kurnottlm. KUUÄI
vah tua h a l i l u k s t n miiu-^teria, jotr -
ka Dl:v&,- toirnineet uutt;e.'-<i.>ti k a n -
•a.i hyv^^ivainnm puolcvta. eroitet-l
a a .imarr erinakkoyaroituk.sJa, K a n -
Lsan ed slyspuoiueen jäsenille,- . j o t ka
c-vat enemmistönä lasnlaatijakunna.5-.
.-.H-, t i c i - j i t c t t i l n , c"ta i a m i a a t i j a k u n -
:nan toim-nta: keskeytetään maärää-
•.Tiättomakxl. ajaksi. Kuvernöörille
annctcim o'keudet kotien tarka-stuk-
£im;. -syytto.mien -ihmisten ; vannitse-miÄeen-.
j a kokouksien p:don kieltä-m
-seen. Satcjen rehellisten kansa-la..
sten kodit tarka-^itettiin, aseistettu­jen
?-poli:slen .taholta. Yiisi ihmistä,-
joiden'^ jcukas^a'; on yk-si-.hallituksen,
mmuteri :ja • kakjsi •la'nlaatijakunnan-j
a s s n t a / . c n o r m t pidätettynä loka­k
u i s t a ' -Atkin.scn-nimi.«ella lentokenr:
tällä. . P i a n kuvernööri nimittää;.vä­l
i a i k a i e n hallitukeen.
T a ­ll
itu.-ma-.akuutu-.lait olivat uudiitukr
-.^.v-n -.alaisina -loukkaantuneiden - tyor:
ia;sten • turvaamiseksi. > - ' - L a i n l a a t i j a -
kunnai-sa kas.teitiin l a k i a , joka oli-:ji
rajoittanut m i e l . v a l t a l s e n , korkojen
ki komissn. Oli r y h d y t t y toimenpi-rcisiin-
asUnto- j a terveysolojen, par
.ranlam;s2ksi; jotka talia .kertaa ovat
-.^äälifctäviä. .. P y r i t t i i n • avustamaan-maanviljel.
jöiden epävarmaa; asemaa,
•ja •alentamaan- .nousevia elinkustan­nuksia,
• H a l l i t u s m i n i s l e r i t koettivat:
parantaa lasten koulutasoa -ja:WJttaä
nei,tä kehutymaan.'hyödyllisiksi k a n -
.salai-iksi. '
. K a i i i e s t a • iiuolLmatta,-: kansanr:-.ii:-.
k£t^tä ei ole murskattu. . - K a n s a ja
. v a r s i n i n ' naiset- ovat. nousseet^yastar
rintaan. Tänään he boikotoivat
suurliiKeraiehia; jotka kannattivat
äskeistä vallankaappausta. He. ovat
omaksuneet I n t i a n itsenäisyystaiste­lun
aikana käyttämää taistelumuotoa
ja kieltaytyaf. yhteistoiminnasta..Ja.
myö.sk n väkivallasta.
• .Me keholtamme naisten Järjestöjä
ja naisia k a . k k i a l l a protestoimaan
brittiläisten v£ot'laidcn pitoa .vastaan
bn.tiläisessä Gianassa, johtajiemme
vangitsemLsta vastaan j a vaatimaan
oikeuksiemme palauttamista. .,•
UPP Ei8enhowerm ohjelmapuhe
' ' Presidentti Eisenhowerin viime torstaina \'hdysvaltain senaatin
, a edustajahuoneen yhteiselle kokoukselle pitämä .^''State of the •
- vUnion^V eU ohjelmapuhe on avvan oikeutetusti antanut laajaa pu-jeenaihetta
myös Canadassa.
; Kuvaavaa tässä yhley<Ic.ss;i on, ettii esimerkiksi Toronton Globc
.4nd'MaiI, mikä on hyvin:kiivaasti puolustanut Y^^^
^cn sotaista ulkopolitiikkaa, katsoi paremmaksi vaieta, tykkänään K i -
;^^en:howerin puheen ulkopoliittisista kohdista ja 'kirjoitti (perjantai-
: sessa:toimitusartikkelissaan) miltei yksinomaan siitäj mitä Eisen-i
o w e r aikoo "tehdä" uhkaavan talouskriisin välttämi.seksi —^vaikka
; i ä n puhui näistä asioista mahdollisimman vähän ja yiin«
J Kuten muistetaan, puheet Yhdysvalloissa nyt 'kehittyvästä ta­louskriisistä
saivat vumlenvailUee.^
;hQwer katsoi tarpeelliseksi antaa julistuksen~:että hänen ha^
::iiljjee huolehtimaan siitä, ettei mitään pulaa V'h(lysValloi.ssatulc.^^^^^T
:inän vuoksi ojlotettiin, että '•ohjclmapuhecsta"
Jeitävsiitä, miten; Eisenhoweriu hallitus aikoo työmahdollisuuksia l i ­sätä—^^^^^
^ mutta tässä suhteessa ' o d o t t a j a t ' saivat täydellisen "vesiperän"'.
' JS^Iitään:vihjettäkään et annettu sellaisista;toimenpiteistä;: j ^ todel-
(isuudessa vähentäisivät varastoihin kertyneitä tavaroita jä avaisi
.VUsiatyömahdoHisuuksia,.: Sensijaan Eisenhowerin puheessa on joi-
.,jiakinA?m^ kärjistä-: •
mään tilannetta, sillä juuri tätä merkitsee esim. maatalouden avus^
tuksen vähentäminen ja muut ''säästötoimenpiteet" hallituksen s i v i i l i -
/menoissa, mihin ohjelmapuheessaviitataan.^^^^^
, Mutta vielä huolestuttavampia ovat Eisenho\verin; ulkopoliitti­set
"tavoitteet'". Jos me emme ole aivan väärässä, nyt kuultiin en-l^
imniäinen kerta, että itse Yhdysvaltain presidentti suosittelee v i r a l -
Hsesti atomiaseiden käyttöä "vapauden siiilyttämisen puolesta". Y h - ,
dysvaltalaiset kenraalit, politiikot ja sotatar\-ekapitalistit ovat viime-yuosinatyökseenuhkailleel'.
muuta maailmaa atomi- ja vetypommeil-
Ja. 'Multa tärkeässä "State of the U n i o n " eli ohjelmapuheessa teH-Jiin
nyt tietääksemme ensinmiäinen kerta täniäuhk^
koslakin kysymys: Mitä sanottajsiin Yhdysvalloissa — ja täällä C a ­nadassa
— jos 'Neuvostoliiton presidentti esittäisi virallisessa pu-.
neessaan vihamielisiä lausuntoja Yhdj-svaltoja vastaan ja sitten julis­taisi
'-vapauden puolustamisen nimissä", että Neuvostoliitto" on val-
•vhiistunut tarpeen tullen käyttämään atoniia^^
jei sellaisia uhkauksia onneksi kuulu — ja juuri tässä lepääkin näir
• den jälliläismaiden,ohjelman eroavaisuus,^^n^
puhe niin kouraantuntuvalla tavalla taas korosti,
t .• Välittömässä yhteydessä atomiaseilla uhkauksen kanssa on E i -
::J^^
jtajilta voitaisiin 'lakivoimaisesti'- riistää kansalaisoikeudet; kuten me-
Leiväntekotaito
unohtuu vähitellen
Canadan kodeissa
^ O t l a w a . — ' F r a s i h m i s k u n n a n van-
/ h i m m i s u i a taidoista-mika. ou perui­sin
jo kivikaudelta,, nimittäin leivän-tekotaito,
näyttää."unohtuvan:: yhä
suuremmassai määrin Canadan ko­deissa,
••sillä tiliistolhncn. taimisto i l , - .
ino;lt.aa Canadairvlcipomotuolannon
atvöH.-si y i l - 260; miljoonaa doUar.u
/.vuonna '1952, ollen .kuu.si pi^scnttia
encnunan. kuin ;edelli.sena vuonna.:
Tuotannon bruttoarvoon: iTahden o l i:
tämä tuotantoala- 15.;, s u u r i n Cana-da-
ssa.- - ..
Maas.sa oli. vuonna .1952 kaikkiaan
lähes 2,600 ijcllaista laitosia, joissa
tuotettiin leijiää,, kakkujif, piirakoi-;
t a -yms. leLpomotuctteita. -Naiden
yritysten palveluksessa oli 33,000
henkilöit, j o i l l e maksettujen: palkko­jen,
'.yhteinen määrä oli 74,244,786
dollaria.
•.: Leivän valmistammen •• suoritettim.
tössa maassa p t k a n ai.kaa kotoa.-
.Mutta kaupunkien-ja kylien kehitty-;
. e s i a i s i i r t y i tämä tyo..vahitellen;-per-;
heen leipurille,-:Joka .on jäänyt; en­tista
• enemmän ; s i v u u n kun :suuret
leipä.ehtaat sähkövoiman, automaat-,
t S t e n koneiden ja» parantuneen l i i ­kenteen
avulla ovat.--tunkeutuneet
tälle; tuotannon alalle.
Canadalaiset; ostivat v. 1952 k-aik-;
k. a a n . , 1.521 . i n i l j oonaa; paunaa . l e i^
pää--yhteensä 161.3'miljoonan dolla­r
i n .arvosta. Vuonna 1933: o l i teh-;-:
;taiden;keskimäaialuen;'myyntihinta
4.5 senttiä paunalta, mutta vuoteeii
1952 mennejsä^ .se oli :kohonnut 10.6
s e n t t i in j a on: kohonnut senkin Jäl­keen.
Vuonna 1952 käytettiin Canadassa
tehtaiden leipää keskimäärin 105.6
paunaa kutakin maan asukasta koh­den.:
:Korke.nöli:,kuhiVus vuonna
1946;.jolloin se . s a a v u t t r l l l . g paunan^
määrän .henkeä kohden.
Krupp rakentaa taas
m urha valtakuntaansa
V; : " a " . a syriaytetty enemmi-to-
/.jolue oii i:.nio:^cn neljÄ;i_kuukau-
-n •.a!;a:^3i'ji*'jn aikana pyrk.nyt
.;'.i-.a.mäan elintasoa ka."-sane, joka
•>..-••: clknyK .•vuo.sisadan • bnt:ilai.sen.
or,-on ala-sena. Siinnitelmat olivat j LahsirSaksan,
lar.v.intahoidon pa- | y:eissaksal3ista edustusta tuleT-ssa
;neljän -vallan --konfereaöusa.
• N y t , kun.neljä ulkc.min:.steriä k o h -
'läa: •Bsb^i'ini.53C-^;^öri.:-s^
keä aika'., tulla' iSphtimäan yhdessä
prcbbleemejaan.-. U l k o m . n l ^ t e r i t pää--
sevät sitäkin .nopeammin; yj^simieli-syyteen
Saksan kansan : k a n s a l l i s i s t a '
eduista.- jcs' .Euroopan.:ärmeijäs6pi-mu-
s j a m u u i Bonnin, h a l l i t u k s e n s o l ­mimat
• sptilassop:muk.set • pannaan
lopullisesti• h y l l y l l e , U l b r i c h t . sanoi.
S a k s a n kansa; e l f, h a l u a mitään: o r^
j u u t t a vii-oteen 2003' s a a k k a , ^niin k u in
H e n n i n J a P a r i i s i n sopimuksissa on
suunniteltu.
.Länsi- S a k s a n •• työläisten • on • ed.-s-
:tettävä . S a k s a n yhtenäisyyttä, . U l ­b
r i c h t : j a t k o i ! . T ä s s ä .tarkoituksessa
n i i d e n bn riiyöä tuettava Itä-Säksan.
(hallituksen ehdotuksia,'.nimittäin -1)
että Itä-Saksan - edustajat - j s a l l i i t u -
v a t - neljänvallan. ;kGnfercri.;-..s in,:.-.-2)^^^
että Itä- j a Länsi-Saksan edustajien
yäliilä aloitetaan •neuvottciu-t Saksan
rauhärisci).rn uksesta.; miehitysjoukko-:
Jeni poistamisen
j o i l l a tuettaisiin . - M a l e n k o v i h ' ehdo-'
t u s t a siitä; että suurvallat sitoutuvat,
cleniaan käyttämättä atomipommiai
3) että muodostetaan väliaikainen
yleissaksalainen hallitus, joka 'on
välttämätön askel kuljettaessa ;kohti
yhtenäiseni - r a u h a l l i s e n ja ' deniq-kraattisen
Saksan muodostamista,
sekä: 4) että Itä- - j a Länsi-Saksan; vä.-
lillä solmitaan: kauppasopimus, niin
että idässä olevat m a r k k i i i a t avau­tuvat
länsisaksalaisille, yhtiöille.
K a ' k k i nämä kysymykset olisi r ä t -
ULBiriCHT VETOAA TAAS
SAKSAN YHTENÄISYYDEN
J A VAPAUDEN PUOLESTA
Berliini. — Iia-Sai-«an vt. paämi- i kaistava vuoden 1954 aikana. : o ka
n i s t e n Ulbncht k l h o . t t i tammikuun on suurten alotteiden vuo-i I « - S . k -
sarsa. Ulbr.cht sa.r^oi. Miel.pr.eernme
2 pna p>täma.>caan radiopuhees.sa ^^^^^^^ ky-.-mjksissa. mutta
tyolä!.s.a tukemaan j j^pj^an cn t u t k i t t a v a , mista olem.mc
yksimieh^ia j a tchtava ka.kkemme.
etta saksa!ai::et \a~.r,a; as^-itua .=a-man
pöydän aareen. Suurten aloit­teiden
vuodelle on' asetettu kolme;
tavoitetta: tasavallan \ahvi?ta.T. » i e :i
tuotannon :l:saämincn j a laadun, p a ­rantaminen;
sekä jälleanrakennustj ön
j a i i a m i n e n , n i i n ct:a Ita-Saksasta
voi tulla esimerkki L a : i i i - S . i k s a l le
kulttuurellisissä taloudellisissa ja, p p -
l'itti£jssa asioissa.
- . . — . V u o n n a ' 1951- o l i C a n a d a n f a r -,
meillä 2,529,043 kalkkunaa.
SITÄ
- JA -
. . JÄRJESTELYÄ
Helsintrin K a u p u n g i n o r k e s t e r i n vio-
:i.-ti A i o . : Usko tapasi erään t u t t a -J
vansa P^hjolcmaiden Ylidyspankssta,
.cTlor.1 s.iiceutui seuraavanlainen s a ­k
a n ; : - h t ' . :
'•älli, jvka tyoskentelet • orkeste-
.•lis.^, ' c : ka: j a ; j : s t a ä m n u l l e muu­tamia
\l::3>tal-ppuj.i Z a i a h koiisert-t
i i n . " ^ y
" J i u,° J U U , j a S.nä, joka tyosken- |
telet pai-ikiisa, voinet järjestää m i -
nuiie inuutanua tuhatlappusia."
OLI UUSI
T a t i c l i kylässä 'pikku I n k e r i h —
nelivuotias — kotona.
— K u i n k a vanha olet, I n k e r i ? k y - ,
syi hän.
: — E n m i n a ole v a n h a , vastasi tyttö.
M l n a olen uusi.
Larin Parasken
kuolemasta 50 vuotta
,;• Helsinki. •.^:.Kun tammikuun 3 pnä
oli. kulunut 50 vuotta Suomen su/un
suurimman runonlaulajan. L a r i n P a -
raksen kuolemasta; . K a l e v a l a i s e t n a i ­set
olivat järjestäneet kunniakäynnin
hänen patsaalleen. Sateisesta säästä
huolimatta o l i ; 'palsaan • ääreen . k o -
kqbntunut.:,lukuisa Joukko .kalevalai­sia
naisia j a muita vanhan suomaläi-;
sen k u l t t u u r i n ystäviä. Yhdistyksen
puheenj,yhtaja maisteri Elsa Vuorijo-
.. K u n toinen: maailmansota -,'päättyi.
E r r . opassa; n i i n , s u u n . K r U p p i n ase-valt.
ikunta . o l i raunioina. • Mahtava,-
koneisto, j o k a as8i.sti ' H i t l e r i n , oli hä­vitetty.
L i t t D l a i s t e n lentovo.mat.oli-,
vat .hävittäneet -sen pois. «Allred
K r u p p , jo!<a.ok Gttanut s a i r a a n :isän-<
.sa p a i k a n K r u p p i n valtakunnan halr
l i t s i j a n a t . i s e n maailmansodan alku-a
i i i o i n a , Ipimattun sotarikolliseksi •:.T.
1948 j a t u o m i t t i i n 12 vuodeksi pakko--
työhön.: Syytökset . h a r i t a : ..:vagtaan
v:.\ihtDlivat raakamaiiie.sta orjatyör:
laisten' riistämisestä ..joukottais.in . u lr
koinaalaistcn omai-^-uuksieii ryoslämi-si;
n. , _
J o s ' m a u l m a n oi*<:eu3i-t-äsitettä olisi
•kunnioitettu,min: Kruppin.-vp.lta olisi
päättynyt siihen. Koko maailma kä­s
i t t i K r u p p i n persoonallisen-'Vastuun
h i t l e r i s m i i i kauhistuttavista .r-koksis-ta-.;
Krupp öli • I l i t l s r i n • linna.<keen
vahvin p i l a r i.
-. 'Missä'tn hansa n-3tsir.rmeijat:;marsr
-Sivat, siellä K r u p p i n n i i n i o l i vihatuhi-symbccli
Saksan' armcttoinasta;ase-mahdls
a. T u n t u i kerrassaan käsittä-
;n>iit(o.maUä.xttä, viisi vuotta myö­hemmin
kun A l f r e d ' K r u p p . p a n t i in
vankilaan hö.nestä. t u l i uudelleen ylos
nostetta v a n ; S a k s a n ' . k u k o i s t a v i n l i e n -;
kilo.
N i i n l-.dclla on tapantunut.
• ;-V.: 1951 .hänet: v a p a u t e t t i i n . v a n k i ­lasta
j a ; 10 kuukautta myöhemmin,
hauelle V i r a l L s e s t i - a n n e t t i i n L i k a i s in
suurin, osa ;.taka-varikoidU5ta omaisuu-
.destaan; . Sayseämmat.miehet kaiken
sc-n kauhun-jälkeen; jota olivat levit­täneet
yinp.-.rilleen,... olisivat • vetäyty­neet
sivuun. - ' M u t r a A l i r e d K r u p p a s ­t
u i kufe.e.:ti takaisin . entiseen/tehta--
vaänsa.-- Kertomus i:hanea nopeasta
nousustaan .takaisin..;teollisuusvaltä-;
kuntansa • h a l l i t s i j a k s i , • A V a l l - k a d u i i
imperialismin avustamana,- -julkais­taan
\ksityiskohtaisesti Ne\v5weck
julkaisussa. -
.. K r u p p Cl ole vtela täydellisesti saa­nut
takaisin kaikkea menettninäansä
valtaa, ja yaltakuntaansai.Ilan-ei vie­lä
valmista aseita J a liän v ä i t t ä ä e t ­tei
hänellä m u k a o l e haluakaan pala­ta
t a k a i s i n - s i i h e n -rakettiin.-- -Mutta
.banen takaisin - v a l t a a n palaamisensa
c n silta.huolimatta;vaikuttavaa.- Hän
ki puhui, -paivan nierxityksesta/. P u - '
h e e n ; jälkeen:-rouva; Iines V L a i t i n e n -
Sandberg-laski.(Kalevalaisten naisten
seppeleen patsaan Juurelle ja- lausui
Eino L e i n o n säkeen: ' K a n s a t katoo,
ei kaioa.;mahti. Jonka laulanut mah­t
a j a kansansa sielun; Suojärveläinen;
r u n o n l a u l a j a Ahri T a l v i l ' n n a esitti
patsaaseen •. n o ja tön l i i k u t t a v a n - • i t k u ­v
i r r e n L a r i n päräksen muistolle. - "
omistaa t a i k o n t r o l l o i 53 liikeyritystä,
n i i h i n .kuuluen 'laivaveistämöitä,; k o ­nepajoja,;
teräksen .valmistuste'htaita,
y.m: Hän rakentaa kautta maapallon
ulottuvaa, toimintaansa. Hän on: jäl­leen
Essenin, Saksan 'Ruhrin-.; sydä^
men johtava-kansalainen. iHän jarr
jestää: mahtavia, päivällisiä -vanhoille•.
R u h r i n : teollisuusporhckavereilleen.
: Newsweek kertoo K r u p p i n ylösnou-semuKsesta":
.
•Tuleeko K r u p p siirtymään valtame­rien
y l i ulottuvasta- rauhanajan t a ­varain
valmistamisen valtauksestaan
uudelleen V aseiden v^valmistukseen?
Tällä kertaa ;vielä'Kruppin miehet ja
muiden . R u h n n firmojcn; miehet vas­taa
siihen kielteisesti. Tällä .hetkel-r
lä kysymys säilyy ' akateemisena sen
takia k u n l i i t t o l a i s t en l a i t , j o t k a ' k i e l ­tävät
' Saksan, aseteollusuuden, ovat
edelleen (voimassa. ..-Mutta n i i n • p i an
kuin E D G t a i ' ' j o k u muu käytännölli­nen
sijainen saadaan, n i i n esteet t u ­levat
paistumaan. Ja; Saksan.; s o t i ­lashenkilöt
ovat edelleen vakuutettu-'
ja. etta eräät heidän aseistaan ivuosir-kymmen
sitten olivat parempia kuin
mitkään niistä, joita sen Jälkeen on
valmistettu länsimaailmassa'.; He. tur-;
levät;; taistelemaan ; saadakseen tule-
•yat saksalaiset, sotilaat varustetuiksi
t u l e v i l l a . s a k s a l a i s i l l a aseilla.:;Ja;eräät
näistä aseista 'kiertämättömästi tule­vat
kantamaan. .':.vanhaa ^valmiste-merkkiä:
F r i e d , K r u p p ."
; On sopiva lainata' Newsweek julr
.kaisun.,:kirjoitusta; noin.pitkälle, siksi
kun monissa piireissä ivielä e i käsitetä
Saksan 'tiudelleen; aseistamisen vaa­raa
kaikessa alastomuudessaan; ' N i i n ­pä
k u n r a n s k a l a i n e n sosialisti Daniel
Mayer .vieraili:,äskettäin 'New;,Yorkis-.
sa; ja i l m a i s i -voimakkaasti vastustus-
Toistuvatko Kenian
tapaukset Ugandassa
Hirvenkaatoluvan hinta
on nyt 8,000 mk
H e l s i n k i . Suomen hirvenkaato-i
u v a t on leimaverolain muutoksen,
yhteydessä nostettu 5,000 markasta
8,000 ; markkaan. Viime vuodelta
kertyi kaatoluvista; yhteensä n.-.. 17
m i l j . : m k . . v A l k a n u t t a vuotta varten
ei ele: myönnetty l a i n k a a n määrära­h
a hirvivahinkojen korvaamiseksi,
kertoo Ilta-Sanomat: Vuosittain on
tarkoitukseen. tähän asti myönnetty
600,000 -markkaa, J o n k a ; t u r v i n on
kyetty suorittamaan, vain vähäinen
osa vahingonkorvausanomusten ko­konaismäärästä.
. . V i i m e syksyn ..^ hirvenmetsästyksen
tuloksista - o n tiedot viidestä läänistä
Uudenmaan läänissä o l i kaatolupia
myönnetty 154; k a a d e t t i i n 141: hirveä.
-Hämeen läänissä o l i v a t vastaavat l u^
vvut 449 j ä 330. K u o p i e n 132 Jä 76;
M i k k e l i n 106 .'ja 75 ja^ O u l u n 104 38; .
t a a n Saksan uudelleenaseistamista'
kehtaan; n i i n niissäkin piireissä, j o i s ­sa:-
e i olla - k a i k i s s a : asioissa samaa
mieltä M c C a r t h jm s a k i n ' kanssa, l e i ­m
a t t i i n ranskalainen sosialisti " N e u -,
vostoliiton- kiertäväksi ipropagandis-t
i k s i - . - -
' M u t t a . r a n s k a l a i n e n . sosialisti on
nähnyt, : m i t e n K r u p p i n aseistama
Saksan sotamahiti on .kaksi kertaa
y h d e n sukupolven aikana hävittänyt,
rhänen; synnyinmaataan: Ihmiset,
J o i l l a on sellaisia kckemuksia,. tietä­vät,
mikä vaara p i i l e e siinä, että k u o -
lemankauppias K r u p p saa • uudelleen
rakentaa 'kauhistuttavan; ..valtakun­tansa
j a että ..hänen takanaan ovat
taas- voimat, j o i l l a ei ole mielessään
m u u t a . k u i n koko m a a i l m a n laskemi-:
nen valtansa alle.
E n g l a n n i n työväenpuolueen ^*be-v
a n i l a i s t e n " äänenkannattajan
. " T r i b u n e n " u l k o p o l i i t t i n e n k i r j o i t ­t
a j a Bob M i l l e r p a l j a s t a a e t t i i i -
gandan väestöstä; elää . v a i n 11.6
pros.' 45 v u o t t a vanhemmaksi: J u l -
.kaisemme: pääkohdat tästä a r t i k ­k
e l i s t a .
;;: M u u t a m a päivä ennenluiin 'Bugan-dan
nuori ' K a b a k a e r o t c - t t i i n . - j u l l t a i si
F i n a n c i a l ; T i m e s a r t i k k e l i n , j e n k a , ot­sikkona:
o l i , " U g a n d a n suhdanteet u -
h a t t u i n a " ; .Tuskin monetkaan - a f r i k -
kalaisigta tiesivät, minkälainen: vaa­r
a uhkasi. Ugandan ;£Uhdanteet-; ovat
; t o s i n olleet' hyvät-,-mutta afrikljalai-
• sille niistä . on - o l l u t tuskin . -mitään
hyötyä. 1938 vienti ja- tuonti y h -
teenisä käsittivät ;-;a:n 7 ; m i l j , puntaa.
Vuoteen 1952 mennessä ; v i e n t i oli
n o U s s u t - . 4 7 ; m i l j . ja .-tuonti.,24, m i l j.
puntaan.
.; M u t t a a f r i k k a l a i s t e n ;elintaso ,ei-ols
l a i n k a a n suhteessa tähän '.,15. -vuoden
a j a n : k u l u e s s a : tapahtuneeseen; k y m ­menkertaiseen
'n:usuun. Vielä • n y t - ;
k i n ammattitaitoisen työläisen palkat
vaihtelevat 43-4-60 . f l i i i l l i n k i i n kuussa
j a ;.maataloustyöläisten ..keskuudessa
ne ovat vieläkin pienemmät.
: Sairaudet ovat niin yleisiä, että ;40
pros. väestöstä on iältään i a
vuotta, j a ; ' v a i n 11,6 i,ros; , y l i 45-vuo-.
t i a i ^ a ' mitkä on: osoitus väestön, iyhy-estä
elJiiästä. , . ^ '
;-,Yji m:ljOonasta;afr;kkalä.sesta l a p ­sesta
vain,210,000 k a y k tUlua; .12:sta
'koululaisesta (vain. yksi kay. loppuun
nelivuotisen koulun j a 50:stä ivain y k ­si
suorittaa ; 12-vuotisen .kculun. A f ­rikkalaiset;
/ e i v ä t siis ; näytä liyöty-neen
mitään p r o t e k t o r a a t i n : k a s v a ­neesta
. v a r a l l i s u u d e s t a . S i i n a on y k ­si
hyvä: syy p u h j e n n e i s i i n r i i t i r i i t o i -,
h i n .
•Kuitenkin'Ugandan talouselämä on
v a r s i n l u j a l l a p o h j a l l a V i i m e v u r n i ia
jäi budjettiylijäämää 2 milj:.; p u n t a a.
V a l t i o n 'tulot k o h o s i v a t ' l ? milj;. p u n ­taan,
jotka saatiin . e n n e n k a i k k ea
vientiverosta (tulo.'erot-luottivat -vain,
hieman y l i 1: m i l j . . puntaa.)
; S u h d a n t e e t - o v a t : riippuneet/pää­asiassa
puuvillasta Ja - k a h v i s t a ; - ; .47
milj". punnan-viennistä puuvilla; tuot-;
t i 30 m i l j . puntaa j a " k a r r . i 12 m i lj
puntaa; Ja - k a h v in tuotannon -(j; ka
on nyt s u u r i n ; brittiläisenmaailman- l;.ruus".
-j'hteisön r-iirissä)-: odotetaan.: muuta-.-
m i e n . Jähivuosien kuluessa nousevan:
50 pros. Myös puufvillan tuotannon
odotetaan kasva/an,
. s u u r i n osa; tuotanncsta on a f r i k k a ­l
a i s t e n pienfacmareiden käsissä. V i e - '
l a muutama vuosi sitten .heitä r i i s t i ­vät
p u u v i l l a n - j a kahvinjaloötamoi- '
den omistajat.
MINEKAALIRIKKAUKSIA
•Nyt ;hall;tus- on antanut;nämä ja-,:t
icstämot a f r i k k a l a i s t e n . osuui'kunnillei:;('
jc-tka alkavat jalostaa tuotteitaan.
• O l ö s u b t e s t - .6vat siis: iiieman-;parane-:/;-;
maan päin. Samalla k u i t e n k i n k a h - ^_
- Y i - j a ; p u u v i l l a , c v a b - k a d o t t a m a s s a en-tisen
merkityksensä. \'iimeaikaiset
. t u t k l m u k £ 3 t ' ovat . osoittaneet,- .että->-i
maassa: c n erittäin /runsaasti mine-;/
r a a l e j a . k u t e n . t i n a a , - k u p a r i a Ja.-wolr..;;
f r a m i a . Tullaanko mitä käyttämään
aiituasukkäiden hyväksi? Se o n t u s ­k
i n todennäköistä; — katsokaamme
vain,; -keiden hallussa :ovat liääcmat.;'
J a kali^-okset.
- Ensimmäiseksi on Jättiläinen/Ame- '.•
r i c a n M o n t a n t o -Ciniemicals,-joka l o u ­h
i i a p a t i i t t i a , : / tärkeää / l a n n o i t e t t a ; //
.1951 voitot nousivat lähes-3 m i l j . . p u n - - ',••
t a a n j a ' 2 2 , 5 % : n osinkoja jaettiin.
Viime vuonna .vc itot laskivat j a mak­s
e t t i in v a i n 18,5 % : n osinkoja.
K u p a r i - ja tinakaivoksst ovat - R io
Tmto C o : n j a Pröbishers L t d : n k ä -
-sissa, j c t k a 0v'at valtavan Ventures
, C o : n a m c r i k k a l a i s - c a n a d a l a i s i a " s i -
saryJitiö.ta. Rio T i n t c U a crT^^sor:;,,'^
mensa PohjoisRhcdcsian;-/kuparissa,
Ja sen j o h t a j a n a on k e r r a n ollut mm. -
;Anthony Eden;;; E n g l a n n i n / n y k y i n en
u l k o m i n i s t e r i .
. K i k m b e n . kuparikoboltkkai-zoksella,;:/:
D l i ; j D / a l a i t e t t u rakennustyöt j a tuo-. - v
tannon^-odotctaan alkavan.. 1^955. S e - . ;;
menttitehdas dn j o v a l m i i n a J a j o i t a ­k
i n ; m u i t a pienempiä; teoUisuuslaitok- ;/
sia perustettu;.; Tarvittava'käyttövoi-,;;;
ma on. t a r k o i t u s saada rakennettavas- ;
ta uudesta vesLvoimalaitoksesta. -Kun. :;,
nämä i a : t . k s e t : o n / . v a l m i i n a : Uganda.'.';;;;
on erittäin r i k a s s ' i r t o m a a ; J a suurten / /
voittojen lähde brittiläisille, a m e r i k - /' /
k a l a i s i l l e ; j a canadalaisille: s i j o i t t a j i l -/
le-
ITSENÄISYYSLIIKE
. ' M u t t a Uganda - .poikkeaa monista /
muista / a f r i k k a l a i s . s t a ; s i i r t o m a i s t a , :/;,
joissa ; v a l k o i s i l l a S i i r t o l a i s i l l a o n l u j a t /:
järjestöfc.o;;.'. A f r i k k a l a i s i a ' o n -. : h i 6 m a n / //
alle 5 m i l j o r n a a j a e u r o o p p a l a i s i a / a i - . ; .'
le 4,C00, mutta afr,Ttkalai£St l:iylltää-vät
ehdottomasti sanan "yhtiötove-
,/' K u i t e n k i n s i i r t c m a a m i n i s t e r i - . Olir,/
ver, L y t t e l t o n p u h u i kesäkuussa/ t y p e -'
rästi"yllä;laajemmista toimenpiteis-/
tä yhdistämiseksi / ja; / koko / I t ä - A f r i - .
( J a t k u u 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Brundage tahtoisi kuohia 0-l(isat
Vhdysvaltain/.siuiren kaJisan.peloittclutarköituk?e5sa, J:i että jos-näi-
7*^,'^ hyväksy, silloin on tukittava vastustajien suut '-ixjlkkeussää- niisten kansalaisoikeuksia kohtaan. Me myönnämme kernaasti että
dösten'' avulla. iMutla niin pian kuin tällaiset "poikkeussäädökset"^ emme osanneet'uskoa tämän väittämät nain nopeata toteutumista
^ u v a t vomiaan. J;o. maa lakkaa olemasta, demokraattinen valtio, — ' mutta nyt se on välittömästi amerikkalai.<:ten edessä.
Jiitä tulee virallisesti 'ja muodollisesti puolfasistinen maa, missä , j o i l - Täten nähdään, että fasistinen mielipidekontrolli kehittyy lahio-
3aWn kansalaisilla on vielä täydet kansalaisoikeudet, mutti kaikkien " matönta rataansa.; Saksassa aloitettiin ensiksi natsien hyökkäykset
juutalaisia ja kommunisteja vastaan, mutta se kehittyi,nopeassa,tah­dissa
hyökkäykseksi kaikkia saksalaisia vastaan, jotka rohkenivat
'l^/rJ^^^f^^P^udet ovat uhattuina sen vuoksi kun ne on joltakin kan-
-H^ >' jsalaisryhmältä kielletty, • .
Sinimennen sanoen voidaan huomioida, ettäYhdysvallbis&aryh^ esittää itsenäisen^mie^^ Hitlerin mieletöntä maailmanvalloitus-
I f : ..^ytV*" aluHl» peruuttamaan ulkomailla syntyneiden -kansalaisoikeuk- ohjelmaa vastaan. Yhdysvalloissa aloitettiin hvökkävkset ulkomaa-
I ' ; . ' « l a j a karkoittamaan i^ntä ulkomailla syntyneitä, j o i l la ei kansalais- laisten ja "kommunistienV kansalaisvapauksia'vastaan, mutta nvt
gÄ-.:^ 4Japereita; ole tai j o i l ta ne ön poliittisista syistä otettu Dois. «Meidän uhataan mviis '^r^iS:^'^ry^^:xM^At^w^ i.on=ni,j.-«ii.^.,i..5o :„
• H e t i Helsingin /olympiakisojen Jälr
keen.; alkoi kapitalistisen maailman
u r h e i l u p o l i t i i k k o j e n ; mielissä kyteä
ajatus, että olympiakisojen; ohjelma
pitäisi - s a a d a kuohituksi . sellaiseksi^
että • sosial'stis€n - m a a i l m a n u r h e i l i ­j
o i l l a olisi vähemmän mah<iollisUuk-^;
s i a / v o i t t o i h i n .
/ K u t e n muistetaan, o l i / H e l s i n g i n;
olympialaisista muodostua musertava/
munaus - y h v o i m a i s t a / johtoasemaa
s i i h e n saakka / hallussaan pitääneelle-iUSA:
Ue. Vain keplun konsteilla —
j u l k e a l l a .tuomarlpelillä, painissa ja
nyrkkeilyssä "— orinistul isännän
jmaarayksia noudattaneiden / r a n s k a ­l
a i s t e n . / . r u o t s a l a i s t en ym.länsimais^;
ten tuomarien • k i s k o a USA; o s a p u i l ­leen
tasapsteisim Neuvostoliiton
kanssa. - .
Näin s a a t i i n kisat päättyihään n i i n,
ettei ollut; tarpeellista todeta/ "pakko--;
lyoJeu-eillS/': nälkiintyneiden/ ryssien*'
selvirmeen numero ykköseksi.
• Sosialistisen/; m a a i l m a n u r h e i l i j a in
panos o l i : t o d e l l a / h i i n / v a l t a v a n - s u u ri
Helsinglisä /—; taas viime talveria
M . M.-iuistelussa — että its6 K a n -
eainvälisea Olympiakomitean puheeri-j
o h t a j a amerikkalainen: A v e r y ' B n m -
dage Itatsol / asiakseen ryhtyä toimen-^;
p i t e i s i i n ,^ jotta;; m a a i l m a n / herruuteen
pyrkivän'-USA:n johtoasema säily-
.Tarmokkaallä .. esiin tyimiseliään
hän on j o saanut n i i n paljon aikaan
K C K r s s a , . e t t ä . .esim. • v o l m i s t e l u k i l -
p a i l u s s a / -— joissa , U S A : l l a e i / o l e / n o -
kankoputtamlsta.-T^ ei a n n e t a m i t a l -
l e j a joukkuekilpailussa, v a i n yksityis-^
l a j e i s s a - y m . : pienempiä muutoksia. ./
/ Nämä muutokset näyttävät k u i t e n ­k
i n kokonaan rlit.tämättömiltä tiirr
vaamaan' yhdysvaltalaisten'-yliopplr;
lastähUen/voiton :Ja ; s i k s i Brundage
on lähtenyt .etsimään-tehokkaampaa:
menetelmää / A m e r i k a n ./tirh«lumal-neen
pelastamiseksi. ; / •
^ i t t e n luuli Brundage sellaisen
löytäneensäkln. ',
J o k i n a i k a s i t t en / N ew YorhJssa p i - ;
täjnässään' puheessa häri' veti'/esille
" v a l t i o n amatöörit". >
Tällaisiksi hän katsoi F,Uroopan
maissa " p o l i i s i v o i m i i n j a armeijaan
' k u u l u v a t , / j o i l l e p a l k k a juoksee ./jat­kuvasti.
:. (Suomen armeijassa se o l i
; a l l e k l r j : siinä ollessa mlarkkak j a päi­vä,
k u n e s i m . - t a v a l l i s i s s a töissä se
o l i ; 6 - ^ 9 m a r k k a a tunti'.)
Tämän sanoi Bnmdäge olevan
" v a a r a l l i s e n pykälän",
'Hän myönsi s a m a l l a , että ;kun hän
mainitsee/ tästä/ eurooppalaisille; n i in
kysyvät h e a i n a minkälaisia kotvauk-;
sia / A m e r i k a s s a / m a k s e t a a n / yliopisto-;
l i r h e i l i j o m e . . •' , ,
selittämään.
M u t t a mistä kenkä p a h i m m i n .pu­r
i s t i kävi selväksi vasta sitten, k un
Brundage /jmainitsi, että -'.'Euroopan
valtioilla,-erittäinkin itäblokin: m a i l ­la,
näyttää olevan rajattomasti ;.varo-
.ja sijoitettavaksi,urheiluelämään;" ;. ;|
'^Puolueettomuuden" nimessä ; hän
samassa /yhteydessä - /mainitsi-,, että
esim. Italiassa. ja useissa muissa
Euroopan : m a ' s s a ' rahoitetaan: u r h e i ­l
u t o i m i n t a a arpajaisten j a veikkaus­t
en avulla. / ''Tämä vamatitööriyden
pulmakysymys on saatava nopeasti
selvitetyksi'., J u l i s t i - Brundage- / , / . ; . -.
Hyökätessään "itäblokin" maita
-vastaan sen ,takia>, että niissä käyte-,
tään / " r a j a t t o m a s t i ; varoja";.;urheilun
j a .yleensä / nuorison: r u u m r l l i s e n J a
myöskin •; henklseri kuntoisuuden ko­hottamiseen^
teki . m r . Brundage- m i S -
l e n k l l n t o l s en tunnustuksen,
• Hän totesl^sen; / että/Neuvostoliitos­sa
j a kansandemokraattisissa maissa
asetetaan.ensinunäiselle t i l a l l e n u o r i - ;
son tarpeista ja.yleensä kansan k u n ­toisuudesta
huolehtiminen.
Jos se, että hallitus varaa' n u o r i -;
solle riittävästi urheilukenttiä, ' v o l -
•mlstelusaleja, nyrkkellyhaHeja; y m . ja
myöntää varoja kaikenlaisten u r h e i -
lu--r"ja; ajanvietevälineiden-hankin­taan,
lasketaan teoksi: J o k a estää näi­den
. m a i d e n u r h e i l i j a i n osallistumisen
olympiakisoihin,': n i i n , jopfi s i l l o i n o i - ;
laän pahasti hakoteillä.
Sehän merkitsisi sitä, että vain
k a i k k e i n - t a k a p a j u l s l m m a t maat . v o i ­sivat
e n a k o j a l l i t u a , k i l p a i l u i h i n Ame-:
r i k a n yliöpistotähtlen k a n s s a . . ' '
T u s k i m p a sekaan, jos sosialist-ses-s
a maailmassa jää l y h y e n työpäiväri
Ja työviikon ansiosta paljon enem­män
vaikaa nuorisolle; u r h e i l u u n ; käy-tettäväksi,
o n l u e t t a v a s y n n i k s i . S i i - ,
henhän a i n a l i i n k a i k k i e n maitten '
työläiset pyrkivät.-
Näyfcääkin siltä, että k a p i t a l i s t i ­maiden
;urheilupolit:ikoti;- / j o t k a a n -
tavat k a i m a t u k s e n s a : asevarustelulle••/
j a varojen käyttämiselle siihen r a - ,
jattorcästi, eivät jaksa mitenkään
ymmärtää; että nuorison j a yleensä/
kansan ;:/; f yyslculttum-isra : huolehdir.
t a a n niin;suuressa, mitassa k u i n t e h - /:
dään. scsialistisissa mairsa.
Meillä ei ole — k u t e n Brundagella
näyttää olevan •:-;-/mitään v a l i t t a m l s - - /;
t a senkään -suhteen, r; että ;Itälia.ssai .,
Suomessa y m . : m a i s s a hankitaan v a - "
roja-/ u r h e i l u t o i m i n t a a : v a r t e n arpa- /-,;
Jäisillä . j a veikkauksella.
P a l j o n parempi t i e t e n k i n c l i s i , e t ­ta
kaikissa näissäkin maissa: vähen-.;;
n e t t a i s l i n / jyrkästi./sotalaitoksen mer/i/-
n o j a j a lisättäisiin' u r l i e U u u n , tfer- ;
veydenholtoon y m . - k a n s a n h y v i n v o i n - ; ; '/
t l a kohottaviin t a r k o i t u k s i i n t a r v i t ­tavia.
rahamääriä. 7 , ' y
/ P a l j o n / p a r e m p i se olisi känsälle
US.^:ssa-iah, • j o s osa vsuunnattomistaj'^^/
sotamehoista käytettäisiin nuorisoa /
j a yleensä kansan köyhimmän^ osan ]
h y v i n v o i n n i n kohottamiseen. . *
; S i l l o i n o l i s i t A m e r i k a s s a l c i n m a h d o l - s;
-lisuus s a a d a u r h e i l u k a i i s a n o m a i s u u - 4 ;;
dekci — ijoufckoperustalle — ettei 'se
r o i k k u i s i / y k s i n o m a a n pienen korkeas-; f
t\ palka-tun j a p a l k i t u n y l i o p p i l a s u r - t
h e i l u n varassa. . '
•Eliel n i i n tapahdu tulee s o s i a l i s t i -
sen maailman u r h e i l u n Jättämään' [
amerikkalaisen iu*heilunJ saavutukset;f4
taaksensa jo läheisessä tulevaiauq- ^
dejsa. ' ' i
. J a s i l l o i n ei " k u n n i a a ' ^ p e l a s t a enää ] ' '
olympialaisten kuohlminen enempää'
kuin//huonossa; maineessa oleva t u o - ,|
marlpelikään. - i feulkuri.