Vapaus, May 9, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, toukok. 9 p. — Tuesday, May.9,J961
VAPAUS
(UBEBTT) — fiidependent Labor
Orgsn of Binnlsh CanadUuis: Es-'
tebliahftd Hm: e, » n : ^uthorlzed
M A l t t o ^ obis niaU by vthe Post
Office Deputment, Ottawa:
Ushed thrlce weekly: ^uesdays.
Ihursdaifv and 8a turdaysby. Vapaus
PablislOog Company, Ltd., at 100-102
Telephones: Bua. Office 08. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. EditorW. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudl)^. Ontario.
Advertising rates upoä appllcatlon.
Translation: free of'cliarge. ,.
TILAUSHHmAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
S kk. 2.50
ThdysvaUoissa: 1 vk. 9.0Bf/9 kk. 4.80
Suomessa: . 1 vk. 0.50 6 kl^.
Suuri viljan myj^ti Kiinalle
Maatalousministeri Alvin Hamilton vahvisti tiistaina
alahuQpeen istunnolle antamassaan virallisessa lausunnossa
vähän aikaisemmin liikkuneet epäviralliset tiedot^ että Cana­da
on-^ saanut taas myydyksi Kiinan Kansantasavallalle' pe­räti
$362,000,000 arvosta viljaa.-Se on epäilemättä niäamme
historian suurin viljakauppa. Sen perusteella tulee^iiHasta
Britannian jälkeen toiseks) suurin viljanostajam^Ganadal-le.
Virallisten tietojen mukaan tämä kauppa tulee pitämään
länsiTMinikon ja erikoisesti Vancouverin sataman viljanlä-hetysvälineet
täydessä käynnissä seuraavat kaksi ja puoli
vuottav Tosiasiassa on annettu ymmärtää, että länsirannikolla
on tämän suurkaupan johdosta laajennettava viljanlastausr
välineitä ja siitä huolimatta on ehkä osa tästä viljasta lähe-
. tettävgi, St, Lawrence-joen kautta idästä,
VUjan kuljetus antaa lisää töitä rautatie- ja elevaattori-työläisille.
Saadessaan nyt enemmän viljaansa myydyksi
aayikfcomaakuntien farmarit, jotka ovat kamppailleet jo tois­takymmentä
vuotta "ylituotannon" ongelman kanssa, voivat
nyt siis katsoa paljon luottamuksellisemmin tulevaisuuteen, '
Ss(nalla sanoen tämä viljakauppa, oli suuri apu koko Ca­nadan
kansantaloudelle. Totta tietenkin on, että Kiina tar-vitsee^
iviljaamme. Siellä oli viime vuonna ehkä historian pa­hin
kuivuuskausi, mikä aiheutti äärettömän paljon talous­vaikeuksia
ja mikä on pahinta, nämä kuivuuskaudet toistu­vat
tayallisesti Kiinassa parina, kolmena vuonna peräkkäin.
Saadessaan ostaa hyvää canadalaista viljaa näinkin suuressa
määrässä Kiina voi huojentaa vastaavassa määrässä leipä-viljatilannetta.
Näin voidaan siis todeta, että hyöty tästä
viljakaupasta on molemminpuolinen, mutta ei suinkaan vä­hemmän
merkitsevä Canädalle.
Maatalousministeri Hamiltonin tiedonannon mukaan Kii­nalle
myytiin nyt 186.7 miljoonaa bushelia vehnää ja 46,7
miljoonaa bushelia ohraa. Viljan toimitusaika on kesäkuun
1 päivästä 1961 joulukuuhun 1963.
kun huomioidaan se, että aikaisemmin tämän kuluvan
vuoden alussa Kiinalle myytiin käteiskaupan pohjalla $63.7
miljoonan arvosta vehnää, niin tämä tarkoittaa, että vuodesta
vuoteen 1961—63 Kiina tulee ostamaan Canadasta kaikkiaan
$425,600,000,000 arvosta viljaa.
Mielihyvällä on todettava sekin, että tämän suurkaupan
toteuttamiseksi liittohallitus myönsi Kiinan Kansantasaval­lalle
— jonka olemassaoloa emme ole vielä virallisesti tun­nustaneetkaan,
kiitos siitä Washingtonin painostukselle —
lyhytaikaisen; mutta Kiinalle ilmeisesti tarpeellisen Huoton.
, Kfinä maksaa käteisellä 25 prosenttia saamansa vehnän hin-nastat
ja loppusumman 270 päivän kuluttua. Toisaalta hallitus
on myöntänyt Cariadanvehnälautakunnalle $50,000,000 käyt­tövaroja
nimenomaan siinä mielessä, että vehnälautakunta
voi antaa Kiinalle täm^n lyhytaikaisen luoton.
Me yhdymme niihin tuhansiin canadalaisiin jotka onnit^
televat lämpimästi maatalousministeri Hamiltonia tämän
suurkaupan johdosta. Kaiken väärinkäsityksen välttämiseksi
on nimittäin syytä korostaa: Kiina olisi voinut ostaa tämän
viljamääirän jostakin muustakin maasta, jos olisi syystä tai
toisesta-^halunnut. Että kauppa tuli Canadan eduksi, siitä
lankeaa!«päilemättä vissi kiitos maatalousministeri Hamilto­nille
;ja hänen edustajilleen, jotka huolehtivat varsinaisista
neuvotteluista.
Toisaalta tämä suurkauppa on meille kansakuntana vis­sinlainen
taisteluhaaste. Annammeko me kaupankäynnin
Kiinan kanssa tyrehtyä tähän, vai pidetäänkö tätä Canädalle-edullista
viljakauppaa tärkeänä ensi askeleena noi^naalisen
kaupankäynnin kehittämiseksi Canadan ja Kiinan välillä?
Selvää on, että Kiina on valmiina kaupankäyntiin Cana­dan
kanssa. Selvää on myös,'että siitä olisi molemminpuo­lista
iiyötyä kummallekin maalle. Mutta mitä sanoo ja tekee
liittohallitus? ^
Kansainvälinen kaupankäynti ei voi tapahtua "yhden
suimnan tietä" pitkin. Jos me mielimnie myydä tuotteitam­me.
Kiinan Kansantasavallalle, meidän täytyy olla kansakun­tain
valmiina myös ostamaan Kiinasta sellaisia tuotteita,
mitä. me täällä tarvitsemme. Tämä on ensimmäinen perus­ehto!
kaupankäynnin vakiinnuttamiseksi näiden maiden vä­lillä.'
Kaupankäynnin vakiinnuttaminen ei kuitenkaan voi tul­la
kysymykseen ennen kuin näiden maiden väliset suhteet
saadaan järjestetyksi normaalisiksi — ennenkuin Canada
tunnustaa virallisestikin Kiinan Kansantasavallan olemassa­olon!
ja ryhtyy toimenpiteisiin diplomaattisten edustajien
vaihtamiseksi Kiipan Kansantasavallan ja Canadan kesken;
;Tämä järjestely, joka saisi varmasti Canadan kansan suuren
enemmistön hyväksymisen ja kannatuksen; on suoritettava
siitäkin huolimatta, vaikka se nostattaisi murinaa ja nuhde­saarnoja
WasMggtonista, sillä kysymys on meidän omista
kansMliseduistamme ja niistä voi huolehtia ensikädessä vain -
Canadan kansa ja valtio. _ ^
Canadan teollisuustuotteilla — maatalouskoneilla, au­toilla,
kuorma-autoilla ja erinäisillä työstökoneilla —olisi
vannaan hyvät myyntimahdollisuudet Kiinassa, Muistetta-kooa
vain, että Kiina olisi jokin aika sitten ostanut "Canadan
Fordilta" tuhat autoa, mutta Yhdysvaltain "emäyhtiö" ja
hallitus kielsivät kaupan; Tuloksena on, että tuhannet cana-dalaiset
autotyöläiset ovat nyt Joko työttömyyvakuutuksen
varassa tai soppajonossa!
Meidän käsityksemme on, että Canadan hallitus ei ole
suolansakaan arvoinen silloin, jos se ei voi näissä olosuh­teissa
järjestää normaalisia suhteita Canadan 'ja Kiinan vä­lille
sekä molempia maita hyödyttävää kauppavaihtoa suu­ressa
mittakaavassa.
• • • • • • •
Lisaa poliisi­ratsioita
E-Afrikaisa
Johannesburg. ' Etelä-Afrikan
poliisit suorittiyat tällä viikolla lu­kuisia
ratsioita afrikkalaisten hök­kelikylissä
etsien henkilöitä, jotka
kiihottavat afrikkalaisia lakkomie-lialean
Etelä-Afrikan rotusyrjintä-hallitusta
vastaan.
Afrikkalaisten johtajat ovat ke-hoittaneet
afrikkalaisia lakkoutu-maan
ja mieienosQituksiin touko­kuun
31 päivänä,' jolloin Etelä-
Afrikka julistetaan Britannian kan^
sojenyhteisöstä erossa olevaksi ta­savallaksi
Afrikkalaiset pelkäävät
sitä, että rotusyrjintälaistenafrik-kalaisväestön
vastainen kampanja lä. Izvestijan tiedoissa,selostetaan
tulee—edeUen kiihtymään silloin
kun Etelä-Af rikka katkoo^ siteensä
Britannian kansojenyhteisöön.
Lakkokehoitus annettiin ensim­mäisen
kerran neekerij ohtajien ko-kouksesa
viime kuussa Pietermar-itzburgissa.,
Mainitussa kokoukses­sa
vaadittiin pääministeri Ver-woerdia
kutsumaan koolle ennen
toukokuun 31. päivää perustusla-kikonferenssin,
missä annettaisiin
neekereille poliittisia oikeuksia.
Etelä-Afrikan rotusyrjintäpäämi-nisteri
ylenkatsoi maan varsinaisen
väestön vaatimuksen.
Tuhannet aseistetut poliisit liik­kuvat
kaikkiUa, myös Lounais-Af-rikan
jnandaattialueella vangiten
dVärutisa
ATo.kova. — Sanomalehti tfves-ti
ja on ensimmäisenä ehtinyt jul­kaisemaan
tiedemiesten antamia
virallisia tietoja Juri Gagarinin
suorittamasta ensimmäisestä ava­ruuslennosta
huhtikuun 12 päivä*^
cä. Selostuksessa mainitaan, että
Gagarin oli koko lennon ajan ra­dioyhteydessä
Maahan ja lisäksi
saatettiin häntä tarkkailla jatku­vasti
televisioyhteyden välityksel-liiitä
turvallisuuslaitteita, jo^kai
takasivat avaruuslentäjän; seiy|jr-tymisen
siinäkin tapaukse&öa, että'
itse avaruuslaivaan olisi tuUut jo­kin
vika. Selostuksesta ilmenee,
että lentäjä olisi Voiniit hoitaa
avaruusaluksen ohjausta myös it­senäisesti.
Nyt suoritetussa koe­lennossa
annettiin avaruuslaivalle
niyös valkoihoisia afrikkalaisten 11-
säksi.
Miltei kaikki pidätetyt valkoihoi­set
olivat monirotuisen liberaali­puolueen
jäseniä, jotka vaativat
tiukan rotusyrjinnän poistamista ja
äänestämisoikeuden antamistaaf­rikkalaisille.
inäärä)!|F$et Maasta käsin. Edel­leen
lOi^^at^, että Juri Gaga-rinin
-ii^rveydessä ei ple paluun
jälke^ii havaittu mitään haitalli­sia
mimtoksia.
• •
Tarkistettujen tietojen mukaan
oli kiertoradan alin korkeus 181
km ja. ylin :327 km. Aluksen nous­tessa
radalleen; Gagarin piti koko
ajan radioyhteyttä Maahan. Hän
teki. .selkoa;x kiihtyvyyden rasituk
sista sekä •Kantoraketin vaiheiden
irrottaiijtuinisesta' Melu avaruus-
««luksen Bytissä ei ylittänyt suihku­koneen
hytissä kuuluvaa meljua.
Noit:u, kierto Maan ympäri ja
la^eutuminen ohjattiin auttf-maattisesti;'
Kuitenkin lentäjä oli­si
voinut joko oman toivomuk­sensa
tai Maasta annetun mää­räyksen
mukaan ohjata itse alusta,
määritellä'sen sijainnin sekä las­keutua
valitsemassaan kohdassa.
Gagarinin kunto oli koko matkan
aikana hyvä ja hänen työkykynsä
erinomainen. Maan pinta näkyi hy­vin
aina 300, kilometrin korkeuteen
saakka. Erittäin selvästi näkyivät
«antojen ääriviivat, suuret joet,
Ystävälliset välit Canadan
ja NLn välillä tarpeelliset
Kirj. OLEG FEOFANOV
Suuresta "Ukraina" hotellin ta­kaikkunasta
avautuu kaunis näkö-,
ala Moskovan joelle . . . On var­hainen
aamu , .,
Seuralaiseni kertoo muutamista
kiireellisistä päivistä mitkä hän on
kuluttanut Moskovassa. Hän on
hyvin tunnettu canadalainen pata-logisti
Hans Selye, Montrealin Ko­keellisen
Lääketieteen Instituutin
johtaja. Hänen pskfcattu matkalauk­kunsa
on nurkassa odottamassa
matkalle lähtöä.
"Moskovassa oloaikanani olen
saanut monnenlaisia vaikutelmia",
hän sanoi.' "Saavuin tänne Neuvos­toliittoon
yleisen terveysministeri­ön
kutsusta osallistumaan reuma-loogian
konferenssiin. Pidin luen­non
konferenssissa ja niinustä' tun­tuu,
että konferenssin kohokohta­na
oli pyöreänpöydän keskustelut
niistä monista ongelmista, jotka o^
vat reumaloogien edessä.' Jos halu-
Tdcoja kaivataan
Vaikka ulkoministeri Howard Green oli ehkä hieman
•toivorikkaampi" aseistariisumissopimuksen mahdollisuuk­sista
ja kaiketi sen tarpeellisuudestakin kuin oli Nobelin
rauhanpalkinnon aikanaan saanut liberaalipuolueen johtaja
l^ster-B. Pearson, kun tästä asiasta keskusteltiin alahuoneen
istunnossa, niin vaikutelmaksi
jäi kuitenkin se, että ulkdmi-nisterimme
puheilla aseistarii­sunnan
puolesta olisi enemmän
kantavuutta ja merkitystä, jos
hänen tekonsa olisivat kauniit­ten
puheitten katteena.
Tosiasiassa meistä tuntuu
hieman kummalliselta ulkomi­nisterimme
suhtautuminen
aseistariisumiskysymykseen yr
leensä. Hän antoi nytkin yin-märtää,
että Canadalla on jo­kin
parempi "kolmas" ehdotus
kuin Neuvostoliitolla tai Yh­dysvalloilla
aseistariisunnan
hyväksi: Kaikesta huolimatta
hän piti tarpeellisena kuvata
tarpeettoman ruusuisin värein
Yhdysvaltain esityksiä ja toi­saalta
vedota vieläkin Wash-.
ingtonin vanhaan valheeseen,
että Neuvostoliitto muka vas­tustaa
valvontaa? Onhan Neu­vostoliiton
hallitus julistanut,
että se tulee hyväksymään
minkä tahansa länsivaltojen
valvontasuunnitelman jos län­sivallat
hyväksyvät Neuvosto­liiton
ehdotuksen yleistä ja
täydellistä aseistariisuntaa varr
ten.
Toiseksj^ on syytä panna
merkille se, että ulkoministe­rimme
puheilla aseistariisun­nan
puolesta Oin ontto kaiku
niin kauan kuin hänen halli­tuksensa
kulkee Yhdysvaltain
ulkopolitiikan^ mukana itsetah-dottömana
viidentenä pyöränä,
olkoon sitten kysymys hyökkä­yksestä
Kuubaan tai sellaisista
sotilasluontoisista liitoista kuin
NATO jne. Kun_ulkoministeri
Green puhuu .alahuoneen is­tunnossa
yhtenä päivänä siitä,
että Canadan pitäisi muka liit­tyä
vielä Amerikan Valtojen
Järjestöönkin f- mikä on myös
USAn sanelema liitto — mutta
toisena päivänä esittää epä-,
määräisiä toivomuksia aseista­riisunnan
puolesta, niin se ei
tyydytä keskinkertaista cana­dalaista
yhtään sen paremmin
kuin se tyydyttää kouliintunei­ta
diplomaattejakaan kansain­välisellä
arenalla. Teot puhu­vat
voimakkaammin kuin l^^U;,
neimmatkaan sanatj
, atte haastattelua, minun on katsot
tava muistikirjastani sillä -viime
päivät ovat olleet erittäin kiireel­lisiä."
"Joinain päivinä vierailin tutki­muslaitoksissa
ja klinikoissa ja joi­nakin
päivinä pidin useita luento­ja.
Neuvostoliittolaisten tiedemies-ystävien
pyynnöstä tein eräitä ope-rationeja.
"Neuvostoliiton lääketieteen ke­hitys
on todella ilmiömäinen", sa^
noi Hans Selye. "Minulla on eri­koinen
syy sanoa tämän koska tä­mä
ei ole minun ensimmäinen vie­railuni
teidän maahanne. Osallis­tuin
f ysologien konferenssiin Le­ningradissa
1935 ja tutustuin tei­dän
suureen tiedemieheen Ivan
Pavloviin. .liskon, että Neuvosto-
Uiton lääketieteeseen, on Pavlovilla
ollut suuri vaikutus; :
" "Tämän jälkeen vierailin -maas^
sanne 1945. Sota oli juuri päätty­nyt
ja matkustin lentoteitse Mont­realista
Moskovaan Alaskan ja Si­perian
kautta. Sinä vuonna Neu^
vostoliitossa vietettiin Venäjän A-kätemian
225-vuotisjuhIaa. Kuten
huomaatte minulla on ollut, tilai­suus
seurata Neuvostoliiton tieteen
kehitystä ja minun on tunnustet­tava,
että saavutukset ovat ääret­tömän
suuret."
Käännyimme jälleen reumaatti­sia
sairautta kqgkeviin asioihin.
"Mitä olette oppineet neuvosto­liittolaisilta
virkaveljiltänne?"
"Hyvin paljon", vastasi Hans
Selye hymyillen.
"Minun mielestäni venäläiset
virkaveljeni seuraavat hermosys­teemiä.
Tässä mielessä he seuraa-;
vat Ivan Pävlovin aloittamaa lin­jaa.
Me canadalaiset tiedemiehet
lähestymme tätä kyssymystä vähän
eri tavalla j a me kiinnitämme huo­mion
hormooneihin. Minusta tun­tuu,
että miedän pitäisi yhdistää
kokemuksia teidän tiedemiestenne
kanssa. >
'Kuten käsitätte, tämä voimistut
taisi kansakäymistä ja ystävällisiä
yhteyksiä Canadan ja Neuvostolii­ton
kansojen välillä ja loppujen
lopuksi se olisi tehokkainta tais­telua'
rauhan puolesta. Puheet ei­vät
ole riittäviä rauhan takaami­seksi
? vaan tarvitaan kongreettiset
ystävälliset yhteydet ja toimintaa
sen puolesta.
•'"Kaikki tieteellinen yhteistoi-minta>
johon molemmat maamme
oyat ryhtyneet, voimistuttaa ystä­vällisiä
suhteita ja samalla se on
hyödyllistä tieteelle." -
SAKSAN KYSYMYKSEN
RATKAISUN AVAIN
— Saksan kysymyksen ydin on
jatkuvasti viime sodan jäännösten
hävittämisessä. Niin kauan kuin
vksi Saksan valtio (Länsi-Saksa)
ilmoittaa olevansa olemassa vain
toisen Saksan (DDRn) hävittämi­seksi
tilanne on kestämätön. Vaik­ka
Potsdamin sopimus on eräiltä
«siq vanhentunut, niin sen ydin
on yhä oikea ja siitä kiinnipitäen
myös Saksan kysymys olisi ratkais­tavissa,
lausui viime viikolla Hel­singissä
lehdistölle järjestetyssä
tiedotustilaisuudessa S u o m e s sa
parhaillaan vieraileva Berliinin
Humbolt-yliopiston kansainvälisen
oikeuden professori Alfons Steini-eer,
joka on myös Saksan dem. ta­savallan
YK-liiton puheenjohtaja
iä maailman rauhanneuvoston jä­sen.
Prof. Steiniger lausui, että Sak­san
yhdistymisen pohjana on Län­si-
Saksan luopuminen militarismis­ta
ja alueellisista vaatimuksista
(Puolan länsialueet ja Sudeetti­alue),
jonka jälkeen voitaisiin so­pia
aseistariisunnasta, vieraiden
joukkojen poisvetämisestä ja kum­mankin
Saksan eroamisesta sotilas-
Uittoutumista (NATO j a * Varsovan
sopimus). Tälle pohjalle voisi ra­kentua
Saksan rauhansopimus ja
myöhenunin Saksan valtioliitto.
Valtioliiton pohjana voisi olla aluk­si
kaupallinen ja kulttnrellinen"
yhteistyö, josta yhteistoiminta kas-vaisi
eteenpäin. Prof. Steiniger
tähdensi, että valtioiden välinen
yhteiskunnallinen rakenne, sosia­lismi
j a kapitalismii eivät sinänsä
ole esteenä, sillä mikään vallan­kumous
ei puolin eikä toisin voi
olla vienti- tai tuontitavaraa.
— Saksan dem. tasavallan tahol­ta
on tehty paljon tähän tähtääviä
ehdotuksia ja kannatettu myös
NLn 1959 tekemää esitystä, jota
Suomenkin hallitus on tervehtinyt
tyydytyksellä.
Länsi^Saksassa kuitenkin kaik­kiin
yhteydenottoihin on suhtau­duttu
kielteisesti ja DDRään suh­taudutaan
kuin sitä ei olisi ole­massakaan.
16 vuotta sodan päät­tymisen
jälkeen tällainen tilanne
•mi kestämätön, prof. Steiniger lau­sui.
. ••.
Prof. Steiniger tähdensi, että tä­hän
liittyy myös Länsi-Berliinin
julistaminen vapaakaupungiksi.
Prof. Steiniger torjui löyhällä
pohjalla järjestettävät "vapaat vaa­l
i i " ja totesi/ että- niiden pohjalta
Saksan kysymys ei ole ratkaista­vissa.
Sitä vastoin hän suositteli
aseistariisuntaa ja Saksan puolu­eettomuutta
koskevia vaaleja ja l i ­säsi,
että todella vapaat vaalit voi­daan
suorittaa vasta puolueetto­massa
ja sotilasliittoutumien ulko­puolella
olevassa Saksassa.
maanpinnan kohoumat, metsät, pii
vet ja niiden varjot.
Kello 10.15 automaattinen oh
iauslaite "'antoi määräyksen , ava-qluksen
laitteille valmistautua jar-rutusmoottorin
käynnistämiseen.
Tarrutus alkoi kello 10.25 ja alus
siirtyi kiertoradaltaan laskeutumis­radalle.
. '
Kello 10,35 alus alkoi tunkeu­tua
ilmakehän tiheisiin kerroksiin
ja-kell!DLl0.55 Moskovan aikaa se-^
laskeutui edeltäkäsin laskettuun
kohtaan. Jarrutuksen alkamisesta
laskeutumishetkeen oli alus len­tänyt
lähes 8,000 km noin 30 mi­nuutissa.
Gagarinin terveydessä
ei paluun jälkeen ilmennyt mil­tään
haitallisia muutc^sia. Lento
osoitti ihmisen säilyttävän pai­nottomuuden
vallitessa täydelli­sen
työkyvyn, liikkeiden hallin­aan
ja ajatusten selkeyden.
Lento on antanut erittäin arvok­kaita
tietoja avaruusaluksen ja sen
laitteiden toiminnasta. Alusta ra­kennettaessa
tehdyt tieteelliset ja
teknilliset ratkaisut ovat osoittautu
neet täysin oikeiksi. Myös on tullut
todistetuksi , kantoraketin ja ava
ruusaluksen rakenteen luotetta­vuus.
Vaikka nyt suoritettiinkin
vain yksi kierros Maan ympäri, te­kevät
aluksen rakenne ja varusteet
Tiahdolliseksi pitempien lentojen
toteuttamisen ,
Avaruusalus koostuu kahdesta pe­rusosasta,
lentäjän kammiosta sekä
osastosta, jossa kojeistot ja jarru
«usmoottori ovat. Kammion kuores
sa on kolme ikkunalasia ja kaksi
nopeasti avattavaa luukkua. Ikkuna-lukot
on varustettu kuumuutta kes­tävällä
lasilla, ja niiden läpi yoi
lentäjä suorittaa havaintoja koko
matkan ajan.
Lentäjä istuu avaruusaluksessa
katapultti-istuimella, jonka avulla
hän voi poistua aluksesta tarpeen
vaatiessa. Lentäjä on puettu avj
ruuspukuun, joka turvaa hänen ole
massaolonsa ja työkykynsä siinäkin
tapauksessa, että kammion her­meettisyys
jostakin syystä petaisi
lennon aikana: Avaruuslentäjän
hytti on huomattavasti tilavampi
kuin lentokoneen. Laskeutuminen
Maahan voi tapahtua tällä kammiol­la,
mitä kokeiltiin koe-eläimiäkul
jettavilla sputnikeilla IV ja V.
Laskeutuminen Voitaisiin tehdä
myös katapultti istuimen avulla n.
7, kmn korkeudelta laskuvarjon
avulla. Tätäkin menetelmää on ko­keiltu
avaruusaluksia singottaessa.
Lentäjän hytissä pidetään yllä
normaalipainetta, ja hapen norma.i-lia
tilaa. Tällöin hiiliodioksiidin
konsentrointi ei ylitä yhtä prosent
tia, lämpötila on 15—22 astetta ja
suhteellinen kosteus 30-^70 prosen­tin
puitteissa. Ilma puhdistetaan
korkea.aktiivisilla kemiallisilla yh­disteillä.
Lämpösäännöstelyn erikoi,
suutena on nastemäisen jäähdytys
aineen käyttäminen lämmöp joh
dattamiseksi lentäjän hytistä.
- Aluksen sijainti avaruudessa
määrätään suuntaamalla yksi
aluksen akseleista aurinkoa koh­ti.
Suuntaiisjärjestelmä takaa au­ringon
automaattisen etsinnän
aluksen kääntyessä. Maasta käsin
voidaan lentäjää tarkkailla aluk­sen
televisiojärjestelmän avulla:
yksi kamera kuvaa lentäjää edes­tä,
toinen sivulta.
Radioyhteys tapahtuu lyhyillä
aalloilla 1500-^2000 km etäisyys
delta. Kammiossa on myös kartta­pallo,
jonka liike on samanaikais-tettu
aluksen kiertoliikkeen kans­sa.
Karttapallo auttaa lentäjää
Rauhanneuvottelut
d l ^ ä t Eviahidsa
vf *
M'
FariisL — Ranskan iledtoltnsml-nlsteri
Louis Terrenoire ' ilmoitti
kesklyilkkonai että Bansfcan Ja A l ­geriaa
väliaikaisen halUtabsen' vä­liset
raohanneriyottelat, iiolden piti
alkaa Evianlssa Jo huhtikuun alku-
> päivinä, saadaan käyntiin aivan lä­hiaikoina.
Terrenoire antoi lausuntonsa heti
hallituksen , istunnon i päätyttyä,
mutta mitään Evianbi neuvotteln-jen
tarkkaa, ajankohta hän ei pys­tynyt
ilmoittamaan. Hän mainitsi
presidentti de Gaollra luopuvan
„ viime-vlikoUa' ottamistaan ylimää­räisistä
valtuuksistaan vasta dtten,
kun Algerian-kysymys on selvästi
kehittymässä rattcaisuaan kohden.-
. Terrenoire lausui hallituksen istun­non
päätyttyä, jossa puhetta Johti
presidentti de Gaulle Ja joka kesti
kolme tuntia, että hallitus aikoo teh­dä
kaikkensa pidättääkseen ne ken;
raalit ja everstit, jotka katosivat ka­pinan
tultua kukistetuksi. Kaikkiin
. . . .V
määrittelemään aluksen sijainti­paikan.
Huolimatta siitä, että edelliset
sputnikit todistivat laitteiden ja ko.
jeiden toimivan tarkasti, oli Vostok-aluksella
otettu käyttöön lisätoi
menpiteitä poistamaan kaikenla is-ten
'"ssattumien mahdollisuuden, ja
varmistamaan ihmisen turvallisuu
den. Niinpä esimerkiksi siinä ta
pauksessa; että alusta joudutaan oh­jaamaan
käsin lentäjä voi optisen
suuntaUslaitteen avulla selvittää
sijainlinsa Maahan nähden ja kart
tapallon avulla edeltäkäsin määri-tellä-
laskeutumispaikan käynnis'.ä
mällä jarrutusmoottori määrätyll?
hetkellä. Aluksen rakenne tekee
myös mahdolliseksi laskeutua Maa
han jarrutuelaitteen pettäessäkin
käyttämällä ilmakehää nopeuden
vähentäjänä; Ruoka-, vesi' ja ilman-puhdistusaineiden
varasto sekä ak
kujen sähkölataus riittää 10 päi­väksi.
Avaruusmatkansa aikana- Gaga­rin
nautti kiinteää, tahnamaista
sekä nestemäistä ravintoa. Juri Gar
garinin antaman lausunnon mu­kaan
ravinnon nauttiminen pai­nottomassa
tilassa .ei tuottanut
vaivaa. Avaruuslentäjän ruokava­lioon
kuului valkuaisaineita, so­keria,
hedelmämehuja, teetä ja
kahvia. '
Lentäjän - valmennuksen pääperi
aatteena oli,- että avaruuslennon voi
suorittaa vain sellainen henkilö, jo
ka vastuunsa ymmärtäen tietoisesti
1a: vapaaehtoisesti suostuisi anta
maan kaikki tietonsa ja kykynsä,
ohkäpä elämänsäkin, tämän suuren
'eon toteuttamiseksi. Tuhannet kai)
salaiset ovat esittäneet toivomuksen
saada ensimmäisenä lähteä mat­kaan
avaruuteen On luonnollista,
että parhaiten tähän soveltuivat
iuuri lentäjät. Tarkan klinisen ja
psykologisen tutkimuksen tulokse
na valittiin ryhmä lentäjiä, jotkn
aloittivat erikoiskoulutuksen. Sen
ohjelmaan kuului raketti- ja ava­ruustekniikan
perusteiden tutkimi
nen, perehtyminen avaruusaluksen
rakenteeseen, tähtitieteen erikois
kysymyksiin ja geofysiikan ja ava
•-.uuslääketieteen perusteisiin. Oh­jelma
edellytti lisäksi lentoja lento­koneilla
painottymuuden tilassa,
harjoittelua avaruusaluksen koe
.nnallissa ja erikoisessa harjoittelu-
'aitteessa, pitkäaikaista oleskelua
äänieristetyssä kammiossa, kokeit.-)
keskipakoislaitteilla sekä laskuvar
johyppyjä lentokoneista. Harjoitte­lun
jälkeen aloitettiin välittömästi
valmistella lentoa avaruuteen; Ryh­män
keskuudesta valittiin Juri 03
garin suorittaihaan tämä ensimmäi­nen
avaruusmatka.
mahdollisiin toimenpiteisiin on ryh­dytty,
Jotta voitfdsiM estää heidän'ii
poistumisensa Algeriasta. ^ =
Hallitus päätu, että sanomalebU
1'Echo d'AIger Ja. sen Utapainos La'-
Derniere Heure'määrä tään ilmesty-' •
miskieltoon toistaiseksi. Myös.kohnas^
Algeriassa ilmestyvä: sanomalehti —
La Depeche Quotidienne — on saa-i-nut
ilmestymiskiellon; Ataoastaäh' Le '
Journal D*Alger saa Ilmestyä kaphian '•
kukistamisen jälkeen. ' '
PuolustusnTmisteri Pierre" Messmer
ilmoitti hallitukselle, että puhdistus
armeijan piirissä saadaan'todennä­köisesti
suoritetuksi loppuun ensi vii- '
kolia. ^- ' ;
Terrenoire tähdensi sisäministerin, /,
tiedottaneen halUtukselle, että 342*
henkilöä on pidätetty Ranskassa ka­phian
Jälkeen. Eräät hehkUöt on •
myöhemmin vapautettu puutteellisen
todistusaineiston vuoksi. 850 kotltar- '
kastusta on suoritettu.
Algerian' asiain ministeri Louis Jo-f •
xe Ilmoitti, että 220 upseeria Ja 200
virkamiestä on erotettu» Algeriassa,
Granissa on 115 paikallisen mellak­kapoliisin
jäsentä pidätetty. :
Terrenoire kertoi, että hallitus oli"
joutunut tekemään vvaikean päätök­sen"
määrätessään Algerian asian- -
ajajayhdistyksen hallituksen hajotet­tavaksi.
Hän muistutti siitä, että
mainittu yhdistys oli kieltäytynyt lä- ,
hettämästä edustajiaan juhlatilai-.
suuteen, jossa uusi valtionsyyttäjä'
asetettiin uudelleen virkaansa viimo
vuoden tammikuun kapinan jälkeen, '";
Hallitus hyväksyi useita uusia ni-* •
mltyksiä armeijan ja - ilmavoimien^- ^ ,
piirissä. Ilmavoimien komentajaksi
valittiin prikaatikenraali Leclerc
Hänestä tulee kenraali Nicotln seu-;-
raaja,- jota' syytetään siltä, että häii
oli auttanut kenraaleja Challea jä
louhaudia matkustamaan Ranskasta
Algeriaan.
SALAN GAULLELAISVASTAISEN
LIIKKEEN JOHDOSSA? ' ': ''.
Alger. — Algerissa kiertelevien Ien*.*- ' -
tolehtisten mukaan on entinen ken-, V
raali Raoul Salan, eräs "neljän ken-- - *
raalln kapinan" johtajista, ottanu^ , ,, ..
johtoonsa eurooppalaisten slirtolals- •
ten de Gaullelle vlhamle.lsep maan-.', j]' .'."^•^
alaisen järjestön.
Lehtisesiä, jonka on' allekirjoltta-, _ ' , ,
nut nk. salainen armeljajärjestö*
'kutsutaan entistä kenraalia Maurlca
Challea petturiksi. Hän oli amoa ko­ko
neliapilasta, joka on vangittu. ';'
Algerian ranskalaiset viranomaiset' : -
ovat huolissaan niiden tuhansien k o - ' ''
nepistoolien ja muiden tullaseldea ;
johdosta, jotka katosivat kaphian ai­kana.
Tällä salaperäisesti kadonneel-. • *»
la "arsenaalilla"'voisi aseistaa vaikr^t.; -
kapa useita laskuvarjorykmenttejä,
Pariisissa ilmestyvä Paris-Jour va-ji . > ' p^
roittaa viranomaisia huomauttaeir/-' ••''
että viimeisen epäonnistumisensa
jälkeen ranskalaiset siirtolaiset voi-*
vat epätoivoissaan ryhtyä mielettö­miin
tekoihin.
27 eurooppalaiselle on annettu Bli*
dassa: matkustuskielto/ -Eräs kieUon
saaneista on väitteiden mukaan Hen­ri
Lagaillarde, tammikuussa 1960
puhjenneen kapinan johdosta kym-.
meneksi vuodeksi vankeuteen tuomi­tun
Pierre Lagaillarden isä. "
'. i I
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Helien Tarvainen, Toronto, Ont,
täyttää perjantaina, toukokuun 12.
pnä 50 vuotta.
Olivia Tolvanen, Toronto Ont.,
täyttää sunnuntaina, toukokuun 14
pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Ankat ammutaan armotta alas
Nykyinen sukupolvi on siinä onnel­lisessa
asemassa, että sen ei tarvitse
ikävystyä historiallisesta hiljaiselos­ta".
Tapahtumat seuraavat myrskyin
.sollä vauhdilla_toinen toisiaan. Jos­kus
per.'itj_vailceäfa seurata tapahtu­mien
kulkuakin, sillä se, mikä on
kuohuttava päivän uuthien tänään,
saa väistyä uuden samanmoisen t l:
Jalta Jo huomenna.
Valheet" Ja vääristelyt ovat aina
olleet vanhoillisten Ja taantumuksel­listen
lempiaseita. Varsinkin sillohi
kun ne eivät voi enää tosiastoilla
puolustaa kantaansa, turvautuvat
vanhoilliset pihit • joko valheisUn ja
vääristelyihin tai sitten halpahintai­seen
punakauhun lietsontaan.
Mutta valheillakta, nihi paljon Ja
häikäilemättömästi kuin niitä nyt
käytetäänkin, on nykyään entistä ly-hemmät
Jäljet.
Me muistamme eshn. melko hyvhi
sen kuinka vissit oikeistopiirit oU-vat
muka aivan vuorenvarmoja siltä,
että huhtikuun 12 pnä avaruudessa
lentäneen Juri Gagarhiin edellä lä-hetettlhi
NL:sta eräs toinen m i e s
avaruuteen, mutta hänen matkansa
päättyi kuulemma uakavassja tilassa
sairaalaan.
Tämä ankka sai lisäpontta siltä
kun Edouard Borrowskltledolttl Pa­riisin
radloveikoston kautta, että
kuuluisa-neuvostolilttofflmen koelen-täjä,
eversti Vladimu: Iljushin -r sa-liiähhimisen
^, maailmanlaajuisesti
kuuluisan lentokoneiden suunnitteli­jan
poika, oii muka neljä päivää en­nen
Gagarmui lentoa ollut avaruu­dessa,
ja=että häh on sen lennon Joh­dosta
tajuttomassa tilassa Moskovan
eräässä sairaalassa. Kaiken varmuu­deksi
hän vielä sanoi, että Iljushhi
on mennyttä kalua.
Mutta brittiläinen uutistoimisto
Reuter tiedoitti nyt, toukokuim 1
päivänä, että eversti' Vladimir Ilju-shin
on nähty Kihiassa, missä hän
oli antanut sanomalehtihaastattelun
Ja. selittänyt, että Borrowskln radio­uutinen
oU tekaistu juttu alusta lop­puun
saakka.
Näui siis päättyi tämän ankan len­to.
Myös muistettanee, miten Kuubaan
tehdyn vastavallankumouksellisten
intervention aikana Yhdysvaltain
YK:n valtuutettu Adlal Stevenson
vannoi paatoksella, että Yhdysval­loilla
el ole osaa eikä arpaa Kuubaan
tehdyn hyökkäyksen suhteen.
Totta on, että kukaan omilla ai­voillaan
vähänkin ajatteleva IhmUien
el voinut muuta kum säälistä hy­myillä
Stevensonln jutulle; joka el
voinut muuta kuin loukata hänen
mainettaan.
Mutta virallisesti tämä ankka Yh­dysvaltain,
"täydellisestä syyttömyy­destä"
ammuttiin alas vasta tämän
viikon alussa. Jolloin Yhdysvaltain
valtiosihteeri (ulkoministeri) Dean
Rusk sanoi (AP:n mukaan) senaatin
ulkoasiain valiokunnan alakomitean
kokouksessa, että Kuubaan' tehdystä
hyökkäyksestä päättivät kuubalais-pakolaiset
'mutta^: he saivat aseita,
s^kä raha-"ja harjoltusapua Yhdys­valloilta."
Epäilemättä on totta, että diktaat­tori
Batistaä kannattaneet fasistit ja-muut.
vomistavista .piireistä lähtöisin
olevat kuubalaispakolalset osallistui­vat
päätöksen tekoon siinä valheessa
jolloin suunniteltiin hyökkäyksen te­koa
Kuubaan, mutta vissit uutistie-dot
ovat kuitenkin antaneet voimak­kaita
vihjeitä siitä, että kuubalais-pakolaisten
vastavallankumouksellis­ten
ns. väliaikainen'hallituskaan ei
saanut tietää, milloin hyökkäys al­kaa,
mlhhi se kohdistetaan ja mhi-kälalsla
voimia siihen osallistuu.
Niistä asioista sanotaan päätetyn
Yhdysvaltain tledoltuspalvelun eli
vakoilulaitoksen hallinnossa.
Olkoon tämän seikan kanssa kui­tenkin
niin tai näin. Tulevaisuus
senkin seikan pui valmiiksi. Mutta
tosiasia kuitenkin on, että valtiosih­teeri
Rusk sanoi nyt Yhdysvaltain
edustajan puhuneen joutavia Y K :n
kokouksesaa_^loln kun hän kielsi
Yhdysvaltain osallistumisen Kuubaa
vastaan järjestettyyn hyökkäykseen,
sillä vastavallankumoukselliset "sai­vat
aseita sekä raha- ja harjoitus-avustusta
Yhdysvalloilta", kuten on
Washuigtonissa nyt viraUisesti
myönnetty.
Kuubasta puhuen, suurta huomio­ta
osakseen saaneen "Listen, Yan-kee
. . ." (Kuuntele, jenkki . . .) kh:-
jan Mrjoittaka, G. Wright Mills sa­noo:
'Yhdysvalloissa nyt saatavissa
olevista Kuuban uutisista ette saa
koko-Ttotuutta . , . Minä uskon, että
paljon siltä, mitä te olette Kuubasta
lukeneet Yhdysvaltain '(ja myös Ca­nadan—
K) lehdisÄ^ on kaukana -
Kuubassa nyt tapahtuvien asioidea!
reaalisuudesta ja merkityksestä . . ,"
Ja edelleen: . . Yksi seikka on var- •
mastl selvä, me emme^ saa luotetta­via
tietoja nälkäisten maiden bio*
kista . .
Ankkoja — sanomalehtien valheel­lisia
juttuja, liikkuu siis nykyään ää­rettömän
paljon. Valitettavasa tosi­asia
on että monet pahaaraavista-mattomat
ihmiset saavat niistä itsel­leen
kokonaan valheellisen maail­mankuvan.
,
Juuri sen vuoksi on tervehdittävä
Ilolla sitä kun Vapaus sai Jälleen
huomattavan määrän uusia tilaajia
jä lukijoita.
Jos koskaan nlui nyt tarvitaan
työväenlehtiä — sellaisia vaatimat^
tornia pikulehtiäkln kuin Vapautta.
— enemmän kuin millqikaan ennen -
Itse totuudenkin selvUlesaomlseksi;
— Känsäkoura.