Vapaus, February 11, 1954

              Sivu 2 Torstaina, horlrnik. 13 p. ~ Thursday, Fcb. 11, 1954 i |
VAPAUS
( L I B E B T T ) ' — Independent Labor
Organ of IFtoij^ CanadianB. Es-;
tftbUshed Nov. 6. 1917, Authorlzed
M »econd claiss mall the Post
Office Departjnent, Ottawa. Pub-
Ushed thrlce vedtl?: Tuesdaya
l^inrsdaya and S a t u r d a y « by Vapaus.
P u b l i s h i n g Company L t d . , at 100-102
E l m 6t; WJ. Sudbury, O n t . / ' C a n a d a:
Telephones: BuBlnesa OliUx 4-4264
EdJtorial Office 4-4285. iA&aager
E. Sukjsi. Editor W. Eklund- M a i l i ng
addrcss: Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertialng raies upon applicatlon-
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
C a n a d a « a : 1 vk. TJX) 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysrallolm: 1 vk; 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa t vk. 8.50 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Ettemme unhoittaisi kirjoituksesta
'ioi.cessa paikkaa Ifhteäm.Tie julkaistaan tänään Ontarion kulta-alueella
toiniivan pastori. .V.I kirjoitus "Ktt6mme unhoit­ta
i.si:'aihee.=ita. Se on iäittpiniäiitt; tervehdittävä ja ajankohtainen
muistin 'p'''!'"-^}s^lhii. kuinka pa>jon ja arvokasta saatiin muutama
•vuosi sitten toimek.si .^-n yhtenäisyyden avulla, mitä Canadan^ Suomi-.
.Apu Yhdibi>k>tn toiminta täkäläisten maanmiejtemme kcskuudessi
edusti. Me suo.-iltelemme mainitun kirjoituksen oleellisia kohtia
> niin .sodan jälkeen tähän maahan H i l l e i l l e kuin kauemminkin tällä puo­len
Atlantin olleille maanmiehillemrnc itsetutkistelua varten; .
Totta myi)?, on, kuten pastori Heinonen sanof/. että Suomi-.Apu
• Vhdistyk-sen johtokunnan jä.^ olivat tämän toiminnan, päättyessä
sirä mieltä, että samanlaatuinen toiminta Canadan suomalaisten kes-
.^kuudes-^^a olisi saatava uudelleen alulle, vaikka tämä kanta ei saanut-
' kaan vastakaikua kaikissa. piireissä, ei .sittenkään/ vaikka Suomen
i viralliset .edustajatkin sitä .suosittelivat. Kuten ^muistetaan, esim.
i Vapaus oli horjumatta yhteistoiminnan jatkamisen kannalla, mutta,
; sitä samaa ei valitettavasti kyllä voida sanoa karkista muista suo-menkielisistä
lehdistä täällä.
* 'Mutta pastori -Heinonen on ehdottomasti oikeas.sa siinä, että
f vain silloi.sen laajan yhtenäi.syyden avulla voitiin niin laajakantoi-:,
sestijavttjloksellisesti .työskennellä Suomen - tarvitsevien hyväksi -—
Amanda Kahila, Tcrontosia, tayit:
hfeJmikuun. 7 p.^a 83 vuotta.
.Mrs, - Kiina: Kajander • Toroist/iota
»iiyttas errSTTsunnuntaina, t;c.. 14 pna
50 vuo/ta.
Krland Tammi. S a u l i Sce.Ma.nesta
t ä y t t ä ä perjantaina tk. 12 pna 71
vuotta.
- Yhdymme oma;sten j a y.';tavlen on-,
nutelujhib.
Canadan eskimoja uhkaa
sukupuuttoon häviäminen
Kysymyksiä ja
vastauksia
. K y s y m y . s : l V o i k o .avloUl^
nainen ••käyttää
työ-ssä ollessaan. y.m; sella-J-issa :ta-.
pauksissa,, Ilman, e t t ä h ä n t ä j y p i t a i s to
rangaista: sen: ^
luk j a.
; ; VastsruE:, Kyllä, se on luvallista ja.
liseat naLset t e k e v ä t s i ' e r i , {mikä. mis­t
ä k i n , s y y s t ä ; Se edellyttää., kuitenkin;
e t t ä siten menet^
työnarxtaj alleen ::öi
k i l ö l l i s y y d e s t ä ä n , aviosuhteistaan
y.-ns. selkoista; S a m a p i t ä ä pafkkansa
m y ö s k i n t y ö t t ö m y y s v a k u u t u k s e e n ; tu-j
a e t t ä t ä l l a i n e n y h t e i s t o i m i n t a oli.si n y t k i n suotavaa ja tarpeellista, i loveroaslolhin ym. n ä h d e n.
; • • • i
.NAISEN NI.MESTA
i Vapau.s puolestaan tervehtii tätä ajatusta hyvin lämpimästi ja
l lausuu puolestaan toivomuksen, että asiasta ryhdyttäisiin julkisesti
^3 ^keskustelemaan. Kysymys ei nimittäin de,^ eikä saakaan olla lain-
' kaan siitä, kuka yhtenäisyyttä ehdottaa, vaan siitä, mikä on meille
>• kansallisena ryhmänä ja Canadan kansan o.sana edullisinta.
"Suomi-Aputoiminta osoitti ratkaisevalla tavalla perättiimäksi
- paljon käytetyn väitöksen, että "vasemmisto haluaa yhteistoimintaa
..tuhotakseen ja hajoittaakseen oikeistolaiset järjestöt maanmiestemme
f keskuudessa'^;Osoittautuiv että kaikki SuomirAputöimintaanos
. tuneet järjestöt, seurat, klubit ja S2urakunnat säilyttivät täydelli-
V sestisi-säi-sen itsenäisyytensä ja kasvumahdollisuutensa ~ sillä: toi-
J:ininta kohdistui vissin, sovitun ja yhteis
^ myksen edistämiseen. Tällainen yhteistoiminta jonkun vissin asian
' tai tavoitteen hyväksi on nytkin mahdollista — ja yhteisen asian
-auttamisen lisäksi sellaiseen yhtefstoimintaan osallistuvat järjestöt
.seurakunnat 'ja-muut ryhmät tulevat entistä voimakkaimmiksi.
•Yhteistoiminnan mahdtjllisuuksia • on miltei loppumattomasti, :
ä kaikista rcrimielisyyksistämrne'' huolimatta .on sittenkin: paljon
enemmän sellaisia .asioita, jotka yhdistävät meitä toisiimme. Otta­kaamme
joitakin esimerkkejä monista: - , f •• \
'Kansainvälisen rauhan .«äilymincn on meille kaiklle äärettömän
tärtteii asia, sillä kukaan meistä ei halua, että meidän Japsenu^ie ja
m kärsinyfsSuomen kansaijoutiiisiV.södanjjälkoiif:!
hin. ^»Myös tiedetään, ctiä jos misi sota tulee ja siinä käytetään'ato­miaseita,
me täällä Canadassakin joudumme sodan jalkoihin. Yhtei­set
etumme vaativat siis aktiivisesti puolustamaan' rauhan asiaa.
Totta tietysti on, ettii-hieidän kcskuudes.^ammc on eriäviä niielipiter- .
tä siitä miten voidaan parhaiten rauhan asiaa puolustaa ja siitäkin,
omilta suunnalta nyt uhataan kansai rauhaa;: Mutta "puhu­malla
asiat paranevat" ja me olemmekin täysin vakuuttuneita siitä,
että yhtenäisyys on tässä asia.ssa mahdollista jos ryhdytään vakavassa
tnielessäj ottamisen ja antamisen hengessä, siitä keskustelemaan.
,' -Samaa voidaan*sanoa kansalaisvapauksien puolustamisesta Me
olemme-nähneeti että koko tämän maan unionistinen liike on p.oliitti-..
sista .mielipide-eroavaisuuk.si.sia huolimatta sitä mieltä, että rikos­lain
muutosehdotus Bill 7 : uhkaa kaikkien canadalaisten kansalais-•
uhkaa «'•'vain'' punaisten vapauksia, on saatu todeta, että sen musta-:.
•maalauksen kohteeksi voi joutua entinen presidentti Truman ja vielä- ::
pä meidän ulkoministerimme Pearjoninkin. Yhä laajemmalle kehit-
:tyymyöskäsitys, että .ÄIcGarthyrismi. mitä Bill 7 edustaa Canadassa,
r ir^kaa ensrkädessä 1:a
aiollisista mielipiteistään huolimalta..^^^^:r tässä, visusti, mie^
Icemme se tosiasia, että Quebecissa on jo kielletty Jehovan todista­jilta
oikeus Jumalansa palvelemiseen heidän omalla tavallaan — sa­malla
kun ;Martin l^uther elokuvaa 'kiellettin siellä esittämästä. Ja
•k sielläkin '•vain-'
• • punaisia; vastaan- kohdistetulla munalukkolain painostuksellaI^^v^^^^c-^
' » Ja enjäs sitten kuUtuuriloimiunan alalla? Kukaan ei voi kieltää
"Sitä, etteikö kansallisten kulttuuripen vaalimtnen olisi .
' iielpompaa Ja paremmin tuloksia tuottava.iiVjös voitaisiin silloin täl-löin^
joko visseinä päivinä (kuten esimerkiksi (Kalevalan päivänä tai
Suomen itsenäisyyspäivänä) järjestää yhteisiä suurjuhlia. Hyvällä
Iqhdolla voitaisiinvjärjestäii suiirj
i aikana tai innostavia urheilukilpailuja niin kesällä kun talvellakn;. I
' kaikki mitä tässä tarvitaan, on se, että pannaan yhteinen etu
ryhmäetujen yläpuolelle.
Kuten tiedetHän Vapaus edustaa täkäläisten maanmiestemme
• keskuudessa niitä järjestöjä 1^^ ovat aina olleet sanoin ja
teoin: valmiina yhtymäiintiillaiseen edistykselliseen yhteistoimintaan
toisten järjestöjen ja ryhmien kanssa.. 'Me^ olemme::myös.sitäniieltä,:
että jos koskaan, niin nyt on aika ryhtyä keskusteluun Ja toimenpi­teisiin
tällaisen yhtenäisyyden .saavuttamisen hyväksi, Sanottakoon,
suoraan, että syitä hajaannukseen löytyy vähän joka puolelta. Jos
on maanmiestemme oikealla siivellä kiihkoiltu ja menty niinkin pit­källe^
että on vaadittu .vasemman siiv lakkauttamista,
virkavallan toimesta, niin onpa sitä vasemmallakin siivellä lausuttu
^ajattelemattomia, sanoja Ja kiivastuttu silloin kuin. olisi pitänyt asiaa •;
harkitusti selittää. Mutta.jos on riittävästi hyvää tahtoa, niin yhte-h
ta yhteistoimintaa, että jälkipolvetkin voivat olla siitä ylpeitä, kuten
^^1 m nyt tyydytyksellä muistella Suomi-Avun toimintaa
Ja sen aMilla saavutettuja tuloksia.
Kansanarmeijalla
lukuisia voittoja
Indo-Kiinassa
Ilanof. — Kansanarmeijan sissit o-
; : vaVvalloittaneet lauantaina kaikkiaan
V.vlSivranskalaisten ctuvartiolLnna^
Vletnaxnin eteläosissa, ilmoitettiin
, ^ tämmik.' 30 pnä Vietminhin'radiossa,
- IQysymyksessä on yleinen hyökkäys
, 'ranstulaisten ajamiseksi pois Indo-i^^
fr • ' K i i n an ' alueilta,' sanottiin laajalluk-
.^y.y/* sessa. aECänsanarmelJan joukot ovat
''--kolmen' päivän aikana valloittaneet
jm
kaikkiaan 31 linnaketta, joihin kuu-
344 muusia a»imuUu
pyyntikauden aikana
.^.'Toronto, — M a i d e n ^ j a metsien m i ­n
i s t e r i ö n - 'taholta ilmoitetaan;: etia
viime •syksyistä m u u s i n p y j - n t l ä varten
a n n e t t i i n maakunnassa .* 637:: p y y n t i -
lupaaV j a kaikkiaan. 344 muusia^ am­m
u t t i i n . P a r h a i n onni . o l i ' m e t s ä s t ä - :
j i l l ä Cpchranen alueella; jossa ta pros.
sai:muusin:. Toisella i t i l a l l a : o l i Sioux
Lookoutin alue 53 prosentilla.
t e l ä l s i l lä alueilla, joita «ranskalaiset
ovat p i t ä n e e t turvallisina. Kysymyk­sessä,
olevat alueet: ovat noin 35; mai-
Mitä muut sanovat
"ALA TAPA"
^ " Ä l ä tapa";: ammoin e n s i m m ä i n en
k i r j o i t e t tu laki annettu. S i l n a m : vuo­rella
CMoosekselle ja h ä n e n kauttaan
ihmiskunnaile eika "ihmisellä, luoma­kunnan
, k r u u n u l l a , ole m i t ä ä n . val-t
u u k s : a v e i k ä : o i k e u k . s l a muuttaa :Ju-malan
i t s e n s ä antamaa l a k i a . T ä m än
p ä i v ä n Ihminen seisot taman muuttu­mattoman
lain edessä, josta ei; voi
.sodalla, el Joukkomurhilla eikä yk-.:
s l t y i s i l l e _ murhille tinkiä yhtään
m y ö n t e i s t ä piirtoa. Näm ollen maa­ilmanrauhan
perusta, lepää edelleen
myös toisessa suurimmas.sa käskyssä
"rakasta l ä h i m m ä i s t ä s i k u i n , i t s e ä s i"
ei ole suurempaa. . '
; .Paavo Pe.nslkka, Lokalahden. K r i s ­t
i l l i s e n Yihdistyksen: sihteeri, puheen­vuorossaan
Suomen Kansan keskusr-telussa.
edustajat Suomesta
Neuvostoliittoon
Helsinki, —^ H e l m i k . 1 pnä lähti
Neuvostoliittooni s i k ä l ä i s e n rauhanko­mitean
kutsusta Suomen Rauhanpuo­lustajat
ry ; n l ä h e t t ä m ä valtuuskun­ta,
. j o n k a johtajana toimii Suomen
Rauhanpuolustajain keskustoimikunT
n a n j ä s e n j a Suomen R a u l i a n l i i t on
varapuheenjohtaja, : rovasti Armas
Tolsa; valtuuskunnan s i h t e e r i n ä ; on
Suomen Rauhanpuolustajain keskus­toimikunnan
j ä s e n , varatuomari Risto
H ö l t t ä .
• V a l t u u s k u n t a a n ; k u u l u v a t : lisäksi
semaavaV h e n k i l ö t : t a i d e m a a l a r i F.va
C e d e r s t r öm H e l s i n g i s t ä , ompelija A i ­no
Honkaluoto Helsingistä, • pastori
Onni Hon^ikila Tampereelta.:. Pelas-tusarme:
jan everstiluutnantti Heikki
H y v ä r i n e n Helsingistä, apulaiskau­punginjohtaja
: E r k k i H ä m ä l ä i n e n K e ­m
i s t ä , : k ä s i t y ö n o p e t t a j a . T o i n i ; I v e r -
sen Helsingistä, toiminnanohjaaja
S a l m i K a l l i n e n - Oulusta, seminaarin-j
o h t a j a Toivo Laurilehto Raumalta,
kansakoulunopettaja . R u n a r Lang-backa
N ä r p i ö s t ä , dip.Tarkkitehti Kaj
Michael Kuopiosta, teatterinjohtaja
J o n n a NorAimo Turusta, kuvanveis­t
ä j ä : V i l j o S a v i k u r k i -Helsingistä, ^kir­j
a i l i j a Olavi . S i i p p a i n e n Paiholasta.
l.'lrjailija tri Laura Latvala-Siippai­nen
Pajholasta, toimittaja Nils-Börje
Stormbom ^ Helsingista; kansakoulunr
opettaja E d v i n S t r a n d e n T a a l i n t e h -
taalta. k i r j a i l i j a S i r k k a Selja Helsin­g
i s t ä , pastori Aleksius . Tuukkanen
Lappeenrannas'.a, - pastori Johannes
Usvanio Kotkasta, - toiminnanohjaaja
.\arn2 Vuori Lahdesta sekä lehtori,
pastori M a r t t i Vahala Lahdesta.
' I n n u i t ; on r.al;&5aan.
• : T ä m ä : viimeism:-: n a l k a u u t l n e n : tuli
Fort SmithlJi kautta N o r t h West Ter^:
ritonesta -.ta-mmiKUun .20 . p ä i v ä n ä ; ja
;<is=a uuti.it:ecIos5a sanottiin;
—perry R i v c n n asutusalusella^seit-:
le.ment> elaa 50 eskimva n ä l k ä t i l a n -
lees-a."
T ä s s a uutistiedo.';.sa.:sanott!in edel­leen:
: . ' N a l k u . - : y m ) s e n on ilmeisesti;:ai-b.-
juttanut karibujen ( p e u r a e l ä i m nn
kuuluva eläin): puute, mika on ollut
North West.Ter. - itoriesln vitsauksena
viimeksikuluneen: kuuden kuukauden
ajan.":/ Syyksi . s e l i t e t ä ä n jalleen^kul-
.je.skelevat susilaumat",, : :
RO.MP: n ,polusi.-:on.staapeli Pergu.-.
.son tiedoitti, etta t ä h ä n eskimoryh-
• maäry kuuluvat .12 p e r h e t t ä ::Olivat,
vaihtaneet: 450 ketunnahkaa koiran­ruokaan
j a '-valkoisten i h m i s t e n ruo
kaan". Yrityksiä tehtiin s i i h e n ai­k
a a n sen- hyväksi ,että v o i t a i s i i n lä­h
e t t ä ä , lentoteitse ruokaa n ä l k i i n t y ­neille
eskimoille j a h e i d ä n korvaama t-toman
arvokkaille koirilleen.. , . ..•: . -
Sikandaalimainen tilanne .
Taman tapauksen taustalla—--ja sa
on vain yk.?! monista samanlaisista,
-viimekslskuluneitten: vuosien. ajalta>-^
on hallituksen skandaahmainen- oh­jelma
pohjoisalueen halhnnassa, jon­ka
alaisuudessa elää y l i 6 000 Innuit.
;Ihalmiut ja Padleimult heimoon kuu­luvaa,'
eskimoa ja yli 10,000 Pohjolan
i n t i a a n i a .
.Nuori: canadalainen k i r j a i l i j a P a rr
ley :iMowat • k i r j o i t t i : -1932 kirjan
"People cf the Deer" OMcCelland and
S:e\vart, Toronto; vierailtuaan kaksi
k e r t a a p i t e m m ä n aikaa C a n a d a n poh-
Kuitenkin heistä voitaisiin kehittää
Canadan arktiikan kanta-asukas-raivaajia
CanacJan pohjoi^oiista on j ä l i e e . i j kimty.misen johdosta. 'Movs.Ur, ryh-saatu
t i e t o j a . e t t ä eräs Eskimo-irj-hma' ma esitti :vucsina:;1947. j a , 1948 h a l l i ­tukselle
useita s i l m m n ä k i j a r a p o r t t e j a.
joiden suhteen .ej; t e h ty m i t ä ä n . k u t en
Möwat :sj^t^^
saan. Kirjassaan Mowat sanoo:, • . A l i ­na:
•;plih-V'väkuuttunu^^
Andyn, ja minun työiii- 'st:kä',?jneidän
h u o l e l l a latimä.mme /raportti, ' tekee
mahdott6mak.'Ji puoli vuosisataa kesr
täriee.a.möiiunien);äätisien laiin
n i h ; j a t i ä r a i s e h . :^^^^
: ' H ä n e s i t t ä ä t ä m ä n oiigelman rat-
• ^kaisuiksi^:'^ ^-MiBidän^itayiy y: • aiitaia'.eski-:
moille ..jä ihtiääneille-^^^^
• p i t k ä a i k a i s e s t a • n ä i i a i n t^
m e i d ä n :::tu.lee^.;,.t^^ :almuhä
Cdöle>;^ ! v ä a n : : ä u ! ^ ä m ä i l a : : h e i t ä ;r^
: k ; m a ä h .•;it3e:';.itseäänV ;mitä
olemme t ä h ä n mennessä varanneet,
a r i c t i i k ä n i h m i s i l l e , ei ole ruokaa, v a an
h i t a a s t i toimivaa m y r k k y ä , m i k ä h är
v i t t ä ä h e i d ä t y h t ä :vanmasti k u i n v ä ­l
i t ö n nälkiintjTninenkih h ä v i t t ä i s i . . . .
•Mitä m e i d ä n t ä y t y y - t e h d ä on:.se, e t tä
annamme.alkuasukkaille keinot oman
ruokansa touttaniista varten maalla,
m i k ä c n h e i d ä n omar^a."
Vetpomus tasa-ar\'oisuaden
puolesta
•MoWat tuoniitsea armotto.masti h a i -:
l i t u k s e n s i i t ä k u n se antaa: teurastaa
karibu-peuroja ja: valkoisia valaita
j a s i i t ä kun; se. eri p y s t y t t ä n y t R C M -
P : n k ä y n n i s s ä p i t ä m ä n valkoisen, va­l
a a n teollisuuden C a u r c h i l l i i n ; siitä
k u n ei' ole laajennettu paljcn- puhut­tua
porokokeilua •Mackenzie-joen
.suistämoh' toiselle puolen; ja. myös
sLjjtä k u i i . annetaan kauppiaiden r i i s ­t
ä ä e.s'Äimbja j a k ä ä n t ä ä h e i d ä n huo­mionsa:
karibusta valkoisen: ;ketun
nahkoihin.- - . -
. H ä n vetoaa siihen, e t t ä . suhtaudut-v
a l i o l h o i s t e n tutkija:n kanssa. -Kir­jansa
lopussa Mowar k i r j o i t t a a -
' C a n a d a n a r k t i i k k a on nyt neitseel­l
i s t a e r ä m a a t a minka resurssit peittaa
j a a j a - J ä ä k a u t i n e n kallioperusta. On
, tulossa: a : k a , jcUojn tama ei ole e n ää
totta. On tulossa aika, j o l l o i n — ve-r
nalaiset • ovat sen jo : tehneet- — me
tulemme a s u m a a n - , - t y ö s k e n t e l e m ä än
, j a - r i k a s t u t t a m a a n i a s e ä m m e . t ä l l ä a i ­n
o a l l a koskemattomalla alueellam­m
e . . .
:: -"Kun t ä m ä aika tulee, e i k ä . se voi
olla kaukana tulevaisuudessa; k u v i t e l ­kaa
. s i t ä etuisuutta, m i k ä olisi, siitä,;
e t t ä t ä l l ä pohjoisalueella olisi jo asu*
i t u s t a . . . Eskimot ovat sellaisia: i h m i ­sia.
J a he voisivat auttaa m e i t ä ; ei
v a i n p e l k k i n ä , s e k a t y ö m i e h l n ä , . vaan
myös —r jos heille .annetaan m a h d o l l i ­suus:
—. tasa-arvoisina kansalaisina
-meidän :tekniik'icojemme kanssa. He
voivat t e h d ä sen työn, s i l l ä he ovat-,
l a h j a k k a i t a kyvykkäitä ja: -he y k s i ­n
ä ä n voivat e l ä ä : j a - t y ö s k e n n e l l ä hei­d
ä n autiossa maassaan tunte.matta
•vakavaa e p ä m u k a v u u t t a • :
'*Vap^uttamalla.vheidaf s i i t ä paina-r
j ä i s e s t ä , m i n k ä me olemme heidän
r a r t i o i l l e e n • sälyttäneet,-, - es ..moista
tulee: a i n a k i n : y h t ä arvökk" i ; . i kansa­l
a i s i a t ä l l e : maailmalle m u a v-ne itse­k
i n olemme. Heistä: k e h i t t y y meille
voimakkaita: j a valppaita kumppanei-
SITÄ
$12,000 ELAKEVAARIKSI
Montrealin: pormestarina 18 vuotta
palvellut Camillien Houde on. pitänyt
h u o l e n s u t ä , e t t ä häri.voi saada $12,000
vuotuisen eläkkeen sen. jälkeen kun
h ä n jää pois t ä s t ä virasta, josta hän
on saanut: $18,500 vuosipalkan. Hänen
arvellaan. olevan ensimmäisen por­mestarin
Canadassa; jolle maksetaan
eläkettä kun hfn jää pois virastaan.
^ i i i i
ta siinä suuressa taistelussa; j o t a o-lemme
j u u r i aloittamassa vapauttaak­semme
a r k t i i k a n alueemme sen alku­kantaisista:
kahleista. :: •Eskimojen :tu-levaisuutta.
ei voida : e n e m p ä ä sitoa
oman maansa alastomiin k a l l i o i h in
V I I S A S T U V U T
V i e r a r kuusivuotiaalle:
— sznbpas, L i i s a : k u n tulet jso-rj;
. m m m e n e t k ö n a i m i s i i n kuten &v^.
k i n ? -
' — E n vastasi L : i s a . - - _ Ä . t i sanca
etta h a n s l l a • on i s ä s t ä vaivaa ja huoa­t
a ene.m.ma.-i k u i n m e i s t ä lapeista
t e e n s ä . Mutta m i n ä p ä en hankikaj-i
s ä ä l a p s i i i e n i.
» • »
AHTAUDESSA
M e t s ä k ä m p p ä ä n oli majoittunaj
p a i t s i h a k k u u m i e h i ä myös useita tu^
l ' n a j c o n saapuneita taloUis.a, jotij
toivat t u l l e s s a a n sihmiinpistävän^uu;^
ret Jcantamukset e v ä i t ä . : K u n kämp.
p ä ä n j ä l l e e n pyrki t ä l l a i n e n hyvä
varustautunut ajomies, ei muu^
h a k k a a j i s t a :malt'anut,-:Olla sanömafi
t a :
. . . — • P o j a t , . p i t ä i s i k ö h ä n . m e i d ä n häi­p
y ä ; : e t t ä : t ä n n e mahtu-si: vielä tnuii;
tama evassäkki l i s ä ä!
ovie
o C
J ö l a s s a m i s s ä h ä n asui,rnalmiut-rhei-. , t ä i s i i n . u u d e l l a . t a v a l l a pt-hjolanasuk-r
mon luona; m i k ä on nyt miltei koko- kaisiin, jotka . voivat • potentaalisen
naari' h ä v i n n y t kulkutautien j a : n ä l - taitonsa vuoksi tulla .-tasararvoisiksi
GRANVILLEN SILTA ON
AVATTU LIIKENTEELLE
Länsi-Saiuan spsdem-puoiueen johto on
Mölofovin tekemän eiidotuluen Itannaiia
Vancouver, B . C . —-: K u l u v a n helmi­kuun
4 p n ä a v a t t i i n t ä ä l l ä Vancour
v e r i s s ä liken-eeBe uusi GranviUe
k a d u n silta; Se; on; valtava työnvoi-ton
n ä y t e j o l u tuli maksamaan kuur
satoista j a puoli miljoonaa. Näin. ikor­keasta
h i n n a s t a h u o l i m a t t a et se k u i ­tenkaan
: ole vielä valmis; sillä mo­l
e m m i l t a Granville: kadun p ä i s t ä ^ on
se k e s k e n e r ä i n e n senvuoksi k u n katu
el ole valmis s i l t a a n y h d i s t e t t ä v ä k s i.
Jotkut p ä i v ä l e h t i e n : Jcirjeenvalhtajat
n i m i t t i v ä t t ä t ä siltaa "Urakoitsijain
s i l l a k s i " ja ; m e i s t ä k i n tuntuu, etta
e i siinä urakoitsijat j ä ä n e e t ihnan
pa-taa,.. s i l l ä voltteja : s i i n ä tehtiin
t y ö n t e k i j ä i n ja korkean h i n n a n f L»js-tannuks3lla.:
N o s i i n ä se nyt kuiten­k
i n , o n ja s i n ä n s ä : y k s i ' huomattava
n ä h t ä v y y s meidä"n nuoressa kaupun­gissamme.
-Jo t ä s s ä asussaan.voi s i l ­t
a v ä l i t t ä ä n e l j ä t u h a t t a autoa': t u n ­nissa.
Työn suorituksen: a i k a n a vei
se ainoastaan yhden kuolonuhrin- ta­paturman
johdosta j o t a p i d e t ä ä n hy-:
v ä n ä saavu'uksena.::Paras: saavutus
k u i t e n k i n olisi ollut k u n ei o l i s i . : t ä ­t
ä k ä ä n tullut. Lopusta; siis: maksa­misesta,
p i t ä v ä t ; huolen kaupungin
veronmaksajat ja onhan' noinkin
suuressa summassa nihraamista, en­nen
l/uin se on maksettu.
50 Neuvostoliiton
teknillistä teosta
englanninkielelle
Moskova. — Läntisen maailman
tiedemiehet saavat p i a n • tilaisuuden
tutustua Neuvostoliiton teknilliseen ja
tieteelliseen kirjallisuuteen englan­n
i n k i e l e l l ä sillä:: b r i t t i l ä i n e n : k u s t a n ­nusliike
S i m p k i n ' M a r s h a l l L i m i t e d on
tehnyt sopimuksen 50 iNeuvostolliton
tieteellisen ja teknillisen teoksen
k ä ä n t ä m i s e s t ä ja: julkaisemisesta eng-i
l a n n i n k l e l e l l ä .
•Ensimmäinen teos on A,vi. Brotskj-n
k i r j o i t t a m a : 300rsivulnen.'Iso ttjoppien
kemia", j o n k a todetaan olevan tär^
k e ä n teoksen atomitutklmuksen a l a l ­l
a .
J u l k a i s t a v i e n teosten joukossa cn
m y ö s k i n tNeuvostoliiton kuuluihan fy-sioloogi
:Pavlovin teos.autosuggestion
a l a l t a .
— Vuonna 1827 bll Timjssa suuri
turpalo mikä. tuhosi suurimman osan
kaupimkla.\ Jättäen ainoastaan yhden
kahdeksaimen osan kaupungista kos-
Jos: s i t t en siirtyisimme jutusteluun
n ä i s t ä meidän omista touhuistam­me.
L a u a n t a i - i l t a n a tk. 6 p n ä . o li
C l i n t o n - h a a l l s s a e n s i m m ä ^ i e n niitä
seurusteluiltoja joita on aikomus
jatkuvasti j ä r j e s t ä ä ; : Y h t e n ä myönr
t e i s e n ä puolena voimme p i t ä ä sen
ohjelman suorituspuolen johon osalr-l
i s t u i useita varhaisnuoria, n i i t ä - m e i ­d
ä n tulevia esiintyjiämme. Henry
L a h t i piti lyhyen puheen suomen­kielellä,
jossa h ä n alleviivasi nuorir
son osuutta j ä r j e s t ö m m e : työn • jat^
k a j i n a . Tilaisuudessa oli kahvitarjoi­l
u j o k a myöskin on paikallaan; B i n ­gon
pelaamista oi mielestäni lilan
paljon; s i l l ä sitä: o l i alussa j a lopussa,
ajatukseni mukaan pitäisi ohjelma
o l l a ensin j a muu lopussa. :
A l k u u n on nyt kuitenkin p ä ä s t y ja
koetetaan k e h i t t ä ä ' ' n ä i s t ä lUoistä
m i e l l y t t ä v i ä tilaisuuksia' 'joihin yleisö
m i e l e l l ä ä n tulee; Osanotto t ä h ä n en-
' s i m m ä i s e e n : tilaisuuteen oli k i i t e t t ä ­v
ä n hyvä. Tervetuloa toiseen mikä
komitea sen s i t t e n : j ä r j e s t ä ä k i n : . T ä^
mä oli o s a s t o m m e - " v a l i s t u s k o m l t e ä n:
j ä r j e s t ä m ä .
N ä y t e l m ä k o m i t e a n : toimesta on
p ä ä s t y j o j i i i n , p i t k ä l l e , etta hupainen-k
a n s a n n ä y t e l m ä , " M e t s ä p i r t i n Orvok­k
i " , - t u l l a a n e s i t t ä m ä ä n Clintori-haa-l
i s s a helmikuun viimeisenä sunnun­taina,
eli: 28 p. alkaen kello 7 J 0 lp.
T ä m ä n : "näytelmän , on- kirjoittanut
Ensi K a n k a i n e n j ^ t i e t ä ä k s e n i , sitä
ei ole ennen t ä ä l l ä esitetty. K i r j o i t ­taja
k ä s i t t e l e e aihettaan hyvin* lup--,':
sakalla: t a v a l l a : -jonka voi parhaiten
; todeta kun tulee seuraamaan n ä y t e l ­m
ä n esi:ystä. **Metsäpirtln Orvokis­sa",
on h y v i n p a l j o n uusia v o i m i a n i u -:
kana, j o k a aina on omiaan antamaan
mielenb-intoa esitykselle. AnJä'v:«oh-^
kanen e s i t t ä ä nimiosaa Ja kuuluu
olevan' aivan kuin tehty sille'-osalle.^
Sisko P i i s p a n e n on aivan uusi 'esiinty­j
ä n ä y t t ä m ö l l ä m m e ^ h ä n -on iiuiluil-.
jo valloittanut yleisömme. ' O n mie­l
u i s t a ' n ä h d ä h ä n e t n ä y t t ä m ö l l ä . ja
m i n ä haluankin .lausua: l ä m p i m ä s ti
tervetulleeksi kalkki uudet voimat
n ä y t t ä m ö l l e m m e , . s i l l ä luulen,: että
yleisö an kanssani samaa- m i e l t ä . O h ­jaus
. o n t ä l l ä k e r t a a Armas Roosin
k ä s i s s ä . Rohkenenkin suositella, y l e i ­sölle
s i t ä naut-intorikastav i l t a a jon­k
a ' ' M e t s ä p i r t i n Orvokin!*' esitys t a a ­sen
: tarjoaa, s i i n ä tekee entiset: v o i ­mamme
yhdessä uusien kanssa par­haansa
i i l a h onnistumiseksi, siis ter­vetuloa
!
Pitl.«:n k e v ä t t a l v e a on haalissamme
arvokkai'a. k u l t t u u r i tilaisuuksia jois­ta
mainitsemme a i k a n a a n . : Kohokohr
daksi varmaankin muodostuu Pää-s
i ä s s i m n u n t am i l t a j o l l o i n entinen
sekakuoromme toimiva voima j ä r j e sr
t ä ä tilaisuuden, jossa on k a k s i n ä y ­t
ö k s i n e n o p e r e t t i k i n / . m u u n ohjel­man
Iisaksi. Kokemus on : meille
jatkuvasti osoittanut, : e t t ä l a u l u v ä -
.kemme j ä r j e s t ä m ä t i l l a t o v a t laadul­taan:
korkeatasoisia. Johdossa- on
K e r t t u Viitanen ja Nyberg, ja t ä mä
olkoon e n s i m m ä i n e n välähdys tästä
tulevasta tilaisuudesta.
Osasto.mme kuukausikokoukset p i ­d
e t ä ä n : joka: kuukauden toisena sun­n
u n t a i n a klO; 2 i j j , , j ä s e n i s t ö ja-uudet
j ä s e n e t kokoukseen; s i e l t ä k ä s i n teem-l
me t y ö t ä joka kohottaa t o i m i n n a l l i ­suuden
— M - S .
Berliini. — L ä n s i - S a k s a n , sosdsm-:
j o h t a j a n E r i c h Ollenhauerin B e r l i i ­n
i s s ä antama lausunto, j o n k a mukaan
••toisen puolen on k ä s i t e t t ä v ä , e t tä
eurooppalaisesta p u c l u s t u s y h t e i s ö s t ä,
k i i n n i p i t ä m i n e n voi viedä tilanteeseen
joka tulee: p ä ä t t ä m ä ä n neuvottelut"
o n - h e r ä t t ä n y t : p i k a i s t a suuttumusta
Adenauenn: l ä h e l l ä : olevissa .piireissä.
L a u s u i x i o n mukaan on kolmen länsi-f
v a l l a n ' e d u s t a j a i n kokonaan-luovutta-,
va. ' ' E u r o - p a n - ä r m e i j a s t a " . . : M o l o t oy
oh Ollenhauerin kannan mukaan
"tehnyt: s e l v ä k s i ; ' e t t ä l i i t t o t a s a v a l l an
lanteen yhdistetty . p o l i t i i k k a . v o i si
suuresti ::vaikeuttaa Saksan:: y h d i s t ä ­m
i s t ä , ellei t e h d ä s i t ä kokonaan mah­dottomaksi
^ ^ S o s i a l i l e m o k r a t i a on —
OUenihauerin '.mukaan aina.,alle-'
: v i i v a n n u t . - . t ä t ä seikkaa, r. :
O l l e n h a u e r i n lausunnossa sano­t
a a n : - K a r k k i osanottajat ovat y k s i -
- m i e l i s i ä ' siitä, että rauhansopimus
Saksan kanssa on aikaansaatava. V a ­paasti
»valittu saksalainen neuvottelii-puoU
o n t ä m ä n edellytys. "Tässä mie­l
e s s ä Edenin suunnitelma on;se 'kes­k
u s t e l u n ' l ä h t ö k o h t a , josta iMolctov ei
vielä ole; sanonut m i t ä ä n (mikä on
mammuttrvalhe <— JD) Molotovin
e s i t t ä m ä ehdotus on oleellisesti me­nettelytapaehdotus
rauhansopimuk­sen
solmimiseksi. K u n alkavassa var­sinaisessa;
k e s k u s t e l u s s a v p ä ä s t a ä n p i ­d
e m m ä l l e konferen-sin p ä ä o n g e l m an
k ä s i t t e l y s s ä , o n toisen puolen tunnus­t
e t t a v a , - e t t ä ; vapaasti v a l i t u n saksa­l
a i s e n neuvottelupuc Ien on oltava ole^
massa. Toisen puolen on k ä s i t e t t ä v ä,
e t t ä eurooppalaisesta puolustusyhtei-s
ö s t ä : k i i n n i p i t ä m i n e n 'VOi:;viedä ; t i -
:Ianteesee.^•, -joka tulee p ä ä t t ä m ä ä n:
neuvottelut."
: -Puolueen huomioitsija Berliinissä
Herbert Wehmer sanoi, e t t ä " M r l o t o -
v i n puheet ovat •; s i s ä l t ä n e e t ' monta
mielenkiintoista kohtaa". H ä n torjui
ne k ä s i t y k s e t , joitten mukaan vMolo-t
o v i n ehdotus olisi, j o h t a n u t tilanteen
huontiiemiseen.
O l l e n h a u e r i n lausunnot ovat Aden-auerin
hiallitusta' tukemfssa . p i i r e i s s ä
; h e r ä t t ä n e e t suuttumusta : ja •vihaa.-
Adenauenn puolueen r j h m ä n j o h t a ja
G e n t a h n o . . s a n o i , - e t t ä : ' s e l l a i s t e n edel-vlytysten
mukaisesti yhdistetty Saksa
tulee auttamattomasti.: menemään
i t ä i s t e n s ä t e l l i t t i e n ; tietä.*' Gentahno
l e n s i , eilen -Berliiniin- " s e l v i t t ä m ä än
: r i : t a k y s y m y k s : ä • O l l e n h a u e r i n kans­sa*,'.
Kansanpuolueen edustaja sanoi,
e t t ä , ' Ollen-hauer on a n t a n u t neuvos-^
toehd otukselle tukensa; joka on: s i t a -
kiiD kummallisempaa;' k u n se . sana-:
m u o d o l t a a n - y l i t t ä ä 'Molotpvin;sanat<*|
••: M u t t a . s o s d e m r r y h m ä tukee n ä h t ä ­v
ä s t i yk.S!mielisesti011en'naueria ja
W e h m e r i ä : 'Molem.mat l e n s i v ä t eilen.
B o n n i i n ; jossa he monen t u n n i n ajan
keskustelivat r y h m ä n kanssa B e r l i i n in
konferenssin nykytilanteesta Ollen-
. h a u e r ' totesi, e t t ä menneitten p ä i v i en
neuvottelut <vat antaneet monta l ä h ­t
ö k o h t a a Saksan vapaaseen j ä l l e e n ­y
h d i s t ä m i s e e n . R y h m ä asettui y k s i ­mielisesti
. t u k e m a a n O l l e n h a u e r i n a i ­kaisempia
lausuntoja (Molotovin pu­heesta.:
Puolue: asettui j y r k ä s i n i i tä
panettelevia lausuntoja vastaan; j o t ­ka
Adenauerin 'hallituspuolueen edus­tajat,
ovat lausuneet puolueen kannas­ta.
: O l l e n h a u e r . oliv ai'Luiseinmin sano­nut,
etta h ä n nyt: r11 r y h t y n y t e p ä i ­l
e m ä ä n n i i d e n Bonnissa toimivien po­l
i i t i k k o j e n h y v ä ä tahtoa; jotka aikai­semmin
ovat puriuneet suuria sanoja
Saksan y h d i s t ä m i s e s t ä j a pysyväffnyt
t ä y d e l l i s e n ; k i e l t e i s i n ä : (Molotovin ehr
dotuksille. O-n^haij ' B o n n i n ihallituk •
sen uloke p o l i i t t i n e n komitea antanul
lausunnon,;jon^ita mukaan-Molotovin
ehdotus: S a k s a n rauhansopimuksesta
o l i "katkera y l l ä t y s '.
T o i s a a l t a Adenauerin h a l l i t u s ei-ha­l
u a , e t t ä Saksan edustajat ovat mu­kana
neuvotteluissa. Toisaalta se ei
h y v ä k s y - y h d i s t e t t y ä Saksaa, joka cn
i r r o i t e t t u B o n n i n ja: P a r i i s i n sopimuk­sista.
Adenauer ja h ä n e n k a n n a t t a ­jansa
p e l k ä ä v ä t , e t t ä S a k s a n deinoi*
raattiset- voi-mat- - k u i t e n k i n tule;at
.voittamaan :—^-: t i e t ä v ä t h ä n - : he, että'
v a a l i l a i n : j a k i r k o n j a -suurten trustia,
-painostuksesta -he saavuttivat enen:-
m i s t ö n :Länsi-'Saksan] viime vaaleiisi
E r ä s puhuva .esimerkki- siitä, raites
monetsaksalaiset haluavat rau"naiisol;
pimusta, ovat.-ne :yli;,9• milj.:- ällekir.
. j o i t u s t a , j o t k a ."Saksan. :yiidi3tämisea
v a l i : k u n t a ' on k e r ä n n y t Saksan a.,
s u k k a i l t a .•ja;:jotka " l a n ä ä n ovat näyt-
; . e i l l a . ; T h ä l m ä n - p a l a t z i n lehdistökö
t uksessa.
. •: Adenaue:* h a l u a a saada, Ede.nin;Bi-j|
d a u l tm j a Dulles;n. uskomaan- siihej,'!
e t t ä - L ä n s i - S a k s a n mielipiteet jaka-'
" ö i a t t o m a s t i : ovat amerikkalais-linjai^|
kannalla. Adenauer on asoittanutil
E d e n i l l e k i r j e l m ä n , , jossa h ä n lausral
j u l k i ' S a k s a n kansan kiitoksen" seu-jp
r a a v i n sanoin. : " N i m e n n e tulee Bai-^
san kansan keskuudessa olemaan yh-jl
t e y d e s s ä : . s i i h e n :si^unnitelpaan,;johil
perustelee S a k s a n kysymyksen rätkai-}
sun vapauden, j a demokratian kcrkea-'|
l a p e r i a a t t e i l l a . " •-:
' N a i n k.rJo.ttaa ' D i e Welt"-Uhti;';[
• ' O l l e n h a u e r . o n neuvonut: luttohalli-||
tusta-; v a i b t a m a a n ehdottoman vaatisi
muksen vapaista vaaleista ja vapaa.«r|
t a y l e i s s a k s a l a i s e s t a h a l l i t u k s e ö ta
roopanarmeijasta- luopumiseen.: Op-5[
p o s i t i o n ei ole erikoisen viisasta m - J
v c t t e l u j e n ollessa t a l l a .hämärällä*Si|
t e e l l ä t e h d ä v: ehdotuksia; jotka :eivätj
ainoastaan saata-kyseenalaiseksi SakJ
s a n y l e i s t ä m i e l i p i d e t t ä , mutta jotlu|
m y ö s k i n voivat h e i k e n t ä ä : l ä n n e n a s e -|
I maa". Tässä suorat sanat siitä, niitl;|
NP^^•:Vf»rk; -T
pf :;ip U.S A i
really "iryin
Äi.a gei Sovii
;rate.i:' for soi
pring.:ndopr:'.J
ä b o u t ^ v p o i i t i^
iri arranging-fro.
Ti • the rest'
here and comi
:-Ferris: wir,ed
;e:"t'nion ale
rie'S. to; s e n d'
me.i cver for
•ason. It ripv
V l a d y k i n , :o
in Washington
meet -\vith::,Fei
he .Soviet U n i
terested" in" se
iie.re. i n the. iri
1-jons, and il
bQoby::trap3 as
inany as 15-
•ai--'.- \vould ipv
F e m s . : £ a y s -
Lhe matter act
)f cislays. and
•orthcoming'iii
ive"i] iiave ah
easoii. .. : ' .'
Th' A A U : p
xp"e:ises. of P
intch pole-vau
iidc;2e: distarict
}3:-10 seconds
orld' record-'ii
: etu^a> A d e n a u e r i n : miehet .puoiustavatiji
" l ä n t i ä m u t t a " ei Saksaa. ,1
Johdonmukaisesti on ymmärrettä-i|
v i s s ä L ä n s i - S a k s a n lehtien raivostu-1
minen iMolotovin j a Saksan Demok-;
r a a t t i s e n . T a s a v a l l a n 'kansankamanili
ehdotuksesta.. kansanääne-si/yksesBI
koko Saksassa. Sen ' h e . k y l l ä tietävät,j
e t t ä saksalaiset -valitsevat.rauhansopiil
muksen ennen B o n n i n j a Pariisin so-.l
pimuksia, joitten mukaan Saksa.oi|
sidottu 50 vuodeksi. Toisaalta Länsi;! j
B e r l i i n i n : pormestari t r i Schreiber oi J
h e i t t ä n y t kokona Isen l o k a vyöry n Sak-s I
s a n .Demokraattisen T a s a v a l l a n hal-jj
t u s t a ja kansankamaria vastaan.
:• J o p a ' L ä n s i - S a k s a k i n on mielipitöl-jj
t ä ä n j a k a u t u n u t k a h t i a . Sielläkin bfrj
Tää tietoisuus S a k s a n kansan todelli-j 1
sesia b3htävästä, erikoisesti tietenkfflj
sellaisten miesten k u i n t r i Schreibera|
puheitten j ä l k e e n.
— Vuoden 1951 väenlaskussa to-j
dettiin, : e t t ä M o n t r e a r r i suurkaupimtl
k i a l u e e l l a . o l i kaikaciaän 14;178 ka'a?J|
p a l i i k e t t ä , j o ' s t a ruokatarvikekauppo-f
ja: j a r u o k a i l u p a i k k o j a : o l i 7,484. :
PÄIVÄN PÄKINÄ
strategiaa ja tal(tiil(l(aa
"Ajat' muuttuvat ja ihmiset ajan
mukana", tuumi y s t ä v ä m m e Pietilä
puhuttuaan ensin • Jonnin joutavia
ilmoista, nuhasta ja "maasta nifkä
olisi p i t ä n y t j ä t t ä ä intiaaneille".
: ••'Muuttuvathan ne" sanoimme me
yrit-täen uudelleen s y v e n t y ä työhöm­me.
••Konservatiivitkin muuttuvat, var-
. s i n k i n opiskelevat sellaiset, ovat v i i ­sastuneet:',
s a n o i - P i e t i l ä harvakseen,
imaistuaa ensiksi haikean savim
v a ä r ä v a r t i s e s t a a n .
" O h o h ! " - sanoimme : me aavistaen
JO,, e t t ä P i e t i l ä el t u l l u t k a a n ilmoja
Ja., n u h a a manaamaan, : v a a n .vaka-^
vista asioista keskustelemaan.
"Tuskinpa ne h e d e l m ä t bauaksi
puusta putoavat" jatkoimme me.
" N i i n sitä l u u l i s i , e l l e i ' t u n t i s i pa­remmin
asioita" sanoi P i e t i l ä . " M i ­n
ä esimerkiksi olin k e r r a n t y ö m a a l l a,
missä oli kalkin puolin valistunut
t y ö n j o h t a j a , 'joka ei: huutanut eikä-r
ä h j ä n n y t miehille, v a a n luotti am­mattitaitoonsa
ja j ä r j e s t e l y k y k y y n sä
s i k i ä , että työt luistivat. Mutta
h ä n k f n A erehtyi/kerran-vhuomautta-.^
maan t y ö m a a l l e - t u l t u a a n , että ' t u o l ­t
a e t ä ä m m ä l t ä katsoen n ä y t t i "aivan
s i l t ä k u i n ette olisi tehneet y h t ä än
m i t ä ä n , vaikka t ä ä l t ä palkan p ä ä l tä
katsoen huomaan.; e t t ä olette k ä u j in
ahkerassa työssä'." . . ^ ;
' ' M i t ä s t e k e m i s t ä oti tällä t a r i n a l la
konservatiivien vilsastumlsen- k a n s -
t a a . P i e t i l ä l l e , pienen: palan : p u r t a ­vaksi
s e l i t t ä e n:
•'Canadan konservatiivit j a Suomen
kokoo.muslaiset ovat y h t ä maata kuin
m a a l a r i n housut ja paita. R u t i k u i ­v
i n a taantumuksellisina ne ovat o l ­leet;
maan ja- kansan vaivana, eikä
n i i d e n 'yiisastumisesta-'. ole m i t ä än
toivoa n i i n kauan, k u i n he kaikesta
mahdollisesta 'viisaudestaan' huoli-ma',
ta ,panevat omat luokkaetunsa
: k a n s a k u n n a n ..yleisetujen yläpuolelle
j a s y y l l i s t y v ä t sen vuoksi e p ä k a n s a l -
l i s i i n tekoihin n i i n : t ä ä l l ä C a n ä d a s sä
ku n Suomessakin."
:;: "Oletpa'kerra.nkin oikeassa'! m y ö n ­s
i P i e t i l ä j a , , p u h a l s i keuhkoistaan
sellalsenisavupilven; e t t e i ' m i e s t ä n ä ­kynyt
ollen'Kaan. Ääni »kniltenkln
k u u l u i : "Mutta sinä" et ymmärrä^
p o l i i t t i s e n .taktiikan ja strategian
a s i o i s t a s e n e n e m p ä ä m i t ä sika t i e t ää
t u u l i m y l l y s t ä ."
'. ','Kiitos, veliseni", lausuimme m e ; a i -
koen sanoa . j o t a k i n p i r u l l i s t a mekin,
m u t t a P i e t i l ä r j a t k o i : harvaksensa ja
j o k a i s t a sanaansa tarkasti h a r k i t e n:
>!'01etko lukenut sellaista toronto-,
l a i s t a uutista,, e t t ä Toronton ryopis-ton
nuoret.konservatiivit, ovat a n t a ­neet
julistuksen, e t t ä he haluavat p i ­t
ä ä eversti Drewn .tonservatlivien
kansallisena Johtajana?".
..."Virkani puolesta joudumme; s e l ­l
a i s i a k i n . t a r i n o i t a , t u t k i m a a n , n i u t ta
•: " S a n o i n h a n jo, e t t ä sinun pitäisi
t u t k i a v ä h ä n . s t r a c e g i a a j a taktiikkaa,
y n n a psykologiaa ja sen semmoisia
a s i o i ' a " , sanoi P i e t i l ä jatkaen:
. - " M y ö n t ä n e e t kaiketi, e t t ä konser-v
a t i i v . e n k i n : riveissä on joukko sel­l
a i s i a ..'muuten vain- porvareita' j o t ka
. ovat .'Lonservatiiveja' p e r i n n ä i s t a p o ­j
e n vuoksi, eli v a i n s i k s i k u n h e i d än
i s ä n s ä j a isoisänsä ovat olleet s e l l a i ­sia.
" M y ö n n ä t k a i k e t i senkin, e t t ä nuo­ra:,
y l e e n s ä ovat,, e d i s t y s m i e l i s e m p lä
k u i n vanhukset, j a e t t ä t ä m ä : sama
i l m i ö p i t ä ä paikkansa -porvarienkhi
keskuudessa?" '
- " M y ö n n e t ä ä n kernaastiv mutta-::r;"
" E i ' m l ä t ä n m u t t l a " keskeytti Pie-t
. l ä j a j a t k o i : .
" T ä s s ä nyt n ä h d ä ä n kuinka huono
i h m i s t u n U j a sinä olet y l e e n s ä j a e r i ­koisesti
se, b i i i n k a auttamattomasti'
olet j ä t t ä n y t tutkimatta strategian
j a takViikan kysymyksiä.
" T o r o n t o n yliopistossa on r y h mä
konservatiivisia: opiskelijoita. Mutta
h e i d ä n joukossaan o n . . huomattava
m ä ä r ä 'muuten v a i n p o r v a r e i t a ' . 'He
k a l k i n ovat; n u o r i a i h m i s i ä - j ä ; e n e m -
m i s t ö h e i s t ä on.' saanut omantun-nonvaivoja
kaikesta suta, m i t ä hei­d
ä n esi^vanhempansa ovat konserva-tUvipuolueen
k a u t t a ' tehneet. - He
muistavat miten esirii. senaattori Ar-t
h t i r M e i g h e n h ö y r y j y r ä s i parlamen-,
; " K a i k e n ;.'4ämän perusteella nänä
nuoret konservatiivit ovat nyt päätel­leet,
e t t ä tässä maassa ei tarvit»
e i k ä haluta e n ä ä konservatiivipuo­lueen
.r h a l l i t u s t a ; ' , U s k o l l i s i n a -:van­h
o i l l e ' t c r y p e r i n t e i l l e e n , he ovat edeH
leen konservatiivipuolueen; jäseninä-
Mu'.ta, vaikka he eivät 'haluakaan
nousta k a p i n a a n i s ä i n s ä j a esi-Jsaa;
s ä puoluetta v a s t a a n ; h e p i t ä v ä t , kin^
tenl.':n :sopivana strategiana ja tak­t
i i k k a n a ; s i t ä , m i k ä takaa, ettei konr
cervatilvipuolue p ä ä s e e n ä ä hallltui*
seen. Y m m ä r r ä t k ö . " . '
" A a v i s t a n jo, m i h i n veli tähtää.'
" V a i n n i i n , " sanoi P i e t i l ä . "Taita»
c l l a toivoa, e t t ä s i n ä opit vielä jota­k
i n ; : ' M u t t a palatkaamme:: asiaan
" T o r o n t o n yliopiston nuoret W,
servatiivit'' ovat e p ä i l e m ä t t ä lask^.
neet, e t t ä paras tae könservatuvi;
puolueen v a l t a a n tuloa vastaan on s*
e t t ä p i d e t ä ä n eversti 'Drew puoluea
kansallisena-; johtaljana."
" J a - h a . " ' '
N i i n J a ' t ä s t ä syystä minä my^
kannatan" t ä y d e l l i s e s t i - - T o r o n t on
o p i s t o n ; k o n s e r v a t i i l v s i a nuoria.. .SJ
ovat pajon' v i i s a i m p i a k u i n isänsä
j o t k a v a l i t u K i v a t hanitukseen Rauta;
k o r k y - B e n n e t t l n . Minä siis kanna^
t a n , ' e t t ä > eversti . D r e w pidettäisi^fl
kuolemaansa a s t i torypuolueen kai^
s a l l i s e n a J o h t a j a n a -r- j a e t t ä puo^
tm istiinnossa ensimmäisen' maail- antaisi .häneUe yapaati'kädet
tyhmyyksiä m i e l e n s ä m*ukaan. Sitr-sakmme
takeet s i i t ä , ettei Ottavraa?
man sodan Jälkeen 25 minuutissa en­simmäisessä,
toisessa Ja kolmannessi^'
lukemisessa laiksi rikoslain pahamai­neisen
98:nnen pybälän. '
' "He muistavat miten mr. Melghenln
seuraaja, Rautakorko-^Bcri^ett -käytti
30-luvun nälkävuosina säälimättä' t ä ­t
ä riko^ain < 98;'tt;9, pykälä&Vziälkäislä'
tule k o s k a a n ' ' e n ä ä konServatUvist» ,tiamgtog||||J^^^^
' Kun-emme voineet, p ä t e v i ä vasta'
iväi'.teitä. S i i n a i t u o k i o s s a - e s l t t ä ä , pyy;
sinune JPletilää kahviUe» että. saimr
m^ kaihdetuksi, puh^ talt^
SARJJ
Allaolev
JONA"-:
ulos viir
TILA
A 207
A 211
T 5020
T 5048
T 5049
T-5053
T 5062
T 5063
T 5064
T 5075
T 5077
X 5079
T 5080
T 5081
T 5082
I
I
]
J
J
]
1
1
1
':^
]
i
<-
1
1
1
4
]
•r
i
1
i
1
{
1
T 5083
T 5085
T 5084
Uuiei
T 5087
T.5088
T 5089
T 5090
T 5091
T 5092
LÄHETii
Po
•TILATKAi
VAF
P. o . Bo:
• V .
316 B A T S