Vapaus, June 9, 1956

              Sivu 2 , Lauantelna, Jtcsakoun 9 p. Saturd^y, Juiie 9,1956
VAPAUS diMOIfr» lotfepeodent latior
Orsaa of Fbuiisli Canadian*, Es-a
» «eopnd Oass maii by fine Po«t
CtfSee Defnrtment/ Ottava, Pub'
Ittbed Uuice veeUy: TueBdaj»,
Itmataf» MaaSaUmizyB tnyVavaus
PabUcMt» CteDpaojr iM^ at 100-102
Etai St, W^ Sudbttiy, Ont, CaxiaäA.
Teicpfjoncs: 8us. Offioe O0, «'^tiM;
eaUoTial Oitice OB. 4'4Z6i. Wm»eer
e^Bum. miorvf.jskima, ttarnng
»aoress: Box e», Sttdbary. Ontario.
TOAVBHtHHAT:
STanadassa: 1 vK. 7,00 « kk. 3,75
3 k k . 2 2 S
Vh<l)waI]ol«Ba: 1 vk. 8JD0 6 kk, 4^
Suomesta: l vk. 8 ^ 6 kk. 4,75
Mitä muut samyvat
Kaasuputkilinja karuselli
|/rNäita liivejä kirjoittaessa on koko kansakunnan katseet
iätidattynäsenaattiinsiinä toivossa, että sellai^t miehet kuin
esim. senaattori Croll ja senaattori Roebuck saisivat takaisin
|ent|8tä täistehttarmoaan ja nousisivat tehokkaasti vastusta-
InaahalahuonÄ^ istunnossa juuri läpi jyrättyä lakiehdotusta
Trans^Can^da.J^ipe L i n * yhtiön avustamiseksi-
Tämä lakiehdotus, joka aiheutti Canadan parlamentin
istunnossa täydellisen sekasorron viime viikolla, edustaa
eräänlaista "ennätystä" jopa kauppaministerimme C. D.
Hoiven edesottamisissa yhdysvaltalaisten rahamiesten hy-
' Sen perusteella on tarkoitus antaa yhdysvaltalaisille
Isuittrikkaille $130,000,000 suuruinenia
.lessä, että nämä amerikkalaiset rahamiehet voisivat canada-
Jaisten veronmaksajain varoja hyväkseen Itäyttäen rikastua
; edelleen cahadalaisen luonnonkaasun kustannuksella.
I^uessaan keskiviikkona senaatin istunnossa tätä laki-
^ehdotuflta vastaan, senaattori John T. Haig (konservatiivien
;4jöhtaja senaatissa) iski mielestämme naulan kantaan sanoes-^
:saan, että hän äänestää tätä lakitekelettä vastaan sen"" vuoksi,
kun "avustettava" yhtiö on 83-prosenitisesti amerikkalaisten
* omistama — ja kun amerikkalaiset sijoittajat tulisivat saa-
"^niakn .83 prosenttia voitoista, jotka saadaan canadalaisten
I veronmaksajain varoiJla rakennettavasta laitoksesta,
'l Merkillepantavaa tämän lakiehdotuksen käsittelyij yhtey-
; 4fissä Oli tämä. Liittohallitus on vetänyt laahustaen jalkoja
;.|)erässään viimeksikuluneet viisi vuotta tämän tuiki tärkeän
^ asian käsittelyn yhteydessä. Mutta nyt tämän toimöttomuus-
\ kaaden jälkeen tuli yhfäkkiä niin kova "kiire", etteivät edes
Salahuoneen jäsenet saaneet tilaisuutta keskustella tähän laki-
1 ehdotukseen liittyvistä selkoista! Selvästikin tällainen äkki-
Ifiäinen kiire aiheutti epäilyä ja epäluottamusta kansanjouk-
1 Ico|^n keskuudessa; Koskaan aikaisemmin ei CCF:n johtajan,
t M . ' J . Coldvvellin sanat ole saaneet niin laajaa vastakaikua
;i kansanjoukkojen keskuudesta kuin viikko sitten maanantainaj
; jolloin hän alahuoneen istunnossa sanoi tästä asiasta:
i V i--. ««p^uad^n kansa rahoittaa noin 200 miljoonalla dollarilla
l tätä yhtiötä jota kontrolloivat 83.4 prosenttisesti Yhdysvaltain
' 'suuret kaasu- ja öljy-yhtiöt.
t > "Minä sanon,,että se on skandaalimainen tilanne . . . ja
! Caiiadan kansan pitäisi saada tietoonsa tarkasti sen, mitä
* tämä yritys tarkoittaa."
I LPP:n aloitteesta meni samanaikaisesti eri puolilta Onta-
' rioa Ottawaan erikoinen lähetystö, joka "Pitäkää kaasuputki-ilinja:
canadalaiscna"ttinnuslausetta kantaen vaati hallituksen
jialähuoneen jäseniä luopumaan tästä Canadalle epäedullisesta
^yrityksestä. ' .
> ' - Oikeistolainen konservatiivipuolue, joka muisti kaiketi
> Sir John MacDonaldin perinteellisen "Canada ensitilalle" tun-
^nuslauseen»! taisteli alahuoneen istunnossa väellä ja voimalla
^ tätä lakiehdotusta vastaan. Olisipa puoluejohtaja Drew
omalcäunut alusta pitäen' sen kannan, että kaasuputkilinja
^^pitäi^rakentaa valtion toimesta/ mitä kantaa tässä taistelussa &
edusti Canadan molemmat työväenpuolueet ja unionistinen
' liike kokonaisuudessaan — ja minkä mr. Drew omaksui
Vafsta viimeisenä päivänä, eli liian myöhään — kysymyksen
ittely olisi voinut päättyä vallan toisella tavalla, kuten
rontolainen aamulehti Globe and Mail keskiviikkona aprikoi.
Oppositioryhmien, järjestyneen työväenliikkeen ja kan-!
iänjoukkojens yleisestä vastarinnasta huolimatta jyrättiin ;
kauppaministeri Howen johdolla ja liberaalien puoluekoneis-;
ton voimalla tämä lakitekele läpi. Se hyväksyttiin jännitty-
;h lukemisessa kello 3.22
keiskiviikkovastaisena yönä. Ja kuten -sanottu, tätä kirjoit­taessa
tämä lakiehdotus on nyt senaatin käsiteltävänä, missä
liberaalien ylivoimainen puoluekoneisto voi kansanjoukkojen
.toivomuksista välittämättä antaa sille siunauksensa.
Mutta huolimatta siitä mitä senaatti päättää, tosiasia on,
että tätä kysymystä ei ole vielä lähes tulkoonkaan loppuun
käsitelty. Kenelläkään el ole mitään varmuutta Viita, että
tämä yhdysvaltalaisten kontrolloima TransrCanada yhtiö on
vieläkään tyytyväinen; Se tulee epäilemättä vaatimaan yhä
sutirempia lahjoituksia ja "avustuseriä" hallitukselta. Ky­seenalaista
on sekin, voiko se: maksaa määräaikana (huhtik.
2 pnä ^ 1957) takaisin sitä 80 miljoonan erää, mikä sille nyt
todennäköisesti annetaan. V Ja^ huolimatta siitä, mitä tämä
/yhdysvaltalaisten rahamiesten yhtiö tekee tai tekemättä jät­tää,
Canadan kansa ei tule ristissä käsin katsomaan sitä, että
sen luonnonresursseja riistetään yhdysvaltalaisten hyväksi —
varsinkin käytettävät laitokset rakennetaan valtaosalta cana^
dalaisten veronmaksajain varoilla; Mikäli me asiaa ymmär­rämme,
taistelu tämän kaasuputkilinjan kontrollista, tulee
jatkumaan, ehkä uusissa muodoissa, niin kauan, että se tulee
tämän maan kontrolliin.
Lditimiesten kokous Helsingissä
i Isiemme maan ks^niissa Helsingissä, pidetään kesäkuun
10—15 sanomalehtimiesten kansainvälinen kongressi, johon
ennakkotietojen mukaan osallistuu 300 varsinaista ja 50 muu­ta'edustajaa
noin 40. eri maasta.
- Tämän kongressin varsinaisena järjestäjänä on kansain­välinen
aloitekomitea^ joka on jo pitkän aikaa valmistellut
tätä kokousta. Kongressin tarkoituksena on luoda edellytyk­set'sanomalehtimiesten
ammatissa toimiville vapaaseen ja
avoimeen mielipiteiden vaihtoon anunattiin liittyvistä lukui­sista
seikoista; Päiväjärjestyksessä onkin keskustelukysy­mykset
vapaasta uutishankinnasta, kysymys niiden haittojen
poistamisesta jotka estävät sanomalehtimiesten kansainvälistä
kanssakäymistä ja heidän vapaata matkustamistaan. Kol­mantena
kysymyksenä on sanomalehtimiesten työolosuhtei--
den parantaminen ja sanomalehtimiesammatin oikea arvosta­mina.
. Kongressi on avoin kaikille halukkaille, niin sanomalehti­miesten
järjestöille kuin yksityisillekin sanomalehtimiehille.
Tässä yhteydessä on ilmoitettu, että kokoukseen osallistuu
sanomalehtimiesten unioiden edustajat Intiasta, Braziliasta,
Kiinasta, Neuvostoliitosta, Chilestä, Puolasta, Tshekkoslova­kiasta
Pakistanista, Egyptistä, Romaniasta, Unkarista, Saksan
Demokraattisesta tasavallasta, Bulgariasta, Suomesta, Alba­niasta^
Sudanista, Japanista, Ceylonista, Boliviasta; Korean
H m a t X y i o r d / P m y Ja Whitehead
(hrat pQUnuet Jlskettäitittä jyttiQ]^^
uukema. Koska fie kafkln ovat vä-
UttömäsU ljuoJelJttoeet "klirehtimiB-obielnuucta",
meistä tuntuu Järkeväl-
» varoittaa heitä työjfaikan painos-
UOuestaiä jännityksestä, toivoen reh­disti,
että se auttaa heidän toipumis­taan,
— Mlne-Mail New«,
: VafnmiiaD abisena
oleville pikloivoHlo
Tshekkoslovakia
poistaa rajaesteitä
Wien, — Poliisi ilmoitti keski
viikkona, että Tshekkoslovakia on
?,lk^nut poistamaan piikkilankaes­teitä
Tshekkoslovakian j a Itävallan
rajalta. Unkari teki aikaisemmin
samoin Unkarin j a Itävallan rajalla.
Pienissä ilmestyvä lehti Neue
Tagezeitung lainasi viranomaisten
lausuntoa, jotka olivat sanoneet,
että Tshekkoslovakian h a l l i t u s t J ee
pOist&maan kaikki linnakkeet Itä­vallan
rajalta.
CUeafo. — liittovaltion fiUrUfUceu^
den tuomari antoi täällä ääcettäin
päätöksen, JoUa lydtiJo alas naanuse
ylipro^uraattorin yritys MyttSä Mc-
Carran'WaIter lain -valvonnanslalsen
vapauden pykälää tarkoitukseieD ps-koittaa
ei'kan8alaiset aUstumsan i l ­miantajiksi
Ja rajoittamaan iofinln-taansa
Ja yhteyksiään uhkaamalla
raskaUla rangaistuksilla.
Tuomari Philip l>. SuUivan kumosi
tämän kaupungin asukas George
WItkovIchIä vastaan annetun syyfSk-een
valvonnanalaisen vajauden rik­komisesta.
Joka syytös nostettiin sen-vuoksi
kun hän kieltäytyi vastaaraasta
siirtolaisviraston virkailijan ,eräisiin
kysymyksiin. Tuomari Sullivanin mu­kaan
näillä kysymyksillä ei ollut m i ­tään
tekemistä hänen karkoitusjut-tunsa
kanssa Ja siis olivat asiaan­kuulumattomia.
Hän sanoi ^McCarranrWalter lain
sallivan valvonnanalaisessa vapaudes­sa
oleville henkilöille vahs sellaisten
kysymysten Ja tiedotusten teon. Joi­den
yksinomainen tarkoitus on saada
selville, ovatko he ' karkoitettavlen
Joukkoon kuuluvia.
Anna Louise Strongin arvio
Slalinin t y ö n merkilyicsestä
USA:n uniojohlajat p y M t estämään
Canadan unionistien yhtenäisyyttä
A F L : n Building Trades (rakennusr
ammatit) departmentln taholta; on
ryhdytty voimaperäiseen kampanjaan
ehkäistäkseen Labor neuvostojen y h ­distämisen
yhtenäisiksi Labor neu­vostoiksi.
Useat : rakennusammattl-unioiden
kansainväliset - presidentit
lähettivät äskettätokh-Jeen Jäsenjär-
JestöUleenCanadassa määräten niitä
ehkäisemään sellainen yhdistäminen.
Niissä kh-Jeissä on käytetty väitteenä
sitä, että ammatti- Ja teolllsuusunlol-den
väliset kysymykset edustusoikeuk­sista
tulisi ratkaista - ennenkuin voi­daan
harkitantitään yhdistämistä.
Tämä' on'Juuri, samanlainen suun­taus
kuin on vallalla Yhdysvalloissa.
Siellä myös on annettu ammattijär-
JestöiUe määräykset estää kaikki val­tioittain
ja. kaupungittain yhdistämi­set.
En tiedä varmaan kuinka he ovat
onnistuneet tässä suhteessa .Yhdys­valloissa,
mutta' Hamiltonissa, kun tä­mä
tuli esille Trades and Labor neu­voston
kokouksessa, se aiheutti laa­jaa
keskustelua. Hamilton Spectator
lehti sanoikin uutlskirjoituksessaan,
että se oli "yksi myrskylslmplä ko­kouksia
Hamilton Trades and Labor
neuvoston; historiassa".
Onneksi siinä kokouksessaj.torJutT
tiin kahden labour neuvoston yhdistä­mistä
vastustavat ainekset vaikka hei­dän
taholta oli tehty yritys kokoussa­l
in täyttämiseksi heUIelmyötämielisU-lä
ihmlsUlä.
Kaikki tämä on oikeaan '^päin 'me­noa.
Mutta siitä huolimatta tämä
tapaus selventää sen että tie yhte­näisyyteen
on mutkainen : Ja vaikea
Ja että tielle'asetetaan kaikenlaisia
esteitä. Tässä tapauksessa este tielle
oli asetettu yhdysvaltalaisten toimes­ta.
Miksi meidän Canadassa tulee pitää
Yhdysvalloissa vallitsevia edustusoi-keusriitaisuuksla
paikallisten neuvosr
tojemme yhdistämisen esteenä? Sel­laiset
edustusoikeusvaatimukset voi­vat
tai eivät voi olla täysin oikeutettu-
Jakin, mutta ei tulisi sallia niiden
olla voittamattomina esteinä yhdistä­misen
tiellä Yhdysvalloissa eikä mis-
^ ä n tapauksessa Canadassa^ missä
nämä riitaisuudet eivät tule esiUe.
E l tulisi sallia minkään uniojohtar
Jan Ylidysvallolsta seistä canadalais­ten
neuvostojen yhdistämisen tiellä.,
Canadan Labor • Congrcssin virkalll-
Jahi tulisi saattaa kansainvälisten
presidenttien huomioon, että ei tulla
sallimaan heidän sekaantumista täy-shi
Itsenäisten paikallisten neuvosto­jen
sisäisiin asioihin.
Nyt on aika ryhtyä sellaiseen. Jotta
voitaisiin toteuttaa palkallisten neu­vostojen
Ja maakunnallisten liittojen
yhdistäminen, minkä toivotaan toteu­tuvan
stämän vuoden kuluessa.^ ' .
Iässä yhteydessä tulisi 'huomioida
tarkasti CCL :n ja T L C :n yhdistämi­sessä
saadut kokemulEset. Vaikka y h -
dlstämissopimuksen ehdot pliyat.sel­laiset,
että perustavassa: kokouksessa
ei voitu tehdä perussääntöihin;jolta­k
in erittäin' tärkeitä muutoksia, kuten
vuotuisista . edustajakokouksista Ja
paremmasta edustuksesta, n i in palkal­listen
Ja alueellisten neuvostojen yh­distämisen
tiellä ei ole sellaisia 'es­teitä.
Sellaiset yhdistämiset tulisi toteut­taa
mahdoUlsimman^kansanvalta^-
t i Ja rivijäsenlstön 'inahdollisimman
suurella osanotolla. • . . ^
Ei suinkaan.ole minkäänlaista syy­tä
miksi alueelliset neuvostot eivät
voisi pitää vuotuisia edustajakokouk­sia.
Eikä l i i o in ole olemassa mitään
pätevää syytä miksi ediistusperustaa
ei voitaisi laajentaa kansanvaltaisem-mrksi
kuhi tapahtui Canadian Labor
Congressin perustavassa kokouksessa.
Nämä kysymykset vaativat kaikkien
edistysmielisten eteenpäin tähtää­vien
unionistien huomion. Y l i kaiken,
heidän tulisi keskittää kaikki voiman­sa
torjuakseen Yhdysvalloista kohdis­tetun
sekaantumisen siten edelleen
kehittääkseei) sitä yhtenäisyyttä mikä
pantiin alulle perustavassa edustaja­kokouksessa.
— Wm. Kashtan.
Vasemmistolla menestystä
Italian vaaleissa
Keskusta- ja oikeistopuolueet menettivät
paljon ääniä; vasemmisto voimistui
Kooma. — Keskiviikkona, tbn-kokuun
30 pn Iltapäivällä olivat
i t a l i an kunnallisvaalien epäviral­liset
tulokset valmiina j a äänet
jakaantuivat seuraavasti verrat­tuina
vuoden 1953 vaalien tulok­s
i i n :
Kristillisdemokraatti
puolue 936,239
V. 1953 10,859,554
Liberaalit . . . . 1,023,191
V. 1953 815,929
Sosiaalidemok.
puolue . 1,734,219
V. 1953 - 1,222,957
Vasemmisto
s i l p i 8,400.000
V. 1953 . 9,562,860
- Oikelstosilpl - . 2,005,598
V. 1953 3,437,056
38,9%
40,1%
4,3%
3,0%
7,3%
4,5%
35,1%
37,2%
10,7%
12,9%
Pietro Nenni on riemuitsevassa
julistuksessaan selittänyt, että kris-tillis-
demokraattisen ha11 ituspuo-lueen
täytyy nyt hänen puolueensa
saavuttaman menestyksen vuoksi
aloittaa neuvottelut paikallisen hal­lituksen
kanssa monissa, kaupun­geissa
ja maalaiskunnissa. Saman­aikaisesti
. on kommunistipuolueen
edustaja Giancarlo Pejette selittä­nyt,
että kommunistit ovat edelleen
läheisessä yhteistoiminnassa sosia­listien
kanssa kunnallisen hallinnon
kohdalla.
: Vaaleissa kärsivät, suurimpia: me-netylcsiä
uusfasistit, ja myös mo^
narkistipuolue on menettänyt jnel-koisesti
maa-alaa.
Sosialistit laskevat saaneensa
.500,000 uutta ääntä niiden 1,222,000
lisäksi, jotka he saivat' vuoden 1953
vaaleissa. * ,
Demokraattisesta tasavallasta ja Vietnamista. '
Muit edustavia journalisteja saapuu kokoukseen Rans­kasta,
Meksikosta, Perusta, Hondurasista, Tunisista, Syriasta^
Lebanonista, Indonesiasta, Irakista ja Jordanista, ^yksityisiä
sanomalehtimiehiä menee kokoukseen Englannista, Ganadais^
ta, Länsi-Sallasta, Hollannista, Australiasta jne. Virallisen
edustajansa lähettä kongressiin Italian lehdistön kansallinen
liitto. UNESCO lähettää sinne myös seuraajansa.
Täten nähdään, että kaikista vastuksista huolimatta, Hel­singissä
nyt pidettävä lehtimiesten kongressi on ehkä laajin
alallaan. Mikäli tämä kongressi onnistuu ajankohtaisissa ta­voitteissaan,
se tiilee antamaan arvokkaan panoksen "idän" ja
"lännen" lehtimiesten välisten suhteiden parantamiseksi, seka
lehtimiesten monitahoisten ongehnien helpoittamiseksi. Se
voi edistää epäluulojen hälventämistä ja yhteistoiminnan ke­hittämistä
kaikkien lehtien lehtimiesten keskuudessa mikä
sellaisenaan on erittäin toivottavaa, varsinkin nykyisessä'ti­lanteessa.
IrfkaisnnrDe ofccffBlm» Tfd^
mau hjn/fa timmtm amerikkaSai'
am Jtmu Ijoaiae BtMtm^ anfod
Stalinin ataajakunm cfättyvist»
udktiMa. 'naärtpmkionaiä^
Un mIdenfcilnfolseiBDf Jnm k f r -
Joltfsis on yksi niisiä. Jotka joo-toivat
i^yttönästf kärsimään Sta­l
i n i n alkakaodm toppuvalhressa.
HmkildkiAtalsen iutlceroltonel-saoden
Hmahnm asemesta vastaa
neiti Strong myös nUlIe, i o t k a k y ­syvät
enemmän tai lähemmän
nlkoknltalsesti, etfä m i k s i eivät
toiset jk>ht3jat nonsseet vastosta-maaa:
Stalinia' kysyen - pnoles^ '
taan: rMttä tapahtafsi. |os k r i ir
tinisella beUcellä (yhdyttäisiin
arvostelemaan Johtajaa Ja kamp­pailemaan
häntä Tasfaan*^ Ja liän
'vastaa sanoen; "Silloin kuin o l ­laan
lakossa t a i sodassa, on aikoja
Jolloin täytyy käännellä Ja panna
määräyksiä täytäntöön".
«^i sotilashenbilÖDä" nelU
Stcons esittää kuitenkin epäUyn
siltä, että vaikka Stalin onkin
tcbnsrt eräitä hyvin tuomittavia
virheitä, kyseenalaista on kuiten­k
i n se syytös, ettei hän muka v a l -
mistanot asevoimiaan kyllin te- .
hokkaasti vastaanottamaan nat­sien
hyökkäystä. MeridDepanta-vaamyös;
on, että tämän kirjoi­tuksen
jälkeen on .esimerkiksi
nenvosfoarmeljan lehti Ponatäfafi
knmonnnt tämän syytöksen. Y h ­tymättä
aivan kalkkeen mitä' hän ,
sanoo Jnlkalsemme Anna . Louise
Strongin; arvion Stalinin: ajan-'
Jaksosta: .
Määritellen "stalinlsmta" "sosialis­min
rakentamisen strategiaksi yhdes­sä
maassa. Joka on kapitalistien saar­tama".
Miss Strong sanoo sen tilalle
asetetun Neuvostoliiton kommunisti­puolueen
20. ; kongressissa "uUden
strategian. Joka kiinnittää huomiota;
a) suhteisiin sosialististen valtioiden
välillä; b) sosialistisen blokhi suhtei­siin
muua maailman kanssa", -
:. Siirtyen käsittelemään puoluckon-gressta
suorittamaa Stalinto ajanjak­son
arviointia. Miss Strong kirjoittaa:
Perusarvostelu on jo tunnettua.
Siihen näyttää kuuluvan:
1. inkopoIiUikka oU liialcsi tiukkaa,
isolatsionlsta, "rautaverhoa":
2. Välien katkeaminen Jugoslavian
kanssa oli erehdys.
3. Asevoimat olivat "riittämättö­mästi
valmistautuneet" HItlerhi.
hyökkäystä varten.
4. Kaikketa tärkein: "Neuvostoliiton
demokraattisia oikeuksia" poljettiin
poliittisen poliisin pakkovallalla tuo­mitsemalla
monia syyttömiä ihmisiä;
TSrkeä.syy nälhhj virheisiin -löyde­tään
Staiinin "yhden miehen vallas­t
a " jossa "yksilökultti" otM "kollektii­visten
päätösten" paUcan.
Maailmanlaajuinen keskustelu puh­keaa
tämän johdosta: Lukijani pyy­tävät
minua lisäämään siihen osuu­teni.
Minä teen sen ensilcsi selostaen,
että Venäjän nykyiset johtajat tunsi­vat
; StaUnin paremmin kuin minä,
mutta että sen paremmin kuin minä­kään
tai nykyinen sukupolvi' ei tule
antamaan lopullista päätöstä. Stalin
on yksi niistä/ joista- pitkä historia
tulee antamaan päätöksen.
Ensiksikin^ minä ajattelen Virhei­den
luettelon olevan perusteeltaan o l ­kea
luettelo. ^ Minä pidättäydyn anta­masta
päätöstä :"valmistautumisesta
hyökkäystä vastaan", sillä minä en
ole sotllasasialn erikoistuntija Ja mi­nä
' olen imivormuton asejoukolssa,
mutta minä ajattelen Stalinin koko
politiikan 20' vuotena tehneen^paljon
maan valmistamiseksi ottamaan vas­taan
hyökkäystä. Muissa tapauksissa
luettelo on totta. Ne olivat vakavia
virheitä, joista poliittisen poUIshi lU-allmen
valta oli kaikkein surullisin
ifahe.
Mutta toiseksi, minä ajattelen, että
Stalinin yksinään syyttäminen. kai­kesta
tästä on lankeamista päinvas­taiseen
"yksUökulttiin". Stalin johta­jana
jakaa molemmat, sekä syyn pa­haan
että ansion, saavutuksista.
Mutta ajatteleeko kukaan Stalinin
yksin suorittaneen tämän kaiken?
Siitä, mitä minä näin 30-luvun a l ­kupuolella,
minusta tuntui, että häo
oli ^ l u ^ r t t i komlteatolminnassa. yk-glaaielhgydcn
jsaavuttamlsessa ilmas
painostusta, ma jullsU ''konektiivl'
isiä Jätöksiä" jo kauan ennen kuin
Khrushchev: hänen nousunsa valtaan
oU täsmälleen puoluekollekUivlsuuden
nousua harhaOevain yksilöiden, sei*
laisten kuto Trotskin y l i . lähettiläs
Davis havaitsi StaUnin "täydelliset
vaathnattomaksl" Siinä minä olen
samaa mieltä.
S u n Emil Ludwig yritti saada S t a ­l
i n in sanomaan, kuinka "suuri mies"
tekee ];3ätöksiä;nUii Stalin kärshnät-tömästl
vastasi: "Meillä yksilöt eivät
voi päättää; suuri prosentti virheitä
sisälty yksilön päätöksUn" . . . Hän
sanoi Neuvostoliiton "välttäneen vir­heitä":
monien kyvylckäiden aivojen
"koUektllvisten päätösten" kautta.
Stahn ÖU "kollektUvisten päätös­ten
tekniikan" arkkitehti Häneltä
lähti ''yksilökultin" klassillista arvos­telua
jo pitkä ailca sitten.
Hänen seturaajansa sanovat, että
Stalinista tuli persoonalliiien tyranni
myöhempinä vuosina. Se saattaa oHa
totta. Minä kertaan kahta sanan­laskua.
Ensimmäinen on lähtöisin
brittiläiseltä realistilta: "Valta tur­melee;
ehdoton valta turmelee ehdot­tomasti".
Toinen o n - B t a l ^ ^ 'iOn
olemassa^ logiikkaa ; seikoissa. Jotka
saattavat polkea alas: ihmisalkomiis-ten
logiikan".
« « •
Minä en nähnyt mitään, merkkejä
siitä, että Stalin "alkoi" tulla dik­taattoriksi,
mutta merkkejä el puut­tunut
siitä, että pakollista määrää­mistä
oli i t e n o s s a . . .Minä usein i h ­mettelin
hallitslkO StaUn poliittista
poliisia vai haUitdko se häntä tai t u ­levatko
sellaiset laitokset päätymään
Joten S t a l in todisti oUeensa olkesu^,
mutta nuo arvost^jat olivat osittain
oikeassa. Sillä £ite» rakennettu sO'
sjallami ei mllloinkaao ollat sitä £0sla«
Jlsmla. Jota sukupolvet olivat uneksi»
neet Siinä cU tuskaisten puutteeUI»
suuksien läiskiä.
Kuinka paljon nuo puutteellisuudet
lähUvät Stalinto persoonallisista
vioista, kuinka paljon 40-vuotlsesta
kapitalistisen sodan uSiasta se tulee
olemaan teema kalkille tuleville b l s -
torijoitsijoiUe ja kalkki tulevat ole­maan
erimieltä syyn Jakamisessa.
Mutta yhdessä asiassa he eivät tule
olemaan erimieltä. Siisäll kuhi Ira­kaan
yksUö voi väittää johtamiaan
kaik^en orjuuttamiseen keskinäiseen
orjuutukseen. Stalin kirjoitti hänen
aikansa vapaimmän perustuslain;
mutta sitä ei milloinkaan sovellutettu
täytäntöön hänen elinaikanaan. Se
seisoo kestävänä ihanteena odotta­maan
täytäntöön sovelluttamista.
"Yksilökulttia^' ei tulla hävittä­mään
Khrushcheviltad tulevilla mää­räyksillä.
< Se on sukupolvien taiste­lua.
, Kollektiivinen hallinto on tuleva
vain silloin kun 'mUJoonat tavalliset
ihmiset ovat halukkaita ottatnaan
yleisten tehtävien taakaii. t He teke­vät
sen yhtähyvin i Neuvostoliitossa
kuin muuallakin- jbllakiti-tavalla p a ­remminkin.
Mutta missään osassa
maailmaa tavalliset ihmiset eivät ole
vielä halukkaita siihen.
Sikäli kuta nykyinen keskustelu
johtaa Venäjän kansalaisia arvostele­maan,:
suunnittelemaan j a 'hallitse­maan,
demokratia Ja sosialismi tule­vat
edistymään. SikäU kuiri he otta­vat
sen Stalinto syyttämisenä henki­lökohtaiseksi
piruksi,, demokratia ja
sosialismi tulevat epäonnistumaan.
*. • •
(Meitä saattaa hyödyttää- siirtsrmi-nen
Stalinista persoonana harkitse­maan
taloudellista j a yhteiskunnallis­ta
perustaa, Josta Stalinto ajanjakso
kasvoi.; StaUn lähti Vrakentamaan
sosialismia yhdessä maassa'v takapa-juisessa
talonpolicalsmaassa, jota ym­päröi
voimakas vihamielinen maail­ma.
Stalmin "Itoja" Onlaksuttita v.
1927. Mutta . . .
(1) Vuosia sen Jälkeen monet maa­ilman
kjrvykkälmmät marxilaiset, Ve­näjällä
Ja. sen 'ulkopuolella, sanoivat,
ettei sitä voida suorittaa. '
(2) Venäläiset sanoivat minulle 30-
luvun alkupuolella: "On paha asia
maailmalle, että ensimmäinen sosia­lismi
tulee meidän pimeässä maas­samme.
Jos te amerikkalaiset olisitte
sen alottaneet demokraattlsine tapoi-nenne
j a teknIDlsine tietoinenne. nita
te ehkä suorittaisitte oikean työn.
Tai ykstopä nuo teolliset saksalaiset
Mutta me, phneä kansa, kaksi tuntia
myöhästynyt jokaisesta kokouksesta,
lukutaidoton, feodaalinen,, 'pikkuisää'
palveleva samaan aikaan kun "hänen
omat 'mustasotnlansa' sitä pieksevät,
mitä sosialismia tulemme me raken­tamaan?"
Stalin sanoi: "Rakentakaa tai t u l ­kaa
murskatuksi 10 vuodessa ulko­maalaisten.
hyökkääjien alle".
He ;rakenslvat i sen,: nUnkuto. StaUn
itse; sanoi "ruoskien alla"; Se kesti
sillota:kunulkomatoen hyökkäys tuli.
tapauksia ansiokseen. Lenin suoritti
Venäjän vallanktunouksen. Stalta r a ­kensi
maailman ensimmäisen sosla-lisUsen
maan' Sen virheet voidaan
nyt korjata.
Yhdestä seikasta minä olen varma:
Tämä keskustelu on parhato asia.
mitä on tapahtunut kommunisteille
vuosikausito.' E l vain siksi, että se
tekee '; ystävyyden puölueettomieh:
maiden kanssa helpommaksi j a soslaf;
listien j a kommunistien yhteistoimin­nan
helpommaksi länsimaissa."Nämä
hyödyt alkavat jo.
.-; Päähyöty on se, että se lyö kahleet
kommunistien: omista. mielistä. Kautta
maailman kommunistit keskustelevat;
Stalinista ja: kaikki ovat lojaalisestl
erimieltä. Kun: S a n Franciscon
Peoples WorId-lehdessä oli toimitus-kirjoitus.:
Jossa kehoitettUn Moskovaa
antamaan selitys eräiden juutalaisten:
kohtalosta, nito minä tunsto: halua
huudahtaa: 'XopuItakto,lopulbakto.
lopultaktol"
Mutta jos joku kysyy, nlinkuto mo­net
kysjrvät: : " M i k s i ' eivät nykyiset
johtajat puhuneet'^ Stalinia vastaan
aikaisemmta?^' mtoä • vastaan: "He
olisivat votaeet tulla ammutuiksi siitä
. . . j a he olisi ehkä oikeutetusti tul­leet
ammutuiksi"-. Kaikki, jotka otta­vat
osaa kollektiiviseen taisteluun, o l ­koon
kysymyksessä lakko t a i sota, tie­tävät
olevan aikoja arvosteluun ja a i ­koja
suunsa kltonipitämlseen ja mää­räysten
ottamiseen ja että Johtajia
vastaanvhyökkäämtoen vääränä aika-:
namerldtsee sodan häviämistä.
Monta kertaa kun minä itsekto Jois-
^aldn amerikkalaisissa kokouksissa
alohi: mainita jotakin olevan -väärin
Neuvostoliitossa/ näin yleisön 'kas­voilla
jiousevan huolestumisen Ja v i ­han
ilmeen Ja keskeytta aiheen aja­tellen:
"lämä ei' ole aika levittää'
epäilystä ensimmäisestä s o s i a l i s t i s i a;
valtiosta'! K u n tuo väärä syytös Mos-^:
kovassa: tuhosi mtaun. maailmanlaa­juisen
työni sen ollessa huipussaan,
mtoä ihmettelto mahtoiko Stalto tie-:
tää siitä j a ykstopä määräimeen sen.
Minä tolmta innokkaasti Mao: Tse-tungto
ja Kiinan vallfmkiunbulcsen
puolesta kautta maailman jo etmem-mto
kuin StaUn. tunnusti ne ja antoi
vtoreänvalon. Minä ykstopä epähle-nosti
annoto venäläisten tietää, että
aJatteUn kUnalaisten vaUankumouk-sen
olevan parempi patoos kuin venä­läisten
. . .: Jltoä ihmetteUn, mahtoi­ko
Sttilto murskata mtout sen takia.
Minä tuskin uskalsto: aJateUa sitä,
sitä vähemmän puhua sUtä. Mtoä en
tiedä mitään, mikä todistaisi sen,
mutta ajattelen nyt sen olevan hyvto
mahdollista. Joka tapauksessa mtoä
olen . Uoinen, että,; Jos miUotokaan
pääsen Moskovaan, en enää kailem-mto
pelkää kysyä sitä.
• .,, *
.: Iloitkaamme kaikista uusista va­pauksista.
Ne ostettito kalliiUa hto-naUa,
el vato sankarien kuolemUla
taistelussa, vaan myös tomisten vää­ryyden
Ja erehdysten takia kuolemi-fiiUa.
Iloitkaamme kaikista uusista
ystävyyksistä j a kaikista rauhanmer-kelstä.
Mutta Khrushchevto Ja B u l -
gantoto retkelUessä iloisesti Ja va-i
paasti Intiassa Ja Britanniassa ja S an
Franciscon saadessa rohkeutta Sta­linto
arvioinnista sanoa MoskovaUe
oikeasta tiestä, antakaamme mekto
kunnioitusta sUle ankaraUe. ykstopä
epäolkeutetuUe .kurille, joka 30 vuo­den
aikana "pieksi ylös' talonpollden
maan -roolito, johon se ei vielä oUut
valmis soveltumaan j a siten rakensit
taloudellisen perustan,: jossa vapaus
voi oUa turvassa j a rauhassa tänään.
SITA
ta
TÄI
HAVmSEX SAfiiUUS
— MielCTtänl röio«nsimmäifl
viimeinen rakkaus ovat aitoja,
sofoi Maurice CbevaUer.
; ^ E n t ä n e niiden välillä? kysj
neltä Micfae) Auelair.
Maurice pudisti surumielisesti
tään> ^
— Niissä oSaan sUvDlla ...
Ulan siivolla!
Mitjoiieerin eiän
lanka katkesi
'lilalääkinnäsfä'
Boston. —- Kunnallistuomari
j a h AdIow julkaisi täällä tik
kuolemansyyntutkimuksen raj
jossa sanotaan, että bermudaL
miljoneeri, S6-vuotias Eric
Thompson^ joka on aikaisei
asunut Saint Johnissa, N . B.,
nautittuaan l i i a n paljon Parali
de-rohtoa.
Raportissa sanotaan, että m
t u henkilö nautti liiallisesti tä
.^netta merkkaamattomasta pui
jonka lääkärit; olivat: jättänee
nen huoneeseensa. .
Tuomari Adlow.:/ sanoo,
Thompson oli ''kroonillmen
holisti. koko aikuisen elämänsi
sen lisäksi: ''huumausaineiden
viimevuosien ajan."
.^Hänet löydettiin
päiväpä kuolleena hotellin pes
meesta.
" K u o l e m a n s y y n tutkimulcseen
listuneet lääkärit myönsivät etl
olivat.antaneet.Thompsonille n
kertaa morfiinia hänen klpui
huojentämiseksi." Tutkimus e
dennut että- vainajan ruumiissa
ollut, paitsi kaatuinlsesta jqht
loukkaantuma käsivarressa, 'mi
muuta vikaa paitsi ne mitkä
yleisiä/kroonilisille alkoholisi
j a humausaineiden orjille.
Suomalainen saui
voittaa jalansijaa
Helsinki. — (SS) — Länsi
sassa on nykyisin n. 900 sau
Sveitsissä 120, Itävallassa
Ranskassa .10 j a Italiassa 6. Nii
omaan kokness,a ensik.si mainit
maassa on sauna saavuttanut
ren kansansuosion, koska siinä.
dään eräs tärkeä sosiaalisen h]
voinnin: peruste ja sitä pide
hyvänä 4ääHkeenä paitsi. erinä!
sairauksille, : myös nykyisen: 1
keän elämänmenon .aiheuttair
hermostolliselle rasitukselle.
m a i l a kun sauna: joissakin tap
sissa on suoranainen :parannui
no, se lisää vastustuskykyä,. kai
see j a samalla < rauhoittaa. ,
.Näitä seikkoja korostettiin B
felfissä Länsi-Saksassa hellunt
i>idetyillä kansainvälisillä sauns
Viliä, j o i h in Suomesta osallistu
Sauna-Seura ry:n puheenjohl
prof. K. F . Hirvisalo sekä dipl.
Lauri Kärkkäinen. — (US)
« • «
OOPPERA S A K S A AN
Neuvottelut Oopperabalettii
vierailusta syyskauden alussa ]
pekkiin j a Hampuriin on saati
päätökseen.
Balettimme esittää Lyypek
pohjoismaisilla päivillä 1 paiv
syyskuuta Sibeliuksen "Scaran
Chen" sekä "Goppelian" ja 2
vänä syyskuuta "Pessi j a lllusi:
Sama ohjelma esitetään 4 - ^
Hampurin Valtionoopperassa.
Vierailuun osallistuu oopper
me baletti kokonaisuudessaan. (I
Kalliiksi tulivat kansan
edustajain matkat
Ottawa. — Alahuoneelle csitet
raportti siitä" kuinka paljon tiili
maksamaan alahuoneen ja sena^
jäsenien pääsiäisloman aikana tc
mät matkat.
Alahuoneen jäsenien matkah
nousivat $20,000 j a senaatin ji
nien $5,5qp.
PÄIVÄN PAKINA
Paistakoon silloin aurinko kaikille
Kesäkuun alkupäivien pakkasia ' Muuten, • Toronton Tarn-olasta
manatessa j a kesää odotellessa tun- puhuttaessa, siellä on tehty stiuria
tui oikein mukavalta l u k e a "Etelä­pään"
kirjeenvaihtaj amme selostus­ta
siitä auringonpaisteesta ja / hel­teestä,
mikä oli noin kahdeksan
vuotta sitten Toronton Tarmok>ssa
pidetyssä C^:nv«oitto- j a laulujuh­lassa.
T u l i pakostakin mieleen, että
kyllä kaiketi torontolaiset ovat,
muita juhlavalmisteluja tehdessään,
muistaneet lähettää ylemmille
pyynnön, että njrt (Janadan päivän
aikana pidettävän kymmenenennen
musiikkijuhlan yhteydessä saadaan
runsauden sarven mitalla sekä läm^
pöä että auringonpaistetta, jotta
esimerkiksi me pohjoisen pakkases­sa
värjötelleet saisimme jäsenem­me
sulatetuksi talven pakkasia seu­ranneen
kylmän kevään jäistä.-
^uudistuksia - j a parannuksia, kahdek­san
vuotta sitten: olleen musiikki-j
u h l a n jälkeen.
. Luontoäiti on siellä tullut entistä
hienommaksi aivan omalla voimal­laan:
silläLTannoIan. komeat varjo^
puut, ovat kasvaneet entistä: ko­meammiksi.
Sen lisäksi on tehty talkootöiden
avulla varsinainen juhlakenttäen^
tistä juhlavammaksi.
Mutta torontolaisten^ ylpeys on
kuitenkin: TJUrmolan .inisi,. nykyai­kainen
j a todella ^viihtyisä: ravinto-
: larakennus,: niissä voidaan tarjoilla
ruokaa sadoille henkilöille päivässä
n i i n , että ruokailijat tuntevat olon­sa
muutenkin mukavaksi j a kodik-fcaaksL
Sitäpaitsi Tarmolan ravintola on
tunnettu siitä, että siellä laitetaan
hyvää ruokaa ja vielä parempaa
kahvia mitä tarjoillaan alennusnin-noilla,
mikäli hintoja verrataan Tor
ronton lähiseudun m u i d e n kesän­viettopaikkojen
hintoihin.
Jos siis toteutuu "Eteläpään"
kirjeenvaihtajamme toivomus, että
aurinko paistaisi n i i n hyville kuin
pahoillekin ; Canadan päivän viikon^
loppuna, n i i n silloin voidaan luot^
tamuksella odottaa ihanteellista
olosuhdetta juhlallemme.
Mutta varsinainen juläa on sit­tenkin
tärkein.
Kokemuksesta tiedämme, että
CTanadan suomalaisten vanhimmat
ja suurimmat kuorot j a muut hyvät
musikaaliset voimat kokoontuvat
antamaan ohjelmaansa ( S J : n kym­menennessä
musiikkijuhlassa.
Siellä tulee olemaan sekä kuul­tavaa
että nähtävää.
Jan J a i k e n lisäksi tässä suuressa
kulttuurijuhlassa tulee vallitsemaan
ystävällinen yhteenkuuluvaisuuden
tunne. Kenenkään ei tarvitse siellä
pelata, että heitä häväistään juh­l
i en aikana',tai jälkeen, tai ettär
siikkijuhlaa käytetään halpan
seen politikoimiseen ryhnläriitoj
lietsomiseksi j a ryhmäkuntalaiJ
den edistämiseksi.
V a i s i n a i s e n kulttuuriohjdc
lisäksi j a yhteydessä G S J j i kl
menennessä nliisiikkijuhlassa on
laisuus tavata vanhoja tuttuja, i
ka vuosien varrella ovat hajaan
neet e r i :puolfIle laa j aa maata^
mutta jotka tulevat nyt yhtase
juhlaan viettämään pitkän viiö
lopun suomaa-Iomahetkeä.
Siellä on mukava pitkästä aik
tervehtiä vanhoja tultavia oil*
kädestä pitäen,-jutella heidan.l^
saan sekä menneistä että nyi^
asioista!
J a vanhojen tuttavuuksien l i ^
tällaisissa suurissa kidttuurijoJi-sa
solmitaan uusia tuttavuuka?^
uusia ystävyyssuhteita, 1^
muistot säilyvät kauaksi tulev»?
teen.
Toronton Tarmblassa pidetfi»^
sä. suuressa'' ;;musiikkijuhlas^v^
tavataan j a t a v r i t t a e ^ bynsy^
_ w Kinslkofc*.