Vapaus, March 18, 1958

              IfoHsliin voitti 15 km^
Norja valtasi toisen ja Ikofanannen sijan,
suomalaisten paras A. Simonen oli neljäs -
Oslo. — Kauniin maaliskuisen sään tetta. 150 ilmoittautuneesta ilmaantui
vallitessa suoritettiin viime torstaina
HolmenkoUenln 15 km hiihto. Pak­kasta
dll kilpailun alkaessa b—6 as-vieraanvarai
.: Revelstoke. — British Columbian
maakunnan lOOvuotisjuhlat alkoivat
jo maaliskuun 4 pnä. Silloin alka­nut
ohjelma jatkui sitten koko vii­kon.
Juhlan kohokohtana oli Nels Nel­son
mäessä lauantaina, maaliskuun
8 pnä suoritettu mäkihyppykilpai­lu,
johon osallistui hiihtomiehiä
Canadasta, Yhdysvalloista, Norjas­ta,
Saksasta, Ruotsista ja Suomesta.
. Kaikkien npden maiden liput lie;
huivat kilpailupäivinä mäkitornissa^
"Miss Revelstoke" avasi mäen kil­pailuja
varten Jkatkaisemalla sen'yli
vedetyn nauhan. Monituhatpäinen
yleisö seurasi näitä komeita hyppy-kilpailuja.
Toisena kilpailupäii/änä, maalis­kuun
9 pnä, oli vieläkin enemmän y-
Ieisöä'kuiii edellisenä päivänä. Sil­loin
ratkaistiin myös lopulliset si­joittumiset.
Tuloksista mainitta­koon
erikoisesti Risto Antero Vuo­risen
suoritus ja voitto. Tämä Lah­den
hiihtoseuran poika hyppäsi
kauniilla tyylillään 258—261 ja 257
jalkiBia.
Vakavanlaisena, vähäpuheisena
ja hieman ujona miehenä Risto sai
täällä suomalaisten jakamattoman
suosion osakseen.
Hän puolestaan haluaa kiittää
suomalaisia s^kä ystävyydenosoituk-sesta
että vieraanvaraisuudesta.
Hän kiittää suomalaisia saamastaan
lahjasta sekä erikoisesti mr. ja mrs.
jQhn Jätteenmäkeä antamastaan a-vusta.'—
J. L. k.
Romanialaiset s^yat
voiton Helsingissä
pels^^ — Viimie tiistai-iltäna
[T^öv^ei^talossa- käydysää päioiptte-iu^:'
voitti Vieraileva;^ itoj^^hi^ai-iiea
, joukk^ TliL:n vahyistetiin
lielsiiiidläisen joukkueen niiineröin
Qelsiifkil^ist^n kunniaksi on kui-
, tenkin pnottava, |että he vastasi-yat
kahde'sta. selkävoitolta. Niiden
, saavuttamat olivat Mauri ^ Silvennoi­nen
ja. Tcustp Kangasniemi.
lähtöpaikalle 109.
Päivän pikamatkan voitti Neuvosto­liiton
P'avel Koltshin, joka lähti nu­merolla
97, takanaan vielä Suomen
Reino Söyring ja Norjan Hallgeir
Brenden. Koltshin voitti toiseksi si^^
Joittuneen Norjan Haakon Brusveen
39 sekunnilla, ^oka vuorostaan voitti
Brendeniri 7 sekunnilla. Neljänneksi
sijoittui suomalainen Auvo Simonen,
joka vuorostaan hävisi BrendeniUe 3
sek. Koltshinih voittoaika'ÖU 48.29.
Kalkki neljä kUpaUulMii oaallistu-nutta
suomalaishiihtäjää sijoittuvat
kahdeksan parhaan joukkoon. Ruot­sin
Per->Krik' Larsson oli. kuudes Ja
hänestä seuraavina Niilo Väisänen,
Eljas Koistinen, Reino Söyring, Vla­dimir
Kuzin ja Viktor Anikln.
7 kmn kohdalla oli Koltsliinln ja
Brusveenin väliaika 23.40 ja muista
parhaista väliajoista mainittakoon
Brenden 23.45, PE. Larsson ja Niilo
Väisänen 24.00. Kuzin 24.05. Söyring
24.20.
1) Pavel Koltshin, Neuvostoliitto
48.29, 2) Haakon Brusveen, Norja
49,08, 3) HaUgeir Brenden. Norja
49.15, 4) Auvo Simonen, Suomi 49,18,
5) Per-Erik Larsson. Ruotsi 49.24, 6)
Niilo Väisänen, Suomi 49,33, 7) Eljas
Koistinen, Sijomi 49,42, 8) Reino Söy­ring,
Suomi 50.15, 9) Vladlpiir Kuzin,
Neuvostoliitto 50,18, 10) yifctor
kin. Neuvostoliitto 50,22;
Yhdistetyn 15 kmrllä muodostui
kärkipään järjestys; 1) Grötli, Norja
52^6, 2) Gundersen. Nörjä '53,01, 3)
Gtisakov, Neuvostoliitto 53.01.
Nadrachal> Tregiiboy
ja Burns palkiUiin
Oslon (Idsoissa
Oslo. — Oslossa päättyneen jää­kiekkoilun
maailmaninestaruuskiso-jen
parhaaksi maalivahdiksi katsot­tiin
Tshekkoslovakian joukkueen
Nadrachal. Parhaan puolustajape-laajan
palkinnon sai Neuvostoliiton
Ivan Tregubov ja parhaan ketjupe-laajan
palkinnon sai canadalainen
Charles Burns.
Tshekkoslovakian joukkue sai li­säksi
palkinnon "reiluimmasta pe­listä".
Jokainen kisoihin osallistu­nut
pelaaja sai muistoksi keramiik-kilautasen.
Canadan joukkue sai
muistoksi Oslon kaupungin lahjoit­taman
muistokilven. MM-kisojen
päättäjäistilaisuudessa nähtiin usei­ta
Kansainvälisen liiton edustajia
sekä muita Norjan urheiluelämän
johtohenkilöitä.
Uima-;
muisto BC:n satavuotisjuhlista
Emiinmäinen satavuotisjuhla onnistui niurai-moisesti
— Söintidassa ei oUut talvea lainkaan
N-lii
voitti Kouvolan
Kouvola. — Viime tiistaina Kou­volassa
' pidetyissä' kansainvälisissä
mäenlaskukilpailuissa oli inUkana
useita MM-kilpailuihin osallistunei­ta'miehiä.
Ilma öli hyvä, mutta ke­li
ei ollut parhaita.
kilpailun voitti Neuvostoliiton
Nikolai Kamenski pisteinäärällä
225,41 Toiseksi sijoittui 'Itä-Säksan
Reiiknagel pisteid 219.6; Kolmas oli
N-Uilon BykoV 2b8i2 pistettÄ. Paras
suÄn^alainen oli seitsemänneksi si-joiltuiiut
Untö Oksanen, seuraavana
Markku Maatela.
Mainittakoon, että Kirjonen kaa­tui
ensimmäisen jä Hyytiä toisen
hyppynsä.
K1ITOS
Kiitokset teille, naapurit ja ystävät, sUtä ystävällisyydestä ja
avusta, jota olette meille antaneet Taavln sairauden aikana. Kii­tos
rahalahjasta kerääjille ja lahjoittajiUe.
Kiitos salrasbuoltokomitealle sairaalakäynneistä Taavin luona.
Muistamme teitä kaikkia tosiystävlnä.
mu A JA TAAVI KANKKUNEN
WAHN'APITAE ONTARIO
TOIVO MANNINEN
antaa
HÄRMONIKKAKONSERTIN
7IMMINSISSA. Harmony haalilla, maaliskuun 28 pnä.
TORONTOSSA. Finnish Sqcial Club, 19 Huron St., huh­tikuun
3 pnä.
MONTREALISSA, Suomalaisella Clubilla, Stanley St.
huhtikuun 11 pnä.
; LOPUSSA TANSSIA
Konsertit alkavat klo 8 illalla. Lipot $L25
Revelstoke, 6. C,
mäen
reunalta
Revelstoke, B i C. — Lännen vuo­rimailla
Columbia-joen varrella on
CPRn pääradan varrella rautatie­läisten
kaupunki, Revelstoke, joka
on kesällä vihreän kaunis eikä kas­vullisuus
kärsi kuivuudesta. Ja lun­ta
on aina näkyvissä vuorilla.
Talvet ovat lumisia, melkein lii­kaakin.
Lähellä kaupunkia on niin-kutsuttu
Nels Nelsonin suksimäki,
jota on käytetty noin 40 vuotta.
Tämän maaliskuun 8—9 pnä oli
Revelstokin Ski Club järjestänyt
kansainväliset hypyt mäkimiehille.
Uutta oli se, kun osanottajia oli nel­jästä
Euroopan maasta, ja kaksi
japanilaista, sekä uesampia Yhdys­valtain
puolelta. Canadaa edusti
useammasta hiihtoseiu-asta B. C:stä
sekä Banfista, Älbertasta ja vielä
oli Ottawastakin asti, jotenka osan­ottajia
oli eniten mitä on nähty ja
kilpailuja suosi molempina päivi­nä
kaunis ilma. Ensimmäisen päi­vän
iltana oli järjestetty paraati,
jossa esiteltiin kuorma-auton laval­la
kunkin maan osanottajia kansa­laistensa
avustamina, vaatimatto­man
näköisenä seisoi siellä Suomen
hiihtoliiton edustaja Risto Vuori­nen
suksiensa kanssa kahden kan­sallispuvussa
olevan naisen keskellä
ja heidän edessään kaksi miestä sa­hasi
laulellen tukkia.
Paraatin saavuttua pidätyspaikal-le
jakoi kaupungin majuri ulkomai­sille
perkamenttikimniakirjan muis­toksi
ja samalla mainitsi että kan­sainväliset
kilpailut on hyvästä
nierkityksfeistä maailman rauhalle.
Japanin konsuli sanoi tervehdys­sanansa
ja antoi lahjan Revelstokin
Ski Clubille ja samalla Japanin l i ­pun,
jonka jälkeen juuri kruunattu
hiihtokuiiingatar jakoi vielä palkin­toja
tämän ensi päivän kilpailuista.
Suomen edustaja ei vielä ollut voit
taja sillä hän oli harjoitellessa lou­kannut
jalkaansa edellisenä päivä­nä.
Sunnuntai,;9 p. oli kilpailujen ko­hokohta.
Kaikilla oli 3 hyppyä ja
kaikki toivoivat hyvää oman hei­monsa
edustajalta ja vetojakin lyö­tiin
eniten norjalaisen ja saksalai­sen
puolesta.
Suomen Risto Vuorinen kolmel­la
hyvällä hypyllään tuli kuiten­kin
voittajaksi. Pisin lento oli 261
jalkaa ja kaksi siitä hiukan ly-hempiä.
Risto sai "tuopin" kai­naloonsa
kohta mäessä. Ihmisiä
'Oli ennätysmäärä seuraamassa
kilpailuja. Hyppääjät saivat suo­sionosoitukset
osakseen. — M.
CSJ:n Sudburyn osaston näyttämö
esittää
Finnish-haalilla
surinuntainarniaaliskuim 23 pnä kello 7.30 ip.
• 99
3-näyt. kansannäytelmä, kirj. Hilma Johnspn.
HenkUöt: EslttftJ&t:
Aate Vuolas, ravlnt. Isäntä ..... Aarne Koivu
Minerva, edellisen tytär Irja Koivula
Eddie, Aaten poika Aulis LlUiamaa
Ellen Vuolas, isännän sisar Rauha Mäki
Carmel Berg. Eddien ensllempi — Judy Tammi
Hoi»» LahU. emännöltsijä Katea Niemi
Frank Linder, maltofarmarl '. ...^ liaurl Niemi
JByaltCLgrare, työmies En»lo-^Wa<Ml
Robert Randall, Alaskan'nutlnari Uno Koski
' ' • '
Tapahtuu Amerikassa noin 25 V. sitten.
Ohjaus: K. Sato n
RAVINTOLALIPUT $L.Oa .
Kiinalaiset pitivät
N-liittoa lujilla
Peking. — Neuvostoliittolainen jal­kapallojoukkue,
joka ensi kesänä
osallistuu 3, MM-kisoihin, on parhail­laan
täällä vierailemassa. Viime vii­kolla
se pelasi Kiinan armeijan jouk­kueen
kanssa Ja sai lujan pelin Jäl­keen
tyytyä 3—0 voittoon.
PETER Ä. VESA
B* A<« LL. B.
Barrister, Solicitor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
PUH. HO. 3-3392
1028 Daiklortli-Ay«« Toroiiio
' Sointula, B. C. — British Colum­bian
satavuotisjuhlakomitean toi-hiinta
aloitettiin Sointulassa jo vii­me
huhtikuussa. Nelihenkinen
"nucleus" järjesti/ alkutoiminnan
ehdottaen, että viisi pääjärjestöä —
Sointulan Osuuskauppa, Canadan
Suomalaisen Järjestön osasto, Opet­tajain
ja Vanhempain Yhdistys, Ka­lamiesten
Unio ja Credit Uhio —
valitsevat kukin kaksi edustajaa
laajennettuun komiteaan. Touko­kuun
alussa tämä laajennettu kor
kous kokoontui ensi kerran. Pu­heenjohtajaksi
valittiin Hannes
Myntti, sihteeriksi Aili Anderson,
rahastonhoitajaksi Ellen Pakkala.
"Nucleus" oli jo ottanut kiinteän
yhteyden maakunnan pääsatavuo-tiskomitean
kanssa ja juhlavuosi-toiminnan
suunnittelut olivat jär-jestyksellisesti
esillä. Innolla otti
komitea käsiteltäväksi tehtävät, jot­ka
liittäisivät meidät maakuntamme
laajaan juhlajoukkoon. Suomalais­ten
siirtolaisten historian alkulehti
tässäkin maakunnassa kirjoitettiin
jo CPR:n rautatien rakennuspäivi-nä.
Tuntuvasti se on jatkimut läpi
kaikkien näiden vuosien kaivos-,
metsä- ja kalastusteollisuuksissa.
Tunnustus heille kuten kaikille toi­sille,
jotka British Columbian ovat
raivanneet ja rakentaneet!
Viimeisen vir^dlisen vSenlaskun
mukaan myöntää hallitus juhlaval-misteluihin
neljäkymmentä senttiä
henkeä kohti ja pysyväisen suunni­telman
rakentamiseksi kuusikym­mentä
senttiä henkeä kohti. Ensim­mäinen
summa Sointulaan on
$228.00 ja toinen on $340.00. Ennen
kuin hallitus myöntää viimeksimai-nittuun
tarkoitukseen rahan on
vastaava summa < oltava paikkakun­nan
Satavuotiskomitean pankkitilil­lä.
Jo keväällä alkoi komiteamme ke­räämään
rahaa tämän kassan kar­tuttamiseksi.
Pyydettiin lahjoituk­sia
öljy- ja kalayhtiöiltä. Heti saim-
Rannoillamme on kylmä, virtaava
vesi, joten vain vahvimmat ja roh­keimmat
ovat siinä uimataidon it­selleen
hankkineet. Uima-allas tar­joaa
mainion urheilu- ja ilokeskuk-
^ nuorelle väellemme. Jä uhkai-leepa
moni harmaapääkin käydä ko­keilemassa
vieläkö omaa Suomessa
lapsena oppimansa uimataidon!
ENSIMMÄINEN SATAVUOTIS­JUHLA
ONNISTUI MAINIOSTI
, Eri järjestöt tulevat toimeenpane­maan
tilaisuuksia projektin rahoit-'
tamiseksi- pitkin vuotta.. Jo maalis­kuun
seitsemäntenä päivänä pidet­tiin
ensinunäiset iltamat tästä sar­jasta.
Koulu-, Opettajain ja Van­hempain
Yhdistys toimeenpani eri­koisen
onnistuneen ohjelmatiläi-suuden,
jota väki kannatti aivan
haalin täydeltä. Pääpiirteenä ohjel­massa
oli British Columbian histo­riaa
kuvaava juhlanäytäntö. Ku­vaelmien
välillä esittivät lapset ru­noja
ja lauluja. Paljon olivat oh­jaajat
työtä tehneet juhlanäytännön
suhteen, se kun vaati historiaa ku­vaavaa
puvustoa ym.
Heti illan alkusoiton jälkeen esit­teli^
satavuotisjuhlakomitean pu­heenjohtaja
yleisölle kunniavieraat.
Heitä oli kaksitoista — kuusi mies­tä
ja kuusi naista, Sointulan pitkä­aikaisimpia
asukkaita. Osa heistä
oli jo Kalevan Kansaa perustamas­sa,
osa tuli muutama vuosi jälkeen­päin.
Tunnustuksena pioneerityölle
heitä pyydettiin kunniavieraina
saapumaan. Kukkakoriste rinnassa
heidät valokuvattiin, ensin yksitel­len,
sitten joukkona. Kaksi vanhin­ta
naista, Anna Pohto ja Ida Tyn-jala,
eivät voineet ottaa tilaisuu­teen
osaa terveydellisten syiden
vuoksL Saapuvilla olivat: Katri
Riksman, Manda Pakkala, Gustaava
[Hilton, Maria Lanquist, Manda
Vartiainen, Standa Taimer, Wille
Ahola, John Malm, John Myntti,
John Mautta, Alex Pink ja Marcus
Jaakkola.
Sointulan historian kokoili sata­vuotiskomitean
sihteeri englannin­kielellä.
Sitä odotetaan parastaikaa
saapuvan vihkosina painosta. Komi­tea
päätti tilata sitä viisisataa kap­paletta
ja myydä dollarin kappale­hinnasta,
joten täten myös kartute­taan
tuntuvasti kassaamme.
TALVEA EI TUNNETA
LAINKAAN!
Talvea täällä ei ole lainkaan ol­lut
ja nyt on parhaillaan mitä kau­neimmat,
aurinkoiset kevätpäivät.
Miesjoukko työskentelee ahkerana
uima-altaan teossa. Toivomme että
kaunista säätä riittää kunnes se­mentti
on paikallaan ja kuivunut.
Huhtikuulla toimeenpannaan Ath-letic
Clubin iltamat. He tulevat
esittämään englanninkielisen näy-telmäkappaleen
ja muuta ohjelmaa.
Jo ennestään tiedämme hyvin mi­ten
nuoriväki onnistuu näissä yri­tyksissään.
Ja iloisesti tanssitaan oh­jelman
loputtua, kuten aina nuor­ten
tilaisuuksissa. Siis siellä taas
kaikin tavataan, maakuntamme sa-tavuotishengessä!
— Aili Anderson.
Tiistaina, maälisk. 18 p. — Tuesdayi March 18; 1958 Sivit 3
Suomen sodan 1941-45 muistomilalin
!ä ja sijhen Iiii
Vanhoja puolueita peloittaa totuuden
tunnustaminen myös kuita-alueella
Sont^ Porcnpine. — Valtiollisten
vaalien kampanja näyttää täällä
saavan suuremmat mittasuhteet
me Änglo-British Packing yhtiöltä ^^JP aikaisemmin, siUä radio- ja
viisikymmentä dollaria ja toiset ka-' ™'
layhtiöt lupasivat myöhemmin
myöntää lahjoituksen, mutta öljy-yhtiöt-(
Standard J a Imperial) kiel­täytyivät.
— Paikallinen. Kalamies-tc;
n Unio (Unit^ Fishermen's,and
Allied,Workers' Union) lahjoitti sa­ta
dollari?. Ker^yslistQiUa saajtiin
yli kaksisataa. Marraskuulla pidet­tiin
; tanssit joista; tulot olivat yli
kuusikymmentä doUaria. Ja niin oli
tarpeellinen summa kerättynä. ;
Pysyväisen suunnitelman laati­minen
ei ollut helppo tehtävä. Hy­viä
ehdotuksia oli useampia. Kului
kuukausia ennenkuin komitea va­litsi
projektiksi uima-altaan. Tyy­tymättömyyttä
ilmeni paljon kan­san
taholta, varsinkin paikan suh­teen.
Jouduttiin paikkaa muutta­maankin.
Nyt on kuitenkin kaikki
hyvin eteenpäin menossa. Lahden­perän
rannalle rakennetaan vapaa­ehtoisin
voimin uima-allasta, kool­taan
90 jalkaa pitkä ja 50 jalkaa
leveä. Työtä johtaa komitean jäsen,
Anton Anderson, toisena Kalle
Rothsten. Lauri Wilman, myös ko­mitean
jäsen, toi omalla veneel­lään
Vancouverista 400 säkkiä
sementtiä, säästäen siten suuresti
komitean varoja jotka muuten oli­sivat
menneet laivarahtimaksuihin.
Ainakin jo kaksikymmentä vuot­ta
on Sointulaan pikku hiljaa suun­niteltu
rakentaa uima-allas ja
useamman kerran on siihen tarkoi­tukseen
komitea valittu. Asuinme
meren, rannalla ja haemme leipäm­me
merestä, mutta sittenkin on
Sointulan nuoriso ollut aina "kuu­luisa"
uimataidottomuud(fctaan.
TV-esitykset ovat päivittäin käyn­nissä.
Puhutaan usealla kielillä, että
mahdollisimman monet kansallisuu­det
tulisivat tietämään mitä on me­nossa.
|.
Täällä on nyt kolme'puoluetta,
jotka käyvät v^likampähjaa omien
ehdokkaittensa puolesta- CCF, jon­ka
edustaja ttili valituksi viime vaa-i^!
isba. Oli asettanut saraan miehen
niidelleen ehdokkaaksi ja pai-la-iäentin
lyhyestä toimikaudesta vä-littäinättä
hän kyllä koetti tuoda
täibän perukan taiT>eet ja toivoinuk-set
siell^ esiin ja herrojen tietoon.
Nytkin hän on luvannut, että jos
valituksi tulee hän pitää näiden kul­lankaivajain
ja heidän järjestöjen­sä
ääntä kuuluvilla Canadan val­tiopäivillä.
Tältä pohjalta katsoen
tuntuu siltä, että Munro Martinia
pitäisi äänestää näissä vaaleissa. Jo­katapauksessa,
menkäämme vaali-uumalle
kansalaisvelvollisuuttam­me
täyttämään.
Muuten näyttää siltä, että konser­vatiivit
ovat puineet täällä suurpai-nostuksen
omaksi hyväkseen. Heil­lä
näyttää olevan suuret vaalirahas-tot
käytettävissään. Ja heidän eh­dokkaansa
esiintyy tavallista le­veämmin.
Vaikka ei niitä varoja
näytä puuttuvat liberaaleiltakaan.
Liberaalit eivät vain ole vielä
"suurryntäystään" aloittaneet.
Näiden vanhojen puolueiden esi­tykset-
tuntuvat hyvin kummallisil­ta
näin valitsijain kannalta katsoen.
Esimerkiksi siinä työttömyysasias-sa
oppineet miehet jankuttavat puu­ta
heinää asioista, ja vaikka hyvin
tietävät mistä on kysymys, varo­vat
kuitenkin visusti puhumasta
siitä kansalle. Totuuden tunnustami­nen
on nähkääs heille karvas pala
piirtäväksi.
* * • •
. Kiin, tässä Vaalihulinan aikana
olemme me Eteläpään näyttelijät
päättäneet harjoitella esityskun-;
toon tunnetuksi tulleen "Kaasuva-lo"
näytelmän jä sen esitys tapah­tuu
juuri vaalipäivän aattona, eli
sunnuntaina, tk. 30 pnä alkaen kel­lo
7.30 iUalla.
Tätä näytelmää ei minun tarvitse
erikoisesti mainostaa, koska se on
ollut "viimeinen sana" tänä talve­na
niin monilla näyttämöillä, mut­ta
en malta olla kajoamatta siilien
tutun "misiksen" puheeseen. Hän
ikäänkuin peloitteli sanoen, että se
on niin kuuluisa näytelmä, jossa
Ingrid Bergman on niittänyt maail­man
mainetta. Mainitsi että miten­kähän
me tulemme siinä onnistu­maan.
Tässä en voi aivan tarkalleen
verrata meidän kykyjämme ja am­mattinäyttelijöiden
kykyjä, mutta
sen voin vakuuttaa, että jos jouk­komme
on terveenä tuona iltana,
niin täyden kuvan saavat katsojat
tämän näytelmän sisällöstä. Ja ih­metellen
he poistuvat haaliltamme
kuten ennenkin hyvien näytelmien
jälkeen.
Lopuksi vastaan tässä "Vanha
Mainari"-toverilleni, että mitään
luotettavia tietoja tuskin löytyy
pastori Heinosen historian ainehis-tosta.
Sikäli kuin on kysymys suo­malaisten
näyttämötaiteesta, sillä
en ole sattunut näkemään tätä pas­toria
milloinkaan näytelmää katso­massa,
puhumattakaan siitä että
olisi ollut seuraamassa niiden har­joittelua.
— H.
Ottawa. — Suomen lähetystö on
nlkomlnisteriöltä saannt tehtäväk­seen
tolnodttaa moIstomlUlikorite-
Ja täyttSmlsoiiJeineen nIiOe Cana-dassa
asuville, jotka voivat Ja ha-'
inavat saada 1941—1945 mnlstomi-taUn.
lithetystön laatima obebien
tiedottns anttaa asianomaisia pe­rehtymään
adaan ja saamaan sel­vän
knvsn siitä, mistä on kyiQrmys
ja ketkä ovat oikentettnja muisto­mitalin
saamaan. Suomesta isodan
jälkeen toUeiU kanmriafala pälvd-fatksemme
julkaisemme dbeellisciui
tiedonannon koko tekstin.
SODAN 1941—1945 MUISTOMITALI
Sodan^ 1941—1945 muistomitallBta
on Suomen valtioneuvosto antanut
seuraavan asetuksen:
1 pyluilä.
Sodan 1941—45 sekä sen aikana
isänmaan puolustamiseksi suoritettu­jen
tekojen muistoksi perustetaan
muistomitali.
2 pykälä
Mitali, Joka lyötetään pronssista,
on ympyrän muotoinen ja läpimital­taan
31- mm. Sen etusivulla on- koho-kuviona
kahden tammenlehvän ver­hoama
vaakasuorassa asei;»nossa ole­va
miekka sekä reunaklrjoitus: Isän­maa
1941—1945 ja takasivulla samoin
kohokuviona Suomen vaakuna. Ruot­sinkieliselle
Suomen kansalaiselle
tarkoitetussa mitalissa on sanan
Isänmaa sijasta sana Posterlandet.
Mitali-k^toetaan rintaan, sen va­semmalle
puolelle, kiinnitetyssä 32
mm leveässä tummansinisessä nau­hassa,
jonka keskellä Ja noin 2 mm
kummastakin reunasta on 1 mm le­vyinen
valkoinen pystyjuova. Niissä
tilaisuuksissa, joissa el kanneta itse
mitalia, voidaan kantaa nauhaa 10
mm korkuisena nauhalaattana.
3 p y k ä l ä.
Muistomitalin antaa
presidentti.
tasavallan
Työväenehdtfkkaat kautta Canadan
S.CJL UthellulUtoii
TtrkaiUJoidan o M i i t M t t
Poheenjohtoja: Jack Karvonen
16 caiaanberlaln Ave.
Puheita OR. 4227
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
40 EUwatiba Rd., Toronto 8. Out
Pitelin HO. 6-8815
Bakartonlytitajft: Allan lUbnry
488 Broek Ave., Toronto, Onk
Fuhelln-IiB.-5-lOM ^
UrrON NAISJAOSTO
EUe Joktaen
29 Doris Avc Wlllowdale. Ont
PuheUn BA. 1-1489
LIITON HtlHTOJAOSTD
Paheenjohtikja: Unto Penttinen
38 St. Lawrence St. Sudbury. Ont
Port Arthur. — Bruce Magnuson,
Joka on LPP:n ehdokkaana Fort WU-liamta
vaalipiirissä on keholttanut
palkallista unloneuvostoa järjestä­mään
yleisen vaalikokouksen, missä
kaikki vaaliehdokkaat voisivat selos­taa
vaaliohjelmansa valitsijoille. _
Kirjeessään^ unloneuvostoUe^ Mag-vostolle
Magnuson sanoo mm. seuraa­vasti:
"Nämä ovat vaikeita aikoja
työtätekevälle väestölle sekä Cana-dassa
että toisissakin maissa työttö­myyden
ja sodan vaaran uhateua
meitä kaikkia. Olen sUnä käsitykses-tör
että ammattiyhdistysliike, osuus-tohhtntalllke
Ja farmarien Järjestöt
ovat Jonkun aikaa keskustelleet Itse­näisestä
työväen Ja farmarien poliit­tisesta
toiminnasta, mutta tähän
mennessä el ole vielä päästy siihen
vaiheeseen ,että työväestöllä Ja far­mareilla
olisi vaaleissa omia ehdok­kaitaan."
SUUBI VAALIKOKOUS
TORONTOSSA
Torontossa parhaillaan suunnltel-laannJärJestää~
suuri~&Qtokulkue ensi
lauantaiksi. LPP:n ehdokkaiden kan­nattamiseksi.
Autot lähtevtt liikkeel­le
kello 2 i-p. Spadlna Chxlesta ja
ne koristetaan IiPP:n vaalijulisteilla.
Thn Buck saapui äsken takaisin
omaan vaalipiiriinsä 'Toronto THnl-ty.
missä Ifiiydään tehokasta vaali­työtä
hänen valltsemlaensa puolesta.
Sam Walshta vaalikampanja Spa-dinassa
on myös kehittynyt yhä voi­makkaammaksi
vaalien lähestyessä.
Vaalikampanjan päättämiseksi Jär­jestetään
smiri yletaen kokous ukrai­nalaisten
haalllle, 300 Bathurst-katu,
missä kalUd LPP:n ehdokkaat To­rontossa
esUntyi^t.
TUOMI EHDOKKAANA
EDMONTONISSA
Edmonton East vaallpihrissä on
syntynyt aktiivinen vaalikampanja
William Tuomen valitsemisen puoles­ta.
'Tt^ml on asetettu LPP:n ehdok­kaaksi
Hän on selostanut vaaliohjel­maansa
lukuisissa vaalikokouksissa.
Vaalikampanjan siirtyessä loppu­vaiheeseen
Vancouverissa on myös
tehostettu vaalityötä lAaurlce Rush-ta
valitsemisen puolesta. Rush on
vuosia toimtaut työväen poliittisena
Johtajana Vancouverissa Ja hänet on
nimitetty IjPP:n ehdokkaaksi.
I<PP:llä on näissä vaaleissa n. 20
ehdokasta eri puolilla Canadaa. Puo­lueen
taholta on korostettu, että se
kannattaa tjrovaen ja farmarien eh-dokkalden
valitsemista, mutta siihen
el ole ollut kaikkialla mahdollisuuk­sia.
Samalla LPP:n edustajat ovat
osoittaneet, että ataoastaan heidän
ehdokkaillaan on vaaUohJehna, Joka
hUonUoi kaikki nykyiset vaikeudet Ja
osoittaa tietä onnellisempaan tulevai­suuteen.
Alppien pojat
1 ••• ••••
hyvia syöksyjia
Voss. — Holmenkollenta kisojen
syöksyhilhto suoritettiin viime tors­taina
Löhehorgi-tunturin rinteillä.
Miesten syöksyn voitti Itävallan Karl
Schantz. Ranskan PerUlant oli toi­nen.
Itävallan Ja Italian pojat seu­raavia.
Naisten syöksyn voltti Itävaltalai­nen
Putzl IFYandl. Myös totaen tila
meni Itävaltaan ja kolmas Italiaan.
4 pykälä.
Muistomitali annetaan sotaan osal­listuneelle
tai valtakunnan puolus­tuksen
hyväksi sodan aikana muuten
ansiokkaasti toimineelle Suomen kan­salaiselle.
Se voidaan antaa samoin edelly­tyksin
myös ulkomaalaiselle.
Sodan ajaksi katsotaan tässä ase­tuksessa
'25 päivän kesäkuuta 1941
ja 27 päivän huhtikuutfii 1945 väU-nen
aika, mainitut päivät miikaan
luettuina.
5 pyicälä.
Muistomitalin on oikeutettu saa­maan
a) kenttäarmeijaan tai kotijouk­koihin
sodan aikana kuulunut hen-kUö,
^
b) valtakunnan puolustuksen hy­väksi
sodan aikana toimineeseen
naisjärjestöön kuulunut henkilö. Jo­ka
on osallistunut puolustusvoimlei^
muonitukseen, varustamiseen, .haa­voittuneiden
hoitoon tai mulhta näi-r.
hto verrattaviin töimUn,' ' '
c) henkilö. Joka Sodan aikana on
osallistunut ilmatorjuntaan tai -vaW
vontaan, viestltystoimtataan, väes-tönsuojelutohnintawa.
\ kenttäpostin
toimtataan, sotOaskulJetukslln, sota-.
poliisiluontoisUn tehtäviin, työhöh so­tateollisuuden
tai sotilashimklntelhhi
osallistuneiden liikkeiden palv^uk-sessa
taikka tehokkaasti muuhim tbl''^
mtataan maanpuolustuksen^ hyväksi.-
niin kuin tledoltustolmtataan tahi.
puolustusvoimien varustamiseen aseil4
la, elintarvikkeilla, vaatetuksella, va»^
rusteUla tai kuljetusyältaeillä sdkä ,
d) ne muut henkilöt. Jotka tasa-^
vallan presidentti katsoo mitalin saa-';
miseen ansioituneeksi.
Mitalta saantita el ole oikeutta^
henkilöllä. Joka sodan aikana on teh-^
nyt itsensä syypäälul törkeään soti-/
laan kunniaa tahraavaan'tekoon. Jos;
tällataen henkilö kuitenkta on erit­täin
ansiokkaasti osallistunut sota-totaUta
vihollisen tulen alaisena, voi­daan
hänet katsoa oikeutetuksi saa-';
maan mitali.
6 pykälä.
Jos henkilö. Joka olisi oikeutettu
saamaan muistomltaUn. on kuollut,
annetaan mitali vataajan muistoksi
hänen leskelleen. vanhimmalle lap-'
selleen, äidilleen tai Isälleen, vanhim-f
malle veljelleen tai sisarelleen tässS..
mainitussa Järjestyksessä. Omaisella
ei kuitenkaan ole' oikeutta kantaa
mitalia.
7 pykälä.
Mulstomitalta mukana annetaan^
omistuskhja. Johon merkitään ml-talita
oikeutetun arvo tai ammatti,
täydellinen nimi, syntymäaika Ja
-paikka.
Asetuksen mukaan voidaan siis
mnistoinitali antaa M k ä Suomen
kansalaisille että ulkomaalaisille.
Canadassa voimassa olevat mää­räykset
estävät kuitenkin Canadan
kansalaisia ottamasta vastaan ul­komaisia
kunniamerkkejä, Joien
muistomitali voidaan iuita^ ainoas­taan
niille Canada^s» asuville hen-
UiSille, jotka eivät ole Canadan
kansalaisia. Mitali annetaan asian­omaisen
omasta' 'ahoinnikse^6i,'1 j^ka .
tapahtuu aiten, ettäj < h ä i L täyttää
mulston^taUkortin,ja toimittaa{^n
asianomaiselle Suometk, vk^nonuil-selle.
koititi t&ytandsohjetneen on
pyynnöstä saatavissa Suomen Otta­vassa
olemalta lähetystöltä,'es. Le-gaUon
of Finlandr 140 WelUBlgton
Street, Ottawa 4; Ont. , i .
—Itä-Pakistanissa oli viinxe vuon­na
131,000 eekkeriä vehnää, verrattu­na
94,400 eekkeriin edellisenä vuo­tena.
Perusasioita joita teidän pitäisi tietää
Progressive Conservative ehdokkaasta
NICKEL BELT VAALIPIIRISSÄ
Anthony (Tony) Falzetta
MAANANTAINA,
MAALISKTTON 31 PNÄ 1958
ÄÄNESTÄKÄÄ
1. Hän oli lUttovaallen ehdokkaana
V. 1957 Nickel Belt vaalipil|lssä.
lisäten Conbervativien äänimäärää
4,400.
2. Nahnisissa ja on yksi tyitär ja asuu
omassa kodtssaan Nickel Belt vaa­lipiirissä.
3. Yhdistyneiden Drury, Denlspn ^
Graham kuntien esimies ja 16 pe­räkkäisen
vuoden kokemus kun*
halllsaslolssa.
4. Sudburyn ja ynqiäristön kuntien
yhdistyksen presidenttL
5. Sudburyn ja ympäristön terveys*
unitin varapnheenj<ditaja. 6
6. Sndboryn ja ympäristön TeollI*
snuskomisslon puhecnjiriitaja.
7. Toisen maailman sodan veteraan^
palveli lullassa ja Luoteis-Euroo-passa.
8. Nickel Belt Progiesslve Conserva­tive
yhdistyksen varapuheenjoh­taja.
FALZEHAIX
MirCHEO* R. M. Doctor
HyviofoiDti on
Ihmisiä on tullut meidän Canadaamme monista maista. Ile tu-llvat
koska he luottivat tämän nuoren suurmaan tulevaisuute^
John Dlefenbaker luottaa myös tulevaisuuteen Ja hätiän ehdok­kaansa
Si^dbiuyssa on Doctor.R. M. Mitchell. Äänestäkää maa­liskuun
31 pnä Canadan tulevaisuuden puolesta äänestämällä
Doctor Rl M. Mltchellla, Progressive Conservative ehdokasta. ^
Vlimeksikuluneen lyhyen kahdeksan kuukauden aikana John Die-fenbakerta
Progressive Conservatlve-hallltus on:
1. Taislellul tannolckaasti työtlönoiyyltä vastaan.
2. Alentanut y«rp]a.
3. Korottanut eläkemaksuja.
4. Lis&^yt kotien rjJbenia^^
5. Tfhnyi Canadasta parenunan ^uinpaikan.
KeakosvaaUkomltean huoneisto
llSJDedar Street
PuheUmet OS. 4-6481 — OS. 4-8482
MileMIR.M. X
DOCTOR