Vapaus, September 29, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, syysk. 29 p. — Tucsday, Sept, 29, 1953
Olgan of FlnuTab Canadian*. E8 - ^ Ä 5 V £ ' ^^
tabUtfied Kov, 6. 1917. Auihor:2ed
• • «eoond class maH bj tbe Post
OfficeOepartsnent, •Ottawa.»?Pub-
Uabcd thrice weeUy: Tuesdaya
Ibundays and Baturdaya by Vapaus
Pnbliahing Company Ltd., at 1 0 0 - 1 02
Sbn flt. W., 6udbUiT;Ont;, Canada.
Telt-phones:, BusiOfcM Office 4-4264
,Editor1al Offset 4-4265. Manager
E. Sukfii, Ediior W. Eklund. MaJling
addre&s: B Q X 69. Sudbury, Ontario.
ing . ra tes ,•. upon. - appllcatlon.-
TTa.^.^iatJo.i free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2J25
Y h d y s v a l l o ! » » : 1 vk. 8J)0 6 kk. 4 30
Suomessa 1 vk. 8J>0 6 kk. 4.75
Kysymyksiä ja
vastauksia
Bevanin varoitus
Britannian Työväenpuolueen maltiili.-,cn oppoiiiiorvhmjn iuh
taja Bevan varoitti viime maanantajna. etu ihmiskunnan nieltäväksi
saattaa tulla katkera p<ila .•>iita, kun ci aikisemmin ryhdytty vstuita-maan
Yhdysvaltain fKjIjtiikkaa ,Sak.san suhteen.
Selittäen, kuten on csimerkikM t ä l l i i p f i j v l r i l l a r i M a a tuikittu, ctta
Adenauer on nostettu valtaan '-amoifn piirien toimesta, jotka toi^-ta
jTiaaiJm no.staltiyat vahaan flitlerin,mr. -lie­vän
sanoi, että "meidän täytynee viela mdk-,aa ^iita hinlci."'
Kuten tiedetään, Hitlerin valta ed^-ti lodelli'-uudes'^a Kuhrin
teoUisuuskapitalistien ja .Saksan [>ankkiirien avointa nyrkkiviltaa.
Tähän tosiasiaan viitaten mr. Jit-v.in .sanoi:
"Jos me olisimme op{jineet . . . enti.-:,i,t.i tapahuimista . . . mc
olisimme vaatineet, etta Lansi-Saksan -uurtcolli«-uudct eivat olisi enaa
joutuneet yksityisomistaja in käsiin.
" . . .me kuuntelimme-Vh(lywaItoj,i . . , ,\Ic olemme nyi paji,-,-,
..täneet Länsi-Saksa.ssa valloilleen: monet nn'sla.. jjiireista, mii ka joht i •
vat ilitlerin valtaannousuun."
Selittäen, että Ruh
r in 1 c o 111,^511 u .s k a j) i;t a I i,s t i 1. • sa i va l \ o 11 o n • • 1, a n s 1-
. Saksan sosialidemokraattisesta- puoluee.sta mitä Toronton A'apaa
Sana .ja Yhdysvairois.sa ilme.siyva 'Raivaaja kiittivät '.•demokrat'ian
.suureksi voitoksi" —, Bevan sanoi; että namit (.Adcnauer Ja hänen
taustamiehensä) ovat .iiiitäi-jotka tuhosivatSaksan: demokratian ja
aloittivat toisen maailmansodan.
; : -. V l-!i)cmmäiikin. -jrK-olisiliallinnut
lausua koko totuufien. Hän olisi soinut alleviivata eräitä muitakin
•• •sanrianlaisuuk.sia'v'Hitlerin ja •.Xden.Huerinsuhtce '1 o.<iia,sia'nimit­täin
on, että kansainvälinen f inansssipaaoma avustaa, tukee ja aseistaa
nyt Adenauerin Saksaa: ••punaisia" j a Xeuvo.^toJiitloa. vastaan aivaii
jSamalla tavalla kuin; nc: toisen .niaailmnso(ln edellä vustivat. tukivat ^^
ja aseistivat Hitlerin .Saksaa ••punai-ii.i' j i Neuvo>toliittoa vastaan.
Sanat ja teot
Puhuessaan .St. Loiii.-sa. .\I'"L:ii vuo^lkollveIll--Ion^s.sa. \'lidysval-tain
valtiosihteeri John Ko.ster Dulles oli pakoitettu tekemään huuli-
. . palvelusta rauhan asialle ja •"suolaamaan'-.scsialisinivastaisen puheen-
...sa lupauksella, etta liisenhouerinkin hallitus kannattaa aseisiariisu-mista.
Ei ole sodanlietsojain elämä herkkua .silloin enää kuin mr. Dul-
^ Jcskin joutuu kumartamaan rauhanvoiinicn edessä ja omaksumaan
puheeseensa joitakin eleitä aseistariisumise.^ta! . >
:.:':,.:: Selvää: tietysti on,.että. mr.:.l)iil]esin rauhantahdon ilmaisuun si­sältyi
mahdollisemman paljon •muita" ja jos " varaukbia.
"Teidän hallituksenne uskoo, ettei pelastu.sta löydy ainoaltaan
myönnytyksistä'' (ikiiänkuin sellaista oli.si kukaan mi.ssaaii vaatinut
— Vapaus): sanoi mr.Dulles ja selitti;. •Jos me ymmärrämme loisten
kansojen oikeutetut pyrkimyk.set. (!) - jos nKvomak^
vse.t asenteet.siten, etteivät:toiset voi tehdä väärinlaskelm]a;jo<nie
olemme hyviä:anmiattiiniehiätavotleidemmo toteuttamisessa, silloin
on oikeutettu ja kestävä rauha mahdollinen."
•Mr. Dulesin '•jossittelun"" rinnalle voidaan ja tuleekin a.sellaa
V;YK:n (Neuvostoliiton päävaltuutetun, AnclreiVishinskyn viime:maa-
'nantaina tekemä AMrallinenvehdotus, jo mitään
"jos" varauksia:
Alomi- ja- vetypommin .sekä kaikkien joukkotuhoaseiden hcti-
: :,kohtainen kielto ja tiukka kansainvälinen koivtrolli siitä, että tätii Eicl-loa
noudatetaan kaikissa; mai.ssa.; että kaikkien suurvaltojen asevoi­mia
vähennetään .yhdellä kolmanneksella vuoden kuluessa; Hih
•'kaikki suurvaltojen sotatukiasemat^ paitsi ei kotiniaassa^^^^^
doidaan heti, ja että lopetetaan vihamielisy\tla ja sotahenkea edis­tävä
propaganda.
'Kuten näkyy, Vishinskyn ehdotuk.secn ei sisälly mitään varauk­sia-
eikä mitään pakoreikiä. -Kuten Litvinov :ilkoinaan, Vishiilsky
^ hämmästytti jälleen maailmaa asiallisesti sanomalla, että koska : \ h-:
dysvalloilla ei ole enää monopolioikeutta vety
sitä, että Neuvostoliitollakin on sellainen) Neuvostoliitto ehdottaa
: muiden joukkotuhoaseiden rinnalla:myös vetypommin, pannaan julis--
: tamista ja tiukkaa kansainvälistä kontrollia siitä, että tata pannapäa-töstä
toteutetaan.
Mitä on sen vastineeksi ehdotettu Vhdysvalt.iin ja sen "aane.sty.>-
koneiston"' toimesta "!k'K:ssa?
Ei joukkotuhoaseiden kieltämistä ja tämän kiellon toteuttamisen
kansainvälistä kontrollia, vaan itse atomivoiman kchittäniLscn kiel­toa
siten, että asiallisesti [juhuen Yhdysvallat saisi yksinoikeu(len
määrätä voidaanko atomivoiuKia kehittää tai eikiv voida --~ ja myi^
siitä, hävittääkö Yhdysvallat joukkotuhoaseensa vai eikd hävitä.
Mutta vielä kehnompi on Yhdysvaltain sanelun mukaan tehty
Y'K:n äänestyskoneiston päätös ••:iseistarii,sumisesla', jonka tarkoi-
•-tuksena on ensinnäkin-^aloittaa pitkäaikainen •.•tutkimus" err maiden
asevoimien laajuudesta -^ikäänkuin .sita ci-ticdettaisi >^ ;ja' sen jal-
:::.keen:otettaisiin, käytäntöön nKuvimutkainenpro-scnttilasku^^-^
: eri. maissa ryhdyttäisiin vähentan^äanasevoimien.eri osastoja jonkun
•prosenttiniäärän'perusteella.-riiikä
siten kuin YK:n yhdysvaltalainen ääne.«tyskoneisto katsoo tari>eelli-'
.seksi;:^^^; S^^
:nimut)caisuus on., tarkoitettu :\-erukkeeksi; jonka avulla: puhuttaisi voiv::
u:mallisesti aseistariisumisesta,-sanutlla..kua:^a
häiriintvTnättömänä.
Ja mitä.tulee sotapropagandan kieltamisehdotoikseen. siihen Yh-'
dys\'allat ei voi suostua millaan, .«illa siellä \allitsee "sanavapaus" eika
hallitus siis voi mitenkään sotaprapasiandaa estää. Jollakin ta\alkr
tämä "sanavapaus"" on kuitenkin pahasti ontuvaa. Ksimerkiksi rau-hanpropagandistina
tunnettu maailmankuulu^ laulaja 'Paul Robeson
sai jokin'aika sitten kutsun tulla Canadaan ja myöhen\min En^dan-liin,
mutta häneltä kiellettiin matkustuslupa. .Mutta kaikenkarvai-
:;setsodanlietsojat':saavat 'Yhdysvalloista :esteet,tömäsi;niatku5taav^^^
man ääriin asti— lukeutuen tähän Oskari Tokoin ja hänen kaliais'
tensa, Suomimatkat. Samalla tavalla rauhanpuolustajilla ot> Urheili­joihin
ja tiedemiehiin asti kielletty pää.sy Yhdysvaltoihin, multa
^-SyngmanRheenpuh'eniiehiilä.ja:muilla tulennielijöillä on.vapaa-pääsy''
sekä- Yhdysvaltain maan kamaralle että sen julkisuuslaitoksien nä-'
k>-vimmille paijjcoille. _ - _
Kuten näkyy, Yhdysvaltain puheilla ja teoilla on suuri ero — ja
niinmuodoin ei ole lainkaan ihme vaikka A isHinskyn ehdotukset saa-vat
kansanjoukkojen keskuudessa kaikkialla maailmassa suurta riiyö-tätuntoa
ja vastakaikua jotavastoin -Dullesin juttuihin suhtauduuaii -
entistä suuremmalla epäluulolla. - •
KAVPXSKAYSTfVAPAVS |
::v.^p:;^w^;;.;-:;:1;;^
1, Kysymyh:Onko Ca.natJaAsa :voi:fia'/r •]
r,^i:aa.n .••ajo:tui:.s.a kaupci;i:<ay;i.i.;i .|
fiih'(:i-:i f:i\ ;naakurj'..f.". vai):;a? T a j -j
i:';jtart si'.ä V(/.KO Viiics*.a rnsaitur.- j
r</u;?, tilata valiryj.-nt.sii iavaror.a [
rnyytavaicsi toiSc.v.a , maa;cunr.a.%fs?
Ovatko: kauppiaiden ::Jupaj:;r;af., .sa-:
.'nojen .V ^anujien.. .alaisia' ka;k:.s.va
.'naakunn--_sa? — Lc-nden i.Iaaja. ,
. Yastau.s: Canadan l i u t o v a l l i o pc-.-;
rustettiin. - vuonna' • 1867.: eiukade.-i.';a
fchka .siirt/jkuniicn val:.sc'n kauoa.n
helpoitamlsta .- j a ' edi.sta.mi.stavarten
: j a . sen.' -j oh d.ost ii - C a n a ö?i-^A'.
m;]tci • .laydc:lhnen ,,-cl
j o i a ko.skcvat rajo.luk.sGt iapahtu-,"at
kunnalli.scn nallmnon aialla.
Kauppiaat .saavat ostaa tjivaroita
mLstA niaakurina.sta itahan:-;a j a myy­da
riil ta- :vapaasti.- io:.^i.-£.sa -maakun-n:
y.sa.. J-n;kali : ncudatta vat • e r : k u . " . -
niÄS.a Ja': -maakunni.ssa: kayta.-rao.ssa'
c l e v i a : er:koi.smaarayk.s!a,: -,map.kuni
n a l J i i f u myyntiv.ron; kun.nalh.sLen
er-ikoi.sverojen ym.s: .s:Uhteen. Onta­rio:)
maa kunn.tssa-ei.-ole kaytanno.H-sa.
maakunnalli.sta -:: myyni;veroa, ; eika
myo.';kaan kunruilhsta- myyntivproar
:'M!ka]i 'kauppiaiden- "lupakirjat"
Stevenson viisastui - entä
toiset USÄ:n valtiomiehet?
T>om(CSrRt»fenpain lehden syys-j mi.seksi lai Oliko me:Gar. :a-,oii:ec--1 .11 sta naannytta-.an suure'iS2.
•:kvJman .:'50dan:^ kiihdyiia.-nj-1., iz4ffiä .:idfcnii^raait;:puöiyeen'V
o.iko .se r a u h a n c - n a . s « n r i r . n a k - , p.a.'.a:nsr. kokous, jonka ;,htena tar-kuun
: i l fjaivan numerossa julkais- na.Tirne
t!m V s4-uraa va L-S.A: n demokraal- • J i en
tipuoiueen.. C h i c a g o n : : : k o k o u k s £ n ;;.kai.sen -olernassaoicn:etsimistä. v a i"^o- ! - j r j . j(^p2 k ö h o k o n t a n a : o h Stevenso--!
kc-kusteluja koskema a r t i k k e l i , yi- komrnui.zs.Ti.n ',o:m;c-ri sukupuuf.-oon nm es.::ama rapcrtti oL kutsu;;u
ka mahdolliseijti k i i n n o s U a : cana- J nav:ita.miseen . pyrki.Tiista;"
dalaisiakin.^ ' stevenson tek: s e h a k s i . e',.ta l a ­ma-'.
epavar.muusV on : yleismaail.mal-
USA.n kanta on täysin
valheellinen ja
keinotekoinen — Nehru
New Delhi. — Kaikkialla maail-massa
laajaa huomiota: saavutta­neessa
puheessaan, jossa tuomit -:
t tiin jjrkästi VSA:n toimenpiteet j
Kiinan estämiseksi pääsemästä
V K : n j ä s e n y.Uey, Vehru sanoi:
• ".Syyt joiden perusteella". Kiinal­ta
on kielletty paikka YKcssa ovat
täysin valheellisia ja keinotekoisia.
Voiko kukaan sanoa, etta .Formö-san
saari %'oi edustaa Kiinaa?"' :
SITÄ
- J A -
:koolIe . tcke.maan ,.suun:utte!uja :-:de- ! . • : : - • • • . - ——
mokrattien <OEal':s:umisesta •.. 1954 ^ntlstä enemmän
De.Tickraatt.pu^Iueen prfe!5:dent;:> 1
fendok'.,s -.i-nit- .syk,--:,ji .•a-ilc-i.s.sa Adl- i .j
Ste-.cnvO,*-> on i?o'.jutunut kuus. ku-i-\
lista .\!en: h ä n minne tahansa E u -
.'oopassa, Aa.siassa:- • j a :Keski-.IdaSia,-
kautta kestanselta ja y.mpari maa:'.- , r joKa',paiicassa • h ä n -havaitsi -.epavar-ma.
n ulottumalta c/p.iifomalkal;.-.;';.
f .'.luutta. Jos mieli.m.Tie pitaa kiinni
d.3i.sa •-•allitsc^M m:r.hpna j . . kotiin Wa-, ^''''''
i . n . k c / i o v n p a u , , ' t n s i ^ o k . s c - n ynlti ;a-1 ^'•'"^
mejdäii^.:.l,ili0lä:i5is-tP.hime:.TO On
aksi: :n e il 1 e.,: ett me, ern ni e
•käa: tätä-iiutta-^viisauttalin • pu6lukn'^M^
he.cian askeiscsa | f va.-ntami.s-.a ja h ö l l e n t ä m i s t ä.
I ha n. -. p a i n os ttv t assa.; -.su ur ta- -• h Uom:': ta
1 •p.erattav?.s-sä- p-iihecssaaii;: •• .
«iiiV-Eanov;e
: •sa;v::gohto-mlchi.ne
ko.-:ouksc-=.aa;i 'Cii:cas'jss-J. Stevfr,-
so.i n es.-tamasta rap.r::sta puolo-1
<,o:-.ba cdustTjille. jo.dfn neuvottelua '
j o h i i er;t.ne.i prea.d»ii; M Harry ^ \ ^^'-^^^^ on annetta-.a vakuutteita
Truman ja jok:'i ku. u - l l c t i u n m a a - , - , '--nfridan le-.du<>mi]le, x a s i n e i l i e ysta-k
a s t t a v a n n.i<o.-adio- ja radiover^os-^ -iHemme", ' e t t ä me myosk n uskom-tr-
n valityk-sella miljoonien a m e r i k k a - ; ' « e "kOLfercnss-salm o-.on olevan a u -
la.sten kuulta-.ak.si. kokonaan puuttu;; '-^ rauhaan. Ei p i t a i s i koskaan salitt-nc
sukkfluuaet ja ;.:stosa:iat. jo 1!- | 'a''"'^" sanottavan, että Amer.ka oh
han t.ipa.si ho^staa vaahpuheitaar. - ' ••astahakomen mene-/aii suiu ovesta
ovaf.:•ky.symyk.se.ssa;.'::ei-- liittovaltion,:
lain.^^aadanto edellytä mmkaan ' / l u ­pa
kirj.an". : ha.nkklmi.sta - k a u p p a l i i k ­keen
pciiLstami.sta varten, eika s e l l a i -'
;)en . olf; tarpeellinen Ontarion maa-'
kunna.ssakaan. • : E r i kunnr.ssa .saattaa
,'iima. fiutecs.sa .olla :A'Qima.<:sa -.cr-ilaa-:
• l u i . s i a . maarayk.sia, - m u t t a .yletsena
saantona voidaan p i t ä a , etta mitaan
yleista; l u p a k i r j a a ci- tarvitse hank­ki
», . - l u k u u n o l l a m a t l a : . erilaatuisten,
tavarain, JoLssakm. kunnussa' e.simerT.
kiksi tupakan, savukkeiden ja v i r v o r -
:tu.sjuom!cn ym-. m y y n n i s t ä p e r i t t ä v ää
vuo tuista kunna Ihsta: - veroa, in i t a • -sa-.
n o t a a i i : kansanomaisella tavalla - " l u ­pakirjaksi
"
. H u o m a t t a v a n a poikkeuksena kau­pan
vapauteen,: n ä h d e n : o a Quebecin;
maakunta, jonne ei.saa vieda j a jos­sa
ei' saa - v a l m i s t a a eika myydil m a r .
g a r i i n i a . ,
YLEISÖN
, KIRJEITÄ
Tässä osastossa julkaistaan yleisön
kirjeitä ja ne siis edustavat kirjoittar
j ä in nUellplteitä. Kirjeet pitäisi rä^
Joitt^a, jos mahdollista; 2 0 0 sanaan;
Tähän osastoon lähetettyjä kirjeitä
ei palauteta.
I'j'j2 vaaUka:nppa;'.un aikana
Mutta, JOS Stevens n palasi koti .n
viisaampana miehenä, han myöskin
••nay.tti:.cle.'.-an paljoa surullisempi-..Hä­nen
matkailunsa •Eurcor.a.s.sa.:Aas:us-.
-sa ja- L a h - - sckfc Kesxj-Idassa." oh:
.muodostunut . ' s e l v i t t ä v ä k s i .:•;koicc-m
u k s c k s i s i m a mielessä, etta h a n oli
havainnut.: etta' enia osa- maailmasta
— yksinpa nekiu maat joihin Wn.s-ninKton.
on:kaatanut biljoonia d c l b -
-roita —: -Cl ole la nkaan. samaa miol--
ta suta; ctta kylmaa sotaa, on jatket­ta
va ja etta •ku-ama, sota,, j o t a kylmäl­lä
•;sodalla- valmennetaan-, olisi kier­t
ä m ä t ö n .
.-.Omien .sanojensamukaan :Steve,n-son
oli oppinut, seuraavaa-: ••. :-.••..• -:
. : • O n olemassa . e p ä v a r m u u t t a - - u l k o ­mailla.
.Amerikasta :ja.-meidän ta voit--
t e i s t ä m m e . . Onko m e i d ä n tavoittee­namme
' e t s i a ; neuvottelujen kautta
keinoja .ja-nn ttyneisyyden .huojenta.-:
! s.saan'.
j .Srevens:nm antamaa siunausta
suurvaltojen neuvotteluyritykse-Ue ija
•fanen .suorasanaista hyokkaystaaii
• vrcCarthy:.=;m:.a :va.staan paheena, j o ­ka-
on vakavasi:-vahingoittanut ..'^me­nkan
mainetta: j a nimea kautta^ maa-
:i,Tian. .tulkitaan maarai!eto:seksi..yn-,
-.tykseksi -lioisi^a se ••sotai:uolucen'Mei-,.
ma. jonka- republikaanit onnistuivat
kmnittamaan. T r u m a nm johtamaan
demokraattipuoiuecseen:v. J952 vaali^
kamppailussa:' .Ja samalla se. t u l k i -
l a ä h . m y ö n n y t y k s e k s i , e .käsite­t
ä ä n jc t a k i n , j o n k a demokraatit jatti-:
vät huomioonottamatta; v.:.: 1952: etta'
..Vmerika n-^, ka:risän-'^
luna'.ja- tahtona on rauha, eika -kyl­m
ä n Ecdan jatkaminen - ja kuuman !
sodan :valmenta.minen,. joka on /merr .j
k m n y t :JO e n n e s t ä ä n r a s k a a n v c r o t a a -l
kan: -lisäämistä; h ntojen:'kohoamista j
jn:, .:elink.us-tan.nusten:.: taakan ,kasva-:[
.:-köngress:vaaleinin.
T a t a taustaa vastaan katselleii Ste-vensonm
raptrtti oli seka selvästi
hava::tava e:-a merkityksellinen
po.kkeus Hänen rap.crttmsa on t ä y ­dellisesti
- r i s t i n i d a s s a . . : puolueensa
: muiden :jchtom!esten; m u k a a n l u k i en
: T r u .ma n ; : es; tta ma n ' oh jelman. kanssa.
Kun- he edeHeenk•n:vaat:vat;aselstus-
:kustannust•en: hsaamista :ja "voimap.o-,
-lUiikan -koventamista; Stevenson esit­t
ä ä , etta: rauhanomaisten .neuvottelu­jen
kautta ohsi e t s i t t ä v ä keinoja kan­s
a i n ä lisen^ .jä, M
larnisc-ks . K u n dem-ikraattipuolupen
nias.mapomot pit.ivai it^seariU vielji-
:kin;;r:k-y^'iy;kkä;in^
kuin ; ' M c G a r t h y , ; . S t e v e n s o n : l e i m aa
voitto-osinkoina
Toronto. — J . R. T i m m m s and Co
ni.minen arvopaperien kauppaliike i l ­m
o i t t a a . ' k e r ä ä m i e n s ä . t i e t o j e n : -.m.u-';
kaameata, syyskuussa jaetaan cana-dalalsten
- yhtio den voitto-osmkoma
osakkeille e n e m m ä n kum^mmkaan Cr
dellisen syyskuun aikana. • k a i k k i a a n
55,866,000 dollaria. Vuoden yhdek­s
ä n ensimmäisen' -kuukauden aikana-
. j a e t t i in f v o i t t o - o s m k o i n a k a i k k aan.
lahes 395 m:lj dollaria.
l ä n n i n - k u i n U S A A n k i n impenalisteil-.
le.
Itse prcs: dentii- • Eisenhovver,: - l a u s u i
tuomionsa Mossadeqin - hallituksesta,
mcCarthyla:-,sen;.noitajahtauk^en,.pa-,j amerikkalainen kenraali:Senvvarzkop^
heeksi; j o l l a - h y v i n - vaka v-asti v a h : i i - . ' o l i luottamuksen s:ssa. neuvotteluissa
.OIERIKK.1LLAISTA EL«Hv I
Eras yhdysvalta:.^ p u , : , ..
matka l . j a kertoo, etta z'^^-^,^''
r a a l l a Pennsylvan.ar. faVi^^J
tapas: h a n trok:.-sjur:.-i jolla •
p:tk:a nukuja. La..-. .Tiu^ca-.T^
neJIa oh p:s.mman r : u - n p j
ta i u o r m a n paalia ha.ielia
m e n k a n lippu, K-JLT. maikaihCrt
a j u r i l t a , miksi han on nii.i J
t u vastasi tam.a-ä'-
i:fe-:3::;-?'^^^*^?l^^eh--^
v a l t t ä .m seksi. Tiedattehar! te'"
punaisen vaatteen kayttani.slrr
man p ä i v ä n Amerikassa voi j . ' ^ . .
V;;.;;:'';-.^:;\:'-h,':^\: •: '':-:-^-'"•:••• ':>;'-
KA.NNATTI PAREM.MIX
— HammaslaaKarik=i£ö s.ri
kin? Sinunhan pit ;-a/.ea sj^j
•käriksi;'':-'^^'''''.; y-i^^ft'"":-:"';!^^
^^:::--:,Ai-velih:-täm.|i^
tavan paremmin Katsos, j o i i^
ih.misella on v a i n kaks: sil.ijaa -•:
kolmekymmentakgks* ha.Timas-.a
go t e t a a i i - t a m ä n m.^.an-nimea ja m a i -
i i e t i a ' ' r r i u u n : - m ä a i i n ^ a r i ;^
Stevenson •.:antaä.: siunauksensa suur-;
valtojen -ncuvcttelullc . .ja • tuomitsee
mcCarthyismi-h-,: h a n - y k s i n k e r t a i s e s ti
tunnustaa S2ka t a a l l a kotona :etta
muualla;. maai.lmassa--vaUit.sevan po­l
i i t t i s en todellisuuden ctta kautta
:koko:maa-lman, ihmisten syyall scm-p
ä n a tahtona on rauha
K u n h a n Amerikan - työväenliike,,
ennen' muita .'^FLin- ja G l O i n seka,
kaikkifen .itsenäisien-:^
'jbh,t.omiehet.:v;näki^
man.' pchj mmaise.nj-j-a k a i k k i i n : m u i -
'mn a s l o i h i n . n n n suuresti vaikuttavan
t d s i a s l ä rt. ri.iln^.-he-.V;a-r m suh taXi-\
t u i s i v a i : k o k o n a a n . e r i tavalla seka ta-.-
han :demokr?.atuen kokoukseen -. e t ta
E:senhower. n ..biljo;nam:esten hallir
tuksen harjoittamaan polithkkaan ja
edesottamisun.
Irataiti viime aikojen
tapahtumien tausta
T AISTEL U OhJV SI A
•;;'-per.|iait.-l U r a n i
nVuutai.ha'n:':,;i2^^
nu: vallanka.\p;:ausyrlty3:u, joista
j'äl.kimihätrieh-,a.-na
Hotti -shaahin: t u n k e i h ä h : s d t i l ä s j u i i t ah
A j a t muuttuv.-it ja ihmiset ajan valtaan. oVat j ä l l e e n saattaneet TCne-mukana.::
K u n : aikaisempina • aifcoi-
LAKKOTAISTEMIT
na: o h lakkoja j a tyoretteloita; m i n
nnsta ;ticdoitettiin ; mahdollisimman
-paljon.-. vSuonialai.sel"ai.haali'lla':kas-ku.
vtelti.ii.- lakoLsta,. vaikkapa:- ne o l i -
sivfttv olleet vahan: •kauempanakin;'
Nyt 011: o l l u t lakkoja talla y m p ä r i s t ö l ­lä
j a koskenecl jum-i: kauppalan i h -
mi.»>ten elinehtoja.
: N a s t a puhuminen-on . k u i t e n k i n OIT
lut: - v-ahäista.. stunoin.:: sanomalehtiin
kirjoittelemien....El oli siis Ihme, ctta
on:, ilmaantunut-' nkkureita ja .-jopa
tapahtunut lakkolaisten j a r i k k u n en
vahsiu .vhtcenottoja.
R i k k u r o i n l i a pidettiin a;ka:sempi-na
aikom.T ^ h y v i n paliana j a l u -
imaniv;:mutta.ihmisten crimiel!.sy,v.s:ja
h a j o i t u s l o i m m u - o n . ; : ' v a i k u t t a n ut
asioihin.- • K u n nyt olen it.sekin joutu-
• nut lakkoiilantee.seenf' n i i n . k i r j o i t an
h a k e m : ä n i . r Lakkolaisten"kokDufcse.?.--
Ki ilmoitettiin toisen uninn taholla
c t l a ne. antavat lakolle t ä y d e n .kanna-:
tukscnsa;. joten : tchkaa - p.arluumnc
voiton .saavuttamiseksi
M a l i l a n , Timmin.s, Ontario
Mitä muut sanovat
SETA SA.MI OSTI HALVAI.LX
ESPA.NJAN MAITA .IA MANTIJ.IA
:.• ..:Vi!konvaihtcen aikana a l l e k i r j o i t o l -
:;lu - Yhdysvaltaiiv.:::ja. B r i t a n n i a n :Sop:T
mus edustaa pitka.i edistysaskelta
L ä n s j - E u r o o p a n puolustamiseksi.
: Vaatimatonta taloudellista . Ja soti­laallista
apu.-i va.v.taan Yhdysvallat
. saa: Espanja n : ar vokkaa t sa ta ma t so-:
: t a la i v-o 111 e e n - j a.' 1 e n t o k en l a t : 1 en t ok o -
neiUeen. Mika tekee ne v i e l ä k i n a r ­vokkaammiksi.,
on. Espanjan h a l l i t u k ­sen-
vakautettu asema::Espanjan kanr
;San knhkea patriotjsmi- ja kommunts-^:
miv-astamen tunnelma; ja ;(se maan
•ma'antieteellincn asema .'. — Globe
and M-ail, toimituskirjoituksesta.
:-ranin.-yleisen huomien kohteeksi: ..
: M i k a . on. naiden, pinnalla:, katsoen
v a r s i n sekavalta n ä y t t ä v i e n tapah­tumien
selitys?
..' S i l t a saakka,.kun Persia kansairsti
maan öljyteollisuuden on En^Mannin
., h a l l i t u s .•::yrittäiiy.6y;;k^^
I r a n i n O i l Companyn, palauttamiseksi
sen aikaisempiin-vasemiin.s:maan: to.-
delliseks iioriaksi .\ttlecn hallitus
uhkasi sotajoukkojen lähettämisellä
Abadamin;:: C h u r c h i l l i n -hallitus j u ­listi
-tosiasiallisen'- ka uppasulu n r--.
Vii.meksi mainittua r y h t y i v ä t ku - i
l e n k i n uhmaamaan Italialaiset-ja - j a ­panilaiset
oljy-yhtymat. jotka todelli­suudessa
ovat amcnk.-calaisrn oljy-
.,yhtymien :.tytary-hiiota. . - N i i n sanottu:
!vn<jlo-amer kkalaineu'- l i i t t o - p.aiiaslui
U t e n anglo-amerikkalaiseksi k i l p a i ­luksi
Ent;lann, n konserv at.iv isen
hallituksen alistuminen ,'USAii h a l l i -'
tuksen:vaatimuksiin-csti::suunn tcllut
toimenpiteet oljya sulje*ta, ien "^ita-
1 alaisten ja j a p a n , l a i s t r n tauick.lai­vojen
pvsav ttamiscksi Tama melkit-
5 Si na vaiheessa ~ iroonisa k j i l a k in
vo:tto.'( Persian kansalle
Impcriah.<;tit kars.vat tapp.on Haa­g
i n kaiLsainvalisessa tuomiois-u.mes-sa.
jcka .selitti, c U a s i l l a n ole m i ­t
ä ä n okeutt.i sck.ianlUa Per.=;ii:i ja
E n s l a n i i i n vahsren kustaan'
Diplomaattisien toimenpitc.dt.'n ja
.sotilaallisten uhkau.'Sten oscn:;audut-
;::tual:t|i^^
...tuivat-.s sasta-;,iKiiu harjoitettuuh' sa-lavehkcilyvn.
S.XL.VVEHKEILYA
H e i n ä k u u s s a 1952 P e r s i a n shaahi
Englannin :mper:al:stien painostuk­sesta
erotti;tohtori-Mossadeqiii p ä ä ­ministerin
paikalta ja m m : t i hlinen
tilalleen Qauam-es-Saltenahm.
H e t i l a m a n jälkeen vaadittiin k u i ­tenkin
laajoissa m:eiencsc:tuksissa
j o i h i n p e l k ä s t ä ä n - : T c h e r a n s s a o s a l l i s -
.;ui y l i 200,000 ilmiista. shaahin k u ­kistamista-
ja. Qauam;nvangitsetnista.
Qauamtn o i v p a i n u t t a v a : maan-: a l l e ' , -
;lisrintam.an sisalla.- - : U s k o n n o l l i n e n
johtaja ,: A y a t o l l a h K a s h a n i . . :parla-
;mentln -puhemies, s i r t y i : sen yhtey-.
dess.i hovipuolueeseen.
K.ATs^SlA LAUSUU SANANSA
KANSALLISEN POLITIIKAN
PUOLESTA
•;.Radicpuheessaan .viime: h e i n ä k u un
21 ijaivana tohtori; Mossadeq: • Iausui:
" K y h m a ; hajoittajia--- majhsissa -<Pcr-.
s i an parlamentissa) -yrutaa luovuttaa
v a l l a n -hallitukselle: joka t u r v a i s . ' u l ­komaalaisten
edut." , T ä m ä n opposi­tion:::
voittamiseksi Mossadeq vaati
parlamentin •hajoittamista...'ja. uusia
vaaleja,'-ja- tehostaakseen'-vaatimusta
han ehdotti asian.r.atkaisemista kan­s
a n ä ä n e s t y k s e l l ä . - -•
T a i s t e l u : t ä s t ä kysymyksestä :-kor
•hotti.ja-lleen valta v a n : mielenosoitus­ten
/aallon, :jossa;- kansan; v i l i a ulKo-,
m a i s i a r i i s t a j i a . - k o h t a a n sai s e l v ä n i l -:
mauksensa.- ::::Kesa-heinakuu.ssa 1953
-Teheranissa j ä r j e s t e t y i s s ä kymmenis-,
sa ' mielenosoituksissa.-- j o i s ta eräisiin:
kerrotaan osall.stuneen-.yli .100.000.
h e n k e ä ; ' kannettiin-:tunnuksia; jotka
kohdistuivat-"englantilaisia ::ja -talla
keruva myös amerikkalaisia;vastaan.
N a i h i n .--;..mielenosoititksiin: csallistuv
:myos huomattavia maana -'maaseu­dulta
saapuneita .talonpoikia; j a . nur
den- vaatimuksena oh ' paitsi-; p a r i a -
l i e n . suorittaminen- demokraattisem­man
- v a a l i j ä r j e s t e l m ä n -pohjalla. ••
K a n s a n ä ä n e s t y k s e n tulos oli-.-hov -
puolueelle musertava;-.: Esim; Teherar
n i s s a j a sen l ä h i m m ä s s ä y m p ä r i s t ö s sä
a n n e t t i i n ; n om 160,000 -aanta paria-mentm-
hajoitlamisen puolesta ja:.ai-noastaan
116 s i t ä vastaan.- j a - a a n i -
maarieiv - vaiine-n- ;suhde-;, oli., s u u n n i l ­leen
samanlainen kautta koko maan.-.
:::-'^-Tä;st;e]ussa:;'iiudgnt p ä
l.tsemiscksi Mossadeq sai voimakasta
-tukea Tudeh-puolueeUa.-.:vaikutusval-laiselta,
ediscyksolliselia -; puolueelta;
joka:arvostelee varsin kiivaasti-Mos-'
sadeqin sisa- j a u l k o p o h t u k k a a muis­sa
suhte ssa;.mutta:' yhtyy-hanen kan-:
taansa ;Persian, o l j y n : k a n s a l l i s t a m i s -
kysymyksessa; ja v a a t i i shaahin.; -vai­kutusvallan
lopettamisesta j a Persi­aan.
Viime., a i k o m a ::vir-ranneiden'US.'\n:
:ägmtCieri--ja-'tekn^
;ja;^:;;'-;ia:iöudeiiist^
;klii;kqittamista^
"SUORAN KÄDEN TOI.MINTAV
Kansa oli lausunut rat^a.ssvan sa­ha
nsaVöi jyi V-Skänsa^^^
k ö m a i s t e i v i m p e n a h i s t en: vaikutuksen-lopettamisen;
puolesta, ja- t a m a h u h r
kaavan osiasian; e d e s s ä anslo-amen-kaiamen
kilpaUu.sai j ä l l e e n hetkeksi,
vaistya. Se: ••suoran: luiden toimin-.;
t a ' , j o n Persian sotilaskaappaus
s h a a h i n . j a •hänen-so.tilaallisten.;johtai
. jlensa kanssa' j u u r i ennen e n s i m m ä i s ­t
ä - v a l l a n k a a p p a u s y r i t y s t ä ' j a . U S A h
.Teheranin l ä h e t t i l ä s ilmoitti ensrni;;
;maisen kaappausyrctyksen epaonnis-tultUa.
Mossadeq.lle, etta ' U S A ; e l enää
p i d ä -Mossadeqin hallitusta: laillisena
hallituksena.: .•:.Toinen .-kaappa.usj-rity.s.
onnistui ja anglo-ainenkkalaisilla
o l j y - y h t y m i l l a on jälleen toive.ta.
p ä ä s t ä riistamaan -Persan, -nkkai.tav
oljyes.mtymia.
PERSLAN SUHTEET
NEUVOSTOLIITTOON
. E n g l a n n i n ja; -Yhdysvaltojen pa:-
nostuspolitiikan taustaa -vastan p n
mielenkiintoista; ja- valaisevaa tarkas­t
e l l a eraan toisen suurvallan. ;Neuvos-toliiton;
suhtautumista Pers aan. O t ­takaamme,
.eräs; esimerkki, ..joka luon-?
teeltaan: on- h y vm l ä h e l l ä Persian-olT;
jykriisiä;;-;?;':.-''^^^^:'l;..!^
Neuvostohallituksen j a P e r s i a n h a l ­l
i t u k s e n välillä- cli- vuosia - Sitten: sol^
m i l t u sopimus, j o k a anto. Neuvosto­l
i i t o l l e - toimiluvan ..:kalastusta. varten
Persian vesialueilla K a s p i a n m e r e l l ä.
Viime vuonna Persian h a l l i t u s h a l u si
kansallistaa maan- kalastusteollisuu-
:den ja- ehdotti 'taman johdosta neur
vbstohallitukselle sopmukssn purka­mista;
: M u u t a m i e n viikkojen::;kulues-sa
xamä purkaminen järjestyi- i l m an
riitaa- . i l m a n painr-stust.a: j'a.molömT
minpuolisen -:;ystavyyden;, h e n g e s s ä . '
- P a r i : kuukautta.:. Sitten., Persian jä;-
Neuvostoliiton.vai Ha solmittiin,kaup-:
pasopinius;-joka; o l i Persialle: e r i t t ä in
edullinen j a t e k i - t ä l l e m a a l l e mahdol-.,
l i s e k s i ' huomattavasti, korjata siihen-1
astisen ;;kauppavaihdon vakavan su­pistumisen,
seurauksia.
TAISTELU TULfeE JATKUMAAN
Vnmc; aikojen,- tapahtumat Persias­sa
- m e r k i t s e v ä t taantumussuuntaukr,
sen v-oittca j a ulkomaisen : i m p e n a l i s - l
m i n puuttumista uudelleen maan asi­o
i h i n . :'Mu:.ta' samalla e.: v o i ; o l l a a-jattelematl-
a;:; etta - kansaiv: j o k a - on
j u u r i kansallisen j a jossakin maarin
m vos y#;eiskunnalhsen heräämisen
vaiheessa •— viime k e s ä n ; -mielenosoi--.
luksissa .esiintyi;:kansallisten
Uusi miljoonalalja
tekeillä Suomen
työnantajilla
meni m hajoittaminen — uusien vaa- merkiticc. oli elinkysymys n i i n Eng-
H c l s i n k i . — Työkansan Ssn
saamien ;i;:6t6je!V^
Hyis-Vsäiavihicää;-:^
, mak.':.amat,-lapsilisamakEut sit
::.se.' anna :::e.sitysla: -sen-;;lain voixigj
cloajan pidenram.setis-, m.lla ijcl
antaj a i: m a a rataan; m a k ja määii :nt'';
prosenttia maksetuista palkoista iaj
si-Iisina, ..-valtiolle.-; ,--,:-,
? :'Kuten-:''tuniie:ttua
"seka-; " h a l i i t u l ^ e i i;
massa esityksessä vaaäittii.i-t.vG-i:.
t a j i e n ; - l ä p s i i i s ä m ä fa
H a l l i t u s , kuUenkhi. 'periiub:i . i a i t y^
^ s ä ; : k i i n ; se-:lei;~saanut;seTi;tä^
kunnan enemmistöä. 'Lain vo';r,3Hi
olo .loppu-a- kuitenkin .ta.män vjocd
Iopus:5a, j a jotta ien vo..T.assa::o„-
kaa-;;voitai5i pidentää••oiisi halii:-:!.
s e i i - v t e h t ä v ä ^ ^ i i t ä ' e s i t y s ' ed
l T a i i ä ; , : : l i l ä n n e t t a v h ^ ?äikpo-lött.'
;tää,-iiyyäkseieri/jä.:jättää esityisen i]
kematta... j o l l o i n lyonantajie.n^ laoi-f
. l i s ä m a k s u t automaattisesti'
;-..V'Miliali h^ilitukseri, piinistuu^toiö.
laa- aikeensa, merkit.see; se sita,- erJ
t y ö n ä n ta j at -:-hyoty vat :s.ita. noa -1151
. m i l j a r d i a : markkaa; joka - OIÄ. ma-i
seitava -.vaUion- väreistä.-:.-Todemä-j
.•köisesli; h a l l i t u k s e n , tarkoituksena c:-
;fcin:::kayttaä;tätä;":s
-nona,';i.johon vedoten .pyritään:Sa-m
ä ä r i ••iäbi-vietyalapsiii^^
-rninen'': j ä : .ppistaminen.:: äiria OJ:'.-
tam.;.:, .-.Tama - on. -Tannerin suos;tts.r|
maa - ' t y h j ä n -kukkaron -dikatatuuri.i
j a Tanner onkin tiettävästi
h a l i : ttik^clle-ohjeita
e t l a :-se.;.vai j ä t t a a " ...teiiematta lapj-F
lisa.maksujen .uusiiiusesityksen. ;:,
IÄKAS
iLISAi
UOLI
jaiivielto ti
'•>J:n South
.cuUi Porvupir
>ii;:.;Ki;-r,'vrtibi:
:,Ä^Kaii'ipB, ;gg:^;::.-;::|£P
trtW-pitka4-ka:iiei
^j^^;i::.:,i;ii;;::, .i^a
l . c - . . . : - i ».ilo t
^:i-i.W;3;;;ar:,jO;
: . „U .^-If-P'
Hu.-. O:.'., -^'•i'^
r..-^.. :
c,;..i!t.i^
Si^Riund^:/^^'^?
;v.;.-.a'.
v;r;';Uö::itvii::^vasU
r .ttaVaC
Iu^e:|-^s Asuttu
sr...t <Jltaps.-ruk
:iii:ai::;:E!:-ä;beth
v^^v;in -::'övat..;:'k
,'3p2uä'«i';'-.jÄ.-::L;i«
.£'....aan iiivo.s.-c.i
•t^^öViit-:: i a o r i t t i i j
jestehiiiie-kulyiJ
il-:;:::—i-..' .-• • • .--
UKicor.M^n.i.i
Ml t-ilf)i^'-'kul!
^y|:£lKv;-leiLä;;':-ji
yiiniäyvuixs-uui;t
S U O M
iJiidet;- turisti-/:
•luokan'len.tölippi
tijjivat-voiihaän?^
; : M O N ; T R E Ä L
'*;;TURIS^ILI
::YhtäaIle-.päin
Edestakai.s^m
.••JtlNsiMMÄ
LUOKASS
• M O N T R E A L
:¥htääUG:.:;päin
Ede.stakaLsin .
Malkustaei
säästätte ail
VÄPAU
Box C9
Uusi kalalaji on
kehitetty risti­siitoksen
avulla
-.Toronto. — Maiden ja-..'i-ietsien-n:-
nisteryön-.. biologit -:- ovat - Vke.hiuäna
r i s t i s i ! t c k ä e n ; ä v u i l a : ' - u u f e i i
j ö i i e - G n : : ; a n n e b t u l ,^
vaatl:-:;[Ua:ii^-vKänötaan-^
PARh
musien; ::;ohella..- voimakkaana ,; m y ö s
vaatimus - poikkeustilan kumaamises-t
a . ' 'täydellisestä vaalivapaudesta,
maareformista, •: ammattiyhdistysten
Oikeuksien; turvaamisesta • jne. ^
tule kauan-karsmaan:hallitusta; joka
p y r k i i ; palauttamaan maan: takaisin
v a n h a a n - s i i r l c m a a s J r r o n . t i l a a n ; , P e r ­sian;
: k a n s a , o n juuri -:ennen vallan--
;kaappausla - selvästi; '.osoittanut:; etta
s e o n - . p ä ä t t ä n y t saavutlaa.kansallisen
vapautensa.
ristisiitpk^ii.:: •Näitä ::ii::
QjVjö;istutettu jöihirikiri/pK-l
ei i k
• i-troutun
kaloj
j.Ois.r.Öiit a rion' .jä'fvj in -/jö.i&S?.'- tieäfiÄl
qlQv-ai-i ;niille'5opivaä.:i'U
tapahiuu;yiaskiijen rni
tavat kalamiehet saada naita M
vuoden lai k.ahden kuluttua, 'i-naita--;
kaloja '.saadaaq, .:kenOi*e:i:^
naden onnellisia saajia-i-!mqittaE-i^
rr.s.tTtv.iranomaisille:;;:mista ; mila S
saalu, mita svottia kavt-ett.m i - ^
mitat ymc, yk^ityiskoht.a.
PÄIVÄN PAKINA
Reiluun vetoomukseen reilu vastaus
V.AAR-AMEKKKEJA
' -; S a m a l l a - k u n meit'a - huolestuttaa - n -
'solllsuuden; ja;,: gai:g;stensmin- kasvu
Canadass»! — knnnittakaanime myös ! ja ainoastaan poikkeustilan julisca-h
u o m i ö t a jarjestyksenv aivoja-v r a n - • m i n e n pelasti talloin shaal-un j a h ä -
omalsten raakalaistumiseen. nen hovinsa.
Avatkaa milloin tahansa sanoma- ^ Tohtori Mossadeq k u t s u t t i i n j ä l l e en
lehden ja te saatte 1-akea n u o r u k a i s - ; tehta-.-unsa paam nisterina; -Mutta
ten s.v>-ttavän. etta poiiisit/ovat p a - ' salavehkellyt jatkuivat. R y h m ä caan-homp.
delleet " heita "tui^nustuksen" tumukselllsia p o l i i t i k k o j a --kidnappa-saamiseksi.
e t t ä poUis p u l k i s s a kuole? si", Terehanin poliisipäällikön, ja
salaporaisesti ihmisia, et«-.'i nuoria , muutamia paivia myohemm'n hänet
m:!eh:a l ä h e t e t ä ä n mielenvikaisten' t a v a t t i i n murhattuna, Yleisesikun-parantolaan
missa ne, kilolevat ja nan p ä ä l l i k ö n , kenraali Z a h e d i n ' —
ha-adataar. edes vanliemmiUe a s i a l t a , miehen, joka on l^ykylsln sptiiasjun-tlmoittamatta,,
. l a n as€tt>ima uusi paammistien —'
Xama ovat v a a r a n m e r k k e j ä . ~ The ;'tcdett! n sekaantuneen murhajut-
U k r a i n i a n Canadian. tuun, ja h ä n e n samoin k u i n useiden
' - ^ . parlamentin j ä s e n t e n o l i painuttava
Quebeciivmaakunnaisa',tuoteitim
tänä vuonna 92 prosenttia .maassa
' valmistetusta vaahterasiirapista.
:.:'«Seuraava'.vaihe oli salaliitto -Massa-:
j deqin. Jo^Uiman puolueen, ns. kansal-
•-',:Metsa: vastaa nimkiun: sinne; huu-deiaan':'.'
sanotaan ;5Uom3laisessa s a ­na
nlask-assa.
Se, k u t « i :nonet muutkin sanan­laskuiksi
puetut kansan syvämiet­teiset
.viisaudet p i t a a ; k u t i n s a n y k y i -;
sma ."itomi. ja vetypon-mnnkm päi­v
i n ä .
Maunona ja kouraantuvana esi­merkkina
e d e l l ä m a i n i t u n sananlas.
kun paikkansapilavaisyydesta - on
esim. juuri hyvässä menossa oleva
lehlenmis. :Vapauden:::'has*tery.nlays;
T o i s i a kuukautta sitten, esittivät
lelitemme johtokunta j a jarjesto.-nme
' T p k . : l e h t e m m 6 : . l u k i j o i l l e ; ' j a kaikille
::rauha ntalidon';oma-aviUe m a a n m i e h i l -
lemme vetcon^uk5on. jossa* p y y d e u im
taloudellista tukea
. Nliissa Vetoomuks-.ssa sanottiin
r e i l u s t i , e t t ä lehden tilaus-, ilmoitus-ym.
tulot eiVat ole pyityneec t ä y d e l l i ­sesti
v\istaamaaii' menopuolta, -ja ;kun-l
e h d e l l ä ei ole " s u u n a ja r i k k a i t a y s -
'5illä;:':.mitä;-;:-te*3c^
l e h d e l l ä — vaikkapa sc k a n t a i j i k i ;r
t-yöyacriichden-:;nimca
lee jä'. kumartelee työläisien hien;.ja
•poiihfri-usteriJ;kUstan^
.sia kas.iavien r i i s t ä j i e n ede=sa
T y ö m i e h e l l e ei inyö-skaän sovi sel­l
a i n e n :-leht 1. ' : j o ka rikkaiden ,-pöyd:l-
, ., , , ' '•a putoilevia muruja saadakseen vL.s-ke
tr. .uten erai.la mu,lla heppu. 1 ,eiee ^pdcn liet-ona ^a puiee j a k a l -
leilia on ouut t.-ipana tehdä, cnom- ' v-aa/;: :• a''ah ä h p Ho.l ii s t^
] = ,..Jokainen järkevä -työläinen, mie-j
ja nainen, on s y d ä m e n s ä syviiita «=0-
jJ^?: j:,pukkaä-vmyöten*;rä
, , •'^ i : a ihniisten joukkölantau'r:sen v i h n l l i -
rauhaa: kannattava:: joukko - r i e n t ä ä '
paa kuLn mitaan muutakaan enem-nia.
t tai v ä h e m j n a n . a r v o t o n t a.
S a n o t t i . n vam suoraan, etta
maanmie.-tenune .«uu:-i edistvsla
l e h t e n s ä tukijoiksi, s i l l o i n "scn poliit­tinen
nippiimatto.muus on taattu ja
.^e:;voi:7^dei^fer^^^
iie^i;;:;:vSödathpi}eiv^^^^^
tuoneet työkansalle muuta k u m k a r .
simyksia;; s u r u a : ja'; kuolemaa.
Työläisillä ei voi olla myöskään
kennustyoalojen.' tehtaiden maata­louden
ym. t y ö a l o j e n känsä'Kourat'
koonneet' jo lahes .$5,000. He ovat
o.-citianeet, etta kun heihm, reilusti
vedotaan nhn.he antavat r e i l u n vas.,
;tauksenSfe";J^
.•\nnettu va.stus o n s a m a l l a suora ja
^elva osoitus, suta. etta'Canadan: suo­tavia";
nuh: se vetoaa i-siihent ainoaan'[ malaisen työväestön' suuri-"enemniistc
tukijou'itkoonsa mika ' s i l l a on, t y o -
tatekevim maanmiehlimme.
Naiden oma .isia < o n sitten, joko
k ä ä n t ä ä asialle pmiea puolensa tai
ojentca auttava k ä t e n s ä . ,
:: Minkäänlaisia,- f>etoUisJa^h^
keittoja eivät lehtemme . p ä ä m i e h et
v e t ä n e e t e i l m . E i tarjottu, "osaic-.
MJtevS''''' "'-'-"-''^*-"-'':'»'"'"'"'-">"••'*-''-
ei halua sellaista l e h t e ä , joka c n r i i p ­puvainen
.suurista .metsä-, kaivos- t ä '
m u i s t a rahamiehL- t a . kUten ovat
e r ä ä t , muut 'Ca.^adas5a il.mestyvät
suomenkiesset> lehdet,. .
' E i s i i t e n s a ä n . v a i k k a siten pysyisi­kin,-
muutamaa- d o l l a r i a -xikkaiunpanä','
Se onkin'hjTin }-mmärrettävä asia,
toisenlainen hallitusja-jestelma.
K u n k i n . m a a n ihm:.=et elä'ioot o-m.
alla tavallaan, p ä ä t t ä k ö ö t itse omis­ta
asioistaan oman harkmtanSa m u -
'kaan, sen mukaan minka katsovat
Hielleen Pdulhsemmaksi.
. M j k a l : erimielisyyksiä on kansain­välisissä
kysj-myksissa. sovittakoon
n i i s t ä , pa'soittamatta viattomia' i h m i ­sia
vuodattam.aan' vertaa ja tuhoa­maan
.toistensa 'kofeja ja- omaisuuk­sia.
' ja 'JOS sitten viela löytyy joltakin,
jotka v ä l t t ä m ä t t ä haluavat tapella,
anneltakoon heille tilaisuus' iskeä
toistensa k u r k k u i h i n tai , r > - t l s t a ä ' j o l ­l
a k i n muulla ^ t a v a l l a , k u n n e » p a h i m -
ta tekemään samoin u i pare
täva asia. 'maasta tappeluhalustaan ovat' pääs-
~eet
•,!;,-Tänäiiieh7;,yksinkertäin^
un lvo'.ätckevan ihmis-^n kä'.K'''''
'canta.
.'annettakoon Vi-najaii, K - ^
Kore.-in j a kaikkien mu.fen mi-^
•hmisten — olivatpa r.o ir.-Jst.ä
'<o:sia tai keltaisia — jarjefää 3
ö.mat asiansa. Samalla rarjestai:!?
me me omamme lorj-amftila uii:>;"'
l-sren vahapohatoiden y:-:iy£ieJ Sai­r
a i l l a nsioislanune.
T ä t ä kantaa on Vapius ed-Ji^j^-;
H e l l i i l a m a t t ä . toijinasn P ^ ^ ^
toisinaan huonom.mm. riippu^''-i-'
den toimituksen kyvystä ja.a!?'^'-^/
on kiistellut kansainvali^te--' i - ^
.-cysympsten neuvotteluilla .-3t£3-=^'
sen puolesta.
H e l l i t t ä m ä t t ä se on P'J<'"'^:^
•::fäikkien HcansiD j en^?cjEeu;ta v i ^ ^
omista asioistaan j a keho::tatiii'j_^
vall-seen kaupalliseen j-^n:
k ä y m i s e e n k a i k k i e n maitten ^^-""'"^l
Somalia se on myöskin
tl puolustafiut t y ö k a n s a n de.iioCj^ 1
tisia oikeuksia, poliittisia Ja -^'l
delUsia j a pyrkinyt edista.T.S2^J---'l
l e l u a t y ö v ä e s t ö n ehn- ja A i - " - " "
tasan parantamiseksi.
. S u a , t y ö t ä eivät voi tehdä P«=;r
det, jDtka ovat doUarir.u-jralls
t s t iy navas;aan työläisiä sof^"\
rahamiesrj-hmlin j a yhtiöihin .1
H a a - s t e r y n t ä y k s e s s ä ovat ca^^^l
la-set maanLmiehemme an:ane<^*^_^I
kaan ja selvän vastauksen, «j^j;!
katsovat Vapauden' omaksi^ j
-seen j a sen edustaman ftiaa^^^i^l
sc.muksen omakseen.
•Se on' i l a h d u t t a v a Ja,
•.astaus," — Kulkuri.
AVIC
•toivolta va
.'.Tr ja mr
v;A'Une?':ja;:il
i v t ' r T h u
.Mr ja mr
jjf-ihe
-M' j:i m i
Mmer'
-';Mi:.^;jävrhi-;
.Mr. ja i r in
^Tr ja mi
perhe
M " .-^rvo ]
A l i , ja J u l ,
Mr ja m n
pe.-he
vM.r;;'j3\rnri
Lv dia j a J
l.'.'dia ja C
••:^^!H'--jä';:mr
Reino
t;Mr.:;ja:;m|
M I ja mr;
: Mr. ja m r
vN|(r;}ja--'mn
Mr, j a mr;
A\:ne j a R
"•^N'f:.i,''nelhsf
1 /tansc.i
'vp-^^iiSinime^i
;!|^^Bj::'!H|taj;dni
[' auo^kin i
- I
-''*i.'ii».(jn::-Ml
I • • • • • j'« 11-» i