Vapaus, March 8, 1972

              KeäkimMso, maalisk. 8 p. — Wed. Mar. 8) 1972,
T T /i T l A T t r ^ INDEPENDENT LABOR ORGAN
V A U O FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) ' Establisbed Nov. 6, 1917 ^
Editor^W. EKLUND , Manager: V. KENTALA
; Telephone: OMice and Editoria! 674-4264
Pablished once we€kly: Wednesdäys by Vapaus Publishing Co. Limited,
' 100 Ebn St. West, Sudbury, Ontario, Canada. ,
MaiUng address: Box 69.
Advertising rates upon applicatlon,, translatlon free of charge.
Second Class Mail registration Number 1076
Mcmbtr of th »CANADIAN LANGUAGE-PRESS
Canadassa: 1 vk; $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USArn:
Suomeen:
1 vk. $11.00, e kk. $5.75
1 vk. $lli»0, 6 kk. $6,25
\ •
'^^'Hisliorian muutos?"
• F^ihuessaan Shanghaissa'Kiina^vierailunsa ,pääittäj
järjestetyssä illiällistilaisuudessa, missä oli — vaikika ei puhet­ta
pitänytkään myös Kiinan pääministeriv Ohou Ennlai, Yh-dysvMta^
tftpresidentti Ridbaird Nixlon sanoi, että."(kahden kan­samme
(Kiffisissä on .maaailman ituievaisuus" (maljapuhe päämi-niiöteri
#iöu'lle) ja esitti väitöksen, että hänen 8. päiväinen Kii-na-
vieraikiinsa "muutti maailman".
Vierailun päätyttyä julkaistussa Nixonin ja Choim alle-fcirjoitttamassa
virallisessa -tiedonantölausunnossa eli kommu-liiikeassa
ei ole lähestulkoon sellaista tekstiä, mikä oikeuttaisi
•presidentti Nixonin superlatiiviset kuvaukset vierailunsa sufur-merikitykseatä.
Päinvastoin tämä tiedote on melko pyöreäsa-nainen
ja asiaköyhä. Siinä tyydytään vain puhumaaan yhteyk­sien'
järjestämisestä jomlkun kolmannen maan välityksellä, 'kult
tuiurivaihdon järjestämisestä jne. Ainoa käytännölliseen sopi­mukseen
viittaava lausunto on se, missä USA iupaa joskus,
epämääräisessä ituilevaisuudessa ja vissien ennakkoehtojen pe­rusteella
vetää asevoimansa ja sotaivälineensä pois Formosan
saarelta. <
Jos vierailun aikana ei tehty mitään salaisia sopimuksiia,
joiden olemassaolon presidentti Nixon kiisti Kiinassa ja vielä
vöimakTiaammin Wa^hingtonissa antamissaan lausunnoissa,
silloin on syytä suhtautua hienoin varauksin tai ainaikim odot-^
taen siihen, kuinka paljon tämä vieraiiu todella "maailmaa,
muutti", ••.
Toisaalta on ikuitenlbin korostettava erikoiseseti, ettei täi-,
'laisia vierailumatkoija — suurta näytöstä, kaiten etäät amerik-
Ikalaislehdet - etukäteen selittivät -r^ järjestetä vain muodon
vuoksi' eikä liioin "'huvittelutarkoitufcsessa". Kun, esim; tämän
suuritöisen vierailun mainostamiseksi vietiin Yhdysvalloista
Kiinaan kokonainen larmeijatöknikkoja ja muita televisio^
välineitä ja laitteita hoitamaan, 'kun sinne palkattiin Yhdys­valtain
establisihmenitin parhaita leihti-, televisio- rja radidkom-mentaaittcreita
ja toun vierailun ailkanai lähetettiin maailmalle
ja eriikcidsesti USA:n tiihansia sanoja käsittäviä fcuvaulksia suu­ren
päällikön jclkaisen sanan vivahteesta' ja hymyn merkityk­sestä
sekä ikädenpuristuksen lujuudesta, niin selvää on, että
tällä matkalla oli ennenkaikkea suuri propagandalliinen mer-
J^tys, 'tietysti en?i m^askuussa pid Yhdysvaltain pre­sidenttivaaleja
varten.
Kulka tahansa aliarvioi tällaiisen propagandan merfkitystä,
häjnen sietää palauttaa mieleensä vain ylkisi, tosiasiassa paijon
aijattel)Liin aihetta antava seikka. Kiinan kansantasavalta on
ollut 20 viiptta Yhdysvaltain "No. 1 vihollinen". Kiinan "hyök-käysitä"
on siellä pidetty möricönä millä on miljoonia amerik
kadaisia peloitettu. Kiinan hyökkäyksen torjuminen ja Kiinan
aiuevalloitussuunnitelmien ehkäisy on ollut se vipusin, jonka
avulla oh yritetty oikeuttaa hyökkäykset Vietnamin^ Kambod­zhan
ja Laosin kansoja vastaan. Kiinan aisoissa pitämisen ni­missä
on miehitetty Formosan saari ja estetty Kiina ottamiasta
sille kuuluvaa paikkaansa YKissa:
Mutta muutaman lyhyen kuukauden aikana on kaikki tä­mä
unhoitettu! Julkisen sanan, leihdistön, television, radion
ja muiden propaganda välineiden avulla on rajan eteläpuolella
suoritettu niin valtavasti aivopesua, että Kiinaa pidetään siellä
nyt yleisesti puhuen miltei '•väärinymmärrettynä köyhempänä
sulkulaisena", jossa ei itse asiassa mitään pahempaa vikaa ole!
Tältä pohjalt:» katsoen on kokonaan aiheetonta aliarvioida
sen propagandan arvoa, minkä presidentti Nixon tästä vierai­lusta
vaalikampanjalleen sai.
Ja Peking tuntuu antavan hänelle lisää tuulta purjeisiin.
Vaikka presidentti Nixonin Kiinan veirailu aloitettiin asialli­sesti
, puhuen Pohjois-Vietnamiin kohdostetulla kaksi-ipäiväi-sellä
kovalla ilmapommituksella, ja vaikka Yhdysvaltain im-:
periälismi jatkaa edelleen hyökkäyssotaansa Indokiinan pik»-
kukansaja vastaan, niin kiinalaisille puhuttiin kuitenikin Reu­terin
(29 p. helmik.) lähettämän uutistiedon mukaan Yhdys-"
valtaan "raulhanrakkaudesta"..Mainitun uutistiedon mukaan,
vähää' ennen kuin presidentti Nixon lähti sieltä kotimatkalle,
Kiinan kansa sai luikea kontrolloidusta lehdistöstään, että Yh­dysvallat
tukee kaikkien kansojen yksityisvapautta ja sosiaa­lista
edistystä.
" T ä m ä / j a muitakin kohtia Yhdysvaltain ohjelmasta, jul­kaistiin
•kommunistisen puolueen lehden. Kansan Päivälehden
et'U'siviullav lehden julkaistessa USA-Kiinan kommunikean koko
tekstin .
USAn osassa sanotaan Yhdysvaltain haluavanJyöskennel-lä
oikeudenmukaisen ja turvallisen rauhan hyväiksi Aasiassa-^-
ja koko maailmassa; se tukee yksilövapautta ja sosiaalista edis­tystä
maailman kaikille kansoille vapaana kaikesta ulkopuoli­sesta
sekaantumisesta . .
: Näin Reuterin uutisessa sanotaan että politiikantekijöillä
voi olla kummallisia vuodekumppaneita. Mahdollisesti tässä
on yksi esimerkki siitä. Vai olisikohan niin, kuten myös sano­taan,
että sosialismivaistaisissa asenteissaan on kaksi äärim­mäisyyttä
löytänyt'toisensa sen käsityskannan mukaan, että
"kun ympäri käydään niin yhteen tullaan?" Perästä kuuluu
VANCOUVERIN SUOMA­L
A I S T E N SAIRASHOITO
Tästä asiasta on pidetty ko­kouksia,
kirjoitettu ja puhuttu.
Joulukuun 1 pnä 196,8 äänesti jär
senistö maan ostamisen puolesta
Sen jälkeen on johtokunta ja sai-rashoitokomitea
ollut kirjeenvaih­dossa
maakuntahallituksen kans­sa
saadakseen' selväksi mitkä ovat
vaatimukset sairashoitolan j a sen
mukana 50 halpavuokra-asunnon
rakentamiseen ja rahoittamiseen.
Nyt sitten, marrask. 14 pnä
1971, kutsui johtokunta jäsenis­tön
ylimääräiseen kokoukseen
jossa selostettiirr~rakennussuun-nitelmaa
ja rahoitusasiaa. Seinäl­lä
oli piirustusluonnos, j a yksi
johtokunnan jäsen, joka piirus­tuksen
oli tehnyt, Se näytti hy­vältä.
Palkattu arkkitehti tulee
näiden suunnitelmien mukaan te­kemään
piirustukset, mitkä maa­kuntahallitus
hyväksyy, , ennen,
kuin saa rakennustöitä aloittaa.
Johtokunta antoi myös kustan­nusarvion
$448,000, josta hallitus
antaisi suoranaisena lahjoitukse­na
35 prosenttia j a maa vastaa
kymmentä prosenttia. Loppu 50
prosenttia saataisiin liittohalli­tukselta
50 vuoden halpakorkoi­sena
lainana, mikä on monta ker­taa
edullisempi järjestely mikä
on nykyisten rakennusten koh­dalta.
Johtokunta sanoi sen olevan
parhaan rahoitussuunnitelman
koko 3-vuotisen suunnittelukau­den
ajalta ja ehdotti sen hyväk­symistä.
Enemmistö äänesti seA
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Miika Koski, South Gillies, Ont.
täyttää maanantaina, maaliskuun.
13 pnä 72 vuotta.
Einari Niemi, R. R. 2, Nolahi,
Ont. täyttää tiistaina, maaliskuun
14'pnä 78 vuotta.
Lauri Sinisalo.. Nairn Centre,
Ont. täyttää torstaina, maalis­kuun
16 pnä 77 vuotta.
Ar\i Salo, Beaver Lake, Ont.
täyttää perjantaina, maaliskuun
17 pnä 79 vuotta. . .
•Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
Vanc. Siiom. Lepokoti
Vaikka Vapaus ei ole omasta puolestaan julkaissut :mitää»*a8Ä
nanilmaisua Vancouverin Suomalaisten Lepokodin jäsenteni-väliseslai
sairashoitqla-kiistasta, eikä siis ole kiistaa mitenkään alojttantjij
lehtemme on kuitenkin antanut palstatilaa sekä suunnitelAt»n»tonA
nattajille että vastustajille ja myös johtokunnan "viralliselte^ifttint»
nalle. Olemme nimittäin sitä mieltä, että "puhumalla asiat pjjraiie-vat",
ja että Canadan suomalaiset tarvitsevat yhden seliaVeniFin,
lehden, jonka palstoilla\voidaan käydä avointa keskustelua j'ä f*eht'iS
väittelyäkin. Emme ole liioin kysyneet kirjeitten lähettäjiltä, yvÄl?
he Vapauden tilaajia tai eivätkö ole. Tässä mielessä oh leh«4^ttl*l
tämän numeron "kirjeitä osasto" myönnetty miltei kbköriaaTöJlrät
Lepokodin .kiistanalaisen kysymyksen molemminpuoliseen
lyyn. Toivomme sen osaltaan auttavan asian järkiperäistä k^sitfe-f
lyä ja ratkaisua. ' "
Nyt kun kysymyksestä on puoleen Ja toiseen julkaistu pitkiä
•^selostuksia", katsomme tämän jälkeen aiheettomaksi pitkien kir­jeitten
julkaisemisen tästä asiasta. Lyhyitä ia asiallisia mielipide-ilmaisuja
kyllä, mikäli siinä yhteydessä tulee'esiin jotakin uutta jä
tähdellistä, mutta ftun asia on tehty tunnetuksi puolin ja toisin, pit­kiä
selostuksia ei enää ole syytä julkaista, että saadaan tilaa mui­den
päivän kysymysten käsittelyä varten. — Toim.
**YIevähenki8tä" keskustelua
NDP:n pientä muodolli-sta vastavikinää lukuunottamatta
nykyinen alahuone jää historian lehdille laitdksena, jbka ko­rotti'kaksinkertaiseisti
omia paM/qjaan järjesti itselle ruhti­naalliset
eläkkeet, • aiheutti finanssipolitiikallaan suurimittai­sen
työttömyyden yhä pahenevan dnfilaatiokierteen olosuhteis­sa,
myönsi vain 42 sentin korotuksen vanhempien kansalaisten
eläkkeisiin ja "jäädytti" sitten nämä peruseläkkeet 8D;een dol­lariin
kiuukaudessa kaiketi niin, ettei ainakaan rahan voimalla
viekoteta vanhempia ihmisiä paheiden teille. Tässä on vain
pikkuosa liberaalipuolueen hallituksen ja sen tukijain aikaan-saannolksista.
Ja entäs nyt vaalien läbestyeösä? Tarkoitus ori ilmeisesti
puhua kaikesta muusta, vaan ei
kansakuntaa huolestuttavista
taloudellisista' jaj sosiaalisista
kysymyksistä.
. Samoin kuin Nero soitti viu­lua
Rooman palaessa, parla-menttimäellä
hanjoitetaan sana
-alfcrobatiaa siitä, kuka voi) il'^
keämmin toisesta sanoa silti
puuttumatta todellisiin. päivän
kysymyksiin.
Viimeisin esimerkki tästä on
se kun pääministeri Pierre T ru
deau oli kiroten vastannut op­positiojohtaja
Robert Stanfield-in
neulanpistokysely ihin sa­noen
sitä "kirotuksi kysymyk­seksi'.
:
Vastauksena tähän mr. Stan-field
oli sanonut, ettei hänen
tarvitse 'kirota, pääministeri
Trudeauta, sillä valitsijat kitroa-vat
hänen ilman' sitäkin.
Vähän aikaisemmin mr. Tru-deau
oli "loukannut" B.Gin pää­ministeri
Bennettia, joka puo­lestaan
vaati nyt mr. Trudeau­ta
eroamaan pääministerin toi­mesta.
Ja näin kautta linjan. Puhu­taan
ummet ja lam'met Jonnin
joutavia mutta ei mitään siitä
miten voitaisiin auttaa työttö­miä,
niitä alipalkattuja työläi­siä,
jotka elävät köyhyysrajaa
huonommalla vuositulolla, mi­ten
varmistettaisiin' perhefar-mien
säilyminen ja kehitettäi-*,
siin nykyistä parempi tervey­denhoito
öekä elinikustannuksia
osapuilleene vastaaiva vanhuu-denelälke
sitä tarvitseville'.
Kaikki tämä on unhoitettu!
Sen sijaan haaskataan kansan­edustajain
aikaa, lehdistön pals
tatilaa sekä televisio- ja radio-verkostojen
aikaa "väittelyyn"
öiitä kuinka paljon pääministe­ri
saa julkisessa elämässä ki­roilla
ja "puhua rumia".
Se on yksi keino vastuunalai­suuden
kysymysten väittelemi­seksi
ja kiertämiseksi.
puolesta, vaan jonkun verran
ääniä puuttui tarvittavasta 2/3
enemmistöpäätöksestä.
Johtokunta kutsui jäsenistön
uudelleen kokoukseen helmik. 6
pnä 1972. Tilaisuus oli ruotsalai­sella
haalilla. Sairashoitolan vas­tustajat
olivat peloitellect täysi-hoitolan
vanhuksia j a ' myös hal­pa
vuokra-taloissa asuvia, ettei sai
rashoitola menesty ja että halli­tus
voi ottaa nykyiset paikat hal­tuunsa
j a sellaiset, joilla on va­roja,
joutuvat maksamaan enem­män
vuokraa. Tämä ei ole totta.
Uusi yritys tulee olemaan erilli­nen
nykyisestä laitoksesta, eikä
johtokunnalla ole oikeutta käyt­tää
tämän paikan tuloja siihen.
Kun hallitus on mukana, se kat­soo
etä asiat hoidetaan Jisianmu-kaisella
tavalla ja se on hyvä asia.
Nykyisessäkään laitoksessa ei saa
nostaa vuokraa ilman hallituksen
lupaa j a sinne on lähetettävä t i -
lastoselostus puolivuosittain.
Myös oli läiietetty monistettu
lehtinen, jossa' sanottiin johto­kunnan
ostaneen maan syyskuul­la
1968 ja tuoneen sen vasta jou­lukuun
1 pn ylimääräiseen ko­koukseen
jäsenistön hyväksyttä­väksi.
Minulla on tallella Suoma-lais-
Ganadalaisen Lepokotiyhdis-tyksen:,
toimintakertomus 1968.
Siiriä on sihteerin raportti, jossa
sanotaan: "Johtokunta piti yli­määräisen
kokouksen 5 p. syys­kuuta,
jossa käsiteltiin maanosto
sairashoitolaa varten. Tuossa ko­kouksessa
päätti johtokunta viedä
jäsenistölle määrättäväksi sen os­tosta.
Jouluk. 1 p. 1968 oli ko­kous-
jossa jäsenistö hyväksyi os­ton
62 äänen enemmistöllä."
Myöskin, siinä sanotaan, että
saa sairashoitoa dollari vuoro­kausi
ja että vika on suomalai­sissa
jos eivät sitä käytä. Koke­musta
o'n, että siellä ei pidetä jos
suinkin voidaan pois lähettää. OH
tapaus halpavuokratalossa jouluk
18 pn iltana. Eräs y l i 80 v. vanha
nainen oU mennyt tiedottomaksi
päästyään ulko-ovesta sisään: E i
tiedetty mitä tehdä. Haettiin apua
täysihoitolasta kun siellä on oh­jeet
sellaisten tapausten varalta
ja pyydettiin apua, että nainen
olisi saatu omaan asuntoonsa; Nai
.iiiuiitiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiittiiiiiiinipri iiiMmuiiiiiiuitMiiiiiiniiiinNiiimiMMiiiiiriiiiririMiiiiiiiiriiiiiiinriiJiiMiiNriiriiiiiiiiiniiiiiiriiiniiiriiiiiiiiiriiiiiiMiii
Mitä muut sanovat
"HERRASMIESSOPIMUS" FORMOSASTA?
Pariisi. — Andre Malraux, ranskalainen Kiina-kysymysten spe­sialisti
— V) sanoi tänään, että Pekingin j a Taipein välillä on kauan
aikaa ollut sopimus siitä, että Taiwan (Formosa) tulee kommunisti­sen
Kiinan kojitrolliin nyt 84-vuotiaan Ghiang Kai-shekin kuoleman
jälkeen • • •
Vastauksena Ranskan uutistoimiston A F P : n kysymykseen^ että
hämmästyttikö häntä kiinalais-amerikkalainen kommunikea, jonka
mukaan USA lupaa tyhjentää Taivvanin miesvoimistaan, Malraux
sanoi: • _ • . -.• <•
" E n ollut hämmästynyt, koska ei NixonkaJan ollut . . . E n usko
Nixonin antaneen Taiwanin kohdalta mitään, sillä Pekingin ja Tai­pein
välillä on ollut ainakin viisi vuotta Chiang Kai-shekin kuole­maan
liittyvä sopimus. Mutta he eivät olettaneet, että Chiang Kai-shek
elää niin k a u a n . . . " — A P : n uutistieto, maalisk. 2 p. 1972.
SE AMMATTIJÄÄKIEKKOILUN IHANUUS
"Minä kirjoitan niistä verenjanoisista katselijayleisöistä, jotka
haluavat jääkiekko-ottelujen tappeluja . . . Liian moni hyvä pelu­rimme
hukkaantuu niissä typerissä pikkukahakoissa." Mrs. Susan
Roberts, Toronto Daily Starin kirjeitä osastossa maalisk. 2 p. 1972.
Lehti otsikoi kirjeen näin: " L i i a n moni pelaaja loukkaantuu type-ri.
ssä jääkiekko-tappeluissa."
eilassa
rien tuli siihen mennessä jo tun­toihinsa
j a kun kysyttiin, mitä
hän haluaa tehdä, nainen sanoi,
että lähettäkää sairaalaan sillä
hän ei halua olla yksin asunnossa
yötä vastaan. Kutsuttiin ambu­lanssi,
joka vei hänet sairalaan,
vaan eivät pitäneet siellä. Olivat
lähettäneet takaisin samana ilta­na.
Tässä on esimerkki siitä dol­lari
sairaalahoidosta.— ja hänel­läkin
on se "medical pian".
Samassa lehtisessä oli pantu
sairashoitolan ja halpavuokra-asuntojen
kustannusarvioksi puo­litoista
miljoonaa dollaria. Onko
silläkin tarkoitus peloitella van­huksia.
E i johtokunta ja sairas-hoitola-
komitea ole antamiaan
numeroita tuulesta temmannut.
Sitten sanotaan B . C : n maakun­nassa
olevan 10,000 suomalaista
ja 2V2 miljoonaa muita. Sanovat,
että nämä 2^^ miljoonaa täyttä­vät
sairashoitolan, eivätkä suo­malaiset.
Eikö siinä 10,000 ole jo
kylliksi vanhuksia ja muita sai­rashoitolaa
tarvitsevia ? Esim. täy
si-hoitolassa olevista on mieles­täni
miltei toinen puoli sellaisen
hoidon tarpeessa.
Miksi ei suotaisi kunnollista olo
paikkaa myös "muunkielisille":
Lähetetäänhän nyt suomalaisia
muunkielisten hoitoon jos eivät
voi enää olla täysihoitolassa.
Myös oli tammik. 19 pnä Vapaus-lehdessä
kirjoitus missä sano­taan,
että $3 vuosimaksulla on jo­kaisella
oikeus $1 päivämaksuun
sairaalassa. Soitin numerolla joka
on "'Medical Pian" kortissa. Sieltä
sanottiin, että joilla on tuloja alle
$1,000 vuodessa, maksavat $3 nel­jännesvuosittain,,
mikä tekee $12
vuodessa. Muunlaista järjestystä
ei ole. Siinä puhutaan myös Le­pokodin
vaarantamisesta vähem­män
tärkeään ja uhkarohkeaan
yritykseen. Edellä jo mainitsin,
ettei hallitus anna tämän paikan
tuloja käyttää uuteen yritykseen.
Siinä puhutaan myös miljoonien
velkataakasta. Eikö kirjoittaja
ole ollutkaan kokouksissa ja luke­nut
johtokunnan lähettämiä tie­dotuksia.
Minä en käsitä syytä miksi
tätä hommaa vastustetaan ja
koetetaan saada toisiakin sille
kannalle. Jos maapala myydään
se raha ei kauan kestä kuluttaa,
vaan sairashoitolana j a halpa-vuokra-
asuntoina se tulee pitkät
ajat antamaan turvallisuutta van­huksille,
mikä on suuremmasta
arvosta kuin raha. Muistaa myös
tulee, että kaikki me tulemme
vanhoiksi.
Jotkut ovat sanoneet, että hen­kilöt,
jotka ovat tässä hommassa
mukana, hakevat kunniaa itsel­leen.
Kyllä he kunnioituksen an­saitsevatkin;
Esim. tästä Lepoko­dista
ovat vierailijat sanoneet, et­tä
on suurenmoista kun suon^a-laiset
ovat tämän paikan aikaan
saaneet.
Usein on sillä tavalla, että niitä
arvostellaan jotka työn tekevät,
mutta kun työ on valmis, ollaan
valmiina nauttimaan tub^istJi.
Myös sanotaan, että halUtvs.ra­kentaa
tällaisia laitoksia, mutta
hallituksen hommat - ovat hit^aita
kun onvkysymys tämäntapaisista
laitoksista. Hyvät . suomalaiset',
käyttäkäämme järkeä j a heittä­käämme
eripuraisuus nurkkaan.
Käyttäkäämme sitä "sisua" • hy­vän
asian hyväksi. Kun mfenette
vuosikokoukseen maaliskuussa,
antakaa äänenne oikean asian puo
lesta. Tätä ei ole kirjoitettu .rii­telemisen
vuoksi, vaan en- voi olla
vaiti, kun asioita ' vääristellään.
Tämä on ainoa keino saada-.ää­neni
kuulluksi.
Yhteisymmärryksen ja suoma­laisuuden
puolesta'— Yksi täyain-maksanut
Lepokodin jäsen.
PASTORI KOPONEN
LEPOKOTI-ASIASTA v
Rev. G. A . Koponen pyysi mi­nua
lähettämään tämän kirjoi­tuksen
Teille. Jos olisitte niin. hy­vä
ja painaisitte tämän, lehdes-,
sänne niin pian kuin maJhdollis-t
a . . . — Helmi Laila, Vancuover.
Sanomaleihtien palstoilla on kir-'
joitettu vain yksipuolisesti siitä
erimielisyydestä, mikä täällä, on
vallinnut erikoishoitolan rakenta­misesta
lepokodin omistamalle
tontille "Canada Wäyllä.", Jk>htO-kunnan
taholta on jo kolmet väli­aikaiset
'kokoukset asian johdos­ta
pidetty j a jäsenet näissä mer­keissä
koolle kutsuttu, mutta
kahtakolmatta osaa äänten enem­mistöä
ei vain rakentamisen aloit
tamiseksi olla voitettu. . .
• Sanassa sanotaan: "Missä raa­to
on, sinne kotkat kokoontuva^."
(Matt. 24:28.) Tämä maapalsta
on Vancouverin suomalais-cana-dalaisen
lepokodin omaisuutta;
rahat on kerätty lahjoituksina, jja
monilla eri muodoilla ja näitä ra­hoja
on sijoitettu tontin maksa­miseen
$68,000, nyt ollen täysin
lepokodin omaisuudeksi lunastet­tu:
Tämä maapalsta on Buma-byn
puolella, siis ei Vancouveris­sa.
•
Tulin lukeneeksi Vancouverin
Sun iltalehdestä uutisen 10 p. jöu
lukuuta, 1971: "Burnaby — $10
(Jalkuu sivulla 5)
Tässä osastossa julkaistavien
kirjoitusten ei tarvitse välttä­mättä
edustaa lehtemme omak­sumaa
kantaa käsiteltävänä
olevasta asiasta. Kirjeen lähet­täjät
voivat käyttää harkin­tansa
mukaan joko omaa ni­meään
tai nimimerkkiään. Ni-,
mettömiä kirjeitä ei julkaista.
PÄIVÄN PAKINA
"YSTÄVYSTEN KAUPPALA"
Mikä onkaan ihanampaa kuin
se, että koko yhdyskuntaamme
voidaan sanoa "ystävysten kaup
palaksi".
Sellainen paikka oli aikaisem­min
Temiscamingin kauppala.
Tosiasiassa kertomusta siitä ei
voida vieläkään aloittaa hyvän
sadun malliin: " O l i kerran . . ."
Mutta tämä Ontariossa hyvin
tunnettu paperi-kauppala on jo
henkitoreissaan ja kun sen ai­noa
tuotantolaitos, Canadian In-;
ternational Paper Company —
lyhyesti CIP — lopettaa siellä
todennäköisesti toimintan.sa ko­konaan
tulevan toukok. 31 päi­vänä,
niin meillä on taas yksi
uusi "haamukauppala", jolla on
kirjavan monipuolinen mennei­syys,
mutta ei ilmeisestikään
minkäänlaista tulevaisuutta.
Tehtaalta on jo erotettu 420
nuorempaa työläistä. Vanhem­pia
työläisiä, joista runsaasti
toinen puoli on ollut yhtiön pal­veluksessa
25 vuotta ja sitä
kauemman, on jo "opetettu"
työttömyyteen silla, että tehdas­ta
on pidetty aika^ajoittain joko
viikon tai kauemmankin suljet­tuna.
•
Ja nyt on koko kauppalan
väestön, niin työläisten kuin
pikkuliikemiestenkin edessä
vain työttömyyttä ja synkkää
toivottomuutta.
Kertomus siitä, miten se kaik­ki
on tapahtunut on sekä mie­lenkiintoinen
että opettava.
Yhtiö omisti kauppalassa kai­ken
maan. Se rakennutti sinne,
taloja. Vasta viimeksikuluneen
10 vuoden aikana se on myynyt
asuin- ynnä muita talojaan.
Suurin osa yhtiön taloista myy­tiin
"hyvän sään aikana, eli vuo­sina
1 9 6 4 ^ 6 . Alunperin yhti­öllä
oli nelisensataa taloa —
nyt vain 17.
Yhtiö esiintyi feodalikautta
muistuttavana isällisenä • ""hy­väntekijänä",
vaikka ihn\teeltf^ii-,
tä eivät aina tunnustayie«t*«fiij,
kuten. ön CIP: n pääsuulriiMtMJi- ^
ja Gordon McCulloöh öemtänyt.
Se perusti kauppalaan'öaii>aajr_
lankin (mikä on yhtiön'k«m*t<6l-,
lissa vieläkin), koulun,'i1ta«j«li|,
golf-kentän ja luisteluhöHitf. Yji.
tiö myi $1 hinnasta tarvitta­van
maan United- ja •A-nglicäii-.
kirkoille, Canadan LEgiÖitääle ,
jne. '-'«ii^jl I
Yhtiö vuokrasi Quebecin'tal-litukselta
10 neliömailtd fcliunii-
^ sen kalastus- ja metiSWt|rsallu-.-
een, minkä se vuokrasi^»^}^ vu (i-sihinnasta
Temiscamingin ka­lastus-
ja metsästysklubil ti."'
-piellä on" useita kämppiä, k(Sy
kushuvila ja •kymmenkuntdl'-^ j '.
nettä.
Virallisena kielenä on Eng­lanti
vaikka väestö on ainakin
70-prosenttisesti ranskankielis­tä.
Kauppalassa on yhtiön ra­kennuttama
75 huoneen hotelli
minkä se myi 1965 eräälle rans­kankieliselle
North Baysta ko­toisin
olevalle liikemiehelle.
Ennen asuintalojensa myyn­tiä
yhtiö oli vastuussa kauppa­l
an kaikista kiinteimistöverojen
maksuista jäT kiinteimistöjen
kunnossapidosta. Jos talon kat­to
tarvitsi korjausta, yhtiö te­ki
sen jne.
Kunnallinen elämä on ollut
suloista sopusuhtaisuutta alusta
alkaen. Vuodesta 1920 lukien,
jolloin kauppa rekisteröitiin. Te
miscamingissa on ollut vain 4
pormestaria. Ensi'mmäiset kaksi
(vuoteen 1965) olivat yhtiön
virkailijoita.
Vaalit pidettiin muodollisesti
aina kahden vuoden kuluttua.
Pormestari tuli, yhtä kertaa
(1969) lukuunottamatta aina
valituksi ilman vastaehdokasta.
Siitä lähtien kunnallisvaalit p i ­detään
va.sta 4 vuoden 'kulut­tua.
Ajanvietteeseen tarvittavat
rahat tulivat viime vuoteen as­ti
yhtiön oluen välityspaikasta •
saaduista voitoista. Nyt;on olut-kauppa
kuitenkin suljettu.
Kauppalan ajanviete- j a . ur­heilutoiminnasta
huolehtinut Te
miscaming Community Associa­tion
julkaisi myös monistettua,
englanninkielistä viikkolehteä
Tem Times-paperia.
"Tämä on läheisesti yhteen ni-toutunut
kauppala" on Interna­tional
Brotherhood of Pulp Sul-phite
and Paper Mill Worker-sin
paikallisosaston presidentti
Charles Carpenter selittänyt.
'"Se on enemmänkin kuin yjksi
suuri perhe. Te näette samoja
miehiä työmaalla, kaupassa ja
oluttuvassa. Kaikki tietävät toi­nen
toisensa asiat."
Ja Temiscaminglssa ei ole
koskaan ollut lakkoa!
"Tämä on ystävysten kaup­pala",
sanoo Raymond Duchar-me,
joka on 42-vuotiaana ollut
26 vuotta CIP:n palveluksessa.
Tem Timesin sivutyö-toimit­tajana
oleva mr McCulloch
muistelee Ripleyn "Believe Itior
Not" erikoisosastossa todetun
aikoinaan, . että . Temigcaming
"on kauppala missä ei ole vero­ja
eikä työttömyyttä."
'Nyt on sekä vei^oja että muu­taman
viikon kuluttua kaikki
työttöminä! ,
Tällainen on päällisin puolin
kertomus "ystävysten kauppa­lasta".
Voitot ovat menneet
isännille. Muut ystävyyökump->
panit jäävät pitelemään tyhjän
pussin suuta; . u;.
Känsäkoura,