Vapaus, March 8, 1972

              KIRJEITÄ
<Ja!tfkx>a sivulta 2)
miljooöan laajennussuunnitelma
ön tähtäimessä Burnabyn yleisen
" sairaalan yhteyteen.
"Se ttflee enenranän kuin kalk-sinkertaistuttamaan
siellä nyt
olevat 242 toipilasvuodettaj jjoita
tarvitaan kipeästi lisää.
"Rahallinen puoli näissä edes-ottamisissa
tullaan sisällyttär
mään 1972 laadittaviin sairaala-lakeihin,
koskien suuremman Van
couverin alueen ikeskustaa, jotka
yhteydessä B.C. sairaalavakuutus
palvelun (kautta tullaan rahasta­maan..
• "Nyt jo ön meneillään 147 toi-pilasvuodetta
huoneustoineen sa­massa
sairaalassa."
Täana tiedoksianto sai minut
ottamaan yhteyden Dr. Lawrence
E. Rantaan, M.D,, Ph.D., joka
toimii Vancouverin, B.C. yleisen
sairaalan lääketieteellisen hallin­non
toisena johtajana ; . . Kir^
joitin hänestä Canadan Viestissä
V, 1964 helmikuun julkaisussa. S i l
loin olivat sairaalan vuotuiset
menot 17 miljoonaa. Nyt v. 1970
menot ovat kohonneet 28 miljoo­naan
Vuoden 1971 menoarviota
ei ole vielä julkaistu. Kiireisestä
ajastaan hän luovutti kokonaisen
tunnin keskusteluumme.
•Hän kertoi, että parhaillaan
Vancouverin yleisen sairaalan yh­teyteen
kohoaa kaksi osastoa,
joihin, kumpaankin voidaan sijoit­taa
100 vuodetta sairaalassa jo
ennen käsiteltyjen potilaitten jat­kuvaa,
hoitoa varten, siis yhteen­sä
200 vuodetta. Tämä toipilas-sairaalaosasto
tulee valmistu­maan
tulevana heinäkuuna.
Laajempaa Vancouverin aluet­ta
silmällä pitäen rakennetaan
miltei kaikkien sairaaloitten yh­teyteen
tällaiset jälkihoitoa tar­vitsevien
'osastot; Maksu niissä
on vain $1.00 vuorokaudelta. S a ­moin
New Westminsteriin, B.C.,
Royal Columbian sairaalan yh-tes^
eeh rakennetaan tällaiset jäl­kihoito-
osastot ja Lions Gates
sairaalan' yhteydessä ne lienevät
jo valmiina, North Vancouverin
puolella. : '
Jos meillä on "Medical Care"
kortti taskussa, me olemme kair-kin
oikeutettuja saamaan tämän
jälkihoitojoalvelun edellä mainitr
tuun hintaan.
Dr. Ranta mainitsi, että 1000
sairaalassa jo käsiteltyä potilas­ta
varten tarvitaan vain 5 toi-
_p_ilasvuodetta. ja ne tulevat maa­kunta-
'ja federaalihallituksen ta^
holta järjestettyä. Niin että kuin­ka
piteneitsi , supistuisikaan tuo
suhdeluku "erikoishoitoa" tarvit­sevien
potilaitten ikäsitteljrssä?
Sinne lepokodin omistamalle lo-tille
aiottiin rakentaa 71 "eri-koishojtovuodetta",
että suoma­laiset
pääsisivät sinne suomalai­seen
hoitoon. On totta, että täl­laisiakin
sairashoitoloita tarvi­taan.
Maakunta varmaankin fe-deraalihallituksen
kanssa yhdes­sä
tulee rakentamaan 4 tällaista
laitosta, yhden Victoriaan, yhden
Vancouveriin, yhden Bumabyyn
ja viimeisen Kamploopsiin. Mut­ta
ne tulevat olemaan kokonaan
welfare-Jhuollon alaisia ja koko­naan
hallituksen kontrollin alla.
Ei mikään muu skandinavialai-nen,
eivätkä edes saksalaisetkaan
ryhminään ole lähteneet tällaisiin
edeäottamisiin, kun he ovat täy­sin
tietoisia, että kaikkiin maa­kuntiin
Canadassa nämä sairaa­lahuollot
tullaan vallitsevien hal­litusten
taholta järjestämään. Si­t
ä vartenhan meiltä palkoista pe­ritään
verot aikanaan ja "Medi-care"
maksut ylläpidämme, että
kun'kunkin vuoro tulee astua
sairauden kärsimyksiin, meistä
silloin tullaan pitämään hyvä
huoli;
Katsokaas! Kun minä olen syn­tynyt
V. 1900 ja minun verikin
on kansainväliseen O luokkaan
lukei/tiiVaa, niin usein koputtelen
päälakeani, että onko siellä ke­tään,-
ketään kotona . .. .? Niin
paljon nollia liittyy elämääni.
Mutta kummallista, että olen Ju­malan
armosta 42-vuotisen pap-piskutsumukseni
kunnialla päät­tänyt
ja eläkevaariksi ehtinyt ja
jo V . 1962 United Kirkkokuntam­me
koko maata käsittävässä ylei-r
sessä . kevätkonferenssissa on
myöntänyt minulle jumaluusopin
tohtorin kandidaatin arvon, B.D.,
jolla en ole vielä tähän mennes­sä
pröystäillyt, mutta nyt tulen
sen nimeni perään liittämään.
Kuuluji vieläkin Vancouverin-Bu-rard
Presbyteryn pappts- ja seu­rakuntien
maallikkoedustajien yh
täyteen, että Te viisaat neropa­tit,
jotka pidätte sitä tyhmyyden
riemuvoittona, että jo. kolme ker­taa
tuo suomalaisten esille tuo­ma
"erikoishoitola" on saanut
takaiskun. Eikö ole syytä kaik­kialla
Canadassa ottaa huomioon
onko päässämme ollut sahajauho­ja,
kun olemme maanmiehiämme
kutsumustamme täyttäessämme
vaimoni kanssa palvelleet?
Olen ehdottanut, että tuohon
lepokodin omistamaan maa-alu­eeseen
— jonka vakaasti toivon
tulevan myytäväksi — kotkan
kynsiänsä hiovat tulisivat otta­neeksi
kymmenkunta äveriästä
miestä, jotka menisivät 10 tu­hannella
kukin takuuseen uu­den
maa-alueen lunastamiseksi,
rakentakoot sitten vaikka 2 mil­joonan
"erikoishuoltolat", mutta
hyvällä tahdolla ja rakkaudella
kootuin pääomin lunastettuun mi­nä
toivoisin, että kotkan kynsiä
siihen saaliiseen ei tultaisi iske­mään.
Lotti myydään ja sillä ra­halla
rakennetaan lepokodillem­me
ajanmukainen viihdesali ja
vieläpä asunto lepokotimme joh­tajallekin
ja hänen perheelleen.
Siis tässä on evästystä tulevalle
vuosikokouksellemme, joka pide­tään
maaliskuussa.
Rev. G. A. Koponen, B.D...
^2230 Harrison Dr., Ste 166, Van­couver
16, B.C
den nttortlla, pidempi aikaosia vai-menmusleirisfjä
ym. Mieidän rikfcaassä
m2i3'ii?aifime amneitaan Jijiaai vähän
buamLctä- noiden nuorten hMraifcuk-slCle
jciden opö-kelu, icuten esim. .fcau
njijiiicileltf ilai itaitcMstelu, miiksi sitä
nimiitetäänkin ovat monien vuosien
työn takana. Vaadittakoon heiHe
enemhiän valtion 'apua tai kunnolMS'
ta lapiiaiiiin varmaan he jionkun
vuoden'kuluttua ovat yhtä hyviä
kuin hyisetkin. Ei meidän nuorisom
me; ole? yhtään ssn huonompaa kuin
muidenkaan maiden jos heillä on
samat mahdollisuudet opiskeluun ja
harjcdtteluun. _
Nim. I.S. on aivan oikeassa nuori­so-
rikollisuudesta ja ammattilaisuu­desta,
mutta mielestäni näitä nuoria
ei voi vetää siihen luokkaan.
Anitiakaamme tukemme yhteiskun­nain
taholta eikä muutamien vähä­pätöisten
keräysten muodossa, niin
näemme myöskin parempia tuloksia
Urheilun ystävä.
Sudbury, Ontario.
AMPUI YLI JA OHI
Kylläpä nimimerkki "LS." näyt­ti
voimallista kieltä Canadan nuo­risoa
vastaan. Nuoria ia erikoi­sesti
edistyksellisiä nuoria vihaa­va
valtakomento ei olisi voinut
sen pahemmin nuoria mustamaa­lata,
kun. mainittu henkilö kir­joitti:
"Koululapset. jo särkevät
koulujen ikkunoita ja kauppahuo­neita.
Kaupungeissa tapahtuu
murtoja joka päivä; naisia raiska­taan
ja murhataan. Kadulla liik­kuminenkin
on vaarallista ja sitä
tapahtuu nuorisomme keskuu­dessa/'
"Onko se "luokkaraja" siirty­nyt
nyt "hyvien" aikuisten ja
vanhojen sekä "pahojen" nuorten
välille?
Kun nuoret menevät esim. jou­lun
ja pääsiäispyhien aikana eri
puolilta maata Ottawaan vaati­maan
rauhanomaista ulkopolitiik­kaa
ja edistyksellistä sisäpolitiik­kaa
niin monet vanhemmat — ei
onneksi läheskään kaikki— istu­vat
mieluimmin kotona tyhmen-tävää
töllötintä katsellen.
Vanhempien kohdalta pidetään
itsestään selvänä asiana, että
meidän keskuudessamme on joita­kin
mätämuniakin. Mutta auta ar­mias
jos yhteiskuntaolojemme
epävarmuus ja toivottomuustun-nelma
ajaa joitakin heikompia
nuoria pois siltä "kaidalta hyvyy­den
tieltä", niin silloin leimataan
koko maan koululapset "ikkunoi­den
särkijöiksi ja varttuneemmat
nuoret "murtojen tekijöiksi" ja
"raiskaajiksi".
Eiköhän siinä ammuta aika pa^
-hoin yli ja ohi maalin?
Suhteellisuustaju hoi, oikeus-mielisyys
nuorisoa kohtaan, älä
jätä! -—Vanha lukija, Sudbury.
Asiamies
HALUTAAN
Sauit Ste. Marien,
Wahnapitaen, Samian ja
Long Laiken alueille
Kohtuulliset asiamiespalkkiot
. makseiaaan.
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
Box 69
- Sudbury, Ontario
Sananen Olympia .
nuorten puolesta
Vapauden naistenpäivän numeros­sa
Kirjeitä osastolla oli nim.l.S.
Thunder Bay, Ont, kirjoitus jossa
hän väheksyy canadalaisten nuorten
£a:'avi;itu'ksia Sapporon Talvi Olympia
laisissa.
Olein hänen kanssaan eri mieltä.
Olen ihailuja seurannut noiden kiso'
jen sa'aivutu'k5ia, canadalaistenkin,
Sv^tä huolimalta vaikka he eivät saa­vuit'saneetkaan
niitä parhaita paikko­ja
palkinto palleilla. Mielestäni ei
syy ole iioiden mioilten yrittäjien,
mutta heillä ei ole samoja mahdolii*
suuksia kuin vanhempien urheihonai
SANA SAIRASHOITOLASTA
Sekaantumatta millään tavoin
Vancouverin suomalaisten lepo-kotiväen
kiistaan sairashuoltolan
tarpeellisuudesta tai tarpeetto­muudesta,
allekirjoittanut on sitä
mieltä, että täällä Itä-Canadassa
tarvittaisiin sellaista suomalais­ta
sairashuoltolaa eräässä mie­lessä
paremmin kuin lepo- eli
vanhainkotia.
Useimmat eläkeläisistämme ha­luavat
elää omiin nimiinsä ja
omin avuin niin kauan kuin voi­vat.
Vasta hätätilassa, sitten kun
ei enää omin neuvoin pystytä
olemaan, ja elämään, ollaan val­miina
turvautumaan johonkin in-stituuttielämään.
Siinä vaiheessa tarvitaan en­nenkaikkea
-sairashoitolan apua.
Sen lisäksi Ontarion kaikissa suu­remmissa
suomalaiskeskuksissa
on koko joukko yhteiskunnan-murtamia
miehiä ja naisia — al­koholisteja
ja mm. "puliukoiksi"
haukuttuja ns. "skid-road" pom-mareita
jotka tarvitsevat kipeäsr
ti sairashoitoa ja säädyllistä
asuntoa.
Me canadansuomalaiset emme
ole tietenkään vastuussa tämän
kurkunkatkaisu-yhteiskunnan run
telemista ja ruhjomista uhreista.
Mutta oikeamielisinä ja autta­vaisina
ihmisinä haluamme luon­nollisesti,
että heille saataisiin
paras mahdollinen hoito ia sitä
tietä paluutie hyödylliseen elä­mään.
Varmaa myös on — Ontarion
kunnat kun eivät erikoisemmin
iloitse ns. sosiaalihuollon varas­sa
elävistä suomalaisista sen pa­remmin
kuin muistakaan että
heille näytettäisiin eri paikka­kunnilta
suorinta tietä "omaan"
sairashoitolaan, ja/tai lepokotiin.
Hommatkaamme siis ensimmäi­seksi
sairashuoltoa yhteiskuntam­me
murjomille ja turmelemille
maamiehillemme ja vasta sitten,
jos emme vieläkään maksa mie­lestämme
riittävästi veroa, i^oma."
lepokoti, johon suuri enemmistö
Itä-Canadan suomalaisista suh­tautuu
ymmärrettävistä syistä
suurella välinpitämättömyydellä;
— Eläkeläinen Sudburyn seudul­ta.
etua, eiMS maa^lueesba saatavat ra­hat
c iM käytettävä teidän ifayväksen-os?
E Jkö melOIäkiri, jotka emme ole
vielä panneet sisäänhakemusfcaava-kettamme
vetämään, mutta olemme
.maksaneet jäsenmaksumme, monet
täysiinmaksaneitakin, saa olla joita­kin
oikeuksia ja toivomuksia, joita
voitaisiin pitää oikeutettuina. Millä
oikeudella te voitte vaatia itsellenne
lisäetuja, kun kymmenet odottavat
pääsyä halpavuokra-asuntoihm jol­laisissa
te nyt asutte. On varmaa,
että jos he pääsisivät teidän paikal­lenne,
heillä tuskin olisi mitään'"^vä-littamista.
•
Toivoa sopii, että asia ei ole lop­puun
käsitelty ja siksi kehoittaisin
lopuksi kaikkia jäseniä ja varsinkin
niitä, jctka eivät vielä asu yhdistyk­sen
suojissa, huolehtimaan siitä,
e-itiä äämsnne tulee huomioiduksi ja
\iai!'i'ak;rjänne niille henkilöille, jotka
avcimeiiti ovat esittäneet kantaijsa
uuden rakennussuunnitelman puoles­ta.
— V.V. Kyllönen, Yancouver., B.C.
Keski viiteko,-m-aa-Usk, 8-p.-— Wed.'Mar. 8, 1972 Sivu 5
PAÄ0MASUOITUKSEN HIDASTUMINEN
ANTAA LISÄÄ TALOUSHUOLIA
M a ikobnas ralkeninismies työttömänä.Toro^tassa; talousimiesten
miifeaan työttömyyttä ei saada lasikemaan aWe 4^2 — 5 prosentin
Ottawa, —-Canadan talousneuvoston — Economic Council of
Canada — suorittama tutkimus viittaa siihen, että Suunnitellut pää­omasijoitukset
ekonomiamme useimmilla aloilla (rakennuksiin, ko­neisiin
ia laitteisiin) laskevat joka vuosi 1973---1976.
Tämä on erittäin huolestuttava merkki kun muistetaan, että
pääomasijoituksien määrästä riippuu uusien tuotantolaitosten ra­kentaminen,
uusien koneiden hankkiminen ja siis uusien työpaik­kojen
kehittyminen. \ .
Viela jaa voimaan
maakunn. etuja
Sen jälkeen kun nyt harkitta­vana
olevan suunnitelman mu­kaan
Ontariossa lopetetaan m.
m. asuntoveropalautukset ("ba-sic
shelter exemption" palau­tukset)
ja niiden tilalle tulee-tuloveropalautukset
kunnallis­verojen
maksusta, tässä maa­kunnassa
jää vielä voimaan
seuraavat kunnallisverohuojen-nukset:
Farmarit ovat saaneet asun-toveropalautuksen
lisiiksi 25-
prosenttisen huojennuksen kun­nallisveroihin
ja tulevat luul­tavasti
saamaan sen vielä sen
jälkeen kun asuntoveropalau­tukset
lopetetaan tänä vuonna
ja niiden tilalle tulee tulovero-vapautukset
kunnallisverojen
maksun perusteella;
Lisäksi voivat varattomat
eläkeläiset — ne jotka saavat
peruseläkkeen lisäksi köyhyy- •
den perusteella myös eläkeavus
tusta — saada sat aan dollariin
asti vuodessa kunnallisvero-jensa
huojentamiseksi.
Ontarion eläkeläiset voivat
myös saada "lainan" muodossa
50-prosenttisen alennuksen kun
nallisveroihinsa jos he suostu­vat
siihen, että hallitus saa
heidän kuolemansa (tai omai­suuden
myynnin) jälkeen periä
tämän maksamattomasta veros­ta
kertyneen lainan takaisin.
Kahdessai kaupungissa, To­rontossa
ja Hamiltonissa, voi­vat
70 vuotta täyttäneet eläke­läiset
saada omakotitalonsa ve­rojen
huojentamiseksi .$100
lahjoituksen vuodessa edellyt­täen,
että he ovat omistaneet
talonsa yli 10 vuotta ja että
heidän tulonsa eivät nouse mää
rätyn ylärajan yli.
Tutkimuksen perusteella vuon­na-
1972 pääomasijoitus nousee
— inf laatiovaikutusta lukuunotta­matta
— noin 3-prosenttia, eräit­ten
arviointien mukaan hieman-enemmän.
Teollisuus- ja kauppa­ministeri
Jean-Luc Pepinin selos­tuksen
mukaan pääomasijoitukset
nousivat 1971,10-prosenttisesti.
Suoritettu tutkimus perustuu yli
200 suuren korporation pääoma­sijoitus-
suunnitelmiin. Äsket­täin
juIkaistiiin . raportti tämän
tutkimuksen tuloksista ja se osoit
taa, että nämä laitokset aikovat
suorittaa pääomasijoituksia v.
1976 vain 66.8 prosenttia siitä,
mitä ne tekivät sijoituksia vuon­na
1971. Kaivosyhtiöt suunnittele
vat -pää.omasijoituksia vain 15.1
prosenttisesti vuoden 1971 tasoon
verraten.
Muista suunnitelluista pääoma­sijoituksista
vuoden 1971 tasoon
verraten raportissa mainitaan
mm. seuraavat tuotantoalat: ruo­ka-
ja juomateollisuus 54.9 pros.;
paperimassa- ja paperiteollisuus
47.2 pros.; kemikaaliteollisuus
40.2 pros.; yliopistot 61 pros ja
hallitukset 89.6 pros.
CANADA N "HYVÄKSYTTÄVÄ
4..-)—5% TYÖTTÖMYYS
Toronto. — E. Wayne Cleii-denning
— Richardson Securi-tiesin
neuvonantaja Ottawassa
— esitti täällä helmikuun alus­sa
katsantokannan, että ca-nadalaiset
voivat tavoitella epä-
. realisesti liian alhaista työttö-myystasoa.
Puhuen Toronton finanssi-analyseerajien
yhdistyksen ko­kouksessa
tämä huomattava
canadalainen ekonomisti sanoi,
että canadalaisten on ehkä opit
tava elämään 4 . 5 prosentti­sen
työttömyystilanteen olosuh
teissä.
. Työttömien määrä on tällä ker­taa
yli 6 prosenttia maan koko
työvoimamäärästä ja porvarilliset
talousmiehet katsovat, että se on
saatava vajaan 4-prosenttisen
'siedettäväisyysrajan' alapuolelle.
Mutta mr Glendenning sanoi
mainitussa kokouksessa, että ns:
perinteellisillä menetelmillä ei voi
da paljoakaan nykyistä työttö­myystilannetta
huojentaa.
Se on "uuden tyyppistä" työt-
18 kuukauden aikana. Morgan
Stanley and Co:n ekonomisti Ben-jamin~
M. Friedman, New Yorkis­ta,
sanoi puheensa yhteydessä:
"Kukaan, ekonomistit mukaan­luettuna,
ei ole valmiina hyväk­symään
4y2 —5 prosenttista työt-tömyysmäärää
pitkäksi ajaksi, sa­nokaamme
3—5' vuodeksi. Mutta
meidän on hyväksyttävä se lyhy­emmäksi
ajaksi, vaan työttömyy­den
vähentäminen 3:een prosent­tiin,
minkä tavoitteen Canadan
talousneuvosto omaksui useita
vuosia sitten, "voi vaatia pitem­män
ajan kuin 3—5 vuotta."
JOKA KOLMAS RAKENNUS­MIES
TYÖTTÖMÄNÄ
Toronto.— Toronton järjestyi
neiden rakennustyöläisten keskuu
dessa on työttömyys saavuttanut
ennätysmäisen korkeuden, eli 35
prosenttia kaikista työläisistä,
tiedoitettiin helmikuussa.
Rakennusalan ammattiyhdistys-jäseniä
on kaupungissa 25,000 ja-heistä
on yli .8,500 työttömänä.
Erinäisten talvitöiden järjestämi­sestä
huolimatta työttömien mää­rä
rakennusalalla on nyt suurem­pi
kuin viime - vuonna, selittävät
ammattiyhdistysliikkeen puhe-;
miehet, jotka pitävät tilannetta
erittäin pahana. :
• Suurin on työttömyys sekatyö­läisten,
putkityöläisten ja kirves­miesten
keskuudessa, mutta kal­killa
muillakin aloilla on suurta,
työttömyyttä.
Työttömien määrä oli 16-pro-senttinen
marraskuussa; 25-pro-/
senttinen tammikuun puolivälissä
ja SS-prcsentlinen helmikuussa,
liaikkiaan on Torontossa nyt 8,-
765 rakennustyöläistä työttömänä
Köyhiltä menee prosentuaalisesti
tuloista enemmän rut^kaan ja asumiseen
Ottawa. — Canadan tilastotoi­miston
(Statistics Canada — sil­loin
Dominion Bureau of Statis­tics)
vuonna 1970 aloittaman tut­kimuksen
perusteella on todettu,
että Canadan heikompituloisten
maakuntien asukkaat ja pienem­pituloiset
yleensä joutuvat mak­samaan
prosentuaalisesti kalliim­man
hinnan sekä ruoasta ja asun­nosta
että "viinistä, naisista ja
lauluista" kuten sanonta kuuluu.
Tuilklmukita kohteena cn ollut kai-keaikoko.'£:
a perheillä sekä yksinäisiä
h3(nikrJIöl'jä, .avJclJLtcHta eircnneLta" ja
ns. "ei liiijLynatä" jrte.:'löjä. TuMd-mukjan
kohleana cchisla avicvai-mo..'.
a o l i lO prcsentLla työssä kä}'-
p:ä.
TL-'k".mi.ks:n pcrucleella \aios:tu-
Icjsn keskiarvo o.n. kaulta^ötian ko-vJn
kerkeä sen vuok:! kun tulklt-
'javara C'n cOIut tavauisten puSaiä-t:
a !'-äkd varakkiCa hxkJlöiX-Tä'i'ä
pchj;i!:a niäraä perheitten ''kes
k'rJic-.:2'"3;t" tulet, samoin kuin
. "kccä^^kcilalset" monolkJn ovat
I epäre-IJiia. MuLfa niistä saadaan
j kuV.cir.kin yi&lrpilrtE.ln melko nKeian-kliatcönsn
kuva. ,
Csnada.n 5.8 miljccnan perheen
ke jk'j.:kerl30nein vuodvula on (eraieri
veroja) tämän tu-ikimnkssn perus-j
t:i.!.:a $8,026.50 — Ontariossa CaTia-dE.
1.1 rakkaimmassa maakunnassa
tömyyttä ja tilanteen korjaami- $8,987.50 ja Prince Edward Island-
"Mitä kuulua" cli
oppositio matalaksi
. . . Erikoisesti viime aikclna-jälleen,
kun on koetettu saiada uuden lisä-rakennusiuuininitelman
taakse tarvit­tavat
% yleiskokouksen äänistä, on
Yhdistyksemme tarjoamista eduista
ceajliialuvien (Vancouverin Lepo-)
kcditnl asukkaiden joukossa nähty
punaista, jos saisimme 'lisää halpa-vuokra-
asuntoia ja erifcoishoitolan.
On • aivan kuin monet nykyisistä
kodin ia3ukkais'ja tahtoisivat sanoa
fjiilie yhdistyksen jäsenille, jotka
odottavat halpavuokra-asumtoa, tai
ovat Vuosi vuodelta vanhenemassa
sitä päivää kohti, jolloin sisäänha-kemvskaavakkeen.
täyttöaika tulee:
"Mitä sfe meitä liikuttaa, katsokaa
itse eteenne!" Jos nämä -^henkilöt
olisivat helmik. 6. päivän yleis-koko-ufcseisa
äänestäneet halpavuokra-asunloian
puolesta, olisin asian joten
kin käsittänyt, mutta kun heistä niin
monet äänestivät yhdistyksen hankki
m^an ja täysin nriaksetiin maa-alueen
myyrmih puolesta, menee se allekir-
Jfcittarifeen tavallisen talonpoikaisen
järjen ylitse.
Mitei'i voi olla käsitettävissä että
te vaaditte osaksenne sellaista lisä-lälanti
suojelee kalavesiään
Kööpenhamina. - Islannin
parlamentti päätti viikko sitten
tiistaina pitkän keskustelun jäl­keen
siirtää maan kalastusrajan
1 :sestä syyskuuta lähtien kahdes­tatoista
meripeninkulmasta vii­teenkymmeneen.
seksi voidaan tarvita sellaisia rfle-netelmiä
kuin työvoimamäärän
uudelleen harjoittamista, hän se­litti.
Kaksi muuta puhujaa selosti
samassa tilaisuudessa, että toden­näköisyyden
mukaan Yhdysval­tain
ja erikoisesti Canadan työtr
tömyysmäärää ei voida tuntuvasti
nykyisestä alentaa seuraavan 12-
N-LIITTO LIBYAN
ÖLJYKEHITYSKUVAAN
Bangladesh saa Neuvo&toiliitolta tuntuvasti
finanssi'tukea ja'telknillisltä apiia,
Moskova. — Neuvostoliitto tie-doitti
viime iauantaina Libyan
kanssa allekirjoitetusta sopirhuk-sesta
Libyan öljyresurssien . yh­teistä
kehittämistä varten.
Tätä sopimusta on länsipiireis-sä
kuvattu NL:n ensimmäiseksi
läpimurroksi läntisten möfnopB-lien
alueelle Libyan öljykentillä.
Libyan tiedetään vaatineen län­simaiden
yhtiöiltä hallinta-kump­panuutta
maan öljyresurssien
kehittämisessä.
Libyan valtuuskunnan suuruus
viittaa siihen, ettei aivan pikku­seikoista
ole kysymys. Tassin
mukaan Libyan 23-miehinen val­tuuskunta
saapui Moskovaan hel-mik.
23 pnä. Valtuuskunnan joh­tajana
toimi Libyan hallituksen
No. 2 mies, teollisuus- ja talous-asiain
ministeri, majuri Abdul
Salam Jallud, Valtuuskuntaan
kuului myös Libyan yleisesikiTn-nan
päällikkö, majuri Mustafa
al-Kharubi,
Tassin tiedonannon mukaan so­pimukseen
sisältyy yhteistoimin­ta
öljyn etsintä, kehitys, voima­laitokset
ja Libyan talouselämän
eräitä muita haaroja, sekä mal­mien
ja maakaasun etsintä ja
Libyan omien työntekijäin kehit­täminen.
Sunnuntaina tiedoitettiin myös,
että Neuvostoliitto on luvannut
finanssitukea ja teknillistä apua
vastikään itsenäistyneelle Bangla­deshille.
Tämä sopimus tehtiin Bangla­deshin
pääministeri Mujibur Rah-manin
vierailun päätyttyä. Avus­tusohjelman
suuruutta ei heti il­moitettu,
; mutta diplomaattipii­reissä
puhutaan"tuntuva8ta avun
annosta".
i5-a (sohaisin vuo-itulo muihin maa­kuntiin
verralen) $5,530.80.
Ku'i£in niin mDneiä ennenkin tä­män
tulkimuksen yhteydessä tcdet-
'.ön, e.iä perheet, joiden keskinker-tä''-
c':;i tui'o on alhaisempi, käyttä­vät
prcee-iuzaHsesli paljon suurem-mam
craa luicis:aan ruokaan kuin
varaikkscmmat perheet. N€wfound-landii^
a meni v. 1969 ennen vero­jen
väherriy-lä perheen keskinker-t::'
iec'ta vuositulosta 26 prosenttia
ruckian. Or/ariossa British Cclum-bi'::£
ia ja Albertassa 17.5 prosenttn
keko perheea keskirÄsrtiaisesta vuo-situiic-^
a. .
' Asuimiseen meni prosentuaalisesti
vucsifiuioiiia osapuilleen saman ver^
ran —r 14—16.5 prosei.n'.tia tuloista.
Taval!ii.:ta aihaisemmat (13 pros.)
Esumismenot oli NewfcundlandL-3a.
Maamlaajulsesti. puhuen perheen
fceskimkertaiseHia vuo-situlosta ($8,-
026.50) meoi 80 pros. ruokaan, asuv
miseen. VEatetukseen, lääkintä- ja
herjfci-lökch.aisiun kuluihin jättäen 20
prcserjjfa tulcdeia (siis keskimäärin
$1,605.20 perhettä kcbtl) verojen
maksuun, 'sekä säästöihin, lahjoihin
ja l'ahjc:ttik£'in. ,
Mn':la AlKintin rarnikkcmaakun- .
nisra (miscä tulet cjivit paljon pie-,
nemmät) keskirikerisiinein perhe
käyiiM 85—89 proseLllia vuositubis-taaa
aariniccn, a-umiseen, vaatetuk­seen,
lääklr.iä ja hecki-lckchtaisiin
m:.r.:ihin.
; Keko maar?3 perheea keskinker-l:
iccn VUC3J:;U1O cli $8,026.50. Juok-seviiin
meric'.!:in'£-li.ä meni 80.7 pro-scciiiia;
18.9 prc££a'.;i'a ruokaan,
15.4 p:c:£:v iia axumLseen ja 7.3 pro-sectlia
aj:irjvieltcon, alkoholijuo-mij.
i, tupiikkasa jne.
Oriaric-ja . keJkinkertaisen per­heea
vuc:Mu.'o .oli $8,987.50. Siitä
mei::i juckseviia menoihin 79.3 pro-
Sc'nLiia; 17.5 prosenttia ruokaan,
15.6prcser.ilJa a:L-miseen ja 7.2 pro-scriila
'viiriin,'r.':i:-i-n ja lauluihin",
e'M ajjnvietevarkoJl.ufcsiön.-
BCiEi-a vaota-ivai luvut olivat:
$8,059.40; 78.9; 17.6; 15.4 ja 7.6.
New BiTOSWickis-;a: $6,282; 85.5;
14.2; -ja 6.7.
- Quebacroa; $7,789.60; 82.5; 21.3;
15.3 ja 7.3.
KAUNEIMMAT
KUKAT
KUKKIKOON
Veikko
Jaakkolan
MUISTOLLE
Anni ja Armas Lindberg
Arvi Kuriikkala
Sofia ja Vilhio Luoma
SAULT STE. MARIE, ONT.
Väinö Ruuska
BRUCE MINES ONT.
Kuihtumattomat
kukat
edesmenneeai
järjestötoverimme
KUSTI
5ALMISEN
MUISTOLLE
Helen ja Eino Tarvainen
Aino ja Eric Männistö
Saga ja Eino W. Salo
Eva ja !Kad Kämäräinen
Lydia Mäkeilä
Rauha ja Juääv Mäki
Elvi ja Lauri Penttinen
HelTmi ta Eino Valkki
Taimi ja Aliex Nummi
Sally ja Vilho Heikkilä
Helmi Tervola
Martha ja Kalle
Kujanpää
TORONTO ONT,