Vapaus, January 21, 1965

              Sivu 2 Torstaina, lammik. 21 p. — Thursday, Jan. 21, 1965
V A P A U S I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y I EstabliShed Nov. 6. 1917
E r i i T O R : W : E K L U N D MANAGER: E. S U K S I
" T C L E P H C N E O r n C E A N D E n i T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
PublLshe<l Mirloe weokly:"-Tuo.stlny.s. Thursday."; and Saturday.s by Vapaus
PiiblLshing Co. LimiUnI, 100-102 Klm St; Wc.st. Sudbury, Oiilario, Canada.
Mailing Addre.ss: Box 69
AdvorlLsing rtUe.s upon applicution, translation five of cliarge.
Aathorized a.s .scoond cla.s.s m.-iil by liie Post Office Department. Ottawa,
and Ibr paynuMii «f poscagi m ca.sli.
^CANADIAN LANGUAGEi-RRESS:
TILAUSHINNAT:
Ganada.<aa:, 1 vk..$9.00, 6 kk. $4.75 U3A:?..sa 1 vk. $1000, 6 kk; $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk; 10.50, C kk. 5.75
ul.u si murheen ryyni ~
Picsidenlli Johnsonin ja pääministeri PearsonilF=viime lauantaina
Texasissa allokirjoittamaci autoteollisuusalan "vapaakauppasopimusta"
on mainostettu miltei kaikkia lalousvikoja parantavana patenttilääk-keeffö,
jonka laajentamista 'kannattaa harkita" muillakin aloilla, ku­ten
esimerkiksi Floridas.sa lomailemassa ollut pääministeri Pearson
kotiudulluaan sanoi.
^ Me olisimme iloisia, jos asia näin olisi, mutia kun kaikki perus-
.seikat viittaavat siihen, että tästä sopimuksesta tulee kaikista hetkel­lisistä
etui.suuksista huolimatta uusi myllynkivi Canadan talouselämän
kaulaan, n i i n me-emme voi tähän pettävään "toivorikkauteen" liittyä.
Tosiasias.sa meistä tuntuu, että presidentti Johnsonin maatilalla nyt
allekirjoitettu sopimus ''autoteollisuuksiemme yhdistämiseksi" kaven­taa
edelleen maamme taloudellista itsenäisyttää ja siten tehdessään
aiheuttaa Canadaile entistä suurempia talouspulmia, huolimatta lain­kaan
siitä vaikka sopimuksen perusteella saataisiin joitakin toisarvoi­sia
etuisuuksia joksikin ajaksi. Todettakoon Iässä, että esim. sotateol­lisuus
antaa li.säätyömahdolli.suuksia, mutta on silti pelkäksi vahin-
; -«oksi...
Sanotaan, että puuron hyvyys saadaan selville sitä syötäessä^ Niin
on myös asia tämän autoteollisuutta koskevan sopimuksen kanssa.
Esim. 'vapaakaupalla" ymmärretään tavallisten kuolevaisten keskuu­dessa
ennenkaikkea sitä, että "vapaakauppaliittoon" kuuluvissa mais­sa
on asiaa koskevilla tavaroilla samanlaiset hinnat.. Mutta kun meille
on juurta jaksaen selitetty tämän sopimuksen allekirjoittamisen yh-teydes.
sä, että eanadalaiset joutuvat allekirjoitetusta sopimuksesta huo­limatta
mak.samaan edelleen noin $500 kalliimman hinnan alempihin-tai.
sesla autosta, niillä yhdy.svaltalaiset sen saavat o.staa rajan etelä­puolella,
niin silloin ovat puheet "vapaakauppasopimuksesta" pelkkää
petosta ja vilppiä.
Päällisin puolin katsoen nyt allekirjoitettu .sopimus poistaa Yh­dysvalloista
tuotettavilta autoilta 17.5 prosentin tullin. Asiallisesti
puhuen se tarkoittaa sitä, että eanadalaiset autoyhtiöt, jotka ovat eli­mellisesti
yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden alayhtiöitä ja ovat yh­dysvaltalaisten
rahamiesten tiukassa hallinnassa ja kontrollissa, saa­vat
tlillialennusten muodossa $50,000,000 vuotuisen lahjan. Mutta auto-yhtidt
ovat jo kiiruhtaneet selittämään, ettei tämä lullialennus tule
missään tapaukse.ssa aiheuttamaan autojen hintojen hetikohtaista ale­nemista
Ganadassa. Päinvastoin väläyteltiin sitäkin mahdollisuutta
e t t ä aitojen hinnat voivat nykyisestä nousta; vaikkakin toisaalta on
povaittUi e t t ä ajan mittaan nyt allekirjoitettu sopimus voi ' p i e n e n t ä ä"
Yhdysvalloissa ja Canadassa nyt voimassaolevien samojen autojen
suurta hintaeroa.; •
I.Autoteollisuussopimuksen eräänä oleellisena puolena on kaiken
ILsiksi se, että kysymys ei ole niinkään paljoa kahden maan hallituk-
.sei väli.sestä sitovasta .sopimuksesta, vaan inieluimminkin'hutoyhtiöi-def
antaman lupauksen eräänlaisesta vahvistamisesta. Sen vastineena,
c t t i ns. eanadalaiset autoyhtiöt saavat edelläkerrotun $50 miljoonan
avi stuksen ne ovat luvanneet pyrkiä siihen, että Canadan autotuotan-:
to lopeistuu seuraavan .3 vuoden aikana noin $260,000,000 arvosta
"noftnaaliseen tuotannon kohoamiseen" verraten.
: Mikäli yhtiöt toteuttavat tämän lupauksensa se tulee luonnolli­sesti
antamaan hieman ^ n e m ^ ä n töitä autotyöläisille ja sitä mukaa
myös enemmän verotuloja valtiolle. ,
, Jos ky.symys rajoittuisi tähän, meillä ei olisi mitään tehtyä so­pimusta
vastaan. Mutta valitettavasti asia ei ole niin yksituumainen.
Canadan nykyisten talousvaikeuksien perusongelmana on se, että: yh­dysvaltalaisella
pääomalla on aivan liian suuri sana- eli. hallitusvalta
Canadan teollisuuslaitoksissa. Lapsetkin näkevät nyt, että tämä auto­tuotantoa
koskeva sopimus ei tule vähentämään Yhdysvaltain pää­oman
vaikutu.sta, vaan suuresti, lisäämään ja voimistuttamaan sitä Ca­nadan:
autoteollisuudessa.
.Tosiasiassa voidaan sanoa, että jos mikään, niin tämä sopimus pe-ru.
stuu"50—50" käsityksen jauhelihasta, missä on yhtäältä yksi hevo­nen
ja toisaalta yksi jänis. Meille puhutaan nyt Yhdysvaltain ja Ca­nadan
autoteollisuuksien keskeisistä sopimuksista ja niihin perustu­vista
toiveista, Canadan autoteollisuus tulee saamaan osan tuotteis­taan
kaupaksi Yhdysvaltain markkinoille. Tosiasiassa yhdysvaltaliset
autotehtailijat ovat tehneet sopimuksen omien miestensä-kanssa.
: Mahdollisesti tuotanto kohoaa rajoitetussa määrässä jos ryhdy­tään
toteuttamaan eräänlaista "spesiali.soitumi.sta" niin, että esimer:
kiksj Fordin, General Motorsin ja Chryslerin vissejä automalleja tuo­tetaan
yksinomaan Canadassa sekä Yhdysvaltain että Canadan mark­kinoita
varten. Tällainen järjestely auttaisi luonnollisesti autoteolli­suuden
todellisia isäntiä, yhdy.svaltalaisia omistajia. So on heille si­täkin
edullisempaa silloin, jos eanadalaiset joutuvat maksamaan au­toistaan
lähes viidennestä korkeamman hinnan kuin yhdysvaltalaiset.
Mutta mikäli tällainen mahdollisuus autojen -tuotannon-lisäämi-
.seksi Canadalle saadaan, se on kuitenkin .suuresti riippuvainen talou­dellisista
nousu-ja laskukausista. — \
JCäytännön kokemus on opettanut muilla aloilta, että Yhdysval-"^
lat rajoittaa aina lamakausien tultua — voidakseen^rata "omille työ­läisilleen"
työmahdollLsuuksia-:^ kaikenlaisten tavarain tuontia ulko­mailta.
Selvää myös on, että juuri näin tulee tapahtumaan autoteolv
lisuudessä Yhdysvaltain jouduttua ensimmäiseen lamakauteen, mikä
morien talousmiehen käsityskannan mukaan ei voi nyt olla kaukana.
Saatujen selostusten mukaan nyt allekirjoitettu sopimus perustuu
kahteen perusseikkaan: 1) Yhdysvaltalaisten cmäyhtiöiden eanadalai­set
alayhtiöt ovat luvanneet kohottaa tuotantoaan kuten on sanottu,
seuraavan 3 vuoden aikana $960,000,000 arvosta suuremmaksi, mitä
.se olisi kohonnut vanhaa, normaalista latua .kulkien; itoiscksi, näiden
"catiadalaisyhtiöiden" hyväksyttynä tavoitteena on vastaavansuurui­sen'automyynnin
lisäys rajan eteläpuolefla.
Mutta jo näistä asioista käytyjen neuvottelujen yhteydessä sano­taan
Wa.shingtonin vaatineen, että nämä puutteelliset ja kerrassaan
kyseenalaiset 'takeet" Canadan autoteollisuuden tuotannon kohotta­miseksi,
on lopetettava ^määräaikaan mennessä. Samassa yhteydessä
.sanotaan Oltavvan suostuneen .siihen, että tästä "etuisuuksien" määrä­ajan
päättymisestä neuvotellaan uudelleen jo vuonna 1968!
Yksistään ylläoleva osoittaa — ja lisää todisturainehistoa on yltä-
Kapitalistisen maksu- jäFJestelmän umpikuja
Vuoden vaihteen taloudellisissa
katsauksissa jäi suhteellisen vähäi­selle
huomiolle pahin f r i i s i , joka
tällä hetkellä jäytää kapitalistista
järjestelmää.
Kysymyk.sessä on kansainvälisen
maksujärjestelmän "takalukkoon"
ajautuminen. Viime vuonna porva­rilliset
finanssiasiantuntijat joutui­vat
myöntämään, että maksujärjes-lelmän
toiminta on käynyt yhä epä­tasaisemmaksi,
epävarmemmaksi ja
mitä vaikeimn^aksi pitää jou.stava-na.
Tokios.sa kokoontui viime vuo­den
syyskuun 9—12. päivänä kan­sainvälisen
valuuttarahaston, maail­manpankin
ja näiden sisarjärjestö­jen
jä.senmaidiULPankki-ja finanssi-f
SYNTYMÄ--^.
PÄIVIÄ %
.-I.
Gunnar Öhman, Toronto, Ont.. täyt
tää lauantaina, tammikuun 23 päi­vänä
70 vuotta.
l*aavo Seppänen, Toronjo. Ont.
täytlää maananlaina tammikuun 25
onä 73 vuotta.
Yhdymme .sukulaisten ja tiitla
vain onnentoivoliiksiin
asiantuntijoita luvultaan noin 2000
pohtimaan kansainvälistä likvidi­teettiä.
Kokouksessa todettiin, että
maailmassa ei ole tarpeeksi valuut-fareservejä,
mikä aiheuttaa maksu­tasekriisejä
milloin missäkin maas­sa.
Tämän johdosta tultiin tulokr
seen, että valuultarahasto.ssa jäsen­maiden
osuuksia lisättäisiin 25 pro­sentilla
ja samalla voitaisiin nostaa
myös jäsenmaiden lainausoikeutta
rahastosta. Mitään päätöksiä ei teh­ty,
vaan valuuttarahaston johtokun­nalle
annettiin tehtäväksi valmis­tella
asiaa j a tehdä siitä esitys, jO'
ka aikanaan ratkaistaan kirjcelliscl-lä
äänestyksellä jäsenmaiden kes­ken.
Mikään ratkaisu tai edes toi­veen
tuike" ei lämä ollut, vaan tois-iaiseksi~
kansainväli.sen maksujijr-ko
kapitalistisen maksujärjestelmän
kriisin pääaiheuttaja.
. J ä r j f c s t e l m ä toimi '-hyvin"^ niin
kauan kuin USA piti hallu.ssaan
maailman kultareservien pääosaa.
Mainittakoon, että sodan jälkeen
USA:n hallussa oli % maailman kul-tarescrveistä.
Vuonna 1959 se me­netti
ensimmäisen kerran muulle
kapitalistiselle maailmalle — pää-iisias.
sa Länsi-Euroopan maille — 50
pro.sentin enemmistönsä. Viime vuo­den
ke.säkuun lopussa kapitalistisen
maailman kultareservit olivat 42,905
miljoonaa dollaria, mistä USA:n
ostius uli enää v<iin~~15,623 miljoo­naa
dollaria eli vähän yli ' ' j . USA
on pitänyt dollaria .sidottuna kul­taan
täysin mielivaltaisin, keinoin.
ta ei ole pysynyt muuttumattomana
viimeksi kuluneen 30 vuoden ajan.
Tämän dollarin arvon keinotekoi­nen
ylläpitäminen on ollut pääsyy­nä
siihen, että koko kapitalistinen
maksujärjestelmä on vääntynyt kie­roon
ja umpikujaan.
* « »
On syytä palauttaa lyhyesti mie­leen,
e t t ä Italia lainasi katastrofin
uhkaamana kiireesti viime syksynä
1,300 miljoonaa dollaria pääasiassa
eurooppalaisilta keskuspankeilta
maksutasekriisin torjumiseksi, b i i ­sonin
hallitus ehti lainata viime
marras- ja joulukuussa kahdessa
erässä yhteensä 4,000 milj. dollaria
sekä valuuttarahastolta että euroop­palaisilta
keskuspankeilta,^^ Englan­nin
katasli-ofaalisen maksutasekrii-.
jcstelmän likviditeetin suhteen oi-{USA:-n—m:iäräämä kullan hinta 1 fin torjumiseksi ja punnan arvon
laan yhtä paha.ssa ump.ikuja.ssa kuin ,' unssi (31 grammaa) 35 dollaria
ennenkin. Ja tulevaisuus ennakoi
yhä pahempaa.
MHä muut sanovat
SUOMESSA N E U V O T T E L U J A UBHEILUTOIMIN
Maamme urheiluelämässä on Jälleen tavoitetti^tvaihe, j o l l o i n kaksi
urheilumme pääjärjestöä TUL ja SVUL asettuvat yhteisen neuvo
pöydän ääreen ratkaistakseen erään keskeisistä^^ puj^akysymyksistääiv.
t ä l l ä kerralla on tarkoituksena vapauttaa kansallinen kilpailutoimiftta
sille asetetuista raja-aidoista.
Asia, jota maanantaina pohditaan, on ajankohtainen ja tärkeä. Y h - ' '
teistoipiinnan puuttumiiien urheilun kansalliselta lohkolta on osoittau­tunut
heikkoudeksi johon niin TULn kuin SyULnkin urheilijat ja v a s -v
tuuntuntoiset seuratoimi,tsijat ovat kiinnittäneet -h^piriiotä. T U L n johto,.,;,
on tavan takaa tehnyt esityksiä kilpakentän avaamisesta kaikille vapaak-
.«;i. Neuvotteluasteelle on tässä asiassa päästy -SV.ULnlopiiItäkin vastji-,
tessa TULn toistuneisiin: erityksiin. , •• ' r^
Voidaan vain toivoa, että neuvotteluissa päästäis'in maamme urhpjn,,
lun ja-urheilijain etuja vastaaviin päätöksiin. TösjniOiTyalittaen todet-
'.ava, että julkisuuteen saatettu neuvotteluja edeltänyt kirjeenvaihto,
anna suuria toivejta myönteiseltä ratkaisusta, porvarillisen puolen asia;}.,;
koskeva kirje oli-ilnieisesti laadittu sen harhaluulon vallassa, että multa....
varsinaisia urheilujärjestöjä!ei tässä maassa olekaan kuin §VUL. Toi.-;.,,,..
pelastami.?^. Kenraali de Gaullen saaTfh on todettava, että sillä taholla on toisenlaistakin ilmaa. Selvimpä--
on ollut voima.ssa vuodesta 1934 läh- Ranska on suhtautunut kaikkein/ osoituksena siitä on Maakansan torstainen väliaii'tikkeli, jossa asetut/i . n
tien. Mikjiän tavaran — sellainen-j kriitillisimmin siihen tilaan, jonka tijn varauksetta tukemaan kaikista inetkuista ja mutkista vapaata yhteis-'
han kuitakin it.se asiassa on — hin- vallile.ssa kan.sainvälincn (kapitalis- toiminta. Tätä myös T U L on esittänyt. Minkä verran tämä järkevämpieftv >
T u n t u i ' viillän liirlehisultä, että
kapilulisti.sel finanssiasiantuntijat
vasta nyt myöntävät, että jois.sakin
mais.sa maksuta.seiden ylijäämää
vastaa .samansuuruiset vajauk.set {
joissakin toisissa maissa. Tämä epä-!
suhteiden kiristyminen eri maiden;
maksutaseissa on juuri aiheuttanut ;
koko kapitalistisen maksujärjestol-1
niän kriisin. Ja ironista on. että t:i-!
män maksujärjestelmän isä USA.:
Täyiyykö Suomen
jälleen devalvoida
vuonna 1965
"Täytyykö Suomen jhlloen cleval
voi(l:i'.''. kysyy, llampiiris. a ilmesty
linon) maksujärje.stelmä on sidottu
jil.seasia.ssa horjuviin valuuttoihin,
! USA:n dollariin ja Englannin pun­taan.
Molemmilla näillä mailla on
iisellään huomattava maksutaseen
vajaus. Ranska vaihtoi viime vuon­na
jälleen GOO miljoonaa dollaria j
kultaan ja aivan äsken saapuneet;
fiedut kertovat, että Ranska on |
päättänyt vaihtaa jälleen 300—400
miljoonaa dollaria kultaan. Haaskan
porvarillisten piirien kanta on vallannut alaa S V U L n päätösvaltaisissa
elimis.sä, nähtäneen ilmeise.sti jo huomenna. • " •'
-—Kansan Uutiset, tammik. 17 pnä, 1965. ••*.;.•;
iiiiliifliiiiiiiiiiiitiiinniiiiniiiiiiiiiiiuiiitililiii»''"
Eteläkorealaisia vaatimuksia
New York Times on julkaissut
avoimen kirjeen ,jonka sille on la­on
it.se m.v-ös mak.sutaseidcn Jako-,,.,ih(;,i;,n.sa suulla Lvtiven tauon • moitti jo Tokion kokouksessa, e t t ä ' hettänyt herra Kim Jen Jun, Wash-
• • • •• • • • - . ingtonissa
KuoI
perustetun Korea-insti-
I tuutin johtaja.vTämä laitos heijaste-
UOlCITId V d d n i i IcdiYOSITIICFlld''''"'-'^"-'' '"""^->^'n <>oi>-su on run.saäA-ti
13 prosenttia. kirjoiit:i:i lehden
Miehet kuolevat nuorina fluoriitti-kaivoksi.
ssa ja unioni syyttää ettei
asiasta ole kerrottu täyttä totuutta
v;i Div Welt lehti Helsingin kirjeen i 'ahaministeii Giscard d Estaing i l
moitti jo Tokion kokouksessa, että
jälkeen vuonna 1963 jiiaalaisliiton Ranska vastustaa valuuttajärjestel-johlama
hallitus aloitti vuonna 1964 i mää. jo.ssa dollari ja punta ovat va , ..o* ^
, j ä l l e eM inria.-.tiokurssin. Viime ! :anloyksikköinä ja vaati uuden, yh- \ ^SA:.ssa asuvien muutamien
.eist..sti .aatm, varui.oyksikön pe- \ K-Vmmenien tuhansien EtelaJCorean
ruslamista. Muut valuutat eivät o l i - ! kansalaisten^_ miel.pne.ta, Kujees-
.si tämän jälkeen alttiita nimen-omaan
dollarin arvon heilahteluille' \
eikä USA voisi harjoittaa "inflaa-kii
jeenvaihtaja.
Lehde-.sa sein-iteta.in.miten S;io
:iii.'M niiirkka rahayksikkönä vietti
mä osoittaa- etta valtavien amerik^;;^
kalaisten laha- ja henkilösijoitusten
f amerikkalaisten' menetykset tässä '''
maassa ovat olleet melkein 150,000 •
ihmistä sekä '6 miljardia dollaria"
sotilaallisena jä taloudellisena ai>u-"
na sen 15 miljardin dollarin lisäkeiji..!
jotka maa menetti Korean sodassa.),
sään herra K im Jen Juh sanoO mm.d tuloksena on ollut vain pettymystä,- •
•Japanista vuonna 1945 .saavute-j epäluottamusta ja epätoivoa".
Mun voiton ajoista lähtien ovat Ame-: E.sitellessään yksityiskohtaisem- '•
!ion vientiä". RaiLska on
i likan politiikan vastaavat lähteneet! min tilannetta Soulissa heira Kiin
.i.ikeii lOi) viio* isjiihlaansa. Se alkpi pyr " " - V • i , j j j^j„„asy. ,an valheellisesta edelly-i Jen Jun kertoo seuraavan esimeiv
ht>pe.iiiiarkal!a. multa jo vuonna i si.s.sään tosissaan, sillä jokin a i k a . . . . " i »i . ..u^^^-sr
"St. Lawrence.s.sa ei ole ennä jä-! tosiperäi.sen luvun ja m.vö.s n.uien ,.'i77 .M. r . v l f . n kultakantaan. Van ^itten Ranskan keskuspankista ,äh-' t>»^=^«stä. että Soulissa yhtenään syn-! ^
leilä nuoria miehiä — he ovat kaik: \ todellisen luvun jotka nyt kärsivät t.vvicn. itseään valheellisesti kom- ; moitt
ki joko rullatuolissa tai hautaus-1 lluoriittisälvän kaivamisesta johtn-maalla."
'I'ällaisen yhteenvedon teki ' vista sairauksista. Turpin selosti
SI. Lavvreneeii työläisten suojelu-f .•seuraavaa:
iinion (St. I.avvrenef VVorkeis l'ro-' "Vuoden 1941 jolloin säteily
teetive Umon) presidentti Alöysiusj alkoi vaikuttaa — ja nykyhetken vii- nekseen ja kullan arvo lask' sa
, ,, , ., , ,, .. . , . , . I i v v i e i i i i a c d a u »ui..tt..ja^ow Etcla-Koiean hallitus, ctta
halla kiill:::i):irkalla 011 sama arvo iieneiden tietojen mukaan Ranska e i ^ ' V ' . . . , . . . rä..j«of„ # « 5 i « i.>^jo i. . i i , ; « » r,
.... ; , ,, , ' II M 1. - . • ... mun sminva.staisiksi nimittävien maassa järjestetään laaja julkingjj
..>;:, kalananuill.: Melkein -1. ..o va.slaisuudessa enaa I , ' " ; „ , j , „ rahoittaminen ja varu.sta- keskustelu Korean yhdistämisen hy-v.
i>:i:. . . I t i e n eli 191:, luovuttiin kul ; vahuittava.antonsa arvoa dollaieis- ».«^"i'*^" '"^T.^l^.A^^^^ rö.i,„„„ c^,..;.
l;ik;iii:i;isla. Ki;siminaiiveii niaai! ' sa, vaan frangeissa.
HKiiiiOIa .s()i m;i!k:iii arvon kvuimei ^ .-. , . . ^ . ,, . . _ . . . -• ...,
poiseksi ja kukoi.stavaksi maaksi. Dy julkai.si Sedai-lehdessa artikke-mincn
aseilla ja muilla tavaroilla! .symyksistä. Tämän jälkeen Soulin
i voisi muuttaa Etelä-Koiean e l i n k e l - i : « d i o n Munhvan johtaja Huan Un
ta tänäkin iltapäivänä yhden kotiin | heidän nimen.sa ja o.soitteensa — ' nilliiiia vuonna .'-^amallakeiuiakiiip
kuolemaan." Tä.ssä on Turpinin se­lostus
minkä C.N.T.U:n ääncnkan-hän
.sanoi, olivat nuoria, naimisissa
olevia ja heillä oli la[)sia. Mutta ai-nattaja
"Le Travil" julkaisi joulu-; .-ioastaan 38 perhettä sai korvausl:i
kuise.ssa numerossaan. i koska vuonna 1960 hvväk.sylty laki
" K u n ne miehet, jotka lähtivät .taannehti: vain vuoteen 1951,
täältä 1941 lakon aikana, tulevat ta­kaisin
Englannista ja Tyynenme­ren
rannikolta viettämään kotiviik-koa
niin heitä koht.-ia raskas isku
kun he kyselevät entisistä työtove­reistaan
ja saavat kuulla, että he
ovat kaikki kuolleet', jatkoi Turpin.
Turpih sanoi ettei ole viel^ä kos-( nassa, Eric Jones."
kaan annettu tösitietoja St. L a w - K u n tämä k.vsymys herätettiin
reneeh fluoriiltisälpäkaivoksissa j hiinlaatijakunnassa . viime keväänä,
työskentelystä johtuneista keuhko- I niin kc.rotaan hänen'sanoneen, etta
"Lisäksi" .sanoi union jolitaj:i.
' t ä ä l l ä on tällä hetkellä 13 niiesli?
joilla on rintavaivoja ja jotka saa­vat
korvausta."
"Toinen mies joka antoi väärän
käsityksen", sanoi Turpin. "oli nu­rinin
piirin edustaja, lainlaatijakiuv
Kn'4ia:iii!n punta. T o i n e n niaail I
:n;in.-ir>ta rahoitettiin i:illaati'jll;i
Tälä v.irten t;irviltaval Iain:-;ä;i(IJn
nolli.sft loiiiieiipileel suoriiclliin
kaikessa hiljaisuudessa ja vunnn::
lfl39. .Sodan jälkeen inflaatio jal
kui vain vähän hitaammin kuin I I ; i -
liassa )a Ruotsissa
rean suhdanteiden
ulkoinaakiiupan .vaihtosuhtee.s.so
latktii mriiatio. Solostoftuaan ta­loudellisien
Uipahlumien kulkua tä
r n a n läikeen paätt.vy kirjollus to
te:initik-.een. elia ellei j.irki voit,-.
kultakantaisuus"' on ollut keinote- j
koi.sla jo vuosikaudet, niinm.vös
! ' i S A : n asema kapitalistisen maksu-j
järjestelmän ohjaajrina on osoitiau-;
lunut viime vuosien kehityksen va- j
i lossa utopiaksi. "T- L i l ) i a.
issa Huolimatta Ko Kosygin Leipzigiin
iden euulli:;uudestn ' * "
Moskova.—: Pääministeri Aleksei
Elokuva NLn ja
USAn kehityksestä
Louis Aragonin ja Andre Mau-rois'n
kaksi vuotta sitten ilmesty­neen
teoksen pohjalla valmistetaan
ranskalais amerikkalais-neuvosto-liitola-
sena yhteist.vönä USA:n ja]
sotilassopi-
1 mukscn purkamista Etelä- ja Poh-:
i jois-Korean välisen hyökkäämättö-imyy.
s-sopimuksen solmimista sekä,
I asevoimien supistamista. Soulin hal-I
litus reagoi näihin ehdotuksiin. vq-littömästi:
• se vangiUitti Huan Uti
Dyn ja tuomioistuin vaati hänen tuo­mitsemistaan
'to.siasiassa kommu-
! nistina"! ^
Herra K i m Jen Jun vaatii kirjoi-joko'
Kaksi jättiläistä tai Rinnakkainen
syövän ja muiden tautien aiheutta­mista
kuolemantapauksista.
Turpin. lukj tästä ky.symyksestä
joitakin lausuntoja mitkä antoivat
Icaikkea muuta kuin tosiperäiscn ku­van
tilanteesta. Yksi niistä oli tn
General-sairaalassa oli sillä kertaa
hänen t i e t ä ä k s e e n v i i n kaksi mies
tä. jotka saiiiistavat .-äleilyn vaikii;
'uk.sesla; Miittä. sanoi Turpin. oli
ölemas.sakak.si muuta jotka sairas^
tival keuhkosyöpää ja 13, jolka .sai-
D. Par.sonin lausunto mikä ei ollut ! rastivat silikoosia kotona,
läheskään tarkkn. mikäli Evening i • Vasta vuonna 1960 laittoi Nc\v-
Telegram oli tarkasti raportteeran-! loiindland Fluoispar-yhtiö ilman-rut
hänen lausuntonsa kesäkuun j vaihtolaitteen", sanoi Turpin. •ja
Lpeizigin kevätniessuille ja Lcip-laVtyy
Suomen : siiorrttaa vuonU:» i zigin kaupunyin 800-vuotisjuhlalliT; ^ ^ i ö r i a .
ini;.-, \ i M l e . dc\.i!v..tio -.sodan jäi ' suuksiiii. Valkohiuksinen A.agon. joka ä s'
Vierailukutsun ncuvostohallituk- j^p^jjj,^ Moskovan yli-!
selle on esittänyt Saksan Demo- i n n k t r , n kunniatohtoriksi. eSitteUl
iu\'ii' - suriillinen. tapahtuma juuri
hiodulie r;iskaalleuudelle niar
k.ille
Sitä ja tätä
kraattisen Tasavallan hallitus. Jk^ A * A < A < A
EPÄIliYTTÄVÄÄ
toi.sen päivän numerossaan viime i minun
vuonna. | Jaan muuta kum
Tri Par.sonin lausunto oli St. Law-1 tällä hetkellä "
mielestäni se ei ole tehol-
70 prosenttinen
rencen keuhkosyöpää kä.sitteJevä.s.sä
asiakii'ja.s.sa, minkä hän esitti loka­kuun
12 pnä 1963 St. John's Clinical
Tarkoituksella vähentää St. Law
rencen kaivoksissa lyöskentelevion
vaaranalaisuulta unionin johtaja
Societyn ja General Piactice Col- 'ehdottaa:
legen vuotuiselle liedekokoukselle,
.sanoi tri Turpin. Täs.sä lausunnossa
hän oli .sanonut että (1) .syöpälar
pauk.set, mitkä todettiin St. Lawr
»•encen kaivosmiehis.sä jälkeen vuo-
'ryöäikaiia räjäyltäininen oh lope-leltava
heti v
Pitää vielä viedä kaksi ilmanvaih- i
tokuilua 9.50 jalan tasanteelle asti
1 ,,>,.,. u - . . - -. 1- -i - Murskausmylly, mikä on 750 j . i :
den 1961. kehittyivät paljon a.kai- ,,,,„t,ella, pitää muullaa maan;
semmin kuin tuuletuslaitteet asen­mis.'!
ä sen olisi pitänyt olla
nettiin vuonna 1960; että (2) 33
henkilöä kuoli keuhkosyöpään vuo-
.'-ien 1933 ja 1962 välisenä aikana;
ja (3) asiallisesti puhuen hän sanoi,
että ihmiset sairastuvat 12 vuoden
kuluttua sen jälkeen kun he alka­vat
työskennellä kaivoksissa ja kuo­levat
19 vuoden kuluttua sen jäl­keen
kun he ovat alkaneet tämän
työn.
"En tiedä mistä lääkäri on .saanut
nuo numerot ja keskiarvot", .sanoi
Tui-pin. "Ne ihmiset eivät elä vuot­takaan
sen jälkeen kun he lakkaa­vat
työskentelemästä — jotkut OTEK
vät ainoastaan kolme kuukautta. Se
mies, jonka me tuomme tänään ko­tiinsa
kuolemaan sairastui kesäkuus­sa."
_ -
-Huomioiden kuolemantapauksien
kyllin.saatavana — että viime lau­antaina
Texasiss-i allekirjoitettu so­pimus
autoteollisuuden "yhdistämi­seksi"
.saattaa Canadan autoteolli­suuden
entistä enemmän riippuvai­seksi
yhdysvaltalaisten suuryhtiöi­den
mielijohteista ja päätöksistä.
Kaikki mikä heikentää Canadan
itsenäisyyttä joko poliittisesti tai ta­loudellisesti,
koijuu nuttamattoma.s-ti
Canadan vahingoksi — ja nyt al­lekirjoitettu
auloteollisuussopimus
on yksi sellainen murheen ryyni,
huolimatta lainkaan siitä kuinka
"suuria toiveita" sen varjolla pro­pagandamielessä
kehitellään.
kaiken aikaa. ,
Tulisi nimitlä.-i heti tarkastajia. ;
jotka .saisivat palkkansa liittohalli- i
tukselta.
" J o s ei näin tehdä", .sanoi Turpiu; i
"niin silloin jatkuu edelleen .se ti- |
lanne että miehet kuihtuvat ja kuo- |
levät (uskallisesti niinkuin on tähän-1
kin asti tapahtunut,"
Kirjoituksia Vappu-julkaisuun
Vanhojen perinteiden mukaisesti huhtikuussa ilmestyväkKi
suunniteltuun Vappu-julkaisuun pyydetään jälleen avustajain kir­joituksia
ja kuvia. Vaikka siinä julkaistaan luonnollisesti ajankoh­taisia
vappukirjnitnksia, julkaisuun halutaan avustajilta myös mah­dollisimman
paljon kertomuksia, kuvauksia, runoja jne. Toisaalta
tämä julkaisu, antaa kirjoitusalaan kiintyneille kansalaisillemme
tilaisuuden huolehtia siltä, ettei heidän, kynänsä pääse ruostu­maan;
.Myös ns. "harrastajakuvat" ovat tervetulleita, mikäli ne ta­valla
tai toisella voivat rikastuttaa lähetetyn kirjoituksen sisältöä
tai kuvaavat täkäläisten kansalaistemme elämää ja toimintaa. Tek­nillisenä
neuvona voidaan mainita, että selvSpiirteisct ja ns. "lähi- |
kuvat" sopivat parhaiten julkaistaviksi. Himmeistä ja kaukaa ote- ^
tuista kuvista tulee liian epäselviä ja miltei "pimeitä" julkaisu-kuvia.
Jos lähettäjä sitä haluaa, kaikki kuvat palautetaan takaisin
huolimatta siitä, tulevatko ne käytetyksi tai ei. Ilmoittakaa siis lä
hetyksen yhte.vdrssä haluatteko kuvanne palautettavan vai ettekö
lialua.. ,
opiston
! elokuvasuunnitelmaa viime viikolla i
' lyh.vesti kansainvälisen lehdistön i
I edustajille. Vaikka hän vaatimatto-;
masli selitti, ettei ole lainkaan t ä r [ Nuori poika, joka suoritti ensim-k
e i n r c k i j ä uuden filmin luomi.ses-: ^^^^^^^ laskuvarjohyppynsä sai neu-
, .si. vaan ainoastaan yksi kasikirjoi-; ^ojj, kersantilta: ' Kun hyppäät niin
! lukse.i laatijOLsta, selitti ohjaaja , ,35^6 kymmeneen ja vedä ensimmäi-
Louis Deguin kuitenkin, että filmi '
tulee olemaan ennen kaikkea .\ra
.gonin t.vötä. Elokuvan pohjana ole
vd kirja ilmest.vi Ranskassa vuonna
1963. Elokuvan luomisessa käyte
tään suuri määrä Neuvostoliiton ja
L'S.\:n arkistoissa olevaa "Öoku
menttiaincistoa. Neuvostoliittolai !
sestä narusta;jTa jos mitään ei ta­pahdu
niin vedä toisesta narusta ja
jos varjo vieläkään ei aukea niin
maassa on odottamassa meidän sai­rasautomme."
Poika hyppäsi ja veti ensimmäi­sestä
narusta eikä mitään tapahtu-
I nut ja sen jälkeen hän veti toisesta
I narusta. Kiin varjo ei auennut vie- ,
Vappu-julkaisuun aiotut kirjoitukset ja kuvat tulee lähettää
viimeistään helmikuun 28 päivään mennessä osoitteella: Vapun toi­mitus.
Knx 69, Sudhury, Ont.
Elukälern avustuksesta kiittäen — Julkaisun toimitus.
nen filmiyhtiö filmaa: Neuvostolii
ton kehitystä valaisevan osan Ja , ,äkään niin silloin hän sanoi: "Minä
amerikkalainen filmiyhtiö Ameri
kasta vastaavan o.san. Käsikirjoitus
ja ohjaajat ovat lan.skalaisia. Elo
kuvan toiminta alkaa vuodesta 1917
ja päättyy vuoteen 1965.
Näihin niukkoihin tietoihin uu
desta suunnitelmasta saivat kir
jeenvjihtajat toistaiseksi tyytyä.
Filmistä ei kuitenkaan tule DDK:ssa
valmistuneen ja suui-en huomioT\^
saavuttaneen Venäjän ihme-eloku­van
toisintoa. Uusi tuote tulee ra
kentumaan ennen kaikkea rauhan­omaiseen
rinnakkainolon aattee­seen,
korosti .Aragon.
takaan, että nHden sairasautokaan
ei ole siellä alhaalla minua odotta­massa."
"
NYRKKEILYKEHÄSSÄ
— Tuo ei.ole reilut peliä. Hänhän
laskee niin äänekkäästi, että se he­rättää
kenet tahansa.
• Filmitähti: Saanko esitellä sinul
aviomiehelleni?
Ohjaaja: Mielihyvin! Tapaan aina
mielelläni minkä aviomiehesi hy­vänsä.
PÄIVÄN PAKIliJA
Kysymys on taas miljoonista
Meille kerrottiin menneellä vii­kolla
että Kongon Moise Tshomhc
oli — taitaa olla vieläkin—. Bel­gian
hallituksen kanssa propagan-da.
sodassa 'finanssiasioista", missä
on ky.symys peräti miljoonista dol­lareista.
^
Mainitun AP:n iiutistiedon pe-ru.
steclla näyttää siltä, että Patrice
Lumumban murhasta osavasluu.ssa
oleva Tshomhe kieltäytyi nyt me­nemästä
Rry.s.seliin, Belgian ulko­ministeri
Paul-Henri Spaakin ripi­tettäväksi
eräistä "vanhoista raha­kiistoista",
kuten kerrottiin.
Tshomben .sanotaan kieltäytyi
necn puhuttelukutsusta ensiksi
sik.si, kun Belgian hallitus kutsut­ti
ennen häntä puhutcltavak.scen
Kongon entisen pääministerin Cy-r
i l le Adoulan, ja toiseksi "Belgian
hallituksen kaksimielisen asen­teen"
vuoksi. Ja uutistiedossa sa­notaan:
.
"Mr, Spaak val_mijituu ilmeise.sti
Terävään keskusteluun mr. Tshom­ben
kan.ssa 4.5 vuotta hiljaa kie­huneesta
finan-ssikiistasta.'^
Meillä ei ole luonnollisestikaan
yksityiskohtaisempia tietoja her­rojen
Spaakin ja Tshomben yli 4
vuotta kestäneistä finan.ssiriidois-ta
sellaisenaan.
Mutta uulisliedoissa on aikai-
.semmin kerrottu, että silloin kun
T.shombe oli Katangan osavaltion
"presidenttinä" tai oikeammin sil­loin
kun hän joutui siitä a.semasta
ulos potkituksi ja*painui vieraille
maille maanpakolaisuuteen, havisi
myös Katnngaii kansallispankin
kas.sa niin tyyten, että pankista
löytyi' ainoa.staan .500 Sveitsin
frangia.
Silloinkin puhuttiin "miljoonis­ta'.',
joissakin tiedoissa peräti
"kymmenestä miljoonasta dollaris­ta",
jotka Tshombe oli etukäteen
siirtänyt Pohjois-Rhodesian kaut­ta
turvallisempiin paikkoihin, e l i -
.sveitsiläisiin pankkeihin.
~J'ankkirosv'oukset eivät kaiketi
l)lc=-niinkään tuntcmatTomia tapa­uksia
ainakaan"" Katangassa.—^
J a kuten Chaplin sanoi eräässä
filmissään "rikos ci kannata —
pienessä mittakaavassa".
Niinpä sitten kävi, kuten osoit­tautui,
että kun Cyrille Adoula ei
enää voinut taustamicstensä tehtä­viä
pääministerinä toteuttaa,
Tshombe sai anteeksi rikkeensä,
ja hänet tuotettiin imperialismin
"viimeisenä toivona" Kongon "voi-mamicshallitsijaksi".
Siitä asti on Tshombe istunut
halliluspukillaan kirjaimellisesti
puhuen palkkasoturien pistinten
varassa.
Erikoisen kuvaavaa on, että
nuorten afrikkalaismaidcn halli­tukset
kieltäytyvät koskemasta
edes kymmenjalkaiscUa seipäällä
T.shombea. ^
Totta on, että sovitteluun pyr­kivät
afrikkalaismaat ovat ehdot­taneet
Kongon ongelman ratkai- .
suksi " s o v i t t e l u p ä ä ä t ö s t ä " ^njj.n. et-
- tä , muodostettaisiin kansallinen v
hallitus, missä olisi sekä Leopold-v
i l l p n e l t ä ns. kapinallisten Kon­gon
jsjlustajat. Mutta tällä sovitte-
-luratkäisulla ei ole mitään teke­mistä
Tshoinhen-kanssa. Afrikka-läishiaat
pitävät iLsestään selvänä
asiana, että Tshombea jonka ni­mellä
on Afrikassa ruman kirosa­nan
vaikutus, ei voida mihinkään
kansalliseen hallitukseen hyväk-s.
vä.
Ja kuten olemme eräässä aikai-scmma.
ssa yhte.vdessä todenneet
sekä Yhd.vsvaltain Adlai Stcven-son
että Belgian Paul-Henri Spaak
ovat antaneet vihjeitä, jotta he
ovat valmiina heittämään apurin­sa
Moise. T.shombcn sikojen ruoak­si
sillä perusteella, että "Mauri
on työnsä tehnyt, Mauri saa nyt
mennä", jos imperialismilla olisi
jotakin hyötyä siitä siirrosta.
Joka tapauksessa on selvää, että
Tshomben eteen nousee ennem­min
tai myöhemmin ylipääsemä­tön
muuri, ja kun imperialistit
laskevat, ettei häntä, voida enää
käyttää hyväksi silloin Tshombe -
heitetään^jroskakoriin, ellei joku _
nitistä häntä hcngiRä( mitä emmer
soisi), kuten tapahtui esim. Ngo
' b i n h Diemillc.
Oli näiden asiain-kanssa niitr --r-tai
näin, mutta ilineiscltä näyttää.^
että Paul-Henri Spaak ei ole un­hoittanut,
Tshomben aikaisempia
finanssisiiiioja < eikä liioin halua
unhoittaa vanhoja kalavelkoja­kaan.
Toisaalta "neroksi" .sanottu
Tshombe — joSfa on epäilemättä
sekä viekas että liipattu onncn-^
o n k i j a— haluaa luonnollisesti pi­tää
kätensä toimivapaina kaiken
varalta. •
Mahdollisesti saamme pikapuo­liin
yksityiskohtaisempia ja tar­kempia
tietoja herrojen Tshom­ben
ja Spaakin " n e l j ä vuotta hil­jaa
k i c h i y ^ f i | a finanssiriidasta",
mutta näitä ticfoja odotellessa pi­dämme
paremman puutteessa yl­läesitettyjä
seikkoja .siihen jupak- c'
kuan kuulltvina. — Känsäkoura.