Vapaus, May 29, 1952

              sivu Z -^Torstaina, toukokuun 29 p. — Thursday, May 29,1952
'Öi'
USUMaA 1^07. 9, 1S17« Aatboxized
rnjseoBA^tlam maa fjj tbe post
om» iK^axtzaent, ottdoa. Pub*
^ t o d . tlBfiN)''FeeU7:Töesday».
^niBBä^eiuit Sa^onlass Iv Vapana gsuiähioscasD^atv Ltd; attno-im
WmG^Jff4BuamxfiOxÄ^ Canada.
Telephones^snslopss Offlee 4-4a81
Editorial OC0ee 4-4285. BSäna
addzess Btn Baätim» OataHÄ
Advertislng »tel Dpon aji^lcatfaa.
Trapalatlon Iree c l charge.
' ULOUSiaiHNAT:
CanadaAsa: * | vje.'^ 0 kk. 8.7S
Vbdmallolm: l vk. eilO 6 bfc.
Suomessa:-' 1 vk. 8A> 6 kk. 4.75
^'S^liimm'' josta i^i/kdca^ %i|8e
sibteeri'^i^ 'Acheson ja 1^ kumppaninsa, 'Britannian U^^
ieti Anthony <Eden/ Ranskan ulkoministeri Scbuman ja I.änsi-Saksan
' Itanileri^Adeiiatier allekirjoittivat maanantaina ''rauhankontrahdinVj
joka tekee Saksahyhdistämisenentistävaik^^
stSaksa^ miltei täydellisen itsenäisyyden'VkunIu^
y^ua^naan sotavoimia yhdysvaltalain
xoopaa.^^ulistetylle armeijalle.
flMaijdttu erillissopim tällä puolen Atlantin sanotaaa
''raiihähkootrahdiksi'^ --- erotuksena saädyllises^^^
;la ~jaiEui:oopan maissa '/yleissopimukseksi", jättää Länsi-Saksan
edelleen yhdysvaltalaisten ja brittiläisten miehitysjoukkojen pistinten
vauraan, sOle myönnetäänkin >'fliittola!sen'' asema Euroopaij
yhteiset armeijassa. Länsi-Saksan velvollisuus on korvata vissi osa
'/^ttolai&rmeijam" ylläpidosta ja sen lisäksi värvättävä kenraali
iKidgi?aynvkomtennettavaksi 12 divis sotavoimia sekä 30 ken-laalia-
r--' lukeutuen täbän^^^^^^^t^
murhaamisesta "elinkautista" vankilatuomiotaan Saksassa viettävä
pateikenr^i Kurt; M
t | ^ i , ^ y ä n § v asiana. iL^ on myös 'foikeus" ^ muodostaa
S5,Q0O^miestäkäsittävät ilmavoimat -r-vmyös kenraali >Ridgwa}m yli-
•valvoiman alaisuudessa.
Sota- ja miehitystilan lopettamisen kuulisi aiheuttavan hävin­neessä
maassa suurta i j ^ Pääseel^ti siyoin kansa jäl­leen:
isännäksi omassa; maassaan. Näin on teoriassa; <Niin se voisi olla
iäjrtännössäkin, "jos*'. Mutta lUnsi-Saksassa tämän rauhankontrahdin
aU^klrjpit^inen ei aiheuttanut iloa eikä innostusta, ^eei aiheutta­nut
siiä missään muuallakaan, eipä edes Yhdysvallobsakaan, joka
tamän-Vrauhankontrahdin" saneli.
--^^i^^ujeij/Sopii fl^otta^
l^S<U]£Uiaikai8ten liittolaisten yksipuolista toimenpi tär-;
ko Itukseh^ on '.auttaa - Saksaa Imperial ismi uudelleen aseistumisea
tieilef *It|!;§^k^ djepipkraattinen hallitus on; leimannut kansleri .Ade-siauerin
teon suorast^ maanpetokseksi.
Canadassa ©4 hyomatut julkisuusm^ehet, mukaanlukien CCF:n
oikeist({j6btokin arvostelleet ja esittäneet huomattavia varauksia
SQ|misffiryiime m^
, ' IneisesU tuniiustetaan) että *'rauhankontrahdin" ratifiointi voi
jkplj^J^ylipääsPltpättöroiä esteitä i^^^^ tai Länsi-Saksassa eli
siissä^^molemmissa. Länsi-Saksan kohdalta^ on muistettava, että sen
olkelstolamen' SOS; dem. puolue on omaksunut jyrkän kannan tätä
^H;*^*Retpsta vastaan. Tämän on selitetty tarkoittavan sitä, että f
kvn J-änsirSaksassa pidetään ensi vuonna vaalit, niin vasemmisto
saattea^ploin selviytyä voittajana S?.?Jiliitse^^^'rau|»ankQntrahdin"
purismista Sakari kohdalta. Että tähän on suuret mahdoliisuudet,
se niikyy siitä, eftä Länsi-Saksan kommunistien ja sosialidemö-krgftttjfn
luaisi y
p$a porvaristoakin on ilmaissut yksimielisen^ vastustavan kantansa
äta'SQjpfmusta kohtaan. - - - '
' V Raiskassa taas on ratifioinnin tiukkana ehtona se, että Yhdys-
••^äUat^^|a vähemmässä määrin Englanti) antaa'tiuhat takeet siitä,
aseistettu "liittolainen" (Länsi-Saksa) pidetään kurissa, jotta se,
«i.irAi,i))|sia toisen maailmansodan aikaista temppua ja kääntää asei­taan
Ranskaa vastaan. Ranskan kansa — porvarienkin parhaimmisto
— muistaa varsin hyvin, miten toisen maailmansodan edellä aseis­tettiin
ja autettiin Hitlerin Saksaa siinä mielessä, että se lähtee ase-voinrfiiAukistamaan
Sosialistista Neuvostotasavaltojen Liittoa. Alyös
tnuistet£^, että "Saksan imperialismi ei tyytynytkään palkkatyöläi­sen
-rp«ilun,;VMn käänsi aseensa eilisiä auttajia vastaan — el rak-laudes^^
lNeuvostoliittoa kohtaan — vaan päästäkseen itse maailman
TOltia^. Kaiken tämän muistaen, Ranskan porvareita peloittaa
.tnlevai^udenkuva ja niinpä uutistiedoissa kerrottiiä, että heidän
' tiöcoministerinsä Schuman liitti murheellisin mielin ja ilottomin ilmem
^?M*"i<>jt"^nsa "rauhankontrahtiin" ja nimenomaan vain sillä eh-
^#^» «Ö*. Ranska saa riittävät takeet tätä uutta "liittolaista". Länsi-
Saksaa vastaan.
Valtiosihteeri Achesonin kerrotaan tällaiset takeet antaneen
?^^^?."r ""^'^ Yhdysvalloissa kerrotaan nyt, että Kongressi ei
todennäköisesti hyväksy mitääa selyää avunantolupausta eikä muu-
^,M%i|f!H!?!^^l«ä3fi^*|tyä taetta — ja että jos sellainen ihme tapah-twsikin>
jotta kongressi sen hyväksyisi, niin sei
Milä isiuial sanovat
SIITTASUITtfamrTTJi!
Buroopan yhdistäminen, • soslaaU-eestl.
taloiuleJUsesU Ja^ sotilaallisesti,
on ylitä paljon Am6r&an ultopolitil-
} ^ viavpitteena iniin on Euroopan
putCustamlnenkin . . ;Mattoa suo-rajui
sanottava;: että sen iaSami ei
ole joukkoliikettä, eipä edes nuoriso­liikettä.
Sillä /(ajatuksella) ei ole
<E3urcoiKissa)' sanomalehtiä .-^ Syh
mä tosiasia otti eitä ainoa kansain­välinen
jntojue Euroopassa '«m kom­munistipuolue
, . V Teoreettisesti so-
Bialidemqkraattinen j^uolue, mikä on
verrattain voioia^aiia olemassa
Eurooipan Cca^&isea maissa, on kan-saioväUnen
'puo!us — Toisen kan­sainvälisen
puoJuo. AsialllscsU Töl­lien
kansa!]) vgl Jnen on kuollut kuin
sananlaskun 'dodo' . . . — Dorothy
Thompson.,
« a •
'VISKASTA KIINNI JA
Pieskää häirii^tä aiheuttavia van­keja,
mutta älkää taigako heitä,
määrätty Kojen sotajoi&oiUe. —
01(*re and m i l l n otsH^ -W
JordMiin iiutlstledossa toiikok; 27 p;
Ebglannm kuningas John ^^o^^^ iy-1
ränni, 'joka ei hyväk^nyt katsanto-1
)c^n$aa, että liänen valtakuntansa \ A -
paat kansalaiset Wx)t^tseyat ^j<^euk-slen
lakia.' John häiutsi rautaisella
Icädeljä, yax^ituttaen miehiä. Xtistäen
sieidän elämänsä ja omaisuutettsa o-mioi
idt^Oaattorlsten mldtjobteidensa
imuiääni' rJHän luotti aselstettuihta
ulkomaalaisiin pallckasoturethin,' Joi­ta
Mn tuotti (Bnglantiin. , >
J<to|>Qlkir jalkoihinsa e^
set ^vat^oiket^ jai^^^^
ti 'maan "^itseäänvvakaan. /
kertoo, että malja 't&yityi ylkäyräit-
Garsonin lakiehdotus H^S häidttää
niaan,^demokraattiset traditiot
, Kirj. Charles Simsr,:
(The Canadian-Trii^nne-lehden toimittaja)
pykälän nykyisellään ollessa nallitus kan sortolakeja.. sen mulcaan ehdo-tcnsä
{>änen «vaatiessa ^ e l i i ä Ja ra­haa
käydältseen' sotaa'^(Ranskaa vas­taan.
Hänen tavo^ltteenaän ollrNor-mandyn
ya^us. ja sen liittäminen
valtakuntaansa.
Tilanne kärjistyi fau^pmmsa-Run«
nymedessä; kesäkuun tis pnä: I1215,! ^ seUalnen mnntö^ mibä on Vahln.
voi i^3ryttää maanpetoksesta .mitä ta­rhansa
sen. Ulkopolitiikan poliittista
aiTvosteliJaa. , ^ •
i.:Garson::on; J ä t t ^ ^ ^ucooioonotta-
,matta^^ AV ' enemmistön vaati­mukset
;; Oikeuksien' lain < suhteen,
mutta hallitus on ryhtynyt toimenpi­teisiin
taantumuk^n^lujittam^
!Bill.(H-8:n avulla'.
^qt^ffa. laMeliaotiis.tähtää vastak­kaiseen
raontaan^fciiInMas;i»^^C^^
ta. Sen selvänä tavoitteena on' Ca­nadan
lakien pemsteellinen: mnotps
Jolloin kuiiin^as p
joittamaan 3iAagna Cbartan. vXämä
VXLJMEEELLÄ kuuluisa yapauSkirja rajoittaa Itseval-
"Britanni^ta tuntuu, että^Yhdys- .tiai Jen kunintoidc^ yaltuuksto
>iiftfc ön liiaii «alton kilntvnvt VäU- kunnioittamaan,sen aikai-sJei)
Englannin yapaiipien Icaniaaiaisten
;oiiteuksia';
' »togna CSiarta pn kuuliilsa asiakir­ja,
joka muodostaa' huomattavan
vallat jön liian paljon kiintynyt VäU
meren /käyttämiseen atomihyökkäyk-slä;
varten Venyjää yastaan eikä; ole
tatpeelcsi kiinnostunut Intian Ja Kes-ki-
Män reitUi avoinna pitämiseen." —
'W. E . Plcwman, Toronto Daily Star­issa.^
USA:n SOTAVOIMAT
'Tämän vuoden loppuun mennessä
käsittää Yhdysvaltah) laivasto 12
suurta:icäyttökiinnossa olevaa lento­koneiden
emälaivaa Ja 17 pienempää-emälaivaa.
myös 4 täistelulaivaar 19
fj^|«iijää. 340 hävittäjää. IQQ sukeUus-vehjet^
J a riittävästi kuljetuslaivoja
kahden ärmeijadivisionan siirtämi-seep.
Monia sotalaivoja on yhä .edel­leen
varastpisisa 'naf taUinissa'. Vhdysr
Vantain laivasto oh nyt; neljä kertaa
vo)i^akkaampi kuin Britannian. Sa.-
ma 4rl suhde pitää paikkansa myös­kin
ilma- ja maavoimiin nähden." ^
'W. R. Plewman, Toronto Daily Staris­sa.'
?^en_^l^lituksensa tulee sen melko varmasti peruuttamaan. Valtio-seuraava
presidentti ja
1 Valtio-nainmuo<|
oin "kiven ja kovan välissä"; julkiset takeet on
?^^Jf^ '^^sMIIe, ^ttei Saksa, voi enää sitä vastaan hyökätä, mut­ta
nämä täkept on annettava niin "ylimalkaisesti", että ne tulevat
lYhdysvalloissa hyväksytyksi, mutta se voi aiheuttaa rauhankont­rahdin
hylkäämisen Ranskan kansalliskokouksessa.
Me voimme siis hyvällä syyllä todeta, että Länsi-Saksan kanssa
tehty Vi^jUhankontrahti"' oiii sellainen asiakirja, ettei sen johdosta
Tobin saneen, parempi, tuhannen kertaa parempi olisi
/yid^kinf/ f ttä koko "kontrahti" romutettaisiin, ja että sen sijaan an-oettaisijui^
SaJssan kansaU yhdistää rivinsä ja ryhtyä its?-
' näise^naji*T- täysm puolueettomana valtana maansa jälleenrakentami-
,seCTi '3|5an:m^^ ettei Saksa saa enää aseis-
^'hyÖttäyssbtaa varten eikä liittyä mihinkään valtaryhmään mi­kään
toista valtaryhmää vastaan.
Kannatetaan lämpimästi
Ottavasta ihnoitettiin tiistaina, että ulkoministeri sHon. Lester
S. Pearson, on lähettänyt \Vashingtoniin protestin sen johdosta kun
yhdysv^ldltalainen ylipäällystö oli Koreassa määrännyt osan canada-lajbista(
Sotilaista Kojen saarella olevia sotavankeja vartioimaan. Täs­sä
toimenpiteessä ulkpininisteri Pearson omaksui saman kannan kuin
(Pritannidn enteen ulkoministeri .Attlee, joka alahuoneen istunnossa
protest^ myös sitä yastaan kun Commonwealthin joukkoja on viety
Kojen ikarelleyhdysvaltalaisten sekasotkua selvittämään.
ole^viuneaikoina ollut usein tilaisuutta ilmaista hyväk-
Sy]0ää itsekannattavaa mielipidettä ulkoministeri Pearsonin edesotta-
' n^sien suhteen. Tässä asiassa me kuitenkin uskomme, että ulkomi­nisteri
Pearson^ puhuu kaikkien canadalaisten puolesta moittiessaan
yhdysv^talaisia ^kem-aaleja canadalaisten sotilaiden Koje-saarelle
jyiennistl>ihnan liittohallituksen mielipidettä kysymättä, ja vaaties-
,.sa^, cainadalaiset sotavangit vapautetaan siitä tehtävästä mistä
iaunnian ^kukko ei laula kenellekään.
: Sen*^isäksi mi^ ulkpmuiisteri Pearson asiasta lausui — ja hän
. ipsitti todella päteviä argumentteja canadalaisten poikien Kojen saa-
Punakaartilaisten
korvausasia
luvataan järjestää
^neMii|a..7r (ysiFonaka^irtj^-
ten keskustoimikunnan puolesta
kävi maan eri pnoiilta kokoonpan­tu
tonkok. 16 pnä edustajisto val-^
tionenvostossa ja eduskuntaryjlimi-
' en' pnhei)la esittäen . pnnak^arti-lalsten
konransaslan kiireellisen
järjestelyn vältt^ttömyyttä.yt.
liääoilnisterlLnnkka antoi lähetys­tölle
lupauksen, etitä hallitus tulee
ensi vuoden menoarviossa, esittä­mään
määräral^an: ko. tarkottnk-
: seen.. Myös eduskuntaryhmien e-d
«9tajajt suhtautuivat myötämieli­sesti
lähetystön esltyksUn.
Lähetystö esitti kirjelmän, Jossa sa­notaan;
että vuoden 1918 k^alaisso-dan
jälkiselvittelyt' aiheuttivat pu­naisten
puolella taistelleille Ja heidän
.Qmalsilleen mittaamattomia menetyk­siä
Ja kärsimyksiä. Myöhemmhi on.
Jopa vhtilliseltä tahqlta tunnqstettu
valkoisten teqt suureksi ^häpeäksi ja'
vääryydeksi maallemme. Tämä-vira;l-linen
tunnustus ei ole kuitenkaan Joh­tanut
toiin^npiteiäfin aineeais^n hyvi­tyksen
antamiseksi. ^ Lisäksi kymme-nettiihannet
teloitettujen hauccat ovat
suurelta osaltansa vailla minicäänlais-ta
hoitoa. Tämän perusteella lä^enysr
tö esitti kirjehnässään, että noin li<.-
QOO elossa olevalle entiselle punakaar-tUaiselle
tai muulla' tavoin punaisten
puolella toimintansa takia aineellista
tai henkistä kärsimystä kokeneelle
annettaisiin yhteenisä 700 : miljoonan
markan suimiinen korvaus Ja että n.
9,000 entisen punakaartilaisen leskelle
annettaisiin avustuksia yhteensä 200
miljoonaa markkaa ja että ammuttu­jen
j a vankileireillä kuolleiden hau­dat
saatetaan kuntoon valtion toimes­ta.
Illalla piti .Punakaartilaisten kes­kustoimikunta
kokouksen. Jossa pää-virstantolpan
taistelussa demokraat­tisten
oikeuksien ; puolesta. ^m»isen
maailmansodan, w . 1939M5, aikana
alkuperäinen ^Afogna Cbarta < tuoti
tälle mantereelfe tUPväsäilöön;'Jottei
se ttäiouttiisi !äitlei^;Pomihituksessa.
Sen k(n>iolta on Canadan kalkissa
yliopistoissa Ja kouluissa.
OI]KEVK81EN LAKIA?
Ei ole epäilystäkään siitä etteikö
kesäkuun »15 ; pn tienoissa : .Canadan
parlamentissa pidetä puheitäi'joissa
ylistetään Magna Chartaa demokra­tian
kulmakiveksi: OUsi hyvä Jos
Magna bharita-päivän puhujat, sa­malla'
kun' he ylistävät sitä mitä teh--
tiln Bunnymedessä 737 vuotta sitten,
kuulisivat tämän päivän canadalais­ten
vaaitimuksen uuden "suuren va-.
pausWrjan:', Oikeuksien lain' jäatlmi-sekst
,
Oikeusministeri S. S..Ga*8on sanoi
toukokuun 11 pnä Otta^a'ssä, että
hän "ei "ole vielä vakuuttunut ajatuk­sesta.
Jotta Canada toWitsee' Oikeuk­sien
lakia kansansa; jjeru&vapauksien
turvaamiseksi". Häp; sanoi myös et­tä
asiallisesti Oikeuksien i a k i tarkoit­taa
"parlamentin ^epSiiyä".' lö-petti,
.ett^ /'sellaisen OJkeuksieh lain
vaatijat eivät- ole pätevästi todista!-
nett, ,että paiiadan lainlaatijat oyät
hylkm^et ^imfsoikeuksla täi eiX&' O i ­keuksien
laki antaisi lisäturyaa".:
•^ahden päivän Ituluttua tämän lau­sunnon
• antamisen: Jälkeen Garson
osoitti kantansa demokraattisten oi­keuksien
suhteen esittämällä senaatil­le
lakiehdotuksen BiU H-8.
PAHAENTEINEN LAKiraOOTUS
./'Tämä on suuretako asiakirja missä
on 300 sivua. Siihen sisältyy St. (Lau­rentin
hallituksen rikoslakiin suunnit­telemat
muutosehdotukset. Tämä on
ensimmäinen icerta sitten vuodesta
iai2 JoUoin tätä lakia- on näin käsi­telty.
(Kuusikymmentä vuotta on pitkä ai­ka
Ja niinmuodoin on päteviä väitök­siä
sen hyväksi, että perustavaa laa­tua
olevat Canadan lait pitäisi nyky-aikaistuttaa.
Mutta fiääseikka on se,
että B i l l HrB: n ominaisuutena <m sen
taantiunukselljsuus. >' . .
Se uhkaa jokaista unioa, mikä vpa-koitetaan
lakkotaisteluuii työläisten
elintaspn^ja -oikeuksien puoluqtaml-se)
csl.
Se lisää kapinarangaistuksen seit-
«emästä neljäänjtpista vuoteen, mut­tei
määrittele sitä, mikä kapmalli'
suutta pn.
Se laajentaa määrttjtelyh maanpe-toksesia
sillä tavalla, ettei seUQJlsta
tunneta aikaisemmin min]kään! maan
rikoslaissa. Garsonin iBili H-^:n 46
xolllnen'työväen eduille 'ja oikeuksil­le
i a demokratiaUe. Se on monta
kotaa pidempi: kuin. rikoslain 98»
pykälä, minkä tory-parlamentti laati
V. 1919 Ja Mackenzle King romutti ol­lessaan
pääministerinä 1936. ^
, .Pykälät.49 ja 365 muodostavat vä^
ll^tömän- > vaaran - kalkille . nnlolUe.
49:nnen :pykälän perusteella työläi-.
nen^ Joka iakkontnn tai. Jättää.työ-
< maansa, voidaan panna kymmeneksi
'Vuodeksi -vankilaan.- Pykälä 365 sää­stää
.viiden vuoden vankll»sngaIstQk.
sen minkä tahansa .työnantajain ja
niUon i välillä lolBvan sopimuksen rikr
komlsesta, mikä koskee omalsnusol-kentta
iai. aiheuttaa .työnseisabduk-sen
rantateillä tai yleisissä laitoksis­sa.
• Tämän pykälän. pemsteella ^ tuo­mari
voi. Jos hän niin tahtoo, tuomita
iakkontnneen.. työläisen, joka toimii
kuten Fordin Ja . rautatieyhtiöiden
työläiset toimivat ä^eislssä taisteluis­saan,
viideksi vuodeksi vankilaan.
. Tämä antaa meille Jonkinlaisen kä­sityksen
Crarsonin lakiehdotus Bill
H-8 :n tavoitteista. •
MÄiiRITTELEE "MAANPETOKSEN"
46:s pykälä pyrkii suUnna|;tomasti
lujittamaan Canadan hallitsevan luo-
•tetaan^/määriteltäväksi/ maanpetok­sen
perusta^-^^llä tavoin, että tulisi
mahdolliseksi,: ja että canadalaiset
Joutuvat asemaan missä heitä voidaan
^ t t ä ä t maanpetoksesta; jos heidät
todetaan syyllistyneen aikeisiin tai
toimenpiteisiin mitkä "voivat: olla va­hingollisia;
Canadan turvallisuudelle
ja eduille"^''
M^
Daily Star teki oman johtopäätökisen-sä:
toukokuun:i4pn numerossaan kun
se sanoi otsikossaan: "Kuoleman- tai
elinkautisen' vankeuden ' tuomio on
mahdollinen -Kiinan auttamisesta''.
Julistettuaan; että Garsonin ehdotuk­set
eivät menie kyllin pitkäUe, Globe
and Mail . esitti toukokuun 16 pnä
seuraavan kysymyksen: "Onko ole­massa
noitajahdin vaaraa sen pykä­län
perusteella, missä lEäsitellään veh­keilyä
Canadan 'etuja' vastaan?"
:. Onko Canadan turvallisuudelle Ja
eduille vahingollista se, jos suositel­laan
kaupankäyntiä Kiinan kanssa?
Tai Kiinan 'Kansantasavallan tunnus­tamista?
•Tai voimistuttaako se Ca-nadaa
jos propagoidaan aseiden lä-
Ihettämistä Chiang Kai-shekille Ja
Syngman Blheelle, arvottomalle pari­valjakolle,
jonka' Kiinan ja Korean
kansat ovat hyljäimeet?
BiU H-8:n t,Elksti Ja henki vUt4;aa
siiben suuntaan,- että canadalainen
tekee maanpetoksen, jos h ä n suositte­lee
3^tävyyttä Kiinan Kansantasaval­lan
kanssa. vStarin - otsikon kirjoitta­ja
tiesi mihin Bill H-8 iQrrkll.
HYVIN EPÄILYTTÄVÄ —
ROEBUCK'
•Minusta näyttää, että näin pit­källe
mentäessä me otamme harldtse-mattoman
askeleeni Canadan kansa­laisten
pitäisi tietää^ että minkä ul­komaan
Joukkojen avustaminen on
maanpetosta", julisti senaattori A. W.
Hoebuck senaatin istunnossa touko­kuun
IS pnä. Hän sanoi, että eihdotet.
tu 46:s pykälä, "on minun mielestäni
hyyin h ä i l y t t ä v ä P u h u e n Garsp-nin
lakiehdotuksen 46 :sta pykälästä,
mikä muuttaa'maanpetoslakien pe­rusolemusta,
Roebuck sanoi:: "PitälsI
olla Jonkinlainen Julistus, ennenkuin
kansalaisia •\'astaan voidaan nostaa
rikoslain suurin syytös."
/Viime vuonna Montreal Gazette.sa­noi;
että Garsonin kesäkuun muutos­ehdotukset
v.^lS&l on laadittu Y h ­dysvaltain
taallitukseh:: esityksen pe­rusteella.
. Toronto Saturday . Night
sanoi toukokuun 3: pnä samaa. Garson
ei ole koskaan kieltänyt tätä.
Bill H-8 menee kauemmaksi tätä
"made-to USA" Unjaa polUttisessa
sorrossa. Sen tarkoituksena on - pa-koittaa
kaikki canadalaiset antautu­maan
vääiyydÄi edessä ja hyvältsy-mään
Lberaalipuolueen- Yhdysvalloil-le
myönteisen sotapolitiikan. H-ä on
ajatusten kontrollilakli Se panisi
canadalaiset V sotamieliseen pakkopai­taan;
lAinoat "mielipiteet" Ja "ohjel­mat",
jotka tiukan tullen eivät olisi
"Canadan eduille vahhigolllsia", olisi­vat
suivpankkiirien ja monopolistien
sejliä heidän, liberaalipuolueensa poli­tiikkojen
sellaiset.
OPPOSITIO
' M i n ä ennustan, että Garsonin
B i l l H-e vastaan nousee tarmokas Ja
laajakantoinen kansan opositio. T ä ­mä
taistelu on loimina ja kutimina
rauhantaistelussa, että canadalaisilla
on oikeus^^uhua Ja toimia raidian
pucöesta. Raiöia el ole, eikä voikaan
tulla maanpetokseksi. Valveutimut ja
yhtenäinen Canadan kansa voi saat­taa
Garsonin Bill H-8 :n demokratia-
Vastaisen hyökkäyksen tappioon ja e-distää
taistelua Oikeuksien lain puo­lesta.
INämä ovat johtopäätöksiä, mihin
kaikkien patrioottien pitäisi tulla tu­levana
Magna Chartan päivänä. ^
EI OLLUT NIIN PABOUl
Sanor^alehtimles: Onko t o ti
hänen ylhäisyytensä oli täälfi
saan incognito.
Hotellin tarjoilija: Ei hän oHut
huonossa tilassa vaikka hän OT„H
nutkin varsin monta lyyppyj ^
hänet tunneUiin sutä hSaS"
VAEMA KEINO
Atpmlptaunin valmistamista lohti
neclta tri Robert OppenheimeriUaS
syttiin kongressin komiteassa onfe, [
tomipommia vastaan mitään ntKbt
tuskdnoa. ^
"On tietenkin!" huudahti tolitoit
"Ja mikä se on?"
Tri Oppenheimer katsoi kuuiijaksn
ta^msa j a kuiskasi sitten: ''Rauimi.
USKOTTOMUUTTA
r - Minä en. usko enää n^sjin; ^
— Mikä on syynä siihen?
- - M i n ä panin, naimaUmolttiksö
luteen ja eräs saamistani vastaukäj,
ta oli minun morsiameltanL
ff
TOTTA JA VALHETTA
tettiin kutsua punakaartilaisten edu
tajakokous koolle Turkuun 15 päivä­nä
kesäkuuta käsittelemään korvaus­asiaa
ja päättämään mahdollisista 11-
sätohneiipiteistä.
Toukokuun; 19 pnä' Vincouver. lau-suin
tervetulleeksi takalsm • Cana-däan
1,157 sotilaita, jotka plivat 25.
prlkaatte 'mukana Koreansa i Ja -nyt
astuivat maihin {«otaväen kuljetuslai­vasta.
-Miehetv ovat i nyt; vkotona ja
'iloisia päästyään pois» sodasta.-
• Sotilas.Dave Goddard, Sudibiirysta,
, kiirehti jiiaihln.; Hän suuteli . vas­taan
klinöit^nutta vaimoaan ja sa-
. noi ^ s.' :ten odottaville sancmalefatlra-
^rttecellle: "Minä tulen nauttimaan
kotleläimastä." Tulevaisuuden .suh­teen
o l i Goddard varma vain yhdestä
asiasta: Hän ei tule koskaan enää
menemään mihinkään Korean^ lähel­lekään.
Hän imieluummin tulee am­mutuksi.
Saimalla ; hän sanoi sen
kcÄkevan asetovereltaanlkln. : •
(Ajatelkaa tätä! 25. prikaatin' po­jat
Qialuaivat ennen tulla ammutuiksi
kuin palasivat talkalsln Koreaan. .
Armeijan kaippalainen,v majuri Roy
Dumford riensi selostamaan miksi
Goddard ajattelee näin, sanoen sa-nomale(
htimlehille: ."Koko sekaannus
on siinä, että kukaan ei Koreassa
(uimu tietävän mistä oikeastaan on
kysymys juuri nyt." «
Dumfordln lausuntokin toteaa, et-t
e ^ ä t canadalaiset sotiiaat Koreassa
ole kaikesta propagandasta huoli­matta
tulleet vakuuttimeiksi, että he
taistelevat oikeutetussa sodassa. Kun
miehet tuntevat, että he taistelevat'
oikeuden ja totuuden puolesta, niin
he eivät £äno..haluayafisa,tuila' eimeri
ammutuiksi kuin .menevänsä takai­sin
rintansalle. Tällaista .mielialaa
ei itaiennyt sodassa Hitlerin akselia
vastaan.
Tämä tulee esille myöskin James
y . , Nicolin ilkeämielisen valheen —
ijulkalstiin Toronto Star-lehdessä
'toukök. .13 (pnä — yhteydessä. iNlco-lln
valhe cdl, että kiinalaiset vapaa­ehtoiset
polttavat ipaalulhin köjrtet-tyinä
Osaiklki käsiinsä = joutuneet US
A:nlentädät. Hän viittaa auktori­teetteina
Haavey Vineyhto, Douglas
Smlthiin; Tom'Foleyhin ja William
Goodiin, OBC:n [porukkaan. Joka on
juuri .palannut Vancouveriin tehtyään
matkan Korean rlnt/amalle. Heidät
oli laihettänyt sinne puolustusminis­teri
Brooke. Claxton puihiimaan Ja
Järjestämään radio- j a lilmiesltykslä
canadalaisllle joukoille. -
iNicolin valhejutussa sanotaan "He
(ikiinalaiset) tekevät kaikkensa pääs­täkseen
ikasiksi napaknspomlttajaan,
kun ihan joutuu laskuvarjolla pudot­tautumaan
alas. IKuk^ian ei tiedä
mitä - hänelle sitten . tapalhtuu inm
hän joutuu vangiksi. Kukaan ei voi
sanoa vannastl imutta-uskotaan, että
kommunistit saatuaan nämä miehet
polttavat heidät elävältä. He köyt­tävät
heidät; paaluihin Ja kaatavat
gasolUnia Iheidän päällensä. Tq^onto
Stax otsikoi tämän Nicolin vaQieju-tun:
"Vangiksi joutvmeet I7SA:n
lentäjät poltetaan paaluissa punais­ten
toimesta — Canadalainen."
: Kenraali J . Rockhigham, 25. pri-
(kaatto äromöntaja, saapui Vancouve­riin
toukokuun .15 pnä. Sanomaleh­tien
edustajat - kysyivät häneltä N i ­colin
kertomuksesta. Canadian Pres­sin
mukaan vastasi Rockingiham:
"Minä haluaisin saada käsiini sei}
mieilien; joka on pannut alulle sen
jutun." Canadian iPress sanoo Roc-klnghamln
ieimanneen "täyshi. valr
Reelliseksi jutun, että kiinalaiset
ikommuntstlt polttavat paaluissa van­giksi
joutuneet liittolaisten lentäjät,
jotka ovat pomsnlttaneet tapalm-pommelUa
punaisia.''
Toronto Star. joka esiintyy suu­rena
Canadan sanomaläitien totuu­denrakkauden
j a kunnian ylläpitä-ijänä,
ei anna riviäkään talle ken­raali
Hockinghaimin Nicolin valhe­juttua
vastaan antamalle iskulle. El
yhtään riviä! Tämä' siksi, että Star
on osallisena valheiden levittämi­sessä.
• Mutta kaikki heidän levittämänsä
valheet .eivät ole vaikuttaneet mle-
Ihiin sellaLsUn kuin potilas Goddard
ija saaneet heitä -uskomaan meidän
menettelevän Koreassa oikeudenmu­kaisesti..
Kokemukset ovat osoitta­neet
GoddardUle, että (hänen paik­kansa
on kotona vaimonsa ja las­tensa
luona. Tosiasiat ja kokemus
ovat suuria opettajia.
Jouluilorahastoa"
käytetty viinan
ostoon ja myyntiin
Windsor. — Kaksikjtnmentäkuiia
vuotias -mrs: Elsle Morley todisti kes
kiviiiflkona (Julkisessa kuulustelusa
että Ita-Windsorin parantumatto
mien sairaalan "jouluilorahastosta*
vuonna 1948 'käytettiin osa siihen, et
tä sairaalanjohtajalle, tri P.G.M»
ganille ostettiin lahjaksi $260 mak.
sanut pöytä; ; .
Mrs. Morley. joka on viisi VBOÖJ
toiminut; tri Morganm jteit)1s5a.
teerinä, sanoi kuulustelussa, että hji
täytti vähitellen yllämamitusta ka­tuneen
$165 vajauksen "jouluilon,
hastoon" saapuneista nimettömisti
lahjoituksista. Sairaalan lieiikilö.
kunta oli päättänyt tri Moiganm td-vomusten
mukaisesti lahjoittaa i>
meksimauiitulle pöydän, mutta km
suoritettu ikolehti ei tuottanutkui
riittävän paljoa, niin raha otettin
mainitusta kassasta Ja täytettiin sit­ten
nimettömistä lahjoituksista kp-menen
päivän aikana.
Mrs. Morlegr todisti myös, etti
"jouluilorahaston" varoilla ostettvji
väkijuomia myytiin tri P. G. Motp-nlntoiinesta
hänen ystavilleea pa<
mestari Arthur J. Reaumelle ja muil­le.
«Sairaala saa väkijuomiin, joiti
pitäisi: Ikäytettämän laäl^etarkoltiik-slln,
'kymmenen prosentin alemifi-sen.-
Kuulustelussa esitettlm myös
tilintarkastajain lausunto, etta esii
V. .1947 tammikuussa oli ostettu 21
pulloa rulsviinaa.
; Edelleen mrs. Morley todisti;, eta
"Jouluilorahaston" varoilla. ostetta
TV eli näköradioita ja myytilji -til
Morganm. ystäville. M^nti tdto
ostohinnalla, joten kassa ei sutäias-i
Vanut. Mrs. Morleyn lausunnon om-i
kaan oli ostettu 70 pientä näköra^j
$15,555 hinnasta. Suunn osa
sijoltettita hoidokkien huraäaa
mutta 12 myytiin noin $240 ihlniiästiil
kaippsJe. -S-Ä
•fti Morgan oli erottanut mrs. llbr'||
leyn yksityissihteerin toimesta TJB|J
kuussa.
Israelin rahaministeri
eronnut hallituksesta
Jerusalem.. — Täällä ilmoiteffiii
torstaina, että Israelin rahamlnlslai
Eliezer Kaplan on eronnut tota»
taan sairauden vuoksi. Täällä usto-taan,
että hän siirtyy hoitamaan fid-pompaa
ministerin salkkua.
Hänen seuraajaansa ei ole rid
nilhltetty.
Vätiempikjn Intoilu riittäisi
. relta pämlittamisen puolesta, voidaan vielä palauttaa mieleemme se,
että tarkoitus on sälyttää sikälä|si^ä sotavankileireillä, tapahtuneiden
verilöylyjen vastuunalaisuus pois amerikkalaisten kenraalien harti­oilta,'
minne se todellisuudessa:;kuuluu. •Kiehukoot; he omassa liemes
sään! 'Kaiken lisäksi.näyttää siltä, että amerikkalaisten komennetta-f'
valla Koj'en vankileirillä on edelleenkin käynnissä viidakon laki:
AP:n kirjeenvaihtaja /VVilliam Jorden tiedoitti-Koje saarelta tiistainau
(toukok. 27 pnä) sikäläisen uuden vankivoudin, prikaatinkenraali
•Hayiion, L. Boatnerin sanoneen sotilailleen, että maailman yleisen
mielipiteen vuoksi he eivät saa ampua sotavankeja, mutta sen sijaan
heidän tulee tappeluun joutuessaan hakata pyssynperillä ja muilla
niskottelevia vankeja. Ulkoministeri Pearson on oikeassa, että tällai­sia
määräyksiä täyttämään ei ole canadalaisia sotilaita kasvatettu.
Lopuksi on todettava kenraali Boatnerin varoittaneen amerikka­laisia
"vankivahti-sotilaitaan", että heidän täytyy pidättyä keske-naisista
tappeluista" ja tappeluista muihin kansallisuuksiin kuuluvien
sotilaiden kanssa 'Kojen saarella. William Jordenin^ selostuksen mu­kaan
näyttää siltä, että'Kojen saarella olevat amerikkalaiset sotilaat
eivät lainkaan halua osallistua rakennustöihin - r joten heidän avuk­seen
on tuotettava;canadalaisia ja muita kovan työn tekijöitä! v <
Ulkoministeri Pearson oli oikeassa vaatiessaan, että canadalaiset
sotilaat on tuotettava mahdollisimman pian pois Kojen saarelta. Vielä
parempi olisi, että hän julkisesti vaatisi Korean sodan hetikohtaista
lopettamista sekä canadalaisten ja kaikkien maiden ulkomaalaisten,
mukaan lukien kiinalaisten vapaaehtoisten, poistumista Korean /nie­mimaalta.
On se sentään hyvä, että unista ei
tarvitse vielä-maksaa mitään. ^
:f<rykylsenä kalliiden hintojen aikana
työläisen el kannata elää terveenä,
sillä ruoka maksaa liian paljon; ei
SEiiiraana. sillä lääkärin- ja sahraalan
laskut ovat hiitvittäviä; /eikä kuolla,
sillä, hautaan.toimittaja pitää .huolen
siitä, että menee kaikki mitä on ja­lolle
jäänyt ja; vähän vielä perlllisil-täUn.
Mutta uiita saa nähdä. ilmaiselcsi.
(Niinpä sattui tässä päivänä muu­tamana,
että allekhrjoittanut näki vä­hän
fKiviperän -Pekkaa" muistutta­van
miehen pienessä -häkissä mistä
hän yritti kiihtynein mielin puhua jo­takin.
: Lähiseudulla ei^ näkynyt yhtään sen
mallista henkilöä, joka k.o. miehelle
palkan maksaa. Ei lyöty-nyrkkiä
pöytään hänen puolestaan e&ä sanot­tu,
että päästäkää miekkonen pois sU-tä
aplnain näytehäkistä.'
Vain meikäläisiä — kommunisteja,
sosialisteja ja mihinkään puolueeseen
kuulumattomia rauhanpuolustajia,
jolta ko. henkilö on parjannut j a pa­netellut,
' oli lähettyvillä -vaatimassa
sirkusteltan omistajalta. ; että tuo
mies. Joka on vapaalla jalaUa olles­saan
niin paljon jrrittänjrt pahaa työ-yäenliikkeelle
tehdä, on kuitenkin i h ­minen:
ja V niinmuodoin hänet täytyy
vapauttaa.
Henkemme silmillä me näimme mi­ten
miekkosta vietiin omiensa iinboitr
taanana 'pois /' ^irkitsteltasta suureen
rakennukseen, minne hän Jäi muiden
koihtalotoveriensa kanssa odottamaan
sitä' päivää,' -jolloin tanrallinen kansa
saa äänensä kuulluksi.
Ja sitten me'huomasimme uneksi­vamme-
hereillä ollen ja .vieläpä kes­kellä
päivää. '
Sellaistakin- voi nimittäin tapahtua
jos 'havaitsee,; että poliittisen -vihan
sokaisema mies yrittää keinolla millä
tahansa päästä suursirkuksen näjrte-^
häkkiin.. Ja-juuri sirltushälcin iluie^
olennoksi hän ps^klL
, I.* • •
Mutta • alkaStaanune alusta. VlCi-vlperän
Pekka'' - on havaiimut, että
sinne "demokratian'^: linnakkeeseen,
nimittäin Yhdysvaltoihin, ei lasketa
ketään. Joita epäillään rauhanpuolus­tajiksi
— ja-että se paljon puhuttu
rautaesirippu' onldn Yhdysvaltoihin
p ä ä ^ tielläi-
Slvumennen sanoen hän pitää it­sestään-
selvänä asiana, että näin sitä
"demolcraattlsta" malliyfiteiskuntaa
pitääkkt-hoivata.
Mutta sitten ihan huomasi, että
Yhdysvaltain rautaesirippu on Icudot-tu
liian suurUla silmiUä:— että sen
läpi pääsee Joitakin pienempiä rau­hanpuolustajia,
kuten ;eslmerkiksl
Vapauden toimittajia. Tämä on. hlr-:
veätä, selitti Vapaan Sanan toimitta­ja
siinä hiurskaassa toivossa että IFBI
h4omaisi yskän Ja pienentäisi verkkor
aan niin paljon, että-pienimmätkin
rauhanpuolustajat tarttuisivat siihen.
MNb. halunsa Ja: ihanteensa on kulla­kin
—Ja kai tuokin toivomus tavallaan
auttanee asiaa!
: Me muuten: satumme Ihenitildkoh-taisesti
muistamaan - Bautakorko
sBennettIn päiviltä erään enteellisen
tapauksen. Meitä syntisiä — Jotka
uskoipme demokraaUislin vapauksiin
—oli joitakm satoja mielenosoituksel-la
Toronton sillä kuuluisalla kadulla,
jonka varrella oli Kansallisseuran
haali.
Myöntää myös tulee, että me de­mokraatit,
jotka protestoUnme paha­maineista
98.: lakipykälää vastaan,
mikä on sittemmin yleisen mielipiteen
painostuksesta karsittu pois Canadan
lakikirjoista, saimme selkäämme oi­kein
roimastL Moottoripyörä- ja rat­supoliisit,
sekä tavalliset "flättäja-lat"
ajoivat meitä takaa Ja löivät
kuin vierasta sikaa.. . _
SiUiä sattui olemaan Kansallisseu- tuqjiäietta pitämässä,
ran- rappusilla muutamamles, Jotka Melstä"tuntuisi ' ^ " ^ ^ ^ f ^ ^ ^ j if
naureskeUvat meidän kurjien kohta- Klvfperän Pekka '(^'^"'^^i^j^
loa, mutta poliisit sanoivat heillekin; valtain .(ja Ganadankin) ^ ' ^ ^ ^
että"hajaantukaa". KUn pojat tai. pihien rakentamaa
miehet yritUvät selittää, että "me vastaan. ennenkuin ^ " " ^ ^
emme ole punalsla*^i niin poliisit is- parjattujen ja paneteltujen
kivat patukoilla selkään j ^ karjuivat; puohistajain täyöT ry**!?» « " f^
että ettekö kuule senkin ulkolaiset hänenkin vapauttamisekseen.—
siat, että hajaantukaa! säkoura. -
(Näin voi käydä era:ssa muissaB
tilanteissa.: Ja niin on käynytton.P
saamme luvan sen sanoa.
Muutama päivä sitten saapui S»
mesta SKDL:n pää-äanenkannatUJ
Vapaa Sana - joka ei ole sulmi**
Toronton Vapaalle sanaUe. S ö i^
sivulla oU kuva. Jota torontjaK
tohnlttajaln sietää tutkia.
sään PBI:n miehiä t i u k e^
verkostoaan niinTettä pienetkin n»
hanpuolustajat joutuisivat kiipn».
Kuten tiedetään, oikeistosod^
mokraattiset Johtajat ovat ka*»;
maailmassa kiihkoilleet k o v^
kuhi itse porvarit, porvarien
ratian" puolesta. Näin
tissä. Mutta kun "Mauri on^tg
tehnyt, nihi Mauri saa mennä -«-J
on tapahtunut monesti muuaJJa^
vihneksl Egyptissä. Sikäläisen»^
lidemokraattisen puolueen pi^r
johtaja Ahmed Hussein^
viisi muuta Johtajaa on nyt 6^
näKah-on mellakoista — 1*
hallitus vaatU heiUe kaikille
mantuomiota. näJjdiSj
•Ja yiiämataitussa 5^'**^ ^
sosialistijohtaja Ahmed "Huss^^
keussalissa häkkiin suljettuna