Vapaus, January 4, 1958

              I Sivu 2 Lauantaina, tammik. 4 p. — Saturday, Jan. 4," 1958
I ^ A P A US
(UONUET¥) *- Sutepeodent Libor
(Mnttn of Fliuiish Canadians.- Es-ttUUied
Nov. 6, 1917. Authorised
M iMoond elaas auill tbe Post
(Mflee Daputmoit, Ottamu PUbs
UdiMl xttirtoe weddy:. TtxesdaysJ
nnmdairs iknd Saturäaam by Vapaus
PoKUshms Company Lt&. at 100-108
am 8t~W.. 8ttdbai7. Oöit, Canada.
Telephones: Bus. Office 0& 4.4384:
Editoilal Office 06. 4-4265. Manager
E. Sidcsl. Xdltor W. Eklund. Mailti«
address: Box 69. Sudbuiy. OntuUK Advertising tates upon appllcati<»i.
Itanslation ^Aree of charge.
•nLAUSHTNNAT:
X S kk. 2JtS
ThdTsraUöiasa: 1 ^ 8.00 6 tie 4 ^
Suomessa: lik. 8.S0 6 U t 4.7S
I iTv
li; r
1^- '
Voiko sota s]jrttyä ^'xahingossa
Viimeaikoina on julkisen sanan palstoilla ja johtavien
polutlkkojen keskuudessa kiinnitetty melko paljon huomiota
- siihen, että voiko ihmiskuntaa nyt uhkaava sota syttyä "va­hingossa"?
; _ ^
Tämä keskustelu sai alkunsa ;siitä kun Yhdysvaltain nd.
strategisten ilmavoimien ylipäällikkö ilmoitti, että hänen
pommittajakoneensa ov^t olleet atomipommeilla lastattuna
lokakuun alusta asti, että ne voivat lähteä "vastähyökkäyk-selife"
viidentois?ta minuutin kuluttua siitä kun vihollinen"
. oh lähten3rt liikkeelle, ja että osa näistä atoniipommeilla va­rustetuista
yhdysvaltalaisista lentokoneista on joka aika, siis
kaikkina vuorokaudenaikoina ilmassa.
Kuten saattoi odottaakin, tällainen tiedoitus hätkähdytti
kökö ihmiskuntaa. Silloin käsitettiin ehkä paremmin kuin
Hoslutan aikaisemmin, mitä valtiosihteeri Dulles tarkoittaa
puhuessaan "sodan partaalla" liikkumisen tarpeellisuudesta.
Samalla kertaa kysyvät miljoonat tavalliset ihmiset,^ ^t-tä
mitä tapahtuu, jos joku "strategisen" lentokoneen pääl­likkö
saa esimerkiksi väärän käsitj^ksen hänelle tulleesta ko­mennuksesta?^
Täi mitä tapahtuu, jos hän menettää äkiiä
järkensä, kuten on niin monille ihmisille tapahtunut aina
- Forrestaiia myöten? Mitä tapahtuu, jos jonkun lentotuki-
. aseman päällystö ottaa liian kovan pöhnän joillakin synty­mäpäivällä
ja antaa kohtalokkaan komennuksen alaisilleen?
Tuhannet tällaiset "vahingot" ovat ilmeisesti mahdolli­sia
silloin, jos strategisia lentokoneita on tuhatmäärin ato­mipommeilla
varustettuna ainaisesti taisteluvalmiina.
"Myös tiedetään, että jos jonkun maan toimesta lähete­tään
atomipommeja toisia maita vastaan — tapahtukoon se
sitfto vaikka vahingossa — se johtaa hetikohtaisesti helve-tiii,
porttien aukenemiseen kaikkialla maailmassa, yleisen
atODoisodan syttymiseen. '
-Asiftan liittyy vielä toinenkin puoli. Amerikkalainen
kongressimies Charles Porter sanoi viime viikolla, että laaja­kantoisista
varotoimenpiteistä huolimatta atomipommin " v a ­hingonlaukaus"
on mahdollisuuksien puitteissa. Tämän vuojt-si,|
h||ua. vaati hallitusta tiedoittamaan kansalle tällaisen vaa­ran
olei^assaolosta.
. Hän myös korosti, että atomipommin vahingossa lau-keSRunen
voisi johtaa olettamukseen, että Yhdysvaltoja on
muka pommitettu jonkun ulkomaan toimesta, mikä panisi
sJGrartegiset ilmavoimat "vastahyökkäykseen" atomipommei-n^
h. Tällainen tilanne voisi johtaa siihen, että sota alkaa
vahingossa, vaikkei sitä olisikaan tarkoitus aloittaa.
: ..Yh^^s\mltjEun sotaministeriö r i^ tämän johdosta selos­tamaa^
fiiahhetta. Puolustusministeriö myönsi avoimesti
ett^ afomipömmin vahingossa laukeamisen "matemaattinen.
nU^ddlisuiis oh blemass^ samalla tätä"yahingon-l|
wikausyajuraa"-pidettiin niin pienenä, että se "tuskin kos-ka5Ä
Voi tapahtua".
• Kuvaavaa muutan on, että puolustusministeriön ja Yh­dysvaltain
korkeimman upseeriston selostukset. eivät sovi
tässä asiassa yaUan saumattomasti yhteen. Puolustusminis-
' toiörac^mttaä huolestuneita amerikkalaisia puhumalla sii­tä,
ettsi atomipommeilla lastattujen strategisten pommitta-
J^koneiden täytyy laventua maahan, ladatakseen käyttöä
vartra nämä pommit, Pentagonista taas on selitetty, että
lentoköheoi miehistö voi suorittaa latauksen ilmassa ollen.
Väitöksensä vahvistukseksi Pentagonin miehet (Yhdysval­tain
sotai>äämajan) miehet selittivät, että Hiroshiman tuhba-misem
käytetty atomipommi ladattiin ilmassa, ja että «näin
voidaan vieläkin tehdä.
Yrittäessään vakuuttaa, ettei kenelläkään mahdollisesti
järteisä menettäneellä tai juopuneella upseerilla ole inah-doUisniutta
aloittaa "omaa sotaansa", Yhdysvaltain puolus­tusministeriö,
selitti, että näin ei voi tapahtua, sillä atomi­pommin
latauksessa tarvitaan useampia miehiä. Olettaen,
että asia on näiii, eikä meillä ole mitään syytä sitä epäillä,
se ^ muuta kuitenkaan sotavoimien perussääntöjä: Komen­tava
upseeri antaa määräyksen ja sitä on alempien miesten
miestea ehdottomasti toteltava. Ja jos komentava upseeri
antaa määräyksen atomipommin pudottamiseen, niin hänen
i alaisillaan upseereilla, aliupseereilla ja sotamiehillä ei voi
• oiU ikutään varmuutta siitä, onko määräyksen aiheuttanut
liiohnoUiheai hourupäisyys, juopumus vaiko provokatiohalu.
Sdvänä voitaiaeen siis pitää, että asiain nykyisellään
olliissa atomisota voi syttyä vahingossakin. Ja kuri huomioi­daan
ne hirvittävät seuraamukset, mitkä atomisodan puhkea­miseen
sisältyvät, silloin on pidettävä pienintäkin "vahin­gon
vaaraa" koko ihmiskunnan' elärniaä ja tulevaisuutta uh-kaayan^
vaarana.
Toivottavaa^ olisi, että tämä hirveä vaara poistettai-siin
hf^ti yhteisesti tehtävien sopimusten perusteella, mit^ä
iiaukaisisiyat nykj^sen kansainvälisen jännitystilanteen, ke­hittäisivät
yhteisymmärrystä kansojeh keskuuteen ja loptet^
t^vat kerta kaikföaan nylQ'isen varustelukilvan. "
Totuus on tanm l o i i n ^ ^
T Meitä rauhanpuolustajia on takavuosina syytelty siitä,
että haluamme maalata liian synkän kuvan uhkaavan sodan
vaaroista ja siinä yhteydessä meille on selitetty, että "an-tidiaa
asioista tietoisten hallitusherrain olla rauhassa asiasta,
jösla ette kuitenkaan mitään tiedä".
Totta tietenkin on, että enemmistö rauhanpuolustajista,
tavallisista kansan ihmisistä, ei paljoakaan tiedä sotateknii-kan
ki^tyksen yksityiskohdista. Mutta pitäen mielessä sen
inHiv Hiihshimassa tapahtui ja ne kaikkien asiantuntijain
yl^funieliäet selitykset, että ydmaseiden kehittämisessä on
sitj^Unmin tap^tunut valtavan suuri edistys, meillä taval-
Uyfia kadun miehillä ja naisUla on kuitenkin ttielkointo
yfe^Usitys siitä mitä atomisota meille kaikille merkitsee.
^ Tiasä mielessä me rafuhanpuolustajat olemme hyljän-hftk
•^u-*iinni-tietän\ättömät" ohjeet ja voinmie nyt to-
4jda liikemattomien asiantimtijäin lausuntoihin viitaten, et­tä,
U U 4 ^ sodan vaaran suuruutta ei ole missään tapauksessa
SYNTYMÄ-
• PÄIVIÄ
Tyyne Järvi, Tarmola, J l . R. 4,
Port Arthur, Ont. täyttää 15 vuot­ta
tammikuun 7. 19.ö8.
Otto Heino, Port Arthur, Ont
täyttää 82 vuotta tammikuun 5 p.
1958.
Yhdymme sukulaisten ja toverien
onnitteluun.
H ilainlaadinta ^^kokonaän sopijiatön
Farmarien M
osoittavat
Ottawa. — Canädalaisten farma
rien tulot vuoden 1957 kuluessa ovat
olleet alhaisemmat kuin vuosi sit­ten,
tilastotoimiston antamien tie­tojen
mukaan farmarien tulot vuo­den
kolmannen neljänneksen ajal­ta,
heinäkuun alusta syyskuun lop­puun,
olivat $638,000,000 eli 10 pro­senttia
alhaisemmat kuin vastaaval­ta
ajalta edellisenä vuonna.
Vuoden ensimmäisen 9 kuukau­den
aikana farmitulot olivat $1,847,-
000,000, eli n. kolme prosenttia vä­hemmän
kuin vastaavsma aikana
V. 1956.
Karaan ja karjan rehun myynneis­tä
farmarien on arvioitu saaneen
heinä- syyskuun aikana vuonna 1957
kaikkiaan $412,000,000. Tämä on n.
6 prosenttia enemmän kuin edelli­senä
vuonna. Ainoastaan siipikar­jan
myynnit osoittavat laskua. Toi­saalta
sian lihan korkeimmat hinnat
tekivät mahdolliseksi lisätulot kar­jataloudessa.
Ontarion farmarien tulot peitovil-jelyksistä
lisääntyivät tammi- syys­kuun
aikana verrattuna vuoteen
1956. Tilastot osoittavat, etta vuo­den
1957 enmmäisen 9 kuukauden
aikana Ontarion farmarien tulot
peltoviljelyksistä olivat $554,284,000
verrattuna $547,348,000 edellisenä
vuonna.
Farmarien tulojen yleinen lasku
johtuu etupäässä viljatoimitusten
laskusta varsinkin Saskatchewanin
maakunnassa.
Ottakaamme Yhdysvaltain
hallituksen erään johtavan
tiedeasiain neuvonantajan, tri
Isador R. Rabin uudenvuoden­päivänä
julkaisema lausunto,
minkä yhteydessä hän varoitti,
että ihmiskunnan edessä ei ole
koskaan aikaisemmin ollut hiin
vakavaa pulmatilannetta, kuin
on se, minkä täydellisesti aseis­tetut
Venäjä ja Yhdysvallat
muodostavat.
Tämä Columbian yliopiston
fysiikan professori lausui myösj
että nykyaikaista sodankäyntiä
koskevat asiatiedot "eivät ole
vielä sen paremmin hallitusten
kuin tavallisten kansalaisten­kaan
tietoisuudessa".
Puhuen nimenomaan Neu­vostoliiton
sotilastieteellisistä
saavutuksista tri Rabi sanoi te­kokuiden
osoittavan, että "Neu­vostoliitto
kyenee valmista­maan
mannerten välisiä ballis­tisia
ohjuicsia. Yhden prosentin
virhe 18,000 mailin tuntinopeu­della
kulkevien laitteiden no­peudessa
tai yhden prosen­tin
suuntavirhe—, olisi aiheut­tanut
sen, etteivät he (neuvos­toliittolaiset
olisi saaneet satel-liittejaan
avaruuteen, s
"Tästä voitte nähdä minkä­laisen
tekniikan he ovat kehit­täneet.
Me tiedämme ollessam­me
nyt tekemisissä venäläisten
kanssa, että me olemme teke­misissä
ihmisten kanssa, jotka
ovat tekniikan kehityksen ja
teknillisten tietojen perusteella
täysin tasa-arvoisia meidän
kanssamme."
Tähän on vain lisättävä se
tosiasia, että ennenunin . tai
myöhemmin saa myös Yhdys­vallat
kehitetyksi sekä manner-tenvälisen
ballistisen ohjuksen
että satelliittinsa. Se tarkoittaa,
että. silloin voitaisiin aloittaa
puolin ja toisin se "ilotulitusta"
muistuttava "nappuloista pai­neltava
sota", minkä ulkopuo­lelle
ei jäisi mikään maa, ei
mikään maakunta eikä mikään
pienempikään yhdyskunta.
Tämän hirvittävän tilanteen
ilaKduttavana puolena on kui­tenkin
se, että työväenlehtien
ja -piirien lisäksi, jotka vielä
muutama kuukausi sitten oli­vat
miltei yksinään varoitta­massa
tästä vaarasta — ny­kyään
näistä asioista puhuvat
jo miltei, kaikki ajattelevat ja
vastuuntuntoiset piirit. Rau­hanpuolustajain
rintama on
niin suuresti voimistunut, että
yleisen mielipiteen painostuk­sesta
voidaan realistisesti odot­taa
myönteistä kehitystä ny­kyisen
varustelukilvan lopetta­miseksi
jo tänä vuonna. Sen
hyväksi kannattaa ja tulee toi­mia
entisiä päättävämmin.
Edmglfiton. — Albertan Farma^
rien i&im tSSlli SskettiUn pidetys*
sä vuosikokouksessa tuomittiih liit­tohallituksen
uusi maatalöiistuottei-deit
Untatukilainlaadinia "kokonai­suudessaan
sopimattomana".
Kokous päätti lähettää maatalous­ministeri
Harknesille sähkeen ke-hoittaen
häntä peruutt»naan nykyi­sen
ehdotuksensa tai esittämään se
parlamentin alahuoneen maatalous­komitealle
käsittelyä varten tarkoi­tuksella
saada esitetyksi toinen pää­töslauselmaehdotus,
joka takaisi^ar-,
mareille heidän oikeutetun osuuten­sa
kansallistuloista, jota pääminis­teri
Diefenbaker lupasi viime vaali­kampanjansa
yhteydessä.
Tämä uusi l^esitys, joka on jou­tunut
ankaran arvostelun kohteeksi,
sallii perushintojen määrittelemisen
eräille farmituotteille, joita ei ole
vielä määritelty. Lakiesityksen mu­kaan
perushinnat tulevat olemaan
vähintäin 80 prosenttia siitä hinnas­ta,
jiota farmarit ovat saaneet kes-kimSSrln
kuluneen kolmen vuoden
r Laikan palvelut
korvaainattoinia
Rooma. — Avaruuskoira Laika
saattoi maailmanavaruudessa viet-tämänsä
lyhyen hetken aikana antaa'
tiedemiehille korvaamattomia tieto­ja,
jotka jo ovat 'auttaneet ratkaise­maan
miehitetyillä laitteilla: tehtä­viin
-avaruusmatkoihin liittyviä on­gelmia,
kertoo Leningradin yliopis
ton fysiologisen laitoksen professori
Sylinski -roomalaiselle lehdelle ^11
Tempolle myöntämässään haastat­telussa.
Hän mainitsi lehden Moskovan-kirjeenvaihtajalle
Laikalla suoritet­tujen
kokeiden osoittavan myös ih­miselle
olevan mahdollista vahin­goitta
kestää rasitus, mikä syntyy
lähetettäessä satelliitti avanmteen.
Samoin todettiin, että elävä olento
voi elää avaruudessa.
Tiedemiehet ovat nykyisin keskit­tyneet
tutkimaan kahta kysymystä,
hän lisäsi, nimittäin sitä, mitä vai­kuttaa
painovoiman puuttuminen,
sekä kosmisen säteilyn vaikutusta.
Sylinskin mielestä voitaisiin parhai­ten
suojautua maan. ilmakehän uiko
puolella olevaa väliingollista sätei­lyä
vastaan varustamalla avaruuslai­va
magneettisella kentällä, mikä
heijastaisi takaisin säteilyn.
aikanal
Koska farmarit ovat yksimielisiä
siltä, että kuluneen kolmen vuoden
aikana heidän tuotantokustannukT
sensa ovat nousseet eivätkä hinnat
ole nousseet samassa suhteessa, oin
käsitettävissä miksi he ovat petty-nieitä
konservatiivien maatalousoh­jelman
suhteen.
Eräs farmareista osoitti kokouk­sessa,
että hän on saanut tietoja Ot-tawasta,
että monet konservatiivi-edustajat
eivät ole tyytyväisiä hal­lituksen
ehdotukseen ja voi käydä
niin, että hallitus kaatuu tämän esi­tyksen
johdosta.
Aikaisemmin vuosikokouksessa
laadittiin tulevan vuoden toiminta­ohjelma.
Ohjelmaan sisältyy vehnä-poolien
tukeminen laajan edustajisr
ton lähettämiseksi Ottawaan painos­tamaan
vehnämaksujen parantamis­ta
ja painostamaan liittohallitusta
lähettämään kuppayaltuuskuntia
Itä-Euroopan ja Aasian maihin otta­maan
selville kauppasuhteiden laa­jentamismahdollisuudet
käyttämäl­lä
vaihtokauppaa, luottokauppaa ja
kaikkia muita mahdollisia keinoja.
Farmarit vaativat, että valtuuskun­tien
mukana on oltava farmiunioi-den
edustajia.
Toimintaohjelmassa myös kehoi-tetaan
liitto- ja maakuntahallituk­sia
suojelemaan apua tarvitsevia
farmareita menettämästä maata­louskoneensa
ja estämään häädöt
nykyisenä hätäkautena.
Farmarit tulevat pyrkimään yh­teistoimintaan
unionistisen liikkeen
kanssa vaihtamalla puhujia ja kir­jallisuutta
sen kanssa ja järjestä
mällä yhteisiä kokouksia ja yhtei­siä
edustajistoja vierailemaan halli­tuksien
luonav missä se katsotaan
edulliseksi ja käytännölliseksi.
Mikäli uudet liittovaalit ovat ky­symyksessä
toimintaohjelman mu­kaan
farmarit tulevat kutsumaan
vaaliehdokkaat yhteisiin kokouksiin,
missä heidät pyydetään ilmaise
maan kantansa farmarien union oh­jelman
suhteen. Farmarien unio tu­lee
myös välittämään jäsenistölleen
tiedot kuinka parlamentin ja lain-laatijakuntien
jäsenet äänestävät
maataloutta koskevissa asioissa.
Vuosikokouksessa vastustettiin
uusien liittovaalien toimittamista
ennenkuin kaikki yritykset on teh- muut9i suhtautumisessa.suojatulle!
ty hallitustoiminnan jatkamiset
nykyisen parlamentin puitteissa. Sa­alia
edustajakokouksessa osoitet-in,
että kahden'johtavan poliitti-n
puolueen ollessa jpaelkein tasa-ihteissa,
hallituspuolueen on^seu*
rattava tarkemmin yleistä mieli­alaa.
Ohjelmaa koskevat' päätöslausel-at
h}'vin läheisesti seurasivat nii-joita
on hyväksytty toisten län-n
farmijärjestöjen ja osuusliik-k^
den kokouksissa. Farmarit vaati­vat
pariteetti hintoja (tasasuhteisia
hintoja-teollisuustuotteiden kanssa)
ja varsinkin sikojen kohdalta on
vaadittu perushinnaksi $30.00 sataa
paunaa kohti.
' Farmarien unign presidentti Ar­nold
Platt osoitti, että vuosikokouk­sessa
tehtii^ eräs käänteentekevä
hin. Vuo^okouksessa yleeusi kan<
natettän tullimaksujen alentamista
kaikinpuolin, mutta aisimalla osoitet­tiin.
vuosikokous k^nattaa i\xo-jatulH|^^
massa pitämistä Gana-dassa
l i ^ ^ farmituotteiden ulko­mailta
l i ^ a vastaan, jotka ai­heuttavat
vaikeuksia canadalaisille
farmareille.
Vuo«ikO!kouksessa oltiin erittäin
huolissaan nousevista kustannuksis­ta
ja maataloustuotteiden hintojen
laskusta ja eräässä päätöslausel­massa
kehoitetaan hallitusta pe­rustamaan
hintojen kontroUilauta-kunnan.-
,
Kokoukselle esitetty päätöslau-sdlmaluoniids,
missä syytettiin työ­väestöä
nousevista hinnoista, jäi
hyllylle.'
MXXKITBLHX
Poika: "Mikä on polltiikko. Isä?"
Isä: "Polltiikko on ihmiskone.
joka heUuttaa kieltään." \ ^
Poika: "Mikä sitten on vdtio-miest"
• y'\'^
Isä: "Entinen poli^pko, joka ön
oppinut Uelensä kontrj^lin."
Hiljan ayioitiiiiitt oli osta>
nut mieheUeen' solnäbtt. > "Minkä
kanssa se parhaiten sopii", kysyi
hän? "
Mies katseU räikeänvSristS hir-mua
ja mutisi: "Pitkän parran
kanssa."
JXRKISYY
"Isä, miksi Jumala loi ensikä
Aatamin", kysyi pikku-Jussi isäl­tään.
- l
"Luultavasti siksi, että hinkin
voisi lausua sanan tai kaksi", vas­tasi
isä. .
Talouspuldan Britanniassa
Lontoo. — Kun Englannin dis-konttokorko
nostettiin 7 prosenttiin,
otaksui jokainen, vieläpä finanssi-ja
teollisuuspiiritkin, että toimenpi­de
oli luonteeltaan vain väliaikai­nen.
Sn^onnyt Kulunut 3 kuukaut­ta,
eikä ole ilmaantunut merkkiä­kään,
että diskonttokorkoa jälleen
alennettaisiin lähitulevaisuudessa.
Pelko pääomien paosta on jatku­vasti
kärkevä, kuten ilmenee siitä­kin
eräässä täkäläisessä tuomiois­tuimessa
esitetystä vaatimuksesta,
jonka mukaan olisi tutkittava dis-konttokoron
nostamisesta eräälle
lontoolaiselle pörssivälittäjälle
"vuotanutta" tietoa. Mainittu pörs­sivälittäjä
näet neuvoi erästä hong­kongilaista
osakeyhtiötä myymään
ajoissa miljoonan punnan arvosta
"kultareunaisia".
Työministeriö on juuri julkaissut
työllisyysnumeronsa lokakuun lop­puun
v. 1957 päättyvältä vuodelta.
Numerot osoittavat selvää lasku-tendenssiä.
Kuluvan vuoden loka­kuuna
työttömyysprosentti oli 1,3
(viime vuoden lokakuussa.^ 4,2).
Mutta marraskuussa prosen^uku
kohosi jo l,5:een — nousu oli pal­jon
nopeampi kuin koko sitä edel­täneenä
vuotena. Englannin työtto-myysluetteloissa
on nyt 317,000 työ-
Espanja perääntyy Ifnissä
Marokon ylimpänä tavoHte^
Franco hajmttamut "oman" h e ^
Tunis, jonhiknussa. — Eqfiuijui
ja Marokon välisen selkkauksen
äkillinen — väkivaltainen — kärjis-tymin
» Unin crfllisalaeen suhteen
on kiinnittänyt Mannon ]a koko
maailmankin traomiota puoleensa.
Tilanne on edelleenkin äärimnäisai
jännittynyt. Ifnin «iltlsalaeen yl­peä
ja rohkea kansa on noossnt
aseisiin Espanjaa vastaan.
Kapina alkoi ifniläisten hySkkäyk-
^liä espanjaltusia raja-asemia vas­taan.
Espanjalaiset upseerit osastoi*
neen antautuivat Ifnin kansallisen
vapautusjurmeijan osastoille, jotka
ovat päättäneet jatkaa tiaistelua eril­lisalueen
todelliseen yhdistämiseen
asti. Arvovaltaisista marokkolaisista
lähteistä ihnoitetiaan. että UniUiset
vapaustaistelijat ovat ottaneet lukui­sia
sotavankeja ja saaneet huomatta­van
sotasaalim. Lisäksi on ammuttu
alas monia espanjalaisia lentoko­neita.
Ifnin alueella vallitsee Melleen '.
dellinen sodan ilmapiiri. Taiste
jatkuvat Madridin pftinvastaisiata t!*'
doituksista huolimatta Ja Espa ^ u
hettää Jatkuvasti vahvlstuajoukkoja
sotanäyttämölle. Marokon hallitus on
neuvotellut Espanjan Rabatln-suur-lähettilään
kanssa Ja Madridissa käy­dään
xteuvotteluja Marokon suurlä­hettilään
ja Espanjan hallituksen
ke^en. NäiUn neuv^^uihm osallis­tuvat
useat Espanjan B^tuksen mi­nisterit
pääministerin JohäbOaJifaro-kon
valtuuskuntaa Johtaa prinssi
Moulay Hassan. Ifnin vapaustaiste­lijat
ovat Julkaisseet Marokon kan-salle
osoitetun vetoomuksen,
mm. sanotaan:.
"Jalo Marokon kansa, taistelevat
veljesi bamranilaiset (ifniläisten kan­sallinen
nimitys) ilmoittavat .sinulle
pyhästä kapinastaan Ja aseellisesta
taistelustaan Espanjan vihattiivaa
siirtomaavaltaa vastaan. Joka on kiel­täytynyt
tunnustamasta marokkolais­ta
kansallisuuttamme Ja yrittää teh­dä
meistä espanjalaisia, minkä me
vainoista . ja sorrosta huolimatta
olemme torjuneet. Näin bamranilai­set
veljesi ovat toteuttaneet llikrinn-nallepanon
vapauttaak»en Jälleen
osan vielä siirtomaahallinnossa ole­vasta
kansallisesta alueesta. Olemme
iriUittäneet puhua Espanjan sllrtc-maahallinnoDe
sitä ainoaa kieltä. Jo­ta
se ymmärtää: voiman, raudan Ja
tulen kieltä Marokon sulttaanm Mo-hamed
5:nnen, hänen hallituksensa
-j^bamranllalsten patrioottien monien
turhien esiintymisten Jälkeen. Kai­kesta
huolimatta toivomme, että BB-panja'muuttaisi
politiikkansa Ja seu­raisi
uutta Unjaa. Jo.\a olisi yhden­mukaisempi
Maroktn kelUtyksen
kknssa."
Koko Marokon kansalUn^ lehdistö
hyväfcyy Ifnin väestön kansallisen
vapaustaistelun ja valittaa Espanjan
viUtastelemista eteläisimmän Maro­kon,
ns. espanjalaisen Marokon luo­vuttamisessa.
Espanja väittää, että
se luopuisi eteläisinunästä Marokosta
vain sillä ehdolla, että Marokko sitou­tuu
olemaan vaatimatta itselleen
Ceutan Ja MeliUan "presidoja".
VUtaten Ifnta tapauksiin Istiqlal
puolueen johtaja AUal el Passi on
kirjoittanut:
, "Jos siirtomaavallat ovat ottaneet
tavakseen etsiä ratkaisuja vasta sen
jälkeen kun viattomien verta on vuo­datettu,
ovat marokkolaiset valmiit
uhraamaan verensä vakuuttakseen
espanjalaiset ja ranskalaiset neuvot­telujen
välttämättömyydestä. Emme
vihaa kumpaakaan maata, mutta
päämääränämme on__isänmaamme
yhtenälsjrys Ja sen riippumattomuus.
Ne ovat sen sukupolven ylimmät ta­voitteet.
Johon me kuulumme."
Näyttää siltä, että yhtä vähän ma­rokkolaiset
kuin Marokon ystävät­hän
toivovat, että Ifni liitettäisiin
iarokon kuningaskuntaan' vapaus­taistelijoiden
sotilaallisen voiton jäl­keen.
Rabntissa ollaan vakuuttunei­ta,
että espanjalaiset perääntyvät ja
luopuvat, joten heidän ehdoillaan. ei
tule olemaan mitään arvoa. Jos Ma­rokko
saisi Ifnin vakuuttuneeksi täs­tä,
olisi sen paljon helpompi esittää
oikeutetut vaatimuksensa Ceutasta.
Melillasta ja eräistä marokkolaisista
saarista. Marokko olisi tällöin kylUn
voimakas ottaakseen Ranskalta Mau­ritanian,
joka on kaikkien Suur-Ma­rokosta
sitkeästi haaveilevien marok­kolaisten
y\v^ toiveunelma.
FRANCON MAROKKOLAINEN
HENKIVARTIOKAARTI
H.AJOITETAAN
Madrid. — Espanjan valtionpään
Francon maalanksellinen nuurokko-lainen
henkivartiokaarti on joutn-nut
espanjalais-marokkolaisten If-ni-
selkkauksen nhriksL Kaarti ha-joitetaan
ja korvataan espanjalai­sella
erikoisosastolla. • , .
. Francon marokkolainen henkivar­tiokaarti
perustettiin Espanjan kan­salaissodan
jälkeen. Franco näet saa­vutti
ensimmä^et ratkaisevat menes­tyksensä
kansalaissodassa marokko­laisten
valio-osastojensa aiisiosta. Ja
tästä kiitokseksi Franco uskoi hen­kensä
suojelun näille marokkolaisille
valio-osastoille.
töntä, ja pelkästään lokakuusta
marraskuuhun oli nousu 41.000. L i ­säksi
on osatyössl 38,000 työläistä,
ja tässäkin luvussa on lokakuusta
marraskuuhun 3,000:n nousu. Työt
tömyyden kiasvaminen on suurin
maataloudessa, kalastuksessa, l ii
kenteessä, ralcennustöissä ja teks­tiiliteollisuudessa.
Kommentoiden Englannin työka-luteollisdiiden
tilauksien nopeaa
vähenemistä — syyskuussa tilauk­set
olivat alhaisimmillaan kolmeen
vuoteen ja ulkomaiset tilaukset
vain puolet siitä mitä 5 kuukautta
sitten — "Financial Times" kirjoit­ti,
että hallituksen äskeiset toimen­piteet
rajoittavat pääomien sijoituk­sia
juuri hetkellä, jolloin sijoitus­toiminnan
noususuhdanne"ön • jo
päättymäisillään.
Lehti jatkoi: "On olemassa todel­linen
vaara; että toipuminen vaatii
pitemmän'ajan kuin virallinen po­litiikka
havittelee, jos pääomasijoi­tuksien
suhde laskee nopeasti."
Tämä varsin selvä viittaus vah­vistaa
laajoissa piireissä vallitsevan
vaikutelinan, että hallituksen f i ­nanssi-
ja'^ talouspolitiikkaa tahalli­sesti
johdetaan tietynlaisen työttö­myyden
ja laskukauden luomiseen
ensisijas&a siitä syystä, että hallitus
uskoo näin. antavansa itselleen ja
työnantajille suurempaa pontta am­mattiliitto
jieA nopeasti kasvavaa
taistelunhalua vastaan. Uuden vuo­den
alkaessa odottelevat vuoroaan
3,5 miljoonan työläisen palkankoro­tusvaatimukset.
Kysymys siitä, ky­keneekö
hallitus kontrolloimaan
haluamaansa työttömyyden määrää,
alkaa herättää levottomuutta jopa
Cityn piireissäkin, joita jo ovat her­mostuttaneet
USAssa ilmenne»et pa-haentisen
Hfulakauden merkit, kuten
diskonttokoron alentaminen ja työt-tömyy^
den nopea kasvaminen. Myös
on syytä panna merkille, että Eng­lannissa
ilmenneet .lievemmät pula­kauden
oireet ovat ensi kertaa so­dan
jälkeen samanaikaiset vastaa­vien
oireiden kanssa Yhdysvalloissa
ja Länsi-Saksassa ja niinikään sa­manaikaiset
Ranskan vakavan f i ­nanssikriisin
kanssa,
Englannin hallituksen valitsemat
keinot syvenevän pulan lieventämi­seksi,
taloudellinen kilpailu NATO-valtojen
kanssa, erikoisesti Eäiglanr
nin pelko, että Länsi-Saksan vienti
soluttautuu brittiläisille markki­noille
ja ennen kaikkea se hermos­tuneisuus,
jonka ovat aiheuttaneet
NLn tekokuun linkoaminen sekä
muut neuvostotekniikan menestyk-se^—
kaikki tämä viittaa varmuu­teen,
että Englantia odottaa uute­na
vuotena äärimmäisen vaikea t i ­lanne.
Englannin yleinen mielipide
vastustaa ehdottomasti hallituksen
pyrkimyksiä,, eivätkä suinkaan yk­sin
ammattiliitot, vaan myös Eng­lannin
kanssa, jota raskaasti koette­lee
keskeytymätön hintojen nousu.
Kaikki merkit viittaavat hyvin kat­keran
luokkataistelun uuteen vuo­teen.
73-vupfias nainen
nousi
New York.—- 73-vuotias nevryor-kilain^
n nainen, joka jouluaattona
kuoli, voitiin herättää henkiin New
Yorkin palokunnan uuden henkiin-herättäxö^
slaitteen ansiosta.
Nainen sai sydänhalvauksen illal­la
ja sairaanhoitaja totesi sekä val-timonlyöinhin
että hengityksen la­kanneen.
'Sen jälk<^n kun kuollut­ta
oli turhaan yritetty herättää hen
kiin tekohengityksellä ja happikaa-sulla,
haettiin palokunnan uusi säh­kölaite,
.lota^ei vielä ole koskaan ko­keiltu.
Laite elvyttää - hengitystoi­mintaa
sähkösysäysten avulla. Heti
puolen yön jälkeen potilas alkoi
hengittää jauhanet vietiin sairaalaan,
josta hän ^ a t t o i myöhemmin päi­vällä
poistua.
Kennan arvostelee
NATO-konferenssia
Lontoo. ~ YhdjsraltatK entl-nen
Moskovaa snnriibettills Ge­org
» KenBim, on K«ddJSii-rooput
yd^sovapMu» yyShyk-keen
limadtt kuuö^ija» imstdi
viikko sitten #eritttai-iliaiu At­lantin
liiton Pariisia koaferais*
sia. Hän esitä arvostdevut laa-sontoosa
Eoj^anain radiossa.
Jaori piiit^rae«n konfenassia
seoraosta on, etti NenvOstoliitoa
kanssa neavottelemiaea on vai-keatonnt
nyt eatisestiiBf riUL.
konferrassi kidtenkaaaSaaiaittair
vasti vaanita Euroopan pu<das|ils-vahvnntta
lisäävästi, katsoi Ken­nan.
Kommunistinen uhka ei ole etu­päässä
sotilaallista, väitti Kennan.
Marxilaisessa ohjelmassai ei sanota
sanaakaan sosialismin levittämises­tä.
Vaara on lähinnä poliittista laa­tua,
j a sen vuoksi ovat Ranskan j a
Italian kommunistipuolueet länsi­maiden
turvallisuudelle' suurempi
uhka kuin konsanaan ovat koko
Neuvostoliiton sotavoimat, Kennan
jatkoi. ,
Jlän^oisti aikiusemminjesittämän-sä
ehdotuksen, että Länsi-Saksa
poistettaisiin Atlantin liitosta, mitä
toimenpidettä hän suositteli ensim­mäisenä
aiskelena kohden demilita­risoitua
Ehirooppaa.
— Vesuviuksen tulivuoren pur­kauksista
on tietoja kuluneen 2,000
yuoden ajalta.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Vuoden vailiteen mer1(iNisyyl(siä
Pikkulehdet, kuten Va^us, eivät
voi kUpailla isoistenr kanssa, kuten
olemme monesti ennenkin myöntä­neet
Tämä pitää paikkansa sittenkin
vaikka luulemme, että Vapaus pys­tyy
kilpailemaan joidenkin' sellais­ten
kanssa, jotka luidevat itsestään
kovin suuria, sillä "luulo ei ole tie­don
väärtti" kuten porilaiset sanoi­sivat
"
Suuruudesta puheenollen emme
malta-olla ludauttamatta mieleen
erästä suomalaista viisasta sananlas­kua:
"Joka kuuseen kurottaa, hän
katajaan kapsahtaa".
Meille nimittäin.sattui tällainen
kin tapaus: Eräs lehtemme lukija,
Suomesta hiljan tullut oikein mu­kava
mies'joka seuraa maailman tol-jauksia
vähän puolelta ja toiselta,
kiinnitti huomiomme erään "tällä
puolen rapakon" vierailleen suoma­laisen
lehtimiehen kirjoituksiin,
missi suomalaisille kuvaillaan näitä
"Kaanaan" oloja. Kertojamme ih^
metteli sitä, että kun meitä Cana­dan
suomalaisia mitataan vain ja
pääasiassa "liiketoiminnan" perus­teella.
Tämän maailmankatsomuk­sen
mukaan, ei kukaan _olejnitään,
ellei hän ole vähintäin jonkun kul-makahvilan
tai muun pikkuliikkeen
harjoittaja, jotka sivumennen näyt­tävät
olevan niitä kaikkein "alhai­sempia",
jotka armon löytävät täl­laisten
vierailijain silmissä, jos
saamme luvan käyttää asianomaisen
henkilön sanontaa.
Tämä tiedonantajamme oli käsit­tääksemme
oikeutetusti närkästynyt
siitä, että "meitä tavallisia työmuu­rahaisia
ei tunneta ollenkaan", ku­ten
hän selitti. Mutta allekirjoitta­nut
sai täydellisen vakuutuksen sii­tä,
ettei hänen vastenmielisyytensä
ylläkuvatunlaista raportaashia koh­taan
johtunut mistään suppeasta
karsinakannasta tai kateudesta.
Viitattuaan p.o, kirjoituksen- sii­hen
kohtaan, mistä eräästä täkäläi­sestä
kansalaisestamme tehdään
asiattomasti paisuttaen jopa tunne­tun
kaupunginhallinnon jäsen, tie­donantajamme
lausui paheksumi­sensa
moisesta" "paisuttelusta" jä
selitti; ettei sellaisesta edesvastuut­tomasta
raportaashista ole muuta
kuin ikävyyttä ja harmia asianomai­sille.
Me puolestamme yhdymme täy­dellisesti
ystäväämme siinä, että sa­nomalehtimiesten
ja -naisten pitäisi
todella olla sen verran vastuuntun­toisia
etteivät he saattaisi ketään
tällä tavalla epämiellyttävään ase­maan.
Mutta samalla kun Suuren Rahan
leMien toimesta paisutellaan jopa
oiemattbiäuäkin asioita,_meidän ta^
valliS^^I^Miaisten pienUtä työ-väenlehä^
jää näköään monta hy­vin
ajanki^taista^^ja tärkeätä uutis-tietoa
ker^hoatta.' '
Vuodenvaihteen lehtiä selailles-samme
havaitsimme esimerkiksi
seuraavan iouluk. 27 pnä Pariisista
tulleen U U ^ Q :
"Neuvostokuiden lähettäminen
avaruuteen oli viime vuoden huo­mattavin
tapahtuma «Luxemburgin
radion suorittaman mielipidetutki­muksen
mukaan. Yhdentoista rans­kalaisen
tehden päätoimittajat esi­merkiksi
olivat yksimielisiä tässä
kysymyksessä.
'Marsalkka Zhukovin erottaminen
osoittautui "vuoden toiseksi tapah­tumaksi"
ja Syyrian kehitystä pi­dettiin
kolmanneksi tärkeimpänä
ilmiönä. ' '
"Vuoden mieheksi kruunasivat
päätoimittajat puoluesihteeri Hrus-htshevin
4a vuoden naiseksi Eng­lannin
kunlhgattaren Elisabethin.
"Miehistä tulivat toiseksi ja kol­manneksi
presidentti Eisenhower
/a liittokansleri Adenauer, kun taas
Elisabethille ei ilmestjnoyt kilpaili­jattaria.
"Ranskattarista oli voittoisia kir­jailijatar
Francoise Sagan ja hä­nen
kanssaan kilpaili BB eli Birgit-te
Bardot (STT:n uutistieto).
Kieltämättä mielenkiintoinen tie­to.
Epäilemättä tällaisia uutistietoja
kaivataan enemmän. Eikä kysymys
ole lainkaan siitä, idemmeko me sa- =
taprosentUsesti kaildssa- yksityis­kohdissa
yksimielisiä asiassa.
Ja tämä vetääkin meidSr ajatuk­semme
peruskysymykseen:
Undene voodeUe lihtiessi n d -
däa Iditeauae voi. antaa lokijft-knaaalleea
vala alia paljoa, n i ti
aie aaaaauae IdidelleauBe — eiki
yhtiia eaeavii.
Paikkakuntamitiset ovat pidetty-^
jä. sanovat lukijat, mutta niitt
paikkakuntauutisia saamme vain si-kili,
kuin kirjeenvaihtajamme jak­savat
niitS leipit3i[6nsi yhteydessä
lehdellemme lähettää.
IVömaauutiset ovat toivottuja,
mutta niitä saadaan vain sU|;ili koin
työmiesten tai -naisten sormet voi­vat
kovan työpäivän jälkeen kynää
puristaa.
Niin on asia kautta linjsm. Mutta
Jos me kaikki teemme parhaamme
lehtemme hyviksi, niin ei die epii-lystikään
sliti. Etteikö Vapaus voi
palveUa entisti partmmin tikilii-siä
maanmiehiimme — ja siti me
lehdoltamme kaikki odotamme.
—^[insikoura.
I
^ I