Vapaus, May 12, 1962

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 12 p. — Saturday, May 12, 1962
\T Ä X) A T T Q INDEPENDENT LABOR ORGAN .
V X i j T l O OF FINNISH CANADIANS
(LIBEfRYY-) " Establisl^ed Nov- 6. 1917
Editof: W,. Eklund • Manager: K Suksi
Tefephones: OH^^ — Edltorial OS 4-4265
Published thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 pim St. West; Sudbury, Ontario, Canada.
^ , Mailing address: Blox 60
^ Advertlsing rates upon application, .translatlotis free of charge.
Aätnorized as secQ,nd c^ass mail by the Post Qf f ice Department, Ottawa,
* • and for:paym
TILAUSHlNNAt
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4125 ' USAissa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 Vk. 8.60 6 kk. 5.26
Dollari^pärlcsi
- Canadan dollarin ar^on alentaminen sitä. devalvaatio
tarkoittaa — 92.5 senttiin Yhdysvaltain dollariin verraten,
oii todella epätoivoisten miesten yritys selviytyä vaikeuksis­taan
niin, että Tikkaat saisivat entistä enemmän ja että köy­hiltä
otettaisiin pois niin paljon kuin suinkin mahdollista.
Selvää on, että tällaiset "lääfckeet"reivät paranna mitään
yhteiskunnallisia ongelmia, vaan paftentavat niitä entises­täni.
Tosiasia onkin, että routa ajaa nyt kotiin vanhojen
puolueitten ikioman "integraatiorohj<»lman"porsapt, eli tu­lokset:
Maan talouselämä on heikentynyt ^ kiitos siitä ensi­kädessä
'Yhdysvaltain pääoman jättiläismäiselle tunkeutumi­selle
maahamme ja mielettömälle varustelukilpailuUe — niin
paljon, että keinottelijat voivat, kuten finanssiministeri Fle­ming
sanoi, muodostaa keinotekoisesti sellaisen tilanteen, et­tei
ihallituksella ollut enää muuta fij^kotietä kuin rahan arvon
alentaminen. Jos maan talouselämä olisi ollut terveellä ja
vakavaraisella pohjalla, niin keinottelijoilla ei olisi sellaista
tilannetta ollut; maata olisi edelleen voitu hrallita hallituk­sen
toimesta. Mutta kun asia ei oHul niin, silloin voivat uppo­rikkaat
rahamiehet keinottelullaan ja International Mone­tary
Fundin määräyksen tuella pakottaa hallituksen turvau­tumaan
rahan arvon alentamiseen.
Kuinka epätoivoinen teko tämä rahan arvon alentamis­päätös
oli, se näkyy ehkä parhaiten siitä, että finanssiminis­teri
Fleming ei joko ollut tietoinen huhtikuun 20 pnä bud­jettipuhetta
pitäessään tästä tehtävästä tai hän ja koko liitto­hallitus
pitävät sitä niin pahana asiana tulevien vaalien kan­nalta
katsoen, etteivät uskaltaneet antaa alahuoneelle tilai­suutta
keskustella rahan arvon alentamisesta.
Miten sitten, "keinottelijat", joiden "ansioksi" finanssi­ministeri
Fleming rahan arvon alentamisen sanoi, voivat täl­laisen
tilanteen aiheuttaa? Yksinkertaisesti siirtämällä ra­hansa
ulkomaille, pääasiassa tietenkin Yhdysvaltoihin — ja
näiden keinottelijain joukossa veivät epäilemättä huomatta­vaa
osaa myös amerikkalaiset rahamiehet. Keinottelijoilla ei
tietenkään ollut mielessä i maan etu,; vaan yksityisvoittojen
saalistus, kuten finanssiministeri puheessaan aivan oikein to­tesi,
mutta merkillepantavaa on, että näjnä keinottelijat eivät
joutuneet vastaamaan*maan etuja vahingoittavista teoistaan
— vaan saivat tahtonsa läpiajetuksi. Hallitus osoittautui voi-mäTlomaksiraharil^
aisiinke"Miottelijoihin verraten! Rahamie-
3iet viittaavat tällaisissa tapauksissa kintaalla maan ja kansa-
Jcunnan eduille. Jos heillä on tilaisuus rahojaan ulkomaille
^siirtämällä pakottaa hallitus suostumaan dollarin arvon alen-
?tamiseen, kuten nyt tapahtui, he saavat "liikemiesneroudes-
4aan" suunnattoman, suuria voittoja jotka lankeavat tieten­kin
tavallisen kansan, työläisten, farmarien ja muiden pikku-ieläjäin
maksettavaksi.
^ l^ew York Timesin arvion mukaan liittohallitus käytti
päivittäin $35,000,000 Canadan dollarin arvon pitämiseksi 95
jSentissä Yhdysvaltain dollariin verraten. Toisin sanoen Cana­dan
dollarin pönkittämiseksi käytettiin noin $24,000 minuu­tissa—
mutta turhaan. Keinottelijat osoittautuivat hallitusta
voimakkaammiksi.
Olisi tietenkin väärin vetää sellainen johtopäätös, että
.raharikkaat keinottelijat voivat mielivaltaisesti järjestää mil­loin
tahansa sellaisen tilanteen, että hallituksen täytyy tai­pua.
Mainittakoon vain, .että muutama kuukausi sitten Bri­tanniassa
yritettiin samaa temppua, mutta keinottelijat epä­onnistuivat
silloin laskelmissaan ja yrityksissään — ainakin
toistaiseksi.. Keinottelijat voivat onnistua tällaisissa laskel­missaan
vain silloin, kun maan taloustilanne on niille otol­linen.
Syyttäessään nyt pääasiassa keinottelijoita tästä dolla-riparkamme
arvon alentamisesta finanssiministeri Fleming
-myönsi asiallisesti puhuen maamme taloustilanteen heiken­tyneen
jo siinä määrin, että keinottelijat voivat tällaisen
-'^kuprun" tehdä yhteiskunnalliseen talouskorttipakkaan.
Selvää myös on, että tämä dollarin arvon alentaminen
•tulee aiheuttamaan tuntuvan elintason laskun Canadassa ja
^välittömästi myös ennemmin tai myöhemmin kehittyvän liik-y'keen
palkkataksojen korottamiseksi.-
Canadaan on sijoitettu suunnattomia määriä yhdysval­talaista
pääomaa kaikkien hallitusportaisen obligatioihin.
. Ylisistään tämän syyn vuoksi — siksi kun näistä amerikka­laisten
sijoituksista on maksettava korko Yhdysvaltain ra­hassa
— lisääntyvät liitto-, maakunta ja kunnallishallintojen
korkomenot ja velkojen kuoletuksesta johtuvat menot sa-dpilla
miljoonilla dollareilla tämän arvonalentamisen joh­dosta
- ^ j ^ maksu sjit^kin Jankeaa ensikädessä työtätekevälle^
kansanosalle, mikä maksaa ,xaltaosan< kaikista •varoista/
Totta tietenkin op, että. vientikapitalistit"hyötyvät suu­resti
siitä kun }ie myyvät esimerkiksi Yhdysvaltoihin tuot­teitaan
j a saavat niistä maksun yhdysvaltalaisessa, eli "kal­liimmassa"
rahassa. Mutta suuret kansanjoukot joutuvat asi­allisesti'puhuen
'maksamaan- viehtikapitälistierikin lisäänty­vät
voitot,' sillä kaikesta ulkomailta tuotettavasta tavarasta
on nyt maksettava'kalliimpi hinta. Kun Canadaan sysätään
joukkomitassa rajan eteläpuolelta kaikenlaisia teollisuustuot­teita,
valmiista teräksestä kaikenlaisiin koneisiin ja muihin
vekottimiin saakka, niin se tarkoittaa, että kuluttajat joutu­vat
maksamaan entistä korkeamman hinnan autoista ja muis­ta
ajokeista, sekä sadoista muista tavarayksiköistä. Finanssi­ministeri
Fleming tiesi puhuvansa joutavia yrittäessään va­kuuttaa,
että dollarin arvon alentamisen ei tarvita välttä­mättä
aiheuttaa huomattavampaa hintojen kohoamista. To­siasiassa
finanssiministeri Fleming ja hänen hallituskump­paninsa
ovat iloissaan siitä, jos voivat estää tavarain vähit-täiskauppahintojen
huomattavamman nousun ennen kiesär
kuun puolivälissä pidettäviä vaaleja! '
Meille kerrotaan nyt jo, että kotimaistenkin tuotteiden
hinnat nousevaa seii vuoksi, »kun kansamvälisillä markkinoil­la
niistä saadaan dollarin arvonalennusta vastaavasti parem-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Olivia Tolvanen, Toronto, Onti
täyttää maanantaina toukpkuun 14
päivänä 76 vuotta.
L^uri Kontola, Wahnapi^e Ont.,
täytti keskiviikkona, tjoukokuun 9
päivänä 70 vuotta. .
Yhdymme sukulaisten ja tutth.
vain onnentoiovtuksiin.
mmm
ySAif '^ip9jakkasatelli|tti-yritys"
eps^oniiistiii
Cape Canaveral. — Yhdysvaltain
tiedemiehet yrittivät eilen lähettää
jyaruuteen maapallo^' kiertymään
000 mailin etäisyydessä satelliitin,
joka olisi vilkuttanut valoa takai­sin
maapallolle.
Tämä $3 500,000 maksanut raketti
ilmeisestikin räjähti j a paloi pudo.
ten johonkin Atlantilla joitakin sa
toja maileja koilliseen täältä.
Tarkoituksena oli saada tämä 355
paunan "majakkavalo" kiertämään
maapalloa jotta sen avulla voitai
s i in tarkistaa maapallon kqrtto]a
vertaamalla sen valoa tähtitaustu.')
vastaan.
Satelliitti oli noin 36 tuumaa lä­pimitaltaan!
ja sen ympärillä oli au-rinkopatterien
muodostama vyö.
pi hinta. Pari esimerkkiä riit­tänee;
Canada tuottaa enem­män
kuin omiksi tarpeiksi jau­hoja;
niitä ei tuoda vähääkään
ulkomailta, ^ u t t a siitä huoli­matta
jauhojen hintaa nostet­tiin
jo 15 sentillä sataa paunaa
kohti sillä perusteella, että
"kansainväliset markkinahin­nat"-
edellyttävät sitä. Meille
on vihjailtu, että nikkelinkin
hinta, jota tuotetaan täällä Ca­nadassa,
nousee canadalaisllla
markkinoilla siksi kun nikke­lin,
jota täällä Canadassa tuo­tetaan,
hinta nousee canadalai-silla
markkinoilla siksi kun
nikkelin hinta kansainvälisillä
markkinoilla tulee nousemaan.
Pantakoon lopuksi merkille,
että finanssiministeri Fleming
on ioutunut rahan arvosta pu-.
huessaan tekemään sellaisia
voltteja, täyskäännöksiä ja hal­poja
silmänkääntötemppuja-kin,
ettei sirkuksessa saada sen
parempia näytöksiä.
Vuonna 1958 ia aina vuoteen
1960 astii mr. Fleming löi rin­toihinsa
ja.sanoi, että kun Ca­nadan
dollarin arvo oli Yhdys­valtain
dollaria parempi, niin
se oli kansainvälinen "luotta­muslause"
dollarillemme.
Samaa mittapuuta käyttäen
Canadan dollari on nyt menet­tänyt
"kansainvälisen luotta­muksen",
koska sen arvo jou­duttiin
hallituksen määräyk­sellä
laskemaan paljon Yhdys-valtam
dollaria alhaisemmaksi.
Puhuessaan nimenomaan dol­larin
arvon säilyttämisen puo­lesta
ja inflaatiota vastaan, mr;
Fleming sanoi' joulukuussa»,
1960: "Canadan dollarin osto­voiman
säilyttäminen on vält­tämätöntä
jatkuvan talouskas­vun,
säästön ja sijoituksen ta­kia
ja sen vuoksi myös työ­mahdollisuuksien
lisäämisek-
.VARUSTELU ON K A L L I S TA
USA:lle: maksaa lentokoneiden
emälaiva summaij, jolla voitaisiin
ostaa 2,7 miljooniva tonnia veh­nää.
Sukellusveneen hinnalla: voi­taisiin
,taittaa;55,dop tginnia ensi-
I^{^k]fl|^ta .uj^^Sv^iiUi^poipm^
taian vatittniaUa f dollarimäärällä
voitaisiin ioqttaai;l#000; tonnia
sokeri»: ^ S€!r«offlnii)^Cjok(^ :i[6A:iK
käytetään ^uudeny.^i','8-moo(torlB^
|i|omm|(!0|ieeW' B^ÖrT isnUnnitte-luun,
on suurempi kuin, iioko;
YK:ff~talo(adelUnen apu alikehit­tyneille
mal|le.
V A L V O N T A T A R U '
"On itsestään selvää, kun me
teeqitne esityksen yleisestä ja
täydellisestä aseistariisunnasta
emme tarkoita sosialististen mai.
den yksipuolista aseistariisuntaa
imperialististen maiden pitäessä
aseensa tai päinvastoin. Kysymyk­sessä
'on yleinen aseistariisunta
keinona valtioiden välisten vai­keiden
ongelmien ratkaisemisek>
si, .l^ohtavat kapitalistiset maat,
ensi sijassa USA, Englanti ja
Ranska, jotka eivät ole uskalta­neet
julkisesti vastustaa keskuste­lua
aseistariisunnasta, ovat kek.
sineet tarun jonka mukaan Neu­vostoliitto
vastustaisi aseistarii.
sunnan valvontaa. Me olemme
paljastaneet tämän manööverin
ja usein selittäneet, että olemme
valmiit mitä tiukempiin lännen
esittämiin kansainvälisiin valvon­tatoimenpiteisiin,
kun länsi hy­väksyy
ensin meidän ehdotuksem­me
yleisestä ja täydellisestä
aseistariisunnasta."
(Ote N. S. Hiushtshevin puheesta
Neuvostoliiton Kommunistisen Puo­lueen
22. edustajakokouksessa).
TUTKIMUS V A R U S T E L U.
«ENOISTA
Y K n sihteeristö asetti aikoinaan
suoraan alikehittyneille maille eikä
siilien saisi kytkeä mitään suveree.
n|suutta loukkaavia taloudellisia,
poliittisia tai sotilaallisia ehtoja.
Komitean mietinnössä todetaan, et­tä
maailman vainistelumenot ovat
yli 5 kertaa niin suuret kuin kaik­kien
alikehittyneiden maiden vuo­tuiset
sijoitusmenot yhteensä. Nuor­ten
kehitysvaltioiden sekä vielä
siirtomaaorjuMdessa elävien kanso­jen
-tärkeä 'toivo on yleisessä - aseis­tariisunnassa
toteaa Jcomitea. :
SOPEUTUMINEN E P O L E ~
V A I K E A
Siijfryttäessä varustelutuotannos-ta
rauhanomaiseen tuotantoon kär­sisi
muutoksesta vain 2 pääalaa
niistä 19 pääalasta, jotka ovat va­rusteluteollisuuden
palveluksen
runkona. Nämä kaksi alaa ovat so­tilaalliset
palvelusuoritukset sekä
kuljetusvälineitä rakentavat teolli­suudet
(lentokone-, telakka- ja rau-tatieteoilisuus).
Sen sijaan muilla
aloilla tuotantoa voitaisiin nostaa
kolmesta kuuteen prosenttiin.
Eräillä aloilla tuntuvasti enemmän,
kin. Esimerkiksi tekstiilien tuotan­toa
voitaisiin nostaa 9 prosenttia,
autojen 14 prosentilla jne. Suhteel­lisen
nopeassa ajassa voitaisiin
ooistaa nälkä kaikkialta maailmas­sa.
N
Esimerkkinä mainitaan Englanti.
Vuoden 1845 toukokuussa Englan­nin
koko työntekijöiden lukumää­rästä
oli varusteluteollisuuden pal­veluksessa
42 prosenttia eli noin 9
miljoonaa henkilöä. 16 kuukauden
kuluttua näistä muutti siviliin 7
miljoonaa ihmistä. Tästä taas 5 mil­joonaa
ihmistä sai työtä välittömäs­ti
rauhanomaises.sa tuotannossa.
Työttömien lukumäärä kohosi vain
3 7 miljoonalla henkilöllä, mutta
näistäkin suurin osa sijoittautui
myöhemmin rauiianomaisim töihin.
Toisena esimerkkinä komitea
S I . "
Vielä viimeisessä budjettipu­heessaan,
huhtik. 20 pnä 1962,
mr. Fleming- sanoi: "Voitte kä­sittää,
miksi (International
Monetary) Fund-rahasto . . . ei
ole painostanut meitä mihin­kään
hätäisiin toimenpiteisiin,
mitkä voisivat osoittautua en­nenaikaisiksi
tai mahdottomik­si
ylläpitää."
J& vuoden 1960 budjettipu­heessaan
hän sanoi: "Hallituk­sen
yritys keinotekoisesti alen­taa
Canadan dollarin airvoa. . .
olisi' turvautumista jättiläis­mäiseen
keinotteluun, minkä
onnistumisesta ei olisi mitään
takeita."
Mutta tiedoittaessaan nyt
dollarin devalvÄtiosta hän sa­noi:
"Keinottelijapiirit(speku-lative
elements) eivät toimi­neet
Canadan ekonomian tai
Canadan kansan etiija silmäl-.
läpitäen ja tämä teko (rahan
arvon alentaminen) suoritet­tiin
ekonomian ja kansan tur­vaamiseksi."
Helppoa ei siis ole poliitikko-jenkaari
"sananselitys" — mut­ta
valitettavasti heidän ei tar­vitse
itse maksaa omia aikaan­saannoksiaan.
•
talousmiesten komitean jonka t e h i ' ^ s ' " * Neuvostoliiton, joka sopeutti
tävänä on ollut tutkia varustelumi--1 välittömä.sti suursodan jälkeen suu-nojen
suuruutta j a niiden merki-1 • • -. ' ' v . 'v:—'^
y.stä maailhian kansoille. Komitea
jätti mietintönsä Geneven aseiSta-riisuntakonfcrenssiin
osallistuville
:!ri maiden edustajille ennen kori.
ferenssin aloittamista. Tutkimuksia)
suorittavaan komiteaan osallistuival i
Neuvostoliiton, Puolan, USAn Eng-annin.
Ranskan Intian, Pakistu­iin,
Siidanin ja Venezuelan edusta-lat.
Komitea hyväksyi mietintönsä
yk.<!imielisesfi.
Tutkimuskomitean mietintö oli
sangen laaja ja seikkaperäinen. Sii
nä oli tehty yksityiskohtaisten tut­kimusten
pohjalla merkittäviä yh-ecnvejpja.
Maailma uhraa vuosittain va­rustelumenoihin
120 miljardia
dollaria. Tästä summasta M pro-senttiä
lankeaa seitsemän valtion
cli USAn, Englannin, Ranskan,
Länsi-Saksan. Canadan j a Neu­vostoliiton
osalle;
2) Varusteluteollisuuden palve
luksessa on 50 miljoonaa ihn^stä,
mistä huomattava osa on korkean
ammattitaidon omaavia henkilöi­tä.
_ 3) Alikehittyneillä mailla ei
juuri • ole omaa vanisteluteolli.
suuttaa, vaan ne ostayat aseet ul­komailta.
Tämä aiheuttaa häissä
taloudellisesti muutenkin köyhis­sä
maissa poikkeuksetta suuria
valuuttamenoja ja kroonillisen
maksutason vajaukisen.
ret armeijansa ja valtavan sotata-loutensa
rauhanomaiseen jälleenra-'
kennustyöhön kitkattomasti j a i l ­miömäisellä
menestyksell.ä.
MISSÄ ON P A H I N ESTE?
N i i n . irooniselta kuin asia ehkä
tuntuukin niin tosiasia on, että
Neuvostoliiton ja muiden sosialis­tisten,
maiden varustelu on paljon
halvempaa kuin kapitalististen mai­den.
Tämä johtuu siitä että sosia­listisissa
maissa ei ole mitään väli-,
käsiä ottamassa huimia voittoja va­rustelumenoista.
Kapitalistisissa maissa ei yleensä
ole mitään valtion hallussa olevaa
varusteluteollisuutta, vaan se on
yksityisten varustelumonopolien kä­sissä.
Tyypillisen . esimerkin tästä
tarjoaa USA. Sadan johtavan fir­man
käsissä on 76,2 prosenttia kai­kista
varustelutilauksista. Ja näistä
viiden suurimman firman käsissä
on 26,8 prosenttia. Suurin varuste-lumonopoli
on General. Dynamics
Corp. jonka viime vuonna USAn
valtiolta, saamien tilausten arvo oli
1,92 miljardia dollaria. Tämän jäl­keen
seurasivat suuruusjärjestyk­sessä
North American Aviation 1,2
miljardia, Lockheed Aircraft 1 18
miljardia, Pocing Co. 920 miljoo­naa,
General Electric 875 miljoonaa
Martin Go. 626 miljoonaa, A.
T, & T. 551 miljoonaa, Sperry Rand
408 miljoonaa ja Radio Corp of
America 392 miljoonaa dollaria.
.Varu.steluteollisuus tuottaa mo­nopoleille
huikeita voittoja. Kaik­kien
varustelufirmojen johdossa on
entisiä amiraaleja ja kenraaleita
sekä muita korkeita upseereita.
Pentagonissa, joka on USAn sota.
voimien yhtynyt päämaja jokaisel­la
suurmonopolilla on omat asia-'
miehensä jakamassa USAn mam­muttimaista
varustelubudjettia kes­kenään.
Nämä herrat eivät hahra
kuulla puhuttavankaan pyrkimyk­sistä
yleiseen j a täydelliseen asei;>-
tariisuntaan.
KODIN PimfSTÄ
TOIMITTANUT JEEVA
Eras aiti
MITÄ ASEISTARIISUNNALLA
VOITETTAISIIN
Komitean mietinnön mukaan
aseistariisunta merkitsisi sekä kehite
tyneille että kehitysmaille monia
arvaamattomia taloudellisia, sosia.
lisra ja poliittisiakin etuja:
1) USAlla on mm. suuria puut­teita
opetus- ja kasvatuslaitoksis­saan,
asuntopula on huutava jne
Noin 60 miljardilla dollarilla USA
pystyisi poistamaan nämä ongel
mat jotka ovat odottaneet vuosi,
kymmeniä ratkaisuaan. USAn va
rustelumenot ovat hykyisin noin 43
miljardia dollaria vuodessa, jote
vuoden ja kolmen kuukauden varii.s-telumenojen
säästö tekisi jö em. 60
milj. dollaria. *
2) , Sosialistiset maat voisivat ko
hottaa kansojensa elintasoa oleelli­sesti
lyhyemmässä ajassa kuin nyt
tapahtuu, jos varustelumenot pois­tettaisiin,
—Suunnitelmataloutensa
ansiosta sosialistiset maat voisivat
siirtää varusteluteollisuuden palve­luksessa
olevat laitokset ja ihmiset
rauhanomaiseen tuotantoon melkoi­sen
yksinkertaisesti ja helposti.
3) Alikehittyneissä maissa asuu
noin 150 miljoonaa perhettä ihmis­arvolle
sopimattomissa asunto-olo­suhteissa.
Näissä maissa sotilasme­nojen
käyttäminen rauhanomaisiin
tarkoituksiin ei - vielä läheskään
poistaisi soslaqlisla j a taloudellisia
epäkohtia. Alikehittyneet maat tar­vitsevat
talouselämän kehittämisek­si
ja kansojensa elintason kohotta­miseksi
ulkomaista apua, Suurat
valtiot lopettaessaan varustelunsa
pystyisivät n^in säästyneistä me­noistaan,
luovuttamaan vuosittain
kymmeniä miljoonia dollareita ali­kehittyneille
maille. Taloudellinen
ja teknillinen apu, olisi annettava
H. C. Andersenin elämäkerrassa
kerrotaan, mit^n isän o l r taigana
sunnuntaisin viedä pieni poikansa!
kävelyretkelle metsään. JCerran
vuodessa, toukokuussa, juuri kun
pyökki oU puhjennut hiirenkorval­le
ja komeili kutlanvihreässä' ko­meudessaan,
tuli äiti mukaan. Se
oli äidin ainoa metsäretki koko
vuonna. Hänellä oli yllään ruskea,
kukikas karttuunihame; se oli hä­nen
hieno pukunsa, ainoa hieno pu­ku,
minkä hän oli milloinkaan
omistanut. Sitä hän käytti ainoas­taan
näillä kävelyillä sekä ehtool­lisella
"käydeasään. Heillä oli eväs­tä
mukana j a huviretkellä palates­sa
äidillä oli aina mukanaan sy­l
i l l i n en koivunlehtiä, jotka hän
asetti kiiltäväksi kiilloitetun uunin
raviin ja sitten hän pisteli kuiä-manoksia
katto-orsien rakoihin
saadakseen selville, miten pitkälti
perheen jäsenillä vielä oli elinai­kaa.
>
Ane Marie Andersen oli tum­ma
ja luiseva, viisitoista vuotta
heiveröistä vaaleata miestään van­hempi.
Mies, oli suutari ja Ane
Marie' pesi vieraille pyykkiä karr
tuttaakseen perheen tuloja. Vaikka
he asuivat yhdessä ainoassa huo­neessa
talossa, joka oli täynnä toi­sia
köyhiä ihmisiä, hän piti kiinni
arvostaan perheenemäntänä. Hän
pesi ja hankasi ahkerasti pitääk­seen
kaiken siistinä; Hurstit ja ik­kunoissa
riippuvat lyhyet uutimet
olivat lumivalkoiset, samoin hän
p i t i kunnia-asianaan, että hänen
miehellään ja pojallaan oli aina
puhdas paita yllään. Hän piti
myös tarkasti kiinni siitä, että juh­lapäivinä
aina tarjottiin sitä ruo­kaa,
jota perinteet vaativat.
" Y k s i ainoa pieni huone, jonka
melkein kokonaan täyttivät suuta-rintyöpaja,
vuode sekä kaappisän-ky.
joisa minä nukuin — sellainen
oli lapsuudenkotini, mutta seiniin
I oli Tipsuteltu tauluja, lipaston
! päällä oh kauniita kuppeja, laseja
i ja koruesineitä ja iiän työpöydän
kohdalla olevan ikkunan kamanas­sa
oli laudakko. jossa oli kirjoja.
Pienessä keittiössä riippui ruoka­kaapin
kohdalla hylly täynnä tina-lautasia;
tuo pikku huone tuntui
minusta suurelta j a upealta, jopa
ovella, jonka peiliin oli maalattu
maisema . oli minulle siihen aikaan
sama merkitys kuin nykyisin koko^
naisella taulukkokokoelmalla!"
Näillä sanoilla on Hans Christian
Andersen kuvannut lapsuudenkoti-aan.
Hän on myös kerran vuosia
myöhemmin, käydessään Iftilanon
.uomiokirkossa ja joutuessaan
sen sopusointuisen värikkään valo­virran
lumoihin, joka virtasi kor­keista
ikkunoista pyhäkön suitsu-seus^;.
elämBntaistelussa saattaakiii
unohtua ja hautautua toimepntulom' /
huolien alle. Onnellinen lapsuus on
heillä joiden askelia rakastava äiti '
valvoo.
Hyvää ÄITIENPÄIVÄÄ foivö"
janrnie tälläkin palstalla. ' "
^izengan elämä
on uhanalaisena
Leopoldville. —^ Kongon edusta-,
jakamari riisti maanantaina enti-i. -
seltä apulaispääministeriltä Antoini?..'.
Gizengalta hänen parlamentaarisen •
koskemattomuutensa sekä syytti:,,
näntä hallitusta vastaan suunnatua'
kapinan valmistelemisesta. . >
. Nimenhuudon avulla suoritetussa
äänestyksessä 64 edustajj(kamärin f
j^entä äänesti, että Gizengalta riis-teitäisiin
hänen parlamentaarinen | •
koskemattomuutensa. E h d o t u s t a:,
vastaan äänesti 22 jäsentä kahdek­san
kieltäytyessä äänestämästä. _ : '
, Gizengaa pidetään tällä hetkellä ^
vangittuna Bulemban saarella K<m-^
gojoen suulla. "'^^l
Edustajakamari äänesti myös kOi
initean antamasta raportista jossa '
Jizengaa syytettiin siitäi että hän
o l l antanut käskyjä kapinan alkdrt
miseksi tai sen yllyttämiseksi. Edel­leen
häntä syytettiin myös mieliv.al-. V .
iäisistä pidätyksistä ja vankienliiiö^
nosta kohtelusta sekä siitä, että hän-oli
uhannut upseereita j a aliupsee*
reita kuolemalla. r
Gizengaa syytettiin edelleen siitä, ,r
että hän'oli pitänyt sotilasjoukkoja^^
henkilökohtaisessa komennuks^s--
iaan ja siitä, että hän oli pyytänyt;
ulkomaiden apua kapinan toimeen-.
panen^iseksi.
Reportissa huomautettiin että .
dustajakamari syyttämällä GizenT
gaa itse tekee aoliiteen syytteeh •
nostamiseen häntä vastaan, kun ta^s ,
jikeudankäynti tapahtuu tuoinioii- .
.liimessa.
Ylioppilaiden |
mielenosoitus \,
V
Madrid. - - - M a d r i d i n poliisi pidät-i
lauantaina noin 10 ylioppilasta
najoitettuaan noin 500 ylioppilaan
mielenosoituksen. He opiskelevat
Aladridin yliopistossa j a eivät > hy­väksy
sitä että Espanjan hallitus ja
Vatikaani ovat tehneet sopimuksen,
jonka mukaan Navarran katolisen
yliopiston opiskelijat saavat joita?
Kin oikeuksia, jotka tähän asti ovat
kuuluneet vain Espanjan valtion
yliopistojen ylioppilaille. ' .
Lisäksi ylioppilaat vaativat, ettei
.lallitus saisi valvoa ylioppilasliit-tuksen
kyllästämään hämärään, toa. He Qsoittivat myös kannatta
VKuolema" vieraili USA:n konsulaatin edustalla Torontossa, kan.
taen herätyskelloa ja plakaattia, johon oli kirjoitettu: "Yhdys­valloille,
Monet kiitokset! Kuolema". Tämä yksinäinen kolkko
mielenosoittaja käveli synkässä puvussaan konsulaatin edustalla
ja kieltäytyi keskustelemasta kenenkään kanssa. .
verrannut tuota valoa siihen kirk­kaaseen
sädeloisteeseen, joka hä­nen
mielessään sädekehän tavoin
ympäröi hänen varhaisinta lap­suuttaan.
Hans ,Christian Andersenista tuli
aikanaan Tanskan tunnustettu "sa-tukuningas'
ja maailmankuulu kir­jailija.
Kun hän myöhemmin ha­lusi
kuvata uskollista ja rakastavaa
äitiä, joka piti koossa pientä kotia
ja teki sen viihtyisäksi, hän hakeu­tui
takaisin omaan lapsuuteensa.
N i i n kauaskantoisaa on äidin työ
kodin piirissä vaikka se jokapäiyäi-vansa
Asturian alueen kaivostyöläi­siä,
jotka ovat olleet jo 13 päivää"
lakossa saadakseen lisää palkkaa.
Ylioppilaat marssivat Madridin
keskustassa laulaen "Kauan eläköön
Astur>an kaivostyöläiset" ja "Tah­domme
demokratiaa".
EI VOINUT O L L A TOTTA
; Lääkäri: Tuo kipu jalassanne joh-tuu
vanhuudesta
Potilasi Ei voi olla perääkään,
sillä toinen jalkani on täsmälleen
yhtä vanha eikä siinä ole kipua v
lainkaan. ^
PÄIVÄN PAKINA
Käsittämättömiä ovat herrojen metkut
Meidän tavallisten kuolevaisten
on toisinaan vaikeanlaista päästä
selville herrojen metkuista;
Eipä silti, mitä yleisemmäksi ta
lee herrojen metkuilu sitä helpom­min
ruvetaan niitäkin hoksaamaan.
Esimerkiksi uimataidottomana ei
tahdo tietää mitä tekisi jos joutuu
järvessä äkkiä niin syvään paik­kaan,
että jalat eivät enää ulotu
pohjaan. Mutta kun on aikansa rä-pylöinyt
vedessä — vaikka ei ole
siinä mitään erikoiskoulutusta saa­nutkaan
— niin "syvä vesi" lakkaa
peloittamasta sitä mukaan kun ui­mataito
paranee ja tulee "uimarin
kokemusta"..
Sama pätee tavatniän herrojen
metkujenkin timioilta! ^
Kun esinierkik.si liberaalipuolu­een
siiuri johtaja' Lester B. Pear­son
sanoo, että hänen puolueensa
ei halua tuottaa yhdysvaltalaisten
atomipommeja Canadaan "nyt",
niin tavalliset virtaset ja smithit äk­käävät
ilman muuta yskän ja tietä­vät
mr. Pearsonin tarkoittavan, että
vaalien jälkeen niitä vekottimia
voidaan kyllä tuottaa tänne, vaikka
"nyt" vaalien edellä ei uskalleta­kaan
niin .sanon.
.Ja kun " i i s c " pääministeri Die-fenbaker
sanoo, että yhdysvaltalais­ten
ydinaseiden tänne tuottamisesta
"ei ole vielä tehty päästöstä" niin
tavalliset veronmaksajat äkkäävät
ilman muuta, että koira on siihen­kin
selitykseen haudattu.
Herrojen metkuilu saa toisinaan
vakavissakin asioissa suorastaan
hirtehisiä muotoja.
Tässä päivänä muutamana eras
suuri ja muutenkin viisas politiikko
selitti, että jos Canadassa mennään
nykyistä pitemmälle sosialismin
tielle (.?) niin silloin tulevat "ca-nadalaiset
näyttämään kaikki sa­manlaisilta
ja tijattelemaan kaikki
samalla tavalla".
Mutta jos voisimme nousta *niin
korkeaan [kuuhun että näkisimme
kaikki canadalaiset yhdessä, silloin
huomaisimme ennen muuta, että
suuri enemmistö meistä näyttää
melko paljon samanlaisilta, varat,
lomilta työmuurahaisilta ' — .jotka
kaikki kiroavat (siis ajattelevat sa­manlaisesti
) varsinkin 'tähän aikaan
vuodessa yhä kohoavia veroja sen
vuoksi kun kansakunnafi '^verorahat
menevät konnien eli suurporhojcn
pohjattomaan kukkaroon. /'
Kansainväliselläkin areenalla ai­heuttaa
herrojen metkut melko
kummallisia tilanteita.
Mitähän sanoisitte rakkaat vero­taakastanne
nurisijat, jos kuulisitte
esim. jonkun papin sanovan että
hän vastustaa syntiä, mutta vaatii
kuitenkin synnillisen elämän jatku,
mistä, tai jos joku työväenmies sa­noisi
olevansa sosialisti, mutta vaa­tisi
kuitenkin kapitalismin tuke-,
mistä ja pystyssä pitämistä kaikin
mahdollisin keinoin?
- Sellaiset puheet ja esitykset tun­tuisivat
lievästikin sanoen Hieman
kummallisilta, luulemme me.
Mutta järkevinä valtiomiehinä ja
päältä katsoen normaalisina ihmisi­nä
esiintyvät suuret diplomaatit pu­huvat
kuitenkin ylläkuvatunlaisesti
tärkeissä kansainvälisissä neuvon­pidoissa.
Seuratkaamme hieman esim. 17-
vallan aseistariisuntakonferenssissa
Genevessä viima tiistaina kuultuja
Yhdysvaltain valtuutetun Arthur
H. Deanin esityksiä ja perusteluja-
New York Timesin tiedonannon
mukaan mr. Dean oli hyljännyt
Washingtonin nimissä Neuvostolii­ton
ehdotuksen, että Neuvostoliitto
ja Yhdysvallat vähentäisivät kum
pikin asevoimansa 1,700,000 miestä
käsittäväksi. Mr. Dean perusteli tä­tä:
asevoimien pienentämisen vastur>-
tamiskantaansa seuraavasti "Sillä
(asevoimien pienentämisellä — K)
olisi suurempi vaikutus Yhdysval­tain
kykyyn . puolustaa itseään ja
liittolaisiaan, kuin Neuvostoliiton
kykyyn."
So siitä,
Mutta kun Puolan valtuutettu
Marian Naszkowski syytti samalla
Geneven aseistariisuntakonferens-.
sissli että länsivallat (erikoisesti
Yhdysvallat) eivät halua aseistarii-*
synnan alkuvaiheessa hävittää- ato­mipommien
kuljettamis. (tai lahota
tämis) välineitä' siksi kun ne eivät
halua poistaa atomisodan vaaraav'
n i i n New York Times antoi uutistie^
dossaan asiasta seuraavanlaisen me­riselityksen:
- '
^•'Yhdysvallat on ehdottanut nirf
deq (atomipommien kuljetus- cli
lähetysvälineiden) vähentämistä 30:
prosenttisesti ja ( l i S A ) on arvos-*
tcllut Neuvostoliiton ehdotusta sikV
si, että sen tarkoitukse'fla on anta^
etuisuuksia Venäjälle jolla on yllät
k y l l in tavallista aseistusta j a -mies­voimaa."
.
Naurattaisi se, jos ei olisi kysjr^
mys niin vakavista asioista. Yhdys»
vallat torjuu ensin Neuvostoliitoh
ehdotuksen tavallisten asevoimien
vähentämiseksi sillä perusteella, etr
tä Pentagonin kenraalien mielestä
tämä- pienennysehdotus on liiaa
suuri (Washington on puhunut tä^
kallisten asevoimien vähentämisessä
2100,000 mieheen). Mutta samalla
kertaa Yhdysvallat vastustaa myös
atomipommien kuljetusvälineiden
vähentämistä sillä perusteella, että
vyeoSjällä oh yltäkyllin" tavallista
aseistusta ja -miesvoimaa—- joideH'
vähentämistä USA itse vastustaa. '
Kuka niitä herrojen kaikkia met­kuja
ymmärtää. — Känsäkoura. ,}