Vapaus, September 5, 1925

              Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi' työväenluokka voittaa!
xno4 —1925 Fed»ated Pressin jä»ea. Lauantaina syysk. 5 p. —- Safc, Sept 5th, 1925 IX Vuoslk.—¥®L
Lontoo. — Työväenpuolueen ää-
^lenkannattaja Daily Herald lupa?
esittää päteviä todistuksia siitä, et­tä
sotaministeriön taholta salaisesti
järjestetään uutta poliisiarmeijaa,
joka tulee olemaan sotaviraston
iontrollin alaisena, j a johon ei ote­ta
lainkaan järjestyneitä työläisiä.
•'Eikö moisiin varustautuneisuustoi-ratnpiteisiin
ole ryhdytty j u u r i sik­si,
että seuraavassa, työläisten elin­tasoa
vastaan kohdistetussa hyök­käyksessä
työnantajain o k a l l a ' olisi
varma voitto tiedossa?" kysyy Labor
Herald.
Mikä lieneekj^n sotaviraston tar-kotus
vapaaehtoisen ppliisianneijan
kokoamisessa, pitävät Heraldin tie­dotukset
paikkansa. Hallitus näyt­tää
pelkäävän, että yleislakko, jo­ka
kuukausi sitten saatiin väistetyk­si
myöntämällä hiiliparooneille 10
miljoonan punnan jiyvityksen val­tion
varoista, mahdi^llisesti puhkeaa
ensi toukokuussa. Todistuksena sii­tä,
että omistavaa luokkaa todella
huolestuttaa yleislakon puhkeami­nen
ensi kevännä, esitämme entisen
valtiokanslerin, Eobert Homen vii­me
lauantaina pitämästä puheesta
erään kohdan. Hän sanoi:
"Mitä tulee tapahtumaan touko­kuun.
ensimäisenä päivänä? Tärkeät
teollisuuden alat on uhattu silloin
panna seisomaan.' Se on taistelu-haasta
maallemme. Minun käsityk­seni
mukaan on jokaisen isänmaal­lisen
kansalaisen velvollisuus val­mistautua
puolustamaan hallituk­semme
olemassaoloa."
Daily Herald lupaa julkaista sota­viraston
määräyksen, jossa seloste-värväämistä
poliisin tehtänin. Tär­keimmät
kohdat armeijamääräykses-tä
QMGB 1 ^ 9 3 « 6 kuuluvat:
"Yksikään sotaviraston poliisijouk­koon
kuuluva henkilö ei saa kuulua
ammattiyhdistykseen, tai muuhun
samanlaiseen seuraan, lukuunotta­matta
sellaisia yhdistyksiä, jotka
on muodostettu vapaaehtoisten polii­sien
keskuuteen päteväin virano­maisten
antamain ohjeiden mlukaan.
"Pätevänä viranomaisena voidaan
pitää sellaista upseeria tai henkilöä,
joka on määrätty toimimaan armei­j
an neuvoston puoleista."
Kun kaikki nuo seikat tulevat
yleisön tietoon, tulevat ne ehdotto­masti
synnyttämään myrskyn työ­läisten
keskuudessa. Kaikki merkit
puhuvat sen seikan puolesta, että
hallitus pyrkii armeijan ylipäälli-köitten
kautta muodostamaan sel­laista
vära-armeijaa, johon» kuuluu
ainoastaan järjestymättömiä miehiä,
j a jota voidaan käyttää yleislakon
mui-skaamiseen.
Edesmenneen työväenhallituksen
terveysministeri John Wheatley lau­sui
hallituksen toimenpiteistä:
"Hätätilan varalle ostaa hallitus
kymmeniä tuhansia ammattitaitoisia
työläisiä. Niiltä ei vaadita minkään­laista
harjotusta tai palvelusta —^
ei muuta kun odottaa v«an päivää,
jolloin heitä tarvitaan." Sellaisille
miehille, maksetaan 20 puntaa vuo­dessa.
" T u o t a varajoukkoa värvätään
kiireellisesti kautta koko maan. Ve­ronmaksajat
joutuvat* kantamaa.^
sellaisesta johtuvat kustannukset,"
Ranskan kotimainen
kultalaina ei ole
onnistunut
P a r i i s i , — Heinäkuun loppupuo­lella
aljetun kotimaisen kultalainan
hankkiminen ei olekaan tuottanut
n i i n hyviä tuloksia, kuin toivottiin.
Sillä toivottiin saatavan vähintäin
16 biljoonaa frangia, mutta tähän
mennessä on saatu ainoastaan 4
biljoonaa- Kun siten saaduilla r a ­hoilla
aiottiin maksaa tämän kesän
j a syksyn aikana maksettavaksi l a n - Chicago,
keavia pienempiä bondeja, vaan kun
rahaa ei ole tarpeeksi paljoa saatu
tähän mennessä, on lainan nletkit-semisaikaa
jatkettti lokakuuhun, j o ­hon
mennessä toivotaan saatavan
tuo puuttuva 12 biljoonaa frangia.
Eteenpäin-lehden kirjeenvaihtaja
kertoo:
Petturi Sherman otta­nut
eron virastaan
Calgary. — Hiilenkaivajain liiton
18 piirin presidentti W i l l i am ^ Sher­man
on ottanut eron toimestaan,
j a aikoo matkustaa Yhdysvaltoihin.
Yleisjärjestön erikoisedustaja Ro­bert
Livett tulee huolehtimaan pre­sidentin
tehtävistä toistaiseksi.
Presidentin toimessa on Sherman
ollut viimeisen neljän vuoden ajan,
osottautuen sillä ajalla mitä tehoi-sammaksi
hiiliparoonien aseenkanta­jaksi
j a militanttisten työläisten sor­tajaksi.
ITALIA MYÖS KUMARTAMAAN
WASHINGTONIN KULTA-JUMALAA
taan 25 j a 45 välillä olevain miesten lausui Wheatley.
Ottawa. — Canadan ammattijär­jestön
täällä koolla oleva neljäskym-menesensimäiiien
' vuosikonventsioni
hyväksyi maanantaina ponnen, jos­sa
vaaditaan sellaisen lain pikaista
laatimista, jolla suuret korporatsio-nit
kielletään ylläpitämästä ases-tettuja
hurttajoukkoja. Mu^a pon-sivaliokunnan
ehdotuksesta 95 ää­nellä
56 vastaan kieltäytyi hyväk-symä.
stä alkuperäisen ponnen v i i ­meistä
kohtaa, jossa sanottiin, että
ellei pyssyhurttajoukkojen ylläpitä­mistä
lain kautta kielletä, tulevat
Canadan ammattfuniot pakotetuik­si
ryhtymään sellaisiin toimenpitei-hin,
kuin kulloinkin nähdään vält-tämättSmäksi,
(suojellakseen omia
jäseniään lakkojen, työsulkujen ja
muiden samanlaisten rettelöiden a i ­kana.
Ponsi esitettiin konventisionille
hiiJenkaivajajärjestön Lisgarin- ^
Cape Bretonin paikallisosastojen,
Londonin j a Halifaxin ammattiuni-oiden
keskusneuvdstöjen ja kone-työläisten
Toronton "paikallisosasto
No 235 hyväksymänä j a .osotiettiin
sen alkulauseessa, että äskeiset ret­telöt
Cape Bretonissa, jotka johti­vat
William Davisin murhaan j a u -
seiden toisten työläisten haavotta-miseen,
olivat välittömänä tulokse­na
Bescon asestettujen poliisien h a r -
jottamasta provökatsionista j a että
ilman heidän läsnäoloaan j a heidän,
raakoja yrityksiään työläisten r i n t a ­man
murtamiseksi el minkäänlaises­ta
väkivaltaisuudesta eikä epäjär­jestyksestä
olisi voinut tulla kysy­mystä.
paljon itsenäisyyttä, kuin ne tar-
\ritsevatkin. Mitkään uudet järjes­telyt
eivät voi parantaa niiden ase­maa",
sanoi sihttfeH-rahastonhöita-j
a P. iM. Draper, 3cun oli kysymys
lupakirjain tai -liittymistödistuksien
antamisesta mille hyvänsä työläis­ten
ryhmälle, joka on järjestynyt
ammatillisesti tai teollisesti johon­k
i n kansalliseen tai "kansainväli­seen"
unioon.
P-onsivaliokunta ehdotti muutos­esityksen
hylkäämistä, missä ehdo­tettiin
tällaista muutosta sääntöihin,
selittäen kantansa olevan, että i t ­senäisten
paikallisjärjestöjen tulisi
liittyä "kansainvälisiin" unioihin,
ennen kun ne "pyrkivät ^ saamaan
ediistusoikeuksia ammattijärjestön
kongressissa.
James Simpson, Torontosta, pu­hui
myös tätä tärkeätä uudistusta
vastaan, selittäen, että se rohkaisisi
itsenäisiä järjestöjä ja niitä, jotka
eroavat "kansainvälisistä'' unioista.
Mainitsi tapauksia, joissa työväen­järjestöt
ovat kärsineet, yrittäes­sään
hinnalla millä hyvänsä säilyt­tää
paikallisen, autonomiansa. "Jos
Pohjois-Ontarion kaivostyöläiset o l i -
jsivat pysyneet lojaalisina "kansain­väliselle"
unioUe, ei heidän järjes­tönsä
olisi hajonnut", väitti hän.
Britannian opinmikanppaa tuomitta
« • • .
Tiistaiha päätti konventsiohi kan­nattaa
.huumausaineiden valmistami­sen
j a myynnin täydellistä, kieltä­mistä,
nniita kuin lääketieteellisiä
tarkotoksia varten. Tim Buck sa-
Rooma. — Ensi kuussa tulee lä-helystö
Italiasta matkustamaan
Washingtoniin, jossa tullaan neuvot­telemaan
Italian velan maksamises­ta
Yhdysvalloille.
Lähetystön johtomiehenä tulee
toimimaan . rahastoministeri Volpi.
Lähetystöön kuuluu viisi muuta r a -
ha-asiain erikoistuntijaa.
T,. „ , „ noi, että Britannian hallitus on suu-
T.ra Buck, Torontosta, Protestee-^ ^^j^^ osalta syypää maailman tä-rasi
ankarasti tämän kohdan pois­jättämistä
vastaan.
"Ajatteletteko te, että Da.visin
leski saa mitään loMutusta siitä,
että me protesteeraamme?" kysyi
hän. "Ainoa keino asestettujen
hurttajoukkojen ylläpitämisen estä­miseksi
on tehdä yhtiöiden poliiseil­le
pyssyn kantanrinen vaarallisem-
»aksi, kuin' lakkolaisten joukossa
oleTiinen. Nim kauan, kun yhtiöt
saavat pitää yllä asestettuja p o l i i s i ­joukkoja
j a ammuttaa meitä, kuten
koiria, tullaan niitä pitämään yllä."
CanadaUisiUa unioilla oo riittavasU
iUenäisyyttä, sanoo Draper
' A . F . of liittoon kuuluvilla
aaenattianioilla Canadaäsa on niin
mänpäiväiseen -opiumikauppaan.
John MacDonald, Torontosta, sanoi,
että jos yksi maa on suurempi syyl­l
i n e n opiumikauppaan, kuin toinen,
n i i n kyllä se on B r i t t e i n suurvalta.
' E i ole olemassa m i t l S n sellaista, jo­t
a jotkut haluavat kutsua " b r i t t i ­läiseksi
kansojen valtakunnaksi", sa­noi
tov. MacDonald.
Kokous .velvotti toimeenpanevan
komitean lähettämään rohkaisusano-man
Yhdysvalloissa lakossa oleville
kovanhiilen kaivajille.
Piaminixteri Kins pabvnut kon-yentcionille
Maanantaina konventsionille pitä­mässään
|>täieessa lausui pääminis­t
e r i K i n g hallitnksen puolesta sen
edustajiston tervetulleeksi _Ottawaan
j a erikoisesti tervehti kahta veljes-edustajaa,
joista toinen edustaa
Britannian ammattijärjestöä j a toi­nen
A . F . o f L. liittoa. Hän sanoi
brittiläisten työläiste/n edustajan
läsnäolon olevan yhden "valtakun­taamme".
yhdistävän siteen ja Ca­nadan
j a Yhdysvaltain välillä vallit­sevien
ystävällisten suhteiden joh­tuvan
suureksi osaksi näiden kah­den
maan työläisten välillä olevasta
yhteisymmärryksestä.
Hallitus, sanoi pääministeri, ar­vostaa
sitä tapaa, jolla Canadan
ammattijärjestön probleemit esite­tään
sille. Hallituksemme on saa­nut
neuvotella ammattijärjestön
edustajain kanssa, ei erimielisyyk­sistä,
mutta löytääkseen keinoja,
j o i l l a "yhteisiä e t u j a " voitaisiin par­haiden
palvella, selitti King.- ( P i ­täisi
sen jo tuostakin,' kapitalisti­sen
hallituksen päämiehen todistuk;.
sesta, huomata, että kyllä ne kom­munistit
sittenkin ovat oikeassa,
väittäessään ammattijärjestömme
olevan kovin kehnon ja kesyn lai­toksen
j a suurien uudistuksien tar­peessa.)
Jäsenmäärä laskenut
Sihteeri-rahastonhoitaja Diraperin
raportin mukaan on" amnjattijärjes-tölle
tänä vuonna maksettu pääve^
roa 105,912 jäseneltä, verrattuna
117,060 viime vuonna. Draper se­l
i t t i jäsenmäärän alenemisen johtu­van
eri osissa maata vallinneista
työoloista.
Tähän mennessä on konvent;sioni
jo hyväksynyt suuren joukon pon­sia.
Eräässä vaaditajan B . N . A c t i in
(Canadan peruslakiin) sellaisia muu­toksia,
jotiia antaisivat Canadan l i i t -
"tohallitukselle enemmän valtaa, etu­päässä
työVäenlainsäädännön alalla.
Toisissa vaaditaan hallituksia l a a t i ­maan
lakeja, j o i l l a estetään kon­trahti-
j a hiestysjärjestelmä vaate­tusteollisuudessa,
kieltämällä vaat­teiden
valmistaminen työläisten ko­deissa,
estetuoraioiden ja sotaväen
käyttäi^inen työriidoissa, työläisille
täyttä oikeutta lakkojen vari;ioimi-seen,
kahdeksatuntisen työpäivän
käytäntöönottamiseksi kaikissa y l e i ­sissä
töissä y.nL. Tärkeämmät vxi-semmistolaisten
esittämät päätös-'
ponnet kaivoksien j a muiden k a n -
sallisrikkauksien . kansallistuttami-sesta,
siirtolaisuudesta, työttömyys-vakautnksesta,
sotilasharjotnsten lo­pettamisesta
koaloissa, K i i n a n ky­symyksestä,
j, m., eivät vielä ole
toUeet esffle.
-> Keskiviikkona ilta­istunnon
alussa, toveri Björk, joka
oli j u u r i saapunut Ruotsista j a o l ­lut
Ruotsin :^öväen lähetystön mu­kana
Neuvosto-Venäjällä, lausui ter­veiset
proletaarien hallitsemasta
maasta.
Tämän jälkeen tov. Brovrder alus­t
i kysymyksen r Labor Party-työstä
tpk. puolesta, painostaen L . P . p r o -
paganda'a, jota: « n harjotettava u n i -
oissa työskentelyn yhteydessä j a te-rotettava
työläikien mieliin heidän
jokapäiväisten vaatimustensa yhtey
dessä. Työläiset on ensin irrotetta­va
taantumuksellisista johtajistaan
j a saatava' taistelemaan heitä vas­taan
j a tämän yhteydessä saadaan
heidät käsittämään Labor Partyn
tärkeys. Tämän propagandan yh­teydessä
on kuitenkin systemaatti­sesti
painostettava Workerspuolueen
merkitystä kaiken työväenluokan
luokkataistelun johtajana.
Vähemmistön puolesta alusti ky­symyksen
toy. •Ruthenberg, lausuen,
että on välttämätöntä ymmärtää,
-mikä on Labor Partyn rooli Yhdys­valloissa,
jotta puolue menestykselli­sesti
voisi panna tämän, tällä het­kellä
yhden tärkeimmän ohjelma-
1-bhtansa, käytäntöön. L.P. on e ri
teollisuusaloilla työskentelevien työ­läisten
taistelujen yhdistävä side,
samalla vetäen heidät itsenäiseen
poliittiseen luokkataisteluun kapita­listista
hallitusta ja kapitalistiinpk-kaä
vastaan. Meidän on käytettävä
L . P . välineenä ulöttaaksemme kom­munistisen
propagandamme laajojen
joukkojen keskuuteen j a vetääksem-me
heidät nixikaan^ luokkataisteluun.
Samajlä' on tahian-^^" propagandan
kautta vedettävä luokkataistelussa
kypsyneitä työläisiä : Workerspuolu-eeseen.
L . P ' työn kautta, voi mei­dän
puolueemme kasvaa ja tulla
merkitseväksi tekijäksi. '
Keskustelussa käyttivä,t puheen­vuoroja
Hathavray^ 'Weinstone ja
Browder, lopettaen kesl^stelun.
Keskustelu tästä kysymyksestä oli
verrattain rauhallista.
Tov. Maurer esitti alustuksen Int.
Labor Defence työskentelystä. Alus­tusta
seuraavassa keskustelussa pai­nostettiin
työväen puolustuksen tär
keyttä ei ainoastaan siltä ^kannalta,
että siten puolustetaan niitä tove­r
e i t a , jotka ovat joutuneet kapita­listien
luokkavainon uhriksi, vaan
myöskin koska se tarjoo hyvän t i ­laisuuden
yhteisrintamataktiikan^
kautta j vetämään työläisjoukkoja
meidän propagandamme p i i r i i n.
Tämän jälkeen tov, Maurer alusti
myös kysymyksen Kansainvälisestä
Avustuksesta, jonka jälkeen hyväk­syttiin
päätöslauselma.
Kysymyksen puolueen bolshevisoi-misesta
alusti t.p.k. puolesta toveri
Cannon, selostaen tämän työn peri­aatteellista
j a organisatooriste puol­ta.
^. , • •;!
Vähemmistön puolesta tov, Be-dach,
"Bolsheviseerauksessa pelaa
suurta osaa oikea teoreettinen kom-muhismin
pmimärtäminen", . lausui
puhuja, selostaen tämän puolen tär­keyttä..
Suurin kysymys bolshevi-soimisessa
on teofian ja käytännön
yhdistäminen.
Keskustelu kysymyksestä oli he­delmällistä
j a valaisi siiuresti tätä
tärkeää probleemia, jonka ratkaise­miseksi
j a toteuttamiseksi puolueen
on nyt ryhdyttävä työhön. Kes­kustelun
päätyttär annettiin tov.
Askelille puhevuoro puolustukseen
itseään. Tunnusti tehneensä ereh­dyksen
artikkelissaan, mutta kielsi
vastustaneensa Komm. I n t.
Hyväksyttiin sovintokomissionin
päätöslauselma, enemmistön lausun­to
Superiorin kannasta j a vähem­mistön
lausunto Askelin: erottami->
seksi Työmiehen toimituksesta. Kaik­k
i nämä päätökset hyväksyttiin yksi­mielisesti.
Torstain iltaistunnon alassa i l -
motti Daily W o r k e r i n - t o i m i t t a ja
Wm: Dunne poikansa saaneen sur­mansa
aoto-onnettomuadessa. K o n -
ventsionin edustajat osottiv^t seisa­alleen
nousemalla osanottonsa tov.
Mrs. j a Wm^ Dunnen surann.
Puolueen Yöllisestä työskentelys­tä
alasti kysymyksen tov. Foster
tpk. puolesta. Sanoi Kominternin
laQjennetan tpk, istaimossa Ameri-
37 teollisuusmurhaa On­tariossa
viime elo­kuulla
Toronto. — Viime kuun kuluessa
maksoi Työläisten korvauslautekun-,
ta Ontarion maakunnassa loukkaan­tuneille
työläisille tai heidän huol­lettavilleen
korvausta yhteensä
440,814,74 dollaria. Suoranaista
korvausta maksettiin ' 372,943.44
dollaria j a 67,871.30 dollaria mak­settiin
lääkärin avusta j a hoidosta.
Tapaturmain luku kuukauden k u ­luessa
nousi yhteensä 5,698, joista
37 oli kuolettavia. Heinäkuulla o li
tapaturmain luku 5,511, ja kuole­mantapauksien
21.
Viime vuonna elokuussa oli tapa­turmain
luku yhteensä 4,966, joista
maksettiin korvausta kaikkiaan
565,208.15 dollaria.
Britannian merimies-lakko
Jättiläisilmalaiva murs­kaantunut,
14 hen­kilöä
saanut sur- o
mansa
Caldwell, Ohio. —• K u n Yhdysval­tain
sotalaivastoon kuuluva jättiläis­ilmalaiva
Shenandoah o l i viime tors­taina
matkalla Lakenurstista, N . J .
länteen käsin, kulkien kolmentu­hannen
jalan korkeudella, j o u t u i se
yhfäkkiä ankaran vihurin käsiin,
särkyen kolmeksi kappaleeksi. On­nettomuudessa
sai surmansa laivan
komentaja, luutnantti Z. Lansdow-ne
j a vähintäinkin 13 upseeria ja
miestä, jotka muodostivat sen mie­histön.
L a i v a l l a ei tapahtunut • minkäari-k
i s t a räjähdystä. Se yksinkertei-sesti
joutui niin voimakkaan tuulen
käsiin, ettei se sitä kestänyt. Jou­duttuaan
myrskyn käsiin kolmen­tuhannen
jalan korkeudessa, ohjat­t
i i n laiva viidentuhannen jalan kor­keuteen,
josta se yhfäkkiä-läksi a-laspäin,
jakautuen kolmeen osaan.
Y k s i -460- j a l k a a - J n t k f t ^ - o s i f f ^ - f^Bi
pellolle, noin puolen mailin pää­hän
Aya nimisestä paikasta. Toi­nen
osa, j o s s a , o l i laivan komenta­j
a j a miehistö, putosi edellisestä 50
jalan päähän. Kolmas | kappale,
noin 150 j a l k a a pitkä, liiteli ilma­pallon
tavoin 12 mailin matkan,
tullän maahan Sharön nimisessä
paikassa, Nobel kauntissa.
Lontoo. — Merimieslakko on le­vinnyt
k a i k k i i n brittiläisiin satamiin.
Etelä-Af rikassa Rangoon nimisessä
paikassa ovat intialaiset merimiehet
yhtyneet lakkoon. Samaten kerro­taan
Kööpenhaminan satemassa ole­vain
purjelaivain miehistöjen lak-koutuneen.
Gmittajat antavat määräyksiä
L a i v a i n omistajat tulevat anta­maan
määräyksen kaikkiin Austraa-l
i a n satamissa oleviin Austraalian
l i n j a n laivoihin nähden, että niiden
Lontoo. — Kuusisataa B r i t a n n i an
unioiden vähemmistöliikkeen edus­t
a j a a — vasemmistolaisia unionis­t
e j a — juuri alkaneessa kongres­sissaan
täällä päätti avoimesti " a -
lottaa suuren propagandan armei­j
a n j a laivasto- j a ilmailujoukkojen
keskuudessa niin, että ei tule ole­maan
ainoatakaan sotilasta, meri­miestä
toi ilmailijaa, joka nostai­si
sormensa veljiään vastaan", k un
vallankumous alkaa Britanniassa.
Useat edustajat lausuivat käsi­tyksen,
että ensi kevännä^ h i i l i k r i i -
sin uusiintuessa, joutuu koko B r i ­tannia
vallankumouksen partaalle.
Suoranaisissa VB^lankumouksellisi»>
sa puheissaan Tom Mann/ vähem-miehistöjen
on palattava työhön 48 ^istöliikkeen presidentti. Saklata-tunnm
kuluessa. Samalla Umotta
kan tilanne määritellyn osittaiseksi
kapitalismin vakiintumiseksi. Tämä
seikka ön osittain'vaikeuttanut työ­tä
vasemmistoliikkeen yoimistutta-miseksi
ammattiunioissa. Välien rik­kominen
edistysmielisten kanssa oli
.myöskin erehdys j a on • Komintern
sen siksi merkinnyt. Arvosteli puo­lueen
vähenunistöä, että se on vä­heksynyt
tsroskentelyä ammattiuni­oissa.
Selosti Kominternin j a P r o -
f i n t e r n i n kirjelmää Worker8puolu-eelle,
jossa painostetaan työskente­lyä
ammattiunioissa puolueen tär­keimpänä
tehtävänä. Teki yksityis­kohtaisesti
selkoa Ammattiunioiden
Valistusliiton työstä j a saavutuksis­t
a siinä suhteessa. Hyökkäsi anka­rasti
vähemmistön kimppuun. Vä­hemmistön
puolesta esitti kysymyk­sen
tov, Gitlow, puolustaen vähem­mistön
kannattajia tov. Fosterin ar­vosteluilta.
Luki myöskin puolueen
viime konventsionin hyväksymän
päätöslauselman, jonka tov. Pepper
oli kirjottanut, väittäen ettei tov.
Foster ole ymmärtänyt tätä päätös-laaselmaa,
eikä täyttänyt siinä laa­dittua
ohjelmaa ja vasta nyt ottaa
asian vakavammalta kannalta. Huo­mautti
erikoisesti siitä, että puolue
ei ole ottanut aktiivista osaa We8t
V i r g i n i a n mainarien taisteluihin. A r ­vosteli
Fosterin teollista työtä siinä
suhteessa, ettei hän ole kyennyt ke­hittämään
saavutettua yhteyttä u n i -
oissa poliittisen ymmärryksen laa­jentamiseksi
työläisjoukoissa.
Keskastela tästäkin kysymykses­tä
mnodostui kritikoivaksi j a terä­väksi
arvosteluksi kummaltakin puo­len,,
mutta on konventsionin ilma­p
i i r i n sähköisyys kuitenkin jo jos­sain
määrin lauhtunut Pitkähkön
kesknstelan jälkeen hyväksyttiin so-vintokomissionin
päätöslauselma
työskentelystä ammattiunioissa.
Perjantein itaistunto julistettiin
suljetuksi istuftnoksi, törkeitten asi­a
i n vuoksL Ainoastaan varsinaiseir
edustajat, varaedastajat ja veljes-edustajat
saivat o l l a läsnä. Tilanne
puolueen periaate- j a kontroUikysy-myksessä
saanee käänteen, ^ a t b e n -
bargin ryhmälle haomattavaksi
edaksi. Näustä seikoista yksityiskoh­taisemmin
tnoniiempana.
vat omistajat, etteivät he tule vä­hääkään
peräytymään palkkakysy­myksessä,
eivätkä suostu sovitte-luste
neuvottelemaan Austraalian
merimiesten union kanssa, sekä et­tä
jos miehet palaavat työhön mää­rätyn
ajan sisällä, ei heitä vastean
ryhdytä minkäänlaisiin kostotöimen-piteisiin.
Kapkaupungissakin kaksi laivaa
pysähdyksissä
Kaukaupunki, Etelä-Afrika.- —
Kenilworth Castle j a Aruridel Castle
nimisten laivain miehistöt ovat tääl­lä
lakkoutuneet. Bombaysta saapu­nut
tiedotus, että sieltä aiotaan lä­hettää
hindumerimiehiä lakkqlaisten
tilalle, on saattanut aikaan yleistä
mielten kuohua, ja Etelä-Afrikan
hindujen kongressi on julkaissut a n ­karan
protestin sitä vastaan.
Erikoiipoliifteja haalitaan Aus-traaliassa
Melbourne, Austräalia. — Senaa-.
tissa hyväksyttiin lakiesitys erikois­poliisien
hankkimisesta merimiesla-,
•kön :tähdeTi^^^^^-^-^-";^'-'-
Lakiehdo(;uksen mukaan tullaan
perustamaan erikoinen pöliisiärmei-j
a , joka tulee toimeenpanemaan
karltotustuomiotagitaattoreita (kom-mupisteihin
y. m. lukeutuvia) vas­taan,
jotka imuka ovat syyllisiä sii­hen,
että brittiläiset, merimiehet
ovat lakkoutuneet Austraalian sata­missa.
Radiaattorityöläisten
lakko laajenee
Bayonne, N. J , — (FP) Ame­rican
Radiator Corn Bayonnessa si­jaitsevan
tehtaan työläisistä on sato
ollut lakossa jo jonkun aikaa, vaa­tien
8'-tuntisen työpäivän palautta­mista
j a tuntipalkkaa. Nyttemmin
on heihin l i i t t y n y t useampia satoja
sanotun tehtaan toisia työläisiä.
Sitten viime huhtikuun on teh­taassa
otettu käytäntöön kappaletyö
j a 9-tuntinen työpäivä. Työläiset,
joille nyt maksetaan 78 sentin tun­tipalkkaa,
vaativat siihen 10 sentin
lisäystä, j a 50 sentin tuntipalkkaa
nauttivat miehet 15 sentin lisäystä.
Bayonnen poliisipäällikön apulai­nen
Daniel Kilduff toimitti teh­taan
isännöitsijän Adahi E. ded-desin
j a työläisten edustajat yhtei­seen
neuvottelukokoukseen, jossa
isännöitsijä kieltäytyi kaikista lak­kolaisten
yaatimuksiste. Geddes sa­noi
lakossa olevan ainoastaan 160
miestä, lakkolaisten väittäessä hei­dän
lukumääränsä nousevan y l i 400,
tehtaan 600 työläisestä.
Kovanhiilen hinta ko­honnut
Torontossa
Toroto. - r - Yhdysvaltalaisen ko­vanhiilen
hinta kohosi täällä keski­viikkoaamuna
* 60 sentillä tonnia
kohti, ollen tonnin hinta nykyään
16 dollaria. Hinnannousuun on v a i ­kuttanut
kysynnän suuruus, joka
taasen nähtävästi johtuu Yhdysval­t
a i n kovanhiilen kaiva^'ain lakosta.
•Yhdysvaltain puolella sanotaan i t ­senäisten
myyjäin ottavan hiiliton­n
i l t a dollaria, toisin paikoin kah­t
a k i n enemmän kuin viime heinä­kuussa.
Ontario on paremmin varustautu­nut
h i i l i l a k o n varalta, k u i n koskaan
ennen. Ontariossa on t a r p e e t ko­vanhiilen
asemasta käytettävää polt­toainetta.
Eräät kanpplaat sanovat,
että heillä on varastossaan kokäa
75 prosenttia kovanhiilen asexnassa.
- ' ••• . > ' '.Xv)'.
vala, kommunistinen parlamentti-jäsen
j a muut radikaaliset työväen-johtajat
selittivät vihaa,vansa Eng­lannin!
l i p p u a j a kannattavansa val­lankumousta,
joka siirtää vallan
työläisten käsiin. < Saklatvala meni
n i i n pitkälle, ettäi selitti olevansa
valmis tulemaan ammutuksi tämän
asian puolesta j a edustajat hurra­sivat
tämän rohkean lausunnon joh­dosta.
Tämän' vähemmistöliikkeen tarl^o-tuksena
on saada vaikutusalaa u n i -
oissa syrjäyttämällä vanhollisia joh­t
a j i a niistä j a sen voimat kasvavat
alituisesti siitä huolimatta, «ttä J .
P. Clynes, Työväenpuolueen parla­mentti
jäsen j a muut taantumuksel­liset
työväenjohtajat ovat selittä­neet,
että kommunisteilla ei ole e-nää
suurta vaikutusta työläisten
keskuudessa. v '
Porvarilehdeti selittävät kaikkien
merkkien viittaavan siiheiif, että
kommunistit työskentelevät lisäänty­neellä
inriostuksella 'ja että heidän
ensimäinen päämääränsä ön ajnmat-tiuniokonelston
valtaaminen. Koko-.,
^Ä^^öotasii^^
tässä ^arl{otuk^essa.j ,
kansallisen vähemmistöliikkeen
toisena kokouspäivänä hyväksyttiin
joukko päätöslauselmia, joissa kaik­k
i a aktiivisia työläisiä kehotetaan.
muodostamaan • työpajakomitebita.
Pidetyissä puheissa t u o i p i ^ a n unio­nistisen
liikkeen /asteettäineh syr­jäytyminen
vallankumpuksellisesta
liikkeestä.
T i i s t a i n a alotti koihniunistinen
nuorisoliitto propagandaviikon ja
keskitettyjä hyökkäyksiä tullaan
tekemään ammattiunioiden kongres­sin
lähestyvää kokousta vastaan.
Samaan aikaan, k u n vanhoUiset joh­tajat
selittävät, että ei ole olemas­sa
mitään vaaraa unioiden koneis­ton
siirtymiselle, punaisten haltuun,
selittävät kommunistit, että sellai­sia
mahdollisuuksia on olemassa.
" H a l l i t u k s e n sisäministeri käsitte­lee
myös tilannetta, mutta taantu­mukselliset
työväenjohtajat vakuut­tavat,
että suuri osa unioista vas­tustaa
vallankumousta. ,
Hyväksyttyjen päätösten joukos­sa
on myös' eräs, jossa vaaditaan
maan teollisuuksien valtaamista i l ­man
korvausta j a työläisten halli­tuksen
perustamista.
Losovski uhmannut
Ranskan poliisia
P a r i i s i , — - Kommunistisen yleisen
työväenliiton pitäessä kongtessiaan
täällä, sulettiin kokoussalin kaikki
ovet j a akkunut j a sen jälkeen, k u n
yhtäkkiä puhumaan ilmestyi L o -
so.vski. Punaisen Taloudellisen Kan­sainvälisen
edustaja Moskovasta.
Ranskan viranomaiset olivat kiel­täytyneet
vahvistamasta venäläisen
lähetystön passeja j a n i i n ollen ei
y o i tu lähettää venäläistä Jäh^tystöä
tähän ranskalaiseen ; kongrressiin..
'Mutta Losovskin sanotaan päässeen
pujahtamaan maahan ilmani. j^assia.
K u n hän oli puhunut noin i u n n i n,
samiöutettiin valot j a jkun. taas sy­t
y t e t t i i n oli hän hävi|inyt teille
tietymättömille.:
POHJOIS-ONTARIÖSSÄ SUURI
A L A METSÄÄ mYtäVÄNÄ
Timmins, iQnt. — - fifeuraavän iah»
den vijkon kuluessa tulfaan OMa-rion
hallituksen toiiiiesta myymään
9^83 neUömaiUn ala to&id. j a p
peripminjetsää erimdoän tarjoavaa
joka on suurempi: alä ^attnrFv^
Oiitariossa on koskaan >hdeUä ker­taa
pantu vasaran alle^