Vapaus, October 29, 1928

              m
1- "
m)
Hi:
f "
Maanantaiiia, iokakmin 29 p;nä-~Mon,, Oct 29 No. 237--^
VAPAUS •fada
A. ITAABA.
T O I M I T T A J A T »
B. A . T E K H U X E S . H- S U t A. B / P E H K O X E N
VAPAUS <Ub«tT> ^ ,
TILAD3HaWAT! .
1 »k. » t J O . < kk. * t S « . S kk. t l . 75 }• 1 kk. «iJOt, - WT» « l « « Ä i » )• S o o » « p « k i
I I rk. KJBO 6 kk. UJSO. »kk. g i » i« 1 Mt. » U » -
ILUOTVSHIMNAT VAPADDESSA:
-KilMflBotakait S I JM kcm. 12-80 kikrf k«t»«. — AriomH«>oBa»«noni»nfBk»x X?*?"."»;^ _
lTiM»Uaot#kMt $IM k«m. » J A . kdui k " » » . ^ ^ f i ^ ^ T ^ aSiiSiiot ta^S-SS».
Se. tarU. «io koliM k « « ^ - T^tidlm^ii- U '^•^-«•S^tL^ JS^^Se^TSSi j „ , ^ , , t . t T t f ctafcZUMi. — TU««k»S«. Jaitt mm— n b » . «i ««H» ektTimli». pum tnamuiMum.
» • p « . d » toimit... Hu<«e«to 207. l U e k r y Bu.U.n«. f - ^ j ^ . - ont
I n « U r t • 4 » « r t l i i « » « « » n i »mong tb* F i g B lA fttfU ia C»a»J«.
Joa ett* BOIoia täkMan —» •»«i»»»t» ei»«iMl»eeo kin«M<
i«Mtmun7lt^-"^' V. KANKASTO. l H k k ^ « A o i « J^
Unottikaa • • d d k e a l i i k k M o b ^ i a
Lukijamme ja levitysryntäys
Lukijamme tietävät, että tämä
FapaiM-lehtemme ön Canadan suo­menkielisten,
luokkatietoisuuteen
valveutuneiden työläisten ja vähä­väkisten
farmarien äänenkannattaja
ja periaatteiden tulkitsija, kollektii­vinen
organiseeraaja ja taisteluiden
avustaja. Lehtemme Fapau* jatku­vasti,
säännöllisesti osottaa, miten
kulta-, hopea-, nikkeli- ja hiilikor-poratsiohit,
metsäpohatat, lukkien
ja paperipuiden hakkuuttajat, rau­tatie-
ja autokorporatsionit, voima­laitosten
ja asuinrakennusten raken­nuttajat,
päivä päivältä ratsionali-soivjat
kontrollinsa alaisina olevia
työpaikkoja; miten näissä työpai­koissa
työläisten tuhoutuminen ta-paturmain
kaiutta suuresti kohoaa
«ja elossa pysyvien elämän kulumi­nen
tapahtuu hirvittävän nopeassa
vauhdissa tuon ratsionaliisoimisen
seurauksena; ja miten jokainen työ­läisten
taistelu parempain palkka-ja
työehtojen. puolesta on vain työ-
Iäisten alkeellisimpain oikeuksien
puoltamista ja vaatimista. Lehtem­me
Vapaus tuo tuoreet tiedot niis­tä
canadalaisista ja ulkomaisista
päivän tapahtumista, millä on yh­teiskunnallista
merkitystä työväen­luokalle.
Lehdessämme Vapaudessa
on erikoisia osastoja työväen kaik­kien
erinäisten järjestöllisten toi-mintain
aloilta — ammatillisen ja
osuustoiminnallisen liikkeen, nais­ten
ja nuorten toiminhan aloilla
Mutta lehtemme Fa/>or«/en vaiku-tusvoimaa^
työväen parhaitten etu­jen
edistämisessä supistaa huomat­tavassa.^
määrässä muuan seikka:
Canadan kuudestakymmenestätuhan-nesta;
suomalaisesta • ei edes yksi
kuudesosa ole le^^ tilaajia.
Tämän vajavuuden poistamiseksi ou
lehtemme; Vapam järjestänyt levi-
-lysryntäyksen, "minkä kuluessa Va'
paudelle • on hankittava vähintäin
kaksituhatta uutta tilaajaa. Mitä
sinä, lukijatoveri, olet aikonut teh­dä
tai tulet tekemään tuon pää­määrän
saavuttamiseksi? Ja entä
sinä, toveri kirjeenvaihtaja tai asia-miestoveri?
Tuon päämäärän saa­vuttaminen
riippuu nyt siitä, kuin­ka
tehoisasti meistä itsekukin suo­rittaa
osuutensa yhteisestä rintama-työstämme.
Lehtemme Vapauden levikkiin
nähden saatettanee Canadan suo­malaisasutukset
jakaa kolmeen pää­luokkaan:
1) niihin, joissa Vapaus
on jo saanut tilaajikseen kaikki
mahdolliset henkilöt; 2) niihin,
joissa Vapautta leviää vain noin
viideilekynunenelle prosentille mah­dollisista
tilaajista; 3) niihin, joi­hin
Fapaufto leviää vain hyvin vä­hä.
Mihin pääluokkaan itsekukin
paikkakunta kuuluneekin, tulisi niissä
asumain, leyitysryntäykseen innostu­neiden
tilaajain toimittaa katselmuk­sen,
ottaa mahdollisimman tarkan ti­laajain
sensuksen alueellaan, tiedot­taa
katsauksensa tuloksesta lehtem­me
Vapauden palstoilla, ja kaikel
la tarmolla pyrkiä muuttamaan
paikkakuntansa numero ensimaiseen
pääluokkaan kuuluvaksi, ellei se
nim. sitä entuudestaan ole. Sen
suksen ottaminen ja nysien tilaajain
hankkiminen ei vaadi muuta kuin
jonkunverran tarmoa ja päättäväi­syyttä.
Kirjeenvaihtajaimine työllä on y-leensä
suuri merkitys lehtenmie le
Vikille ja erikoisesti nyt; levitysryn-täyksen
aikana. Lehdellämme Ta-paudella
on nyt jo melkoinen mää­rä
keskinkertaisen hyviä kirjeenvaih­tajia.
Mutta säännöllisten kirjeen-vaihtajäimme
joukkoon eivät vielä
lukeudu kaikki ne. toverit, jotka ky­kenevät
kertomaan työläisten olo
suhteista, riistosta ja elämästä työ­paikoilla.
Nyt levitysryntäyksen ai­kana
tulee ipahdollisimman monen
toverin i liittyä Vapqiiden vakinaisten
kirjeenvaihtajallnf rsaureen joukkoon.
Se ehdottomasti edistää levitysryn­täyksen
-onnistumbtia ja samalla i ko­hottaa
Tehtymme joukkohenkeä. En­tisten
r kirjeenvaihtajaimme on myös
tehostettava: kurssiaan ja parannet­tava
kirjotustensa sisältöä. Kirjeen­vaihtajamme
eivät näet aina kyllin
tarkoin punnitse tiedotettavan asian
poliittista, yhteiskunnallista merki-tystäi
Niinpä saatetaan havaita,, et­tä
jonkun paikallista laatua olevan
huvitilaisuuden tiedotus tapahtuu
tunnon tarkkaan, hyvissä ajoin ja
kyllin monta kertaa, mutta työ­lakon
vaiheista ja kehityksestä,
joilla on poikkeuksetta laajempi,
yhtciskiwnal|inen i oierkitys, lähete­tään
nayöhästyheitä icietojä ja niitä­kin
vain varsih harvoin. . (Pohjois-
Ontarion met^ätyöläisten parhail­laan
käynnissä oleva ' työlakko.)
Tässä suhteessa ön kirjeenvaihta­jaimme
' pyrittävä saamaan aikaan
korj austa. Korj ä^^en toteuttami­nen
tulee edistämään^ levitysryntäys-tämme
suurenti.
Ensi torstaina alkavaan lehtem­me
Vapauden levitysryntäyfaeen ön
käytävä käsiksi kaikella väellä ja
voimalla, työllä ja tarmolla. Ryn-täyskysymys
on nyt otettava esille
kaikissa suomalaisten työläisten ra­dikaalisissa
järjestöissä pUolue-yksiköissä,
suomalaisten järjestön
osastoissa, naisten osastoissa, palve­lijattarien
yhdistyksissä, voimistelu
seuroissa, kaivos-, metsä- ja auto-työläisten
järjestöissä, vähäväkisten
farmarien järjestöissä y.m<
Vapaus on saatava entistään, pa
rcmmaksi joukkojen lehdeksi! Va
paaden kertoma työväenluokan tais-telusanoma
on saatettava Canadan
kaikkien suomea puhuvain työläis;
ien luettavaksi!
Kaksituhatta uutta tilaajaa Va­paudelle
ennen joulua!
Ranskan vakoilu Saksassa
Saksalaiset viranomaiset Ranskan
miehittämällä alueella ovat paljas­taneet
h>'vin järjestetyn yakoojajär-jestön
Saksan teollisuuksissa. Va­koilijat
ovat olleet pääasiassa ke­miallisissa
laitoksissa, tarkotuksella
saada tietoonsa Saksan kapitalistien
salaisia menettelytapoja erinäisten
tuotteiden valmistamisessa, ja ovat
olleet suoranaisesti Ranskan h^li-
* tuksen palveluksessa ja antaneet
kaikki tietonsa korkeille Ranskan
hallituksen virkailijoille.
Näitä vakoilijoita on löytynyt
Saksan kemikaalitrustin laitoksissa
Ludvvigshafenissa, Oppaussa ja
Hoechstissa. Niinikään löydettiin
heitä Leunan, Merseburgin ja Le-verktisenin
laitoksissa.
Saksalaisia kemikaalilaitosten työ­läisiä
oli lahjottu ja löydettiin hei>
dän kodeistaan todistuskappaleita
kun heidät vangittiin. Mutta siinä
ei ollut kaikki. Ranskan vakoilijat
olivat vieläpä lähestyneet Saksan hal­lituksen
palveluksessa olevia vir­kailijoita,
lahjoen heitä : suurilla
summilla. .
Ja toisella puolen antoivat va
koojat ymmärtää kaikille lahjomit
leen, että jos he yrittävät pettää lah
jojansä ja paeta alueille Saksassa
joissa eivät ole Ranskan miehitys­joukot,
tulevat vakoilijat seuraa­maan
heitä ja murhaamaan heidät
Vijranomaiset tiedottavat, että he
onnistuivat paljastamaan vakoojajär-jestön
ennenkuin se ehti saada ai­kaan
suurtakaan vahinkoa. Mutta
jotain salaisuuksia on kuitenkin jo
viety Pariisiin.
» I N M CHEVBOLETIN VAUNEN MYYNTISOTÄ
Ford Motor Co. perustettim 5^1903.
Sen i^ämääränä oU halpahintaisen
auton tuottaminen suuressa mittakaa­vassa.
Siinä se onnistui aluksi verra­ten
hyvin- Sen tuotanto kohosi 195
autosta 1903 6,181 :een 1903. Sinä vuon­na
kuitenkin suuimiteltiin malli T,
Ja mullistava joukkotuotannon ohjel­ma
asetettiin käytäntöön.
Kun Walter E. Flanders, Joka oli
konetuotannon erikoistuntija, otti Ford
Co:n Johdon käsiinsä 1908, tuli hänen
saada vuosipalkkansa lisäksi 2d,000
dollaria edeUyttäen, että Ford Co:n
tuotanto lumslsl 10,000 reen autoon toi­mintavuoni^,
mikä päättyi syyskuun
30 p:nä 1909. Sinä vuonna tuotettiin
10,660 autoa, Ford ollen ensimäinen
autoyhtiö, mikä saavutti noin kOTkean
tuotantomäärän.
Seuraavan neljäntoista vuoden ku­luessa
lisääntyi tuotanto harppa-aske-lin.
Rakennettiin jättiläismäinen
Highlaild Parkin tehdas Ja myöhem­min
River Rougin tehdas. Hiilikaivok­sia,
terästehtaita, rautateitä Ja usei­ta
raaka-aineiden lähteitä hankittiin.
Tuotantojärjestelmää parannettiin.
SUtä muodostui Jättiläismäinen, köm­pelö,
~ vaikeasti muunnettava, sillä se
oli kehitetty vain yhdenlaisen tuotteen
valmistamiseksi ennen kuulemattomis­sa
määrissä. MUJoonia kulutettiin
yhä suuremman tuotannon saavutta­miseksi,
mutta ei Juuri mitään auton
parantamiseksi
Henry Fordin sanotaan lausimeen
tuotantonsa huippuaikoina, *tettä "y-leisö
saa minkävärisen ford-auton ta­hansa,
kunhan se vain on musta."
Ford Motor-korponttsioni valmisti T-Äfltotyölsten
on järiestäydytM taistelnnn
hiestytystä ia riistoa Yastaan
mallisia autoja 16 vuotta tekemättä
niihin tuskin yhtään muutosta tai pa­rannusta.
Tuhansia, satojatuhansia
Jopa miljooniakin autoja syydettiöi
markkinoille, yrittämättä muuttaa nii­tä
ja pysyä aikansa tasolla, kunnes
yhtäkkiä tullut autojen myynnin pie­neneminen
pakotti Henryn sallimaan
Joitain' muutoksia autoonsa.
Mutta se oli liian myöhäistä pie^
nille muutoksille. Ford-autot eivät
käyneet enää kaupaksi, ja vuoniia
1926 vanhan mallin valmistaminen
lopetettiin Ja Fordin tehtaiden oli
käytävä mullistavien muutosten läpi
ensi kerran historiassa. Mutta se oli.
Ja on vieläkin, vaikea askeL
caievrolet Motor Co. perustettiin
marraskuussa, 1911. Ja se alkoi val­mistamaan
tunnetun kilpa-ajurin
Louis Chevroletin, suunnittelemaa au­toa.
Tuotanto alotettiin vuonna 1913,
Ja vuonna 1915 heidän vuotuinen tuo­tantonsa
nousi varsin korkeaan mää­räala.
Samana vuonna Ford saavutti
uuden ennätyksen, tuottaen 283,161
autoa.
Chevrolet Co. myös lisäsi tuotanto­aan
nopeasti, .tuottaen 128,266 autoa
vuonna 1917, 149,540 vuonna 1920, ja
yli puoli miljoonaa 1925. Kuluvana
vuonna on Chevrolet Co. syysk 4
päivään mennessä valmistanut miljoo­nan
autoa. Ja koko tuotantoajaltaan
viisimiljoonaa autoa.
Chevrolet Co:n taktiikka on oHut
aivan toisenlainen kuin Fordin. Sen
sijaan että se olisi kiinnittänyt kaik­kensa
jattlläiskokoiseen tuotantoko­neistoon,
on se tehnyt parannuksia
moottoriin, runkoon ja koriin sekä,
laskenut vuosittain markkinoille trusia
heinäkuussa myytiin 84,503 che^^^et-a
u ^ j a lord-autoja vain f ,094
Forkii uusi taktiikka ^ ^ t ^ ^ -
veltuu nykyisiin ^^^}^'.ft^^^ tuottaa nyt viimeaikaxsimpia _malleja
r^toiUisiä vaatimuksia seka ^ -
vivahduksia vastaavan auton. Kui-
S ^ ^ n , pitkäaikaisesti J a t ^ ^
samanlaisen Joukkotuotaimon t a k t^
kaa myös edeUeen seurataan Fordm
malleja. Jotka ovat enemmän Ja e-nemmän
sopusoinnussa moottorin tek­nillisten
varusteiden ja korien malli­en
kehityksen kanssa.
Muutokset seurasivat toisiaan no­peasti,
ja Chevrolet Co. saavutti mel­koisen
kokemuksen tuotannon vaih­tamisessa
yhdeltä mallilta ^toiselle, tä^
ten kehittäen , autoa ja tuotantoväli­neitä
yhtä rinnan.
Täten Chevrolet kohosi tasolle, mis­sä
se voi tehokkaasti kilpailla Fordin
20 vuotta pitämästä yliherruudesta
halpojen autojen alalla. Seuraava tau­lukko
osottaa Chevroletin taktiikan
paremmuutta Fordiin vertaten:
Prosenttimäärä kokonaistuotan­nosta:
Sndboryn työy,
näyttämä ^ i
"BOniin vaiivaAf*
1922
Ptord 63.8
Chevrolet . . . . 14.1
-1925 -—1928
46.0
20.1
135
26.8
Viimeisen' vuoden aikana Ford on
tehnsi; epätoivoisia yrityksiä tuotan­non
kohottamiseksi 10,000 autoon päi­vittäin.
Mutta se on hidasta työtä ja
viimeisimpien numerotietojen mukaan
tuotantojärjestelmän on mahdotonta
valmistaa uusimallisia, ama aika-ajot-
^tain parannettuja vaunuja, kuten
muut autoyhtiöt tekevät.
Ja se on juuri tämä tuotantovälinei­den
jäykkyys, joka merkitsee Ford
Motor Corn lopullista perikatoa. Kun
Ford vielä yrittää laajentaa uuden
autonsa myyntiä, niin Chevrolet jo
suunnittelee uutta kuusisylintoristä au­toa,
jota mahdollisesti voitaisiin myy­dä
samalla hinnalla kuin vanhaa ne-lisylinteristä
on myyty.
Fordin ja Chevroletin välillä käyvän
sodan taakan kantavat työläiset, Jotka
sen seurauksena kärsivät palkanalen­nuksista,
hiestytyksestä ja työttömyy­destä.
Kuitenkin tuo autopohattain
väUnen taistelu antaa mainion tilai­suuden
järjestäytymiselle.- minkä a-vulla
saatetaan vastustaa autopohat-
4alar.-»iJJssstä ..sodasta johtuvaa taak­kaa.
Käyttäkäämme tätä suotuisaa t i ­lannetta
hyväksemme Ja järjestäyty­käämme
yhteen suureen autotyöläisten
teollisuusliittoon ja valmistautukaam­me
puolustamaan itseämme niitä kur­jia
olosuhteita vastaan, joihin auto-ruhtinaat
pakottavat meidät alistu­maan.
'
A. GOETZ.
Pilsudskilaisten sotaiset piiuhat
X*uolan fascisteilla on samaan ^ai­kaan
monta rautaa tulessa. Valmistau­tuvat
vallankaappaukseen omassa
maassaan Ja samaan aikaan suunnit­televat
hyökkäystä ntjojen taakse.
Kmnmastakin piuhuvat avoimesti.
.Puola on näköjään demokraattinen
maa, tasavaltdrc Jolla tietysti myös on
parlamentti. Tunnettua kuitenkin on,
että demokratian Ja tasavaltaisuuden
todellisuudessa isännöitsee pilsudskilai-nen,
avoimeen monarkiaan pyrkivä
ryhmä. '
Nykyään ei pilsudskilainen' ryhmä
enään keskustele parlamentin liika-naisista
oikeuksista, vaan kysymykses­sä
on Puolan muuttainineJEi kuningas­kunnaksi,
vieläpä itsevaltaisesti hal­littavaksi
maaksi. PilsudSkilaiset aiko­vat
käytännössä toteuttaa sen mitä
heidän päämiehexisä ei kauan sitten
sanoi oUeen itsellään mahdollisuuden
jo ennen tehdä: hävittää parlamentin
eli, kuten sahat kuuluvat, polkea sen
kuin madon. .1 o I
Monarkiaan-: pyrkivä ryhmä näkee
aikeelleen hyviä i edellytyksiä. Puhu­mattakaan
tilanomistajistosta Ja vir­kamiehistöstä
yjö. pprvarikerroksLsta,
ei ole vallankaappaukselle vastarintaa
odotettavissa niyöskään Puolan "so­sialistisen'^
puoliieen taholta. Päinvas-tohi
tullaan sielläkin auttiunaan
cisteja, kuten ovat auttaneet tähänkin
asU.
Pämaan aikaan kun Puolan f aseistit
valmistautuvat matuosa hallitusmuodon
muuttamaan monarkistiseksi, eivät ne
myöskään salaa ulkopuolisia valloltus-aikeltaan.
Pikkuisesta Liettuasta on
niiden jo kauan ollut valkea Irti py­syä.
Usean kerran on Jo Liettuaan
hyökkäys ollut alkamaisillaan ja vain
se seikka, että Ranska Ja Englanti
eivät ole havainneet sodan alkamista
sopivaksi on Puolan paaneja pitänyt
jonkun verran aisoissa.
Liettuan valtaaminen el enään näy­tä
hullaantuneille paanellle riittävän
edes ensmälseksl rosvohyökkayksen
määräksL, NUden kynnet syyhyävät
paljon suurempaa saalista. Muistetaan
miten Juuri äsken Neuvostoliiton ra­jaseudun.
Volhynlan kuvernööri kutsui
puolalaisia hyökkäämään neuvostoalu­eelle
Ja; aseilla Irrottamaan siltä Uk-ralhan.;.
Kuh^Neuvostoliiton edustaja
t&I]^n;^rai^hansoplmtlkse törkeän rik­komisen
johdosta Ilmoitti vastalauseen,
niin Puolan hallitus kävi syyllistä
puolustamaan, kuten se on aina suo­jellut
, neuvostovaltaa vastaan toimi­neita
provokaattorelta,
Sotasuunnltelmainsa toteuttamista
eivät paanit kuitenkaan pidä niin hel­posti
toteutettavina kum pitävät
maansa hallitusmuodon monarkistisek­si
muuttamisen. Ukrainaan hyökätes­sään
nähtävästi käsittävät joutuvan­sa
JättUäisen kanssa tekemisiin. Et­sivät
siis,;liittolaisia, asekumppaneita
Itselleen. Siinä suhteessa myös touhua­vat
aktiivisesti, koettavat saada kump­paneita
sekä pohjoisesta että etelästä.
Yhteisen neuvostovastaisen rintaman
muodostamistarkoituksessa käyvät
Puolan fascistlt neuvotteluja Latvian
ja Vieojx pääesikuntien kanssa, upsee-rivleraUuja
tehdään.
Mainittuja pikku malta näyttää kui­tenkin
pahasti arveluttavan puolalais­ten
seikkailuihin sitoutuminen. Niillä
tietysti on kullakin joku Karjala so­pivaa
hetkeä varten silmämääränä,
mutta pelottaa ryhtyä sopivaa hetkeä
itse,,tekemään. . i
y^imempia asekumppanuuden toi­veita
ovat Ukrainaan aikojat saaneet
Rumaniasta. Siellä onäkin itse P i l -
sudsM ollut "kylpemässä" kuiäcausi-kaupalla.
Kylpyjen välillä on häp ah-,
kerasti ollut neuvotteluissa Rumanian
hallituksen, pääesikunnan y.m. voima­tekijäin
edustajain kanssa. Puolalaista
kylpijää on Rumahiassä kohdeltu var­sin
läheisenä s^tävänä. Bessarablan
rosvoojllla ja Ukrainaa rosvoamaan ai­kovalla
on jo sellaisenaan sukulai­suutta.
Virall^ten tiedonantojen mukaan
ovat Pilsudskln ja Rumahlan virano­maiset
keskustelut olleet "yksityisluon­toisia",
"el poliittisia" J.n.e., aivan via­tonta
laatua. Kuinkas muuten. Mutta
koko Rumanian lehdistö puhuu toista.
Pilsudskilaisten ja Rumanian. pää­esikunnan
välillä on hyvä yhteisym­märrys.
Yhteisrintaman. Välttäinättör
myydestä niiden kesken el ole eri­mielisyyttä,
mutta asian tähän ästi-nen
yleisesti tunnetuksi saattaminen
poikkeaa Jonkim verran. Kun edellis­ten
taholta puhutaan suoraan hyök­käyksestä
Neuvostoliiton kimppuun,
Jälkimäiset tyytyvät puhuinaan puo­lustuksesta
kun muka Neuvostoliitto
hyökkää. ,
Rumanian sotilaspiirien lehti "Uni-versul"
lausuu myös Julki, ''että sota
Neuvostovaltaa' vastaan tulee suur-vaJtoJen
kanssa yhdessä käytäväksi!
Ptiolan Ja Rumanian tulee vain olla
alkajina eli, kuten lehti sanoo, Ru­manian
osaksi tulee/tehdä (Punaiselle
armeijalle)^,: vastarintaa kunnes saa­daan
apua liittolaisilta. Neuvostoliittoa
vastaan ei voi sotia 2—3 valtakuntaa,
vaan siinä .tarvitaan monia valtakun­tia,
kirjoittaa sanottu Rumanian up­seerien
Khti.,^ ^
" Pilsudskin vierailun tarkoituksena ei
.ole ollut vain Rumanian aikeisilnsa
lujemmin Sitominen. Tämä Puolan
kuningaspaikan kanditaatti on samalla
koettanut vetää myösS Unkarin sota­touhunsa
piiriin, siinä toistaiseksi kui­tenkaan
tuloksia saamatta.
Kuten edellä olevasta' selviää, ovat
Puolan fascistlt kovissa puuhissa sekä
.valta-alueensa rajojen sisällä, että
niiden ulkopuolella. Neuvostovaltaa
vastaan aiotun sodan valmistelu ei
kylläkään ole niiden omantakeista
puhaa, yaan ovat sen takana ja tuke­na
etäämpänä olevien maiden, lähin­nä
Englannin ja Ranskan kapitalistit
haUituksirieen. Innokkaampaa provo­kaattoria
taantumuksen palauttami­seksi
ja sodan aikaan saamiseksi el
kuitenkaan voisi löytää kuin mitä
Puolan fascistlt osoittavat olevanisä.
Sodan valmistelullaan pilsudskilaiset
pelaavat korkeata peliä. Lopputulos
"Ukrainan vaUoittamisesta", jos to­dellakin
uskaltavat sitä yrittää, tulee
olemaan fascismin loppu. .Ja ellei saa­liin
jä seikkaUun halu sokaisisi myös
Rumanian upseereita, niin heidän leh­tensä
tuli pilsudskeille vastata, että
Neuvostovaltaa ei voi kukistaa mikään
valtakuntien yhtymä, sillä heikoimmil­laan
ollessaankin se taisteli neljää­toista
viholllsmaata vastaan ja selvisi
voittajana.
Port Arthurin oiiHsm
HALLOWEEN-TANSSrT
on osaston talolla keskiviikon, loka­kuun
31 päivän lltanal J ä silloin siel­lä
tulee olemaan jotakin aivan erikois­ta.
Silloin voi esimerkiksi ongitella si­sällä
haallssa, tarvitsematta mennä
ulos myrskyiselle Järvelle, ja paljon
muuta "fonla". Sinne tietysti mennään
Joukolla. _
UUSI ELEVAATTORI.
joka samalla on maaliman suurin a-lallaan.
alkoi täällä toimintansa lokak.
24 p. Laitos kuuluu vehnänmyyntlren-kaalle
(poolille). Sen rakentamisen
sanotaan,tulleen maksamaan 5,000,000
dollaria. Jä mahtuu siihen 7,200,000
bushella viljaa. Se pystyy nielemään
sisäänsä 500 vaununlastia vUJaa kym-men^
sä tunnissa, ja toiselta puolen
syöksemään ulos 250,000 bushella tim-nissa.
Poolin virkailijoita oli kerääntynyt
tänne uuden laiU&sen avaustUaismi-teen
nelisenkynunentä Ja ovat he
täällä pitämissään ptdielssa .ennustel-
Ranskalaisten vakoojien loytami-n&
a Saksan teollisuuslaitoksissa ja
erittäinkin kem&aalit(^taissa on
kieltämättä kierrettynä sotavalmiste­luihin.
Kenukaalilaitolaet tulevat
valmistamaan ja jossain määrin jo
valmistavatkin, tehbavimmat jä liir-vittävimmät
sodassa käytettävät ai­neet.
Siinä syy miksi Ranskan hsd-litus
on as^tanut vakoojajärjeston
Saksan kemikaalitditaisiin, joka.maa^
on kemiassa j^itkälle edistyn\t.
leet, että läheises^ tulevaisuudessa
Canadan viljanmjrynti kokonaisuudes­saan
tulee olemaan poolin käsissä.
Heitä on täällä porvarien taholta kes­titty
ja haastateltu, kuten ainakin y l ­häisiä
vieraita.
E K S n METSÄÄN
Alex Scot, Joka työskentelee täkäläi­sellä
Provmcial-paperitehtaalla, meni
pari päivää sitten metsästämään North
Branchin l ä h e t t y ^ e erään toverinsa
kanssa. Metsässä he kuitenkin erosi­vat
toisistaan jä kun toverinsa ei
tavannut Scottia vielä pimeän ttillen,
niin saapui hän yksin kaupunkiin Ja
Ilmoitti asiasta maakuntapoliisille ja
paperitehtaan viranomaisille. Seuraa­vana
aamuna lähti suurin, osa teh­taan
yövuoron työläisistä häntä eto­maan,
mutta siinä puolenpäivän ai­kaan
saapui häh kotiinsa omin apui-nensa.
Ja uupuniista lukuunottamatta
ei hän ollut paljonkaan kärsinyt seik­kailustaan.
PYÖRÄILIJÄ JAI AUTON ALLE
Kun-Thomas Tinsley, elevaattörityO-lämen,
tJ^ 24 päivän iltana oili me­nossa
kotiinsa pcdkupyörällä, niin aj<rf
vuokra-auto eräässä kadun risteykses­sä
hIUien päälleen loukaten hänet siksi
pahohi,- että hänen henkiin jäämises
tään ei lääkärien lausunnon mukaan
ole paljonkatm toiveita. Collins, kysy­myksessä
olevan" vuokra-auton ajuri,
on pidiätetty ja pn häntä vastaan nos­tettu
syyte ruumiillisten vammojen
aiheuttamisesta tahallisesti, hurjalla
ajolla, mnen kohtalonsa »riäiiemättä
tulee riippumaan loukkaantaneen t i ­lasta..—
& •.
LAKKO ON SEKIN
mitä kaupungin karpinterien unlon
taholta käydään toista samalla alal­la
olevaa unlota vastaan. United
Brotherhöodln miehiä on poissa töis­tä
noin kolmesataa, toisten mennen
lakkoon ettelväjt työskentele Amalga-mated
unlon miesten kanssa, osan
jouduttua tsfönsulun kautta pois työs­tä
Jlnnemmin ovat mainitut unlot ol­leet
yhteistoiminnassa toistensa kans­sa,
mutta useamman .kuukauden ajsm
on jö karpenterien iinlpn (Brother­höodln)
taholta, käyty suurta jäsen­ten
vallolttamlsrjmtäjrstä toista kar­penterien
unlota (Amalgamated) vas­taan.
N3rt on asia kehltjijmyt siihen
pisteeseen, etteivät Brotherhopdin
miehet työskentele Amalgamatedin
miesten kanssa. Ja ankara taistelu u-hioiden
ke^en pn njrt olemassaolosta.
Siitä on jo 2 viikkoa kunmainittu
taistelu alkoi, eikä tiedä miksi tulee
vielä kehittymään. Ei yoisl odottaa
enään tämänlaista taistäua työläisiltä,
että taistellaan tomen toistaan vas­taan
ja sivuutetaui työnantaja koko­naisuudessaan,
jos kohta tledäinme-kin;
että on paha. olla samalla työalal­la
useampia taloudellisia järjestöjä.
Työläistein pitäisi käsittää se, että u-seampikin
on parempi kuin ei ollen­kaan
Ja tällaisessa taistelussa on vaa­rana,
että tuhotaan molemmat työ­väen
unlot. — Vaan toisten enempi
tästä. :. ; •
«SOTAIN SYNTY"
Otsakkeella .öU toimituskirj(dtus paik­kakunnan
porvarHehdessä ja on se
mielenkiihtouien siksi, kun yhtämittaa
huudetaan niistä rauhankongresseista
ja rauhan allekirjoitusjulistuksista.
Kuitenkin on tämä ponTarilehden toi­mitus
avomielinen ja sanoo, että so­tia
on ollut aina Ja tulee yhä ole­maankin.
Viimeisessä maailmansodas­sa
mainitsee tuhotuksi 37 miljoonaa
Ihmistä Ja Uki neljänsadan bUjoonan
omaisuuden. Ja kun Ihmiskunnalla on
taas Jotain antaa, niin tulee sodan
Molok ja korjaa sadon. Muutama vuo­si
sitten oU Yhdysvallat alkaa sodan
Japamn kanssa, mutta jäi kuitenkin
sikseen. Mutta ennen pitkää tulevat
jotkut Europan maat alkamaan sen
Tuollaiseen toivomukseen loppui kir­joitus.
Luulisi ihmisten silmät aukenevan
^tunkin nähden edes jossain määrin.
Kun olin katsomassa elokuvaa "Äidin
neljä poikaa", näin naisten kulvaUe-vanjUmiään.
kun äiti menetti kolme
pojistaan viimeisessä sodassa, kun
katseUvat äidhi tuskia, joita hän kär­si
vahnlstuessaan poikia vastaan ot­tamaan,
mutta saikin.tiedon kolmen
polkan^ kaatumisesta. Vaikka tle-puolueetonta
^ ^ ^ « ' ^ tapahtuu ja
n ä ^ sellaista. Jonka pitäisi olla kyl-
^ avaamaan silmät, näkemäänlo-tien
tunniollisuuden. "«*an so-
KDNNALUSVAÄOTKIN
ovat Mohitse. Kyllä melua olikin niiden
johdosta ja etupäässä kaupunginmalu-on
koin^e Sn^^
jos sita kolmatta viitsii maini-
^ _ k u n ei saanut k u i n T o Ä .
Tt^"^ y ^ ^ e k s S t o i sÄ
fe^ Semutessa tuota vaälitouhua.mta
kyllä tulee siihen käsitykseen
mut jattamaan laalitoutaia l a luotta
Viime lauantaina oli Sudburm
näyttämöllä jälleen ensi-iita, i £
esitettiin Margaret Mayon kirjt^^
huvinäjrtelmä "Minun vauvani/^^w
pale on tavallinen tusinaferssi. S
telien aito porvarillisia perheriitoja^
harrastuksia, sellaisia, jotka ovat coS
naisia, vahi ejfiterveelliseUe porvaäa.
selle yhteiskuntajärjestelmälle. VIÄ.
pä siihen on kaiken lisäksi s^oteön
annos täysin Isänmaallista m S
rismi-ihailuakln. Kuinkas mvaitea
Naurupala se hyvin esitettynä OQ ^
el mitään muuta. Se on vain sisu^
setön porvarituote, josta työläinä ei
tunne omakseen mitään, sutä saata
nauramisen alhekhi tuntuu lainatulti
Esitys el, ottaen huomioon paikaffi.
set voimat, jaksanut kohota keskiuker"
taista korkeammalle. Siinä huMnasiei
räänlaista hajanaisuutta, tdsiina
kiinteästi soveltumattomuutta, ^xoi
joka ilmeni tämän edellisessäkin,'
"Taigan", esityksessä. Oli hyviäkin
kohtia. Parhaimpana yksityisnäyttefi.
jöistä voi mainita Maiju Hamaiin
Ketty Harrison. Hänen esityksas
oli luontevaa ja lausunta ilmehikSstl
O. Förbom Jimmy Scotfina oli m.
"nistunut yleispiirteissään. Tyypfltäg^
suorastaan mainio, mutta ilmehtiniisö
tahtoivat'Jäädä eri tilanteissa köyhik.
si. Tilanteen koomillisuutta sängyn-alia-
kohtauksessa vaimensi esim. se,
että Jimmy meni sinne jalat yleisöön
päin. Tulisi oDa päinvastoin, •sraiiao
Harrison — K , G. Asiala vaikutti kuin
hätäiseltä lausunnan puolesta. Tulisi
olla määrätietoinen; läinvastaina
kuin Jimmy. Annie Lehtinen Maggl.
ena ei jaksanut saada aikaan tempe­ramenttia
esitykseensä. Hyvää ainesta,
mutta vielä hiomatonta. Liikkeet sa­moin
kuin äänenkäyttökin tahtoo vai-kuttaa
särmikkäältä.' — Tämä ei tie
tarkotettu moitteeksi. Päinvastoin, kan
näitä Itsekussakln näyttämömme pai-keillä
toimivissa olevia "äkkimutkia»
oijotaan, epätasaisuuksia silotetaan,
niin olemme ensimäinen kirjoittamaan'
hyvä-sanan aUe, Nyt esitetty ei ollut
hyvää, mutta, el huonoakaan. Tehty
työ ansäijtsee täyden, vilpittömän tun-nustuksen.
— M. Ulf.'
silla jos kellään on öliut sellainen kä­site
jo vuosikymmenen, että se
ollut sen aikuista tohinaa — ei kanv
nata. Vaan sellainen taistelu oli tuKta
majurin paikasta, että siihen pyrkies­sään
kannatti menettää kaksikym.
mentätuhatta dollaria, niinkuin il-meni
yhdessä puhetilaisuudessa, jon.
ka nyt majuriksi päässyt piti, ilmoit-'
taen että hän on späntännyt hion
summan saadakseen Japin. Tämän
johdosta eräs teki kysymyksen, että ,
paljonko siinä Japissa sitten makse- i
taan, niin oU majurin vastaus: viisitu.
hatta doll. Mies sanoi, että sitä en
ymmärrä, että viidentuhannen japi^
ta kannattaa späntätä kaksikymmen­tätuhatta.
Paljon mahdollista että tuo
mainittu summakin vielä on pienen­netty.
Siihen käsitykseen kyllä tulee
tuosta uudesta miljonääri-kaupungin-,
päästä, että hän on "jaloluontoinen* 1
ihminen, koska hän aulUsti uhraa o-,
malsuuksiaan, saadakseen sellaisena-seman
missä hänen on mahdollisuus |
parhaiten toimia kaupunkimme "hy- i
vlnvolnnln" eduksi. f»yhäkouluun kuu- !
Imi enslmälseksl laittavan ehkä kaikki
kaupungin' asukkaat. Ja kirkon kuulaa
vapauttavan verojsta. Kirkkojen v^,
rot temmataan jostain muualta, mutta
el kirkoilta. Ovathan ne hänen mi^
lestään lilaksi arvokkaat paikat sel­laisille
kuin maalUslUe veroiUe.
AUTOMAATTISET PYSÄHDYS-MERKIT
ovat laittaneet kaupiimgllle vilkasliik-keisimpäln
katujen kulmiin, niinkuin
suurkaupungeissa ainakin. Yleisöä o-likhi
kerääntynyt katsomaan noita au­tomaatteja,
Blokuvain kameramiehet
näkyivät olevan ottamassa kuvia myös..
Ja kaupungin virkalUjat antoivat lau­sunnon,
että ihmiset oppivat vallan
heti ottamaain huomioon nuo merkit.
VENÄJÄN VALLANKUaiOUKSEN
MUISTOJUHLAN
vietto on seuraavissa paikoissa: 4 ji
Royal Teatterissa, 7 p! kommunisti­puolueen
haalilla, 11 p. marraskuuta
suomalaisella haalilla. Yleisöä kehoite-taan
ottamaan mainitut tilaisuudfit
huomioon, saapumalla niihin.
Logger. '
Eri pa^^
South Porcupine, Ont
VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEIf
MUISTOJUHLAA
vietetään osastomme haalilla m»''
raskuun 7 päivänä. Ohjelma tulee
olemaan hyyä. Osastomme la^^ •
seura on harjoitellut ahkeraan m»-
nittua tilaisuutta varten. Samoi»
lasten orkesteri tulee esiintymään
ensi kertaa tänä syksynä-ovat
nayös kovalla touhulla harioi*
telleet Ja varma On, että sieltä läh­tee
sellaiset säveleet, että itanefc
telette.' JouHcolausuntoa esitepä»
myös juhlassa- Muutakin mielcD-lömtoista
ohjelmaa tulee oleBuaa-