Vapaus, November 27, 1928

              R n i2
VAPAUS aOmtt) ^ ^ ^
TIZACSHSCUT:
i «s. « kk. <2J«. t Vk. « L » )• 1 kk. «Utu — rUr—itrik^ i*
OMOTCSHIXRAT TAPACDESSA:
A»ro«n«.w»mlPJ> tet». 13Ä kmU tetM. - KfitB^hiMriitMt ^JSJSSAT kSSSSSSi
VJw!Lfa. k - n « i » lib^ty iMMi.» » Lom. St. Potkii. IB». P-a«-c-. MmM ». Mmn.
- <b« r»»pu to c » M ^ .
'^-TjSni: V. KAKKASTO. tiia^ahota».
te-:
i i i i
puolustus ja Amerikan ammat­tijärjestön
konventsioni
Viime viikolla vietettiin Amerikan
ammattijärjestön konventsionissa eri-koii^
n •pJatrioUsmia ja .'isänmaan
puolustusta edistävä päivä. Puhu­jina
esiintyi kaksi sotilashenkilöä.
Amerikan l^ionan kansallinen ko­mentaja
Paul V. McNutt piti kauno-puheisen
ja voimakkaan puheen ra-^
dikaalisuutta vastaan ja yleisen pa­kollisen
sotapalveluksen puolesta.
jViinikään korosti hän, että liike­voittojen
kiskominen sodasta olisi
lopetettava. Kun Federated P;ressin
edustaja myöhemmin sai tilaisuuden
ristikuulustella McNuttia, niin tie­tysti
tämän suunnitelmat osottaului-vat
varsin hataroiksi, mikäli ne kos­kevat
työväkeä.
Toinen häistä sotilashenkilöist|[ ja
Amerikan ammattijärjestön propa­gandisteista
oli eversti C. B. Ross,
joka on Yhdysvaltain sotaviraston
pdveluksessa ja. jonka- tehtävänä on
pitää tämä virasto kosketuksessa
työväestön kanssa. Hän sanoi, että
häntä louldcaa suuresti se, ktin tch-taihjat
nimittävät Amerikan ammat­ti
järjestöä eräänlaiseksi amerikalai-sia
laitoksia uhkaavaksi vaiaraksi ja
kun hän tietää,: että viime maailman­sodan
aik^a ^nibrik^ ammattij är-jestö
pH aiiioa työväenjärj^ koko
maailmassa^ tiiki tiskoliisestr
oman maansa h^
inaam^iä^ ^a%Mh; seuraavassä-maailman
niahtavih, sanoi eversti
edustajille. Siihen vastasi 'ammatti-
Järjetön pre^dehtti Green, että kön-yentaioni^
s^^ ikunnioitlaa hänen
^mainioita sanojaan, v-^v^ - ^,
McNutt^^^^^s^ supsionbsotusta
•tehoisöpa ;: puheellaian, edustajien
nöujst^sa sei^ hän lopetti
p|iheeiisa. Hän väitti, Ä i Amefi-kai
ie^iona 6le kapitalismin suo-1
; sikki ja iakpnrikkuritoiitiisto; vaari.
.•v^.
eitä se sen sijaan seisoo yhtärinnan
Amerikan ainmattijärjestön kanssa
amerikalaisten laitosten ja amerika-laisuuden
ylläpitämiseksi. Hän^ sa­noi,
että kommunismi on kuollut ja
että sotakin tulee kuolemaan, kun­han
siitä poistetaan liikevoitot. Sa­malla
hän kuitenkin korosti suurem­man
sotalaivaston, parenunin varus­tetun
armeian ja pakollisen asevel
vollisuuden välttämättömyyttä seka
kunniattomain kilpailevain kansain
uhmaamista, ^än . sanoi, ettei pa
kollinen sotapalvelus tulisi miten­kään
kahlehtimaan työväkeä» koska
ofjuus on poistettu Yhdysvalloista
ikuisiksi ajoiksi ja koska Yhdysval­loissa
itsekukin on.-kjuningas, vaik­kei
kenelläkään plekiru
"Asetettaisiinko tehtaat ja kaivan­not
sota-aikana sotalaitoksen palve­lukseen?"
tiedusteltiin /häneltä jäl­keenpäin.
"Aiottekö pakottaa am­mattitaitoiset
työläiset työskentele­mään
dollarilla päivän teollisuudes­sa
sotilaallisen komennon alaisena?"
Hän ei kuitenkaan uskaltanut vasta­ta
näihin kysymyksiin muuta kuin
sen, että he voitaisiin neuvottelujen
kautta ratkaista.
Että puolustuspäivä sai asianmu-kaisoi
viimeiistelyn, aat^ paikalli­nen^
sotilaslento-osästo kony^tsio-riin
yllytettäväksi yhden; lentokonieeii,
millä kohventsionin edutetaj^^t ja vir­kailijat
saivat lentää maksutta. ,
Kun Amerikan ammattijärjestö
näin räikeästi veljeilee kapitalistien
isänmaanpuolustuksen kanssa, niin
sen seikan perusteella saatetaiui hel­posti
käsittääi miksi se kieltäytyy
kaikenlaisesta yhteistoiminnasta kom­munistien
kanssa. Amerikan am-inattijärjestö
edustaa musitinta kapi­talistista
taantumusta; kpmmunistit
sitä vastaan taistelevaa työväenkio
Ican vallankumouksellista psaa.
^^^^^^^^^^^^^^^ t^^
Ml. •.:
^
B i l l
V ^^anädan työvä^ Alber-
; tan:japston konveritsiohiraportti osot-
; taa, että puolueemme jäsenistön ^^^^^e^
ryhmissä ÖQ erilaisia tendenssejä val­lalla.
Näyttää, siltä kuin jotkut ja-
;; senistämme^^, y . rakentaa
työiäislen yhteisrintamaa, unhottavat
\ tämän yhteisrintaman tarkotuksen ja
' p y r k i v ä t sitäpaitsi peittämään Caha-
: dan kdmmunistien puolueen tarko-
';;;.•\tuksen.^^^•^:V:^
: Silla taistelulla, mitä kommunis­tien
johhima yasemmislo kay oikeis-tolaisaineksia
vastaan .Caiiadan työ­väenpuolueessa,
pyritään ehkäise­mään,
tämä työväenpuolue tulemasta
kapitalismin kolmanneksi puolueek­si.
Tätä vastaan tekevät reformistit
kaikkensa tehdäkseen Canadan työ­väenpuolueesta
(joka alkuperäisesti
oli kaikkien työväenliikkeen ryhmien
1 j'a aineksien yhtymä) sosialide
ra:vliseri puolueen. .Tämän tähden
reformistit ovat hajottaneet Cana­dan
työväeripuohieen kautta maan
ja täiriän edesottamisensa takia on.
heitä vyastaan ryhdyttävä taisteluun
entistä terävemmin.
Puoluetoyereidemme ~ tendenssinä
AIbertan konventsionissa oli "yhte-näisy;
rs hinnalla millä hyvänsä", ja
näyttää siltä, ettei tämän tähden re­formisteja
vastaan käyty kyllin vbi
makasta taistelua. Joukkokokouksis
sa puhuivat ainoastaan reformistit;
päätöslauselma siirtolaisuuskysymyk
sestä ei ole sopiva vasemmistolaisten
hyväksyttäväksi; niin kutsuttu rat
sipnalisatsipnia ja mohdismia koske­va
päätöslauselma ei öle sitä eikä
tätä, vaan täydellisesti sekasotkua
länsimaakuntain yhteinen suunhitel
ma on järjestöllistä vaimistautumistj
sosialidemokratian keskittämiseksi.
Canadan työväenpuolueessa ole­vien
toveriemme on taisteltava voi­makkaammin
reformismia vastaan.
Meidän taistelumme päämääränä on
työväenluokan saaminen vaikutus-yallallemme
alttiiksi luokkataistelun
käyntiä varten. — The fForker.
Metällinkaivajai jä Canadan kaivos-tj^
läisten liitto
Metallikaivosteollisuus on siirty­mässä
kehitysvaiheesta keskittymis-kauteeri,
josta esimerkkinä on nik-keliyhtiöiden
trustiutunjinen. Kai­vosten
omista j il f e se merkitsee lisää
voittoja. Tyo^ se merkitsee
eni^mmän' hiestytystä, alhaisempia
paljöcoja jai ^öttömyyttä^ Tyovoi-
• mani-vähenn>;s. HoIIingerissa, Rouy-
; iiissa jä Kirkland Lakella osottaa.
että tämä on seikkana, joka kipeästi
koskee työläisiä. HoIIingerissa ero­tetaan
miehiä melkein joka viikko.
Mitä aikovat kaivosmiehet tehdä tä­män
suhteen? Mitä voivat' kaivos­miehet
tehdä? Mitä pitäisi tehdä?
Canadan kaivostyöläisten ' liitto
esittää näiden probleemien ratkai­suksi
seuraavaa:
1. 8-tuntisen työpäivän noudatta­minen.
lanitaaD
Kun edellisissä artikkeleissani olen
kuvaiUut niitä olosubteitfl, joissa far­marit
ja heidän järjestänsä ovat, koin
myfis järjestäytymisellä saavutettuja
tulcdcsia sekä tämyt esitykäS tämän
järjestämistyön jarantamlseksi, Ja
erikoisemmin yaaenunistcdaisteQ voi­mien
iärj«5täm1fylni, .tdgj läotäJB," että
kaiMd asiaan' kiirityneet farmarit hett
ryhtyisivät asettamaan näitä esityksiä
käytäntSön. käsitellesäLän mi^tä Ja
koko liikettä koskevia probleemeja.
Nykyinen vehnänhlntojeri" ailenemi-nen
tulisi antaa aihetta ajattelulle Ja
toiminnalle. Tämä senkin.vuoksi kun
vehnänmyyntirenkaan harjottama
propagandia an keskittynyt ;räittee-seen,
että järjestetty myyntitehoisuus
olisi ^tehnänvUJeUJäin talondellistCTi
probleemien ratkaisuna. .Mutta vaik­ka
tuottajain yhtelsinyynti pn. parem­min
järjestetty kuiri koskaan, ennra
niin vehnän hinta alenee. Tämä seik­ka
todistaa, että vehnänmyyntiren­kaan
menetteljrtavat ja propaganda
eivät ole aiyan terveitä.
Vehnänmyyntirenkaan, virkailijat,
jotka ovat korostanet' myyntitehoi-suuskäsitettä,
koettavat edelleen tu­kea
sitä san(mialla. että nykyinen
vehnänhinnan aleneminen Johtuu sii­tä,
kun markkinat tulvitetaan veh­nänmyyntirenkaan
ulkopuolelta tul-levalla
vehnällä. Mutta tämä se­lostus,
vaikkakin Joissain määrin ol­kea,
ei selosta tilannetta täydellisestL
Suotuisat sadot ja suuret ylijMmät
edellisistä sadoista ovat myös .teki­jöitä.
Edelleen, vehnämnyyntiren-gas
itse on Jossain määrin tästä vas­tuussa,
kuten seuraavassa koetamme
todistaa..
TUtnotanto
muuttaa vehnänmyyntirenkaan ny­kyistä.,
politiikkaa Ja propagandaa.
Myyntirenkaat on muutettava myyn-tllait(
dcs£5ta taisteluväUneikEi tuotta­jien
etujen Ja ^ (fuksien pu<desta.
Nykykäytännössä olevaa luc&kayhteis-toimintapaOltiikkaa
el voida kauem­min
seurata. Veimänmyyntirenkaan
on työskenneltävä Ja taisteltava far­marien
•• etujen puolesta, ja sen on
ylläiddettävä tätä taistelua siksi, kun­nes^
farmarit saavat täyden aivon
tuotteistaan. Kuitenkin taistellessaan
tuon i^lämäärän saavuttamiseksi, on
myyntirenkaan tehtävä kaiken 'mikä
on mahdollista olosuhteiden paranta­miseksi
hetL.
j^caisen valveutuneen farmarin Ja
erityisemrirfn Jokaisen ^^semmistolai-sen
Ja fanharien valistusliiton jäse­nen
on tehtävä kaikkensa myynti-renkaiden
. saattamiseksi aktiivisiksi
luökkataisteluelimiksL Parhaatr on-nlstimiiseh
mahdollisuudet tämän saa­vuttamiseksi
tarjoaa valistuslUt. yksi­köt^
senpätähden; ^rjestäytykää far-mardden
vallstnsUitioon.
Farmarit, opiskelkaa, ja kehittäkää
Viime ke^Lnä vallinneista alasuh­teista
saatettiin Jo etukäteen isLättää.
että aromaakuntien farmarit tulevat
saamaan tavallista suuremmai? sadon.
Sen takia'"^hinnat laskivat jo ennen
kun satoa oli puitukaan. Vaikka vil-jabushelin
tuottaminen tuli tänä
vuonna maksamaan yhtä paljon kuin
edellisenäkin vuonna, niin farmarit
todennäköisesti tulevat saamaan sii­tä
pienemmän hinnan. Vlljapörssit
ilakoitsevat nyt siksi, kun vehnän-myyntirengas
ei kykene -kontrojjol-maan
hirftodaji-* -»liyaJsfelnotq^^IalJ
sanotaan aktiivisesti vaikuttanet
vUjan hintniri lentämiseen. Heitä a-vusti
se suinri määrä viljaa, mikä sy­sättiin
TP^irir»"»'"*^ yhfäkkiä ja mikä
ei ollut renkaan kontrolloitavissa.
Meidän farmareiden pitäisi nyt jo
ryhtyä ehkäisemään keinottelijoita
käyttämästä työläisten leipää peU-nappulana
katalassa pelissään.
Mistä tässä pelissä on kysymys?
Puolen biljoonan bushelin vehnäsato.
itseänne tätä tärkeätä tehtävää var­ten.
Teidän tulee tehdä myyntken-kaista
sellaisia kuhi te haluaisitte nii-den
olevan. Jos te epäonnistutte täs-
8&. tulee myyntirenkaista muodostu­maan
kapitalismia ratsionalisoivia lai­toksia.
Jotka entistä kiinteämmin kiin­nittävät
orjuuden kahleet teidän jä­seniinne
Ja Järkeenne.
Farmarit Ja valistusliiton jäsenet:
heti suoritettavana tehtävänä teidän
tulee katsoa, että seuraava päätöslau­selma
tulee käsiteltäväksi teldä^ o-sastoissanne.
Teidän tulisi koettaa
hank&ia sille kyllin kannatusta, saa­daksenne
sille vehnänmyyntirenkaan
« o t « « t w m^Kr^taa «»fta « o V i n Ä T , ' e<J«stäjlen hyväksymisen, Ja eslttääk-
Se täytyy myöntää, että vehnän- semme sen hyväksyttäväksi seuraa­myyntirengas.
oli .vaikuttamassa. veh­vassa
vehnänmyyntirenkaan konvent-nänhinnan
nousemiseen. Tämän Joh­dosta
vehnäntuotantoa äärimäisesti
tehostettiin Ja suurempi tuotanto oli
seurauksena. Tässä prosessissa niin
viljanmyyntirengas kuin sen ulkopuo­lellakin
olevat farmaritkin suorittavat
osansa ja sen tähden' heidän tulee
jakaa , vastuimalaisuus. Vaikkakin
viljanmyyntirengas k:ppeetttti aa hankkia
omat tilastonsa vehnän tarjonnasta
Ja kysynnästä niin hallitukset ja muut
myös keräävät tilastoja, Ja riiikä vielä
enemmän, he tekevät arviolta tule­vasta
sadosta. Lutmnollisestikin oste-jat
käyttävät hy^kseeh näitä tie­toja
Ja käyttäytyvät niiden mukaan,
ja tuloksena oh vehnänhinnan ale­neminen
liikatärjonnan' tähden. '
Sitäpaitsi, ei> ole Pleiriasisari^
mikä todistaisi,, tai edes osoittaisi, et­tä
asiat olisivat sen parenunin vll-
Janmyyntlrenkaan täydelUsenkpn
kontrollin alaisena. Jos se Jatkaa tör­kyisiä
menettelytapojaan.
Tarkotuksena on vehnäntuotannon
kontrolloiminen kyisynnäri mukaisesti.
Mutta nykyisten olosuhteiden vallites­sa
sitä ei voida tehdä. Farmarit
luo&ana ovat rahallisesti ahtaalla.
I^rinarien suurimpana syynä tayya-tirenkaan
ulkopuolella pysyminen on
väite: '."Tarvitsen kaiken rahat^ yh­dellä
kertaa." Tämä tendenssi kohti
riippuvaisuutta on laajenemassa ny­kyään.
Jolloin yhä suurempia ja ny-
Iqraikalsempia maanviljelyskoneita
otetaan käytäntöön.
Tämän säännölllseh laajenemis-ja
hiestytysprosessin jatkuessa, maan­viljelijäin
on maksettava yhä suiu^m-missa
määrin ansioistaan teolllsuus-ja
fInanssikapitalisteille maksuksi uu­sista
maanviljelyskonoilta ja otettu­jen
lainojen korkoihin. Täten he
alentavat omia maanviljelyksellä elä­misen
mahdolUsuuksiansa alentanudla
elintasoaan, joka. tarkoin ana]3rs<ddes-sa.
johtaa vieläkin :alenpaan vehnän-hintaan.
Tämä selVästi todistaa, että
farmarien probleemeja ei voida -rat­kaista
nykyisen kapitalistisen jär­jestelmän
vallitessa.
Näistä syistä on välttämätöntä
2. Elinkustannuksia vastaavat pal­kat
kaikille kaivostyöläisille.,
3- Hiestetyksen poistamfien.
_ 4. Kaivosasetusten noudattaminen.
5. Työläisille on hiyönnettävä oi­keus
elintasonsa ja työsuhteittensa'
määrittelemiseen järjestöjensä avul­la.'
••
Kaikki kaivos- 7» sulattolyöläisel
myöntävät, että nämä seikat ovat
polttavan tärkeitä toteuttaa.; Mutta
miten se on mahdollista. On vain.
yksi tie, ja se on järjestäytyminen
Canadan kaivostyöläistien liittoon.
Teidän on rdcennettava' teplii^uus-järjestönne
ennenkuin voitte toivoja
mitään saavuttavanne. Canadan kai­vostyöläisten
liitto on jo toiminnas­sa
Canadan hiilikaivoksilla. Caria-*
dan kaivostyöläisten liitto ori jp las­kenut
perustuksia teollista järjestöä
varten metallikaivPsalueella paikal­listen
yksikköjen muodostamisen
kautta Timminsissä, Kirkland La­kella
ja Sudburyssa. Teille, kaivos-ja
suTattotyöIäiset, kuuluu rakenta­minen
tämän perustuksen päälle.
Mitään ei saavuteta pelkällä puhu­misella;
vain toiminta tuottaa tu­loksia.
Tulevaisuus kuuluu työläi­sille,
jos he ovat järjestyneet. Siis,
mitä te odotatte? — J. GI^ERT.
sionlssa.' Tämä on suurimmasta mer-kity^
estä Albertassa, jossa vuotuinen
vehnänniyyiitirenkaan konventsioni
pidetään ensi kuun lopussa. Päätös­lauselma
kuuluu:
Koska vehnän tai muiden tuot­teiden,
osuustoiminnallinen myynti
perustuu varmoUle talöudiellisille
periaatteille..ja seUaisten tunnus-
.lauseltt(^ käyttämiseen. Jotka sel­västi
osottavat fainiareiden tarpei­ta
Ja päämääriä; ja
koska vehnänmyyntirenkaan ny­kyinen
politiikka kumattaa luok­kien
välistä yhtelstdmlntaa ja käy­tetty
propaganda on liillit^ä. ei-
•| kä selvästi osota farmarien talou-
'di^llista; asemaa; Ja. tunnuslause
f Mhankkia bikeuderiniukaiset hhita-suhteet
tehoisan myyridsen kaut­ta*?
on harhaanjohtava, sillä niitä
ei voida saavuttaa nykyisin val­litsevan,
kilpailuun perustuvan jär­jestelmän
aikana, ja sUtä syystä
tulee johtamaan soplihuksieh alle-kh-
jolttajien pettymykseen ja koko
ms^tirengaslilkkeen teannutta-mlseen,
niin siksi päätettäköön:
Että vehnänriiyjmtirengas hyväk­syy
farmarien etuja tukevan agraa-ripolitiikan,
että marxilainen ta­lousoppi
hyväksytään oppaaksi ja
penisteeksi kaikessa' toiminnassa;
että propagandamme eritjisem-min
koskettelee luokkataistelun
luonnetta ja historiaa, selvästi
osottamalla kuinka farmareita riis­tetään
vallitsevan yhteiskuntajär-jestehnän
aikana; että problee-mlemme
ainoa ratkaisu ön järjes
täyt^oninen ottaaksemme vallan
käsiimme; ja että täydellinen voit­to
voidaan ainoastaan saavuttea
asettamalla kapitalismin tilaUe
osuustoiminnalllneri tuotanto- ja
jakojärjestelmän, tuottamaan ku­lutusta
eikä- voittoja varten, far­mareiden
ja työläisten kontrollin
alaisena.
Farmarit, toivomme teidän aktiivis­ta
kannatustanne saadaksemme tä­män
hyväksytyksi, ja saavutta^semr
me tämän paljon kaivatun muutok­sen.
Teidän, voimakkaamman ja tais-telukuntoisenunan
vehnänmyyntiren­kaan
aikaansaamiseksi,
" CARL AXELSON.
PnSPAN VIHKIÄISJDHLAT
Piispojen vihkiäisten kunniaksi vie­tettiin
keskiajalla suuria jiihlia. Juh­lien
ioistonumerÖiia oli piispan pidot
jotka useimmiten ylittivät maallikko­jen
ylellisimmätkin linelmat. Niinpä
Yorkin arkkipiispan Georg Nevllsin
vlrkaanyihkiäaslä vietottansa tarvit­tiin
pidoissa 300 nelikkoa vehniä. 330
tynnöriä olutta. 104 tyimöriä viinejä
1 suuri tynnöri mausteviiriaa; 80 l i -
hävto h&kää, 6 villihärkää, 1004
laurista, 30Ö' sika^ 300 vasikkaa^ 3000
härike^ 3000 kanaai, 300 porsasta,
100 riikinkukkoa, 200 kurkea, 200 kiUni
vuonaa, 2000 [ känanpoikaa, 4000
kyyhkystä, 4000 sorsaa, 200 fasaania,
500 peltokanaa, 4000 kania, 4000 vik-laa;
400 meriteertä, 100 pyytä, lOÖ pel­topyytä,
1000 haikaraa; 204 pärlstä-jähaikaraa,
200 kaurista, 400 hirveä,
1506 llhäleiyösla. 5400 astiaa hyytelöä,
6000 munalöivosta, 300 lahnaa, 8 hyl­jettä,
4 merislkaa jä- 4000 leivosta.
Keittiössä toimi 60 kbkMa ja 515 apu­laista.
Juhlä-aterialla nOusi tarjoili­joiden
liiku tuhsiteen. Miten juhlis­sa
muuten elettiin, siitä kertoo kir­jailija
Korvin äLm;'^Kirkk<äeri vih­kiäisissä
viettivät papit irstasta elä­mää.
Seudun papit olivat siDoiri
Kyllin paljon ruokkimaan koko Ca­nadan
väestön vuosikausia- Kouralli­nen
vlljakeinottelijbita kolmessa peli­helvetissä
pakottavat hinnat alas. Se
kuohuttaa tuhansia työtätekeviä far-inareita,
jotka ovat tuottaneet tämän
viljan. He mahdollisesti eivät kykene
maksamaan velkojaan. Teollisuus kär­sii.
Farmarien ' ostokykSr supistuu.
Tehtaiden bn pienennettävä tuotan­toa.
T^ö^tomät työläiset kävelevät
talvella kaduilla lumessa — nälkäi­sinä.
Runsas sato maailman parasta veh­nää.
Nälkäisiä työläin samassa
maassa. Typerää, eikö olekin? Kuin<
ka kauari työläiset alistuvat tämän
hxillun, anarkisen ja väärän järjes­telmän
alaiseksi, jota kutsutaan kapi­talismiksi?
Niin kauan kiiin kapit^tlnen yh­teiskuntajärjestelmä
vallitsee tulee
kurjuutta olemaan rikkauden kes­kellä.
Scott Nearihgin kirjoitti taannohi
artikkelin Yhdysvaltain etelävaltioiden
pumpulikriisistä. AriikkfeOissa osote-taan,.
miten hinnat laskivat. Työläi­set,
jotka tuottivat iniljoonia paaleja
pumpulia, olivat itse huonosti puet­tuja.
Tuskinpa voivat ost£ta pumpu-lipaltaa.
Länsi-Cariadassa myös olem­me
nähneet farmareita, jotka ovat
kasvattaneet kylliksi vehnää elättääk­seen
jälkeläisiänsä useita sukupolvia,
olevan kykenemättömiä ostamaan sä­killistä
Jauhoja käteisellä.
Sallikaa minun lainata kappale Ca­nadan
farmareiden valistusliiton ma­nifestista:
\
"Miksikä pitäisi puutteen uhata Ca­nadan
Tarmareita? Jc^ vuosi he
tuottavat kylliksli pääasialillslmpla
ruoka-äineita jokaiselle miehelle, nai­selle
ja lapselle Canadassa; ja lisäksi
lähettävätulkomaille eiiemhiäh kuin
mitä tarvittaisiin "seilaisi välttä­mättömien
tuotteiden hankkimiseen.
politiikkojen kautta tämä kdsluo^
hallitsee valtiomahtia. Melkein kaik­ki
laaditut lait suojelevat tänxän r^
havallan etuja. Tämä pieni rytanä
(Hl kapltalistiluokän todellinen kes­kus,
ja juuri sen käsissä olevan po­liittisen
mahdin ja taloudellisen voi­man
tähden olemme me yhteidcunta-muodossa.
Joka antaa laiskureille rik­kaudet
ja tuottajille köyhyyttä.
"Tl^niä finanssirengas. minkä nai-lussa
on niin pblUttinen kuin talou­dellinenkin
valta, kontrolloi kaikkia
ny^isen yhteiskfnnan laitoksia; Ja
jokaisen kansan palveluksessa olevan
henkilön On joko mukauduttava hei­dän
tahtoonsa tai muuten saattavat
menetföä toimensa. Eivätpä edes
työväenluokan järjestöUtään, Jotica MI
muodostettu taistelemaan näitä ryös­täjiä
vastaan, ole turvassa tämän ra­havallan
kauas ylettyvUtä tuntosar-
^Kun työväenluokan järjestöjen Joh-tohenMlöt
pelkäävät herättää niiden
henkilöiden vihaa, joöca kontrolloivat
tuotannon välineet, ja kun nämä joh­tohenkilöt
ovat lilan pelkureita nous­takseen
taisteluun tätä yhteiskuimal-llsta
mustekalaa vastaan, niin siksi
Joita ei voida saada tässä maassa.
Heim uhkaa pdute siksi, kun ny­kyinen
yhteiskunta on siten järjes­tetty,
että farmarit ovat pakoitetut
maksamaan veroa kouralliselle pank­kiireja,
rautateiden omistajia, maan-vUJelyskonetehtaiUjoita.
mylly-yhti­öitä,
vlljakeinottelijolta. kiinnityslal-nayhtiöltä.
yjn.. Jotka kaikki elävät
ylellisyydessä tekemättä, työtä; sen
tekee mahdolliseksi heidän poliittinen
valtansa ja yksinoikeutettu kontrol­linsa
nykyiseen teollisuuteen.
"Valtion ohjakset ovat nukkepoli-tlikkojen
.käsissä. Jolta kontroUol tä­mä
raharuhtinaiden kopla. Ja häiden
he varsin usein orjamaisesti palvovat
niitä, jotka pystyvät lahjomaan heitä
rahalla ja yhteiskunnallisilla virka-palkoilla."
.
Canadan farmarien liiton ja vll-janmyyntirenkaan
moni johtomies
on myös helposti ostettavissa. Kun
heidän saUitaan istua juhlapälvälllsU-lä
yhdessä (toistavan luokan jäsen­ten
kanssa ja siten hankkia jonkin­laista
porvarillista kunniallisuutta,
niin näin vähästä saadaan heidät
taivutetuksi pettämään sen asian, mi­tä
heidät on valittu edistämään.
Valistusliiton julistuksessa määri­tellään
myös ne toimenpiteet, Joita
vallitsevan tilanteen korjaaminen" e-deUyttää:
"Kapitalismi voidaan syrjäyttää ja
osuustoiminnallinen yhtelskimtajär-jestelmä
asettaa sen tilalle vain tuot-tejaluokan
yhteisillä ponnistuksilla!
Tuottajain luokan el tarvitse odottaa
apua omien rivlensä ulkopuolelta. Yh\
telstyöskentely kapitalismin agenttien
kanssa muodossa tai toisessa on he-deUnätöntä.
' »'(Ainoastaan ^llyviflsymällä yhte­näisen
ohjelman voidaan toivottu
päämäärä saavuttaa. Yksityiset yri­tykset
ovat hyödyttömiä,
j "Tullakseen oman kohtalonsa her­raksi
on tämän maan tuottajaluokan
otettava poliittinen valta käsiinsä.
Se voidaan saavuttaa vähemmillä
ponnistuksilla kuhi mitä nyt kysytään
voittojen tuottamiseksi kapitalismin
kltaian, jota ei voida koskaan tyydjrt-tää.
Canadan farmareiden valistus-
Uitto viittaa tietä. Se on ase, mistä
Canadan farmarit kehittää mahtavan,
omia etujaan ajavan mahdin.'
Meistä ei yhdenkääii tule tyytyä
kuluttamaan koko elämäänsä kuten
mykän Juhdan, joka päivästä toiseen
nöyrästi työskentelee ja tuottaa rik­kauksia
omistavalle luokalle. Jokai­sen
elämänhaluisen Ja -kykyisen far-kuitenkaan'
yiitv.>iftfc^rf^|jyy -
sunrsnpaa ^ ainakaan .erikoista huo-miota'kltnnlU^
Hy. '
Jurlovilaisen kukon Ja kanan saa--
puminen Atlanntlrri nimitetyn iätä- -
kfin.taa on tätä nykyä paljon helpcsi.
paa„ kuin ajaa •hevostietä" 14 kilo-met^
Soopoihjasta IQinimäkeen. £:y.
s3nnys ei olekaan dinä, miten i£ää
meidän lauluniekkanune vuosi taka­perin
Amerikaan, Jossa kansakoulun,
kin sanotaan käyvän, sähkön avulla.
Kysymys on sUnä, mistä syystä
kiiimittävät käytännölliset Jankit huo­mionsa
meidän kukkojemine laululah-jolhin
ja hakivat sen syvimmästä sj.
Asia Olikin aivui toisin .
Ei tuon kuuluisan kukon suloinen
sävel amerikalalsen huMniot puoleen­sa
vetänyt, vaan se seikka, että hän
satunnaisesti iBnglanniissa ollersaan
tapasi Venäjältä tuotujen kananmu­nien
Joukossa niin isoja ympyräisiä,
jotka Höi^t laudalta kokoisuutensa
kuuluisat Tanskasta tuodut Upmr
"ekstra prima" tuotteetkin.
Tämä "seikka kannusti dollareita
uneksivan amerikalalsen Jurlovin ky­lään
ja sen vuoksi löysivät muutamat
kymmenet Jurlovilaiset kartaperheet
kohta itsensä Valtameren tuolta puol­ta.
Miten onnistuivat ne Amerikassa?
Siitä on kirjoitettu useampia artik­keleita.
Monet niistä ovat lähteneet
tunnetuimpien kanamiesten kynästä.
Olof E. Lljringln selostuksen mu­kaan,
joka on Julalstu eräässä vaka­vammassa
kotieläin-hoidollisessa al-kakauskirjassa,
on yksi uusimmista
kanaroduiste "Rhode Island" lyöty
riiarin, joka tahtoP osallistua siihen
valtaavaan liikkeeseen, mikä vaatii
oikeutta työtatekeville tfarmtireille,
pitäisi viipymättä kirjoittaa Canadan
farmareiden vallstusliitori sihteerille,
Fred . Shunaman'Ille, osotteella: Cra­ne
Valley, Sask. Häh mielellään an­taa
lähempiä tietoja Canadan farma­reiden
valistusllitosta, lähettää sen
perussäännöt, julistuksen ym.
Erään kanarodun historia eli kukkojen
kilpakiekunnan tulokset
Rikkaat jä ylpeät englantilaiset
panevat toimeen - ^.kukkotelsteluja.
Täällä löydään vetoja, voitetaan ja
menetetään tuhansia puntia helpolla
saatua keltaista metallia, työläisten
hien ja työn tulosta.
Tietenkin ovat sellaiset telsteluku-kot
huikeissa hinnoissa. Voittajien
jälkeläisiä kauppaamalla rikastutaan,
ostetaan maatiloja ja hankitaan osak­keita
riiiljoonaliikkeislln. Se on "yli­kehittyneen"
luokan "viatonta huvia'.'
Onko tästä hommasta ollut edes
yhtään hyötyä kanarotujeni jalostus­työssä
ja taloudelliselle tuotannolle?
Sitäkin on hituisen verran tässä huo­mattavissa
Vahvajänteiset ja kuivalihalset
tappeiukukot eivät ole totta kyllä ky­syttyä
palstlruoka^ mutta hiiden ve­rellä
on "virvoitettu" ylikehittyneitä
ja suiuresta riiunantuotannosta liialli­sesti
heikontuneita kanarotuja. Ne
on onnistuttu saamaan terveemmiksi,
elinkykylsimmiksL Idhakanojenkin
hankinnassa ristisiitokseen käsitetään
joskus teppelukukon voimakasta ver­ta,'
.
Toisenlaisia kilpailuja pantiin toi­meen
vuosikymmeniä sitten ehkäpä
vielä viimeaikolnakin Jurlevih kyläs­sä,
joka sijaitsee läheMUviian kau-pimkia
entisessä Orelin läänissä Kes-ki-
Vehäjän leipämailla. ^
Kansa on täällä musikaalista. Id-venka-
hanurit olivat ersien trmnettu-
Ja kautta koko laajan Venäjän maan
läpi imetyn benedlktad-pikarin valloi­tuksesta,
seisoivat pörröiset Jurlovin
miehet tulipunaisissa, sinisissä ja
mun värisissä paidoissaan pelkkänä
korvana kuunniellen kylänkukkojensa
klekuntea, heidän mielestänsä maail­man
ihaninta musiikkia.
Heidän käsissään ovat tuoreet ke­pit,
joiden kylkUn merkitsevät ky-nlensä
avulla sen tai tämän telon ku­kon
laulun arvon eU saavutuksen.
Täösä otetaan huomioon äänen kor­keus,
laulun pituus, sävelen puhtaus,
sen väräjävälsyys, täyteläisyys- ynnä
monta muuta seilaa, josta ei meillä
tämän erikoisalan tuntemusta vailla
olevilla liene yhtään aavistusta.
Partasuut kuntelevaU, välttelevät,
lyövät veikkaa eU vetoa, voittavat,
menettävät aivan samalla tavalla
kuin englantilaiset kukkotaistelussa
tai kaikkien maiden onnenonkijat Ja
asianharrastajat hievosten ravikllpai-liUssa.
Ero oh vain* summissa. Siellä
sadat punnat, täällä vlisikopeekkalset,
grivenlkat, munakymmenet, tupakM-osmuskat
jne. ^
SUtä . huolimatta oUvat tulokset
suunnillensa samanlaiset kuin raVi-
JuoksukilpaaustaMn, joiden avulla
Jalkavaimolneeh saapuvilla ja syömi-nen/
vjuöminferi J^^ irstai­lu
oH Jtjliliisa väälallä.-
JurloVilaiälla oli omituisia musi­kaalisia
taipumuksia. He - ihailivat
kukkojensa kiekuntaa. Ei sidhkaan
sivumeimen tai : sattuihalta; mutta
vartavasten kerääntyivät he ennen
auringon nousu|i. kesäisinä pyhäa&-
muina, erikoiset asian haxrtistajat
arkipäivinäkin, kylän kaduHp . iT^kuu-leriiaah
kukkojensa kiekuntaa. Siihen
aikaan vuorokautta aauiu-unessaah.
jollain ne ehkä iiäkivät epämiellyttä­viä
näkyjä illalla ja puolen yön aika­na
otetun l i i ^ viskyiyypjm tai oljen
kehittyivät maailman parhaimmat
englantilaiset, amerikalalset ja örlo-vUaiset
ravijuoksijarodut.
Viime vuosisade 50-luvulla skvat
alkunsa kukkojen lauliAilpailut Jor-lovin
kylässä, näiden Mekuntameste-rien
palkitsemiset ja valitseniiset ää­nen
perustella. Se muu«Mi ajanpit-
Män urheUuksi jopa' suuremmolsek-sl
mtohlmoksl koko miesväen kesi
kuudessa. Näm ^kehittyivät kukot,
joilla j>U nnta kdn Ryövärillä, näyt­teen
^kauvempaa ämpärinvetoisen pa­dan
kokoiselta. ^
Näiden astunta oU korsM Ja arvo­kas.
Yhte mahtava kirin tsaarinai­kaisella
pristevaHa. ^
Saman ryhdhi ja ruumfinmubdot
sairat vähitellen häiden laulusahkarl-en
kamaloiset kanaisetkin. joihin ei
laudalta;- ~ :i-:--:-:.::r.'-::i;.=±^
Voitettu on harmaan kirjava Ame­rikan
"Plymouth-Rock'?-rotukin.
Melkein yllätetty on englantilaisen
"Arplnktonhi" tuotanto. *
Tämä kaikki heti xdaahan saavut­tua
iell 8 kuukauden sisällä.
Näin muualla, miten meillä?
Oma profettansa. Jos sanaa vielä
käyttää; sallittanee, on~ tällä kana­kannalla
meidän liittovallassakin.
"Pojasta polvi muuttui" sanoo van­ha
sananlasku. Se toteutui tässä
poikasessa, joka taisteltuansa 17 vuo­den
Ijästä asti Punaisen Armeijam­me
riveissä Oordnon ja Perekopin
asemilla, joutui sitte maatalous-kor­keakoulujen
penkkejä painamaan ja
sieltä Vomesin läänin agronoomisen
osaston kansliaan.
^ Hengltettyään sakeata tupakan sa­vua
vissin ajan 4 seinän sisällä, halu­si
hän paeta herttaiseen luonnon hel­maan,
yksinkertaiseen kylän elämään.
Jurlovin kylässä alkoi toimintansa
Fridolin-kukkojen; punniteeminen ja
kananmunien pcdnon määräileminen
oh hänen lempltehtävähsä. Kun saa­vutetaan
tulokiset sellaiset, että Jurlo-vllainen
kana pyöräytti 175 ympy­räistä
vuodessa, joiden keskipaino oli
89 grammaa, samalla aikaa kun toiset
maamkuuluisat.- ulkQlal^t7 rodut ovat
antaneet 149 munaa 64 gramman pai­noisia
tai vain 98, Jotka vetivät ylös
vain 62 grammaa munalta, niin on
tämä mainitsemamme "kanamiehen"'
paras jidriapäivä, ja opiksi ja ojen-.
nukseksi niille, jotka alussa pitivät
pilkkanansa moitteettoman maalsds-kanan
jalostushommaa.
Onpa tämä kaakottaja ehtinyt
kylälle Jo huomattavan hyödynkin
tuoda: Eräs emäntä Akulina Nlkei-nen,
jonka koko vuP^itulot eivät nou­se
yli 270 ruplaan, sai näistä kanoista
120 ruplaa puhdaspa tuloa; 130, 125,
100 rupUn ovat ssianeet muutkin nai­set.
Se on jo saavutus, jonka edestä
kannattaa jotain uhratakhi työtä, tie­toa,
alkaa ja innostusta ennen muu­ta,
ehkäpä hiukkasen yhteisiä varo­jakin.
\ ' -
Nyt aijomme lopettaa jo tarinaii
sUtä, miten kalUita päärlyjä voi piillä
halpojen maatlaisrotujemme joukos­sa,
jotka on vain osattava" hakea ylös
maan uumenista, ja asettaa parannet­tuihin
oloihin. Mutta jäi vain selvit­tämättä
eräs asia, oliko mitään yhte­yttä
tämän rodun kukkojen komean
äänen ja kanojen isopalnoisten mu­nien
välillä.
OU se ja hyvin suuri olikin. Sellai­seen
lauluun, jota tältä kukolta vaa­dittiin,
tarvlttiua erikoiset keuhkot ja
rlntalihaksiet. Sen mukaan kehittyivät
muutkin rUumllh osat.
Hsrvät rlntaellinet ovat kaiken eläin­tuotannon
yhtenä pääehtona. Ne ke­hittyvät
valinnan kautta, jota toimi­tettiin
314 vuosisataa laulun laatua
sUmäUäpitäen,
"Punaisessa Karjalassa".
Agr. S. Pellinen.
Syysvihurille
mrj. z.
Ukeästl uliset, tUhon tuoja. Kuole­man
vihurL ^
Katselen, kuinka raivossasi riepotat
kaikkea, mitä irti saat, ja kuulen, et­tä
on vongunhassasi ilkkuva sävy.
ffivityksestäsi Ja tuhostasi sus rie­muitset.
Valtasi täydelUsyyttä juhUt,
Mutta minä hymyilen sinulle. Tie­dän
turhaksi ilkuntasi Ja turhaksi tui­kean
porusi. Rautainen mahtisi on
kerran katoava kuin saippuakupla.
Sinunkin aikasi on kerran menevä
ohi
Kerran on koittava kevät, jolloin
sinun on väistyttävä ja JoUoin kaik­ki
se, minkä shiä nyt tallaat ja pirs­tot
ja riemuiten ikipäiviksi tuhoavasi
luulet, joUoin kaikki se on uudeUeen
elpyvä, elpyvä vihreään, riemuitse­vaan;
voimakkaaseen elämään.
Niin ilku vain, ralyoa, raasta ja uU-se.
Mutta"' muista: kaikki muuttuu,
kaikella oif loppunsa oleva.
SiuunMu': vallaUasL
im