Vapaus, January 27, 1966

              Sivu 2 Torstai, tammik. 27 p, — Thursday, Jan. 27, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ÖRGAN
OF FINNISH. CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T 0 R : W . E K L U N D MANAOER: E . S U K S l'
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 6 4 ,,
Publlsbed thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Sa,turday8. by Vapaus
Publishing Ck). Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, QjitMiQ. CaiMUJt»..
Mailing Address: Box 69
Adver^lsing rates upon appllcation, translatlon free of charge.
Autborized as second class tnail by tbe Post Office Department. Ottawa,
and «or payment of postage in casb. '
CANADIAN lANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Q(^»das^: l vk.,$9.00, 6 kk. W.75 USA.ssa 1 vk- $10 00. 6 kk. |5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 6,76
Intian uusi pääministeri
Tiistaina New Delhistä saapuneet viestit kertoivat, että
vähän aikaisemmin kongressipuolueen johtajaksi valittu mrs,
Indira Gandhi oli antanut virkavalansa — että hänestä:tuli
tammikuun 24 päivänä Intian kolmas pääministeri edeltä­jiensä
Ja waharlal Nehrun ja Lal Bahadur Shastrin jälkeen.
Vastoin laajalle levinnyttä käsitystä, Intian uusi päämir
nisteri ei ole missään sukulaisuussuhteissa Mahatma Gand­hin
kanssa. Hän on Intian ensimmäisen pääministerin Neh­run
tytär, joka solmi avioliiton Feorze Gandhin kanssa. Feor-ze
Gandhi kuoli noin 6 vuotta sitten. Leskirouva Gandhi on
nyt 48-vuotias ja hänellä on kaksi poikaa.
Indira Gandhi osallistui nuoresta iästään huolimatta Ma­hatma
Gandhin ja isänsä Nehrun tavoin Intian kansalliseen
vapaustaisteluun Britannian imperialismia vastaan ja jou­tui
myös viettämään osan elämästään brittiläisten vankina
muiden vapaustaistelijain tavoin. Poliittisesti hänet tunne­taan
isästään ehkä hieman vasemmalla olevana sosialistina^
joka korostaa erikoisesti Intian sosialistisen kehityksen kan-sajQisia
ominaisuuksia. Tämä selittää osaltaan sen miksi oi-keistolaisuudestaan
tunnettu Morarji Desai vastusti hänen
johtajaehdokkuuttan loppuun asti ja ilmeisesti myös sen,
miksi Desai ei ole nyt muodostetussa Intian uudessa halli­tuksessa,
vaikka se on kokoonpanoltaan muuten miltei sa­manlainen,
mikä se oli edesmenneen Shastrin aikana.
Kun Indira Gandhi istui nyt toisena naisena maailmassa..
(Ceylonin Shirimavo Bandaranaiken jälkeen) pääministerin
tuolille j a ryhtyi j ohtamaan maailman toiseksi väkirikkaim-man
(noin 480 milj.) valtion, Intian kohtaloita, niin hänen
asemansa ei suinkaan ole kadehdittava. Monet suuret risti­riidat
repivät maata, laajalle levinnyt nälänhätä on tosiasia
ja oikeisto nostaa voimaldcaasti päätään.
Vaikka onkin totta, että edesmennyt Lal Bahadur
Shastri jatkoi odotettua paremmalla menestyksellä Nehrun
politiikkaa^ niin hän ei kuitenkaan mahtanut mitään sille,
että Intian kansainvälinen arvovalta laski samalla kun maan
taloudelliset vaikeudet lisääntyivät ja syvenivät. Toisin sa­noen.
Indira Gandhi joutuu nyt jatkamaan lähtöasemista,
jotka ovat vielä epäedullisemmat kuin Shastrin;
On ilmeistä että Indira Gandhi pyrkii jatkamaan isänsä
edustamaa poliittista suuntausta ja tällöin hänen takanaan
ja tukenaan on myös isänsä edustama arvovalta.
Kun Indira Gandhilta kysyttiin, että miten hän luulee
vaikuttavan asiain tulevaan kehitykseen sen, kun hän, uusi
pääministeri, on nainen, niin mrs. Gandhi vastasi, että hän
tulee uudessa vastuunalaisessa toimessaan esiintymään en­nenkaikkea
pääministerinä, eikä naisena. Jotkut huomioitsi­jat
ovat kuitenkin sitä mieltä, että niin itsestään selvänä
asiana kuin nykyään pidetäänkin naisen tasa-arvoisuutta,
niin varsinkin Aasian kehitysmaissa pääministerin sukupuoli
tulee osaltaan lisäämään hänen vaikeuksiaan.
Jokatapauksessa näyttää täysin selvältä, että Intian val­tion
perämieheksi valitulla Indira Gandhilla on sittenkin
paljon suuremmat onnistumisen mahdollisuudet kuin olisi
ollut esim. kongressipuolueen oikeistosiipeä edustamaalla De-sailla.
Ja pitäen mielessä niitä suunnattoman, suuria vaikeuk­sia
mitä hänen edessään välittömästi on, me lukeudumme
niihin canadalaispiireihin, jotka toivottavat hyvää onnea ja
menestystä hänen uudelle uralleen. Mahdollista on, ettei In­dira
Gandhin pääministerikausi kestä tällä rupeamalla muu­ta
kuin hieman toista vuotta, sillä ensi vuoden alussa In­tiassa
on määrä järjestää parlamenttivaalit, joiden jälestä
ja perusteella nousee pääministerikysymys uudelleen esille.
Silloin tehtävät ratkaisut riippuvat kuitenkin suuressa mää­rin
siitä ,miten Indira Gandhi hetikohtaisesti vaativassa toi­messaan
onnistuu.
Sittenkin vain ''jompi kumpi"
Raikuvat suosionosoitukset tervehtivät Yhdysvaltaiin
kongressin istunnossa tammikuun 12 päivänä presidentti
L3aidon Johnsonin "Ötate of the Union"- (ohjelma-) puheen
sitä kohtaa missä hän korosti erittäin taitavasti muotoillen
sitä, että Yhdysvaltain talous on kyllin voimakas käydäkseen
sotaa ulkomailla Vietnamin kansaa vastaan ja kotona sotaa
"köyhyyttä vastaan". Toisin sanoen, presidentti Johnson an­toi
ymmärtää, että Yhdysvaltain talous voi tuottaa saman­aikaisesti
"sekä tykkejä että voita".
Kukaan ei luonnollisesti halua eikä voikaan kieltää Yh­dysvaltain
talouden suurmahdollisuuksia. Mutta toisaalta on
sikäläisillä kongressin ja senaatin jäsenillä nyt tilaisuus pun­nita
käytännön pohjalla sitä, että voidaanko taitavasti laar
ditulla ja hyvin esitetyllä puheella sittenkään muuttaa val­litsevia
realiteetteja.
_ Vaikka presidentti Johnsonin maanantaina esittämää
budjettipuhetta ei saatukaan seurata täkäläisten televisioi­den
ruuduilta, niin me tjlemme kuitenkin melko varmoja
siitä, että kongressimiehet eivät varmastikaan paukutelleet
kämmeniään yhteen kovinkaan innokkaasti niistä käytän­nön
esityksistä, joita presidentillä oli annettavana yllämai­nituista
asioista.
Ensinnäkin on tässä yhteydessä pantava merkille, että
Yhdysvaltain hallituksen talousbudjetti tulevalle vuodelle
on ennätyssuuri, peräti 112.8 miljardia dolaria, mistä yli toi­nen
puoli menee sotatarkoituksiin; yarustelukiipailuun ja
varsinaiseen; sodai^ j^käj_entisteriL
sotien velkakorkojen maksuun. Toiseksiykiintyy huomio sii­hen,
että vaikka mitään yleistä veronkorotusta ei vielä esi­tettykään
Vietnamin sekä Dominikaanisen tasavallan ja mui­den
seikkailujen rahoittamiseksi, Yhdysvaltain kansan vero-kuorma"
nousee kuitenkin sikäli, että esimerkiksi lentopäl-velusta
hyväksi käyttäessään yhdysvaltalaiset joutuvat v.
Eurooppa ratkaisemaan
itse omat ongelmaansa
DDR:n mui3tia'l^
maiden häUituksille
KelBinbi. — SuQnun|;aipa 8«a.
tettiinltä-Berliinissä järjestetyssä
lehdistötilffisuudesso julkisuuteen
muistlOj jj^bka ODBn balUtpson
toimittanift t^Udden Euroopan
maiden hallituksille. Muistiossa
esitetään konkreettisia toimea-piteitä
n^aanosassamme vallitse­van
jännityksen lieventämipekjsi
ja asetutaan muu tähän tähtää­vien
erilaisten neuvotteuujen ja.
konferenssien kannalle. :
Suomen haUjftukselle muistio
ojennetiiin DDRn täkäläisen kau­pallisen
edustuston toimesta viik­ko
sitten. Muistion otti vastapn
ulkoministeri Ahti Karjalainen.
Samalla ojennettiin hallitukselle
osoitettu noot.i, jossa tiettävästi
ehdotetaan, että Suomi solmisi
normaalit diplomaattiset suhteet
sekä DDRn että Länsi-Saksan
kanssa.
DDRn balUtuksen kaikille |i;u-doopan
valtioiden hallituksille
osoittama muistio kuuluu koko­naisuudessaan
seuraavasti:
Kaksi kertaa 20 vuosisadalla Eu­rooppa
on joutunut tuhoisan maail­mansodan
päänäyttämöksi, jolle sen
kansojen oli: ulirattava sekä paljon
ihmishenkiä.: että aineellista omai­suutta.
Sini. saksalaisena valtiona,
joka on ottsnut opikseen näistä kat­kerista
kokemuksista ja siitä tur­miollisesta
kehityskulusta, joka ai­koinaan
johti molempiin maailman­sotiin.
Saksan demokraattinen tasa­valta
katsoo ulkopolitiikkansa vel-
Maailman tumilta
LENTÄVÄT LAUTASET PESIVÄT
AUSTRALIASSA
Brisbane. — Lentävistä lautasista
kerrotaan jotain uutta Nortiiern Qu­eenslandissa,
Australiassa. Australia­lainen
banaaninviljelijä kertoo lautas­ten
rakentavan pesiä. Tutkijoita a.s-voit^
avan . en.si sijassa ryhtymisen'
kaikkiin toimenpiteisiin, jotta Sak-
S|an maaperältä ei enää koskaan syn'
tyisi sotaa. Saksan demokraattisen
tasavallan hallijtus on varma siitä,
9t|.ä tällainen rauhan politiikka va.s-taä'Euroopan
kaikkien kansojen etu
ja — Euroopan kansojen, jotka ei­vät
mitään sen enempää toivo kuin
saada elä^ä rauhan ja turvallisuuden
vallitessa.
Euroopan kansat ja myös niiden
johtavien valtiomiesten enemmistö
Qvat-suuresti huolestu ne'ta tarkas­tellessaan
Euroopan nykyistä tilan­netta.
On vielä paljon ratkaisemat­tomia
ongelmia jotka vaikuttavat
kielteisesti.Euroopan valtioiden kes­kinäisiin
suhteisiin. Uusia, vakavia
vaaroja esiintyy jälleen näköpiiris-,
sä, sillä ei ole puutetta voimista,
jotka yrittävät lisätä Euroopassa val­litsevaa
hajanaisuutta ja jännitystä.
Tämä' kehi.ys on sitäkin vaaralli­sempaa,;
kun Euroopan kamaralla
seisovat toisiaan va.slaan kahden val­taryhmän
sotilasliitot varustettuina
mitä uudenaikaisimmin asein. Ti­lanne
pahentuu' entistä, enemmän
niiden orillisten, ydinaseiden käyttö
valtaan tai jopa niiden omistukseen
.ahtaavien suunnitelmien johdosta,
joita eräät ydinaseita omistamatto­mat
Euroopan valtiot ovat laatineet.
Lisäksi esiintyy eräidon valtioiden
tahoilta pyrkimyksiä saada itse ryh­tyä
näiden joukkoluhoamisvälinci-den
valmistukseen. Tällaiset suun­nitelmat
ja hankkeet ovat omiaan
vain synnyttämään uusia jännitys­tiloja,
lisäämään tulenarkuutta ja
syventämään jo muutenkin Euroo­pan
valtioiden ja kansojen välillä
vallitsevaa juopaa. Näiden suunni:
telmien toteutiaminen muuttaisi ti­lannetta
entistäkin vaarallisempaan
suuntaan ja lisäisi huomattavasti
ohjus- ja ydinasesodan uhkaa Eu­roopan
kamaralla. Vaara on ivielä-kin
suurempi, kun .AmeriKan Yhdys­vallat
pitävät Euroopan keskustassa
laajaa ydinasevarikkoa. Ohjus- ja
ydnuisosota koituisi kollalokkaaksi
mykset vastaavat YKn 20. yleisko­kouksen
antamaa, naapuruussuhtei­den
parantamista koskevaa julkilau­sumaa,
jossa Euroopan Kaikkia hal­lituksia
kehotettiin edistämään ja
lujittamaan yhteistyötä Euroopan
maiden välillä niiden erilaisiin yh­teiskuntajärjestelmiin
katsomatta.
Poliittisen ilmapiirin jännityksen
lieveneminen ja Euroopan valtipi-
(ien tasavertainen yhteistoiminta te­kevät
mahdolliseksi monien Euroo­pan
hallitusten ja valtiomiesten jo
i;iyt välttämättömäksi katsoman kon:
ferenssin aikaansaamisen, jonka tar­koituksena
on Euroopan turvalli­suuden
jatkuva takaaminen. Poliit­tisten
mielipide-eroavaisuuksien ja
qiaarlmankalsomuksellisten vasta­kohtien
ei pitäisi estää Euroopan
kansoja ja niiden hallituksia katso­masta
asioita i;ealiteettien valossa
ja etsimästä ratkaisuja rauhan ja
yhteistyön Euroopan luomiseksi.
Saksan - demokraattinen tasavalta
on samaa mieltä kaikkien niiden
voimien kanssa jotka pyrkivät yh­teisvoimin
turvaamaan rauhan säi­lymisen
Euroopa.ssa, kehittämään
•talous- ja kauppasuhteita molemmin
puolisoksi hyödyksi, vaalimaan Eu­roopan
Kansoille yhteisiä humanisti­sia
perinteitä ja rikastuttamaan sen
kulttuuripei-intöä uusien- saavutuk­sien
avulla. Tähän tulisi päästä Eu­roopan
valtioiden välisten, poliitti-1
solia, taloudellisella ja kulttuurielä­män
kaikilh' aloilla vallitsevien suh­teiden
normalisoinnin kautta;
Jännityksen todellinen laukeami­nen
ja luottatriuksellisen yhteistyön
kehittäminen Euroopan valtioiden
välille loisi samalla suotuisat edelly­tykset
Saksan kysymyksen rauhan­omaiselle
ratkaisemiselle Saksan
valtioiden vähentymisen ja kcski-näi.
sen yhteisymmärryksen kautta.
Tähän tulokseen pääsyä edistäisi se,
mm
A/Iitä mupt ^ovAt
Meklät Oli ]icilaäst£^ ei ole e;^ä;$A|»tavl&!!a
miJÄän "hyvää raöcaJsiua" puhumattakaan nyt helposta r»tfc»iJ§ijii^..^Huo-llniatta
sUtä, inlhin suuntaan kateoinme; näköala-on ai
Edessämme oleva on.nyt selvästd niin kipeästi.sattuva^, että ainoan<^
lohdutuksena on. toivo, että järjcevyys alkaa kaikkien harhakuvien päätyt­tyä.
>— Wall Street Journal, vietnamista, jouluk. 17 pnä 1966,^
MAROKKO PUOLUSTAA
OUFKmiN KUNNIAA
Rahat. — Marokko torjui sunnun­taina
Ranskan vaatimukset Maro­kon
sisäministerin kenraali Moham­med
Oufkirin pidättämisestä ja luo­vuttamisesta
Ranskalle ja syytti
Ranskaa maiden välisten oikeudel­listen
sopimusten loukkaamisesta.
Oufltir }pi kaksi korkea-arvoista
marokkolaista poliisiupseeria julis­tettiin
Ranskan poliisin toimesta et­sintäkuulutetuiksi
viime vuoden lo­kakuussa
Pariisissa tapahtuneen
Marokon oppositjojojhtajan Ben
Barkan sieppausjutussa. Kaikkien
kolmen kerrotaan olleeni; Pariisissa
Ben Barkan katoamispäivänä.
Marokon hallituksen sunnuntaina
antamassa lausunnossa sanottiin, et­tä
etsintäkuulutukset loukkaavat
Ranskan ja Marokon välisiä oikeu­dellisia
sopimuksia. Näiden sopi­musten
m,ukaah kummankin maan
viranomaiset ryhtyvät oikeustoimiin
ainoastaan omia kansalaisiaan'vas­taan
siinäkin, tapauksessa, että ri­kos
on tapahtunut toisessa maassa.
'Jos Ranskan hallitus olisi toi­minut
näiden sopimusten mukaises­ti,
Marokon oikeusviranomaiset oli­sivat
täyttäneet velvollisuutensa",
janottiin lausunnossa edelleen. Lau­sunnossa
sanottiin Ranskan toimen-,
piteen olevan hyökkäys Marokon
kunniaa vastaan, J y
Ben Barkan sieppausjtittu on ke­hittynyt
kansalliseksi hävä|sityS'ju-tuksi
Ranskassa..'Useita Ranskaa-poliisin
ja salaisen poliisin edusta­jia
on pidätetty tai erotettu, ja;pre-,
sidentti de Gaulle on määrännyt pe-rinpphjaisen
tarkastuksen koko po­liisivoimissa.
Rabat. —- Marokon, kuningas Has­san
II ilmoitti sunnuntairfa julkises­ti
luottavansa Marokon sisäministe­riin
Mohamijied Oufkiriin. Ranskan
poliisi on vaatinut hänen pidättä­mistään,
koska hänen epäillään se­kaantuneen
Ben Barkan katoamis-juttuun.
,
Kenraali Oufkir oli läsnä hallit­sijan
pitäessä puhetta Ramada-kuun
paastokauden päättäjäistilai­suudessa.
L.SAKSA VIETNAMISSA
karruttaa kolme kymmenen metri i
korkuista kuivista kaisloista rakennet-Ei„.oo,iallc. jossa .suhteellisen pio-tua
pesää Tur.yn. alueen soilla, jotka neen .ilaan on keskitetty pitkälle
Venäläinen sananparsi toteaa, et­tä
kalastaja haistaa kalastajan jo
kaukaa. Bonnin hallituksen päätös
että Euroopan kaikkien'vallToVen 'ähettää Etelä-Vietnamiin kiireesti
sl(,aiti5evat 1,500 kilometriä Brisbanes-ta
pohjoiseen.
Kaksikymmentäviisivuotias banaani-viljelijä
Georges Pedley, joka löysi
ensimmäisen pesän, kertoi nähneensä
höyrymäiscn lautasen lähtevän siitä
lentoon viime keskiviikkona.
Toi-sen ja kolmannen pesän löysivät
sokeriruo'onkasvattaja Tom Warren
ja opettaja HankPening ollessaai.
ulkona kävelemässä.
Pcndley kertoi lauantaina: "Olin
matka la-tilalleni traktorilla, kun kuu­lin
voimakkaan sihisevän äär.en. Äk­kiä
näin avaruusaluksen nousevan suu­rella
nopeudella Horse.shoe Lagoon-nimisestä
suosta noin 25 metrin pääs­sä
minusta. Se oli siniharmaa, noin
kahdeksan, metriä leveä ja kolme met­riä
korkea. Se pyöri hirvittävää vauh­tia
noustessaan kohtisuoraan noin 20
metriä, sitten se teki matalan sukel­luksen
ja nousi ryrkästi. Se kulki u.s-komatonta
vauhtia ja katosi näky­vistä
muutamassa sekunnissa."
Kchiltynyl talouselämä ja jo.ssa si­jaitsee
monia korvaamattomia kult- kysymykset ratkaistava rauhanomai
suhteet normalisoituisivat. Samalla
se auttaisi olennaisesti Länsi- ja
Itä-Euroopau maitten suhteiden pa­ranemista
ja keskinäisen yhteisym­märryksen
luomista.
Euroopan vastuuntuntoiset valtio­miehet
ja sen kansojen edustajat
oval suuressa määrin yksimielisiä
siitä, että sota ja väkivaltatoimen-piteet
politiikan keinoina on lopul­lisesti
poistettava Euroopan valtioi­den
välisistä suhteista, kaikki kiista-
1968 maksamaan 5,6 prosenttia kor­keamman
veron kuin nyt. Myös esim,
sunnuntaikalastajat saavat ILsäveroa
koska budjettipuheen yhteydessä mai­nittiin,
että kaikkien sisävesien alus­ten
käyttämien gasoliinin veroa ko­rotetaan
kahdella sentillä gallonaa
kohti jne, .
Mutta vieläkin pahempaa voi tulla,
ta • m •
Valkoisen talon lähettyvillä olevista
piireistä on jo esitetty sellaisia meri­selityksiä,
että kun seuraava talous­vuosi
alkaa vasta 6 kuukauden kulut­tua
Ija päättyy siis noin 18 kuukauden
kuluttua, niin budjettia ei pitäisi ke­nenkään
pitää "varmana" määritel­mänä
siitä, mitä todellisuudessa tu­lee
tapahtumaan.
Itse presidentti Johnson sanoi, et­tä
hän tulee esittämään uusia vero-lusehdotuksia
— nyt esitettyjen ve­roehdotusten
lisäksi -r- jos kehittyy
nyt näkymättömissä oleva inflaatio-painostus,
tai jos Vietnamin sotame-not
ylittävät nyt osoitetut arviot.
Toisin sanoen on mahdollista, että
"voin tuotanto" on edelleen vähen­nettävä,
jotta saadaan rii^västi tyk­kejä!
" " J a siunatuksi lopuksi, "VOULtuotan­toa"
on kaikesta huolimatta joudut­tu
Yhdysvalloissa rajoittamaan Viet­namin
sotaa varten järjestetyn tyk-kituotannon
hyväksi. "
— Johtuen Vietnamin sodasta, sa­noi
presidentti Johnson bucP,etti-puheensa
yhteydessä, hallitus ei ole
' voinut tehdä kaikkea, minkö se olisi
halunnutjuuren yhteiskunnan luomi­seen;
pyrki vön ohjelman hyväksi. Jos
taistelut päättyvät vuoden aikana, sil­loin
varataan nopeasti lisäveroja si-viilitarkoituksiin,
-Tällalsta-se on maajlmariv
massakin maassa. Voin tuottamista
varten ei riitä silloin varoja kun kan­sakunnan
rahat haaskataan sota.seik-kailuihin..
Ei siis ole ihme, vaikka
Vietnamin sota onkin kehittymä.s.sä
entistä vastenmielisenimäksi seikkai­luksi
amerikkalaisten keskiiudessa.
tuurihistoriallisia aarteita. Kahdesti
,on tarviUu kokonaisen sukupolven
voimat parantamaan niitä haavoja,
joita SO a o?. Euroopan kansoille ai­heuttanut.
Ydinasesodassa ne- jou­tuisivat
ko;mannen korian luovutta­maan
vieläkin raskaampia uhreja.
Syvän huolestuneisuuden seurauk
sena Euroopan kansat ja sen,vas­tuuntuntoiset
valliomichet vakuut­tautuvat
sii ä, että kaikkien Etiioo-pari
valtiaiden luotlamuksollincn, |
n n.-^.apuriiiopuun porusiuva i
yhteistyö on ajan polttava vaatiniu-s. j
Euroopan on ennen kaikkea itse
määrättävä asioistaan ja ra.-vatlava
pois tieltään kaikki esteet, jotka
haittaavat molemminpuolista lähes­tymistä
ja .Mnmärtämystä sekä pyr­kimystä
hedelmälliseen yhteistyö­hön.
Jotta jatkuvasti voitaisiin taata
Euroopan turvallisuus on välttämä­töntä
asteittain lieventää ilmapiiris­sä
vallitsevaa jännitystä ja pyrittä­vä
tekoihin, jotka johtavat tilanteen
normalisoit umiseen ja Euroopan
valtioiden yhteistyöhön niiden ke.s-kinäisen
suvereenisuuden kunnioi­tuksen
vallitessa. TällaL^iet. pyrki- i
.sosli-ja todella kunnioitettava val­tiollisen
puuttumattomuuden peri­aatetta.
Tämän johdosta Saksan de­mokraattisen
tasavallan hallitus
kääntyy Euroopan kaikkien valtioi­den
puoleen ehdottaen rauhan ja
.uiValli.suuden takaamisek.sl yhteis­ymmärrykseen
pää.syä seuraavista
ky.symyksisiä: .
1. Euroopassa vallitsevan jännityk­sen
asteittain lieventäminen va­rustelua
rajoittavan sopimuksen
avulla ja erityisesti siten, että ne
Euioopar. valtiot, jotka eivät
omista ydinaseita, luopuvat niistä
kokonaan. . «
Saksan demokraattisen tasavallan
hallitus ottanut lähtökohdakseen
sen, että rauhan turvaaminen Europ
passa vaatii kiireellisesti Euroopan
valtioiden yhteistoimintaa kypsynei­den
ongelmien ratkaisemiseksi.
Euroopan mailla on tosin monissa
asioissa toisistaan ppikkeavat mieli­piteet,
mutta Euroopan jännityksen
lieventämistä j a turvallisuutta kos­kevien
peruskysymysten suhteen tu­lisi
päästä yhteisymmärrykseen, jol­le
eriävät mielipiteet muista yähäi-semmistä
kysymyksistä eivät saisi
muodostaa estettä. Saksan demok-
2, Nykyisten rajojen tunnustaminen raattisen tasavallan hallitus pitää
uivaksi sairaalaksi muutettu mat
kustajalaiva "Helgoland", osoittaa
että NATOn jäsenmaista vain Län­si-
Saksa on ottanut huomioon
VVashingtonin kehotuksen tukea
amerikkalaisten sotaa Vietnamissa.
Vain Bonn kaikista USAn Atlantin
liittolaisista kiirehti avoimella po­liittisella
teolla ilmoisemaan solidaa
risuutensa amerikkalaista Kaakkois-
Aasiassa meneillään olevaa likaista
•otaa kohtaan. Eikö tämä ole pa­ras
todistus sielujen sukulaisuudes­ta,
mielipiteiden yhdenmukaisuu-ja
niiden koskemattomuuden va­raukseton
kunnioittaminen sekä
luopuminen rajojen muutoshank­keista.
3. Kaikkien Euroopan valtioiden
keskinäisten suhteiden samoin
kuin niidenja molempien Saksan
vai ioiden välisten suhteiden nor­malisoiminen.
Näitä ehdotuksia laatiessaan on
bi- tai multilateraalisia suhteita ja
neuvotteluja Euroopan maiden vä­lillä
sopivana menettelytapana, jol­la
vähitellen saadaan aikaan tuntu­va
jännityksen lieveneminen Euroo-pas.
sa. Se ilmoittaa olevansa valmis
tällaisiin toimenpiteisiin ja halua­vansa
täten osallistua rauhan tur­vaamiseen
Euroopassa ja hedelmäl­lisen
yhteistyön luomiseen Euroo­pan
valtioicen välille.
desta kansainvälisissä ongelmissa?
Vieraillessaan muutamia viikkoja
sitten VVashingtonissa liittokansleri
Erhard hiuksiaan raastaen valitteli
sitä mitätöntä apua, jonka Saksan
liittotasavalta on voinut tarjota
amerikkalaiselle liittolaiselleen: Sa­moihin
aikoihin Länsi-Saksa viralli­sesti
lahjoitti Saigonin järjestele
mälle 128 miljoonaa Saksan mark­kaa.
Tämä summahan ei lainkaan
pysty kilpailemaan niiden miljar­dien
dollareiden kanssa/ jotka USA
vuosittain tuhlaa likaiseen sotaan­sa.
Länsi-Saksa on lähettänyt Viet­namiin
myös jonkin määrän sota­miehiä
ja upseereita, tosin ei suo­raan,
vaan USAn kautta amerikka­laisissa
asepuvuissa,.
Länsi-Saksan hallituslehdistö
väittää, että tästä tilanteesta on
tehty loppu. Kohti noita lämpimiä
rantoja purjehtii mufita'Puna-keltai-sen
lipun suojassa "Helgoland"
mukanaan ryhmä "teknisiä asian­tuntijoita",
jotka on koonnut Bun-deswehrin
kenraaliluutnantti Hans
Traulov. Askel kohti länsisaksalais-ta
eskalaatiota on otettu.-
Voiko Länsi-Saksan avunanto
USAUe Vietnamissa rajoittua vain
yhden sairaalalaivan lähettämiseen
kysyy Kölnische Rundschaun pää­toimittaja
Heizler ja vastaa: —.:
luonnollisestikaan ei!
Mihin Bonn laskelmoi esittäes­sään
tällaisen haasteen rauhantah­toisille
maille? Jos; seuraa tarkoin
länsisak^alaisen lehdistön ääntä,
niin ei ole vaikea havaita, että mak­suna
auliudestaan. Bonn haluaa
päästä USAn läheisimmäksi kump­paniksi,
voimistaa sotilaallis-poliit-tista
yhhteistoimintaa. Pääliittolai-sena
NATOssa Bonn odottaa Bun-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
VAPAUDEN "PUOLUSTAMISTA ii
Eräs torontolainen päivälehti
julkaisi viime perjantaina kolmes­ta
henkilöstä kolmen palstan ku­van,
minkä tekstissä selitettiin, et­tä
USAn eräs mariini (merijalka­väen
sotilas) on saattamassa van­giksi"
saatua poikaa ja pojan iso­isää.
"Tämä löytö" oli saatu erääs­tä
Da Nangin lähettyvillä olevasta
kylästä, jonka mariinien sanotaan
valloi;taneen Vielkong-sisseiltä.
Kuvassa on (vasemmalta oike­alle)
tuskin kuutta vuolta täyttä-,
nyt pikkupoika, jonka kädet on .
sidottu eteen ranteista yhteen ja
silmillri, kuten .suuren vaaran ai­heuttavalla
"si.ssillä" konsanaan,
leveä vaale. Keskellä .on suuriko­koinen
mariini taluttamassa näitä
sokkosillc pakoitelluja vankeja.
Oikealla puolen on pikkupojan
Lsoisä, joka on mittansa puolesta
tuskin mariinin' kainalosauvaksi"
sopiva, hintelä ukko. Hänenkin kä
tensä on sidottu ranteista yhteen
ja silmillä paksu ja leveä vaate.
Sellaiset "nählävyydet" aiheut­tavat
varmaan pahoinvointikoh­tauksia
niin tavallisille amerikka­laisille
kuin muillekin ihmisille^
^2 .Muttä_^sc!:ei. vielä: k
tulkoonkaan sitä julmuutta, raa­kuutta
ja ieläimellisyytlä,^ mitä yh-dysvallalaisjoukot
Vietnamissa
harjoittavat.
Meille kerrottiin jokin .'lika sit­ten,
että yhdysvaltalaiset ovat ryjv
tyneet Ijudellccn käyttämään myr­kyllisiä
kaasuja Vietnamissa,
Meille tosin vakuutettiin, että
vaikka nämä kaasut tappavat vilja­vainiot
ja kaiken kasvullisuuden,
tai aiheuttavat kyynelvuodon, ok-setuskohtauksia
tai muuta pahoin­vointia,
niin mitään hengenvaaraa
ei niistä ihmisille ole.
Mutta tuskin oli muste kuivunut
uulistiedcista, mi.ssä kerrottiin näi
den myrkkykaasujen "inhimillisis­tä"
puolista ja ennenkaikkea siitä,
etteivät ne aiheuta ihmiselämälle
mitään vaaraa, kun Saigonista tuli
Se on todella julmaa sodankäyn­tiä
pääasiassa siviiliväestöä vas­taan,
Vfinäläiset turvautuivat esim.
Napoleonin hyökkäyksen aikana
poltetun maan ohjelmaan, jonka
tarkoituksena oli estää vihollinen
saamasta valloittamiltaan alueilta
mitään turvaa. Mutta siellä kulje­tettiin
ainakin niin paljon kuin
voitiin asukkaat hyökkäysarmei-jan
edestä pois — ja sitäpaitsi,
venäläiset polttivat omia kotikon-tujaan.
Mutta kun vieras valloittaja.
tieto, että australialainen korp- —tässä tapauksessa Yhdysvallat, tu-raali
Robert William Rowtell oli
kuollut tällaisen "ei-tappavan"
kaasun ja savun johdosta, "Crimp
opcralion" aikana Haunghian
maakunnassa Etelä-Vietnamissa,
Uulislielojen mukaan • korpraali
Uovvtell oli kuollut "tukehtumal­la'
sen jälkeen kun hän oli sal­paantunut
erääseen tunneliini mi­hin
australialaisjoukot olivat heit­täneet
kyynelkaasukranaatteja ja
savupommeja. Kaksi muuta aus-jralialaista
sotilasta saatiin pelas­tetuksi
;"ei'tappavan" myrkkykaa-
.sun kuolcmanaiheuttamiseita.
1 "/i Mutla^amorikkalaisiet hyökkää:
jät "vaikiultävat" siis eljelä^vietha-
. milalsia tällaisten "inhimillisten"
kaasujen avulla!
Kaiken'lisäksi meille kerrotaan,
että amerikkalaiset ovat ryhtyneet
toteuttamaan Etelä-Viet namissa
iiiyös ' pollcUui maan' ohjelmaa.
alueilla sekä polttaen toisia pel­toja
ja koteja . . .
"Aseistetut HU-IB helikopterit
ampuivat 3,000 rakettia kyliin,
joissa on majaillut Vietkongia
. miehiä. Ne polttivat maan tasalle
joka hökkelin minkä löysivät . . .
Laskuvarjosotilaiden kasarmialu­een
ympäristössä ei ole enää aino­atakaan
taloa 2 mailin säteellä.
Jatkuva tykkitulitus ja ilmapom­mitus,
on hävittänyt kaikki talot .
raunioiksi.
"Noin 700 siviiliä — naisia, lap­sia
ja vanhoja miehiä — kulje­tettiin
pois uusille asutuspaikoil­le.
Fyysisesti kuntoiset miehet si^-
li,vat viidakkoihin etenevien jouk­kojen
tieltä , , . Laskuvarjosoti-laat
polttivat jok'äinoan .talon. .
' Suurin osa niistä pii olkikattoisia
majoja, mutta toiset olivat suuria
puurakennuksia, joiden ympäris­tössä
oli puutarhamaat. -Kaikki
keittovälineet murskattiin, jokai­nen
banaanipuu kaadettiin, jokai­nen
vuodepatja revittiin, Noin 1,-
000 tonnia riisiä tuhottiin. Tuhan­sia
ankkoja ja kanoja tapettiin ja
vietiin pois. Kymmeniä sikoja, ve-sipuhvaloita
ja lehmiä tuhottiin,
20 mailin" matka Vaico Oriental
joen vartta poljettiin ja tuhottiin
. . . C-komppanian miehet keräsir
vät yli 60 itkevää lasta ja naista
Ja kaiken kukkuraksi Washing-tonista
viikon alussa saapuneet
uutisviestit kertovat, että jenkki-imperialistit
aikovat eclellec^n "te-,
hostaa" tätä sodankäyntiä/ vietna-lee
tunansien mailien päästä polt­tamaan
toisen maan kyliä asukkai­neen
ja karjoineen, niin tällainen
"poltetun maan" ohjelma on ver­rattavissa
natsi-Saksan kansantu-hoamismenetelmiin,
Tiedoittaessaan tästä amerikka­laisten
"poltetun, maan ohjelmas­ta"
APn Saigonin uutisessa kerrot­tiin
asiasta tammikuun 6 pnä mm,
seuraavaa:
"Amerikkalaiset ovat vuosikau­sia
pidättyneet osallistumasta 'pol­tetun
maan ohjelmaan', jättäen
sen etelä-vietnarhilaisille. Nyt ovat
amerikkalaiset välittömästi muka­na
.,, V- •
"Tähän laajakantoiseen ohjel­maan
sisältyy vapaitten pommi-liiskohteiden
mä ä riiteleminen
(missä pommitetaan poikkeukset- m|laisten "vapäuttamiseks,'.'' pie-;
ta kaikkea) Vietkongin alueilla, nis'.ä. otnaisuuksistaän' ja'henges- -
tappaen riisivainioita vihollisen; täänkiii..-— Känsäkoura. ^.^^^^^^^^^ ^^^^^i