Vapaus, August 30, 1972

              Svm^if^:..:: Keskiviikko, eldk. 30 p. — Wed., August 30, 1972
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S
(LIBERTY) Eslablished Nov. 6, 1917
Editor: TV. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Eclitorial 674-4264
Foblished once Tveekly: Wednesdays by Vapaus Pablishing Co. Limited.
100 Elm St. West, Sndbnry, Ontario, Canada. ^
MaUing addrcss: Box 69.
Advertlslng rates upon application, translation free of charge.
Second Class Mail registratlon Number 1076
. e r o M h e CANADIAN LANGUAGE"PRESS
Canadassa: 1 vkl $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USArn:
Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. $5,75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Työnpäivänä 1972
Vanhoja perinteitä seuraten ja toteuttaen, Vapaus ilmestyy
jälleen vaatimattomassa juhla-asussa syyskuun 4 päivänä vietet­tävän
työnpäivän kunniaksi.
Esittäessään lukija- ja kannattajakunnalleen tervehdyksen
työtätekevien oikeuksien, edistyksen ja rauhan hyväksi, lehtemme
toimitus j a hallinto ilmaisevat myös sydämellisen kiitoksen kai-,
killc niille, jotka ovat kirjoituksillaan, tervehdyksillään ja ilmoi­tuksillaan
tukeneet lehteämme sekä auttaneet tämän juhlanume­ron
valmistamista ja siten menetellen antaneet oman panoksen
jatkuvasti voimistuvan Canadan työväenliikkeen hyväksi.
Samalla kertaa me toivomme kaikille maanmiehillemme vir­kistäviä
työnpäivä juhlia ja hauskaa "pitkän, viikonlopun" lomaa
toivoen, että osallistumme kukin mahdollisuuksiemme mukaan tä­män
merkkipäivän juhlintaan, ja että kukaan kanssaihmisistämme
ei joutuisi minkäänlaisiin tapaturmiin sen paremmin ''omasta"
kuin "toistenkaan" syystä.
Työnpäivän juhlinnan yhteydessä kiinnitetään perinteellisesti
huomiota työläisiä lähellä oleviin leipäkysymyksiin j a samalla ker­taa
myös maan sosiaalisiin ja taloudellisiin asioihin sekä sodan ja
rauhan kysymyksiin. "Leipäkysymyksistä" puhuessa kiintyy huo­mio
ensikädessä siihen, että työnantajaluokan taantumussiiven
toimesta hyökätään nyt laajalla rintamalla työtätekevien oikeuksia
vastaan. Siitä on merkkinä useissa maakunnissa hyväksytyt lait,
joiden tavoitteena on esimerkiksi lakkoutumisoikeuksien kaven­taminen
joko sen tai tämän tekosyyn nojalla sekä yleinen propa­ganda
"työväen liian korkeita palkkoja" ja "kohtuuttomia vaati-,
muksia" vastaan, unhoittaen tykkänään ne upporikkaat suuryh­tiöt,
joitä N D P : n johtaja David Lewis sanoo oikeutetusti "so­siaalihuollon
syöttiläisiksi", mitkä miljoonavoitoistaan huolimatta
saavat verovapautuksia, monenlaisia verohuojennuksia ja suora­naisia
lalijoituksia joko sen tai tämän tekosyyn nojalla.
Ihmetellä täytyy* että jotkut työtätekevätkin on saatu sokais­tuksi
tällä suurpääoman livopesu-propagandalla!
Ilahduttavana seikkana tullaan tämän työnpäivän vieton yh­teydessä
toteamaan kuitenkin se tosiseikka, että Ganadan työ­läiset
seisovat lujina historiallisten taistelujen perusteella saavut-tamiensa
vapauksien ja saatavissa olevien uusien oikeuksien ja
taloudellisten.; parannusten puolesta. Ihailtavana merkkinä tästä
oli mm. Quebecin maakunnan toimenhaltijain sekä yleishyödyllis­ten
laitosten työntekijäin historiallinen suurlakko, British Colum­bian
työläisten sankarillinen esiintyminen pääministeri Bennettin
j a hänen Social Credit hallituksensa tyoväenvastaisia lakiteke-leitä
vastaan jne.
Canadan työtätekevillä on todella tänä työnpäivänä syytä
koota voimiaan taantumuksen hyökkäyksien torjumiseksi ja sa­malla
juhlia niitä saavutuksia ja voittoja, mitä on peräänanta­mattoman
ponnistelun avulla saatu työläisten leipäkannikan leven­tämiseksi.
Sosiaalihuollon alalla voidaan ilolla todeta, että työtätekevien
ja erikoisesti eläkeläisten päättävä esiintyminen johti lopulta van-huudeneläkkeiden,
pieneen korottamiseen. Pienuudestaan huoliinatta
se oli kuitenkin voitto ja samalla osoitus siitä, että peruseläkkeet
voidaan saada korotetuksi $150 kuukaudessa, jos tätä toimintaa
jatketaan julistamalla tulevissa hittovaaleissa, että ei yhtään
ääntä anneta sellaisille ehdokkaille, jotka eivät lupaa vanhuuden-i
eläkkeiden mainitunlaista korotusta j a sosiaalihuollon paranta­mista
yleensä.
Ilon aihetta on tänä työnpäivänä myös kansainvälisen tilan­teen
paranemisesta mitä heijastaa sellaiset tärkeät seikat kuin
SALT-sopimuksen allekirjoittaminen, sopimus Länsi-Berliinin t i -
lanteesta, Itä- j a Länsi-Euroopan suhteiden paraneminen, päämi­nisteri
Trudeaun vierailu Neuvostoliitossa ja pääministeri Kosy-ginin
vastavierailu täällä Canadassa, USA:n presidentti Nixonin
vierailut Kiinassa sekä Neuvostoliitossa jne. Ilmeistä on, että kyl­män
sodan olosuhteissa kehittynyt jännitystilanne oh laukeamas­sa,
ja että jos nykyinen suunta jatkuu W mitä kaikki rauhaan
pyrkivät hallitukset ja kansat vaativat ^ niin uusia! sopimuksia
voidaan tehdä kansojenvälisen ystävyyden parantamiseksi, yleisen
ja täydellisen aseistariisunnan saavuttamiseksi j a monesti ihmis­kuntaa
uhanneen sodanvaaran kokonaan torjumiseksi. Tätä myön­teistä
kehitystä tahraa kuitenkin Yhdysvaltain imperialismin Indo­kiinan
kansoja vastaan jatkama julma hyökkäyssota sekä lähi-idän
kriir.itilanteen jatkuminen. Näiden vaarapesäkkeiden poistamiseksi
tullaan myös tämän työnpäivän juhlinnan yhteydessä vaatimaan
Yhdysvalloilta Indokiinan sodan lopettamista ja kaikkien asevoi-miensa
kotiuttamista sieltä niin, että Vietnanriifi kansa voi itse
päättää kohtaloistaan minkään ulkopuolisen voiman puuttumasta
asiaan. Toisaalta vaaditaan Israelia suostumaan lähi-idän kriisin
ratkaisuun Y K : n turvallisuusneuvoston marraskuussa 1967 hyväk-~
symän päätöksen pohjalla.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että ihmiskunnan edistyksel­listä
marssia eteenpäin ei voida millään keinoilla estää, vaikka
laantumusvoimat voivat sitä visseissä olosuhteissa toisinaan hi­dastuttaa.
Tässä clämänmyönteii-.essä mielessä osallisturhmc ensi maa­nantaina
vietettävään työnpäivän juhlintaan omien ja samalla
kaikkien työtätekevien, sekii loppukädessä kökö ihmiskunnan yh­teisten
etujen hyväksi.
"Paholaisen asiaUa"
Kun joku kirkollinen lehti asettuu tietäen j a tahtoen paho­laisen
asiaa palvelemaan, niin silloin ovat asiat lievästikin sanoen
"pirun'kaulalla".
Tällaiseen tilanteeseen ajautui miljoonien rauhanpuolustajien
kannalta katsoen Vatikaanin viikkolehti L'Osservatore della Do-menica
julkaistessaan viime viikolla "itsje" Vatikaanin sanoma^
lehtiedust^aA Frederico Ales^sandrinin artikkelin missä tosiasioista
piittaamatta väitetään samalla tavalla kuin paholaisen sanotaan
aeloiatavan pyhää kirjaa, että USA :ndemokraattipuolueon presi-dcnttichdqkkaan
George McGovernin vaalikampanja, auttaa Poh-iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiii>
i>>i>Mriiiiiiniiiii|^
ETELÄPÄÄN K U U L U M I S IA
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiii iiiiiiiiiiiiii liiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
South Porcupine. — Terveisiä
pitkästä aikaa lukijat. E n tiedä
onko niitä Eteläpään kuulumisia
kerrottu pitkään aikaan vaikka
pojat täällä minun lomalle läh­tiessäni
lupasivat niitä kertoa. J a
ovat voineet tehdäkin, mutta en
ole ehtinyt Vielä tätä asiaa tar­kastaa.
Muuten sieltä Suomi-reis­sulta
j a Neuvostoliitto-matkalta
olisi paljonkin kerrottavaa, mutta
voitaisiinko lehtemme vähiä pals­toja
haaskata näille jutuille? Täs­tä
asiasta täytyy "sopia toimitta­jan
kanssa. .
Täällä nämät tuttavat ovat ker­toneet
olleen erikoisen huonon
kesän ilmojen puolesta. Suomes­sa
j a koko Euroopan puolella oli
taas aivan harvinainen kesä. Kuu
muutta oli toisinaan liikaakin,
että jäätelöt ja kylmät juomat
eivät meinanneet riittää mistään.
Minä kyllä koetin virkistää itseä­ni
kuumalla j a Suomessa keite­tyllä
kahvilla, jonka veroista ta­paa
muualla maailmassa hyvin
harvoin.
N i i n täällä kotikulmilla on vie­tetty
tänä kesänä tämän seudun
60-vuotisjuhlia. E n tiedä miten
juhlallisuudet. ovat menestyneet,
mutta paljon mahtuu suuria ja
järkyttäviäkin tapahtumia näiden
vuosien saattoon, sillä raskas ja
epäterveellinen kaivostyö — eten
kin kultakaivosteollisuuden alku­aikoina
— on ollut työtä joka on
saattanut monet parhaassa iässä
olevat miehet ennenaikaiseen
hautaankin. Suuri on se maan-miestemmekin
luku näitä seik­koja
ajatellen. Silmäys vain näille
hautausmaille antaa pysyvän to­distuksen
aikakauden kovista päi­vistä.
Tietysti liike-elämän kulku on
edistynyt myöskin näiden työ­teliäiden.
ihmisten ansiosta ja
monet ovat voineet saavuttaa sitä
maallista rikkauttakin. Mutta
suurin osa meistä, jotka olemme
täällä asuneet, olemme vain saa­neet
toimeentulomme tässä elä­män
hyörinnässä.r
Monet kaivannotkin oVat tul­leet
loppuun kaivetuksi, mutta
aina näiltä laajoilta alueilta on
löydetty uutta elämän nestettä.
On sellaisiakin kaivantoja joissa
ovat riittäneet rikkaudet koko
seutukunnan elämän ajaksi. Sa­ma
tahti näyttää jatkuvan edel­leenkin
koska maaperä täällä on
erittäin mineraalipitoista ja pin­ta-
alalta ovat sadat neliömetrit
kysymyksessä.
Kotiin tultua kuulin hyvin ikä­viä
uutisia, koska moni minun
hyvä tuttavani on joutunut jät­tämään
matkasauvansa. Tuttava­ni
Antti Kärkkäinen Reisjärveltä
on poissa. Hän oli niitä käsistään
tekevämpiä maanmiehiäni — siis
omasi monenlaisen työnteon tai­don
j a oli lehtiemme vakituinen
tilaaja ja avustaja.
Aukusti Korkeakoski, Kauha­valla
syntynyt, suoritti myöskin
pitkän päivätyön täkäläisissä kai-
A'oksissa, kasvatti j a koulutti lap­sensa
aikuiseksi. Hänet tunnet­tiin
paikkakunnallamme työteli-
,äänä maanmiehenämme.
Vuolijoella syntynyt Toivo Tei-gelberg,
48-vuotias kaivosmies,
kehtasi kuolemansa liikenneon­nettomuuden
uhrina kylämme lä­heisyydessä
olevalla maantiellä.
Vainajaa jäi muistamaan vaimo,
yksi poika ja tytär.
Carl Mäki, Sault Ste.Mariessa
syntyään Canadan suomalainen,
kuoli syöpätaudin murtamana
juuri miehuusikään päästyään^
Häntä jäi kaipaamaan vaimo ja
alaikäiset lapset. — H .
Hitlerin henkiystävä kummittelee '^^i ^
taas Mynchenin olympialaisissa ioi H
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Heikki Elimen, Thunder Bay,
Ont., täyttää maanantaina syys-kiui
n 4 päivänä 81 vuotta.
Jalmari Tähti, Toronto, Ont.,
täyttää maanantaina syyskuun 4
päivänä 81 vuotta.
Antti Ranta, Whitefish, Ont.,
(Little Penage) täyttää maanan­taina
syyskuun 4 päivänä , 72
vuotta.
George Paivo, Thunder Bay,
Ont., täyttää keskiviikkona syys­kuun
6 päivänä 73 vuotta.
Anni Palo, Whitcfish, Ont.,
täyttää torstaina syyskuun 7 päi­vänä
75 vuotta:
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
jois-Vietnamia. ja Vietkongia.
vaikka mr. McGovernin tarkoi­tuksena
on ensikädessä auttaa
Yhdysvaltoja vapautumaan likai­sesta
sodasta, mitä ei kukaan voi
puolustaa.
Tehdäkseen asenteensa täysin
selväksi mainitussa Vatikaanin
lehdessä puolustetaan avoimesti
presidentti Richard Nixonin sota-ohjelmaa
sillä kurjalla perusteel­la,
että Yhdysvaltain imperialis­min
"arvovaltakysymykset" ovat
muka tärkeimpiä kuin sodan heti
kohtainen lopettaminen!
"Meidän mielestämme", sano­taan
mainitussa Vatikaanin leh­den
kirjoituksessa, " m a a n arvo­vallan
täytyy olläftehokkaan rea­liteetin
suuntana moraalin, kult­tuurin,
tekniikan,. ekonomian ja
politiikan alalla . . ."
On vaikea kuvitella^ että se
kaksikavioinen sielunvihollinen
voisi selittää raamattua sen nu-rinkurisemmin
kuin Vatikaanin
lehti puolustaa USA:n imperia­lismin
"arvovaltakysymystä"; To­siasia'
tietenkin on, että Yhdys­vallat
on menettänyt romahdus­maisesti
arvovaltaansa Indokii­nassa
käymänsä julman hyökkäys
sodan johdosta ja myös se, että
Yhdysvaltain arvovalta nousisi
suuresti maailman kansojen^^sil-missä,
jos Washington tunmiStai^
si Vietnamin kansaa vastaan te­kemänsä
rikokset, vetäisi sota­joukkonsa
sieltä pois ja tarjoaisi
ilman muodollisia sotarikosoikeuk
sien päätöksiä korvauksia ai­heuttamistaan
talousvahingoistu.
Thunder Bay. — Työnpäivän
juhlan järjestämisessä sunnuntai­na,
syyskuun 3 p. alkaen kello
1.30 iltapäivällä, on Ikinuorten
kerhon toiminnankomitea edisty­nyt
niin pitkälle, että lehden edel­lisessä
numerossa suunnitellut
ohjelmat ovat kaikki valmiina.
Lisäksi juuri ohitetusta suurjuh­lasta
olemme saaneet lyhyen elo­kuvan.
Mutta erikoiselokuvana tu
lee Canadan puutavarateollisuu-den
monimutkaista kehitystä ja
suomalaisten siihen osallistumis­ta
kuvaava filmi. Selostus siinä on
kokonaan suomenkielellä. Se on
ensi kertaa kun National Pilm
Board on canadalaisista erikoi­suuksista
valmistanut suomenkie
liscn elokuvan ja sen saamme näy
tettäväksemmo ensimmäisenä Ca­nadassa.
Työnpäivän ohjelmallinen viih-detilaisuus
tulee siis erikoisuute­na
ja Ikinuorten kerho kutsuu
kaupungin j a ympäristön väes­töä,
nuoria ja vanhoja sankoin
joukoin juhlimaan ja nauttimaan
Lukuisten jäsenten j a ystävien
syntymäpäiväkin tulee silloin huo
mioitaväksi":-'siten, että kahvin
ohella on varattu, erikoiset "kee-kit"
ja muut leivokset. Terve nä­kemiin!
Koulujen alkaes.sa ensi viikolla,
ilmoitetaan että alkeiskouluissa
oppilasmääjä on vähentynyt. Kou
luihin kirjmttautuvien lukumäärä
on 14,494, c l i vastaavasti noin 10
prosenttia vähemmän kuin viime
vuonna.
Katolilaiskouluissa on; oppilas­määrä
pari sataa korkeampi;
Uusi silta "isonjoen"' padon
alapuolella on nyt valmistumassa
vaikkakin hitaasti. Väliaikainen-kiertosilta
voi joutua liikennettä
palvelemaan vielä talven tullen.
August Myllyniemi kuoli täällä
sairaalassa elok. 24 p. Hän oli
syntynyt Ähtärissä Suomessa ja
oli 82 vuoden ikäinen. Saapui
Suomesta Port Arthuriin 60 vuot­ta
sitten. Läheisiä jälkeenjää­neitä:
on kaksi poikaa Wm. Niemi
j a Paul Myllyniemi, yksi tytär.
Ellen, 14 lastenlasta täällä ja
Suomessa, yksi sisko ja muita
sukulaisia. Haudattiin viime
lauantaina Riverside hautaus­maahan.
Johtokuntien yhteiskokoukses­sa,
(paikallisessa suurjuhlakomir
teassa) hyväksyttiin viime keski­viikkona
suurjuhlatilaisuuksien
rahastonhoitajan Sara Tuomen t i -
liraportti ja tilintarkastajain lau­sunnon
perusteella hänelle myön­nettiin
tilivapaus.
Otteet tiliraporteista päätettiin
lähettää CSJn tpk:lle j a bCAULn
liittotoimikunnalle jne.
Päätettiin julkaista maksullise­na
kummassakin, Vapaus ja Liek­ki
lehdissä kiitos kaikille suurr
juhlissa avustaneille kotoisille ja
kauempaa'tulleille, samalla kut­suen
edelleen jatkuvasti osallis­tumaan
järjestötoiminnan eri rin­tamilla
kykyjensä mukaisesti.
—ATH.
' Munchen, r—: Leni Riefenstahl,
saksalainen filmien valmistaja,
joka sai natsien ihailua ja sivis­tyneen
maailman halveksuntaa
vuodan 1936 Hitlerin olympialais­ten
dokumentaarifilmistä, osallis­tuu
myös lauantaina Miinchenis-sä
alkaneisiin olympialaisiin —
tavallisten valokuvien ottajana.
Avioeron aikoinaan hankkinut
miss Riefenstahl täytti äskettäin
70»;vuotta^ mutta korkeasta iäs­tään
huolimatta hän on saanut
.blympialaisten valokuvaajatoimen
Lontoon Sunday Times-lehdeltä.
Mainittu lehti on käyttänyt tä­män
naisen palveluja aikaisem­minkin.
Tieto hänen uudesta toimes­taan
saatiin samanaikaisesti kun
hänen hitleriläisten olympialais-tensa
filmiä esitettiin sensuroi­matta
ensimmäisen kerran toisen
maailmansodan jälkeen Länsi-
Saksassa.
Adolf Hitlerin läheisenä ystä­vänä
miss Riefenstahl nousi yh­deksi
tärkeimmäksi naiseksi Nat­si-
Saksassa. Filmien sensuroitsi-.
jana hän asiallisesti puhuen kon­trolloi
koko filmiteollisuutta. Hän
oli de-natsistamisoikeuden kuu­lusteltavana
V . 1948, mutta arvon
oikeus; julisti, että nainen oli osal­listunut
mieluimminkin taiteelli­seen
kuin poliittiseen toimintaan!
Vuonna 1952 hän oli uudelleen
samantapaisen oikeuden kuulus­teltavana
j a sai puhtaaksipesun
natsikauden toimenpiteistään toi­sen
kerran.
Päättäväiseksi ja eloisaksi nai­seksi
sanottu Riefenstahl väistää
Kansainvälisen olympialaiskomi-tean
oikeuttaneen hänen toimen­piteensä
myöntämällä hänelle elo­kuvastaan
kultamitalin myöhästy
neesti. Tämä Hitlerin rotuteorioi­ta
kiittelevä filmi valmistui 1938.
Liittolaiset kielsivät sen esittämi­sen
toisen maailmansodaiji aIRähä.
Miss Riefenstahl sanoo naura­neensa
kuulleessaan lehtitiedois­sa
sanotun, että hänen täyti^i
käyttää valenimeä saadakseen va­lokuvaajan
tehtävän'"' Lofttoon
Timesiltä. • " '
Tosiasiassa, hän selitti Solmi­neensa
avioliiton P, Jacobs-nimi-sen
armeijan majurin' kanssa v.
1944 ja Jacobs on ollut Hänen
passinimenään siitä alkaeh; 'Vaik­ka
hän erosikin miehestään'Vuoni­na
1946.
"Minä en ollut'Hitlerin rakas­tajatar—
vaikka hän häikäisi mi­nua
kuten miljoonia muitakih
saksalaisia — enkä ole liioin f i l ­mannut
panttivankien aöipuniista
Puolassa", väitti miss Riefenstahl
Miss Riefenstahl sanoi, että
kun Hitler antoi hänelle mää­räyksen
tehdä filmin vuoden 1936.
Berliinin olympialaisista hän sai,
vakuutuksen toiminnan vapau-.
desta Josef Göbbelsin propagaur
daministeriön ulkopuolella. . ;
Vähän aikaisemmin Hitler* an­toi
miss Riefenstahlin tehtäväksi
"taiteellisen filmin valmistami­sen"
natsipuolueen Niimbergin
edustajakokouksesta, mikä pidet­tiin
syyskuussa 1934. Tämä ko-;
kous veti mukaansa 1.5 miljdonaa;
ihmistä ja eräitten historiallisten
asiakirjojen mukaan, tämä natsi-kokous
järjestettiin tämän filmin'
valmistamista varten. Miss Rie­fenstahlin
siitä valmistama filmi
"Tahdon voitto" ylistää natsidik-,
taattoria j a filmiä pidetään yleen­sä
klassillisena propagandatuot- -
teenä. ;
Mutta miss Riefenstahl sanoo
pitävänsä Numbergin filmausta ^
"tavallisena tehtävänä" -iritiden
sellaisten rinnalla! r"
Viides osa Suomen teollisuudesta on
KOP:n ja PYP:n suorassa valvonnassa
Helsinki. _ (KU) — "20 per­heen
teoria" . yhteiskuntamme
omistussuhteista on jo vanhen­tunut.
Pääomien kasautuminen
on todellisuudessa edennyt huo­mattavasti
pitemmälle: viiden­nes
suomalaisesta teollisuudes­ta
on suoranaisesti kahta pank­kia,
KOP.ta ja PYP.tä, hallit­sevien
muutamien henkilöiden
suoranaisessa kontrollissta.
Tällainen jcMopäätös voidaan
tehdä Keskittymiskomitean elok.
21 pnä julkaistun mietinnön poh-jalta.
27 suurinta teollisuuskonsemia
tuottaa yli puolet teollisuuden ja- i
lostusarvosta^ 20 suurinta viejää;
vastaa yli 70 prosentista teolli­suuden
viennin arvosta. '
OJkeistoeneimmistöinen komitea'
ei tutikinut lainikaan sen tehtävälk-:
siannossa olleita omisitus- ja v a i - ;
'kutussuhteita eiikä suostunut edes •
keäkustelemaan kesiittymiskehi-tyiksen
selvittämisestä.
Komitean veisemmistolaisten jä­senten,
J . P. Roosin ja Erkiki Sa­losen/
laajassa eriävässä mielipi­teessä
on pyritty edes osittain kor
jaamaan komitean työn puutteita ^
ja selvittämään suuryritysten
omistussuhteet.
PÄIVÄN PAKINA
SUOLAA VERIHAAVAAN
Suolan hieroftiinen verihaa-vaan
ei ole-erikoisen miellyttävä
hoitotapa potilaalle. ;
Mutta tällaistakin hevoskuu­ria
; annetaan toisinaan sekä
pyynnöstä että pyytämättä.
Viime'ksi sitä saivat canadalai-set
yleensä oikein Porvoon mi­talla.
Kuten tiedetään ameriikkalai-set
rahamiespi^irit^ ovat suurten
monikansallisten ."yhtiöittensä
avulla sekä yksilöinä mennen ja
tuMen rohmunneet Canadan luon
nonresursseja.
Vuöriöljy- ja kivihiiliteollisuus
on 99-prosenttisesti ulkomaises­sa,
ts. ameriikkalaisessa omistuk­sessa.
Canadalaisten omistufkses-sa
on vain 1 prosentti; kemikaa-lituotanto
on 82-prosenttisesti
pääasiassa amerikikalaisten kont­rollissa
j a omistulksessa-, kuimi- .
teollisuus 93-prosenttisesti; l i i -
kennelaitosvälineet 87-prosent-tisesti;
kirjojen kustannus 95-
prosenttisesti; koneteollisuus 72-
prosenttisesti; esim, autoteolli­suus
asiallisesti puhuen koko­naan
: ameriikkalaisten kontrollis­sa
;ikoneteollisuudesta on 72 pro­senttia
ul<komaalaisten eli ame­rikkalaisten
kontrollissa ja Ca­nadan
kaikki teollisuuslaitokset
58-prosenttisesti. : . ^
Myös tiedetään, että Ca^
ja Yhdysvaltain välillä nyt vis­siin
rajaan asti kehittynyt.kaup­pasodan
esivaihe johtuu suurelta
osalta siitä kun Yhdysvaltain
monopolit haluavat saada kyn­tensä
isketyksi Canadan korvaa^
mattomiin vesiresursseihin, maa­kaasusta
. ja öljystä puhumatta­kaan.
Tällainen on kaunistelematon
totuus, mikä on nostattanut laa­jat
ikansalaispiirit puolustamaan
Canadan itsenäisyyttä niin ta­loudellisesti
kuin poliittisestakin,
•huolimatta, siitä mimkälaisilla
tunnuksilla —^.olkoot ne"ystä-vyyden"-
tai "vihamielisyyden"
osoituksia tai loruja "hyvänteke-värsyydestä"
—' Yhdysvaltain
imperialismin valloitusasiaa aje­taan.
Mutta nyt oli meille: canadalai-sille
lähetetty '"käännytystyötä"
tcikemään ojikein ydinvoima-so­dan
teoreetiikoksi mainostettu ja
siinä yhteydessä USAn hallituk­sen
"neuvonantajana" toiminut
Herman Khan, joka elää ja vai­kuttaa
nykyään Croton-on-Hud-sonissa,
N.Y. olevan Hudson I n -
ti tuuti n johtajana.
Lyhyesti asian esittäen hän sa­noi
lehdistön edustajille Ottawas
sa viikko sitten tiistaina, että
pitälkää canadalaiset mölyt ma­hassanne
ja kiittäkää ainakin.
Setä Samulia, jos ei aivan tai­vaallista
'Herraa siitä, että ame-riikikailaiset
monopolit kahmivat
luonnoni-csursscjannc,
Yhdysvallat ei tarvitse Cana-daa,
vaan "toimii hyvänitekijä-nä"
ostaessaan omistukseensa ja
käyttöönsä Canadan luonnonre-sursseja,
hän julisti.
Asiallisesti tässä tapahtuu kui­tenkin
niin, että Setä Samuli os­taa
muutaman dollarin suurui­sella
. pilkikahinnalla esimerkiiksi
tonnin canadalaista rautamal­mia,
valmistaa sen teräkseiksi,
jonka me.canadalaiset sitten os­tamme
kalliilla hinnalla rajan
eteläpuolelta aikana, jolloin tu­hansia
ammattitaitoisia j a kyke­neviä
canadalaisia on työttömä-
• nä! ^ : .
Mutta palatkaamme nyt m f "
Khanin kaannytysr j a valistus­työn
puoleen.
Hän sanoi, ettei canadalaisten
tule luulla olevansa yksinään-tunkiolla;
sillä Yhdysvaltain saa
tavissa on luonnonresursseja esi-merki.
ksi Australiasta. Brasilias­sa
on luonnonresursseja enem­män
kuin Australiassa ja Cana­dassa
yhteensä ja Siperiassa
enemmän kuin kolmessa edellä­mainitussa
maassa yhteensä, hän
selitti.
Canadan maantieteellinen lä- .
heisyys on myös menettänyt mer
kityksensä, selitti mr Khan. Yh-,
dyävaltain pääoma on tunkeutu­nut
Canadaan vain ideologisen
samanlaisuuden vuoksi ja siksi
kun ei ole ollut pelkoa kansallis­tamisesta.
Mutta ideologinen läheisyys on •
haihtumassa pois ja kun liiken­nealan
3(chily.s on vetänyt Tyy,-.,
nenmeren maat Yhdysvaltain lä­heisyyteen,
niin Canadalla ei ole
enää mitään etuisuuksia yhtei^
sestä rajasta U S A : n kanssa.
On väärin väittää, hän jatkoi,
että Canada tökee palveluja Y h ­dysvalloille
resurssiensa myyn­nillä.
Päinvastoin on asia, sillä
Yhdysvallat voi ostaa resursse­ja
muista maista ja sijoittaa pää
omiaan muualle.
Ja sitten vielä:
"Mitä pikemmin canadalaiset
tämän käsittävät (ja alistuvat
tietenkin nöyrästi polvilleen —
K) sitä nopeammin näiden mai­den
väliset suhteet paranevat"
(CP:n uutistieto).
Siinä sen_canadalaiset nurisi-jakuimppanit
kuulitte. E i siis
muuta kuin kiitos jä ylistys Y h ­dysvaltain
imperialismille siitä
kun Se rohmuaa luonnonresurs-sejamme,
yrittää saada canada­laiset:
yleensä "veden kantajiksi
ja puiden hakkaajiksi", ja kul­jettaa
vuosittain rajan yli kas-saholveihinsa
toista miljardia
dollaria voittorosinkoja ja kor­koja.
Näin isällinen /'tietoniekka"
Khan! Mutta kun meillä on sel­laisia
"hyväntekijöitä" jotka te­kevät
hyväksemme kaiken mah­dollisen,
mutta eivät laskeudu
pois selästämme, niin silloin ei
täällä "pahantekijöitä' 'tarvita­kaan!
'
Nyt on kuitenkin lopetettava
ja pyyhittävä liikutuksesta a i ­heutuvat
kyyneleet poskipäiatä. '
\ — Känsäkoura.