Vapaus, November 9, 1961

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 9 p .— Thursday, Nov. 9,1961
VAPAUS
(UBEBTT) ,— UDdependent Lobor
OrgaAtpf Fbmish CanadUms. Ss*
teblUbed Nov. 6. 1917. Aufhorlsed
•a «eoood elass mail by the Post
CfflM» Department; Ottava. Pub-ialie4
. thrice .weeUy: Tae^idays»
Auzcoiy» and Saturoays by Vapana
PnldlBblng Gomniny Ltd.. at 100>Ua
Stan 8& Wn Sudbury, Ont. Canada.
TelepbonesrBiia. Offloe 08. 4>4264;
Editorlal OUlce OS. 4-4285. Manager
B. Suksi. Editor W. Eklund. MalUng
address: Box 69, Sudbury. Ontario. Advertlslng rates upon appUcatlon.
Translatlon free of charge.
TIIiAUSHTNNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.Q0 6 kk. 4.as
S kk. 2.50
Tfadyavallolaa»: 1 vk. 9.00 6 kk. 4-80
Suomessa: 1 vk. 9JW 6 kk. 5 ^
Järjen ääni Canadasta
Samalla aikaa kun sotapolitiikoj ja heidän propagandisr
tinsa-yrittävät lietsoa kerrassaan tuomittavaa sotamielialaa
ja -hysteriaa nyt käynnissä olevien ydinasekokeiden johdos­ta,
kuultiin tervetulleita järjen sanoja Canadan edustajalta
YKssa. ^
Kenraaliluutnantti E. L; M. Burns, Canadan vanhin neu­vottelija
aseistariisumis- ja ydinasekokeiden kieltämiskonfo-rensseissa
esitti v i i k k o sitten maanantaina ^YKn poliittisessa
kopiiteassa, että meidän maamme on valmiina keskustele­maan
y^Jinasekokeiden - lopettamisesta aseistariisumiskeskus'
telun yhteydessä. Hän sanoi, että Canadalla ei ole mitään
vastiaväitteitä siitä että ydinasekokeiden kieltämisestä kes­kustellaan
yhdessä aseistariisumiskysymyksen kanssa.
Tämä kOT^ — ja me toi­vomme
että se edustaa maamme virallista kantaa — on pal­jon
järkevämpi ja viisaampi kuin kaikki ne hysteeriset pu­heet,
ja "nuhdesaarnat" mitä vissit politiikkomme ja sano-malehtemme
ovat täältä Neuvostoliitolle esittäneet viime­aikaisten
ydinasekokeiden johdosta samalla kun ne vaikene­vat
täydellisesti Yhdysvaltain suorittamista kokeista; samalla
kun ne vaikenivat vähän aikaisemmin Ranskan suorittamista
kokeista; samalla kun ne eivät ole vieläkään edes puolella
sanalla tuominneet sitä kun yhdj'svaltalaisilla atomipom.-
meilla tapettiin satojatuhansia puolustuskyvyttömiä ih­misiä
Hiroshimassa ja Nagasakissa.
Tämä yksipuolinen protestointi vain Neuvostoliittoa' vas­taan
osoittaa kumoamattomalla tavalla, että näitä piirejä
kiinnostaa paljon enemmän kylmän sodan jatkaminen ja sen
"kuumentaminen" kuin ydinasekokeiden lopettaminen.
• • *
Mistä sitten on todella kysymys: alkakaamme vaikka
kokeiden aiheuttaman radioaktiivisuuden "terveydenvaa-rastä"^.
Tilaistotiedot ösoiittavatj että ennen kuin Neuostoliitto ja
Yhdysvallat aloittivat uudelleen nyt käynnissä olevat kokei­lunsa,
Yhdysvallat suoritti 169 koetta, Neuvostoliitto 55 koet­ta
ja Britannia 21 koetta—- mutta silloin meille vakuutettiin
piin Ottawasta kiiin kaikkitietävien sanomalehtien toimituk-iiistjikin;
että nämä kokeet olivat aivan vaarattomia, tai aina^
kin* siksi varattomia, ettei sen takia kannata kenenkään yö-uniäan
häiritä.
Toisaalta meille väitetään nyt silmää räpäyttämättä, että
Yhdysyällat olisi ollut valmiina allekirjoittamaan milloin ta-hiansa
sopimuksen ydinasekokeiden kiellosta, mutta Neuvos­toliitto
ei ole suostunut siihen*
, j Tosiasia on tässäkin tarua kummempi. Neuvostoliitto eh­dotti
ydinaseiden yleistä kieltoa ja ydinaseiden upottamistsa
pejri^ syvyyteen muttavWashirigton ei siihen suostunut,
y W H i ' S ^ t t i ja .vaati, että.ydinasekokeita on — tietenkin rau­haa
nimessä jatkettava sekä .maan alla että atmosfäärin
koi^eimmissa kerroksissa. Yhiiysvallat ehdotti, se on totta,
sopimusta yhdenlaisten kokeiden lopettamiseksi, mutta vas­t
u s t i kokeiden lopettamista maan uumenissa jä atmosfäärin
korkeimmissa kerroksissa! Sellainen "sopimus" olisi tietenkin
verrattavissa siihen, jos rattijuoppo lupaa kyllästyneelle vai­molleen,
että tästä lähtien hän ei juo enää anniskelupaikoissa,
vaaii yksinomaan kotona' ja seurapiireissä! Toisin sanoen,
sellain^ sopimus ei olisi ollut sen pSaperin arvoinen, mille se
olisi kirjoitettu.
Me palautamme mieleen tämän seikan, ei Neuvostoliit­toa
puolustaaksemme, sillä se näkyy tulevan toimeen ilmar.
meid$n puolustustammekin,-vaan siksi, että meillä on kansa-kuntjftia
vastuu siitä, mitä politiikkomme ja propagandistim­me
t^evät ja puhuvat meidän nimissämme. Ori aika sanoa
vääriatelijöille ja vääristelyyn nojaaville sotahysterian liet-sojille,
että riittää jo moinen villitys, sillä me haluamme
kansakuntana elää ja antaa toistenkin elää.
• Meidän mielestämme kenraali Burnsin ^hdotusj jotta
ydinasekokeiden kiellosta keskusteltaisiin samassa yhteydes­sä
kun keskustellaan yleisestä ja täydellisestä aseistariisu-missopimuksesta,
on todella ajankohtainen ja tervehdittävä
esitys'.
Kaikki järkevät ihmiset^ kaikki vastuuntuntoiset ihmi­set
vaativat ydinasekokeiden lopettamista — kaikkialla maa­ilmassa;
Kaikki järkevät ihmiset käsittävät ja myöntävät'
myös sen, että ydinasekokeiden lopettaminen kaikkilla ja
kaikissa olosuhteissa kuten kenraali Burns suosittelee, on ai­noa
keino eteenpäin pääsemiseksi. :\
Samalla kertaa ja välttääksemme kansakuntana kohta­lokkaita
virheitä, meidän sietää palauttaa mieleemme pari
seikkaa:
Viisitoista kuukautta iestäneen keskustelun ja väittelyn
jälkeen julkaisivat Neuvostoliitto ja Yhdysvallat syyskuun
19 pnä 1961 yhteisen periaatelausunnon, missä kummatkin
ilmoittavat yksimielisfesti kannattavansa yleistä ja täydellistä
aseistariisumissopimusta.
Presidentti Kennedy sanoi muutaman päivän siitä, tar­kemmin
sanoen syysk. 25 pnä, että hän pitää toivoa anta­vana
merkkinä edellämainittua sopimusta. Hän vakuutti sen
tarkoittavan että "molemmat maat kannattavat nyt yleistä _
-ja täydellistä aseistariisuntaa".
Ja Neuvostoliiton päänunisteriHirushtshev sanoi elokuun
31 pnä 1961, että NLn hallitus "on valmiina milloin tahansa
allekirjoittamaan sopimuksen yleisestä ja täydellisestä aseis­tariisunnasta,
mikä lopettaisi samalla kertaa ydinasekokeet."
Tie on siis avoinna ydinasekokeiden lopettamiseksi, jos
on vain riittävästi hyvää tahtoa ryhtyä tosimielessä neuvot­telemaan
yleisestä ja täydellisestä, aseistariisunnasta, kuten
kenraali Bumskin nyt suosittelee Canadan nimissä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Karl Lehtinen, Nipigon, Ont., täyt­tää
maanantaina marraskuun 13 pnä
69 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
iuomen ja
i^vld Jämefeltm
syiUymästä 100 vuotta
HeUttU. — KlrJaUiia Arvid Jäme-ieltin
jytnymäst^ tulee tk. 19 ptii,
kuluneeksi 100 vuotta. Koeka Järne­felt
suoritti dflmftntyfinsä merklttft-vimmto
osanvXjohJalla tullaan 100-
viiotlqpUilUi Juhlallsuudet kesklttfi-jtlimo.
SamallA hänen Ininnlak-
MehSn^tytett&vft muistokivi tullaan
sijoittamaan näkyvälle palkalle Virk­kalaan
Rantalan talon läheisyyteen.
Muistomerkin on tehnyt taiteilija
Aimo Turklainen Ja se paljastetaan
klrJaOljan satavuötissynytmäpälvänä.
Posti.. Ja lennätinhallitus on Jäme-idt-
tolmlkunnan etdtyksestä päättä­nyt
Julkaista kirJaUiJa Järnefeltin
elämäntyötä kunnioittaaksen juhla-postiinerklni
Joka lasketaan liikkeelle
klrJaUlJan • 100-vuotispäivänä.
The Guardian-Iehti
haluaa YKn päämajan
]L-Berlimiiii siirtoa
Lontoo. — Vaikutusvaltainen eng­lantilainen
lehti The Guardian kir­joitti
viime viikolla että Y K n pääma­jan
siirtäminen Länsi-Berliniin ta­kaisi
kiistanalaisen kaupungin tule-vaisuiulen.
LÄnsivaltojen on ymärrettävä, että
tällainen ratkaisu luultavasti merkit­sisi,
että niiden olisi poistettava jouk­konsa
Berlinistä. On toisaalta luulta­vaa,
että yleiskokous vaatisi tässä ta­pauksessa
Y K n joukkojen sijoittamis­ta
sinne.
Ilman Y K n linjaa noudattavaa rat­kaisua
on epäilyttävää olisiko kau­punki
yleensä ajan pitkään elinkel­poinen.
Tämän ratkaisun vaihtoeh­tona
on nkyisen tilanteen jatkaminen
paras mahdollinen.
E^ttä Länsi-Berlini' ei surkastuisi
olisi kaupungille annettava uutta toir
voa ja uusi tehtävä, lopettaa lehti.
Ben Gurionille
luottamuslause
Jerusalem: — Israelin pääministeri
David Ben-Gurion esitteli viime vii­kolla
uuden haUituksensa. parlamen-
'^ile ja sai luottamuslauseen. Uudes­sa
hallitukse^ säilyttää entinen yli­päällikkö
D a M n paikkansa matalous-ministerinä.
Giara Josephstal, Mapai-puolueesta
tulee Mapam-puolueeseen kuuluvan
Mordecai Bentovin tilalle kehitysmi-"
nisteriksi ja hänen tilalleen työmi­nisteriksi
uuteen hallitukseen tulee
Yical Aion Ahdut avuda-puolueesta.
Moshe Shapiro, joka kuuluu kan­salliseen
uskonnolliseen rintamaan,
on edelleenkin sisäministerinä ja ot­taa
myös hoitaakseen Israel Barzilain
paikan terveydenhoitoministerinä.
Helsinki. — Suomen j a Neuvos-toliiton
väUsiin suhteisiin N L : n
nootissa ehdotettu njeovottelu ei
tuo periaatteessa mitään uutta^—
se kuvastaa vain Euroopassa val­litsevaa
mitä vakavinta jännitys­tilaa,
lotesi presidentti Urlio KeJc-
I<Qnen Los Angelesissa^ World A f -
fairs Councilin järjestämillä päi­vällisillä
pitämässään puheessa.
Puheessaan pian sen jälkeen ko­tiin
palannut tasavallan'presi­dentti
lausui mm. seuraavaa:
"Vierailuni aikana minulla on ol­lut
• tilaisuus^erf tasoilla selvittää
Suomen asemaa j a omaksumamme
puolueettomuuspolitiikan luonnet­ta.
Tähän on mielestäni ollut aivan
erityistä aihetta, koska ulkomaisia
lehtiä-lukiessani olen havainnut, et­tä
Suomen asemaa on varsin ylei­sestikin
pidetty jotenkin vaikeata­juisena;
Sitä se ei ole, kunhan oter
taan huomioon eräät perusteki^'ät,
joiden mukaan asemamme ja poli­tiikkamme
määräytyvät.
Sekä keskusteluissani president­t
i Kennedyn kanssa että julkisissa
puheissani olen korostanut, että
Suomen on kyettävä hoitamaan u l ­kopoliittiset
suhteensa omin neu­voin.
Emme voi turvautua muiden
jipurn. Olemme voineet valita puo­lueettomuuden
ulkopoliittiseksi lin­jaksemme,
ja katsomme sen parhai­ten
vastaavan kansallisia etujam­me.-
, .
Mutta puolueettomuus on vailla
katetta, ellei siihen k a i k i l l ^ tahoilla
luoteta — sen on kokemus meille
opettanut. Aivan elintärkeä meille
cn suurvaltanaapurimme luottamus.
Meidän on ollut saatava Neuvosto­liitto
vakuuttuneeksi siitä, että Suo­mi
on sille ystävällismielinen ja
rauhantahtoinen naapuri ja että
Neuvostoliiton turvallisuus ei tule
missään oloissa vanrannetuksi Suo­men
kautta.
Suomen ja Neuvostoliiton suhtei
den peruspiirteet on määritelty
maittemme välillä vuonna 1948 sol­mitussa
ystävyys- j a : avunantosopi
muksessa. ^^Sen ydinajatuksena on;
että Suomen"^alue e i saa tulla. kBy-tetyksi
hyökkäystienä Neuvostoliit
toa vastaan. Sopimus edellyttää
konsultointia Suomen ja Neuvosto­liiton
välillä siinä tapauksessa, että
Olen Suom. kannalta
huolestunut. Kekkonen
(Jatkoa sivulta 1)
kansat — voineet tosin hovien koke­musten
hinnalla säilyttää toisen
maailmansodan myrskyissä itsenäi­syytemme
j a yhteiskuntajärjestyk-semme,
mitä rohkenen ed ali sen p i ­tää
suurena saavutuksena.
Poliittisen asemamme esittely
keskittyi puolueettomuusasen-teemme
selvittelyyn. Sanoin
eräässä keskustelussa, että en ole
tullut tänne myymään puolueet­tomuutta,
sillä puolueettomuutta
on yhtä monta lajia kuin on puo­lueetonta
valtiota. Olen tullut
hankkimaan puolueettomuudel­lemme
ymmärtämystä ja tunnus-^
tusta. Erityisen suuri tietyssä
mielessä, jopa historiallinen mer­kitys
on sen vuoksi annettava s i l ­le
viralliselle tiedonannolle, joka
saatettiin julkisuuteen president­ti
Kennedyn kanssa käymieni kes­kustelujen
tuloksena ja jossa
Suomen omaksuma ja noudatta­ma
puolueeton ulkopolitiikka sai
virallisen tunustuksen lännen,
johtavan suurvallan taholta. M e
suomalaiset voimme nyt todeta,
että se poliittinen asenne,, jonka
olemme omaksuneet, on saanut
osakseen ymmärtämystä j a tun­nustuksen
niin idän kuin lännen
taholta. Varsinkin nykyisessä k i ­ristyneessä
maailmantilanteessa
tämän saavutuksen merkitys ja
arvo on jokaisen Suomen kansa­laisen
helppo ymmärtää.
Oletan, että minun tässä yhtey­dessä
odotetaan käsittelevän Neu­vostoliiton
Suomelle 30. 10. jättä­mää
noottia. Olen erittäin tyytyväi­nen
siitä, että saatoin Los Angele­sissa
pitämässäni puheessa, joka le­vitettiin
radion ja television väli­tyksellä
esittää tuoreeltaan käsityk­seni
asiasta. Lausein, että Neuvos­toliiton
konsultointiehdotus ei tuo
mitään periaatteellisesti uutta Suo­men
ja Neuvostoliiton välisiin so­pimussuhteisiin,
mutta"on ilmaus
siitä tavattoman vakavasta poliitti­sesta
jännitystilasta, mikä Euroo­passa
vallitsee. Olen havainnut, että
aiheeton kohu maailman lehdistössä
on puheeni luottavaisen""sävyn joh­dosta
pahimmalta osaltaan vaien­n
u t . . . •
Kotimaahan palattuani olen saa­nut
nootin täydellisen tekstin ja yh­dessä
eräiden hallituksen jäsenten
kanssa $iihen huolellisesti perehty­nyt.
•
Nootissa on kaksi osaa: sotilaal­linen
ja poliittinen.
Edellinen osa antaa aihetta va­kavaan
huolestumiseen, sillä so­dan
uhka ,on Euroopassa kasva­massa.
E i kukaan tietenkään k u ­vittele,
ettfi "Saksa tai Saksan
kanssa liittoutuneet valtiot" teki­sivät
erillisen hyökkäysretken
Suoinen alueen kautta Neuvosto­liittoa
vastaan. Mutta jos suurso­ta
syttyy Länsi-Berliinin vuoksi
tai muutoin, niin Suomen maan­tieteellisestä
asemasta Itämeren
valtiona Johtuu, ettei Tbida kiel­tää
sitä mahdollisuutta, että Suo­men
m-a-i meri- tai ilmatila voi
nykyisten sjdankäyntivälineiden
aikana joutua loukatuksi. Sellai­set
ovat sotilaallisten liittojen
asetelmat Pohjois-Euroopassa.
Tiedän hyvin, että Neuvostoliitos­sa
vallitsee suuri huolestuneisuus
Länsi-Saksan nopean aseistautu­misen
johdosta, enkä ole salan­nut
lännen valtiomiehiltä, että
henkilökohtaisesti tunnen Suo­men
kannalta huolestuneisuutta
saman asian vuoksi.
Nootin poliittisen puolen ratkai­sevasti
tärkein osa on Suomen
omaksuma ulkopoliittisen suuntauk-seii*
osakseen saama tunnustus. Asia
on aivan päinvastoin kuin eräs ruot­sinmaalainen
lehti väittää, joka
kertoo, 'että "jopa Suomen hyvä
tahto pitää yllä hyviä suhteita Neu­vostoliiton
kanssa, on asetettu ky­seenalaiseksi".
Suomen puolueetto­muuspolitiikka
saa edelleen osak­seen
Neuvostoliiton hallituksen hy­väksymisen
j a Suomi voi jatkaa sil­lä
hyvin viitoitetulla ulkopoliittisel­la
tiellä, jolle se vuosien johdonmui-kaisella
ja kiinteällä työllä on hank­kinut
tunnustuksen sekä idän että
lännen suurvaltojen taholta.
Ystävyys- ja avunantosopimuksen
johtolauseeseen sisältyi puolueetto­muuttamme
koskeva kohta, inutta
vasta Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen X X puoluekokouksen pää­töslauselmassa
vuodelta 1956, siis
presidenttikauteni alussa, siitä esi­tettiin
Neuvostoliiton selväsanainen
kannanilmaisu. .Lännen suurvalto­jen
taholta puolueettomuuspolitiik­kamme
hyväksyminen on ilmaistu
paljon myöhemmin: Englannissa
viime keväänä tekemäni valtiovie­railun
aikana j a Yhdysvalloissa se­kä
vuosi sitten hallitustasolla että
nyt presidentti Kennedyn taholta.
Kun tänään luin uudelleen Paa­sikiven
kuuluisan jäähyväishaas-tattelunkesältä
1955 tunsin sieltä
löytäneeni ^ o n viisauden. Paasi­k
i v i sanoi: "Ulkopoliittinen tur­vallisuus
on tärkeintä kaikille
kansoille, ja aivan erikoisesti se
on sitä Suomelle. Jos meillä on
se, kaikki muu järjestyy kyllä,
sen ovat viime vuodet osoitta­neet".
Asiat on asetettava oikeaan
tärkeysjärjestykseen. Siinä on
meidän viisastenkivemme.
Ulkopoliittisen turvallisuutem­me
perusmuuH on luottamuksel­liset
suhteet Neuvostoliittoon ja
siihen sekä länsivaltojen tunnus­tukseen
rakentuva puolueetto­muuspolitiikkamme.
Muuta viisa­utta
me emme tarvitse, " K a i k ki
muu järjestyy kyllä". Mutta tä­män
ympärille tarvitaan yksimie­lisyyttä,
sitä enemmän kuta ko­vempi
päivä on edessä.
yhteisesti todetaan — niin kuin so­pimustekstissä
sanotaan ^ "hyöl^
käyksen uhkaavan Saksan tai sen
kanssa liittoutuneiden valtojen ta­holta
Suomea tai Suomen alueen
kautta Neuvostoliitto?". Suomi on
tässä sopimuksessa; sitoutunut puo­lustamaan
omaa aluettaan j a vain
omaa aluettaan. Tämä on suvereeni­selle
valtiolle itsestään selvä teh­tävä.
- • •
Olen tässä selostanut Suomien j ^
Neuvostoliiton välisen sopimuksen
sisältöä, koska — kuten tiedätte —-
Neuvostoliiton hallitus on vast­ikään
ehdottanut Suomen hallituk­selle
sellaista konsultointia mitä
tässä sopimvksessa edellytetään.
Tämä ehdotus näyttää aiheuttaneen
täällä sensaatiouutisia.
Suomen ja Neuvostoliiton väli­siin
suhteisiin konsultointiehdo-
..tus ei kuitenkaan periaatteessa
tuo mitään uutta. Se kuvastaa E u ­roopassa
vallitsevaa mitä vakavin­ta
jännitystilaa.
Kun vierailuni alussa Washingto-nissa
käymissäni keskusteluissa sel­vitin
Suomen ulkopolitiikkaa, saa.
toin suureksi tyytytyksekseni tode­ta,
että asemamme ymmärretään
Yhdysvaltain hallitusen taholla var­sin
hyvin. Kesksutelujen päätteek­si
julkaistussa tiedonannossa presi­dentti
Kennedy mm. totesi ottavan­sa
huomioon Suomen sopimuksiin
perustusvat sitoumukset ja, toi j u l ki
sen, että Amerikassa ymmärretään
Suomen noudattaman puolueetto­muuspolitiikan
perusteet. Minä
puolestani lausuin samassa tiedon­annossa,
että Suomen ulkopolitii­kan
tarkoituksena on kansakunnan
turvallisuuden ja itsenäisyyden tur­vaaminen
ja että Suomi tulee jat­kuvasti
noudattamaan omaksumaan­sa
puolueettomuutta sekä ylläpitä­mään
ystävällisiä ja luottamukselli­sia
suhteita kaikkiin valtioihin.
Sanoin myös antavani arvoa Suo­men
j a Yhdysvaltain välillä aina
vallinneelle ystävyydelle ja sille
ymmärtämykselle jota Yhdysval­loissa
on osoitettu Suomelle. Vie­railuni
nyt päättyessä voin todeta,
että Suomen ulkopolitiikkaa koske
vat selvitykset oyat,kohdanneet ym­märtämystä
paitsi virailiseila tahol­la
kaikissa niissä piireissä, j6icte;n
kanssa olen ollut koskfetuksissa matr
kani.aikana. Jos Suomen asema nyt
ymmärretään tässä maassa parem-jxdn
fcuin enhem, n i i n kuin uskon,
da «rSs- vierailuni tärkeimmistä tar­koituksista
saavutettu."
Selostettuaan tämän jälkeen Suo­men
viimeaikaista taloudellista l^e-hitystä
Presidentti lausui lopuksi
seuraavaa: ,
' S e taloudellinen noiUBU jota olen
s£lostanut. .on yaatimit SuomeD
kansalta paitsi kovaa työtä myös l u ­jaa
uskoa itseensä j a maansa va­paaseen
tulevaisuuteen. Olen ha-vaipnuit^
että täällä tunnetaan var­sin
taajalti eräs t>uheeni, jonka p i ­din
syyskuussa vuosi sitten Neuvos­toliiton
pääministeri Hrushtshevin
vieraillessa Suomessa 60-vuotispäi-yäni
johdosta. Sanoin silloin oleva­ni
vakuuttunut siitä, että vaikka ko­ko
muu Eurooppa muuttuisi kom­munistiseksi,
Suomi pysyisi perin­teellisen
i]lohjoisraaisen kansanval­tansa
pohjalta, niinIcaiian kuin,kan­samme
enemmistö sitä tahtoo, niin
kuin uskon sen tahtovan. Näillä sa­noilla
pyrin ilmaisemaan oman va­kaan
luottamukseni suomalaisen de­mokratian
kestflvyyteen j a Suomen
vapauteen j a itsenäisyyteen.
Uskoni Suomen tulevaisuuteen
on tänään yhtä varaukseton kuin
silloin, kun tuon puheeni pidin."
RUNSAS VIIDENNES ON
TAVOITTEESTA TÄYNNÄ
Wahnapitae, Nakina, OLong Laice, Silver ,
Mountain, GeralcBton ja Toronto ''rapiametsässä"
Runsas viidennes Vapauden levi-tyskampanjan
uusien tilausten t a ­voitteesta
on nyt täytetty, sillä tä­hän
aamuun mennessä tuli taas 15
uutta tilausta, mikä nosti uusien t i ­lausten
kokonaismäärän 33:een,
joista 16 on koko vuoden j a 16 puo­len
vuoden tilauksia: Kiitos asia­miehet
— ja tervetuloa uudet l u k i ­jat.
Kuusi paikkakuntaa, Wahnapitae,
K a k i n a ; ' L o n g Lake, Silver Moun­tain,
Geraldton j a Toronto, nousi
nyt osuutensa täyttäneiden paikka­kuntien
kunnialistalle j a pääsi siis
'rapioita" hankkimaan. Onnitte-lemme!
Uusia tilauksia saapui nyt seu­raavasti:
.>
Sanni Haapoja, Wahnapitae, 1 uu^
si tilaus ja osuus täyttyi.
Ystävä,. Nakina, 1 uusi tilaus ja
osuus täyttyi.
E. Suksi 1 j a W. Eklund 1, yh­teensä
2 uutta tilausta Sudburysta.
Ida Koivula, Long Lake, 1 uusi
tilaus j a osuus täyttyi.
Matti Heiska 2, ryntäyskomitea 1,
tilaaja 1 ja Jack Karvonen 1, yh­teensä
Torontosta. 4 uutta tilausta:
Osuus täyttyi jä " r a p i o i t a k i n " tuli
jo 1. ,
Emil Hankila, South Porcupine,
1 uusi tilaus.
Miriam Alanen, Silver Mountain;,
1 uusi tilaus jä osuus täyttyi.
Jack Rinta, Geraldton, 1 uusi t i ­laus
ja osuus täyttyi. ?f
A T . Hill, Port Arthur, 1 uusi
tilaus.
Tilaaja, Beaver Lake, 1 uusi
laus 'rapioiksi".
Kun ryntäysajasta on jo kulunut'
9 päivää, n i i n tämä tarkoittaa, ett^
nyt on otettava, opiksi"osuutensa"
jo täyttäneistä paikkakunnista, että
saadaan marraskuun-loppuun men­nessä
Vapaudelle vähintäin 150 uut-,.
ta tilausta ja luonnollisesti kaikki
katkeamassa olevat tilaukset uusi-',
tuksi.
,Siis kuulemiin! ;
USA sekaantuu törkeästi
Ruotsin ja NLn kauppaan
Englanti pyrkii
irti USAn vallasta
aseiden alalla
Lontoo. — Englannilla pitäisi olla
omat kostoaseensa, Jos sen olisi Y h ­dysvaltain,
kanssa syntyneiden eri-mielisyy.^
sien johdosta toimittava
omin neuvoin, sanoi Englannin Ilma­voimien
marsalkka Dermot Boyle
Lontoossa.
Hän huomautti niistä suurista muu­toksista,
joita Euroopan ja Yhdysval­tojen
' oloissa on tapahtunut viimeis­ten
20 vuoden aikana, "Tosiasia on,
että moleinmiäsa maailmansodissa
kesti kaksi vuotta ennen kuin Yhdys­vallat
asettui meidän puolellemme —
ja silloin on otettava huomioon, että
vaara Amerikan manteretta vastaan
tehdystä suorasta hyökkäyksestä oU
erittäin pieni", sanoi Boyle. Hän sa­noi,
että vaikkakin Englannin Ja Y h ­dysvaltojen
mielipiteet usehnmlsta
maailman ongelmista ovat tällä het­kellä
Jokseenkin yhtäpitävät, on" hy­vin
mahdollista, että tilanne saattaa
vastaisuudessa aiheuttaa erimieli­syyksiä
anglo-saksllaisten suurvalto­jen
väillä". , : '
Tukholma. — Ruotsin Jiallituk-sen
eräs tärkein SänenHannattaja,
Stockholms Tidnjuigen, julkaisi j o ­k
i n aika sitten levejisti uutisen,
jonka mukaan Ruotsin idänkaupan
asioiden selvittely j a määrittely on
siirretty maan rikospoliisin käsiin.
Useita liikemiehiä j a -yrityksiä vas­taan
on nostettu syyte eräiden ko­neiden
myymisestä sosialistisille
markkinoilla.' Lehden mukaan syy­te
on nostettu U S A h painostukses­ta.
Koko syyttieen taluma on U S An
vientikieltolfsta, - jonka r mukaan
mainitut tuotteet, oyaj; "strategisia"
j a niidep vienti on kiellettyä sosia­listisiin
maihin. Rikospoliisi tutku
a^iaa. Syytettyjä odottavat vankeu^.
rangaistukset,-^ kymmenien ; miljoo­nien
kräunujen sakot: K Qmaisuu-den;'
takavatUcQinnit.: A s i a on sitä­kin.
ihmeeJliseVhpi ^ j a vjtörkeämpi
kuh-Ruotsi' e f ole inihkään 'USAÄ
yienUkieltolistan • t a i ' ; v A t l ^^
ton jäsen, ;-vaait"tvinÄetustt'ja^^^ib
kestä-talou-kanssa;
tehreideh' ;like"p<eriäatteidto
pohjalla.
- ;Useat ruotsalaiset firmat ovat
iiiyyneet sosialistisin maihin konei­ta,
tarkkuusmittareita, kupariput­kea,
elektrolyyttistä kuparia, nik'
keliä ym. Kauppa o n . o l l u t Ruot­sille
edullista sillä tuotteet on mak­settu
döllaireilla tai muilla JcovUla
valuutoilla. Kauppojen : yhteinen
arvo on ollut 20,7 miljoonaa kruu­nua.
Stockholms Tidningen huo-niauttaa,
että ruotsalaiset liikemie­het
ovat saaneet maijiituista kau­poista
huomattavia voittoja. Tämä
pitää varmasti paikkansa. Mutta
nyt Ruotsin valtio vaatii itselleen
suuria korvauksia sen johdosta, et­t
e i , ole toteltu USAn määräyksiä
Kaupat on välitetty sveitsilästen
fhrmojen kautta. Tämä osoittaa, et­tä
varmasti anti-kommunistinen,
mutta puolueeton Sveitsi el välitä
mitään amerikkalaisten painostuk­sesta.
Ruotsalainen Ny Dag-lehti on
puuttunut myös juttutm ja kysyy,
luuleeko USAn hallitus, joka y h ­dessä
Länsi-Saksan kanssa on pyr­kinyt
sanelemaan Ruotsin ulko­maankaupan
suuntaviivoja j a l u u ­levatko
ne ruotsalaiset, (Ruotsin
haUitus!) jotka tottelevat USAn
vientikieltolistaa, voittavansa jota­kin
USÄn painostuksesta j a syyter
jutuista. Eotsimmfiisen maailman­sodan
jälkeen syntynyttä Neuvos-tolittoa,
joka peri tsaari-Venäjän
vallanpitäjiltä neljä vuotta
neen verenvuodatuksen ja
dfillisten menetysten rasitteen, 14
vallan interventiosodat j a valkois­een
kenraalien vastavallankumous-yritykset,
länsimaat yrittivät 20-
luvun alkupuolella uuvuttaa l op
puun nälkäsaarrolla. Tiedämme hy­vin
lopputuloksen. Neuvostoliitto
ei ole taloudellsesti ollut koskaan
n i i n voimakas k u i n se on nyt. Sama
koskee koko sosialistista leiriä.
Jokin aika sitten kerroimme, että
ruotsalainen suuryhtymä A B Se-parator
on saanut noin kymmenen
miljardin Suomen markan arvoiset
17 teurastustehtaiden kone- ja
t e o 11 i suusvarusteiden 'tilaukset.
Näissä tehtaissa tarvitaan paljon
tarkkuusmittareita, kuparia, nik­keliä
ym. tuotteita, jotka ovat tark­kaan
eriteltynä USAn yientikielto-listöilla.
-Alihankkijoina toimii
myös . useita länsieurooppalaisia
firmoja. Mitähän Ruotsssa olisi
tuumittu jos U S A olisi vaatinut
tänlähkin kaupan estämistä?
-' Riiotsin:^ja; Neuvostoliiton kaup­pa
on kehittynyt viime vuosina:
erittäin soutuisaan suuntaan mo­lempien
osapuolten eduksi. K un
.Ruotsin ja Neuvostoliiton kesken
solmittiin ensimmäinen pitkäaikai­s
i en e l i 3-vuotinen kauppasopimus
suhtautuivat useat ruotsalaiset sii­hen
suurella epäluulolla j a osittain
vastustivatkin Icaupan "sitomista"
etukäteen näin pitkäksi ajaksi.
Mutta kun toisesta 3-vuotisesta.
kauppasopimuksesta neuvoteltiin,
ruotsalaiset vaativat jopa sopimuk­sen
pidentämistä 5-vuotiseksL E n ­simmäisestä
3-vuotissopimuksesta
oli nimittäin saatu erittäin myön­teisiä
kokemuksia. Suurien teolli­suuslaitosten
koneistojen toimituk­set
kestävät osittain useita vuosia.
Tämän vuosi j a kauppataseen; tasa
painossa pitämiseksi pitkäaikaiset
kauppasopimukset eivät ole asian­omaisille
maille ainoastaan välttä­mättömiä
vaan myös edullisia.
Pelkkänä ajatuskokeena voidaan
esittää kysymys, miten Suomen
elintärkeän idänkaupan kävisi, jos
olisimme pakotettuja noudattamaan
jolakin USAn vientikieltolistaa,
•• • • —- Kras. .
Kauppaneuvottelut
Helsinki. — Suomen j a Tshekko­slovakian
väliset, ensi vuoden tava-ranvaihtoa
koskevat kauppaneuvot­telut
aloitetaan Helsingissä tk. 20
pnä.
Hulatanssi-esitys
presidenttiparille
Honolulu. — Suomen presidentti.
,|a rouva Kekkonen saivat perinteel­lisen
sydämellisen vastaanoton saa­puessaan
viime lau-antaina Havai­jiin.
Hulatanssijattaret esittivät
heille tanssia ?a laulua, ja kuver­nööri
William F. Quinn lausui pr©i
sidenttiparin tervetulleeksi. Eräs
kaunis hulaneitonen suuteli presi'
denttiä kolmasti poskelle l e h t i v a l o - '
kuvaajien ikuistaessa tilaisiz-uden.
Hickamin tukikohdassa president­ti
tarkasti myöhemmin kunnia:
komppanian ja sai 21 tykinlaukaus­ta
kunniakseen. Sekä presidentti
että rouva Kekkonen saivat-orkidea-kimpun
ja muitakin kauniita kuk­kia.
Kuvernööri lausui tervehdys­puheessaan
toivovansa, että presi­denttipari
saisi lämmitellä Havai­jissa
Minnesotan ja San Franciscon
viileän sään jälkeen.
— Vakuutan teille, että ilman
lämpöä vielä nostaa vilpittömyyten­ne
lämpö, hän lausui.
: ^Presidentti esitti kiitokset läm­pimästä
vastaanotosta sanoen aina
uneksineensa pääsystä tälle saarel­le,
vaikkakaan hän ei koskaan ollut'
u^onut unelmansa toteutuvan. Lo-.
puksi hän esitti Suomen kansan
lämpimän tervehdyksen Havaijin
valtiolle.
Ulkoministeri Ahti Karjalainen
piti lyhyen lehdistökonferenssin.
Hän kertoi presidentin olleen erit­täin
tyytyväisen keskusteluihinsa
presidentti Kennedyn ja ulkominis­teri
Dean Ruskin kanssa. Toiveet
olivat toteutuneet y l i odotusten.
Keskustelut olivat koskeneet yleisiä
asioita.
Presidenttipari asuu Havaiin
vierailunsa aikana The Royal Ha-waiian
hotellissa. Sunnuntai-iltana
presidenttipari o l i kunniavieraana
kuvernöörin kotonaan järjestämäs­sä
vastaanottotilaisuudessa, johon
oli kutsuttu viitisenkymmentä joh­tavaa
sotilas- ja siviilihenkilöä.
Jo puolen tunnin kuluttua hotel­l
i i n saapumisestaan presidentti kä­väisi
uimassa ollen erittäin ihastu­nut
lämpöiseen veteen Waikikin
poukamassa. .
—-Täällä on ihastuttavan kaunis­ta,
presidentti sanoi uintinsa jäl­keen
ja lähti sitten kanoottiretkel-le
Pan American Airways-lentoyh-tiön
johtajan Samuel Pryorin kans­sa,
Kun presidentti oli vielä levän­nyt
pari tu-ntia hiekkarannalla, niin
hän olikin .'o valmis menemään k u ­vernöörin
vastaanotolle.
Rouva Kekkonen oli samaan a i ­kaan
kiertokäynnillä rouva Richard
Seppälän, iSuomen suurlähettilään
puolison kanssa.
Tiesittekö että...
— Nuorten Miesten Kristillisen
Yhdistyksen palveluksessa Spririg-fieldissa,
Mass., ollut canadalainen
tri James Naismith keksi koripal­lopelin
v. 1891.
Mausoleuini
Tällä kprtaa lainaamme tälje
palstalle; Helsingissä ilmestyvän
Kansan Uutiset-lehden Nuotta-ni­mimerkkiä
käyttävän pakinoitsijan
palstan. Omat kommentaariomiäe
lienevät tässä vaiheessa tarpeetto­mia.
Näin kirjoittaa "Nuotta":
Josef Vissarionovitsh Stalinin
dramaattinen elämänkaari on nyt
saanut dramaattisen päätepisteen.
Puoluekokouksen päätöksellä P u ­naisen
torin mausoleumista - on
poistettu toinen k a t a f a l k k i — L e:
nin jää taas ylhäiseen yksinäisyy­teensä.
Monelle tämä toimenpide ' p n
varmaan tullut syvältäkouraiseva-na,
kipeänä. Monen on ollut vaikea
ymmärtää, miten mies, jonka vii­saus,
päättäväisyys, j a kaukonäköi­syys
oli kohotettu muiden yläpuo­lelle,
alennetaan nyt runottömasti
virheittensä j a erheittensä tasolle.
Kieltämättä se on t r ^ g i l U s t a j a
tuskallistakin, mutta myös välttä­mätöntä.
Tapahtumaketjun suurin
tragiikka liittyy siihen, että yksilö-kulttiin
kytkeytyhyt mielivalta on
esiintynyt iosialismin ja ' kömmu-nismii)
suurten aatteiden verhoissa.
Jä vaikka maailman ensimmäinen
sosii^isttnen valtio Stalibinkin ai­kana
jatkoi taloudellista j a pöllit
Itsta etenemistään, olin kuilu o i - '
keudellisella kohdalla muodostui
)iiiii valtavaksi, että monen on o l ­lut
vaikea sovittaa sitä tajiintansa
peitteisiin. On totuttu puolusta­maan
Neuvostoliittoa kokonaisuu­tena,
eikä käsitteellisiin paloihin
jaoteltuna.
' Mutta sosialismi j a mielivalta e i ­vät
sovi .^r-^ eivätkä saa sopia .— pa-man
kätöii ittle j a sen vuoksi nyt
Moskovansa subrlteUu'linjan veto
on olliit' vSUtäoiättömyys. Välttä-naättömyys
siitä huolimatta, että se
K r e m l i n uudessa konferenssisalissa
on ehdottomalla varmuudella ymr
märretty myös vaikeaksi.
Toisaaltia se j u u r i tämän vuoksi
on myös sekä voiman että rohkeu­den
osoitus. Voiman siksi, että 22.
{edustajakokous merkitsee entisyy-teen1)
itäytyvien piirien väistymis­tä
taka-alalle, rohkeuden siksi, että
vaaditaan miestä katkomaan j u l k i ­suuden
edessä karmeita tosiasioita
silmästä silmään. 22. edustajako­kous
on puhdistanut paljon ilmaa
j a se on vakuus siitä, että kom­munismin
j a sosialismin tie on vas­taisuudessa
raivattu puhtaaksi
menneisyyden jätteistä.
Mutta jos käännämme kuvan
^ p ä r i , niin paljastuu eräitä mie­lenkiintoisia
näkymiä. Aikanaan
jo puolalaiset lähteet totesivat, et­tä
joulukuussa 1934 tapahtunut
K i r o v i n murha muodosti erään ra­japyykin
neuvostovaltion demo­kraattisuuden
tiellä. Joulukuuhun
1934 mennessä, kymmenen vuoden
ajan, Stalinin ajan hallinto noudat­ti
hyväksyttyjä toimintanormeja,
joulukuusta 1934 eteenpäin kieltei­syydet
alkoivat tunkeiltua pin­nalle.
Maailman porvaristo j a sen leh-^
distö eivät kuitenkaan koskaan ole
suhtautuneet Neuvostoliittoon täi-tä
pohjalta. Niiden viha j a vasten­mielisyys
sosialismia ja maailman
ensimmäistä sosialististp valtiota
kohtaan on ollut aina yhtä-varauk­setonta
j a synkkää. Lokaa on am­muttu
täydeltä laidalta niin -20-
kuin -30-luvullakin. Se ei ole m i l ­loinkaan
tehnyt mitään eroa y L e ­ninin
j a Stalinin välillä— joulu­kuu
19Jf4 ei sen propagandakam­panjassa
muodosta minkäänlaista
välietappia.
Irvokasta on siis nyt eräideii
porvarillisten lehtien — suomalais­tenkin
— ylvästellä totuuden rak­kaudellaan
j a viisaudellaan. Tasa­paksusta
pahansuopuudesta on to­den
totta turha etsiä sävyeroja.
Luottakoon siis työväestö jatku­vasti
vain omiin lehtiinsä j a o m i i^
luokkakantaisiin aivoihinsa. N i i h in
viime kädessä vetosi myös NKHn
historiallinen 22. edustajakokous.
Nuottei