Vapaus, April 8, 1961

              1t
1*1
I H^initL Puidä^lirven fcansal-
. |u(ten hiUitdien IjplSmat^^ 50 km
, 'jroltti selvSstf Eero Kolehmainen.
;.yoittaJTO.aiIca 3.1Q:4?. Toiseksi s i ,
I r4oitfi|i -K.' Ansala. ja Jcolmaniieksi
l-^.Äeino Söyring.
15 kUometriUä oli paras K. Oika
r'.'^ihen 49'.<1^ Bergvist .toinen ja Rä-
" ifSnen kolmas. \
^il^^^ii^pmen parasi
;IIurutedeii mäessä
r;] .Kittvuye^i. — Hemmo- Silvennoi-!
~en 'saavutti ylivoimaisen voitont
SäsiSisipaanapiaina Kiuruveden
iakHUnen Voitti
Äla^aÄoi;39»'%p—
To^o^ ^A^eikko J|9iiölinen:^|l
M >ki^;jfä; toisena. p ^ i S i "
fläkksdrainen loukkasi liarjoituksis-
\ 'jalkansa, eikä voinut asettaa
^vaakalaudalle SOvennoisen-' voittoa.
,,1'^Pauli Ukkosen idiipe talvea:
$ . 4 y p p ä SW metriä
Ipil^ti Silvennoisen hyökk§yksen,sil-!
lä' ihelsihkiläinen mäenlaäkija pon^
' f ^isti' mäessä 42,5 jä 43 ^metriä.
rf£spaii|a-rJ^
|v i Madrid.fäaUä',viime vaikoUa
|.":^oritettissa "Espanja—Ranska jal
kbpalfoKittelussa voitti , .Espanja
^'i^aalein 2—0.. 80,000 henkeä seura-
V $ otiäua. . •
^"al sairastui ~
|: Moskova. — Mihail Talin säiras-
|'V.iuminen.aiheutti .maanantaina sha-
^^,'1111 MM ottelun ensimmäisen' kes
L; ieytytadsen. Yhdeksäs peli siirtyi
\ j^eskiniikkoon.
, . * * *
'JLOO jatä^dia 9,3
; \ Stanford. — ^vuotias jamaica-lainen
'juoksija: . 1^
juoksi-tääUäyifane lauantaina pide-'
Ityissä yleisuiiiellakilpailuissa 100
•aardia maailmanennätystä sivua­vassa
-ajassa 9,3.
Kpim^:ylVk^a ftlkai^mi^in J ^ n
tekij^gmapjtvlol^,.. . .
ten 10 km voitti selvästi Siiri,
tanen.. ^Kilpailut jsaa]^
kauniin sään ja hyvän kelin valli­tessa.
Toimi Alatalo sijqittui J^olman
neksi la Puolan Figure neljänneksi.
Voittajan aikä 1.38.06.
; 1 -u T
rt-kipäänsä liian «siinpistävät, kasvo-
I ~ jcn alapuoli liian kova, suu liian
]|eveä,^)ea]Ea liian korostunut
^-Elizjibe^ rXaylorilla on 'kaikista
imörj&alaisperäisistä iUmitähdistä
epäilemättä -kauneimmat kasvpt
Riutta <vaiit'«ka:|Yot. >l^aa)iariii ipmä;
f ' 0i voitolla huomaamatta, että hä­nellä
pn liian suuri pää lyhytsaäri
| i Sen vartalonsa päällä •ja,«tt8 hänen
I ;ialkama ,c»vat «liiitn sUuret; )Hän ef,
h, öle ra^ liian pieni, hän on jrafcen-!
i ; ^ t a ' ^ epjionnistunut. Mfj^tta.ijos
ei puliuta'mitään näistä virhjeistä,
niin ?plen aina pit^^rt. arvossa ^hä-
1^^ ^en kauniita kasvojaan, ^fä^miäju-
I; tä nenäänsä ja violetteja si^iiäir.
Iv jotka. inuod«3tavat '^uidui. yasta^
pkohi^m ' l^än^^
näillä
Naistei^ 100 m
pum ^mttys
nyt L084J
Tokio. — Japanin uintimesta-ruuskilpaiJiujen
ikniunuksä nousi
australialaisen uijattaren Janice
Andrewsin hieno maailmanennä­tys
\ndisten 100 mui perhosuinnis­sa
ajalla 1.0a9. Tulos on 0.2' se­kuntia
parempi kuin USA:ii uijat­taren
Nancy Rameyn iiimusS voi-:
m^ssaoleva ME.
Miesten 200 mn vapaadnnissa
saavutti Japanin Tsuyoshi Jaipana-jca
ihienon yoitop ja uuden jqsian^
ennätyksen päihittämällä ajalla
2.p3.0 australialai^t vesimenljät
Dave Dicksonin 2.054 ja Alan
Woodin joka sai saman ajan.''
Starrseu» Jarjoaa
laatfkkd^ivaseri
st Catharines, — Vielä n|istä
paik«|Ilisen V.- ja q.- seura Starin
laatikkopäivällisi^tä, joista on an­nettu
monenlaisia' tietoja. Ne pide-itään
nyt kuitenkin sunnutaina,
huhtikuun 9 pnä., ja tarjoilu al­kaa
kaiketi kello \% jälkeen^ päi-
,vSUä. L^tikkolahjoitukset ovat
tervetullein.' >. " .
Samoin' ruokavieraat niin' lähel­tä
;kniii kauempaakin] Mrs;' Rachel
NäiM bnkm' J o 'tiedusteUut laati-kpi^
jä jos joku 'on jäänyt huo­mioimilta,'
'^äin olkaa' hyvä ja tuo-;
kaa Idhjöltuksi^nne pyytämättä'. '
Näisfä laätikkopäiväUisistä on
amä muodostunet' oikein h e r l^
päivälliset ja sitä sämaa^ odotetaan
^tälläkin kertaa. Siksi uskaUan
haastaa' :vu^aspaikkakuntalaisiakin
nauttimaan juhla-ateriasta ja ilta­päiväkahvista
.mikä .tarjoillaan Jiio-titekoisten
leipien kera. Siis laa-tikkopäiväUisillä
,t^vataan.
— U.H.
Pääirällteieriongpelffia^ i^seistaiiisixiitay Kongo ja
sin^tomaiden vapaiutus' täi&^m
Istumalla ydin­aseita
vastaan
«Lontoo. — Englantilaiset ydin-aseitten
vastustajat julistivat
keskiviikkona "istumamlelenosoi-tnksen"
huhtikuun 29. päiväksi.
Mielenosoitus tullaan järjestä­mään
parlamenttirakennuksen
edustalla.
Sanottuna päivänä annetaan
Englannissa julkisuuteen val­tion
talo- ja menoarvio, jossa,
ydinaseiden vastaltajat uskovat
l i s ä ^ määrärahoja puolustuk*
seen ja erityiset atomiaseisiin.
— Insinöörejä valmistui v. 1960
NeuvostoIiit<Kisa 119^000 eli 3,5 ker­taa
^^nemmänliuin '^dysvalloissa.
-.«?.t U r ­saan
arvostelyHlan^. var-
Igiasti pää^eni paitsi naisten myös
Lj Miesten ' ; ^ a t ' Tbtuud^ iiqmessä
mhivmoikfJ^tenkin^sanottävja, että
vastustan kiivaasti moiäta uhkeutta
-^jota - ^ t a : E k b e r g ' edju^aa.
sonvjinifeiestäni'hyvin' ^
l^liäneUä on ihana iho, mii
i-ipaärrä, miten hänen Tevei
^: laapy iiänen suunnatonta
sUJrttävä,
en ym-hartioi-intaansa
|a suhteellisesti liian > kapeata lan
tiotaan ja niin uhkean vartalon kan.
^nattamisekäi liian hentoja sääriään
v^didaän sanoa veistoksellisiksi?
d^artiöita kapeammat lanteet ovat
Ilman; muuta f päkohta, jbka tunne-'
lee naiskauneuden. Naisen »lantio,
on ..maailmankaikkeuden keskus,
^ l ä sen jalona tehtävänä -on äitiy­den-
tehtävän täyttäminen, liaten
Voisi sellainen nainen; jolta puuttuu
naiskauneuden ensimmäinen edelly*
1^, olla kaunis? En haluaisi, olla
lUanijpessimistinen, mutta mikäli
teveäharteisten ja suuririntaisten
naisten palvomista j ^ ä jatketaan,
olin parinkymmenen vuoden kulut
New Yttrk.;-— ImperiaUs|ien lel^
distössä>kirjoitetaan,^,ett^oninut
kukistettu, ja olen^' kuollut
Mutta kuten näette, olen ^älii^ ja
hallituksen johdossa. ^Voitt^o. ^vielä
.epäillä t^tä?",' simöi'KongöRj*,')^-
vaUwpäänunisteri Antoine Gizenr
£a > pi^a^Usji^ra piid^-lät^^
l e ^ New York Harald jTribupen
kii«ie«ivoihfaj^ >Margf»4|a, fii^f
insille antamassaan haästatfelii^sa;
joka;on julkaistu lehden^tojstai-;
•sessia'numeronsa.' . '''.
Tffl^litiikMipmp np^ a^nna laillinen
'hallitus, ^eikä ndnkäänlaioen ;kbm-promissi
-äskettäin. iJananarivessä
pidetyn ,., neuvottelujen ,; kanssa
tule kysymykseenkään^ jatkoi Gir
zenga./En ole koskaan suostunut
osallistumaan noihin neuvottelui­hin,
ja kaikki jutut suostumukses­tani
ovat valheellisia.
Antoine AGizenga -on kumonnut
ja aikaisemminkin ulkommsten leh­tiöin
väitteet, että liän olisi muka
suostunut matkustamaan Tananari-ven
konferenessiin. sekä luonnehti
kokousta pettureiden ja marionet­tien
kansan vihollisten tapaamis-tilaisuudeksL->~^
KAIRON LEHDISTöKON-li'£
RENSSI
Kairo. — YK:n pääsihteeri J)ag
•Hammarskjöld on* ollut yltteistoi-i
minnassa imperialististen^ keilaili­joiden
Icanssa ja on täten'itisekin
(ua miehet viettävät aikaansa pai- seikkailija^ sanoi tääUä p i d e ^^
nonnostokilpäUujen kaksineuvoisia
knpaiUjattaria ihaUemalla.
i Näin siis arvostelee naiskauneut­ta
kuuluisa italialainen taidemaa
lari Gregorio Sdltia.
^erenssissa -.Kongon laillisen^ -halli­tuksen
Kongon ongelmaan ottamaa
J^taa. Tämä kysymys on parhail­laan
rkäsittelyn alaisena YKn yleis-jkokouksessa.
\
"Yhdistyneiden V kansakuntien jär­jestön
on tunnustettava se< Kongon
^j^allitusi jonka parlamentti on lailli-^
i^i'nimittänyt ja joka nauttii kan-
^ iudttämusta. •
i Kommentoidessaan lehtimiesten'
pyynnöstä Neuvostoliiton ulkomi­nisteri
-Qromyk^in Y K s ^ tekemiä;
,ehdotuksia~jotka koskivat Kongon^
opgeiuiim^ratkaisemista,-Pierre Mu-
Iqle äanoi, että ne ehdotukset jotka^
koskevat varsinkin Belgian joukko­jen
j ^ koko belgialaisen henkilö­kunnan
poistamista Kongosta sekä
sitä, että .Kangan kansalle suotai-'
sun mahdollisuudet ratkaista jtse'
kohtalonsa, vahtaavat täysin Kon­gon
kansan toivomuksia, ja niitä
on siksi kannettava. '
Jos suurin osa Kongon parlamen­tin
jäsenistä ei istuisi Mobutun,
Tshomben ja muiden maanpettu^
reiden vankiloissa, niin Antoine
Gizengan lailinen hallitus voisi kut­sua
koolle viipymättä parlamentin,
jotta voitaisiin tehdä laillinen pää-;
tös lain ja järjestyksen paluatta-
^ N,ew Y o i j c— Maaliskuun 21- pSi^
iVän iltana lensi Neiv YorkistaTMos*
kovaan ulkoministeri A; GromykOj,'
joka johti Neuvostoliiton vdtuus-^
kuntaa YKn 15. yleiskokouksen is­tunnossa.
'
! Ennen >USAsta lähtöään Groihyko:
jantoi ilehdistön" edustajille ^ läu^t^^
non, jossa hän lausui mmE.:
liähtiessani ^ew Yorkista * a -
luan ilmaista - < toivomuksen^ «ttfii
yKn Ifi-f -yleiskokous, johon alku
puoliskolla iXjsallistui u^iilen' .valti­oiden
päämiehiä, an'^isi myönteisiä
ti^oksia kansamvälisen jiännityksen
lieventämisessä! sdcä lujittaisi Jsan-,
sojen oikeutta rauhaan .ja riipliu-mattomaan
tkansalliseen 'olemassa­oloon.
Neuvostohallitus on sitä miettä,i
että YKn ei tuJisi vain' julkisivul­taan
vaikuttaa ikansainväliseltä jär-jestöltäi
vaan sen tulisi myös todel­lisuudessa
olla järjestö, joka palve­lee
kansainvälisen yhteisön ja ylei­sen
rauhan lujittamisen päämääriä.;
Sen «vuoksi haluaisin «nnen kaik'
kea tähdentää, että Neuvostoliiton
asenne, jonka mukaan VKn raken­netta
on ehdottomasti muutettava
vastaamaan maailmassa tapahtunei­ta
^ piuutoksia, ei ole hiukkaakaan
muuttunut
Mitä {tulee YKn päpihteerin vir­kaan
ja Iätä virkaa jnyt jallussa pi-;
tävään HammarskJöldiin, niinltilan-:
ne on muodostunut täysin sietä-
^mättömäksi. Neuvostohallitus. :ku-ten.
se ion jo ilmoittanutkin, e&/yol
eikä aio .tulevaisuudessakaan aästua'
tällaiseen tilanteeseen. Oleiume
varmoja siitä, että neuvostj^iallir
ituksen ehdotus, jonka muka^ yhr
den henkilön hallussaan pi^im^
ensisijassa 4&htgvä loppu hyökkäyk­sestä
Kongon 'tasavaltaa vasaan ja
lPoistetta^Ka ^Koi^on alueelta -^aSkki
»belgialaiset joukot ja koko belgia­lainen
henkilökunta. On erityisen
tärkeätä estää hyi Kongon purätoa-minen
kappaleiksi, mfitä suunnitta'
levät ne piirit, jotka tahtoisivat
palautt^'siiftomaaherrutid^n Kon­goon.
' ' ^
YKn" 15. yleiskokous toimi mie^
Iestämme^hyvin'käsiteltäessä kysy­myksiä
itsenäisyyden ihyöntämises-täi
siirtbmaakansöiUe: Samalla
olemme kuitenkin -valppaita, ysillä
käytäntö on' osoittanut, etteivät;
siirtomaavallat halua läheskään toi*
mia YKn ta^hdon ^mukaisesti, mitä
osoittavat Kongon, Angolan ja Lout^
nais-Afrikan «tapahtumat. Töhtä-yänämme
'on 'Uyt toteuttaa mahdoU
lisimman. pian ne suuret periaat;
teet ja määräykset jotka sisältyvät
YKn 15. yleiskokouksen vahvista­maan
julkilausumaan itsenäisyyden
myöntämisestä siirtomaakansoille.
Myös^nateEa
SO^nth Pojcci^jne. - - T ^ I ^ j l i i s ^ u^
nuntaina, Ifiika pli^^j^lj^lä yjl^pa)i$^
(f.
miseksi Kongossa.
Lehdistökonferenssin lopussa P.
Mulele ilmoitti, että Stanleyvflles-sä
olevan Kongon laillisen hallituk­sien
on tunnustanut ja 22 maata.
lehtimieskonferenssissa .-Kongon
laillisen hallituksen Kairon diplo­maattisen
edustuston päällikkö
Pierre Mulele.
Pierre Mulele seUtti lehdistokon-
I L M O I T US
Minä, Yrjö Tuominen, toiminimi U N N A - T H V I S T E . Tammispaltan-
' tie:31, Turku, Finland, tässä ilmoitan, että olen Canadan Patentin No.
561903 laillinen omistaja Ja uudestaan r^isteemnnut mainitun patentin
nimiini ^rraskuun 16 pnä 1960, numerolla 523567. •
Castle Weatherstrip Co. ei ole oikeutettu käyttämään tätä patenttia.
Ai^W^patentin lailUnen omistaja Canadassa on"^ Master W^therBtrlp
JPyydän^ kaikkia entisiä Castle Weatherstrip piirin ostajia. Joill£
ei ole vielä uudistettua valtakirjaa, o'ttam»ui yhteyden alkuöuUnitun
yhtiön kanssa 30 päivän sisällä, tästä päivästä lukien. ^ J
,Master Weatherstrip Co. Ltd. myös tarjoaa ammattitaitoisme Urves-miehUle-
ostettamsi pUrioikeufcsia Canadan: Tämä on'uu8i paten­toitu
oyi- Ja ikkunatUvIate,-Joka täkaa'^100.% tiivistyksen. ^
'Asiaan kiinnostuneita pyydetään' ottamaan yhteys allamalnittuun
^yhUöJin. - ' -if.r ' ' •
MASTER W£ATH£RSTR]F CO.iLTD. -
20 N. F.I.1.F.8MKRJK KS^ idORTH BUBNABT,
New DelU. — Intialaiset YK-joukot
määrätään tarpeen vaatiessa
lähtemään Katangaan välittämättä
Moise Tshomben uhkauksista, sanoi
Intian päämmisteriNehru parla­mentissa
perjantama.
Nehru tähdensi Kopgon ongel­man
perustuvan siihen, että-maassa
pn vielä belgialaisia. Ongelmaa ei
voida ratkaista elleivät belgialai­set
poistu Kongosta. Tähän voidaan
päästä siten, että Belgian ystävät
harjoittavat painostusta sitä koh­taan,
isanoi Nehru.
pääsihteerin virka on korv^ttaj^a
ikollektiivisella elimellä, johoni|;uii^
luu maailmassa tällä hetkellä, nle-'
massäolevan kolmen tärkeimmän
valtioryhmän edustajia, on voi^va.
15. yleiskokouksen jälkipu<di^kon
istuntokauden aikana vaihde^ti^
ajatuksia Neuvostoliiton ja ^ ' ^^
valtuuskuntien ke^en aseistäirii-.
suntaan liittyvistä kysymyksis,tä.rJp
kauan sitten pn k3T>synyt. ^^iX
^miskppnan vapauttamiselle y^in^%-
dan : vaarasta ja 'vaijustautumis«|i
taakasta. Mitä pikemmin .tä)^!'|ä
pahtuuj sitä nopeammin sfi^.cl^
.aikaan sopimus yleisellä ja täydel­lisestä
- äseistarpsunnasta, mistä ^
etuaikaikille valtioille ja .maailpun
kaikille kansoille P^uvosto|^^l|[i-tus
ei säästä ponnistuksiaaq; .^|s-[
taakseen tulevaisuudessakin k a i l^
tavoin aikamme tärkeimmän kysy-;
myksen .aseistariisuntaongelmän;,
ratkaisua. .,
-YKn 15. yleiskokouksen toi!^sta
työvaiheesta puhuttaessa on luon-:
nollisestikin pysähdyttävä tarkaste­lemaan
kysymystä /Kongon tilanr
teestä.
Neuvostoliitto haluaa, e ^ Kon­gon
poliittista itsenäisyyttä ja aluv
eellista jakamattomuutta varjeltai-;
siin, mitä myös YKn tietyt päätök­set
edellyttävät. Tässä mielessä on
<'Ei okkaan",
sanoi Tanner
"Aoij gp Jtome!
Etdä-Koreasta
Söul. — Koreassa ^Olevat ame­rikkalaiset
sotilasviranomaiset ja
amerikkalaisille myötiunielinen
Etelä-KOnean liallitus Ovat huo­lissaan
sen johdosta, että ame­rikkalaisvastainen
mieliala on
Väestöh keskuudessa lisääntynyt..
Enömmäisen kerran Korean
sodan'päättymsestä lähtien on
kehoitnkäa 'Matkustakaa' kotiin,
jenkit'! ilmaantunut talojen seir
niin < Posanissa. Amerikkalaisten
päämajan amerikkalaisen ja ko­tialaisen
heitfdlökunnan suhteet
ovat 'huonontuneet. Poliisi on
fddättänyt korealaisia, jotka ovat
osoittaneet mieltään Yhdysval-.
tain, suurlähetystön edustalla
Soulissa.
•" korean kansalliskokous on hy^
vSksynyt päätöslauselman, jossa
vaaditaan^ «ttä, Koreassa, olevien
amerikkalaisten joukkojen asemas­ta
on' päätettävä - lainsäädäntöteitse
ja: :että amerikkalaiset'-sotilaat on
saatettava Vastuuseen korealasissa
tuomioistuimissa, jos he syyllisty-
;aiv5an täyttä, .talv^..;Voidf^jRa;^
n(»^ Icoy^an^;,^^
Paikallinen '^ano;ma]behti 'tiesi fjker-toa
"että :oU s a t ^ t is^jtyi^m^
,ta, j o ^ tidi vetisenä ja j ^ t y i heti,
jHaal^epmie oli järjestetty, k^k
tkunappivälliset ^ j t t a ; paha: ilma
&^ on lainrikkomuksiin tukikohtiensa
ulkopuolella:
' Korean sanomalehdet ovat usein
valittaneet amerikkalaisten soti­laiden
ja nladen perheden ympä­rilleen
kehittämää loistoa- ja ame­rikkalaisten
tavaroiden; kasVävaa
vfftaa jnustan pörssin markkinoille,
Helsinki — Väinö Tanner todisti
viikon lopulla välihuudollaan ole­vansa
sitä mieltä, että mitään Paa­sikiven
linjaa ei ole olemassakaan;
vaikka sosdem-puolueen esiinvetä-mä
presidenttiehdokas Honka vaur
nookin olevansa Paasikiven linjan
mies. , ^
Päämönisteri Sukselainen nimit­täin
lausui: On tyydytyksellä^panta-va
merkille, että sosialidemb||[raat-tien
prtöidentiiehdokas on toisella
kannalla kuin puolueen korkelff-ta-'
ho, joka tähän asti on väittänyt et­tei
koko Paasikiven linjaa o|^ ole­massakaan.
(Naurua eduskunnas­sa)
$
Väinö Tanner: Ei olekaan! .
Välihuudollaan Väinö Tanhe^*
jälleen kerran vahvisti sen, ettei
häii tunnusta .tällaiäcn linjan ole^;
massaoloa.
<6-*-ll)
KSUANPjIÄJÄ HALUTAAN
, . mies tai nainen
; Hakijan tulee olla Iqrkeuevä hoitamaan täydellinen
• kirjanpito, sisältye^ siihen pääliikkeen ja kahden sivu­liikkeen
kirjanpito, kirjeenvaihto y.m. tehtävät Hankit­tava
$2,500.00 takausbondi. ' '
< :B palkkavaatimuksineen ja suosituksi-'
neenitulee olla sisällä huhtikuun 22 p. 1^1 mennessä,'
osoitteella: - .
The Farmers' Mercantile Association Limited
• n Nolalu, Ontario - - • i
(4-^6^)
VUOSIKOKOUSICUTSU
OSUUSMEIJERIN
. jäseniä kutsutaan liikkeen
VtlOSlkOKOUKSEEN
Mdan.,hirhfik.24p.mi,fcloH)ap.
FINNISH-HAALILLA
195 SERyCiB ST.. SUDBURY. ONTARK) -
Kokoukselle esitetään tiSntaiftastaJatn. liikkeenhoitajan Ja ,
Johtokunnan vjuoslraportit Ja käsitellään kaikki sääntöjen
\ määräämät asiat sekä päätetään sä&ntOmuutosehdotuk-
. s^sta pykälään No. 6, koskien Jäsenistön lukumäärää ko-
. kouksissa. Jotta kokoukset olisivat päätösvaltaisia.
JOHN PASSI, SIHTEERI
24^2^tCauhanneovohton kokous
' Delhi. — Torstaiillalla pidettiin
Delhissä Maailman rauhanneuvos­ton
kokouksen viimeinen istunto.
Kokouksen osanottajat hyväksyivät
yksimielisesti yleisen julkilausu­man,
aseistariisuntaa koskevan ju­listuksen,
julkilausuman kansalli­sesta
vapautumisesta, Kongoay Lao­sia,
Kuubaa, Algeriaa/ Goaa, Etelä-
Afrikan liittovaltiotai Vietnamia
Koreaa ja Indonesiaa koskevat jul­kilausumat
sekä julkilausuman
rauhanpuolustajiin kohdistuneista
vainotoimenpiteistä.
. Sen jälkeen kun maailman rau­hanneuvoston
juhlallisessa' päätt^-
jäisistunnossa oli hyväksytty pää­töslauselma,
kokouksessa puhui
neuvoston puheenjohtaja : John
Bemal. Hän sanoi neuvoston ko­kouksen
pääteemana olleen aseis­tariisunnan
ja taistelun kolonialis­mia
vastaan. Ennen kaikkea
meidän on vaadittava täydellistä,-
yleistä 'ja valvottua aseistariisun­taa.
Se on päätehtävänune, ja me
kuljemme tätä tietä loppuun asti.
Meidän On vaadittava NATOn,
SEATOn j f CENTOn sotilasliittou­tumien
hajoittamista, sillä nämä
ovat ottaneet käytäntöön jarrutus-ja
pelottelupolitiik^, jota emme
voi hyväksyäi lausui Bernal.
Suurmielenosoitus _
Irafalgar Squarella
Lontoo. .ri>- :Atjormi4^niin ViSS-tiistajlen
pääsiäismarssi hoipenr
tui mas(nantaina vifitalauseko-konkseen,
jonka iksrmmeaet tu-1
^hannet' mielenosoittajat: pitivät
Trafalgar Squarella Lontoossa. • •
Tuomiorovasti John .CoIUns,
joka johtaa ydinaseiden' riisun-'
taan tähtäävää kampanjaa, täh­densi
puheessaan, että pääsiäis­marssi
on suurin jonkkomielen-losoitus,
mitä Englannissa on ol­lut
täUä vuosisadalla. Se esittää
vertanskavaDisesli ^•koko Jhqiis-kunnan
kapinaa atomipommia
vastaan, hän sanoL
Miplenosoittajat olivat marssineet
Lontooseen kahtena kuJkueena, jot­ka
oUvat lähteneet liikkeeUe pitkä­näperjantaina.
Toinen. ryhmä aloit-;
ti marssinsa Aldermastonin engla^
tilaisesta ydinasetutkimuslaitokses
ta, toinen Wetherfieldin \ amerikka­laisesta
lentotukikohdasta. Lontoo^
seen. saapuessaan oli • Aldermasto-i
• /
{kaiketi piti useampia syöjiä poisjte-:
jli^tä:, joten paiyäll^emmef~ei;vpaäs
siihen vauhtiin kuin !su^pi^tel<
itiin. 'Mutta -syöjiä ;oli'kt4tc9n^
(tyydyttävä» ja .ruokaa -j^ipaälb;i-
|kip. : Täst|k suuresta hommalta an-tnammekin
yhteisen AturmiHtuk^n
jahkerUle emännillemme'Ja ^kiitok
Bet« hyvin tehdystä työstä.
Seuraava suuremplMtilaisuus our.
lein sitten se «ekakuorolaii^en jär^
(iestämä konsertti.' Ja mikäli sitä
asiaa käsiteltiin viime !hai!|jOituksis-sa,
niin ensimmäinen-konsertti tul^
^aan pitämään täällä Eteläpään haa-jlilla
"ja :tilaisuus ön ^k. IP ,P' Tuo
hon kevätkonserttiin .toivx)nsaapu-'
van kansaa aina ulkpkyliä 'myöten.'
iNTähkääs silloin on tarjolla sellai;
pen ohjelma, jota vain harvemmin
päkee ja sitä harvemmin 'kuulee.
[Ohjelmasta ym. tulen kertomaan
seuraavassa kirjeessä tarkemmin,
muitta en malta olla mainitsematta
piistä Naiskuoromme kauniista lau­luista
joita kuulin viime harjoitus-iltana.
Nähkääs hyvät lukijat, tänä
jkeväähä on -'kuoromme mukana
myöskin naiskuoro, jonka esitykset
tulevat olemaan korkeata-luokkaa.
Samoin sekakuoron esityksissä on
ikuulijoille suurta nautintoa, sillä
prthan johtajamme Glenys Ander-'
son sellainen musiikkihenkilö. joka;
voi tehdä melkein mistä laulusta ia
hansa kuorosovituksen. Niinpä on'
useita kansanlauluja myös ohjel­mistossamme
kuorosovituksena, jot*
tka sinänsä kuvastaa korkeata edis-
;tyst. Tältä pohjalta tätä kysymystä
on koetettava ymmärtää. Mutta
sen voin' teille vakuuttaa, että pal­jon
työn txaloksena on kaikki ohjel­ma
noissa kuoromme kevätkonser
teissä. Niitä tullaan pitämään kak­si,
tänäkin keväänä. Ensimäinen
on täällä Eteläpään haalilla sun
nuntaina tk. 16 päivänä ja tomen
viikkoa myöhemmin, eli tarkemmin:
sanottuna tk. 23 päivänä Timminsin
haaliUa. Näihin iltpmdin . pitäisi
tuoda jokaisen myöskin lapsensa,
koska Ohpelmamme sopii niin van­hoille
kuin lapsillekin.
Viime lauantaina saatettiin ikui­seen
lepoonsa Haileyburyssa Poh-joisQntarion
poliisioikeuden enti­nen
tuomari, S. Atkinson, joka kuo
li sikäläisessä sairaalassa. 81 vuo­den
ikäisenä. Tuomari Atkinson
toimi Pohjois-Ontarion ensimäise-nä
tuomarina istuen sillä < penkillä
46 viMtta yhtä mittaa. Niäden lu­kuisten
vuosien aikana hän tuli
hyvin tunnetuksi laajoissa kansa
laispiireissä, koska lakia kunnioit
tavana henkilönä hänen ei tiedetä
olleen erikoisen ankaran' sen käy­täntöön
panossa, mutta tuomiot
pienistä asioista olivat enempi va­roituksia,
j oilla monasti nauroi ko­ko
kafäjäväki; Muistan tässä erään
jutun jossa oli syytettynä entinen
Timminsin asukas, tarkemmin sa­noen
eräs farmari Timminsin taka
mailta. Hän oli Toivo Niemi ja" ah
kera kuorolainen tässä kulta-alueen
sekakiM)rossa. Niinpä Toivo laulu- ^
harjoituksiin- tullessaan oli sattunut
ajamaan autollaan liian lujaa, josta
joutui syytteeseen ja sai haasteen
saapua vastaamaan. Jutun alku­muodollisuuksien
perästä tuomari
Atkinson loi Toivon kasvoihin tut­kivan
katseensa, josta huomasi että
Toivo oli ajanut partansa melko
hyväksi. Niinpä hän tuomiota lu
'kiessaan huomauttikin: "Kun sinul
la on riittänyt aikaa noin hyvään
parranajoon, niin kyllä sinulla pi-itäisi
olla aikaa, hiljaisempaan maan­tiellä
kulkemiseenkin." Samalla
ihän sakotti kymmenen dollaria ja
ikulut, jonka Toivo tietenkin naurus.
sä suin maksoi. — E.__
Lauantaina, huhtik. 8 p. — Saturday, April 8, 1961 Sivii 3
i i i i i i i i M i ^
VaiJans on nyt saanut -niaalisknaii
IS^täiväaS 'rikffiMtg" fcanBiaiCTilan
sillä < (tänä '-'aanunift -^toli'Jditenune
ismf^ Jgnetti:9>nttfi:«il9pst«.
Nyt saapui vmd^iOmfh^m
vasti:
Tttaaja^^ '^ahn^tae, Ont4 1 ^nsi
tUauslahaiiklntao^i^ a>'tälltliy.
tetyksL Onnlttelemnie!
Ma^.SfUkri, yaiff»v^v)tr, 1 onsi
til^qs. yjapmnuferista >«in itilO^i
i^eppje^ töffltt ^ Jyit^Ai|ai|sta.
S$f»tL fJfjryi^ ^uUinijr» 1 .uusi tl-
; ^ p i 9 ^ i ^ ^gy^nry^a fm .jtaK
lut 30 uutta tflansta-Os^[<äljen.o^
sa 22.- - '
' N.'Piisp'anen,^.Beayer Lake, 1 nn-si
tilaus '^pioiksP'. Majaräjä^
Iäisten osuus <2) on nyt -täytetty
lsp.proHenttisesjti! .
M i ^ jp^tiniiera, He^rst, Önt.,:
1 uusi tilatis., . .
TjDaiaja, BeUevne, Ont, I n ö ^ i ^ ;
rajBs.
Yrjö £orpl, Port Arthur irjälläl*'
raar^Lehto 1. -sUs '.2
Iport Arthurista^ mistä on Jo f aktO'
13 - hanUiii^otuuäen «iM^
Toröi^^i^Kpj^skpinijeaTl,
ten Tonmtosn on^tiOuhi''menA6»l'
^ hankittu 13 nnttatUauttaL / <
i Ktttep huo^ta^, vi/l^alp«pita«
Äousi nyt "rfiplojta" ' bankkii^en^
paikkalnintten listalle/
^ TulpJ^et pyat täh^ ;n|<^^'
mainioita. Mutta kun tavoitteena on.
250 jiudhen^^^^^l^^^
yapuksiC n i j i L V f u ^ ei pi^r^^lä iaar;
liereillä |epaämise<sn. M i i ^ sanot,
^rvoi^a IpUJa, -^yoitkO' ^|^ä «i^ttaai
osaltasi ja?hankUajpkjolyhd^ j^n-
^en tUituki^en tai nsearnJBJ» nlUS?
SUDBURY JA YM^MISTÖ
Konifollerä Inch ja iuimond jarruttavat
vesij^iMfl lyejen sanaistaini^
- Sudburyn kaupunginvaltuuston
tiistai-iitainen kokous l y k ^ i aina­kin
viikolla petoksen teon kau­punginhallinnon
viemäri- ja vesi-komitean
' ehdotuksesta, että kau­pungin
12 eri vesialuetta yhdistet­täisiin
kaupungin yhdeksi vesipal-veluksL
Ennen Sudburyn, McKimin ja
muiden ^luiden yhdistämisä tällä
alueelli^ oli 12 enlUstä vesialuet­ta
missä kaikissa oli .erilaiset hin­nat
veden kulpttajilla.^
Tämä sekava .tilanne 'on edelleen
voimassa, mutta kun asiaa «rikoi-sestv
tutkinet viemärir ja vesilau-takunta
ehdottaa " nyt' ratkaisua
"Vähälumisin"
talvi nuHStejen
joukossa
Näytti vielä maaliskuussa, että ku­luneesta
talvesta tulee kaikkein vä­hälumisin
talviy mitä - on ollut Sudr
buryn alueen historiassa, mutta vii-^
me viikonvaihteessa vallinnut lumi­myrsky
teki tästä poikkeuksen. Pit­känäperjantaina
(maaliskuun 31) sa­toi
1.8 tuumaa Ja huhtikuun kahte-^
na ensimmäisenä päivänä 14.8 tuu­maa
Junta. ^
Kaikkiaan tähän: mennessä tal­ven
: aikana on satanut Sudburyn
alueella 65 tuumaa lunta. Vv. 1914^
15 talvena satoi i8.5 ja w. 1920—21
talvena 48.9 tuumaa lunta. Jotka oli­vat
vähälumisimmat talvet Sudbu­ryn
historiassa. < .
Lunta satoi kuluvana talvena eri
kuukausina seuraavasti: lokakuussa
.3, marraskuussa 9, Joulukuussa 12,1.
tammikuussa. -7.6. helmikuussa 5.2.
maaliskuussa 16.6 ja tähän mennes­sä
huhtikuussa 14:8 tuumaa.
Lunta voi sataa vielä paljon kulu­van
kuukauden aikana kuten usein
on tapahtunut. V. 1923 huhtikuussa
satoi 39.9 tuumaa lunta. Keskimää­rin
sataa -Jiuhtikuussa 7.4 tuumaa
lunta..
Kylmin päivä maaliskuussa oli 10
päivä, JoUom lämpömittari laski 11
astetta alapuolelle nollan Ja lämpi­min
oli 27 i^vä, JoUoin lämpömitta-'
rl osoitti .53 astetta yläpuolella nol­lan.
• •
Portagalilaisia
pakolaisia Brasiliaan
Lissabon. — Kuusi portugalilais­ta,
jotka pakenivat täällä Brasilian
lähetystöpn silloin kun portugalil^-
set vallankumoukselfiset viime'iam-mikuussa
kaappasivat linjalaiva
Santa Marian, matkusti' lentoteitse
Brasiliaan keskiviikkona.- He".övat
saaneet poliittisen äsyylioikeuden
Brasiliassa. "
nlsta lähteneessä kulkueessa muka­na
2U,000 henkilöä ja se oli kuusi
kUometriä pitkä.' Wetherfiddin
ryhmä käsitti 8,000 mielenosoitta
jaa sen saapuessa Lontooseien.
Satoja lontoolaisia liittyi ipielen-osoituskulkueisiin,
jotka pitkien
käärmeiden tavoin etenivät kohti
Trafalgar Squarea.
Väsymättömät nuoret lauloivat
atomipommia vastustavia lauluda,
ja puhekuorot esittivät vastalau­seensa
atomiaseita vastaan. Kulku­eisiin
osallistui mielenosoittajia
mm. Belgiasta, Ranskasta, Länsi-
Saksasta; Hollannista, Yhdistynees­tä
Arabitasavallasta, Israelista, Ni­geriasta,
Ghanasta, Canadasta ja
Etelä-Afrikasta.
Kolme mnjardia
New York. — Maailman väkiluku
ylittää joskus tänä Vuonna kolmen
miljardin rajan, ilmpittaa YK. Vä
kiluku lisääntyy 4 5 - ^ miljoonaUa
ihmisellä vuodessa.
siitä, että vesipalveliikin yhdistet-täisiin,
rkuten on yhdistetty kau-^;
pungia muutkin palvelut, niin
"vanhan kaupunginosan" liikemie­het
kontrolleri Bill Inch ja kont­rolleri
Peter Guimond ^nousivat
vastustamaan sitä sillä peruste'd|ä^^
että se "voi aiheuttaa" 35 prosent?
tisen hinnankorotuksen vanhassa
kaupunginosassa siksi kun kaupun­gin
uusien osien vesilaitte^t ovat
vielä maksamatta?
• Kontrolleri Inch ja kauppiaiden
edustajisto vastusti tätä ehdotusta
sillä perusteella, että vanhan kau­punginosan
vesilaitteet on jo mak­settu,
ja että uusien kaup;osien täy-'
tyy maksaa omat kalliit laitoksensa.
He jättävät huomiomatta sen, että;
uusien kaupunginosien asukkaatV
menettivät esim. maakuntahalli­tuksen
vissejä avustusrahoja sillä
perusteella, että he tulevat saa­maan
kaupunkiin liittymisestä,
vissejä etujakin. s
Kontrolleri Inch ja kumppanit
haluavat' kaiketi unhoittaa tämän. -
He yrittävät nostattaa veron mak-:;
sajat- toisiaan vastaan.
Kysymys 12 eri vesialueen ,yh-distämisestä;
eli samanlaisten ve-'
sipalveluhintojen käytäntöön otta­misesta
koko kaupungissa tulee uu­delleen
esille valtuuston kokouk­sessa
ensi tiistaina.
Algeria haluaa ;
lisää selvyyttä
neuvottelidhin
Tunis. — Algerian tasavallan vä-^
liaikainen hallitus on valmis käy­mään
neuvotteluja Ranskan kanssa'
niin pian kuin se vain käy^ mahdol­liseksi
— selitti Algerian väliaikai­sen
hallituksen edustaja maanantai-,
na Tunisissa. Edustaja totesi Rans­kan
hallituksen luovan sekavuutta
tilanteeseen aikomalla käydä lin-nakkaisneuvotteluja
n.s. Algerian
kansallisliikkeen edustajien sek^
lukuisien muiden ryhmittymien
kanssa, jotka eivät osallistu vfilitto^
mästi Algerian kansan vapaustais­teluun
ja jotka ovat ottaneet antau-tumisasenteen
suhteissaan Rans­kaan.
Neuvottelut on käytävä en­nen
kaikkea selvyyden ilmapiirissä
— edustaja korosti.
— Flyygelin kielim tarvitaan
1,500 metriä metallilankaa.
j K A I K E N L A I S I A V A K U U T U K S IA
ÖÄJOliNSON ifc ASSOCIATES LiMTTED
Soittakaa tai kirjoittakaa
OLAVI NUBPHINEN HEIXN HIRVONEN
HI. 4-3396 « - WA. 3-4378
697 Bay SL, Toronto, Ont £M. 6-8586
l i i t t k i ^
« j a
(SHINERIZmG)
TÄYSIN VAKUTJTETTU
lUSAINEN KOXEPAI^VELU
PieneUä käsirahalla voitte tilata
sekä varata uuden turkin ensi
, syksyä varten.
alenneituja korJauB- seka muo-distuBhintola.
5931 YONGE ST. WILLOWDALE, ONT. BA 5-080h
U M
11