Vapaus, September 11, 1956

              Sivu 2 Tiistaina, syy^vn 11 p. — Tucsday, Sept., II, 1956
VAPAUS TekiAtones: Saa. Ofj:iee OS. «-«aSf;
mtoriaJ OUUx OS. «-«265. Manager
B^BäksL Emtorvir.VklitBa, «faiUog
addxe»: Box «9, Sttdbonr, Ontajlo.
SSSbal mt9,9, mi, Autliatteed
•tMAma etaMinaU tqr tbe P a «
<iflUie'Xkva*tmeist» Ottava, ftd»*
1WM|< tfuke wtmfi TocfdayB,
^mäHntftitii «nd Batanlsy» iqr Vapant
PttUidm» Ctenpany U d , at UO^UB
ttfi Stiivrj^ aaäbmj, c u t ; Canada.
Admt iaby » tcs spon appUe a t ^ TXLAUSKIHHAT;
Tanadaasa; j vl^ 7J00 e kk. 3.7»
2 kk, 225
ibOfsramm: l 9k. 84» 0 kk, 410
SttRnetsa: i «k. « M « kk. 4.7»
$ielakiii^ Italian, tyinvaeniiiklieesfö
' <' Kntoessaan jökin aika sitten Italian kahtia jakaantuneen sosiali-detnokfaattisen
puolueen yhdistamisneuyotteluista, täkäläiset porva-fiUtset
lehdet antoi^t sellaisen kuvauksen, että Xennin ja Saragatio
yhtymisen perustana on juovan laajentuminen sikäläisten sosialide*
moluaattjen. ja kommunistien väl>nä.l .
^ .Xuten muistettaneen meidän lehtemme esitti heti silloin käsitys-kättään,
että Italian vasemmistosostalistien ja kommunistien suhtei-dett;
huononemisesta, '^ilakoitsijat' joutuvat ehkä vielä itkemäänkin,
sdiä,- Xennin ja Saragatin yhtyminen- tulee vaikuttamaan eheyttää
v#sti'kokd Italian työväenliikkeeseen, vaikka suhteet sosialidemok-laattidi
ja kommunistien välillä hetkellisesti kärjistyisivätkin.
Nyt vajaan kahden viikon kuluttua voimme^ todeta, ctiä porvari-
I^wl|iet' vääristelivät tätäjkin asiaa - enemmän kuin osasimme silloin
aavistaakaan, ja että Italian työväenluokan yhtcnäistymisprosessi*on
;kehittymässä; vieläkin voimakkaammin mitä?olemme aikaisemmin se-hjttäiieet.-
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Italiankin työ­väenluokan
eheyttämisen tiellä olisi esteitä ja salakareja. Elämä on
siksi monitahoista ja kirjavaa, että aiheuttaa parbaimmissakin olo­suhteissa
monenlaisia vaikeuksia ja pulmia. Multa yleinen kehitys
on «Italiassa myönteinen ja sitä kannattaa täälläkin tutkia.-
; Tutkikaamme siis hieman tätä asiaa Xennin aikaisempien lau-sö^
n^QJentperusteella; jotka silloinraiheuttivat keinotekoista ilo^ niissä
jiHreissä, jotka haluavat työväenluokan rivien jakamista, sekä myös
aiiran^viimeaikaisten tapahtumien valossa. Tätä ennen on kuitenkin
pidettävä mielessä, kutcnolemme jo aikaisemminkin todenneet, että
jo^pitonmän ailuäaon ajatus työväenluokan e
pdiittiseh toiminnan yhdistämisestä voittanut lisää kannatusta maail­manlaajuisessa
mittakaavassa. Tässä suhteessa on havaittu monita-hflÄsia
esimerkkejä Italian lisäk;si myös Suomesta ja monista muista
maista, eikä suinkaan vähiten sosialistisista maista. Kuvaavaa muu­ten
on, että soslalidemokraaUisten.puolueiden vierailut Neuvostolii­tossa
ja kähsandemokraattisissa maissa on viimeaikoina suuresti l i -
säantynyt ja sillä tulee olemaan vissi vaikutus tulevaan poliittiseen
ke}iitykseeh.
. |( Myönteistä kehitystä työväenluokan rivien eheyttämiseksi kan-sMisesti
ja kansainvälisesti on siis havaittavissa niin sosialistisessa
klito^pltalistisessakin maailmanoassa. Juur tätä taustaa vasten on
tutkittava Italian työväenliikkeen kehitystä.
j Kansainvälisesti suurta huomiota saaneet " L a Stampa"-leh-delte
antamassaan haastattelussa Italian. vasemmistososialistipuo-lueen
johtaja Pietro Xennl selitti, että Italian sosialististen puoluei-cfenl
s i i i hän^fsosialist^^^
demokraattisen puolueen yhtyminen on astunut uuteen vaiheeseen.
eti maiden ^sosialististen puolueiden välillä tapahtuneiden yhteyden
<^^jen jälkeen jajettä'hänen neuvottelunsa Saragatin kanssa ovat.
eräissä suhteissa päättyneet yksimielisyyteen.
• Varsinaisen yhtymisprosessin hän kaavaili seuraavasti: Yhty­minen
tapahtuisi välittömän kosketuksenoton, tulevia vaaleja yarten
laaditun yhteisen ohjelman ja puolueiden yhtymisen kolmessa vai-laeessa.
Mutta toisin kuin täkäläiset porvarilehdet povailivat, Xen­nin
silloisessa haastattelussa annettiin melko selvästi ymniärtää, että
hän tavoittelee myös laajaa yhteistoimintaa yhdistyneen - sosialisti-
I^oluren ja Italian voimakkaan kommunistipuolueen kanssa. /'Suh^
tfeet sosialistisen ja kommunistisen puolueen välillä ovat kehitty­mässä
uusia muotoja kohti, jotka vastaavat paremmin uutta kansain-
^«listä ilmapiiriä", sanoi Xenni. Ja "France-Soir" lehdelle antamas-
£^n haastattelussa Xenni täydensi " L a Stampa"-lehdelle anta-ifiäansa^
haastattelua selittämällä, että sosialistipuolueiden yhtyminen
d suinkaan merkitse välien rikkoutumisia kommunistien kanssa* K u -
t^n tiedetään Xenni on ollut läheisessä yhteistoiminnassa Italian kom­munistipuolueen
kanssa vuodesta 1947 alkaen. Päinvastoin, korosti
X^hni, hän haluaa tämän yhteistyön edelleen laajenemista.; Tämä
tkaisemmista perusteluista. .
Nyt (sj^skuun 4 pnä) Roomasta tulleessa uutistiedossa kerro-tian,
yksityiskohtaisemmin niistä ehdoista, joiden perusteella Xennin
johtama sosialistipuoluc on valmis yhtymään Saragatin sosialidempkr
raattisen puolueen kanssa.
i Ainoa ulkopoliittinen ehto, jonka Xennin sosialistit ovat yhtymi­selle
asettaneet, on se, että uuden yhtyneen puolueen tulee edistää
aktiivista yhteis>'mmärrys- ja rauhanpolitiikkaa. Sen tulee pyrkiä
fjekemään loppu maailman jakaantumisesta kahteen vastakkaiseen
sotilaalliseen leiriin.
Xenni pyytää edelleen, että uusi yhtynyt puolue taistelisi teh­däkseen
lopun nykyisestä keskusta; kokoomuksesta, joka qn johtanut
Italiaa aina kylmän sodan alkamisesta lähtien,
i M u i s t a sosialistien tärkeimmistä vaatimuksista mainitaan, että
r^ialtdemokraattien oa osallistuttava ikansalaisten diskriminoinnin,
lopettamiseen. Syrjimisellä tarkoitetaan tässä kommunistien ja jos­sakin
määrin myös sosialistien huomiotta jättämistä valtion virkoja
täytettäessä. Lisäksi Xennin sosialistit vaativat sosialidemokraat­tien
suostumista siihen, että kaikki työläiset jiittyvät yhteen ai­noaan
ammattijärjestöön.
Lyhyeksi jäi siis niiden " i l o 'V jotka riemuitsivat siitä, että Ita­lian
sosialistien yhtyminen aiheuttaa entistä suuremman halkeaman
sosialistien ja kommunistien välille.
- Mutta, voidaan kysyä, mitä sanov-at-Saragatin sosialidemok­raatit
? Italian tilannetta yksityiskohtaisesti tuntematta voimme
hionnollisesti erehtyäkin. mutta kaikki seikat huomioonottaen, meistä
tuntuui että Saragatin sosialidemokraatit ovat valmiina neuvottele­maan
yhtymisestä näiden ehtojen perusteella. Mahdollisesti he ei­vät
hyväksy kaikkia ehtoja sellaisenaan^ mutta mahdollista on, että
yhtymisen perusta on löydettävissä jos näiden ryhmien välille saa­daan
ikäytännöllinen sopimus tuleviin v-aaleihin osallistumisesta. Joka­tapauksessa
täytxY muistaa, että Saragatin soisialidemokraatit ovat
viimeaikoina pidättyneet yhtenäisyysvastaisesta ''punakauhun^ liet­somisesta
sittenkin, vaikka vaikutusvaltaiset piirit Italiassa ja liTi-dysvalloissakin:
orat painostamalla painostaneet Saragatia siihen.
Näyttää siis mahdolliselta, että: työräenluokan rivien eheytyminen
ori -Italiassa tapahtumassa oikein harpjja^askelin. Ja jos näin käy,
iillöind Italiassa löydy mitään sellaista poliittista voimaa, joka voi
5eisöa.työväenluokan yhtenäistä voimaa \'astaan.
; , Toivoen suotuisan kehityksen edelleen jatkumista Italiassa me
suosittelemme Italian työtätekevien opetuksia myös täkäläisille
oiaämtuehillenuue tutkittavaksi.
SYNTYA/IÄ-
PÄIVIÄ
fUlOM UbOam Voit Axthrtiistz
Viftm kalkttrUkkom. sjrydcuun X2
päivänä 74 vuotta.
etfklätaUailiJlimxnoxMilsta. B. C»
tSiTtm kesfcMlfckooa, ayyekuun S2
pnä 60 vuotta.
MaubfMinHtlJitkafln täyttää
lauantaina» syyidEUun IS pnä 76
vuotta.
: Ybdimme auiculaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Mifäf muut sanovat
K^VFANKAYNNISM KIINAN
KANSANTASAVilUAN KANSSA
"Arvatkaa, kuka on jäänyt junasta
kun on kysymys kaupankäynnistä
Kiinan kanssa?
"Peking « n nykyään tulvillaan tirit-.
tUälsiä; ranskalaisia, ruotsalaisia* län­si-
saksalaisia; belgialaisia, australiar
llsia ja egyptiläisiä liikemidiiä, mai­nitaksemme
muutamia, kaikkien l U i -
reellfsestl solmien molemminpuolei-sestl
hyödyllisiä kauppoja ja lujitta,
essa liikeybteyksiä potensiaalisesti
suuren kauppamaan kanssa.: joka on.
otettava huomioon maaiimanlaajui-sessa
kaupankäynnissä. ^
" K u n vancouverilainen. liikemies
Marshall Jotmson East-West: Export
import-yhtiöstä vietti kaksi kuukaut.
ta Kiinan pääkaupungissa äskettäin;
hän oli ainoa pohJols-amerUEkalalnen
liikemies siellä." — B i l l Ryan, Van­couverin
Province-lehden lliketoimit-taja.
Myrsky kehittyy Canadan
verotttlojen suhteen
iOrj. Sfeivari Smifii 1 antaift Onfisniolle. T S n ^ ole-
I maan ^^ensimmäinen askel siihen
Kokoontuessaan Hamiltonissa I suuntaan^ että verotuloista ^nne^
toista viikkoa sitten pettyneissTden. täisiin'kunnille jatkuvasti vissi
mielialan vallitessa, Canadan por- j osuus.^ .
mestarien ja kunticin liiton ko-1 Käyttien sanaa' "sodanjulistus"
kous näytti alusta siltä, että se e i ; pormestari McCrae sanoi, että hä-jobda
kuin vaikutuksettomien pää-1 nen yhdistyksensä lupaa ottaa asian
tdslauselmien hyväksymiseen. Mut- j esille vaalitunnuksena maakunta-ta
sen sijaan kokouksessa esitetä i ja liittoVaaleissa ja että se tulee
fiin kaksi elintärkeätä kysymystä, j käyttämään byväkseeen radiota, te-
Ensiksikin, Wellandln ponnesta-1 levisiota ja sanomalehtiä "painosta-ri
Armour McCrae julisti ultimaat-j essaan maakuntahallitusta",
tumin Ontarion pääministeri-Fros-i Toronton pormestari'Nathan Phll-tUle
vaatien häntä antamaan kun- Ups asettui heti kannattamaan Mc-nille
kohtuullisemman osan tulo- Craen kantaa. - E i ollut epäilystä*
ja ikorporationiveroista tai valmis-1 kääir etteiko tämä ollut Jcönventio-tautumaan.
todelliseen taisteluun, inin kohokohta.
berg, joka totesi, että omakoteja
verotetaan ^ubteelliaesUr ankarani^
Nuoriso metelöi
Länsi-Sa9csassa
Frankfurt — Nuorison metelöinti
LänslrSaksassa jatkuu. ;Hiampurin,
Mynchenln Ja Numbergln jälkeen oli
kuukauden alussa vuorossa Frank-furt-
HöcJifit; jossa Joukko nuorukai.
sia Ja neitosia aluksi "puhdisti" kak­si
ravintolaa; He olivat niin röyh-keitä;
että erään ammattikoulun i l ­moitustaululle
pantiin käsky osallis­tua
mellakointiin.
Viranomaiset olivat kuitenkin val-r
miit toimimaan Ja poliisi .otti suo­jiinsa'
33 pahinta, mellakoitsijaa,
joista 22:ta odottaa syyte. Eräät rä­hinöitsijät
marssivat pitkin katuja
kaataen ilmoitustauluja,: tuhoten l i i .
kennemerkkejä Ja yrittäen kaataa
erään auton, josta ensin rikottiin i k .
kunat.
Possunpinta kallistui
40 äyri^ Norjassa
Oslo. ' — S i a n l i h a n tukkuhinta k o ­hosi
ääkettäln Nprjassa 40 äyriä k i ­lolta,,
mikä tietää sitä. että paras
älanlihakllo maksaa ny^ 5 kruunua.
Uudet : Vähittäismyyntihinnat tulivat
voimaan syyskuun 5 päivänä.
; Hallitus -huomauttaa, että hintojen
''Corotusta*on pidettävä kohtuullisena,
koska viime vuoden 4culvuus vaikut­taa
edelleenkin Ja. väkirehujen hin­nannousu
tuntuu huomattavassa
määrin sianlihantuotannossa.
Toiseksi, uudelle johtokunnalle'
annettiin "valtuudet'; ei vain ryh­tyä
tavanmukaisiin keinoihin ja
pyytää liittohallitusta kutsumaan
asiaa käsittelevän konferenssin,
vaan kutsumaan sellainen konfe­renssi
itse : ja kutsumaan Canadan
pääministeri St: Laurentin- ja O n ­tarion
pääministerin osallistumaan
siihen.
Molemmat ehdotukset tehtiin ri>
vi jäsenten taholta. Johtokunnan ta­holta
ilmeisestikin haluttiin, että
kokous olisi r vain rutiinimainen;
Mutta siellä esiintyikin kapinalli­suutta
kuntien taholta.
Weliandin pormestarille, McCrae
on annettava;kunnia aloitteen teos­ta.
Ontarion pormestarien ja kun-nanesimiesten
liiton presidenttinä
hän lähetti Ontarion pääministeri
Frostille sähkeen, jossa vaaditaan
kunnille r $40 miljoonaaniistä vero-:
tuloista, joita Ottawa on päättänyt
Tory-puolueen uskolliset kannat­tajat
yrittivät levittää savuverhoa
Frostin suöjelemiseksL He väitti­vät,
että: tulisi kohdistaa vaatimus
lisärahasta Ottawaan. Täten paljas­tui
yksi suurimpia heikkouksia tais­telussa
kohtuullisemman jaon puo­lesta.
V Aivan'liian, usein paikalliset
politiikot taipuvat. seuraamaan ot-tawalaisten
liberaalien tai maakun­nan
hallituksessa olevientoryjen
vaatimuksia.
Calgaryn pormestari, oikeistosii­ven
puhemies konventionissa^ Don
Mackay-: toistuvasti intti "kuntien
velvollisuuksista". Ottawan pormes­tari
Charlotte Whitton,oUen halu­kas
parantamaan -: tory-puolueensa
asemaa Queens Parkissa, käytti hy­väkseen:,
mielipidettä kunnallisen
suvereenisuuden puolesta heiken-tääkseeh
.taisteluav keskitettyä ver
rotulojen käyttöä vastaan.
TaloustieteiUjä H. Carl Golden-
PONOMAREVAAK
KOHDISTETTU STTTÖS
HelslnkL — (T^) -Myös Pravda on
käsitellyt Lontoossa sattunutta- väli­kohtausta^,
jonka yhteydessä neuvos­toliittolaisen
olympiavoittaja Nina
Ponomarevan on vältetty syyllisty­neen
hattuvarkauteen j a JotdEa seu­rauksena
Englannin Ja NeuvostoliL
ton välinen: yleisurheiluottelu raukesi.
Syyskuun 1 pnä ilmestyneesi numeV
rossa^ Pravdan Lontoossa oleva' k i r ­jeenvaihtaja,
kirjoittaa mm. seuraa­vaa:
Elokuun 29 pnä. kun Nina Pono^:
mareva astui ulos Oxford Streetin
varrella sijaitsevasta myymälästä, hä** ma^ta .
nelle esitettiin syytös. eCtä hän oli
Jättänyt maksamatta osan ostdcslSr
taan, noin 17 ruplaa (1 pimta 12 shllf
llnglä)! Palkalle ihnestyi heti polii­seja.
'Myymälähenkllökuiman: kes­kuudesta
löytyi henfkllö, ioka puhui;
venäjää. Hän ' Selitti opiskelleensa
sitä Oxfordin yliopistossa, muttei
voinut selittää,, mtksl hän oli työssä
tavaratalossa. Reuterin tietotoimisto
Ilmoittaa, että kyseinen henkilö o »
liikkeen palveluksessa oleva salapo.
l i i s i Ja että hän on syytöksen ainoa
todistaja.
Vastoin yleistä käytäntöä Ponoma­revan
ei sallittu puolentoista tunnin
aikana ottaa puhelinyhteyttä Neuvos.^
toUlton suurlähetystöön. PalkaUe
saapuneet Scotland r Yardin etsivät
yrittivät saada neuvostourheilijatta-relta::
tunnustusta, että hänen aiko-muicsenaan
oli 'teh^ä vaikaus . . .
Hänet yrltettUn tarkastaa j a vaadita
tiln, että hänen olisi atmettava sor­menjälkensä
sekä kohdeltiin kuin
konsanaan rikollista. Kun poliisi ei
onnistunut yrityksissään, oli sen pak--
ko ottaa yhteys Neuvostoliiton suur­lähetystöön
ja ilmoittaa tapahtu-
AUTOTUONTI AIHEUTTAA
TYÖTTÖMYYTTÄ
Windsor. — SUtä syystä kun Cana-daan
tuotiin vUme vuonna Yhdysval­loissa
valmistettuja autoja on noin
4.000 canadalaista autotyöläistä Jou­tunut
työttömäksi. Siitä huolimatta
Ottawa on asettunut vastustavalle
icanalle autotyölälsten vaatiessa taat­tua
työllisyyttä.
United Auto Workers^union lehti
rae Guardian, Ilmoittaa, että Fordin
tehtaan paikallisosaston jäsenet ovat
cuohuksissaan sen Johdosta kim: a L
noastaan 15 vuoden palvelusajan
-jmaavat ovat saaneet olla enemmän
'cuin muutaman kuukauden ansiotöis­sä
tänä vuonna.
Liittovaltion tilastotoimiston rapor­teissa
todetaan, että >' tämän vuoden
ensimmäisen puoliskon kuluessa C a -
nadaän tuoltln Yhdysvalloista 31.299
^utoa edellisen vuoden vastaavan
ijan luvun ollessa vain kolmannen
:>san siltä eli 10.008.
Ford-yhtiön taholta Umoltettim
viime viikolla, että puhdas voitti tä­män
vuoden ensimmäisen kuuden
cuukauden aikana tulee olemaan ar­violta
$12.030.686. edellisen vuoden
vastaavan ajan voittojen ollessa $7.-
«30.460. V a l ^ a kokonaismyynnit l i ­sääntyivät
vain" 14.4% :Ua voitot U -
sääntyivät 75%:Ua.
The Guardian varoittaa, että y h .
iysvaltelaisten tehtaiden automoln.
nln tapahtuessa paljon nopeammin
kuin canadalaisten, tuotantokustan­nuksien
ero Jatkaa sutu-enemistaan.
Täten tulee taloudellisemmaksi tuoda
lutoja ulkomailta kuin valmistaa n i i ­tä
omassa maassamme, joka vuoros­taan
johtaa yhä lisääntyvään työttö-m>
7teen canadalaisten' autotyölälsten
keskuudessa.
HOWE KVVRON.\
Kauppaxninisteri Howe on sanonut
UAW:n edustaJistoUe, että Ottawalla
ei ole minkäänlaisia aikeita, sekaan­tua
autojen maahan tuontiin Yhdys­valloista.
"Se on yksityisten liikemiesten asia
eikä hallitus aio ryhtyä minkäänlai­s
i in toimenpiteisiin sen johdosta",
sanoi hän.
Unio. j(dca edustaa noin 30,000 auto-työläistä
Windsorln alueella, on päät­tänyt
tehdä valituksia asian Johdosta
vaaUpllrln liberaaliselle Illttoparla.
mentln Jäsenelle.
: "Nyt e l ole sovelias aika kakslnaaji'
maisuudelle" "sanol paikallisosaston
No. 200 varapresidentti Herb Kell2|^
Hän toteaa:
Y l i 40% Fordin moottorien .tuotan-^
nosta muodostuu kuusisiimterlsien'
moottorien valmistuksesta. Kalk^
nUhin kuuluvatosat tuodaan Yhdys­valloista
Ja kootaan täällä, i
Osia valmistavat työläiset kärsivät
tästä suuremmasa määrm kuin autoja
kokoovat työläiset.
Kun: auto on täten koottu Canadas-sa
sitä tarjotaan ostajille puhtaasti
Canadassa valmistettuna autona; T o ­dellisuudessa
täten vain on menetetty
useiden autotyölälsten työmahdolli­suus.,
joka voitaisiin hyvinkin estää
lainlaadlnnalllsta tietä. Union taholla
oUaan sitä mieltä, että nykyään käy­tännössä
olevat tavaraverot ovat a i ­nakin
20 vuotta ajastaan Jälessä.
CHRYSLERDf MAAHAN TUONTI
UAVir:n apulaisjohtaja Tom Mact
Lean syyttää, että ensimmäisen ker­ran
viime kahdenkymmenen vuoden
aikana.on käynyt niin, että Chrysler,
ei valmista DeSotounerkklsiä auto.
jaan Canadassa tänä syksynä. Kiitä
mahdollisesti tuodaan Yhdysvalloista
canadalalsen kysynnän tyydsrttämi-seksi.
Hän keholtti hallitusta: suorlt-r
tamaan tutkimuksen asian J<^dosta
ja ilmoitti, että nyt jo on aloitettu
postikorttikampanja parlamentin jär
senten avun saamiseksi asialle.
UAW :n paikallisosaston 444 presi­dentti
Charles Brooks sanoi, että'
viime vuonna Chryslerin työläiset
valmistivat 2.600 DeSoto-merkkistä j a
yli 3.000^ Chryslerin' Windsor-meik-?
kistä autoa, joita ei tulla enää val­mistamaan
Canadassa. ^ :
"Täten avautuu Jälleen uusia mahr
dollisuuksia enempien autojen txtoiu'
t i in ulkomailta kuin mitä me voinune
kärsiä. Siitä Johtuu tänä vuonna :ea;
nadalaisen autotuotannon ^^henty-minen
ainakin y l i 5.60O autolla ja siltä
edelleen vastaavasti työttömyyttä."
' Neuyostourhellljat, Jotkakuuluvat
maajduUcueeseeni' ottivat juuttuneina'
vastaan "tiedon syytöksestä; , jonka
Englannin Ja ^Neuvostoliiton: kans6-|
j en ystävyyden; vastustajat'\>livat se.
plttäneet Ponomarevaa; vastaan. U r ­heilijain
' ikokotiksessa päätettUn yksi.
mielisesti. osoittaa - solidaarisuutta
häntä kohtaan kieltäytymällä kilpai­luista.
NeuvostourheUlJain päätös U-mo^
tettlin lehdistökonf^enssissa, Jos­sa
samalla mainittiin urheilijaha ole­van
ehdottoman. vakuuttuneita Nina
Ponomarevan. syyttömyydestä, lehti
selostaa j a jatkaa: V
, Englannin iporvarilllset lehdet yrit­tävät
nyt varjella provokaation a l ­kuunpanijoita,
Ja todistella, ettei Eng­lannin-
oikeuslaitos- voi-kieltäj^yä
syytteen käsitteljrstä. Mutta ne v a l ­kenevat
Ponomarevan pidätykseen
liittyvistä seikoista. Jotka ftodistavat
sen provokatoorlsen luonteen. Ainoa­kaan
Englannin iporvarillisista l e h .
dlstä ei aseta epäilyksen alaiseksi l i i k ­keen
palkatun salapoliisin kertomuk.
sia. Se'on kuitenkin vahinko! K e n -
ties^he voisivat^ jos olisivat siitä kiin-:
nostuneltai saada selville. Joitakin
lisäseilckoja, jotka antaisivat valoa
tapahtumien todellisesta sisällöstä.^
min kuin liikerakennuksia. Jisäsi
fff kaaffffii«=fa ^^^x^ptfanta^a- että maa-kuntabaUituksille
aimettaisiin oi­keus
omaisuusveron perimiseen tUO:
tanlolaitokfiilta. Sitten, hänen mie-lestään.'
snoritettaisiin ^tasapuolit
nen verotulojen jako" kuntien kes­ken.
KuitenkiEtan kukaan kokopl^^
seen osallistunut ei ottanut tätä:
•yhä tiiiikempäan kuntien kontrol­liin
johtavaa ehdotusta vakavasti.
Edmontonin pormestari Hawrela
kin johtama ponsivaltiokunta esitt
rutiinisen 'päätöslaOselmaehdotuk^
sen. Jossa vaadittiin luttoballitusti;
kutsumaan kolmen hallitusportaai
kokouksen käsittelemään kysymysti
kunnallisvaroista.:;
Istuessani sivussa vain seuraaja
na, minusta tuntui että johtavat ih
miset kokouksessa mahdollisesti
kykenisivät johdattamaan konven
tionin: joutavanpäiväisyyksiin.
Mutta rivijäsenten keskuudessa
alkoi ilmetä yhä voimakkaampana
vaatimus, että liiton kansallinen
johto omaksuisi aloitteen sellaisen
konferenssin 'kutsumiseksi ja saat­taisi
liitto- ja maakuntahallituksien
pääministerit pakkoasemaan lähet
tämällä heille, julkisen kutsun.
Tässä ilmenikin jotain uutta
Edustajat vaativat päätöslauselmaan
muutosta, jonka mukaisesti "neuvot­taisi'^
kansallinen johto kutsumaan
sellaisen: konferenssin.
: Muutosehdotus olisi varmaankin
tullut hyväksytyksi suurella enem­mistöllä
joten johtoasemissa olevat
päättivät perääntyä aikaansaadak-seen
jonkinlaista sovintoa.
"Neuvottaisi", sanoi eräskin joh­toasemassa
oleva, "on mielestäni
hian jyrkkä sana. Muuttakaamme
se sana siten, että 'valtuutemme-johtokunnan
; kutsumaan sellaisen
konferenssin siinä tepauksessa jos:
liittohallitus kieltäytyy sellaiseste."
Tähän sitten kokous lopultekin
suostui.
Huolimatta vähemmän: jyrkästä
sananmuodosta, tässä mainitussa
päätöslauselmassa asetetaan johtor
kunta: pakkoasemaan;; joten ^ se ^ on
pakoitettu kutsumaan liittohallituk­sen
ja.v maakuntahallituksien pää^
ministerit! konferenssiiin. Liittohal-,
lltus ei tule kutsumaan selläiste
konferenssia, sillä ..se väittää - sel­laisen
olevan perustuslakivastaiste.
Se edelleeen väittää,\että kunnallis­hallinnot
ovat maakuntahallituksien
hoivissa; eikä. niinollen kelvollisia
osallistuhiäan' samaan konferehssiin
liitto- j a maakuntehallituksien kans­sa.
Mutte jos pormesterien liiton
johtokunta suorittaa velvollisuuten­sa
sille konventlonille, joka valitsi;
sen, on se pakoitettu kutsumaan
sellaisen, konferenssin ja kehoitte-essaan.
pääministereitä osallistu­maan
siihen se tulee pakoittemaan
heidät sellaiseen asemaan, jotta
he eivät voi kieltäytyä menettämät­tä
jossain määrin kansan suosiote.
Toronton pormestari Phillips te­ki
valitettevan virheen. Kun esi­tettiin
päätöslauselmaehdotus li­sääntyvien
opetusmenojen ongel­man
"pysyväisesti ratkaisemiseksi",
hän ehdotti, että maakuntahallituk­set'
omaksuisivat kaikkien opetus­menojen
maksamisen; Tämä ehdo­tus
hyljättiin äänestyksessä, mutta
ei kuitenkaan ennenkuin se oli
muodostunut haiteksi toistelussa
paremman kunnille annettovan o
-suudeen puolesta. : -
.: Kaikeste tästä, huolimatto kon-ventionissa
oli havaittovissa jon-kunverran
vastenmielisyyttä kansan
keskuudessa kohtuutonto verotulo-
J9
esiie^n uudd-leen
^ncouverisi
vanoanver, ~ - Seurasin Vancoave*
-in osaston eri komlteala yhteistä
kokousta ja kuulin, että n&yttäijäm.
mc o v ^ l luvanneet yleisön toivoniak-sesta
esittää uudemman kexzan näy»
-elmän '«orpivirToilta''. Olen kuul­lut
monet kiittävän näytelmän arvo-casta
• sisältöä ja hyvää esitystä j a
flksipä- toivotaankin sen uustntaesl--
"Tstä^ Kaupungissa sattui ensimmäi-
'.enä esitysiltana olemaan mlelenklln-^
olset pallokilpailut, ja n i in moni mel-län.
ystäyjLstämme oli siis kahdesto
lyvästä valinnut pallopelin sanotun
'Uan^^ohjelinaänsa. eikä ollut tllalsuu-lessä
nauttimaanM^ytelmästä ^'Kor-livirroilta';,,^.
Nyt on, »sijs alaisuus
labdä hiyvä "kaunis -tukkilaisaiheinen:
läytelmä' kauniine lauluineen j a a l i
^oastaan vapaa kolehti slsäänpää^-
iä. Siis syyskuun 23 ^ pnä • kello 8
JIalla täjrtetään Clinton-haali joka
istuinta myöten.
Näyttämökomitea Ilmoitti myös.
että kuim vaihteen aikana tulee; ole­maan
hyvä ohJehnaUte.:jossa; luulta­vasti
esitetään Setä Paukkusen k l r -
lolttama yksinäytöksinen näytelmä.
Vancouverllalset; ja ympäristölälset
seuratkaa tarkoin paikallisia ilmoi­tuksia.
"
Kuulin myös, että nuoret ovat ko­vassa
touhussa Järjestää kabarettL
iltamat läheisessä tulevaisuudessa.
En koske . sifiien asiaan enempää,
koSka nuoret kyllä pitävät hyvän
huolen Ilmoituksistaan kun me van-hempiväkl
vain pidämme huolen n l i .
den lukemisesta.""
Kyllä; meillä täällä rannikolla on
ollut Ihana' kesä. On pllut hieman
l i i an kuivaa j a olemme. odottaneet,
vähän , sadettp, muuten olishnme
luontoäidille kovin kiitollisia. Sitä­paitsi
edellinen vuosi ollfmelllä aika­l
a i l la sateinen. Lopuksi -vielä muis­tutan,
että Clinton-haajUOOa tevataan
tJc. 23 päivänä. — E ; Öl.
Piift Afdnsni
iiitfadee
Port Arflnr. — Bodca jo i^-s
soittelee nurkissa* sämfmitm aika
naistenkin i<9ettaa;|uäi)aqi3n8a ja
islfcaa taas npeään: tc^ipiliitaan ja
toimintoja vannotti) riittä­mään
tulevan jinöod^ kun
vaan 6aamnw,,siiui»ii määrän toi­mitsijoita.
0
Naisten kerhon ifeokous pidetään
nyt ayyskuun 14 p. kello 2 ip. kuten
aina ennenkin r j a r toivotaan^ että
kaikki jäsenet huomioivat iämän ja
tulevat- siUoin^kokonkseen. S i ^ä
luodaan suuntaviivat tulevaa syys-,
talvi-, kevät- ja kesätoi]nintaa var­ten.
Kerhonune ^nonia jSsenifi on sai­raana
ja^ tällä» kertaa oni sairaalassa
Kerttu IKmäläinenUICineUe
tui vakava onnettomuus ja paloi
pahasti.oikea-käsivarsi, ja.sivu. Hän.
on ollut jo viikkoja sairaalassa ja
vieläkään ei ole tietoa milloin hän
pääsee kqtiin;3muttotoiiromme kui­tenkin
Kertulle p i k a i ^ tervehty­mistä,
että hän taas iloisena, kuten
aina/'pääsee joukkoomme.
Kotun'sisarHKaMvKorpV^n o
täällä Sudburysto ja ottanut huolta'
{(Kertun kotiaskareistoi sekä käynyt
siskoaan tervehtimässä sairaalassa
jokainen päivä: parikin kertaa: Se
oli kauniisti tehty \ sinulto Kaisa,
että, tulit
Kerhon:, jäseniä: pyydetään käy­mään
Kerttua tervehtimässä.sairaa-lassa..
Se on .muuten mieltä'läm­mittävää
ktUL. toverit , jp ystävät
muistavat silloin kiin joutuu viikko­j
a makaanaaan sairaalassa. Siis to
verit älää, u]]dboittaJco- käydä terveh-
Umässä kerttua* - - - T A S!
•^Tyynellämerellä, noin 200 mai­lin
j etäisyydessä y Austraaliasto on
löydetty kaksi meren, pohjana si­jaitsevaa
vuoristosarjaa,x jotka ko­hoavat:
aina. 15,000 .jalan korkeu­teen.
Työläisiä muirftaa pareinitfe Yypmalile
ja iiike-elämä pysyy edelleen hiljaisena
. South Porcupine. —: Terveisiä, täälr
tä Eteläpäästä. ••: O n k i n - vierähtänyt
Jokunen «viikko siltä. kun: viimeksi
kirjoitin lehdellemme. ^'Mieliala on
ollut hyvin syrtkkä^-nälden kylmien
vesisateiden'tähden jotka ovat kiu­sanneet
yleisesti' puhuen- koko P o h -
Jois-Ontariö»'Väestöä.- Muttar lohdu­tuksena
voidaan -mainita, että e l ole'
tarvinnut käyttää' aturingonvalon
hlmmetmyslaseja;'>: eikä ykuksCani-ole
voinut polttaa'.hipiäänsä,rakoille.' :
Työoloista mainiten,' voin; ilomielin;
sanoa, .että ityöttömyyttä ei ole tänä:
kesänä oUut näillä, tienoilla. Päto-vastoln>
joka'paikassa on kova mies-/
ten: puute^ Kaivoksista o n Jatkuvasti
kuitannut miehiä koska on ollUt, p a .
remmat tlenestimahdoUisuudet: toislL
la alueilla. Blind'- Kiverin työalueet
ovat vieneet f täältä paljon kokenutta
työvoimaa "aina - instoöörelstä lähtien,.
Myöskin uudet- kaivosavaukset Gekon
jä Wilrounj kaivannoilla M ^ " ^ ^ ^ ^~
jen jakoa kohtaan.
Canadan kuntien on rakennettava
tulevan kuuden vuoden aikana 25,-.
000 uutta luokkahuonetta. Täten
voitaisiinv tyydyttää ainoastaan,' ai-:
keellisemmat vaatimukset Siihen
t^vittaisiin. vain. osa . niistä -miljar­deista
dollareista, jotka ovat: vält-i
tämättömiä. saavuttaaksemme tar-.
peellisen kunnallisten rakennusoh
jelmien tason, - joka on jo vuosikau­sia
kärsinyt siitä, että liittohallitus
on vaatinut ja saanut itselleen koh«,
tuuttoman suuren osan-kantfallisista.
verotuloista.
nlngissä ovat vieneet:; osansa tämän
perukan miehistä^^övolmatilannet-ta
oh pidetty monilla; tämän ympä­ristön'.
kaivoOcsilla vakavana. Joten:
JoIIIa&ln ennustetaan tuotannon: su­pistamista
eliei tilanne miesvoimassa
parane. • •
Mutta toiselta; puolena yhtiöt koet­tavat
keksiä ketooja tuotaiinpn säilyi
miseksi. Enemmän Ja .parempia uu.
Senaikaisia; koneita' hankitaan rjatku­vasti
kaivoksiin,..joten sumetkln vaa­timukset
täyttyväfjoideidtln :kymmer
nlen m i e s t e n r työstät. Ja siihen .suun­taan
sitä täällä\ollaan menossa no­peasti.
Metsätöls^ el tullut juuri - mtar
käänlalste : välipäätä. Jotkut kämpät
työskentelivät jatkuvasti ' muuttaen
"plilapuista" rapsle;t). katkaisuun ai­van
heti. Niinpä monettin ovat o l ­let
kämpillä aiv^n viime .toukokuusta
lähtien. Ja ne joiUaoU;vähän välL
päätä' töistä, ovat myöäkto Jo men.
neet töihhi. Ja .sikäli kun olen kuul­lut
puhuttavan : n i i n : ; enemmäi&la
miehiä rtervlttateUn tämän ympäris,
tön -metsäkärapille.
Rakennustyöt oyat olleet hyvin pie­net
tänäkin kesänä ^kylässämme. AI- •.
noastaan^yksi^liiketalo !ön valmistu­maisillaan
joka; on pääasiallisesti rar
kenn^ttu Ontarion: alköihoollliikkeen
taloksii Mutta sen sivuun", ön samalla
tullut pari pienempää lilkehuoneus-toa,
jotka-tietenkin näb. uutena ollen
saavat toiminnan kaittojensa alle. .
Mutta paljon on tyhjiä liikdiuo-neustoja;
saatavana jotka e| tietein
Jatkuu 4. sivulla
PÄIYÄN PAKINA
Kun tulemme "liian vanhoiksi"
Samaan aikaan kun tässä maassa
työihmlset alkavat o l l a ' " l i i an vanho­ja*':'
j o 40-vuotiaina, Suomessa näyt2
tää ' olevan: asiat :'samassa: pisteessä.
Seuraava .pakina on > sangen kuvaa­va:
Tässä on kohne kirjettä luklJoUta.
joita — kuten yksi'sanoo —""rasit.
taa se • v£uihuuden' kirous siinä siih-teessä,
ettei taiido saada työtä, vaik­ka
voimia vielä olisikin, eikä ole o-masta
mielestä ikäloppu; mutta työn­antajan
mielestä on." •' •
Kirjoitteesta yksi mies j a kaksi
naista. Mäin osui kohdalleen suhde­lukukin;
sillä: ikävuosien tähden työn-puutetta
kärsivien joukossa naiset
ilmeisesti ovat enemmistönä.
; "Laihanlainen'» on- nimimerkkinä
länsisuomalaisella ammattimielellä;
jonka: kirjeestä oli lainaus yllä. Hän
kertoo: ' •*
''Buiä on pääUe 50 ja alle 60. o l in
kymmenet vuodet saman ^önanta.
Jan palveluksessa. Liike lopetettiin;
kun omistaja kuoli. Jouduin ruutta
työpaikkaa: etsimään, ihmeekseni
saliddn kuulla olevani ikäloppu' vä-mieleenl
yksi- pumaaja radion pyhä-aamupumaukslssa.
k u n niitä vielä p i ­dettiin
lihavuuden eduista. Sanoi,
älkää koettako lihavia laihduttaa, j os
on perää lääkärien puheessa, että l i r
havat; kuolee pikemmin kuin laihat.
Kysyi, että mitä kannattaa pidentää
Ikää; kxm ei iän vuoksi, saa työtä
vaikka oUsl vielä työkj^yinen, niin
että: hän aim&in on tyytyväinen l i ­havuuteensa,
toivossa, että pikemmin
kuolee. Minä olen laihanlainen, mut­ta
en saa pysyvää työpa&kaa' sen
paremmm kuin se lihava; siis samas­sa
kadoksessaoUaai^. Jos vielä run­nataan
ylöspäin kaasaneläkkeen ikä-rajaa,
:niinLv?»ifco. joku; vilsas-rselittääl
millä konstilla, elää:; hoin 10 'vuotta
ennen:, senv ikärajan saavuttamista
sellainen, joka. menettää työpaikkan.
sa l i i an iän, takia, taikka ei saa:sa­masta
syystä uutta entisestä saman.
hän joka paikkaan! Ammattitaidossa
ei pitäisi v&aa oleman, mutta Ikää
on liikaa. Y k s i herra» johtoja minulle
p i t i pitkän esitehnän. että mitär noin
vanha mies ^ käy: tunkentiimaan työ.-
hön nuorten edelle ym. Muistui siinä
laisessa tilanteessa kuin minä? <
Toinen kirjoittaa; —- helsinkiläinen
konttoristi — on 'Vielä työssä, mutta
elää alinomaan "sydän pelosta 'vavis­ten
tulossa olevan palkanmenetyksen
vuoksi:"
VNäin on ollut viime vuodesta läh­tien,
jolloin firmaan tuU uusi. nuori
konttoripäällikkö. TSmä v nuori herra
ei suvaitse 'vanhojapiikoja.' kuten hän
niznittää kolmea yU 50 vuotiaste kont­toristiamme;
näistä^csi on leskirouva.
yksi kauan' sitten eronnut rouva Ja
minä varsinainen .'vanhapiika.' Leski­rouva
j a minä olemme hyvin pitkäai­kaisia
liikkeen palvelt&sessa.' voinpa
sanoa, 'että' olemme kouluttaneet k o ­konaisen
sukupolven nuorempia hei­dän
tehtäviinsä; vaikkei meUlä ole­kaan
oppiarvoja, joita nyt;vaaditaan^:
Konttoripäällikkö öhjitsekm myöntä­nyt,
ettei hänellä ole mitään työtai­toamme
vastaan, mutta iiän ei viitsi
katsella "mpistuneita vanhojapllko.
ja.' MeUlä kaikilla kolmella ön. avut­tomia
omaisia huollettavina^ yhtä u h ­kaa
häätö > osakkeeksi myydystä asun-noste,
myös minulla on erittäin vai­keat
asunto-olot. Ehkä osaatte kuvi­tella,
millaisto miettein, katsomme t u ­levaisuuteen,
siUä: kokemus saman­laisten
>yhteydessä on. osoittanut, että:
tässä iässä—: vaikkakin', täysto ^ työ.
kykyisenä — ei ole helppoa saada
uutta toimipaikkaa,: tai • itse asiassa
se on. miltei maidotonta." ^ .
KobnasJcitjoittaja, keskisuomalainen
M. L . (Ikä 55 vuotta) kertoo käyn­nistä
Jyväskylän mlk:n,työttöm3rys.;
kortistossa.: Hän huomauttaa tosiasi­asta,
että työttömyyskortistot antavat
tuskin ollei&aan käsitystä naisten
työttömyydestä, perin harvat naiset
ilmolttautwat niihin.
• "Suomalainen ei usko ennenkuin
koettaa. Niinpä eräs keski^iän yUttär
nytkm työtön nainen lähtikin tam­mikuun
tulipalopakkasessa työttö­myys'
koitistovirastoon, jota näytti
hoitavan kaksi keskenkasvuista mles-virkailijaa.^
Asianmukalstoi henkilö^
tietomeikintöjen jälkeen ilmoitettiin,
että k ] ^ : työtä .annetaan.- Se on
maantientekoa -teolla Palokassa; noin
2P k m päässä työnhakijan asumxsta^
Tämä itunettell, kuinka sellaista
rankkaa =;mlesten työtä, tarjotaan nal-seUeattkarllla:
talvipakkasilla, j a mL
tä. natoen voi aiäcaansaad siinä työs­sä?
Kortistonholteja^huomautti, et.
ta ei siellä tarviteekaan aikaansaada
mitään; kunhan vain: on, paikan pääl-.
lä: jonkinlaisessa touhussa; ? eikä - se
työ ole naiselle latokaan soptaatonta.
Joskunsielläv o n ollut .muitakin- nalr
sia. Lopuksi hän heittäytyi, oikein
^tämälseö leikilliseksi; lohduttaen,
ettei tällaisesta^ seikasta kannata,
naamaansa syÄÖStää, onhan, työii-^
hakija, vielä, 'tyttöamiittn' j a kar­kausvuosi
iisäksi menossa! Tienr
päällä onr silloto-oikeastaan hauska^
khx.oUa."
Tää korutonf, on.kertomaa, Kir­joittaja
lisää, etta hänellä on edes
mökkipaha-. tuulensuojana, m i ^
•täällä piädcukaupmÄlen j a khkoOr
kylän UepeJaiä,on tuhansia Ja tuhan­sia
vanhenevia, vielä. työtykylsiä n ^ -
sia. -jotka eivät saa tyOä" j a ovat
nultei kodittomia. iNäkevi^ suora­naista
nälkää eivätkä aina edes roh­kene
lähteä' apua etdmään.
Lopiiksi karkkllaisen ><ikä 72 vuotr
ta) todistus kansanpläkkeemiantUJan
oautinisoista;
"Kansaneläkelaitos on, hyvä laitos.
Siltä saan mihätohyyän«jnaikkaa,
päivää ,köbtL-' Sinä rajbälla sain ost^
tiifrsi. ^ i » i i v i r n n n : TPJ^S^ litran• pii­mää;
puoli kiioapenuaotta jandjänr
neSkflon silakkaa- TSstä tuU loisto-aetria."
Joopar joo. Liekö. alnoaHakaan
iran!Bii^i.i^vÄiatn kfdusntomlsta ~ vssr
tustavalla '^varaa maiseen mäsräilyyn?
«—Tuntematon*