Vapaus, August 23, 1962

              Sivti i" Torstaina, elok. 23 p. — Thursday, Aug. 23, 1962
YAPAUS I N D E P E S J D E N T LABOR ORGAN
OF FINNISH GANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
Publlslied thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
PubU^hing Co.. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69 ; '
. Advertislng rates upon appllcation, translatlons free of cliarge..
Authorlzed as second ö^äss mall by the Post Office Departöient, OttaWa,
and for payment'of postage in casii. .
TILAUSHINNAT
Canadassa: -1 vk.'$8.00 6 kk. $4J25 USA:ssa:
3 kk. 2.60 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 525
Sanavapautta puolustamaan
' Sanotaan, että "unssi varovaisuutta on parempi kuin
pauna parannusta".
- Tämä pitää ehdottomasti paikkansa myös työväen sana^
vapauden tiimoilta. Kuinka moni työväenlehti — mukaan­lukien
Canadan suomalaisten ensimmäinen työväenlehti,
Port Arthurissa ilmestynyt Työkansa, vain yhden ^mainitak­semme—-
on joutunut ennenaikaisen kuoleman uhriksi siksi'
että ei ole kyllin tehokkaasti ja valppaasti huolehdittu leh­den
talousaseman tukemisesta.
Meidän yhteinen velvollisuutemme - on huolehtia siitä,
ettei tällainen onnettomuus pääse uusiintumaan. Ja se edel­lyttää
käytännöllisesti katsoen sitä, että meidän tulee vuo­sittain
varmistaa lehtiemme talousasema siten, ettei Canadan
suomalaisten työläisten ja farmarien sanavapaus tule uha^
tuksi. Tässä mielessä pn noin viikon kuluttua, eli syyskuun
1 pnä alkavaa Vapauden ja Liekin haasteryntäystä verrat­tava
edellämainittuun määritelmään siitä, että "unssi ehkäi­syä
on parantamispaunaa-parempi". Me toivomme myös, että
lehtemme lukijat ja kaikki sanavapauden kannattajat ja ys­tävät
rientäisivät jälleen kaikin mahdollisin keinoin tuke­maan
tätä kampanjaa, minkä alimpana tavoitteena on $8,000
hankkiminen Vapauden ja Liekin talousaseman tukemiseksi.
Ilman sitä joutuisi lehtiemme ilmestyminen uhatuksi.
Viime helmikuussa pidetyn yhtiökokouksen edellä ja yh- •
teydessä käytiin laaja keskustelu lehtiemme talousasemasta
ja todettiin, että Canadan nykyisissä olosuhteissa ei mikään
itsenäinen työväenlehti voi tulla toimeen ainoastaan "taval­listen
liikemenetelmien" avulla. Se pätee myös Liekin ja
Vapauden kohdalta, todettiin tässä keskustelussa. Se tar­koittaa,
että lehtiemme hyväksi on tänä syksynä hankittava
, haasteryntäyksen avulla vähintäin mainittu $8,000, päätti
yhtiökokous.
Toisaalta tämän tärkeän keskustelun yhteydessä todet­tiin,
että lehtemme voidaan kaikista vaikeuksista huolimatta
pitää vieraista voimista riippumattomana- itsenäisinä työ-väenlehtinä
yhteisten ponnistelujen avullaVapaus kolmesti
viikossa ilmestyvänä työväen uutislehtenä ja Liekki kerran
viikossa ilmestyvänä kaunokirjallisena viikkolehtenä. Mutta
se vaatii meiltä jatkuvaa ponnistelua lehtiemme tulojen li­säämiseksi,
sisältyen siihen vuosittaiset, haasteryntäykset.
Tehkäämme siis kaikkemme yhtiökokousten päätösten
toteuttamisen ja lehtiemme, nykyisen taloustilanteen vaati­musten
hyväksi. Huolehtikaamme siitä, että haasteryntäys
saa hyvän vauhdin alusta pitäen kautta maan ja että alin
tavoite, $8,000 tulee hankituksi ja ylitetyksi niin, että sana­vapaus
tulee taatuksi!
~ ^Länsi-Berliinissä kummittelee
Näyttää siltä, että "räkäriokat*' pääsevät täkäläisten sa­nomalehtien
etusivuille niin Länsi-Berliinistä kuin Helsin­gistäkin—
ja tässä onkin asiallinen lähtökohta tutkittaessa
sitä, mitä todella sisältyy niihin "joukkomielenosoituksiin^'
mitä on Länsi-Berliinissä noin viikon päivät järjestetty "ra-jamuuria"
vastaan.
Meille kerrottiin Suuren Rahan lehdissä "itkevistä"
länsisaksalaisista nuorista, jotka huutelivat hävyttömyyksiä
itä saksalaisia ja neuvostoliittolaisia vastaan, kivittivät raja-muuria-
ja peräti neuvostoliittolaisia ajoneuvojakin jne.
Mutta päästäksemme selville näiden propagandajuttujen
kantavuudesta ja syvyydestä, meidän sietää palauttaa mie­leemme
ne Helsingin yliopistotalon lähettyvillä järjestetyt
"räkänokkien" mylviäiset, joista nämä meidän Suuren Ra­han
lehtemme niin ylitsevuotavasti kertoivat, unhoittaen ko­konaan
sen^ että Suomessa vietettiin silloin ihmiskunnan his­torian
suurinta nuorisojuhlaa.
Jokainen lehtemme lukija tietää ja Suomessa vierail­leet
kansalaisemme ovat vahvistaneet yksityiskohtaisesti nä­mä
tiedot —• ettei Helsingin nuorison toimesta silloin järjes­tetty
mitään "joukkomielenosoituksia" festivaalia vastaan.
Mahdollisesti niiden mylviäisten järjestäjät toivoivat- että
"joukkomielenosoituksia" voidaan Helsingissä järjestää,
mutta he vetivät siinä miltei täydellisen vesiperän, sillä rää-kyjäisiin
osallistui vain kourallinen humalaisia katupoikia,
joita täkäläinen valtalehdistö" nimitti "isänmaallisiksi ainek­siksi-
samalla kun Suomen oikeistopiiritkin kieltäytyivät
tunnustamasta näitä "räkänokkia" omikseen! Täkäläistein,
tarkoitamme ennenkaikkea yhdysvaltalaisten ja myös cana-dalaisten
valtalehtien reportterit olivat kuitenkin saaneet
tehtäväkseen lähettää Helsingistä festivaalivastaisia juttuja,
ja miehet tekivät työtä käskettyä, näiden humalapäisten ka­tupoikien
rääkyjäisten kustannuksella. Niinpä saimme sil­loin
lukea kainka peräti^,000—7,000 f'isänmaallista" suoma­laista
osoitti festivaalivieraille, ettei heitä Suomeen haluttu!
Tätä taustaa vasten katsottuna on Canadan suomalais­ten
yleensä ja erikoisesti Vapauden lukijakunnan melko
helppo käsittää, minkälaisia "isänmaallisia" voimia on Länsi-
Berliinissä saatu "joukkomielenoscituksiin" sekä sosialismin-vastaisia
tunnuksia yhdessä kuorossa huutamaan ja kiviä
heittelemään "päin inhaa itää".
Tekosyynä käytettiin elokuun;13 päivää, jolloin tuli ku­luneeksi
vuosi siitä, jolloin Itä-Saksa eli Saksan Demokraat­tinen
Tasavalta veti umpeen valtionsa rajat rakentamalla ra-jamuurin
Länsi- ja Itä-Berliinin rajalle niin- että kahden
;Sakäan välistä rajaylitystä voidaan rajoittaa ja Valvoa mää­rätyissä
paikoissa osapuilleen samalla tavalla kuin valvotaan
rajaylityksiä muidenkin maiden, mm. Canadan ja Yhdysval­tain
välillä.
< Muistaa myös tulee, että itse Willy Brandt, Länsi-Ber­liinin
sosialidemokraattinen pormestari piti radiossa kiihoi-
, tuspuheita ''ärsyttävästä muurista" ja "häpeän muurista" ja
soitatti vielä kirkonkellojakin saadakseen nostatetuksi länsi-berliiniläisten
keskuudessa "liikekannallepanon" ilmapiirin.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
KanfiiwdtofttMW'8ta Böriäpmi:^
Serija JSrvIs, Toronto, Ont., tfiytti
maanantaina, elokuun 20 pnä 76
vuotta.
Siiri Hill, Tqronto,, Ont., täytti
maanantaina elokuun 20 pnä 70
vuotta.
Yhdymme — valitettavasti myö­hästyneenä
— sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Pietro Nenni
loukkaantunut
"-^ AosUj Italian Alpit. — 71'Vuotias
Italian vasemmistososialistien joh­taja
Pietro Nenni, joka on eräs I-talian
poliittisen elämän johtavista
hahmoista, löydettiin Torrent-vuo-ren
rinteeltä torstaina; Hänen pään­sä
oli loukkaantunut. Löydön teki
vät seudulla oleskelevat lomanviet­täjät.
Nenni vietiin kiireesti Aostan sai­raalaan,
jossa hän lääkärin ilmoi­tuksen
mukaan myöhemmin palasi
tajuihinsa. Nennin päässä on paha
kalIonmi'irtuma ja lisäksi lienevät
hänen kylkiluunsa vahingoittuneet.
Nenni löydettiin Gognen lähistöl
tä, missä hän on viimeisen viikon
ajan ollut viettämässä lomaansa.
Hänen arvellaan liukastuneen ja
pudonneen ollessaan kävelyllä vuo-ristopolulla
Torrentvuoren rinteel­lä.
Rouva Carmen Nennille, joka olL
Sain Vincentissä Aostan laaksossa,
ilmoitettiin heti tapahtumasta.
Eräs pieni tyttö, Giuseppina
Grappelin suoritti hälytyksen. Hän
näki Nennin makaavan selällään
vuoristopurossa ja huusi: "Tuolla
vedessä on mies".
Lomanviettäjät ryntäsivät paikal­le
ja nostivat Nennin purosta. He
luulivat hänen hukkuneen ja antoi­vat
tekohengitystä tohtorin saapu­miseen
asti.
Selvää kuitenkin on, että
kaikista näistä propagandalli-si;
sta valmisteluista huolimatta
Länsi-Berliinin nuorisoa ei
saatu paljoakaan suuremmissa
joukoissa sotahenkiseen "mie­lenosoitukseen
kuin saatiin
Helsingissä katupoikia festi­vaali
vastaisen mylvintään.
Länsi-Berliinin väestö, nuori­so
mukaanlukien, muistaa
liian elävästi, mitä sota tar-,
koittaa ja kuinka suurta surua
ja onnettomuutta se voi ai­heuttaa.
Siksi Länsi-Berliinin
nuorisoa ei saada joukkomitas­sa
villitety ksi revanshisodan
lietsojain likaisen kenttätyön
tekijöiksi.
Tämä ei tietenkään tarkoita,
etteikö Länsi-Berliinissäkin
olisi edesvastuuttomia nuori­sopiirejä,
jotka saadaan joko
viinan ja propagandakiihotuk-sen
tai niiden molempien avul­la
sen verran mylvimään, että
kylmän sodan ylläpitämiseen
ja sen kuumentamiseen kiinty­neet
sanomalehdet ja muut
propagandalaitokset voivat pu­hua
"isänmaallisten" nuorten
mielenosoituksista : "itämuu-ria"
vastaan.
Asian vakavin puoli on kui­tenkin
siinä, että täten kiihoi-tetut
huligaanijoukot voivat
provosoida jotakin sellaista,
mitä eivät voi itse lopettaa:
vaara on, että esimerkiksi neu­vostoliittolaisten
ajoneuvojen
kivittäminen, mitä täkäläisten
uutistietojen mukaan on vii­kon
kuluessa tapahtunut, kol­mesti,
johta jonkun ihmisen
v.akavaan loukkaantumiseen
tai kuolemaan • ja siihen, että
idän puolelta vastataan kirjeet
kirjeillä ja kuvat kuvilla. Mitä
sanotaan siinä tapauksessa?
Että tällainen onnettomuus ei
pääsisi tapahtumaan, länsival-toj
en miehitysj oukkoj en vel­vollisuus
on panna sekä Willy
Brandt että hänen taustamie-hensä
järjestykseen ja sanoa,
että jo riittää kivittely. Se on
ensimmäinen ja kiireellisin va­rotoimenpide,
minkä Yhdys­vallat
liittolaisineen voi to­teuttaa
heti, jos on hyvää tah­toa.
Toinen ja perustavaa laatua
oleva tehtävä on se, että ryh­dytään
tosimielessä neuvotte­lemaan
Neuvostoliiton kanssa
Berliinin ongelman rauhan­omaisesta
ratkaisusta ja Sak­san
rauhansopimuksen pikai­sesta
allekirjoittamisesta.
Octave Aubry: Ranskan
suuri vallankumous. 2. Ta­savallan
aika. 592 s. WSOV.
Octave Ai-ibry, vanhoillinen, por­varillinen
historiantutkija, sai suur­teoksensa
"Ranskan suuri vallanku­mous"
toisen osan valmiiksi vuonna
1946, jolloin Ranska oli vapautettu.
Myöhemmin hän kuoli työnsä ääres­sä,
joten kolmas. Napoleonin aika
kautta käsittelevä osa, jäi näkemät­tä
päivänvaloa.
Tässä lehdessä julkaistiin 17.6.
ensimmäisen osan arviointi. Toises­sa
osassa tuntuvat vapauttavina toi­sen
maailmansodan jälkeen Rans­kassa
puhaltaneet raikkaat tuulet.
Toinen osa on selkeämpi ja objelc
tiivisempiktfin alkuosa. Se käsit­telee
aikaa kesäkuusta 1793 Napo
leonin • vallankaappaukseen 1799.
Ensimmäisen osan punaisen langan-muodosti
kirjailijan mietiskely pe­rustuslaillisen
monarkian toteutta-'
mismahdollisuuksista. Toisen osan
alkupuoli (kesä- 1793 — heinäkuu
1794) eli vuorelaisten valtavuosi af-na
thermidorin murhenäytelmään
saakka, on saanut 277 sivua osak­seen.
Loput 283 sivua on omistettu
seuraavan 4\^ vucden tapahtumille.
Suhde on epäilemättä oikea, sillä
suuren vallankumouksen poliitli
sesti tärkein ja historiallisesti rat-kaileva
samoin ki-tin ideologisesti
mielenkiintoisin vaihe oli hirmuval
läksi sanottu sansculotlien diktatuu-rikausi.
Aubry puhuu edelleen kansasta
' roskaväkenä" ja vastavallankumo
uksellisista "murhanhimon uhrei­na"
mutta silti hän onnistuu kerto­maan
melko puolueettomasti tosi­asiat
diktatuurin ajan poliittisistci!
joskaan ei sen taloudellisista tapah-tornista
a käännekohdista. Hän o.a
omaksunut nykyaikaisen tutkimuk­sen
asenteen mm. kertoessaan Ro
bespierren tuhosta. Nykyäänhän
pidetään selviönä, että Robaspier-re
yritti itsemurhaa. Murhateoria
on hylätty mahdottomuutena.
Teoksessa annetaan selvä kuva
Ranskan sekavasta tilanteesta kc
säilä 1793, joskaan sen syitä ei poh­diskella.
Yhteishyvän valiokunta
keskitti vallan omiin käsiinsä syr­jäyttäen
sektioiden ja kansanyhdi.s-tysten
suoranaisen kansanvallan!^
Tämä toimenpide oli poliittisesti
tarpeellinen tilanteessa, jolloin vai'
lankumouksen maa oli ulkoisten vi­hollisten
aseclli.sessa puristuksessi',
puolet maasta sisällissodan liekeissä
ja Pariisin eri piiolueet toisten;;)
kurkussa. Diktatuurin ansio.st;i
Ranska pelastui. Uii^ii järjestelmi
löi ulkomaalaiset maahantunkijji
armeijat, nujersi vastavallankumo­ukselliset
kapinoitsijat, .saattoi tär­keimmät
uudi-stuksensa voimaan ja
voimisti kaikkia asemiaan. Tämän
lähes yli-inhimillisen ponnistiik.sen
johdossa oli olosuhteiden vallan
harjalle nostama triumviraatti Ro-bespierre,
SainJojt :a Couthon,
^oilla ei tietenkään ollut mitään
varsinaisia valtuuksia. Heidät piti
pystyssä Pariisin kansa sekä Rans
kan talonpoikaisto, joka heidän a-vullaan
jakoi keskenään aateliston
tilat itsenäistyen täten uudeksi riip­pumattomaksi
talonpoikaisluokaksi.
Heitä tukivat Pariisin työläiset, jot
ka Raivokkaiden ja hebertistien
johdolla olivat ensimmäisinä vaati­neet
hirmuvallan luomista vastaval­lankumousta
vastaan: Porvaristo
antoi vastahakoisen suostumuksen­sa
heidän politiikalleen, siihen saak­ka
kunnes sotaonni kääntyi ja vr
hollisarmeijat oli lyöty. Silloin l i i -
sui Roberpierren käsistä myös työ­läisten
tuiki. koska hän oli pitääk­seen
porvariston rauhallisena hy
väksynyt palkkojen enimmäisrajan
(maximum). Ja samalla porvaris
to suisti koko "hyveen tasavallan'
olemattomalta valtaistuimeltaan:
Niin alkoi valkoinen diktatuuri, jon­ka
avulla porvaristo riisti kansalta
demokraattiset oikeudet, lakkautti
elintarvikkeiden enimmäishintajär-jestelmän
ja turvan keinottelua vas­taan.
Tässä on vuoden 1794-heinä-kuuin
kaappauksen — .'a sen onnis
lumisen — selitys.
Aubry ei selitä tätä, mutta hän
kertoo kylmät tosiasiat, joista joh­topäätökset
ovat kaikkien lukijoi­den
tehtävissä. Yksi niistä asioista,
joihin hän ei kajoa, on hebertistien
ja Raivokkaiden välinen kiista ke­sällä
1793, jonka tuloksena heber-tistil
anastivat itselleen rakennus
työläisten suuren mielenosoituksen
4. 9. 1793 ja kohottivat itsensä va­semmiston
ainoiksi edustajiksi. Her-bertistit
olivat periaatteettomia kii­peilijöitä.
He antoivat sulkea van­kilaan
voitetut kilpailijansa: Raivok
kaat, joiden joukossa on edistyksel­lisen
sosiaalisen ohjelman esittäiä,
maauudistuksen kannattajia ja aat­teellisia
"kommumisteja", aiheutta­en
täten sosiaalisen kansanliikkeen
kohtalokkaan heikentymisen. Luku­taidottomien,
poliittisesti epäkyp­sien
sansculottien ymmärtäminen
on nykyaikaiselle lukijalle aina vai­keaa,
koska hän ajattelee/tuon ajan
"työläisiä" 'nykyaikaisen työväen­liikkeen
jäseninä. On muistettava,
että manufaktuuriajan Pariisissa ei
ollut kollektiivista liikehtimistä ja
että proletariaatti oli vasta kehitty
mässä. 'Jopa Raivokkaidenkin kes­kuudessa
esiintyi taantumuksellista
ideologiaa ja höyrypäistä mystiik
kaa. Kuitenkin Varlet,, Theodore
Leslerc .'a Claire Lacombe edustivat
selväaatteista sosiaalista liikettä.
Aubry tuskin tuntee heidän niraeit
säkään.
Vallankumouksen diktatuurin nu­jertamista
seuranneen valkoisen hir­muvallan
Aubry sivuuttaa hieman
kärsimättömänä. Hänen kuvauk­sensa
maailman ensimmäisestä kom­munistista
Gracchus Babeuifista- ja
tämän vuorelais-kommunistisesta
salaliitosta vuonna 1796 on rumasti
väritetty Babeuf on"kiihottaja",
anarkisti", * fanaatikko", eikä lu­kija
saa hänen ohjelmastaan min­käänlaista
kuvaa.
Oikealle alalleen Aubry pääsee
kuvatessaan Napoleonin sotaretkiä,
persoonallisuutta ja valtataistelua.
Loppupurolella teos muuttuukin lä :
hinnä Napoleon-elämäkerraksi, jolla
on enää varsin vähän tekemistä suu­ren
vallankumouksen Ideologisten
virtausten ja sen poliittisen tapah-tumavyöryn
kanssa. Napoleonin ko­hoaminen
sotilaasta konsuliksi ja
keisariksi on vastustamaton seuraus
vallankumouksen taantumisesta ja
palautumista normaaleihin, 'oikei
siin" uomiinsa; Se on hi-storiallinen
välttämättömyys: porvarillinen val-lankiiinous
oli, kuten Marx ja En­gels
ensimmäisinä huomauttivat,
edennyt liian pitkälle, yli päämää­ränsä,
joka oli edellytysten luomi­nen
kapitalistisen yhteiskunnan
syntymiselle ja feodaalisen riiston
korvaaminen kapitalistisella riistol­la.
I Aubrylla on .sivumennen sanoen
' varma, oskin hämärä käsitys tästä
lainmukaisuudesta. Hän korostaa
useita kertoja, että vallankumous ei
suinkaan johtcniit vapauteen, ikui
seen onneen maan päällä ja hyveen
valtakuntaan, vaan iv.idenlaiseen,
tällä kertaa taloudelliseen sortojär-jestelmään.
Aubryn historian toinen o$s( on
kuvitettu yhtä runsaasti ja upeasti
kuin ensimmäinen. Kun teos nyt on
suomennettu kokonaisuudessaan,
se tuntuu pätevämmältä ja parem­malta
kuin miltä tutustuminen en­simmäiseen
osaan antoi aavistaa.
Kirjoittajan tyyli on parhaimmil­laan
vuoden 1794 tapahtumia kuvat
taessa •— toisinaan se on sekoitus
pateettista vallankumouksellista
kaunopuheisuutta (mikä tarttuu
ivarsin helposti jokaiseen; joka kir­joittaa
Ranskan vallankumouksesta)
ja jännityskiran dramaattisesta la-koonisH^
desta.
Erittäin antoisa on teoksen, lop-pviun
sisällytetty luettelo vallanku
mouksen tärkeimmistä tapahtumis-a
aikajärjestyksessä sekä töinen
luettelo, jossa ovat tavallisen maal-likkolukijan
kipeästi kaipaamat
henkilötiedot vallankumouksen nä
kyvimmistä poliitikoista. Heitä on
toista sataa.
Vielä kerran on paikallaan kiittää
suomentajia, Osmo Mäkeläistä ja
Heikki Eskelistä. Tosin he suomen­tavat
Enrages (raivokkaat) sanalla
"vauhkopäät". Mitään virallista suo­menkielistä
nimeä tällä sosiaalisella
liikkeellä ei ole, mutta ' raivokkaat"
on suorempi ja puoli-eettomampi
käännös. — Margaretha Romberg.
VÄIJYY AVÄRUUDiSSA
Muutoksia USAn
sotilasjohdossa
. VVashinerton. — Presidentti Ken­nedy
nimitti viime torstaina kenraa­liluutnantti
John F. McConneirin
VluJysvaltaln Euroopassa olevien
joukkojen apulaisylipäälllköksi, i l ­moitettiin
Washlngtonlssa torstaina.
McConnellista tulee kenraali Earl
\VheeIerin seuraaja, josta tulee Yh­dysvaltain
armeijan esikuntapäällik­kö
lokakuun alusta lähtien.
Presidentti Kennedy korotti Mc-
Gonnellin lisäksi täydeksi kenraa­liksi.
McConnell on tähän asti tol-mniut
Yhdysvaltain strategisten i l ­mavoimien
apulaiskomentajana.
V /Moskova. — . Ayarniislennon
olosubieet ovat jo fysikaalisessis^
mielessä siinä määrin poikkeyk-selliset,
että on aihetta hämmäs­tellä
sitä tieteellisten ja teknUlis-ten
keksintöjen määrää jota tarvl*
taan turvaamaan ihmisen nor­maali
elintoiminta avaruuslen­nolla,
toteaa TASSin tiedetoimit­taja,
fysikaalis-matemaattisen tie­teiden
tohtori Georgi Zliadnov
tehdessään selkoa avaruuslento»
olosuhteista.
Hyvin erikoinen on painovoiman
vaikutus. Avaruuslennossa ei paino­voimaa
yleensä ilmene: Radalle
päästyään avaruusalus saa itsenäi
sen taivaankappaleen liikkumista­van.
Starttihetken monisatakiloisenr
ylikuormituksen jälkeen ihminen
joutuu painottomuuden tilaan. Hä­nen
fyysinen kuntonsa joutuu täl­löin
kovalle koetukselle. Siksi tar­vitaan
pitkäaikaisia ja huolellisia
tutkimuksia, joiden avulla päästään
selville, kuinka hyvin ihminen kes­tää
näitä hänen fyysilliselle kunnol­leen
epätavallisia rasituksia ja mis­sä
määrin ennakolta tapahtuva
treenaus on avuksi.
VALTAVAT LÄMPÖTILAEROT
Avaruuslennolla vallitsevat myös
poikkeukselliset lämpöolosuhteet.
Auringon puoleisen. Kuun puolis­kon
lämpötila saattaa kohota jopa
yli 100 astetta C, kun taas varjossa
olevan puoliskon lämpötila on —.
100 astetta. Maata kiertävällä ava­ruusaluksella
tapahtuu yön ja päi­vän
vaihtuminen tavallista nopeam­min
— noin puolentoista vtunnin
kuluessa. Näin jyrkkiin lämpötilan
vaihteluihin sopeutuminen vaatii
luotettavaa automaattisen lämmön-säätäjälaitteiston
asettamista ava­ruuslennon
käyttöön.
Neuvostoliittolaisten avaruusalus­ten
lennot ovat osoittaneet neuvos­toliittolaisten
insinöörien kyenneen
kehittämään tällaisen laitteiston,
joka toimii luotettavasti aikaan saa­den
avaruusaluksen ohjaamossa
normaalin huoneenlämmön.
SÄTEILYPOMMITUKSESSA
Seuraavaksi tärkein tekijä ava­ruuslentojen
kannalta on mitä mo-ninaisimman
säteilyn olemassaolo.
Ollessame maan päällä, ilmakehän
suojaamina emme saata kuvitella mi­ten
voimakas on Auringosta tuleva
säteily., Sen lisäksi, että Auringon
säteiden voimakkuus ilmakehän ul­kopuolella
on huomattavasti suu­rempi
kuin merenpinnan tasolla,
on vielä olemassa Auringon lyhyt-,
aalto- tai ultravioletsäteily sekä
röntgensäteily, jota ei Maan pinnal­la
ole, sillä se absorbioituu jo ilma­kehän
. korkeimpiin kerroksiin.
Avaruuslennon aikana ei tämä osa
Auringon säteilystä ole vaarallinen,
koska se imeytyy verrattain hyvin:
avaruusaluksen runkoon ja il^una-;
laseihin.
Mutta on olemassa toinen huo-^
maltavasti vaarallisempi säteily,
jonka aiheuttavat suurenergian
hiukkaset.' Kohta ensimmäisten,
neuvostoliittolaisten ja amerikka­laisten
Sputnikien'lentojen jälkeen
saatiin selville, että Maata ympäröi
ionisoiva säteilyvyöhyke eli -ns. ul^;,
ko- ja sisäsäteilyvyöhyke. Näissä
vyöhykkeissä tapahtuvat mitä moni:
mutkaisimmat fysikaaliset proses­sit.
Vyöhykkeet muodostuvat pää­asiassa
kahdesta alkuhiiikkastyy-.
pistä —protoneista ja elektroneis­ta,
jolka muodostavat kuuman mut­ta
erittäin harvan plasman; Tässä
Plasmassa tapahtuvat fysikaaliset
ilmiöt vaikuttavat huomattavassa.
määrin Maan ilmakehän ulkopuolel­la
vallitseviin olosuhteisiin. Kaikki
säteilyvaaran torjumiseen tähtäävät
toimenpiteet, tarkoittavat ensisijas­sa
näitä vyöhykkeitä . /'
METEORIITTIVAARA
"Avaruussään" seuraava erittäin
tärkeä tekijä on se, että avaruus­alukset
voivat kohdata mikromete-oriittien
virran. Vaikka tällaisten
törmäysten, mahdollisuus on erit­täin
vähäinen on se kuitenkin peri­aatteessa
olemassa. Tällöin jopa hy­vin
pieni meteoriitti, joka etenee
15 km/sek. tai suuremmalla nopeu­della
ja Jonka paino on gramman .
tuhannesosa, voi vioittaa hytin i l -
matiiviyden. :
Sputnikien avulla suoritettujen
fysikaalisten tutkimusten perusteel­la
voidaan päätellä että tällaiset tör­mäykset
ovat hyvin epätodennäköi­siä
siinäkin tapauksessa, jos ava­ruusalus
on verrattain suurikokoi­nen
ja sen matka 1—2 kuukauden
pituinen.
JA
TÄTÄ
"Eteenpäin, veljet uljahaf' — Diefenbaker on antanut taisteluhaasteen, uudistetuin hallituksi­neen.
NEUVO
Eräs tunnettu laulaja ja vielä pa­remmin
tunnettu professori Heikki
Klemetti joutuivat sattumalta sa­maan
seuraan. Laulaja päätti heti
antaa näytteen kyvyistään.
Esitettyään muutaman laulun hän
kääntyi malttamattomana professori
Klemetin puoleen:
— Mitä piditte?
— Olen todella hämmästynyt,
myönsi Klemetti.
— A atelkaa, jouduin maksamaan
laulunopettajalleni yli miljoona
markkaa.
— Yhden neuvon voin antaa, tei­dän
pitäisi ottaa yhteyttä herra La­gukseen
vastasi Klemetti.
— Onko hän tuleva oopperajohta-ja?
— Ehei, vaan asianajaja.
— Asianajaja?
— Aivan, juuri hän voisi ehkä
auttaa teitä saamaan rahanne takai­sin.
• .;,
PÄIVÄN PAKINA
Hämäläismailisia "hautauskaskuja"
Rajan eteläpuolelta tulevissa uu- ville",
tistiedoiäsa, missä käsitellään jät­tiläisten
suurkilpailua kuuhun mo*
nosta, on viimeaikoina ollut mel­koinen
annos kalman hajua. Ne
muistuttavat useimmissa tapauksis­sa
vanhaa, hyvää hämäläis-kaskua
hautajaisista.
Kuten toisinaan sattuu, tavallis­ten
, ihmisten, hämäläistenkin kes­kuudessa
kehittyy erimielisyyksiä.
Hitaudestaan tunnetut hämäläiset
ovat kuitenkin jossakin määrin toi­senlaisia
kuin muut, sillä he eivät
turhia kiirehdi sopimukseenkaan
pääsyssä.
Niinpä sitten tapahtui että sa­massa
talossa kauan asuneet naa­purukset
riitaantuivat niin pahoin,
etteivät enää tervehtineetkään toi­siaan,
puhumattakaan siitä, että
olisivat, käyneet toistensa luona
kahvilla.
Toiselta heistä sattui sitten kuo­lemaan
eukko ja muori haudattiin
naapurin osallistumatta hautajai­siin.
Vanhan hyvän tavan mukaan
hautajaisyleisölle tarjoiltiin kah­vit
ja siinä yhteydessä alkoi leskek­si
jiääneen ukon omaatuntoa hie­man
kolkuttaa naapurin tiimoilta.
Hän kolkutti muutaman kerran sei'
nään ja sitten sukeutui seuraavan­lainen
keskustelu.
'Mitäs haluat?'' ky.syi hautajaisis­ta
pois jäänyt naapuri.
"Tullaanko sieltä hautajaiskah-kysyi
vuorostaan leskeksi
jäänyt naapuri.
"Ei tulla!" vastasi naapuri.
"Ei olla käskettykään" sanoi puo­lestaan
leskeksi jäänyt naapuri.
Jossakin mielessä samansuuntais­ta
järkeilyä kuuluu nyt rajan ete­läpuolelta
silmän tekevien piireistä.
Kuten tiedetään, yhdysvaltalais­ten
hallitusherrojen on ollut ää­rettömän
vaikea'_tunnustaa, että
Neuvostoliitto johtaa avaruustutki­musalalla
yleensä ja erikoisesti ra-kettialalla.
propagandallisessa
ennenkaikkea tavallisten amerikka­laisten
jymäyttämiseksi.
Mutta nyt on alkanut kuulua toi­senlaisia
ääniä siitä lehmänkellos­ta.
Syynä on tietysti neuvostoliitto­laisten
"taivaallisten veljesten" äs­kettäiset
suurteot avaruudessa.
Sen jälkeen ei enää voitu väittää,
että Yhdysvallat "johtaa" avaruu­dessa.
Mutta "sisu" ei anna periksi
ja niin on kuultu lisääntyvässä
määrässä edellä kerrottuun hämä-läiskaskuun
verrattavia "selityksiä"
että "kannattaako" ollenkaan kil­pailla
Kuuhun menossa?
Ja syyksi esitetään, ei tietysti­kään
sitä tosiasiaa, että Yhdysval­lat
laahustaa,-vaan se, että "mäail-man_
rikkaimmalla maalla" ei ole­kaan
riittävästi varoja avaruuskil-pailun
ilatkamiseksi — että se
(avaruuskilpa) voi vaarantaa sota-tarkoituiksessa
boggle" ($20 miljardin ilotulitus),
' missä "selitetään", että Kuukilpai-
Jun hoputtaminen aiheuttaa veron­maksajalle
ylimääräisiä ; menoja,
että ajan säästämisen merkeissä ei
anneta näitä töitä halvempien ip}«>^^^
katarjousten perusteella, vaan niil­le
yhtiöille, jotka oVat jo "sisällä".
Kaikki tämä, sanoo mainitun jul­kaisun
"asiantuntija", senaattori
Wm Proxmire (D. Wis.)aiheuttaa
veronmaksajille miljoonien dolla­rien
lisämenot. Sen lisäksi hän se­littää,
avaruusohjelma vetää tiede­miehiä
ja insinöörejä pois puolus­tuslaitoksen
ja muiden alojen toi­mista.
. • , ^ . . .
Hallituksen virallinen johto, esim.
presidentti Kennedy -ja varapresi- tarvetehtailijain voittoja sikäli,-että
dentti Johnson ovat tosin myöntä­neet,
että Yhdysvallat on "toisella"
sijalla. Mutta siitä asti (toukokuun
25 p 1961) jolloin presidentti Ken
nedy sanoi, että Yhdysvaltain tar­koitus
on lähettää'mies Kuuhun en­nen
tämän vuosikymmenen umpeen
kulumista, ja kun varapresidentti
Johnson julisti, että "minä en näe
meidän eloon jäämistämme vapaa­na
maana ja ensiluokka valtiona,
ellemme me johda kilpailua avaruu­dessa",
ovat vähän pienemmät ki­hot
lohdutelleen sekä itseään että
kuulijoitaan väittämällä, että "Yh­dysvallat
ei ole jälessä avaruustut­kimuksessa,
ja vaikka se olisikin,
USA sivuuttaa kuitenkin NL:n ja
lähettää ensimmäiseksi miehen
Kuuhun."
Näin on puhuttu ilmeisesti
varustelumenoja on rajoitettava
avaruuskilpailun hyväksi — sillä
Yhdysvaltain hoputukseen perustu­van
avaruusohjelman lähivuosien
hinnaksi on arvioitu 50 miljardia
dollaria. Sivumennen sanoen —-
'vapaassa maailmassa" kun mita­taan
kaikki rahassa — Yhdysval­loissa
on arvioitu, että miehen lä­hettäminen
sieltä Kuuhun tulisi
maksamaan vain $20 miljardia ja
tämä aikana jolloin jänkit l^ulutta-vat
yli kaksi kertaa suuremman
summan vuosittain välittömään va-rustelukilpailuun
eli kylmän sodan
ylläpitämiseen.
Niinpä esimerkiksi sellainen hal­lituspiirejä
lähellä oleva julkaisu
kuin esim. U.S. News and Woiid
Report julkaisi äskettäin artikkelin,
minkä otsikona oli $2 Billion Boon-
Mainitun julkaisun ~eräs toinen
"asiantuntija''"ilmaisee vastustavan
kantansa Kuukilpailuun -nähden se­littämällä
että ihminen on harmin-:
kappale avaruudessa ("man ia. a
nuisance in space".
Kaikki tämä palauttaa mieleem­me
Punaisen Armeijlan äänenkan­nattajan
määritelmän Yhdysvaltain
mahdollisuuksista avaruuskilpailus-sa.
Mainittu lehti sanoo, että Yh­dysvalloilla
saattaa olla vielä enem­män
täytekyniä, partakoneenteriäi
nylon-paitoja ja -sukkia, mutta "se
on kuin vanha ukko, jota vaivaa
hengenahdistus, leini, kudoskalvot-tuma
. . . s e ei voi pysyä nuorejn,
voimakkaan neuvostojätin rinnal-
Tässä on todellinen syy, me epäi­lemme,
miksi vissit yhdysvaltalai­set
silmäntekevät uhkaavat hem­mottelemalla
pilattujen poikaveka-rain
tavoin ottaa lelunsa pois ava-luuuskilpnilun
leikistä.
— Känsäkoura.