Vapaus, August 24, 1967

              Sivu 4 To(r;stai, elök. 2,4 p. — Thursday, Aug. 24, 1967
V A P A U S INDEPENDENT t-ABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Eatablished Nov. 6. 1917
E D I T O R : W . E K L U N D \ MANAGER: E. S U K S I ,
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D ^ O I T O R I A L 674-4264
Publlshed thrfce we6kly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. U m l t e d , 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
, * - Mailing address: Box 69
AdlAttlslng ratea upon application, translation free of charg«.
Authorlzed'ia second class mail by the Post Office Deipartment, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadassa: 1 vk: $10.00, 6 fck. $5.25 USA:n:
3 kk. 3.00 • Suomeen:
1 vk. $11.00.6 kk. $5.75
Ivk. 11.50. 6kk. 6.25
Onko Suomen m M a nai^iattu
Englannin puntaan Väi ei?
Nigerian tragedia
Eri puolilla Afrikkaa loimuaa tnykyään poliittisia liekkejä
joista Kongon vaaratilamme on tunnetuin — imutta Nige^
riassa riehuu nyt avoin sisällissota. -Cli.....
Afrikan länsirannikolla sijaitseva Nigeriarr^^^ete*^: pidä
sekoittaa sen pohjoispuolella sisämaassa olevaan. Nigerin
valtioon, on Afrikan suurin valtio asukasluvultaan. Sen asu­kasluku
lähentelee nyt 50 milljoonaa. Maa; kuului brittiläiseen
siirtomaa-alueeseen ja sai itsenäisyytensä Afrikan itsenäi^
syysliikkeen suurena vuonma 1960, jolloin luotiin iltsenäisiä
valtioita enemmän -koiin minään muuna vuonna.
Tällä viikolla Lagosista saapuneissa uutistiedoissa ker-r'otaan
Nigerian Keskilännen osavaltion uuden sotiiasjoihta-jan
ilmoittaaieen muodostavansa uuden hallituksen, joka on
riilxpumaton sekä Biafrastk että Nigeriasta. Osavaltiom' radio
tulkitsi toimenpiteen irtaantumiseksi Nigerian liittotasaval-tioista.
Majuri Albert Okomik.OAVo, jenka Biafran johtaja Odumegwu
nimitti Kleskilännen sotilasihaliitsijaksij ilmoitti irtaantumis-asiasta
Beninin radion lähetyksessä. Benin on Keskiläflmen
osavaltioin pääkaupunki.
Majuri Okonkowo on 31 vuotias. Hänet asetettiin vir­kaan
viikko sen jälkeen kun prikaatimkenraali Victor Ban­jon
johtamat Biafran joukot valtasivat Keskilännen.
Majuri Okonkovvo julisti radiolläihetyksessään, että uusi
hallitus, johon kuuluvat hän itse ja hallinnollinen neuvosto,
"on Keskilännen kansan hallitus Keskilännen kansaa varten".
•Hän ei täsmentänyt puheesaan KeaHlännen eroa, mutta
Bemiinin radio ilmoitti myöhemmin, että hän "on julistanut
alueen erilliseksi valtioksi".
. Sodan runtelema Nigeria näyttää siis ajautuvan ratkai­sevaan
vaiheeseen liittovaltion ja kapinallisen Biafran jouk­kojen
välisten yli seitsemän viikkoa kestäneiden taiistelujen
jälkeen.
Toisaalta Lagosiin saapuneet suuret ulkomaiset aselai-vaukset
vahvistavat tietoja, joiden mukaan liittohallituksen"
joukot suunnittelevat toistateeksi suurimman operation te­kemistä
everstiluutnantti Adumegwu Qjukvvun joihtamaan
kapinalTiseen Itä-Nigeriaan.
Biafran joukot pitävät näiden uutistietojen mukaan edelr
leenkin hallussaan Keskilännen osavaltiota. He ovat ylittä­neet
Niger-joen j a väittävät vapauttafvansa naapuriosavaltion,
10 miljoonan Joruban Länsi-Nigerian.
Kapinalliset vaativat joruboja muuttamaan sisällissodan
"etelän vapautusristiretkeksi" pohjoisessa olevia hausa- ja
fiilaniheimoja vastaan. A r v i o l t a . l4 miljoonaa 'hausa- ja fu-iania
on muslimeja ja heitä yhdistää hausan kieli. He ovat
Nigerian suurin, väestöryhmä.
Bnglanmin kauppatase osoitti " y l ­lättäen"
v.ime ikuussa 6 miljooniin
ipimnan • ylijäfimää. VVilsoni-n haHi-tus
öli riemui,ssaan, Yaltionvaraln-ministeri
vakuutteli, että nyt on ta-paihtuhut
•mienkittävä muiUitos parein-paiim.
Pumta on »uoa-astaan pelas­tettu.
• Valtfoinivarainiministeri ver­taili
hfelnäkuium B miljoonan punnan
yflijäämaö ik^säfemin 45 miljopmm
punnan vaj^iuksieen. Mutta tämä jlä-ennärastl
yllättä^fä heinäkuum yli­jäämä
on saingen pettävä, sillä vuo­den
allkupuoliskon vaijaius oli niiTi'
siuiuirtai luioikikaa, että huomaittava­kaan
tilanteen korjautuminen h e l -
näikuiun luvuissa ei piienentäisi pai-*
Joakaan Ikes.klimäärä'i9tä vajausta.
Näin totesi mm. Englannin johtava,
talooiElöhti Finaincial Timles,
Jä tässä F.T:n päBtelttvässä oh
paljon perää. Engilanntn kauppata­seen
paraneminen heinäkuussa joh­tui
suiUirimimaKa osaItä~ s i l l a , että
Suezin ikaniava on tukosstii. Suezin
fcaftaivan kautta tuleva frlintai-vik-keiden,
nautintoaineiden, öljyn ym.
tuonti on vain siirtynyt. Rahtien
nostama kallis öljy ei vaikuta vielä
läheskään täydellä teholla (heinä­kuun
luvuissa) Englannin tuontiin,
öljyn ohella Englanti tuo esimer­kiksi
muita tavaroita (hei^näkuus-sa)
Suezin 'kanavan kautta 200 mil­joonan
punnan arvosta. Tämä "jää­tynyt"
tuonti on suoritettava joka
vtapauik^essa myöhemmin. Lisäksi on
huomattava, että perinteelliseeti
Englanti tuo syksyllä huomaltavlin-iTian
osan elintarvikkcistaa'n ja
nautintoaineistaan. Ja niinpä loka­kuussa
ikertyy s-uuria mateuja.
Financia'1 Times, joka on useiln
keiloj.» kiinnittänyt huomiota näi­hin
seikkoihin kirjoitti äskettäin
pääTcirjoituksessaan mm: " E i ole
epäilystäkään siMä. että seuraavat
pari tai kolme kuukautta muodos­tuvat
punnalle hankaliksi. Suezin
kanavan sulkemisen johdosta tuonti
alenee enemmän kuin vienti, mutta
ko:ika se ei merkitse muuta kuin
lykkäystä, ei siinä ole mitään ilah­duttavaa,"
E i voi välttyä vaikutel-
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
Manda Ranta, Vancouver, B: C ,
itäyttää tiistaina, elokuun 29 pnä
71 vuolta.
Aune Liikala, Iloarst, Ont., täyt­tää
keskiviikkona, elokuun 30 pna
68 vuotia.
Yhdymme sukulaisten ja tutf-ii-vain
onnentoivotuksiin.
perittyj ä veroj a oi lähetetä
keskushal!itu>kselle, vaan käy­tetään
osavaltion omiin tarpei­siin.
Vastavetona Gowon julisti
itsenäisen valtion osittaiseen
taloudelliseen, saartoon, katkai-itäison
-osan johtaja, 33-vuotias
eversti Ojukvvu julisti osaval­tion-
itsenäiseksi Biiafran tasa­vallaksi
toukok. 30. pnä. Tässä
vaiheessa Gowbnin yritys ha^
valtion sijasta hallinnollisia
alueita olisikin ollut 10, ösöit-tautui
tuloksettomaksi. Biafran
itsenäisysjulistusta ovat seu­ranneet
sotilastöimenpiteet puo
• Iin: j ä toisin, viimeksi Keskilän­nen
-osavaltion itsenäiseksi -ju-listautuminein:
sen jälkeen kiun
Biäfranin joukot sen valtasi-malta,
että tosiaainOtii^ läliihiniäi
kuukaudet muodostiivat Englannin
ikaiuippa- ja .maiksutaiseelle, vakiutta-varoille
ja punnan arvolle mitä
ikriiitti3imm°lk3ii. Jossakin ikohden re­peää
vaiTOdsti. Näin sitäkin suui^ehi-imaula
syyllä, ikun Wiilsonin halli-luis,
yrittää jatkaa edelleenkin ta-loudeMista
ikiirutysipolitiiltkaa koti­maan
(dbudessa. Ja jos tämä taas
jatkuu nioliisevät työttömien luku­määrät
uiusiin, ennätyteMn. Ja täl­löin
on huomattava, että englanti­laisen
t!U'nnetiulla huumorlntajuilla-ikin
on sentään rajansa.,
Tois-ta vuotta sitten (26. 4. 1966)
Suomen Pankin pääijiohUvja Kl.-Wa-r.
is la.us.ui, että haniollä on tapana
ikaihdeHti vuodeesa sanoa " e i " kai­kille
mankan devalvointihuhuille.
Hän perusteli kantaansa markan
devalvoinhin vastustamiseen sillä,
että olemme irroltautunieet punnas­ta
vuonna 1963. Olemme nyt k i i n ­ni
doilladssa, eikä meillä ole ollut
mitään aikomusta seurata puntaa,
saatikka ajatella devalvointia omin
päin. No, tämä lauijunto annettiin
runsas vuos.i sitten, ja tänä aikana
on paljon virrannut vettä Vantaaissa
j a muuallakin on tapahtunut s.uuria
muutok.s a. Mm. pääjohtaja W»ris
on saanut eron j a siirtyy muihin
toisai-voisiin hommiin. . Pääjohtaja
WarJs mainitsi sanovansa deval-voinn.
lle "ei" elämänsä loppuun
«lakika, mtilta nyt ollaankin tilan­teessa,
jolloin , pääjohtijja ottaa
hattunsa ja- keppinsä j a sanoo jäär
hyväisiksi: Morjesta pojat! Hoitakaa
putiikki!
Vähän Avarista myöhemmin (14.
8. 1966) Osuuskassojen Keskusliiton
toimintajohtaja Samppa Mantere
lausui Nilsiän osuuskassan 60-vuo-lisjuhlilia
pitämässään esitelmässä:
"Ko.ska oma markkamme on naulat­tu
punnan arvoon, meidän on aina
syytä seurata tarkoin, mitä Englan­nissa
tapahtuu. Englann:'n mahdoU
liset toimet heijastuvat myös meil­lä
tavalla tai toLsella."
Johtajier: lausunnossa on siis mel­koinen
ristiriita — ainakin ylitä
suuri kuin VVilsonin hallituksen ja
Financial Timesin. Multa omasta
puole.sitaninie k:illistumme joka ta­pauksessa
sihen, että .Suomen on
.syytä larkoin seurata, mitä Englan­nissa
tapahtuu.
Libra.
USAn dotatiojjr
seifrää vastiiff
sanoo N4ilfto m t - . i c n . i :
Moskova. — Tuomiten yi^c!>[sy«l-tain
toimesta suointetu4,.so'd"^'uu­den
eskalatH>n Viieitinain^iss^',-,jNeu-vostoliiton
viralliseit piirit • ilmoitti­vat
keskiviikkona, että NeuyostölJitr
to tulee tukemaan Vetnamin i x r h ^n
kansan puolustustaistelua''^a''anta­maan
lisäS apua sitä • nuiitaa f feun
USA sotai'öimia3n laaj^i^^^ä. '"
TASSin jUilkalsemassi iäiiMntios-
^a sanotaan, että Yhdysvaltain hyök­käyssota
Vietnamissa ' ir^lfi' laa­jemmat
ja paMaehiteisemMt' mitta­suhteet.
"Jokainen toimehpide sodan 'eska-loimiseksi
johtaa-luonnollisesti asi­anmukaisiin
va.slatoimoniipii*lsiih,"
sapotaan lausunnossa jd'"varoittaa,
että "Washin^tonin lyhytnäköisen
suunnan vaarana on se, että'se pa­hentaa
entisestään kansainvälistä t i ­lannetta
ja voi johtaa vakavaan v a i -
rr/.ilanteeseen."
Hanoin radio tiedoitti keskiviik­kona,
että pääkaupunkia pommitct-.
tiin rajusti ja että ainaklh 100 si­viiliä
sai pommituksessa surmani;;'..
Ybdysvallain pommittajain sano­taan
tuhonneen erään apaiilmentti-talon
j a vaurioittaneet erästä kau­pungin
sairaalaa, surmaten 3 sai­raanhoitajatarta
ja haavoittaen kol­mea
muuta.
Pravda:
NL:n ja arabimaiden suhfeef
Vietnam vaatii
ulireja USÄ:ssa
Panorama City —Kolmekymmcn^
täkoimevuotias mies kaatoi viikko
sitten l>en.siiniä päälleen ja poltti it­sensä
Los Angelesin esikaupungissa
vastalauseena Vietnamin sodalle.
Paikalle hälytetyt palomiehet eivät
ehtineet tehdä mitääh miehen pe-las.'
aimseksi.
Ruumiin läheltä löydeiltiin kirje,
jossa tuomittiin Yhdysvaltain Viet­namin
politiikka ja kapitalistijärjes-telniä.
Perjantainen poltloiLsemur-ha
oli ensimmäinen Yhdysvalloissa
vuoden 1966 huhtikuun jälkeen.
INTIAANI PAKKOTYÖHÖN
San F r a n c i s c o N u o r i shoshoni-intiaani
tuomittiin viikko sitten San
Franciscossa viideksi vuodeksi pak­kotyöhön,
koska hän ei suostu tais-
Pravda OD juJikalssut useam.pi03äi-sen
erifcolskirjeenvaihtajiensa Bel-jajevin
ja Primakovin laatiman se-iostusisarjan
KairOista, jossa on kä­sitelty
lähi.idän tapahtumia, tapaih-tuimlen
taustaia ja täimänhebkistä t i ­lannetta.
Sai-jan viimeisessä 9.8. j u l ­kaistussa
osassa kirjeenvaihtajat
tarkastelevat Neuvostoliiton ja ara­bimaiden
suhteita seuraavaan ta­paan:
"Paitsi puhtaasti sotilaaJlista pää­määrää
— pääsyä Suezin 'kanavalle
— Israelin hyökkäyksellä oli myös
poliittinen päämäärä: tuhota edis­tykselliset
hallituifcset YAT:ssä^ ja
Syyriassa.
Mutta lisäksi oli vielä yksi, ei­kä
suinkaan vähemmän tärkeä pää­määrä:
yrittää lyödä k i i l a arabimai­den
j a toiisaalta Neuvostoliiton sekä
muiden sosiaalisten maiden välille,
johtaa harhateille miljoonat egyi>-
tiläiset, syyrialaiset, algerialais.et,
iraikilai;set j a kaikki arabit, ottaa
heiltä pois heidän vallankumouksel^
Unen tulevaisuutensa ja usiko par­haimpiin
ystäviinsä".
Tässä eivät kuitenkaan israelilai­set
onnistuneet, eiVät radioprapa-gandan
tietä eivätkä sotavankeihin
kohdistamallaan valistuskampanjal­l
a , sanovat kirjoittajat.
Selostettuaan Neuvostoliiton suh­tautumisen
ikiiisiin ja viitattuaan
Moskovaissa j a Budapestissa järjes­tettyihin
sosialististen maiden edus.
t a j en tap»;imisiin, kirjoittajat jat­kavat:
"Neuvostoliiton ja muiden sosia-iisli-
ten maiden oikeudenmukainen
asenne, niiden nopeat ja päättä-^
väJset yhteiset toimenpiteet arabi­kansojen
taistelun tukemiseksi im­perialismia
ja neokolonialismia vas­taan
näyttelivät tärkeää osaa siinä,
että sotatapahtumait lähi-idässä saa­tiin
loppumaan.
Neuvostoliiton ponnistukset tur-lelemaan
Vietnamissa.
Kaksikymmentäkaksivuotias Ri­chard
Williams sanoo olevansa va­pautettu
sotapalveluksesta heimon­sa
ja Yhdysvaltain hallituksen vii­me
vuosisadalla solmimien sopimus­ten
perusteella. Hän kertoi valitta­vansa
tarvittaessa Y K : l l e ja luette-levansa
ne vääryydet jotka valkoi­nen
mies on tehnyt intiaanille Yh­dysvalloissa.
f, ^
vallisiuusneuvostossa Slrluii panemi­seksi
Israielin aggi-essioHe ja Neu-vos^
toliiton aloite Y K : n yleiskofcouk-isen
erityisistunnfon koollelkutsumi-seksi
saivat ansioittensa mukaisen
ainvostufcsen osafcseeft iKäirossa, lAis-aä
erinomaisesti ymmärrettiin, että
toJmenpiteet, joihin taholtamme
ryhdyttiin — muuten aina yhteis­ymmärryksessä
arabimaiden 'kanssa
—, vaistasivat niiden elimetuijia.
Egyptiläisfiit seurasivat tbiment>iteil-tämme
suunnattomalla tarkkaavai­suudella
ja toiveikkuudella."
Kirjoittajat samovat, että Neuvos­toliiton
ministerineuvoston puheen-johtatjan
Kosiyginin Y K : n yleisko­kouksensa
esittämät vaatimukset
ovat nyt muodostuneet kaikkien
rauhaaiakastaivlein maiden konkreet
tisiksi tavoitteilsi^ rauhan palautta­miseksi
lähi-ilään, j a jatkavat:
"Siinaisisa kärsitty tappio loi
YAT:ssa vaikean tilanteen. Paikal­linen
taantumus yritti välittömästi
käyttä hyväkseen ilmenneitä pes-
«imisimin ja masennuksen mieli­aloja
spekuloiden avoimesti arabien
sotatappiolla. Kuten aina sellaisissa
olosuhteissa sen edustajat aikoivat
etsiä syyllisiä, jonka nisikaan voi­taisiin
sälyttää vastuun koko taakka
tapahtuneesta. Vähitellen he alkoi­vat
jankuttaa sitä, että kaiken syy^
nä oli Y A T : n lähtemien sosialis­tiselle
tielle, sen edistyksellinen si^
.sä- ja ulkopolitiikka. .
— Miksi maamme on pakko yllä­pitää
läheisiä suhteita Neuvosto­liittoon?
Miksi se on asettunut
poikkiteloin länteen nähden, kyse­livät
ne, jotka olivat menettäneet
omaisuutensa ja vaikutusvaltansa
kansallistamisen tuloksena. : Porva­riston
'siruiksi rikotut jäännökset'
alkoivat koota 'pro-amerikkalaista
lobbya', joka aloitti todellisen po-liitt
sen kampanjan sodan ensim­mäisinä
päivinä katkenneiden
YAT:n ja USA:n välisten diplo­maattisuhteiden
solmimiseksi uu­delleen.
Taantumuksen salaliittoa
valmisteltiin luonnollisesti salassa
laekien siihen, että sopivalla het­kellä
voidaan astua julkisuuteen^"
Kirjoittajat ikiinnittävät tämän-jäiikeen
huomiota Al-Ahbar -leh­dessä
olleeseen Mohamed Tabin
'kirjoitukseen, missä hämärästi vih­j
a i l t i in siihen, että eräs 'suuri
(Jatkuu sivulla 3)
USA VALKOISTEN J A K I L T T I EN MUSTIEN M A A
Nigerian tragediaksi on muodostunut sen federatiivinen
liittovaltiomuoto ja tämän perustana olevat kansallisuudet,
joiden, välisiä ristiriitoja j a ennakkoluuloja ei ole voitu so­vitella.
Nuori tasavalta joka elää vielä taloudellisen kehityk­sensä
ensi vaihetta kaikkine siihen liittyvine pääoma-, kou­lutus-
ja markkinaongelmineen, ei ole onnistunut ratkaise- si sen lentoyhteydet ja jäädytti
maan tasavallan eri osien välisen yhteistyön ongelmaa, mitä sen kansainväliset saatavat. Tä-ei
suinkaan ole pidettävä ihmeenä kun' muistetaan, miten ihan vastasi itäinen osavaltio
suuria vaikeuksia kansajlliskysymys on aiheuttanut esimer- ottamalla valvontaansa radion,
kiksi täällä Canadassa englantilaisen ja ranskalaisen Cana- sähkön j a hiilenjakelun, lento-daoi
välillä ja "sivistyneessä" Euroopassa, (esim. flaamien j a ja laivayhteydet sekä satamat,
vallonien väliset yhteenotot Belgiassa, Italian ja Itävallan Viimeisen kerran yritti kes-kansallisongelmaanliittyyä
taistelu Etelä-Tyronissay Kyp- kushallituksen ja osavaltion vä-roksen
kreikkalaisen ja turkkilaisen väestön yhteistyön ;0n-: lejä sovitella 'kieväällä muodos-gelmat),
puhumattakaan .niistä avaamatt^^^^^ tettu känsalliineh rauhanvälitys
joitä rotuongelmat muodostavat Yhdysvalloissa ja eräissä toimikunta, joka saikin Go;w'on
muissakin maissa. Missään nimessä ei siis olq syytä pitää N i - kannätu'ksen, mutta sen sijaan
geriän pulmia osoituksena maan kansa]lisuuksieh''kypsy-inättömyydestä
itsenäisyyteen", .kuten jpissakinpiir^ on
••halua väittää..;";
Nigeriah ongelmaa on syventänyt se, että kehitys on o l ­lut
nopein maan itäisessä osassa, kun sen sijaan asu'kasmää-raltään
ja alueeltaan suurin pohjoisosa on jäänyt kehitykses- ioittaä. tasavallan alueellista
sä felqdaalisen heimojärjestelmän. asteelle, kuiterikih juuri hallintoa siten, että neljän osa-köhittymätön
pohjoinen osa pyrkiii määrälliseen enemmis­töönsä
nojaten johtamaan koko tasavaltaa. Tämä aiheutti
maassa ensimmäisen vallansiirron vuoden 1960 itsenäisyysju­listuksen
jälkeen: tammikuussa 1966 kukisti kenraaili Ironsih
johtama nuorten upseerien ryhmä maata siihen asfti hallin­neen
Abubaker Tafävira Balewan.;
Söitilasjohtajat kzitsoivat liittövaltiörniiodon haittaavan
maan olojen rauhoittumista ja arvelivat sisäisen kilpailun
vähenevän, jos osavaltior^jat hävitettäisiin. Niinpä Ironsi jo
toukokuussa 1966 julisti Nigerian yhtenäiseksi tasavallaksi vat. _ ..
federaation sijasta. Tämä kohtasi kiuitenkin ankaraa vastus- Nigerian yhdistäminen on
tusba pohjoisen osavaltion taholta ja kesä-heinäkuussa, puh- vaikea ja moninriutkainen pro-kesi
eri kaupungeissa aseellisia yhteenottoja pohjoisten s o - sessi, mutta selvää oh, että se
tilaiden tunkeutuessa muihin osavaltioihin. Tämä johti Iron- olisi ehdottomasti edullista N i ­sin
vallan kukistumiseen jo heinäkuun Ippulla ja nyt vallan
otti käsiinsä 32vuotias esikuntapäällikkö Jaikubu Go\von. Hän
puolestaan teki lopun, yhtenäisestä valtiosta palauttamalla
osavaltioille niiden entiset oikeudet ja rajat.
Kaikki nämä vaiheet olivat kiuitenkin kärjistäneet eri
kansallisuuksien välisiä suhteita, ja tilanne huipenituii vii/me
syksynä po'hjöisissä kaupungeissa järjestettyihin '• pogromei-hiri,
joiden kohteeksi joutuivat itäisestä osavaltiosta lähtöisin
olevat henkilöt. On esitetty ajatus, että väkivaltaisuudet
USA:n neckerimellakoiden vai­kutuksia
valkoisten suhtautumiseen
on arvailtu" suuntaan ja toi.scen.
Newsweek-lehLi selvittelee Loui.s
Harrisin mielipidetutkimusta mel­lakoiden
jälkeen ja toleaa, että val­koiset
amerkkalaisct alkavat antaa
perään neekereiden oikeuksien suh­teen,
va kka vastustajia onkin vie­lä
hyvin paljon.
Valkoisista .55—67 pros. .kannat­taa
seiiai.sia toimenpiteitä kuin liit-lohalliUiksen
järje.slämiä hiajamit-tais
a työllisyysohjelmia, ghettojen
purkamisia, kesäleirien järjestä­mistä
köyhille lapsille ja ikuului.saii
rotla-ohjclman lotcuttamista ja us­koo
näiden estävän mellakoita.
Neekereistä näilä : toimenpiteitä
kannajttaa 72—91 prosenttia.
Huolimatta siitä, eitä parannuk­set
neekeiHjiden iiscnuian nähdään
entistä laajemmin tarpeellisiksi, on.
valkoisten amciikkalai.slen vailcea
lunniustaa, että surkeat olo.su'hteet
maan, 45 pros. valkoi.sisla uskoo,
että mellakat olivat "ulkopuolis­ten"
aiheultamia ia kokonaista 71
esiin. Valkoisten enemmistö on sitä
miellä, että neekerit ovat jossain
suhteissa huonompia kuin valkoi-pios.,
että ne olivat yleenusä jär^ set ja he sanovat sen avoimemmin
jestäytyneilä, vaikka mitään täl­laista
ei tutkimuksissa ole esiinty­nyt
. Kysyttäessä, m i Ien he' i tse su h-tautusivat,.
jos heitä kohdeltaisiin
kuin iieekereilä nykyään, 26 pros.
sanoi iyhtyvän.sär mellakoimaan i l -
sck n. Näistä oli suurin osa alle
;i.5-vuotiaiUi, loisin .sanoen saman
ikäisiä kuin mellakoivat neekerit.
Suurin osa sekä neekereistä että
valkoisista oli .sitä mieltä, että mel­lakat
ovat vahingoitti!neet neekerei­den
pyrkimyksiä tasii-:vi-vo;.suuleen
ja elta neekerit kärsivät mellakois­ta
eniten. Ilmeisesti valkoi.set kui­tenkin
ymmäitävät väkivallan kiellä
paremmin kuin mJtään aikaisempia
keinoja, vaikkevät he sitä julki-iC.
sli banokaan;
Vanhat*' syvään juuituneet eij-nakkoluulol
Ja pelot pääsevät ny­sinänsä
saisivat neekerit mellakoi- kyisessä ilmapiirissä helpommin
kuin edellisinä vuosina. Sen sijaan
he hyväksyvät suuremmassa mää­r
in neekei-eitä samoihin ravinto­loihin
tai teattereihin ja jopa salli­vat
myymälässä palveltavan nee­keriä
ennen valkoista; Lasten seu-ru.
stelu.värillisien lasten kanssa he­rättää
edelleen jyrkkää vastustus­ta
ja vain 7 prosennia valkoisista
antaisi teini-ikäisen lapsensa seu­rustella
neekerin ikanssa.
Harrisin tutkimus ei anna vas­tausta
amerikkalaisen yhteiskunnan
tulevaan kehitykseen sen enempää
'kuin lukuisat kannunvalannat eri
puolilla maailmaa. Pelkoa, vihaa
j a ennakkoluuloja riittää, mutta
edes sitä on vaikea sanoa, ovatko
mellakat todella lUsänneet niitä.
Yhtä mahdollista on, että ne ovat
vain saaneet ihmiset tunnustamaan
ajatuksensa itselleen. Ehkäpä tämä
vähitellen muuttaa asenteitaikin.
Vaikealta tuntuu tulevaisuus
kuitenkin n i n kauan kuin valkoi­set
vaativat neekereitä oppimaan
ensin samat velvollisuudet ennen
kuin heille voidaan antaa samat
oikeudet, kuten eräs rouva New
Yorkista. Tällöin on varmasti ai­noa
vastaus se, että yhä useammat
neekerit rupeavat ihmettelemään,
mitä tämä rouva on tehnyt voidak­seen
määrätä heidän oikeuksistaan,
ja päJittävät ottaa ne väkivalloin.
K. P.
Mig-vierailu
Ruotsiin
Tukholma — Ensimmäinen Neu­vostoliiton
ilmavoimien vierailu
Ruotsiin alkaa 26. elokuuta, jolloin
kymmenen Mig-2I-FL-hävittäjää ja
yksi An-24-B-'kuljeluskone saapuu
Upsalaan 5-päiväiselle vierailulle.
Koneiden miehistön muodostaa 27
upseeria ja kaksi aliupseeria.
PÄIVÄN PAKINA
görian. kansalle ja maan talou­delliselle
kehitykselle. Siten
Nigeria voisi parhaiten välttää
pienten ja kehittymättömien
maiden kirouikset, talouselä­män
yksipuolisuuden, pää­omien
muodostumisen hitau­den
ja operatiivisen kykene­mättömyyden'.
Toisaalta on sel-itäisen
osavaltion iboja vastaah eivät suinkaan synityneet "It- vää, ettei kahsallisuulksien py-cseosctfäöäbnn
" vaäin olivat pohjoisen heimopäälliköiden järjestä- syvää, rakentavaa yhteistyötä
miä., V • ,
Näistä väkivaltaisuuksista sai alkunsa. itäisen osavaltioni •
loittoneminen keskushallituksesta askiel askeleelta. Ensi vai- •
h^enä oli maaliskutissa ilmoitus, että itäisestä osavaltiosta
voida luoda aseellisenvoiton
varaan j a tämän vuoksi Nige­rian
tilanne näyttää ftiyt melko
lohduttomalta.
Vanhentuessa 011 unohtunut kic- tyksiiiän viimeaikoina antanut,
liopin säännötkin hiin perustoelli-- Neuvottelut Bolshoin oopperan
sesli, että otsiikon lainausmer- Expo,ssa esiintymisestä aloitettiin varatokaah maanviljjelijän- poika, »»"'^'•yj' "e»». •"".7''
luhtei- jo
2 vuolta sitten ja.sen pei-usteel-; Joka aritautui kokonaan musik^^
sävelläjä, om intalkeinen uudistus-imies
oopperatyyUssä. Hän oli
tuna kruunun perillisenä Dimitri­nä
esiintyvä Grigori. Vaikka hä­nelle
vakuutetaan että Dimitri on
'kuollut, niin Boris Godunov mur­tuu
ja pyytää jumalalta armah-du.?
ta synnistään.
Opperan kolmannessa osassa
esiintyy uusi henkilö, ylpeä j a val­keista
voi tulla yhtä kovia nuhtei- ta mitä sai eräs oiinelon suomiilai-ineh
kirjaiilija 'Jumailanpilkasta".
Jokatapauksessa kysymys ei ole
suuressa Venäjän maassa yuosiui;!
1552—1605 vaikuttaneesta Borl:^
la, selitlää CBC, Montrealiin saa­pui
heinäk. 14 pnä oöpperanäy-tösvälineitä
peräti 193 tonnia, s i -
'sältycn niihin, kulisseja j a ' muita
.näyttämölailteita, 800 paunart pai-
Goduno'vosta, Joka oU lopulta " j u - inoinenikattokmunu
imalan armosta'- tsaarina, vaan s i l ­itä
kuvauksesta, minkä Bolshoin
opperan tuhneltu lähti, Alexan­der
Ognievzev Bori.sista antaa,
i Tasan el ikäy arntimet meiille mu-siikimkaan
y!;läville. .Niinpä voi-
: daan iikäväiksenimc todeta, että
vain an+harvoilla meillä on ollut
tillaisuus 'käydä Expossa seuraa-:
,ma'Ssa Bohhoin tämän mantereen
ehsi-esityksiä, jotka ovat. .saaneet
niin .suurta huomiota ja ylitsevuo-tiivaa
kiitosta sekä canadalaiselta
. ikoinserttiyleisöHä, i otlä suurien ,
päivälehtien musiikkiarvosleli-
•• j o i l t a . ' : •
Nyi rae osattomalksi jääneet
saaimme ainakin kuulla, kiitos
CBC:n radiovcrkostolle, vaikka
emnie kylläkään nähdä Bobhoin
esittä'män Mussörsgsikin kuuluisan
oopperan. "Boris Godunovin,"
teitä; näyttämölle asettäjieii' jou-iikossa
on 40 piiiumiestä, säMÖmies­tä
jne 32 puvustonhöilajaai kuny
'nostaen puvut 3,000 esittäjää var-.
ten (viidessä oopperassa) ,jne;
Tciknilkkojen jälkeen ' tulivat
oopperiin jäsenet, 80, solistia, 80
henkeä käsittävät kuorot, 65 ba-lettitansisijaa,
100-henkinen orkes­teri
jne,,Lisäksi on palkattu kyim-liseen
toimintaan, kunmeis joutui
talousvaikeuiksien vuoksi suoritta­maan
myöhemmin .'muitakin ' teh-.
•tavia "leipätöikseen."
Boris Gudonov pii tsaari, val­lanhimoinen
ja kaikesta päättäen
keinoja kaihtamaton mies, j a tä­mä
ooppera onkin nimenoinaain
hänestä, ja hänen^=5lffimästSäii.
Hänen vallaiiihimonsa ajoi Bo-risih
tekemään rikoksen, m/kä vai­vasi
häntä lopun elämäänsä. Juuiri
tämän oopperan sisältönä ja juo-
-,nena.'.:' - ;, -
Ennen Borisia edeltäneen tsaa­r
in kuolemaa vihjailtiin, eitä
meniä canadälaisia tuiteilijoita, Boris oli S'urmannut tsaarin pb-
54-montrealiläisla mulisikkoa, 30 jan ja vallanperijän Dimitrin,
apuosilla toimivaa 'taiteilijaa, koi- Ooppera alkaa siitäi kun ystavi-mestaikymimenestä
mOiiitti'ealilais- ensä toimesta hyvin mainostettua
tytöstä ja pojasta muodostettu Borisia pyydetään ottamaan vas-ikuioro
(mikä esiintyy Bpn,ä.Gqdu- . taan tshaarin kmunu.
novin oop'pe'rassa), Oripa Boi-ls Nain saa ooppera loistavan alun
Goduno ja Prinssi Igor esitystä mutta jo ensimmäisessä näytök-yärten
koulutettu 3 canadahiistä sessä ilmenee että Borisilla on
ilieivosilakin. •
Tällaiset ovat tämän suxlriminan
osan iltaa vjiativan ra(}i^esityks^n
miihikä esitys tapaihluu torstaina, mitta-suhteet päällisin puoUn kat-elokuun
31 pnä, alkaen kello Ö.30 soon. . "
illoilla. Hadiointi tapahtuu välit- Oopperan (Boris Godunovin)
tömästl Salle Wilfi'id Pelletierin ikirjoitlaja PeLroits Musorski
InvaJla-Montrealin Place des Art- (10)5—81) on IjUiiinettii "nuorye-si.
sita, imlssä B o M o i on oopperaasi- näläitäoein" kouJukiiiii/laan kuuJuiiut
'huono omatunto.
Töinen osa oopperasta taipahtuu
Borlsin asuinpalatsissa Kremlis^sa.
Vastaleivottu tsaari Boris on sieJ- :
lä poikansa Feodorin ja tyttären­sä
Xeniah kanissa .Mutta yksiii
jääityään -hän miettii 'pelon kal­vamana
ongelmiaain. Tässä osas­sa
tulee osille pois tieltä raivat-lee
tsaarittaren asemaa.
Neljännessä osassa lisääntyy
oppositio Borisia kohtaan j a .Gri­gorin
osakkeet nousevat. JDumassa
'puhutaan tsaarin eiiieistä ja sa­notaan'
että Boris Godunov on hul­l
u . Lopuksi hän julistaa poikansa
kruununsa perijäksi ja kaatuu
iraivokohtauksen saaneena kuol­leena
lattialle.
Vaikka oopperan roolihenkilöt
ovat yleensä saaneet loistavia ar-volau,
suntoja niin kaikki musiikki-arvoslelijat
mitä allekirjoittanut^
on lukenut, ovat ahtaneet eri-ikoisairvon
j a tunnustuksen Boris
Godunovin osan esittäjälle Ale­xander
Ognievzeville (basso)
Neuvostoliiton korkeimmilla kun­niamerkeillä
palkitulle ooppera­laulajalle,
joka ulkonaisen näkön­sä
ja esiintymisensä perusteella ku
•vaä juuri siellaista erikoisuulta,
niinkä mainitun tsiaarin piti ol-
'leen. i •.• . •
Mikäli tämä auttaa joitakin l u k i ­joita
edes hiuskarvan verran oop-iporan,
Boris Goduovin seuraaimi-sessa,
niin hyvä on, mutta jokata­pauksessa
meillä musiikin ystävil- •,
lä on syytä pitää v^paiana torstai-ilta
(elokuun 31 päivä) voidak­semme
kuulla radiosta tämän esi­tyksen
—- Känsäkoura.