Vapaus, June 2, 1956

              hamniaiaa, kesäk, 2 — Saturday, June 2,1956
ttbUstaed iror, «, »}7. Agtborized
as jMeoDd doM naii Iv (lie
QfSee DeirnrtoeTt, Ottava, Fa<»>
Jltii«d ttorlcc veekfy: Tnesdays,
Tlisntdajv acd SaiuräzT» Vapaus
Pid)lts!iin« Company ua^ at iOQ-302
Elm S t fir, Sqdimty, Ont, <%m4a.
eOäoriai Otfiee oa «Hiass, mmger
E.fiuJad, EdJtor w. Eklund. Mailis^
atfdre»: fk» «9, £udbnJ7. Ontario.
AdveTtisior rate» tQX» appUeatloo.
Tfanrfatioo free <tf ctouse.
T[LAUi8BDf?fAT:
Canadaesa; 1 tk, 7JOO< kk. 3.75
3 kk.
nufyavaSoissa: 1 vk. 8X)0 « kk. 4:30
Suomessa: x vk. 8.50 « kk^ 4.7»
: It^unakiihkoilusla pitäisi pääsfö
'Torontossa ilmestyvä Vapaa Sana^ joka ei juuri oman­tunnon
ttiskia tunne ''epämiellyttävien*' kirjoitusten
tuessa paperikoriin, katsoi viime tiistaina sopivaksi ja tar­peelliseksi
julkaista erään politiJcoivan "urheilun kannatta­jan"
kirjoituksen, missä hyökätään ryhmäkiihkoilun kovassa
vimmassa Vancouverissa toimivaa suomalais^ olympia-apu-konuteaa
vastaan,
./Merkillepantavaa on^ että mainittissa kirjoituksessa ei
^^^^^^^^^^^^^^^
ta kuin saamattomuudestakaan, vaan siitä, että se pyrkii
laajentamaan avustuksen keräämisen kaiklda kansalaispiirejä
k^ Sana haluaisi vanhan kaavan
;: j^^^ olympialais-avustusta pidettäisiin vain
jonkinlaisena keppihevosena, jonka avulla voitaisiin politf-.
koida urheilun kannatuksen nimissä. Niinpä sitten Vapaa
Sanan kirjoituksessa heitetään Vancouverin olympia-apukp-mftb'aa
vastaan seuaravanlaisia "syytöksiä": '
'\ , . Se on siis samalle lavalle kutsunut (ohjelman esit-
{äjiksiri^ Vapaus) ja s
sen seurakunnan, Kansallisseuran, Veljeysseuran ja Suoma­laisen
Järjestön ^ . . Tämän lehden palstoilla on jo ennenkin
kys3rtty,' missä tarkoituksessa on yllämainittu komitea^ juh-liensa
ohjelmanavustajiksi kutsunut Suomalaisen järjestön.
Toistaii kysymyksen: Miksi? Miksi se on sallinut ja sallii
f delleenkin ^:lle tilaisuuden ohjelmiensa ja vitsiensä esitte­lemiseen
ja tällä tavoin 'tutusmistilaisuuden' ei kommunisti­siin
ja etupäässä sen nuorisoon? Miksi ei komitealle kelpaa
suomalainen ohjelma ilman SJ:n apua, vaan annetaan tilai-
, futiksille poliittinen luonne . . ."
l Toisin sanoen, ohjelmalliset tilaisuudet saavat muka sil-
|oin'"poliittisen luonteea", jos ne järjestetään yhteisin voimin
HiiftV ettei "politikoida" mitään ryhmää vastaan!
JMahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi on kaiketi
sanottava, että Vancouverin suomalainen olympia-apukomi-tea^
i ole "Vapauden lapsi". Tosiasiassa meidän lehtemme ei
iiedä tämän komitean jäsenistä muuta kuin sen, minkä olem-
• ine lehtikirjoituk seuraten yhtenäisyyttä
ä Icaiinattavaa* ja edustavaa ohjelmaansa Vapaus on antanut
inainitullekomiteaHe ilmaista mainostustilaa kysymä
4caan sen jäseniltä mitä pol^ tai muita kat-comuksia
heillä on. - Olemme katsoneet, että mikäli sikäläiset
OTaanmiehemme haluavat avustaa Suomen urheili
jpiamatkaa, niin se on hyväksyttävä toimenpide — eikä siihen
^uulu lainkaan poliittisluontoiset ja miiut sellaiset seikat.
* Toiseksi haluamme sanoa, että Vapautta ei ole pyydetty
.^.^'puolustamaan'' Vancouverin olympia-apukomiteaa eikä mei-
'dän'tarkoituksemme olekaan sitä "puolustaa", sillä maini-
;^uissa komiteassa tuntuu olevan päteviä henkilöitä oman toi;'
'^iti(tansa puolasta pu!|;iujiksi.^,
; Ainoa syy miksi tähän kysymykseen halusimme puuttua
tämä: Vancouverin tapaus on yksi u.usi esimerkki täkä-lläisten
maanmiestemme riveissä uinuvasta syvällisestä yhte-näisyyskaipuusta.
Meillä öh lukemattomia esimerkkejä joka-
*päiväisessäelämässämmej että Canadan suomalaiset ovat sy-ifdämehsä
pohjaan asti;kyllästyneet ryhmäriito^
kiihkoiluun. Pitäen kiinni siitä suomalaisesta viisaudesta,
'että "laiha sovinto on lihavaa riitaa parempi" ja muistaen
•Jsen valtavan innostuksen Ja ne suurenmoiset saavutukset,
j!mitä saatiin kaikkien voimienmie yhteistoiminnan avulla
^^Suomentarvitsevienr avustamisessa sodan jälkeen, täkäläiset
^hyvää tarkoittavat maanmiehemme — huolimatta siitä mihin
^järjestöihin ja seurakuntiin he kuuluvat tai kuinka kauan he
.ovat tässä maassa olleet — etsivät aktiivisesti tietä yhteis-
'ymmärrykseen ja yhteistyöhön.
Mikään voima ei liioin voi ikuisesti estää tämän edistyk­sellisen
yhtenäisyyshalun toteutumista. Yhteisymmärryk-
*vseen ja yhteistyöhön pääsyä voidaan vaikeuttaa, jarruttaa ja
^viivyttää — mutta estää ei sitä voida! Siksi tulisi kaikkien
ähyvääetarkoittavien maanmiestemme Järjestöyhteyksistä
huolimatta puhua ja toimia arkailematta.yhtenäisyyden puo-
^lfesta;•^ sillä yhteistoiminnan saavuttamista voidaan myös
jouduttaa toiminnallisuuden avulla.
Vahyistakaamme mekin talouttamme
merkitsee Neuvostoliitolle
-taloudellista voimanlisää, selittävät aivan oikein eräät sano-
•malehtimiehet ja muut julkisuushenkilöt, jotka yrittävät löy-
* tää joitakin perusteluja sille, miksei Yhdysvallat ja muut
* porvarilliset maat voi muka asevoimiaan supistaa.
'.Neuvostoliiton päätös supistaa taas as^^
1.2 miljoonalla miehellä merkitsee todella sille maalle- jäl-
;;leen voimakasta taloudellista lisää. Kun tuottamattomassa
-asepalveluksessa olleet miehet pannaan yli miljoonan miehen
• voimalla tuottavaan työhön, niin se antaa maalle pakostakin
.'myönteisiä tuloksia.
1 Tässä yhteydessä on vielä syytä korostaa, että puolustus-
'menot eivät olleet Neuvostoliitolle läheskään yhtä rasittavia
r kuin esimerkiksi Yhdysvalloille ja sen liittolaisille. Esimer-
• kiksi vuonna 1950 Neuvostoliiton puolustusmenojen osuus
> kaikista budjettimenoista oli 18.5 prosenttia, 1951 21.1 pro-
%enitia, 1952 23.8 prosenttia, 1953 20.7 prosenttia, 1954 17.8
«prosenttia, 1955 21.6 prosenttia ja kuluvana vuonna 17^8 pros.
. i USA:n varustelumenojen osuus kaikista budjettimenoista
^on ollut jo useamman vuoden aikana yli 60 prosenttia. Myös
<i absoluuttisesti (puolustusmenot jaettuna väestön lukumää-j<
rällä) Yhdysvaltain varustelumenot ovat ollc^^t huomattavasti
Isuuremmat kuin Neuvostoliiton — kuluvana vuonna esimer-
2 kiksi yli 2-kertäiset.
t * Englannin ja Ranskan sotilasmenot ovat oUfeet kaikista
ibudjettimenoista noin 30-35 prosenttia. USA:n pienempien
^liittolaisten sotilasmenot budjetin kaikista menoista ovat ol-
" leet 20^0 prosenttia. On ollut sangen kuvaavaa, että useam-tmat
pienemmät Atlantin liiton jäsenet eivät ole pystyneet
i^läheskään seuraamaan USA:n vaatimaa varusteluaikataulua.
^Niinpä esimerkiksi Norja, Tanska, Hollanti ja Belgia ovat
lyhentäneet asevelvollisuusalkaa ja supistaneet sotilasmeno-ijaan.
On aivan ilmeistä, että Neuvostoliiton suurenmoinen
Ipäätös supistaa aseellisia voimiansa 1.2 miljoonalla niiehellä
'•'tulee jatkuvasti vaikuttamaan Atlantin-liiton maiden halut-iitMoorat
Vaaa» hin kuinka voikin kerskua
poliittisen etuilun vuoksi* että So-
«iaj Creäitin iudlitus Britisft Colom^
Inassa on oUut «uuri tekijä tässä
maakunnassa nykyään valUtsevzn
verrattain hyvän taloustilanteen ai-kaamaanäsam,
niin pSisainistjan
W. A. C. Bennett «0 tiitä fauoliniat'
ta pitkäaikaisen konservatiivisen lii-kdcokemuksen
omaava liikemies.
Hän tietää kuinka pitkälle tämä
byvinvoinU jobtuu hänen hallituk­sensa
ansiosta sen kaupatessa tänään
maakunnan resursseja yhdysvaltar
laisille ja kuinka sellainen talous.
Joka perustuu ulkomaamarkkinoista
riippuvaan puutavara- ja kaivostuo-tantoon
eikä tehdastuotantoon, on
varsin horiuva. Hän tietää, että jos
Yhdysvalloissa kehittyisi lamakau­si,
niin se hyvinvointi o^i pian liä-vinnyt.
— Pacific Tribime.
lelmCliAe selostaa f
kaataa Sask. maakuntavaaleissa
Tonmto. — ' "Haluaitatt tehdä nin maakunnan j a sen väestön on
erään seikan erittäin «elvSkslSas- gelmat varsin hyvin- HSn on asu-katcbewanin
vaalien iohdosta'V «a-; nut ja työskennellyt maakunnassa
noi Labor Progressive puolueen jo lukuisia vuosia, ollen aikanaan
Saskatcbeuranin roaakuntajäijestdn < farmityöläinen ja rautatietyoläinen,
johtaja Nelson Clarke täällä vierail-jossa ominaisuudessa hänellä oU
lessaan äskettäin. "LPP ei suin-1 hyvä tilaisuus tutkia maakuntaa,
kaan vetäydy kesäJcuun 20 päivänä; Sen jälkeen hän on toiminut LPP:n
pidettävien maakuntavaalien vaali- j maakuntajärjeston johtajana viime
kampanjasta. . ^ kymmenen vuoden ajan..
"Sle Pernuttamme asettamiemme | Häneltä kysyttiin, että mitä hän
ehdokkaiden enemmistön ehdokkuu- \ tarkoittaa sillä, että LPP ei luovu
den ja asetumme kannattamaan! vaalikampanjasta vaikka se luopuu-
Donglasin hallitusta. Asetamme kin lukuisien ehdokkaiden asetta-ehdokkaat
vain kahdessa tai kpl-messa
äänestyspiirissä. Mutta se ei
silti merkitse sitä, että olisimme
luopuneet vaalikampanjasta.**
Mr. Clarke tuntee Saskatchew3-
KOULUOPETUS MAASSA JOSSA
ON 35 MIUOONAA OPPILASTA
Kirjeenvaihtajamme on haasta­tellut
Venäjän SFNT:n kasvatus­opillisen
akatemian presidentti
Kairovia opetustoiminnan ke­hityksestä
6. viisivuotissnnnnitel-man
aikana. Haastateltava kertoi
seuraavaa:
Viides viisivuotissuunnitelma
merkitsi tärkeää vaihetta kansan­valistuksen
alalla sivistystason
kohottamisessa. Suunnitelman
ensi vuosina toteutettiin yleinen
seitsenvuotinen oppivelvollisuus,
joka koski 7 — 14-vuotiaita lapsia;
Vuodesta 1952 alkaen on suurim­missa
kaupungeissa alettu toteut­taa
yleistä oppikoulovelvoUisuut-ta.
Niinpä Venäjän SFNT:n 122
kaupungissa koko nuoriso saa op-pikoulnsivistyksem
Oppikoulujen
lukumäärä lisääntyi edelUseen vii­sivuotiskauteen
verrattuna miltei;
puolella ja ylempien (8-^10) luok­kien
oppilaiden lukumäärä yli
kolminkertaistu]; Neuvostoliitos­sa
toimii nykyisin n: 220.000 kou­lua,
Joissa on 35 miljoonaa oppi­lasta.
Lasten kasvattamisesta huo­lehtii
opettajakunta, johon kuuluu
yli 1,500,000 opettajaa.
: Oppikoulut eivät valmista opilai-ta
vain korkeakouluja, varten, vaan
runsaasti ylloppilassivistyksen saa­neista
siirtyy .myös teollisuuden ja
maatalouden palvelukseen.
Uuden vii8ivuot'ssuunnItelman:
täirkeimplä tavottelta kansanva­listuksen
alalla on yleisen oppi-kouluvelvollisuiiden
A täydellinen
toteuttaminen. Vuodesta 1956 läh­tien
sitä aletaan soveltaa paitsi
kaikissa - kaupungeissa niin ^myos
kaikkialla maaseudulla.
Tätä varten on olemassa jo. tor­vitta
vat edellytykset. Kasvatusopil­liset
korkeakoulut kykenevät täy­dellisesti
tyydyttämään koulujen
opettajatarpeen. Kunkin seudun
kouluverkoston laajentamisesta on
tehty suunnitelmat. Koulut sijoite­taan
mahdollisimman lähelle* oppir
laiden kotia.; Tämän tehtävän to­teuttamisella
on huomattava merki­tys
sivistystason kohottamisessa.:
NKP:n 20 edustajakokouksessa
tehtiin ehdotus koulukotien perusta­misesta.
Venäjän SFNT:n valistus-ministeriö
pitää ensiarvoisen tär­keänä
tehtävänä laajan koulukotien
verkoston luomista esikaupunkien
luonnonkauneimmille. paikoille.
Niissä voivat asua ne lapset, joiden
koti on liian kaukana tai jos van­hempien
työn vuoksi on lapsien kas­vatus
kotona vaikeata..>
Nykyajan teknillinen kehitys aset­taa
suuria vaatimuksia myös yleis­sivistävälle
koululle. Ennen kaikkea
kiinnitetään huomio siihen, - ettei
opetus tapahdu Irallaan elämästä.
Tästä syystä koulun tärkeimpiä teh­täviä
on eri tieteiden perusteiden
opettamisen ohella myös opettaa
hankittujen tietojen soveltamista
elämä•ä n.
Kuudennen viisivuotissuunnitel­man
aikana tulee yleisteknilliset-lä
opetuksella olemaan tärkeä sija
opetustoiminnassa. Koulukurssiin
otetaan maatalouden, koneenra-kennustyön
ja sähkötekniikan pe­rustiedot.
Oppilaat saavat käy­tännössä
perehtyä työhön, tehtail­la,
kone^ ja traktoriasemilla Ja
maataloustloilla. He saavat va­lintansa:
mukaan perehtyä niihin
aineisiin; Joista he haluavat saada
tarkemmat tiedot. Samoin iiinni-tetään.
huomiota kodinhoitoon ja
talonsfyöhön.
Työkokemuksen saamiseksi kou­lun
opetussuunitelmaan on otettu
.seuraavat aineet: askartelu 1 *— 4
luokilla, käytännöllinen työ: vers­taissa
ja koulujen koepalstoilla 5
7 luokilla ja praktiikka koneenra-kennustyön,
sähkötekniikan ja maa­talouden
alalla 8 -r- 10 luokilla. Fy­siikan,
kemian ja luonnontieteen
saattamiseksi entistä lähemmäksi
tuotantoa -näiden aineiden opetus­ohjelmiin
tehdään eräitä muutoksia.
Niiden alojen opettajat saavat seu­raavien
kolmen vuoden aikana jat­kokoulutuksen.
"Eräiden kasvatus­opillisten
korkeakoulujen yhteyteen
perustetaan vuoden kestäviä _maata-louden,
koneenrakennustyön ja sähr
kötekniikati peruskursseja opetta­jien
kouliitamiseksi.
.Yleisen oppikouluvelvoliisuuden
täydellinen toteuttaminen ja yleis­teknillisen
opetuksen ottaminen
koulukurssiin vaatii koulujen ope-tusvälineistön
uusimista ja määi'ä-rahojen
huomattavaa lisäystä. ''
Kansanvalistukseen onkin vuo­deksi
1956 myönnetty 72,6 mii- •
jardia ruplaa eli 4,2 miljardia mp-
' laa enemmän kuin edellisen vuo­den
määräraha oli. Kouluraken-nustoiminta<
laajenee edellisestä
vUsivuotissuunnitelinasta : t-rläluils"
puolella. Pelkästään Venäjän
SFNT:ssa rakennetaan viiden vuo­den
aikana noin 7,000 uutta kou­lua
2,5 miljoonaa oppilasta var­ten
. ja kouluissa suoritettaviin '
korjaustöihin käytetään 4 miljar­dia
ruplaa. .Tämän tasavallan
koullit. tulevat viiden vuoden ^-
kana saamaan 756 miljoonaa uut-
. ta oppikirjaa.
Tekniikkaa kohtaan tunnetun yhä
suuremman kiinnostuksen vuoksi on
kansantajuisen kirjallisuuden kus­tantamista
päätetty entisestään l i ­sätä.
Pelkästään Venäjän SFNT:h
valistusministeriön alainen Lasten­kirjallisuuden
kustantamo tulee uu­den
viisivuotissuunnitelman aikana
julkaisemaan teoksia yli 600 miljoo­naa
nidettä. Opetuselokuva iuice
saamaan kouluissa entistä suurem­man
jalansijan.' Kuudennen viisi­vuotissuunnitelman
aikana valmis­tetaan
suuri määrä uusia elokuvia
mm. tekniikan alalta.
Venäjän SFNT:n valistusministe­riön
alainen opetusteknillinen teol­lisuus
valmistaa nykyisin havainto­välineitä
500 eri laatua. Fysiikan,
kemian, luonnontieteen, koneenra-:
kennustyön ja piirustuksen opetus-huoneisiin
saadaan uusia kojeita^ kor
neiden toimivia pienoismalleja, pie­niä
voimalaitoksia ym. Koulujen työ­pajat
saavat nykyaikaisia koneita.
Samanlaisiin toimenpiteisiin ryh­dytään
Neuvostoliiton muissakin ta­savalloissa.
(SIB)
—- Elevaattorien lisäksi Parii­sissa,
sijaitsevassa 984 korkeassa
Eiffelin tornissa on kokonaista
1,710 rappua.
tomuuteen kantaa ylettömän raskaita ja hyödyttömiä varus-'
telumenoja.
Lenin sanoi aikoinaan, että tsaristisessa armeijassa tais­telleet
miehet "äänestivät rauhan puolesta jaloillaan" kim
he heittivät kiväärinsä pois ja lähtivät korkeamman tahon
lupaa kysymättä pois eturintaman juoksuhaudoista! Niinpä
myös on tapahtumassa nykyisessä mielettömässä varustelu-kilpailussa
-^kansakunnat eivät sitä hyväksy, vaan pyrkivät
muodollisista sopimuksista ja liitoista huolimatta "äänestä-
»mään aseistuksen vähentämisen puolesta" siten, että aloitta­vat
oman aseistuksensa vähentämisen.
Kuten silloin Leninin aikana, virallinen "johtotaho on
kaukana jälessä maailman yleisestä mielipiteestä, mikä vaatii
aseistuksen vähentämistä ja mielettömän värustelukilpailim
lopettamista. Kaikki tämä viittaa siihen, että aika on jo täy­sin
kypsä kansainväliselle sopimukselle aseistuksen vähentä­misen
ja atomiaseiden kieltämisen hyväksi.
: Muistaa tulee, että mikä on hyvä kanalle, se kelpaa myös
kukoUe. Jos asevoimien supistus antaa Neuvostoliitolle ta­loudellista
voimanlisää, kuten on mielestämme aivan oikaii
selitetty, niin samanlaiset supistijkset antaisivat taloudellista
voimanlisää myös YhdysvaUoille, Canadalle ja muille länsi­valloille!
misesta.
"Me käsitämme sen näin", sanoi
hän, ''että Tommy Douglasin :CCF:n
hallitus on paras hallitus mitä meil­lä
on koskaan ollut Saskatichewanis-sa.
Mutta sitä uhataan nyt kahdel­ta
taholta, liberaalien ja socialcre-dlttiläisten."
"Onko niillä suuriakaanvvaltaan
pääsyn -mahdollisuuksia?" kysjlm-me.
"Kyllä Uberaalit tekevät kaikken­sa
päästäkseen jälleen valtaan. He
ovat omaksuneet joitakin senaattori
McCarthyn taktikoltakin saavuttaak­seen
päämääränsä. Ja luonnollises­tikin
heidän käytettävänään, on
suunattomasta Ottawan päämajasta
tulevia varoja."
VASTUSTUSPUOLUEET J
Kun häneltä kysyttiin, että oliko
ottawalainen liberaalihallitus hait­tana
tai. apuna, mr. Clarke bymyiU.
"Useammat henkilöt, joille olen pu­hunut,
pitävät sitä haittana. Lop­pujen
lopuksi, sehän on se sama
liberaalihallitus, joka on estänyt
meidän viljamme myyntiä. Sama
hallitus on vastuussa siitä, että vil-jaelevaattorimme
ovat täynnä. Se
on kieltäytynyt antamasta: ainoata­kaan
senttiä Saskatchewanin padon
rakentamiseksi; ^vaikka se olisikin
niin elintärkeä kehitykselle. Sitä
vastoin samanen hallitus ei ajattele
sitä suureksikaan kun se antaa yh­dysvaltalaiselle
yhtiölle $200 mil­joonaa
kaasuputkilinjan rakentami­seksi.
Myös flf^idän maakunta,
niinkuin kaikki muutkin, kärsivät
siitä, että Ottawan hallitus -ei pa­lauta
kylliksi -verovaroja,- jotta me
voisimme pelastaa kuntamme siitä
pulmasta mihin ne ovat joutuneet."
"Mutta miten on s^ialcredittiläis-ten?"
"Ei ole epäilystäkään siitä, ettei­kö
heillä ole vakaa ajatus valloittaa
kaiken aina BC:sta lähtien. - Mutta
heidän lustonansa BCssa ja Alberr
tassa osoittaa, että he ovat taipuvai­sia
seuraamaan liberaalien johtoa
antaessaan resiurssejamme yhdysval­talaisille
—- erikoisestikin Albertan
öljyä ja kaasua ja British Colum-kian
metsiä ja vesivoimaa. He ovat
kannattaneet: liberaaleja kaikissa
tärkeimmissä kysymyksissä ja j uuri
tällä hetkellä kannattavat liberaa­leja
kaasuputkilinjan lahjoittami­sessa
yhdysvaltalaisille. . He ovat
juuri niitä harhaan johtajia, jotka
voisivat houkutella meidän suohon."
KAIKKI YHTENÄISYYDEN
SAAVUTTAMISEKSI
"Me sanomme äänestäjille: valit­kaa
Douglasin hallitus uudelleen ja
valitkaa myös asettamamme LPP:n
ehdokkaat.
"Me sanomme, että jos työläiset
ja farmarit liittyvät yhteen he voi­vat
.poistaa kaikki päämääriensä
tiellä olevat esteet.
"Me tulemme työskentelemään
mahdollisimman eheän yhteistoi­minnan
kehittämiseksi. Douglasin
hallituksen uudelleen valitsemisen
tarkoituksessa. Me .tidemme. teke­mään
kaikkemme yhteistoiminnan
aikaansaamiseksi, eikä mitään ha-joittamiseksi."
"Mitä te pidätte keskeisimpinä
kysymyksinä? • ~
"Minusta tuntuu, että ne rajoittu­vat
kolmeen ongelmaan: markki-nakriisiin,
pääasiallisimman :: tuot­teemme
vehnän, yhä : vähenevään
kauppaan; maakuntamme hetikoh-t^
iseen teoUistuttamiseen— maa-
Jointamme on ennomaisen rikas
niistä restursseista joista voisimme
valmistaa tuotteita mieluummin
omassa maaknnnasfiamme Jenin ul­komailla;
ja liittovaltion ja maakun­nan
väliseen tuloverojakoon, jossa
nylcyään meiUä kielletään meille oi­keutetusti
kuuluva osuus." . .
"Kun te sanotte, että yhdytte ak­tiivisesti
vaalikampanjaan niin mitä
muuta te aijotte tehkä kuin kannat-taä""
CCF:n asettamia, ehdokkaita ja
niitä paria tai kolmea jotka te olet­te
asettaneet?"
"Me esitämme ohjelman, minkä
me uskomme tukevan Douglasin
hallituksen asemaa j a mikä edistäisi
niin maaktmtamme kuin koko
maamme kansan etuja. Me haluam­me
taistella sen ohjelman puolesta
aina valitsijapiireistä lainlaatija-kuntaan
asti.' Me • olemme: valmiita
yhteistoiminiaan CCF:n kanssa kai­kissa
niissä toimenpiteissä, jotka
ovat maakimtamme Jcansan etujen
mukaisia."
KAUPPA JA' SOPUSUHTEISET
HINNAT
Mr. Clarkelta kysyttiin LPP:n oh­jelman
yksityiskohdista.
"Ohjelma sisältää seitsemän koh­taa
ja me suunnittelemme niiden
esittämistä ja selventämistä sanoma-lehti-
ilmoituksissa ja lentolehtisissä.
Voisin: mahdollisesti: hyvin lyhyesti
Englannin kilitko
puuHuu Kenyaan
Xontoo. — Kenyassa toiminut po­liisimestari
erosi vuroe vuonna toi'
mestaan, koska Jaki ja järjestys
olivat lakanneet olemasta voimassa
Kikujukansan kohdalla, eandi kirk­koherra
Michael Scott saamates-saan
St. Paulin katedraalissa sun­nuntaina.
Kysymyksessä oleva poliisi, Lon^
toon poliisimestari A. E- Young, jo­ka
tilapäisesti- oli komennettu Ke-nyaan,
jätti toimensa viime joulu­kuussa.
Väitettiin että hän oU esit-tänyt
vastalauseen sen vuoksi^ ettei
erästä syytettä valkoisia siirtomaan
asukkaita vastaan oltu nostettu, kos­ka
Icorkeammalla taholla sanottiin,
ettei sellaisten syytteiden nostami­nen
ollut poliittisesti sopivaa.
Kysyin eversti Youngilta, oliko
tämä totta, kirkkoherra Scott sanoi
ja tämä vastasi, ettei todellakaan
voi kieltää sitä..
'/Koska parlamentti ei tee .mitään
kysymyksessä, joka on niin tärkeä,
koska on kysymys luottamuksen pa­lauttamisesta
lakiin oikeudenmukai­suuden
välikappaleena, on aika Idr-kon
puuttua asiaan ja sanoa totuus
Kenyan tapahtumista, ei: vain jul­muuksista,
: joita tietämättömät ja
harhaantuneet ovat -tehneet vaan
myös rikkömulcsista, joita on suori­tettu
lain ja järjestyksen nimessä,
kirkkoherra lausui.
SITÄ
TÄT
6ATAS1EU
Kerrofaas. että lanslaiaisella
jailijalla, Jean r^tnmUa, oli e
lä päivällisiUä. poytätoverii
ihastuttava nuori nainen, joka
tyi valittelemaan Itixjailijalle:
— Minä alan pian väsyä miebf
Aina hän kertoo^v minulle rak:
destaan täsmäHeen samolUa
noilla. Toivoisin, että hänellä I
hiukan enemmän mielikuvitusta
nen pyrkiessään kertomaan tun
taan. * ' • -
-^Satakielellä^ sanoi kurja
katsellen uneksivasU etäisyyt
satakiellä,:suIoinen rouva, on \
kolme ääntä . . - | a ' kuitenkiii
on satakieli . . .
• • •
ASIALUNEN VASTAUS
Eräässä: työnhakemuskaavakk
sa öli kysymys: "Onko teidät
kaan vangittu?" Heille, jotka
tasivat, että ovat oli seuraava
syrays: 'Miksi?"
Eräskin työnhakija kirjoitti
sinmainittuua rkysymykseen: 'r
Vähän asiaa harkittuaan hän
joitbtoiseen:"Ei ole koskaan sj
kiinni."
• • •
NOPEUDESTA PUHUEN
Valon nopeudesta .puhuen (
seiklca on Varmasti tiedossani
Valo saapuu liian aikaisin aami
esittää ne teille seuraavasti: me us­komme,
että maakunnan tulisi ryhr
tyä voimaperäiseen vkampanjaan ai-kaansaadakseen
sellainen liittohalli-'
tuksen rfarmipolitiikka,. joka estäisi
uuden kriisin syntymisen — esi­merkiksi
sellainen, jonka mukaan
annettaisiin luottoja niitä tarvitse­ville
maille, otettaisiin vastaan Bri­tannian
valuuttaa ja. kehitettäisiin
täydellinen kaupankäynti sosialis­tisten-
maiden kanssa. Me myös
vaadimme sopusuhteisia hintoja
farmituoteista, lukeutuen niihin
$2.05: bushelilta no. 1 pohjoisesta
vehnästä ja ennakkomaksut farmeil­la
varastoidusta vehnästä." '
AIAKSAISIKO: SE LIIKAA?
LPP:n johtaja myös puhui muis­takin
tarpeellisista toimenpiteistä
maakunnan teollistamiseksi, parem­pien
suhteiden aikaansaamiseksi
liittohallituksen ja - maakuntahallir
tuksen välillä; verojakokysymykses-sä,
neljänkymmenen tunnin työvii­kon
ja minimipalkan takaamiseksi
teollisuudessa ym. .
"Koulutuksesta puhuen'V sanoi
Clarke, "me olemme sitä mieltä,
että liittohallituksen tulisi omaksua
kaikki alkeiskoulumenot; täten hel­pottaen
niiden- kuntien asemaai jot­ka
ovat havainneet yhä vaikeam­maksi
verojen keräämisen, puhu­mattakaan
niiden lisäämisestä.
: "Minäuskon, että jos tämän maa­kunnan
farmarit ja työläiset kohdis­tavat
kyllin suurta painostusta
Douglasin hallititk^en, se tulee tais­telemaan
tästä: asiasta ottawalaisten
HALIFÄXIN SÄHKEET
MUSSOLTA HITLERILLE
Saksalaisia vakoilijoita brittien
diplomaattien kintereillä
Lontoo. — Englannissa on Jnl-kaistu
Saksan : ulkopolitiikkaa
Tuosina 1918—45 käsittelevän
teoksen viimeisin osa.
, Nyt JnHiaistn osa sisältää lähes
800 Saksan ulkoministeriön ja
v a l t a Ininnankanslian arlclston
asiakirjaa. Siinä käsitellään etu­päässä
Saksan maaliskuim 15 p.
1939 : saorittamaa. Tshekkoslova­kian
mieliitystä ja sen Enroopassa
aihenjttamia vaikutuksia;' Teok­seen
kmdua myös: asiakirjoja.
Jotka Uittyvät tonkokunssa: 1939
perustettaan Saksan ja Italian
väliseen "teräsakseliin" ja toi­menpiteisiin
saada Japani mu­kaan
kolmanneksi osapuoleksi tä­hän'akseliin.
Edelleen siinä on
liberaalien kanssa."
Mr. Clarkelle mainittiin, että tä­mä
kaikki tulisi maksamaan koko-laillaypaljon
veronmaksajille, johon
Ciafke vastasi epäröimättä:
''Sallikaa heidän tehdä sen,
minkä päämfnisteri Douglas jo
esitti aikaisemmin; ja vieläpä vä­hemmän
otollisena aikana — va­nhentaa
asemenoja 25 prosentilla.
Siten todellisuudessa huojennet­taisiin
verottaakkaa."
PARLAMENTTITAPPELU
MYÖS JAPANISSA
: Tokio. — -^Naispuolinen kansan­edustaja,
yksitoista vartijaa ja yksi
katselija loukkaantuivat : Japanin
'parlamenttirakennuksessa perjan­taina,
toukokuun 25. pnä käydyssä
käsikähmäkeskustelussa.
Meteli alkoi siten, että useat so­sialistiset
parlamentinjäsenet: sul­keutuivat
erääseen valiokuntahuo-neeseen
estääkseen koululaitoksen
uudistamisesityksen käsittelyn. Var­tijat
nmtäsivät huoneeseen ; valior
kunnan liberaalisen puheenjohta­jan
johdolla, ja hurja tappelu alkoi
Sosialistien ', täytyi viimein perään-^
tyä, mutta he saivat ainakin osittai­sen
Voiton —: esityksen valiokunta^
käsittely oli lykättävä lauantaiksi.
Sosialistinen puolue väitti, että
hallitus saa liian suuren vaikutus­vallan
koululaitokseen nähden, jos
esitys hyväksytään. Samaa käsitys-kantaa
'edusti tuhatkunta. opettajaa,
jotka olivat kokoontuneet vastalau-semielenosoitukseen
parlamentin
ulkopuolelle.
'200,000 japanilaista ylioppilasta
piti lauantaina eri puolilla Japania
joukkomielenosoituksia vastalausee­na
hallituksen suunnitelmille tarkas­taa
perustuslaki j a koululait. He i l ­maisivat
myös epäävänsä kannatuk­sensa
amerikkalaisten jatkuvilta've-typommikokeiluilta
eteläisellä Tyy­nellä
valtamerellä.
Yksistään Tokiossa oli kokoontu­nut
n. 10,000 ylioppilasta kaupun­gin
sydämeen. He ilmaisivat vastus­tavansa
niitä lainsäädäntötoimenpi­teitä,
joiden tarokituksena on tehdä
mahdolliseksi Japanin uudelleenva-rustaminen
ja jotka: saattavat yli­opistot
valtion valvontaan. Väki­vallantekoja
ei ilmoiteta tapahtu­neen.
/ Hitlerin Saksan armeijalle anti
mia käskyjä olla valmiina aloll
tamaan sota Puolaa vastaan syyi
' kunn 1 pnä 1939 —Jaart taon
päivänä hyökkäys aloitettUnUa
Selonteossa Englannin .: johtai
henkilöiden keskusteluista mainit
mm. Chamberlainin kerran • sa
neen:: Minua vastaan opposltic
oleva pieni konservatiivien ryhvoä
Eden, Churchill ja Duff Cooper
voidaan täysin syrjäyttää. Ko
minun tukenani on suuri enemmi
ei oppositioon kannata kiinnittää :
tään huomiota.
Toukokuussa 1939 oli Saksan sU
nen Italian-suurlähettiläs Hans
Mackensen lähettänyt raportin u]
ministeri Ribbentropille. Se osolti
että Mussolini oli saatu taivuteti
luovuttamaan saksalaisille salat
sälike. jonka Englannin ulkominist
lordi Halifäx oU lähettänyt EngI
nin. Roomassa i olevaan ismurlähet
töön'." ; : ; • " -
Sähke koski ' Englannin takii
Puolalle ja siinä sanottiin, että-:'
Hitler jDanzigin takia äikdo provo
da sodan niin se johtaisi koko Sak
valtakunnan .luhistumiseen". -Mack
sen lisää, että "H Duce vastaisuudc
antaa käytettäväkseni vastaavanla
sähkeet tietoisena sUtä,^että niitä
sitellään kaikella tarpeellisella sa
suudeUav. Multa: englantilaisten s
keitä ei kuitenkaan ole myöhemi
nähty.
? • ' " ' . : ' ' • - • l i ; • • ' • • ' ' : -V
Eräs asiakirja kuitenkin viitta
siihen, että saksalaisilla oli tli
dossaan Ensrlannin salaisten dif
lomaattlr^iörttlen sisällys.. Tän
käy^ selville saksalaisen valtiosQi
teerin von Weizsäckerln miiistioi
ta, jossa hän: kertoo tonkoktm
15 päivänä 1939 Englannin Ba
liinissä olevan suorlähettiläi
Neville Hendersonin lianssa. ka;
mistään kesknstelobta^
Hän sanoo; että "suurlähettiläs
hyvin halukas toimittamaan eddl(
erinäiset saamansa ohjeet (Joi
olimme saanet - selville muita tet
huomauttaakseen, että Englanti ^
valmis, auttamaan Puolaa lupai
sensa mukaisesti".
— Ensimmäisen maailman soi
aikana ^ sukellusveneiden :komen
. jat käyttivät kyyhkysiä sahköli
nättimen asemesta.
Mieiulsfa tehdä kauppaa heidän kanssaan
Kyllä he ovat tosiaan jaloja mie­hiä
nuo osakkeiden kauppiaat. Mut­ta
nykyään he ovat oneet erittäin
huolestuneita sen johdosta kun hei­hin
ei ole kiinnitetty kyllin suurta
huomiota ja heille ei ole oikeastaan
annettu kaikkea ;sitä kunniaa,min­kä
he otaksuvat kuuluvan 'heille.
Niinpä he ovat aikoneetkin ryhtyä
kiinnittämään itseensä ja , heidän
kauppaamiinsa osakkeisiin suurem­paamielenkiintoa
aloittamalla oi­kein
roiman mainoskampanjan. Ja
koska he ovat kaikki hyvää tarkoit­tavia
sieluja, he myös : varoittavat
meitä uhkapelien vaarasta ja ko­vasti
tyrkittävät meille osakkeita
varmoina sijoituksina.
UhkapeUUä he luonnollisestikin
tarkoittavat sellaisia; laissa kiellet­tyjä
edesottainisia kuin takakujilla
pelatut; korttipelit yms. Hevoskil­pailut
luonnollisestikin ovat sallit­tu
ja, sillä siten kehitetään hevosror
tuja. Niinpä myös osakemarkki­noilla
yritetty keinottelu j a arvan-lyönti
ovat sallittu ja, sillä siten ke­hitetään
osakekeinottelijain p>aremr
pia ominaisuuksia.
Niin, koska . olemme ^ jo . esittä­neet
nämä .asiaan liittjrvät tärkeim­mät
seikat, toivomme, että olemme
haihduttaneet mielistänne kaiken
mahdollisen moukkamaisen epäilyn
siitä kuinka teitä - tervehditään sel­laisessa
tapauksessa kun ^te ensim­mäistä
kertaa avaatte osakekaup­piaan
liikelaitoksen oven ja kysyt­te:
olisiko edullisempaa sytyttää tu­leen
elinaikanani hiellä saatu omai­suus
tai ryhtyä osakekeinotteli­jaksi?
Edessämme on eräs mainoslehti,
joka epäilemättakin poistaisi teiltä
kaikenlaiset harhakäsitteet Siinä
sanotaan: 'fUseat mahdolliset sijoit­tajat:
eivät ole ostaneet - osakkeita
ja bondeja aivan siitä syystä, että he
eivät ole tunteneet osakkeiden
kauppiaita. He ovat mahdollisesti
vieläpä pitäneet sellaisia liikkeitä
lähellepääsemättöminä. Sitä ne ei­vät
ole. Voitte kävellä vaikka mi­hin
osakekauppiaan liikkeeseen ja
olette tervetulleita."
Ja voitte olla : ehdottomasti var­moja,
että niin myös on asianlaita.
Tiedossamme on eräs henkilö, joka
myös katsahti osakekauppiaan kont­toriin
ja niinpä kerromme teille mi­ten
hänelle kävi ja minkälaisen vas­taanoton
hän siellä sai. Mies aloit­ti
keskustelun mutisemalla: :"Ajat-telin
ostaa muutamia osalckeita..."
Sen pitemmälle mies ei päässytkään
kun aivan tyhjästä ilmestyi kolme
miestä, ottivat häntä käsivarresta
ja veivät pitemmälle konttoriin- Sa­manaikaisesti
paikalle ilmestyi'lu­kuisia
.nälkäisen näköisiä äijiä ja
asettuivat kaikkien ulospääsyteiden
läheisyyteen.
Ensinunäiset kolme miestä, jotka
ystävämme sai myöhemmin tietää
olevan "asiakkaiden miehiä" Veivät
hänet "asiakkaiden valmennushuo-neeseen".
.Vain muutamien minuut­tien
kuluttua hänen kukkaronsa oli
tyhjennetty kaikesta paitsi yhdestä
katuviaunnUpusta, joka hänelle jä­tettiin
kotiinpääsyä varten. Seuraa­vaksi'
hänen vaatteensa > vaihdettiin
tynnynin^^*a siten vasta hän oli val­mis
puhumaan siitä, minkalaisoi
joituksen hänen tulisi tehdä. "
:Kun oli valittu osakkeet, häne
annettiin pistoolin kantelupa ja;-
pileikkauskuva päästä, jossa os
tettiin tarkaUeen missä aivot
jaitsevat Sen jälkeen hän sai 1^
pungin 'kari:an; missä oli merkit
kaikki kaupungin korkeimmat 1
kennukset-^ nimittäin ne, jotl
olivat ivähintainikymmenkerz^
sia., Seuraavaksi -hänelle näytelti
se huone; jossa säilytetään niidi
ostajien oikeita käsiä, jotka d&
ostaneet osaluotoUa.
Loppu oli verrattain yksinkertai
ta. Häneltä ei enää kaivattu mitf
Iniinallekirjoitds valalliseen kbji
liseeh todistukseen, missä vaaä
tiin ystävämme äidin yvanhuade
eläkemaksujen .maksamista os^
kauppiaalle ja määrättiin hänen|
sivuotias poikansa työskentelen»*
lapsityöläisenä t kaukokirjoitii*«?
nauhatehtaassa.
Viimeisenä todisteena luotettava
suudeslaan häntä vaadittiin vag
maan, että hän ei toskaan «>
lukemaan Kommunistista M a i^
tia. Ja vihdoin viimein hänet
tettiin kaduBei mis^ han ran^
sesti kuoli nakaän knusi inok*»
myöhemmin. — kivusta seuraaja