1954-11-04-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, marraskuun 4 p. ~ Tbursday, Nov. 4,1954 V A P A U S O l l i a of Vltaildi oanadlsnif B K taUttbed 1107, 6, 1917. ÄOtbQgbeA M Moood cla» mail by tbe Poet Office xyepartment. Ottava. Pub» l U ^ tbrlce week]y: itesdays IbnndayB aml Satardan br V^JMUS VtiUUbiDg Company Z.tiU at 100-103 mm-Bt. W^ Baäbtuy, Oot» Caoada. Telepbones: Suo. Office OS. 4-426* BOltoTisa Office OS. 4.4265. Manager asukoL Sdltor^.£klaiid.MaUiiig addiess; JBox «9« fiodbioy* Ontario. iidvertialijf upoo appue§kiim* Traoslatioa ttt» tfi duisei TZLAPBBINNAT: CanatfMM: 1 VIE. 7JOO 0 Ick. 1.75 T]itfm«noiMa: fk. «M 6 kk. 43a 6iMoie|ia ' 1 fk. « M 6 kk. «,7». Qfliadan-N-liitpn ystävyyskuukaiUHi Kuluvaa marraskuuta vieletä&n täällä Canadan->feuvostoljitqn YstäyyysseurEn.johdpIla erikoisena ystävyyskuukatitena; p on..itarkoitus parantaa näiden kahden naapurimaan välisiä suhteita. ' Tätaän ystävyyskuukauden "ohjelmaan" kuuluu Neuvostoliiton'tbdel-' liselfelämän tunnetuksi tekeminen kokouksissa, juhlissa ja n^tös-tiläZiiiuksissa. . . " ^•j^^^^aapurimaiden välinen sopu ja yhteisymmärrys on aina tärkeä tekijä, mutta tässä tapauksessa on ystävyyskuukauden vietto entistä larkeämpi jos huomioidaan meidän oman maamme, Canadan edut. 1 Kaikki vastuunalaiset talousmiehet myöntävät, että Canadan ^ nyijrinen lamakausi on kehittymässä pulakautta kohti. Yleisesti ar-vio$| gn, että työttömien määrä tijlee.ensi talvena t a n ^ n 750,000 rajan. Ja jos työttömyys kehittyy näin laajakantoiseni^ niin se tarkoittaa, että kansanjoukkojen ostokyky .supistuu cntHiestään, ja työttömyys pahenee edelleen. Tässä yhteydessä meillä on varoittava esimerkki maatalouden alalta. Kun farmarit eivät saa :;'kaiij>aksi hyvää vehnääns ' GenJpaiemmin uusia maatalouskoneita kuin muitakaan välineitä. Se^ aih^t4aa työttömyyttä! Näin on maamme joutumassa noidan ke-hääk, missa^ talouskriisin taimet versoavat ja kasvavat. Tilannetta < pahentaa vielä se, että Yhdysvaltain toimesta supistetaan jatkuvasti Cai^da^ markkinamahdollisuuksia länsimaailmaa markkinoilla. <CanadalIa olisi kuitenkin sutiret mahdollisuudet myydä koneitaan, autojaan, traktoreitaan ja maataloustuotteitaan Neuvostoliittoon, jos suhteemme-tänmn suuren s()sialistisen niaan kanssa olisiy^t ä^llai-set, kuin niiden pitäisi olla naapurimaiden välillä. ' / - •Vaikka onkin totta, että suhteiden parantamisesta hyötyisivät mokmmat naapurimaat, Neuvostoliitto ja Canada, niin sittenkin on' ckol-ostettava, että Canada h enefnmän. T ^ ä siksi, että ystävällisten jiaapurisuhieiden perusteel^^p^da s safsimoniHe tuotteilleen suuria markkinoita saiidemokraattisissa maissa. Ja jos saisimme tuotteemme kaapaksi, - njm siitä seuraisi kaksi seikkaa: Monet työttömät työläiset saisivat työtä ja nyt toimintansa lopettaneet tai osa-ajalla toimivat teollisuus-ia^ okset voisivat taas antaa voittoa omistajilleen. Todellisuudessa tä|iä kehiiys johtaisi pitemmällekin, sillä työhön pääsevät työläiset ktOuttavat paljon enemmän kuin työttömät ja niinmuodoin heidän ilispntyvä kulutuksensa antaisi lisää työtä toisille työläisille, farmareille ja liikemiehille. , / r Tältä pphjalta katsoen <)n ilolla tervehdittävä sitä k,un nyt vietet-, tä^än ystävyyskuukauden perusvaatimuksena on se, että Canadasta lähetettäisiin virallinen kauppaedustajisto Neuvostoliittoon. Tätä Canadan kansalle ja;.valtiolIa edullista ^vaatimustp olisi kaikin mahdolr lisjn keinoin tuettava. ' > < . . . . i iMeillä .Canadan' suomalaisilla on erikoineh syy osallistua' tämän ysJäyyyi-ki^ttliaqdea ;«iettöoh, -sillä nykyisen<SHunnan;jätlipessa vJ9utu^- v a tuhannet maanmiehemme työttömien armeijaan ensi 'talvena. • viidaksemme auttaa kanssaihmisiämme työpajkkojen saaHnissa, on mlidän-liityttävä toikin canadalaisiin siinä vaatintqksessa, että Ca-an^ da lähettää viivytte j ^ o i s t a a k w k k i ne enemmän |a» vähemmän keinotekoiset esteet, tätä hyödyllistä kaupankäyntiä jarruttavat. ' ' ' - • , > ' Canadin suomalaiset ovat myös siinä onnellisessa asemassa, että ::-::::lai voivat henkilökohtaisesti viitata Suom^nja Neuvostoliiton väliseen lu upankäyntiin ja osoittaa, että isiemme maa on'aloittanut hyödylli- ;sefikaupanldiynninJvfeuvostoliiton kanssa — itafaiattomana esteenä näiden maiden erilaiset yhteiskuntamuodot, ku-te| i on aikaisemmin selitetty. Suomen kokemus osoittaa,' että, pieni : 'k^italistinen maa voi käydä hyödyllistä kauppaa suuren sosialistisen mhan -kanssa.. Ja jos asia on.inäin Suomen kohdalta, mitä ei e f^(jida kieltää, n i in totta kaimeidän täytyy sanoa, että Canada ei ole Sjiomea huonompi, vaan voi järjestää yhtä edulliset kauppasuhteet {Neuvostoliiton kansse^ kqin on Suomellakin. ' I : • Canadan vakituisina asukkaina ja kansalaisina c i ole ollut tapamme puuttua siihen, mitä Suomen hallituksen diplomaattiset edus-iJjat täällä tekevät tai tekemättä jättävät. ' f Mutt^ tässä yhteydessä kiintyy pakostakin huomio Su6m^ -eräit- 44» diplomaattisten edustajain Janus-kasvoihin -— he edustyvat vlral- >]i{esti maata, joka on allekirjoittanut Neuvostoliiton kanssa Ysilävyys-, yl^teistyö- ja keskinäisen avun sopimuksen, mutta esiintyvät'täällä jokapäiväisessä elämässä ikäänkuin tällaista sopimusta ei olisi koskaan aliekirjoitettukaan! "Me emme v o i uskoa sitä, että he ;ovat saaneet •Siomen hallituksen; ulkoministeriöstä näitä kaksinaamaisia ohjeita, noitta vaikea on käsittää se, miksi he näin esiintyvät? ^ ^; • I Omalta kohdaltamme me haluaisimme t i e t i ^ , miksi Suomen vialliset diplomaatlieduslajat esim, pysyttelevät ikäänkuin tietoisesti -käsivarren ulottuman päästä niiden demokraattisten maanmiestemme: kilttuuririenrtoista, jotka kannattavat. Suomen hallituksen virallista ystävyysohjelmaa naapurimaitaan kohtaan, ja. toisaalta antavat mo-. r^^i^sen ja jopa aineellisenkin siunauksensa Canadan^ s njUe oikeistoryhmille^ jotka eivät ole mitään oppineet eivätkä mitään iufthoittäneet, vaan pitävät toimintansa ohjeena ''pain inhaa itää" tunnuslausetta. I kysymys on siis ''ollako vai eikö o l l a " , kuten Shakespeare aikoi* nian sen esitti. / I -H siitä, miten Suomen täkäläinen virallinen edustajisto J^nUs-kasvonsa selittää, Canadan suomalaisten velvollisuus -jtseäänj^ kanssaihmisiään ja Canadaa kohtaan vaatii sitä, että he liittyvät tiiviisti muihin canadalaisiin tämän ystävyyskuukauden vietossa. Osal-liltukaamme ystävyyskuukauden hengessä^ pidettäviin kokouksiin, ; ji|hliin ja muihin tilaisuuksiin. Menetelkäämme näin siinä mielessä ja t<(ivossa; että saataisiin liittohallitus lähettämään virallinen kauppa-v^ tuuskuhtaNeuvostoliittopn, jotta saisimme.yarastoissa makaa hjvät tuotteemme kaupaksi sekä työtä tuhansille työttömille ja liike-viittoja liikemiehille. T3|öläiset saaneet aipoastaan 5 pros. a7liva-a'simnoista ; — y^^^**" varojen turvin ral^nnetuinta ns. Arava-asunnoLsta ovat työläiset saaneet täällä ainoas-taali vain -viisi prosenttia silla -val-miauneet huoneistot on jaettu paa-yksitylsyiittäijille, johtajille ;^«n|varaUlsuutta omaa-^Ie henRn<iilIe todetaan tilastotoimiaton;; antamien t^etjUen perMsteella. Koska työläiset Ja/'iDPtiut;ipalknnnautt^at; maksavat Teki itsemurhan hyppää mällä junan eteen ' Franz. —. MaakuntapoUisl Umoittl viime perjantaina, että Simcoesta kor tolii n oleva 44-vuotias Colin Blayany teki itsemurhan lähellä. White Biveria liyppäkmällä C P R : n matkustajajunan eteen. Mf». I.ydi» Penttinen, R, R. 1.. W0rT thington, Ont;, täytU 77 vuotta mar^ raslcuun 2 pnä. Mrs. Olca lievopen/MatajchevraD, Ont., täytti eilen inaaraakuun 3 pnä 71/vuotta. ' ^ ilztU SIäfcl (Voorennuki),. ^earst, Ont., täyttöä. p^rj!aj:^ln^,^nmras- .kuun 9 pnä 75-vtf^ta.^ V?' ^ .Aaffoffl Saari, .^ipperCUff, Ont., täyttäättoimunta^i; marrasScuun^ll pnä 70 vuotta. IJ^ty - . ,; , '' Yhdyi^ine etdsol^lsten j a t u t t a v i^ onnentöfy)>tuksIlJ^|;j^, ^/f''f^.; inen painovapaus Mita inuut sanoyat yU 70 p j ^ veroista on fimp^rreduA-tajat kaupunglnvaltaastOssk^ttäneet kaupunginhallituikiselle : .väiuörsymj^- sen, Josaa vaaditaan toimenpiteitä tämän tilanteen korjaamlseksL, " Kunnianpalautus Irene ja Frederic JoiMurielle (VS) — Lokakaan 21 päfvänä pidettiin Sorbonnen jylioplstossa saori johlatijaisvas. Jossa maa-' fbnanJoinlals (ledemleliJäi professoreja' Irene Ja Frederlc J o - llot-Carietä JohUUiin alBamme^ saurimpina ranskalaisina tntU-Jolna Ja heille myönnettiin hno-matnimmat ranskalaiset, t i e t e e l j l -. set konniamerfclt — Lavoiser*!! knltamltall Ja Ranskan lääketie-teellis€ n -akatemian >kunniapa!- . - : kinto.-: Hanskan:; tiedeakatemian': pysyvä sihteeri, herttaa de BrogT : l|:e, JIa Ranskan läaketlefteelll- ' sen akatemian pysyvä sihteeri prof. Afphonsev; Beandoin Juon-nehtlvat heidät paheissaan tatki- Jolksi, Jotka keinotekoisen radlo- ' • aktiivisuuden keksimisen» oUvät 'avanneet aadeft Ja ratlcal&evan taipaleen aikamme fysiikassa. Sorbonne yliopiston Rlchellea-sali oli tungokseen asti täynnä akateemikkoja, professoreja Ja .ylioppilaita. Juhlatilalsandessa oU läsr^i kaksi halUtqksen Jäsentä ministerit Berthoin Ja Lonif-cliämbon Joista edellinen piti prq^essoripar^Ue, ylistäväii t a n - husfuspahe^n. Ilmeisesti hallitus ' On i i a in tahtonut hyvittää sitä Vääiy^ttä,* mikä tapahtui ^prof. t^redeticJoiloi-CnrieU^ kan hä-het Lanlelln häUitnksen toimesta eiVitefiiIn tieteellisen tutkimaksen _ kansaUi^en kiduksen-Ja' atoml-energian v^Ukotaiissarlaatln Joh- . tajan virasta.'' Motorsin wltöt ovat hyvin korkeat New Yorlc — Tämän vuoden y h - dekriin ensimmäisen kuukauden ajal-. ta olivat General Motorsin liikevoitot toiseksi suudnnnat.llikkeen hlstorlas:! sa, vaikka myynnit olJvat 9 prbs. pienemmät kuin viime vuonna, jolloin GM. saanrutti myyntiensä eimätyksen.- Sen liikevoitot olivat 29.2: prosenttia: koi'keam>mat <kuin vastaavalta ajalta V. 1953, .nnutta 16.8 prosenttia pienemmät kuin 1950, joka täsrii suhteessa on G M : n ennätysvuosi. General Motorsin liScevoitot vuoden 1934 yhdeksäitä «nsimmälseltä kuukaudelta olivat sen jälkeen kun verot olivat maksetut syyskuun 30 päivään mennessä $4849 miljoonaa verrattuna edellisen vuoden $452.7 miljconaan, enslmmäl£»3n yhdeksän kuukauden ajalta. Aiiikavolttojenve? roitu^en poistamien pienensi General Motorsin verolaskua Yhdysvalloissa ja ulkomailla $1,000 miljoonasta $613.6 miljconaan tänä vuonna. Yhtiön kaikkien tuotteiden myynti oli taaian yhdeksän kuukauden aikana $7,200 miljoonaa, mitä viime vuonna samalta aijalta vastasi $7,900 miljoonaa. Slviilltuotteiden myynti laski 6 proa ija puolustustuotteiden myynti 24 prosenttia. ' Gm:n korkeimpien virkailijoiden arvion mukaan tulevat koko vuoden myynnit, olemaan iiyvln lähellä vuoden 1953 myyntejä, kun vuoden 1955 automallit lasketaan niarkklnoiUe. : Kolmannen vuosineljänneksen liikevoitot olivat myöskin toiseksi korkeimmat siltä ajalta liikkeen historiana eli $159.6 miljoonaa kobnen kuukauden ajalta. Samalta ajalta vuosi sitten oli O M : n .'nettolllkevoittojen simuna $139.9 mllj. Kantantaiteen tuotteita äänilevyllä 'PetroskoL — Neirvostolllton tiedeakatemian ' karjalals-sucmalalseasa jaostoäa on monta tuhatta aunUe}'<vä, joaie on levytetty karjalaisia, suor malalsU j a vepsäläisiä lauluja, kerr tomuksia, kansansatuja -ja ballaadeja seka runonlaulajaln ^ertOmuksi. join-ta monet o-.'at aivan ainutlaatuisia. AänilcvyUle on valmistettu mm. kuuluisten venalaLsten runonlaulajien P. RJablnin-Andrejevln. E. Konashkcvln •ja M . Korjuijevin seka karjalals-suor malaisten runonlaulajien J . Hämäläisen. T.-Perttusen, A. Nikiforovan yni. runoUa.^; on otettu myöskin Petrovskin. Seesjärven, A u - nukamaa Soutjanen kansankuorojen esityksiä. ' / immmmmmMmmm KirJ. Geprge I^Iarioii^ Tämän arttkkelhi itit^tUUTt^ entinen; sanotnatehtiinlM^f^]^^ teokset, 4BaefB of Etapin, '*Tb»^ Commnliist Trial U AU Qalet i n ' the Kienilln^ oVat asidynUaSoe^i laajan leviUiu .Tämä ^lUkkt^fjiti^i hänen klrjasUan^Sfoi»' the Vff^^ Jonk» on k a s ^ u ^ i t t JP^lt^ajrr:- Pabllshen, tSSHtpa^vky,' äUe^ ,Yoi*. N : y . '.' " ' i ' -f / E d d i e Cantorvs^^ tärkeämpiä asioita k u i n raiha 'mtit-ta- ne; kaikki 'malcsavat:paljon:'rahaa. ITeanor Roosevelt>]a anonei mutd^'Joiden: olen kuullut ^ puhuvan .korkealla moraalisella paatokseUa':^uotnaleh- .dlstön vapaudesta, eivät'näytä "sitä käsittävän. Minä • olen kuluttanut moniainhoittavia' tunteja kustantajien kokouksissa j a Yhdyskansojen alakomitean istunnoissa, .joiden Imor lena on tiedotuksen vapaus, kummelien siirappimaisia puheita; joissa kyr symykset ron pantu liukumaan piicak? ka-taivaassa-korkexiksiin.jav^{ j o l l^ oUsi ollut pyhyydenpilkkaa riostaä?ky.^ symys": "Paljonko se maksaa?" Mrs. Rooseveltin kanta tuli ilmaiSr tuksl suorasti -ja yksinkertaisesti kUn kysyin ihäneftä. että miten minulla voitaisiin uskoa 'Olevan painovapaus ellei kustantajat julkaise minunvkirr joituksianl. . , " H a ! " hän räjähti: se ei ollut naqi 'rua vaan suuttumuksen korsku^ta|t. •Ha! Heidän ei ole pakko niitä j u l^ kaista!" ' ' Kuten olen edellä maininnut, liipn-nollisestikaan ihelllä el ole paiskoa jä tietystikään he eivät sitä tee. Mutta hänen (mrs. Rooseveltin) huomautus paljastaa varsin paljon hänen kantaansa, että hän pitää painovapauden itsestään selvänä asiana. Hänelle: se ilmeisestikään ei merkitse muuta kufn vapautta painaa, s.o., -koska ei ole ral-' tääp laillista estettä painamiseen. Hä-? nenolettajnuksensa, että vapjiusi pai-* namlseen 'on sama kuin sananvapaus, el ole mikään persoonallinen oikku; on eräs kaikkien rpalnovapaudesta'* hoilaavien perusväitteltä. ''" ' 'Mr. Brooks Atkinson on edustanut tässä'kysymyksessä kantaa* joka, hyr/in samanlahxen Imin riut» Roose-'- veltln. Hänen ajatuksensa kysymyk-' sestä Ilmeni o"m'ltuisessa tiedotuksessa! jonka *än lähetti Moskovasta jiiiirf vähää ennen poistutiiistaati 'sieltä ioff ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ j mestaan ja palatessaan entiseen työ-i ''^ - (hönsa New YorK Tinaesm • djraamaJ osaston pöydän ääreen: "Neuvostoliitossa Jatketaan k y l - | mästi marxilaisen taran, kertaamista Amerikasta — ettei meiUä . ole painovapautta, että meidän^ ^ ^ demokratiamme, on;touodotasta^ K! eikä todetusta. Yain Joku päivä sitten Moskovan Bolshevikrlpbtl!^^ sanoi:' 'Porvarillisen demokratian'* oloissa työläisillä ei ole materiaa^ lisiä minimiedsllytyksiä Julistettu- Jen oikeuksiensa todelliseen käyttöön. Heidän käytettävänään ei ' ole painokoneita eikä paperia. Sa- c , nomalehdet, klubit Ja teatterit — kaikki ne ovat yicsilöiden tai r y h - ' mien omaisuutta'." Mr. Atkinsonin tiedotuksessa cl olr lut mitään selitystä silta, miksi; hän kutsui tätä"marxilalseksi taruksi".; Tietääkö hän yhtään amoata työläls,-t tä tai työläisten ryhmaa, joka omlsj taisi yleisen levikin omaavan palva-' lehden? Varmastikaan han el epallQ; että Yhdysvalloissa "painokoneet ja paperi" todellakin ovat 'yksityjsteni yksilöjen ja ryhmien omaisuutta.'^ Nähtävästlkin hän ajatteli olevaft lilan vuigaarista puhua 'materiaalisista edellytyicsistä''. , aineellisesta omaisuudesta, jota tarvitaan pajnova-, pauden hyväksikäytössä, sanalla s a n o e n— rahasta. No nim, Mooseksen Sinaln vuorella saamien taulujen sa-r notaan olleen Jumalan sormella kirjoitettuja. Mutta mr. Atkinsonin palkkashekin on allekirjoittanut. a i noastaan . vähäpätöinen työläinen; Arthur Heys Sulzberger.'''vapaan lehdistön" yliprofeetta, New York Timesin kustantaja. ^ Ehkäpä meidän todella tulisi alkaa matkamme noin kaksituhatta mallia luoteeseen New Yorkista, cänadalai-sesta kuusimetsästä, joka on ainai^ sessa marssissa puutonta Times Squaria kohden. Siellä Ontarion maa kuntahallitus luovutti viidentuhannen' neliömallln a l u e e n — suuremman alueen kuin Connecticutin valtion — Spruce Palls Power and' Paper Com-. panylle. toisella nimellä. New YöijB Timesille.TuQSsa erämaan sydämessä nousi neljätttuhanjpten asukkaan kylä; Sen olemassaolon yksinomaisena tarkoituksena on muuttaa neitseellinen metsä suuriksi sanomalehtipaperlruK' liksl, joista kulein painaa kolmenel-jännes tonnia; Timesin painokoneiden syöttämistä varten. - ,r Jokainen ilta 250 suurta rullaa ^ 190 tonnia paperia — vj-öryy painoko^; neiden läpi, imien kolme tonnia pai<^ nomustetta matkallaan. -Jotta lehti voisi Ilmestyä yhden Vuoden täytyy< mainitun metsäalueen lähettää 'noin lUftctta* — n l i k ^ ko^' lI4:jättynä^.7U\allJopn» kappaletta Timesiä, Joka^pahiefaan Joka sunnun4 tailcsi — 1.500 tonnia sanomalebU-papieria; rjoka on imenyt itseensä y l i kahdeksantoista: tonnUI ' m i muodostaa paperivnoren, hoaisi 7a^ji^ :^alkaa kuhi Evei^;m?aiftiwntk< i ^ i n ; y | i o f: renhuippu! ^ Sanonialehtipaperia^^^^i^^ merofjantavatiäitt' vihjauksen' kus-jtanhust< riminnan'f lasillisesta laajuudesta.^ (KuTtenkin se tiittää antamaan käsityk^^iitämitö kenen tahansa työmiehen t a i työläisten ryhmän edessä jon'^fitäessääh läAiteä kllpaUe-maan olemassaolevan lehdistön kans^ sa Amerikan yleise|stä. Ottakaapa huonoon! k i i s t a i i n u k s e t . C a n a c ^ l a l - set i^perltehtaat korottivat sanoma-lehtipajpeiin^ hh^ 128 .doUiulbitotinlUe kesäkuun 15 p. 1952.' £^pä'nykyisinä hinnoilla pa-per^ l y i ^ e n ybt mak- Jeen kun hän sanoi; että kuka tahan? sa, Jolla on eteenpäinpyrkimystä, luonteen eheyttä -^iaraib^sk $10,009- 000 — voisi alkaa päivälehden.. Tai ^iman luonteen eheyttäkin; lisäsi 'eräs tadiosatiirlkko, \Edeanennyt Oswäld i^arrison yillard^ oli täysin vaka vis- 'Säfin kun hän sanoi, ettei kenenkään pitäisi ruveta ajattelemaan lehden at-lEamisesta eUel hänellä oU'vähintäink i n /kymmenen tai viisitoista miljoonaa pankissa. Minä en ibalua. väittää mahdollisen korkeamman summan puolesta: / tosiseikaksi Jää: ette. saa lehteä, joka edustaisi- sitä inistä p u humme, hieman painovapautta;^ -vähemmällä -kuin kahdeksan numeron summalla. Ja .tämä, = ottakaa - huomioon, ei salli teidän asettua suuTr kaupunkiin; se edellyttää, sanokaamme, Hackensackin,; N J . tasoa;:.vTuol-; laisen hinnan on' todellakin antanut tuon yhdyskunnan varsin menestyk- 'sellinen kustantaja. Puhuessaan . , . . ^ . gäcgsterimälseen tapaan,-joka'on vä- Mr; AräjurJHays Sulzberger ei r e - • paalle yritteliäisyydelle ominaista sen hennellytJ, S ^ n puhui vain liikeasi- omaUa takapihalla', ibän sanoi: /oista vkus^ntojakumiipaniensa kanssa kun.:hän mainitsi esittämistämme numeroista.' Timesin valmistamiseksi tarvitaan.3,750 henkilöä sanoi hän puhuessaan'toimittajien j a kustantajien- kokouksessa: huhtikuun ,5 p:nä ^ ^ • ^ ' j a siksrhänen täytyy kyetä viikottain mak^^^oman *yU $275,000'' pälka^. I, J a tuskinpa hän puhui p a l^ turia, kuh liän myönsi olevan todellista syytä ihuolehtumiseen kasvavaan monopoliin .nähden. ja myönsi i että : sanotnalehtiliike .on muodostunut sduzlUkkeeksi. Joku voi sanoa: '."^Lehteä ei tarvitse julkaist{i:Timesin' kokoisena." Se on t o t t a ^ mutta siinä sivuutetaan ydinkysymys. ^i-Tottabn, että voitte saada aivan'; yhtä. ijaljon' paperia ,— aivan yhtä paljon kilpailumahdollisuutta .ja^slkdi aivan yhtä paljon sa-navapantja j - ^ kuin kykenette maksa-mfian.-.'> yja «te ette:saa sitä lainkaan ellette.kykene jEitä ostamaan aika a n noit »: tejAVOitte asettaa sille' oman minlminnef,> , Me." olemme puhimeet ainoastaan rahasta*san(>inaiehden ktistantamista varten. - Mutta < paljonko i.ensinnä^n sanomalehti maksaf ? Joko ostamme ennen perustetun lelia^>' ialj :j>er)is-* tamme uuden. Mitä iar^^täeimne'sil-nä tapauksessa rafenfiliks^iQ. ja, ko- Morganin oletettiin .vitsällT "Jos joku haluaa ajaa minut ulos kaupungista täytyy häneUä olla kymmenen miljoonaa dollaria ja sitten^ k i n se: ottaa kymmenen vuotta." Siinä sitten onkin mupdollisen painovapautemme todellinen sisältö. Pa^ periin, jolle .perustuslaki on painettu täytyy saada tukea paperista, jolle raha on painettu ennenkuin oikeutenne painovapauteen voi tulla todelliseksi painovapaudeksi. Perustuslaä sanoo, että te olette tasararvoisia. Timesin kustantajan Sulzbergerin ja Newsin kustantajan Pattersonin kanssa, mutta se ei määrittele miten. Laki antaa, vallan 'jokaiselle kansalaiselle yhtäläisesti sanomalehden kustantamiseen: mutta se yksinkertaisesti: jättää käsittelemättä kysymyksen" aineellisista edellytyksistä". Iiakl sanoo, että jos pidätte pokkape-listä, n i l h teillä on yhtä suuri oikeus kuin Sulzbergerillä ja Pettersonilla istua pelissä; se ei kuitenkaan sano että iheidän on alennettava i:eli teidän tasoonne. Laki et väiltä siltä jos sanomalehdistön pokkapelln kehityk-- sessä panos onkorotettu kahteenkym-meneenvliteeri, miljoonaan 'dollariin. L a i n 'huolena''ei ole se; mistä saatte painokoneet, paperin tai rahan vas-tatäksenne palkkojen< maksamisesta; 1 jNlinpä. tapahtuukin, että oikeuden sen .'käyttämisen :.korkean hinnan välille' aukeaa kuilu ja nielee uselmr mat meistä. SJär. Atijinson voi; sanoa, että meJtä puuttuu "perusiäsitys", kun me täten teemme eroituksen t o dellisen j a muodollisen painovapauden välillä, mutta suuri ero on 4UJa-paistln ja pelkän oikeuden välillä sen syömiseen.'' Ketään työläistä tai työläisten ryhmää el istu kustantajain pelissä. E l ole niinkään £a,timnaista; että kai^ipelaäjat ovat niUJonääreJä; Kaikki-jialnovapaus on heidän. To-l . 175,000 rullaa sanomalehtipaperia; josta muodostiUsi enemmän ktiia 2 500^ rahthaunua pitkä Juna! v Timesin vasaUikaupunU saa aUcaaa ihmeitä: se muuttaa metsän vuoriksi; dellinen' painojvapaus. Useimat; sapomalehtlmiehet; henkilöt, jotka aiodeUa ^tekevät lehden v a i : miiksl". eivät petä Itseään; he tietävät, ^että„ äie' yksinkertaisesti täyttä-, vät määräyksiä. Mutta palkkalainen, jonka nimt esiintyy lehdessä; rakastaa ajatella, että hän kirjoittaa siten fculn it^;haluaa. Oimän nimensä soj:; kaisemshja'han unohtaa vuodet, jotka hän kulutti ammatin oppimiseen, opr piessään kirjoittamaan sitä "mitä lehti haluaa'?, t s. mitä hänen omistajansa haluaa. Mr. A t i n s o n on onr nellisempi 'Uskoessaan olevansa k u ningas : pienessä nurkassaan ja että hän muka yksin ratkaisee,mitä menee painettavaksi draamaoskstoon. Se saattaa ihänet tuntemaan iteensäosal^ Itseksi peliin.: Jos hän myöntäisi, että kun kustantajat pelaavat korttejaani etteivät.-he neuvottele draamararvos£ telijan kanssa, niin hän joutuisi h a vaitsemaan pelaamansa nöyryyttävän osan: hän on vain juoksupoikana, j o ka ostaa pelaajille pulloa olutta, •samoin kuin •Timesillä, on sanomalehtiketjuilla: ja muilla suurUla pape-rinkuluttajllla omat metsät ja :.ne komroUöivat lukuisten paperitehtai-^ den tuotannon. Työläisen tai työläisten ryhmän, joka ehkä suunmttelisi. laajamittaista kustannusliikettä, täytyisi lähettää tutkijaryhmiä etsimään koskemattomia paperipuumetsiä, sellaisia kuin Timesin imperiumi kont^ roUöi. Ja- jos hän löytäisi haluamansa metsäalueen, n i in hän ehkä saisi kokea, että Canadan ja Yhdysvaltain hallitukset ohsivat haluttomia myön^ tämään hänelle etuoikeuksia, Jolta voitaisiin verrata New .York Timesille myönnettyihin etubikeuksiln. Todellinen 'sanomalehti on tehdas-, laitos. J^kettäin Minneapolisin lehti otti kokonaisen sivun New York Timesissä julkaistakseen kuvan^ uur desta, upeasta, monikerroksisesta r a kennuksesta,; johon lehti on nyt sijoi-tet. u; Tassa mail:ostuk:essaan; ilmoittajille tämä sanomalehti esitti itsensä "nykyaikaisena sanomalehtitehtaana"; Ja se käsittää uutisten kokoaminen yhta .hyvin k u in sanomalehden painatuksen. " New York Timesin ja toisen fantastisesti rikkaan lehden, joltakin k a r dunvälejä ataän: 42 :nnella kadulla s i jaitsevan Daily Newsin uutishuoneet ovat mlelenkimtoisia maalLkolle . ja ehkäpä vieläkin enemmän vierailevalle sanomalehtimlehelle. Kuvien saanti on yhta hyvä alkamiskohta kum uutisten saanti. Yhteen SITÄ ii innii aSSEBLUSTJi Lönii-gateacsa; Vartija mtarikoll UsvangUle: — Saatte valmistautua /iime:seen aterJaÄnne täällä. ' ~ Mitä. lihtstäänkq minut? . — E i . vaan vapautetaan. LISXTODISTUS , Abraham: Lincoln sanoi aikanaan, että "Jumala on rakastanut tavaliis-ta kansaa; koska hän l o i sitä niin paljon." ' Nyt^^ tähän lausuntoon on saatu l i sää vabvlstiista, qUlä eräs psykiafei sanoi äftcettäin, että suurin osa tonsasta^el ^iedä vaurautta. Jumalan <ia pltänsrt:f.kä£ittää se, koska vain n i i n liarvöjen tarvitree sitä sietää.' ainoaan kuvitettuun uutiseen Madison Square Gardenissa tapahtuneeseen raskaansarjan mestaruusnyrkkeilyyn, News valmistautui seuraavasti:: G a r - deniin lälietettan kuvatoimittaja ja yksitoista valokuvaajaa paivia ennen nyrkkeilyä suunnittelemaan työnsä. Ottdmitana heidän palveluksessaan oli kclme . poikaa - avustajina kuvien otossa j a niiden kuljettamisessa kolmelle moct^onpyora.l.jä;lo,: jotka k i i ruhtivat kuvat Newsin labcratcriol-hin, että aina olisi uudet j a viimeisimmät kuvat jokaisessa painoisessa. Kun 82- Iaskuvar:od-iVisiooiia i o t l u - tm. New3 lähetti kaksikym.Ticntä valokuvaajaa palkalle. Lehti käytti käk-sikymmenfekolme kuvaa, muttasi-lä oli 450-'nappausta'',.jOista se.voi valita. - Sen lisäksi etta News saa maanlaa-. julsen kuvapalvelun johtavilta kuva-palvelutoimistoUta, joiden kanssa sil^: la on yksmoikeussopimukset, lehdellä on neljäkymmentä omaa valokuvaajaa !: Luonnollisestikin kokonainen patteri kuvatoimittajia, taidetoimit-yö-: PÄIVÄN PÄKIHÄ rltanadalaiset eivät sitä halua Jien vuoksi melkolseasa määrässä Y h r dysvialtaih' r'demdkratlasta"- ja Eisefa-how^ rih;^puheista' missä; ihän: vannoi jHteVeribiir homehtuneen: parran. kautta] 'että'"hyva aika: on (taas) kulman täkänä", - lienee > luvälUsta ; ratsastaa vähän asiantuntljänvvasikalla.:: • sanottakoon heti aluksi, että Brooks Atkdniäil,' Jonkä kirjeen olemme- suo-menttiheet' N.- Y.Times-lehdestä,! on malnltmi - ^ suurlehden huomattu .|a tunntistettu taidearvostelija. :. Soäan^a Atkinson oli jonkin älkäänaiätoitun lehden kirjeenvatota- JaiiikiEiinassa j a Neuvostoliitossa. New York TUnesin toImittaJaUe osoitetussa 'lähetettyjen" kirjeessä ^ 'flMfe^vpim^e äänestää tässä maassa. Tätpi öa' kieltämättä 'vapautemme ilJilRSJÄfte:. ?Hl»fV»I>*«« op kansani- Silla, Jotka ovat valmiijoa vastaamaan seurauksista. Monessa suhteessa, n i i n hallinnolll-seUa kuUi lakiaiaativailakhi haiiitus-osastolla; on kuitenkin havaitta-vissa 'pyrkimystä totalitääriseen ajatteluun Ja käytäntöön. " Hallitus kieltää passin kansalaisilta, joista se ei tykkää. ^ Se estää vapaan ajatusten vaihdon kieltämällä matkustusluvan kuulul-silttf eurooppalaisilta tiedemlehiltä ja kirjallljpUta, Jotka on' k u k u t t u Amer i k an kansalaisten toimesta- osallistu-maxm heidän -alansa konferensseihin täällä. - , S e on Julistanut kelpaamattomaksi tledemi^en, aäjca Johti maaihnaa atcsnipcmmin keksimisessä, J a se aOt£^ k im tämä tiedemies e i olestandarisol-tu Ihminen. •Se ylläpitää tutkijain järjestöä, m i kä kerää muiden tietojen ohella tietoja siitä mitä sanomalehti kansalaiset lukevat ja minkälaista postia he saavat. Se pitää palkkalistallaan poliittisia ihniantajia. Se pakottaa mustalistauksen avulla kansalaisia tekemään ilmiantoja toinen toisistaan. Se haaskaa kansalaisia hallituksen konilteain: eteen vastaamaan heidän henkllökoMaisista aatteistaan, v y h teyksistään, ystävistään j a sukulaisistaan. Hallituksen komiteoilla" oletetaan olevan valtuus synninpäästön antamiseen kansalaisille, jotka tunnustavat poliittiset syntinsä, ja lupaavat; että he eivät vastaisuudessa riko kom*!- tean .poliittista Itojaa. Hallltus"on antanut erään senaattorin tehdä itsestään yleisen syyttäjän. . Se efottaa tai karkoittaa lUkpäsialrj viraston vhkallijat, jotka eivät uiko-- mailla ..huuda papujcaijan tavoin kotoisen puoluelinjan puolesta» Se yrittää vakiinnuttaa hallitusase-mansa -julistamalla edellisen hallituksen maanpetturiksi. Minua ihmetyttää, haluavatko amerikkalaiset todella tätä. — Brqok;? A t kinson." ' . ' * - Meitä ihmetyttää myös Ja epäily^ tää. e t « r yhdysvaltalaiset eivät rnois^ tajla,: viimelsteUjöltä ja kihmostavat laitteet ;fcOTienvlehte varten; K a i k k i ne-ovat touhussa alku-peräisen joukon lisäksi. •Lehti ei pidä yllä tätä kallista koneistoa ^turhan-rtakia.; vähemmällä se ei kykenisi pitämään puoliaan kilpai-^ Ujoltaan vastaan Ja: säilyttämään asemaansa päivälehtenä, jolla on suurin .levikki:. Yhdysvalloissa.: Se kuluttaa miljoonia • voittaakseen ihmisten sil-mienhuomion; mutta nim tehdessään se voittaa;;myöskin ihmisten korvat. Kenen tahansa, joka'haluak saada s a -; nan sivulta päin — taistelussamme painovapauden :;päämäaran puolesta — täytyy kyetä maksamaan siitä suhteellinen hinta. Tabloid-Iehden vahtsema väline on kuva; Timesm välineenä ovat— sanat. Miljoonia sanoja vurtaa sen uutisiin, iKäukokirjoituslai tteet (teletype)! nakuttavat alituisesti ei aipoastäadt , A P : n j a U P : n uutisia vaan sen iisäksl-vv vielä 17 muun uutistoimiston tietoja^:;, Muita tiedoituksia virtaa kaapeIl8anö-~T^ mina: maailman- pääkaupungeista — Timesin oman ulkomaanosaston palveluksessa on y l i sata henkilöä. Tomen sanojen meri-virtaa sahkepöydalleko-: toisista lähteistä, Timesin toimistoista maan johtavista kaupungeista kuin i»yösfcin> kirjeenvaihtajilta, joita on. 400:ssa Amerikan kaupungissa. Wash-, ingtonlssa yksistään on lelfdella kalc-sikymmentä- reportteriä. ' >: Kaupunkiasiain:: osastolla on 150 reportteria lisää kokoamassa juttuja. Tusinalla: erikoisosastolla on omat henikil&iuntanisa.. Ja^unnuntai-Tunes i l l a o n oma täydellisesti erilUnenJärr/; jesto, jossa o n työssä yhdeksän hen- 'kJlöa yksistään viikkokatsauksen osastolla; O n armeija toimittajia tarkas-tamassa • säihkeiden- sisältöä, valitse-; massa niistä osan j a hylKäamässä toi- ; set; uudelleenkhrjoittajia <yhdlstainäs-sä j a : laittamassa niitä asianmukaiseen muotoon; erikoistaiturit huolehtivat tyylistä ja kirjoittavat otsak^ keet; •suunnittelijat, jotka muodostelevat sivujen kokoonpanoa ja supistavat miljoonat sanat noin kahdeksisa-däksituhanneksl sanaksi, jonka lehti keskimäärin pälvisfln sisältää. Jos haluatte lukijakuntaa sanoma-lehdellenne,' teidän täytyy kyela' kilpailemaan olemassa olevan lehdistön kanssa-ja te ette voi sitä tehdä, eUei teillä ole niille vertoja vetava sanojan j a kuvien /määrä ynnä välttämätön minimi raaka-ainetta. Sitten teiflä pitää olla tarvittava järjestö — palkattu työkunta - — seulomassa tätä raaka-ainetta jä laittamassa sitä val-mjlksi tuotteeksi, jota voidaan verrata s'ihen tuotteeseen, minkä lukija voi ostaa muualta (es.m. News tai T.mes). Te^— t a i oletettu työläisten ryhmä — joka haluaa ryhtja julkaisemaan sanomalehteä, on ta:mn asU tutkinut ainoastaan ensimmäisen prosessin ^ r a a k a - a i n e e n valmistuksen. Sanomalehtiketjun rakentaja Ja -kustantaja Edward 'W. Scr.pps ei koskaan saUmut Itselleen harhakuvi-teUma, joita hänen lakeijansa j r i ' - tavät suojella. Hän san ci: "Kynäilijöillä, jotka ovat sanomalehden omistajien tyolä-iiä. on eittämättä katsomuksia, J»** eriävät heidän työnantajansa katsomuks-Jita. Sano malehdea omistaja työnantaja, vaatU tttt hänen työläisensä kirjoittaa sito» (Jatkuu 3. sivulla) ta fasistista hapatusta ihalua. f Vika on vain sihiä, etta kun to» republikaanlpuolueen 'puolueltoj»» rummutetaan jatkuvasti politiikkojen, sanomalehtien, radion ja vieläpä Ico»' lujen j a kirkkojenkin toimesta - J t a in kunnioitettavia poikkeuksia I - kuunouaiiiatta - niin monet yh^J valtalatset on saatu vällaikato^ omaksumaan tämän "Suureen v ^ seen" — Neuvostoliiton hyottajs»»- kaan perustuvan - ' ' Vannaa on kuitenkin, että nUttP kemmm,nämä harhautetut V^^^ talalset avaavat sihnänsä, « ' ^ P * ^ pi sV on' heille itselleenkin vaikL^ e ^ e r k i k s l - H i t l e r in JobUff»; natsit olhrat p ä ä s y yM niinin dii*,^tä Salirä teki Ihnilstamta?^- taan toisen maailmansodan sen j a käymisen yhteydessä, t » ^ kuftenkto on, että saksalaiset y l ^ ovat; vin5i>Sä määrin -vastuussa^ että Hitler sai kumppaneineen rikoksia tetodä Saksan kansan ilikäil on puhe CanadasU j a ^ ; nadälalslsta. nihi me emme a i » ^ haluii olla missään tekenUsiss» valtato nyk^sten hallitsijaln inlfellscn '"puolueUnjan" kanssx Käpsäkoura. " < •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 4, 1954 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1954-11-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus541104 |
Description
Title | 1954-11-04-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, marraskuun 4 p. ~ Tbursday, Nov. 4,1954
V A P A U S
O l l i a of Vltaildi oanadlsnif B K
taUttbed 1107, 6, 1917. ÄOtbQgbeA
M Moood cla» mail by tbe Poet
Office xyepartment. Ottava. Pub»
l U ^ tbrlce week]y: itesdays
IbnndayB aml Satardan br V^JMUS
VtiUUbiDg Company Z.tiU at 100-103
mm-Bt. W^ Baäbtuy, Oot» Caoada.
Telepbones: Suo. Office OS. 4-426*
BOltoTisa Office OS. 4.4265. Manager
asukoL Sdltor^.£klaiid.MaUiiig
addiess; JBox «9« fiodbioy* Ontario.
iidvertialijf upoo appue§kiim*
Traoslatioa ttt» tfi duisei
TZLAPBBINNAT:
CanatfMM: 1 VIE. 7JOO 0 Ick. 1.75
T]itfm«noiMa: fk. «M 6 kk. 43a
6iMoie|ia ' 1 fk. « M 6 kk. «,7».
Qfliadan-N-liitpn ystävyyskuukaiUHi
Kuluvaa marraskuuta vieletä&n täällä Canadan->feuvostoljitqn
YstäyyysseurEn.johdpIla erikoisena ystävyyskuukatitena; p
on..itarkoitus parantaa näiden kahden naapurimaan välisiä suhteita.
' Tätaän ystävyyskuukauden "ohjelmaan" kuuluu Neuvostoliiton'tbdel-'
liselfelämän tunnetuksi tekeminen kokouksissa, juhlissa ja n^tös-tiläZiiiuksissa.
. . "
^•j^^^^aapurimaiden välinen sopu ja yhteisymmärrys on aina tärkeä
tekijä, mutta tässä tapauksessa on ystävyyskuukauden vietto entistä
larkeämpi jos huomioidaan meidän oman maamme, Canadan edut.
1 Kaikki vastuunalaiset talousmiehet myöntävät, että Canadan
^ nyijrinen lamakausi on kehittymässä pulakautta kohti. Yleisesti ar-vio$|
gn, että työttömien määrä tijlee.ensi talvena
t a n ^ n 750,000 rajan. Ja jos työttömyys kehittyy näin laajakantoiseni^
niin se tarkoittaa, että kansanjoukkojen ostokyky .supistuu
cntHiestään, ja työttömyys pahenee edelleen. Tässä yhteydessä meillä
on varoittava esimerkki maatalouden alalta. Kun farmarit eivät saa
:;'kaiij>aksi hyvää vehnääns
' GenJpaiemmin uusia maatalouskoneita kuin muitakaan välineitä. Se^
aih^t4aa työttömyyttä! Näin on maamme joutumassa noidan ke-hääk,
missa^ talouskriisin taimet versoavat ja kasvavat. Tilannetta
< pahentaa vielä se, että Yhdysvaltain toimesta supistetaan jatkuvasti
Cai^da^ markkinamahdollisuuksia länsimaailmaa markkinoilla.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-04-02