Vapaus, November 4, 1954

              on
isa
.0-
n-
3ä.
4ä
4ä
o-n-da
tä.
u-n-on
<s-in
u-
'e-l
i -
ä-k-l
i -
on
sa
ä-il-snoittoa.
että nolo 3X100
Joukkcilijn Iniuluvaa miestä oa'|,
jieen ^oden aUtaaa antautunut ^
flanrajaTartiojoökoiUe, Näaiä
vat fiiiben joukkoon, joka pakeni 2 ^
maan, okun kiinalaiset nuäilttltj
Junnanin maakumian.
':yksi;roronton johtavimpiai •
Jcukkakauppoja
. FLORA FLOWER SHOPpg
' HÄÄKDKKAVIHKOJA
L Paikka mihin asiakkaat lähettävii;
/beidän ystävänsä.
Piih-'WA. 1-5459
;396 CoUese Sti - Toronto, Ont
(28-4-11-18
Parkway Bakeis
kujs;r koiippuja
tuotteita. yjn. leipomoalu
FUHELIN EM3-767e
SM Qnem St. W. Toronto^ Osll
' ONNITEBVO
suurenmoisessa
aatalousnäyttelyssä l^ejSyyEknanloppupooIeUä
'^Bjfli xenvostoUItOSsa, Mosko^l
^ fonren ouatalonsnäyttelyyn x
'i^gibaoassA Snomf—NeorostO'^'
0»>g«iraD ialoDpoikaisvaltnus^ e
1 ^ joboD ' ImidiU tavallis^
jitfOTilieliioltä sekä maatalondettU
^(olmivia muita > henkilöitä.
ftUniskiuuian johtajana toimi
{^tfienpää Helsingistä. Koke-
^^^drfaania näkemästään tässä •;
^^l^tdyssä Esko JAäenpää kertoO; >
jUTELYN PUITTEET
i^' Vierailumme päätarkoituksena
Kenvostoluton pysyvään maata-
^läjttelyyn tutustuminen. Heti. kun
n p m ä k i Bros.
Monument Co.
iHuoldla. valmistaa kaikaa" ^
ivklvil^öalaan kuuluvia töitä^ =
' Puhelin _
506 Bnmswick Ave, Toronto. OnL saapuneet perille, suoritimme
' ™^ tinmin plkakaynnin uAatalous-
; ^ i ^ « l ^ y i r alueella, 5 jonka^vftulpkse^
IIIIHIIIIIIIimmnHlllllilliilimimiiiil nnne näyttelystä ja sen suuruudes-
* (Sjeän ja yhtenäisen yleiskuvan,
jäyttelyalue sijaitsee ; 'Moskovan
ijoispuolella n. >1 km jpäässä kaur
Bginkeskustasta; Sen.alue.on kopl-;
a j]i 20 hehtaarm suuruinen. iSuu^^
illiilliillillllllllllilillilliilililliiilllllUlj
PARICDÄLE
Beauty Salon Suoii^
PUHELIN LA. 0198 .
1-B SOBAUBEN AVE. .
(Queenin kulmassa)
TORONTO 3, ONT. ,
Suori£taa kaikkea alaan kuuluvaij
työtä. Ensiluokan permanentteja j
alhaisemmilla hinnoilla.
Tervetuloa !... SALLY ERICKSON, 1
JORMA P. SALO
PS. D. K. F. T.
(Physiotherapist; xepist;
luonnon terapisti)
Ainoastaan sopimuksen mukaan\
: LÄÄKINTÄVOIMISTELUA •
Sähköhoitö, valohoito, hierontaa^
volmisteluhoitoa, kabmettihoitoaJ
Puhelin LL. 1253- •'•
eOssington Cres., Toronto, ODterip|
(21-28-4-1;
DR. T. TENHUNENl
134 BLOOB ST. W, TOBONTO
(Bay St. -^Avenue Rd., välillä)
Vastaanotto maanantaina^ tiistai­na,
torstaina ja perjantaina Ho j
6.30 — 8.30 illalla. Pnkejimet: f
Konttoriin (ainoastaan vastaan-tottotnnnellla)
EA. 1881; Kotiin|
CH. 1-6011.
i?'jiuoniattavimmat on 'sijoitettu
juffllialki suuntautuvan keskuska-vanelJe.
Kun olimme .astuneet
sisaan, kiintyi huomlom-^
suurella huolella: hoidettuihin
kukkaistutul£Siln'Ja valta-i
suuriin ja koristeellisesti rakeri-suihkdlahtelsiin,
joita o n
• Nämä suihkulähteet ovat'näytj^J
; keskustassa, joten yhdessä • eiri
itasavaltojen kansaUisen kult--:
L Ja arkkitehtuurin mukana, r a ­tojen
paviljonkien -karissa ne
avat sopusuhtaisen, värikkään
\suorastaan juhlallisen näyn.-Näin
I voidaankin' samalla todeta,, että
maatalousnäyttely'j)n vär­itehtävänsä
ohella myös kult-ttely,
jonka, näkeminen jo
1 mielessä on vertaansa hakeva
.Maatalous oil kmtenkin kaik-asetettu
etutilalle,. ja sitä ko-'
lan määrätietoisesti kaikissa yh-
, joten yleisena toteamuksena
1 {anottava^ että missään muualla
1 maatalous ei ole saanut osak-iDim
suurta huomiota kuin Neii-itossa,
"
|£etiiaavana päivänä alkoi varsinai-tySpaivamme
edellisenä iltana
ne yksityiskohtaisen suuri-pohjalta,
JiLAIS-SUOAIALAISEN
YOSTOTASAVALLAN
JiTttJONKI
IMmmaiseksi kohteeksemmeHvalit-
Karjalais-Suomalaisen Neu-avali^
n pavlijongin,: joka vsi^
hyvin edustavalla ; paikalla
ilueen keskustassa. Jo°pavil-i^
tyyliasu tuntui: meistä tutun-
}lta;,Sen päädyssä oleva ylii30
I pituinen puusta veistetty, ta-elmkeinoja
esittävä korkor'
DR. LESLIE SIMON, L.M.CC|
IHO- JA SUKUPUOLITAUTIEN ]
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADINA ROAD
. ' . (Bloorin kulmassa)
TORONTO. ONT.
Vastaanotto tunnit: .
2-4 lp. ja 6-7 lp.
Puhelimet: KonttorUnWA.l-«}J|
Kotiin WA Z-Mwl
110 - Hammaslääkäri
«s* & SURGEONS' BUUDINO
Toronto, OntMj»,
Klingsdale 8237
SA tai JVIYYNNISSÄ
I^KSANEN
n ja täydellisen palveluksen
14 (24 tunnin^ palvelu)
eimistötoimiston asiamies.
Toronto, Ontario
^HAA SUOMEEN^
r KORKEIMMAN KURSgm^
. $13.25 ynnä lähetyskulut $1^
va LOOO markkaa $3.85
aläahaent evtäaästna avnaostttaaaJnaoUttea jan aiieiorj««5::i|
lAVEL AGENCY
SOTBUBT. ONTA^
mmi
kuva tommtti aluksi me:dan kaikkien
huomion puoleensa. 6:6äUe tullessaan
me hämmästyimme vielä enemmän
sillä sinne oli asetettu «lurikokoinen
Kalevala-aihemen! yhdestä puusta
taidokkaasti tehty veistos, joka esitti
kalevalaista .runolaulajaa -kanteiei-neen*
Veistoksen meihin tekemää vai-kutusta
vielä korosti sen takana ol^va
suurikokoinen korkokuva, joka esitti
tyypiUistä karjalaista maisemaa, juuri
nUlä seutuja, missä kansalliseepok­semme
on syntynyt.
PavUjongissa esitettun tasavallan
elinkeinoelämää yleensä ja parhaim­pien
kolhoosien ja neuvostotUojen tuo­tantoa
sekä niidfen saamia tuloksia,
pppaittemme selostusten ' mukaäh
päähuomio Neuvosto-Karjalassa bh
kiinnitetty metsätalouteen sekä puun.-
jalpstusteoUisuuteen, joka. viimeksi­mainittu
pn jo hyvin pitkälle kehit­tynyt.
Metsänhakkuu-, ajo- ja kuor-rnaustypt
on mm. koneistettu keski­määrin
n. 80'Prosenttisesti. Toisella
tilalla elinkeinoelämässä on maanvil­jelys
ja karjanhoito, joista vUmeksi-mainitun
tuotantosuunnan kehittämi­seen
kiiniiitetään enemmän huomiota.
Maan pohjoisosiss taasen harjoitetaän
runsaasti kalastusta sekä metsästystä,
joiden alojen tuotteita oli myös näh­tävänä.
VENÄJÄN FEDEBATnviSEN
NEUVOSTÖTASAVA|XAN
TAVILJONKI
piiseuraavana kohteenamme, siellä
olevat nähtävyydet esittivät verrattain
havainnollisesti Neuvostoliiton suurim
man liittotasavallan suuruutta ja' sen
nopeaa vaurastumista; Tasavallan
sähköistämisen tila on esim. kolmen­toista
viimeisen vuoden kuluessa
noussut yli kolminkertaiseksi. Maan
peltOQinta-ala on saman ajan kulues­sa-
melkein kaksinkertaistunut, eli se'
on noussut 400 miljoonasta hehtaaris­ta
700 miljoonaan hehtaariin. Tämän
vuoksi ;maatalous vaatii joka päivä
yhä enemmän ja yhä monipuolisem­pia
koneita seka laitteita ja myös ky­keneviä
: työntekijöitä, Jotka pystyvät
hiitä tehokkaasti käyttämään ja hoi­tamaan.
Eräästä taulusta kavi selville, että
sokerijuurikkaan viljely Venäjän Fe­deratiivisen
Neuvostotasavallan alu­eella
on viime vuosina huomattavasti
lisääntynyt, i Sokerijuurikaslajifckeita
on n. 50, joista viimeisimmät jalosteet
ovat parhaita niin sadon kuin soke­ripitoisuudenkin
suhteen. .'Vehnänvll-jely
muihin viljoihin nähden on myös
lisääntynyt.^ ^
Maan keski- ja eteläosissa harjoite­taan
niinkin ; laajaa puutarha-: ja
omenaviljelya; joka viimeksimainittu
on lisääntynyt nopealla vauhdilla, sil­lä
kun v. 1945 omenapuutarhojen yh­teinen
pinta-ala oli 436,000 hehtaaria,
oli se V . 1952 jo 635,000 ha.
Karjataloustubtannon kehittämi­seen
kiinnitetään kuitenkh» päähuo-Äio
ja sen edistämisessä on jo saavu­tettu
suuria tuloksia, sillä melkein
kaikkien edustettuina oUeiden 'kol­hoosien
ja neuvostotilojen parhaim­pien
lehmien vuosituotanto yUtti 8,Oao
kg rajan. Sikatalous on kehittynji
vuodesta 1941 vuoteen 1953 mennessä
25-kertaiseksi. mikä on uusien hoito-'
menetelmien käytäntöönoton ja tai­tavien
risteytysten tulosta. Näytteillä
Oli myös lukuja Kuibyshevin ja Sta-lingradin
suurien vesivojnalaitosten
rakennustöiden tuloksista sekä niistä
valtavista suojametsäistutukfiisla, joi-den
avulla miljoonien hehtaarien suu­ruiset
alueet on saatu, taottamaan
yhteiskunualle mitä erUaisImpia hyö­dykkeitä
ja taloustarvikkeita.
Taman jälkeen ennen iUah tuloa
emme ehtineetkään muuta kuin" pikai­sesti
pyörähtää NeuvbstoUiton yleis-lUttolaisessa
paviljongissa, joten vas­taavat
luvut suuren neuvostomaan
kohdalta jaivat : valitettavasti pois
muistimpanoistamme.
KONEPAVILJONKI
. Suurin kaikista näyttelyrakennuk­sista
on konepaviljonkLMteille kerrot­tiin,
etta sen kaikkien salien yhteinen
pituus on kokonaista S kilometriä.
Tassa paviljongissa on esitettyinä
kaikki ne koneet, jotka tavalla tai toi­sella
ovat maatalouden kanssa teko-misissa.
Niitä ohkin valtavan paljon
ja mita erilaisimpia, jotien niihin kaik­kiin
tutustuminen olisi vienyt meiltä
monta palvaa ja ehkäpä' viikkojakin.
Emme edes ehtineet käydä kaikissa
saleissakaan, joten mm. varsinainen
moottori- ja sähköosasto jäi meiltä
kokonaan näkemättä.
Paviljongin ensimmäisessä ja suu­rimmassa
hallissa esitettiin aluksi
eraita johtavia yleislukuja, joista kävi
ilmi. että koneteollisuus Neuvostolii­tossa
on vuodesta 1940 v:een 1953
mennessä • kohonnut 2.5-kertaiseksi.
nten.
»uorma- ja henkilöautojen lisfiksi
nä>tteiUä oli myös edustava vaUcol-ma
erilaisi* maatalouskoneita U Jäit-teitä,
joista mainittakoon «nslqunSl*-
sesä cuuri eyvSkyntöaUra. Se Ttyntsk
ain 50 sm eyvyyietax saakka. 4nraa
käytetään Neuvostoliitoa eteläosia»
yleisenä muokkausväiineenä Joka vii­des
vuosi tavpIIi$en_plntamuok^u!(-
sen ohella ja lisäksi IqivBhkoiUa
alueilla pohjaveden iM^lTtsfu laskef^l
lumisen estämiseksi. Mainittu au­ra
ei käännät'«ikä sdcoita jankko^
^Icmultakerrpl^een. «aiä auran edd-;
lä kulkevat pieneaxmät" aurat, jotka
käänuVät pintakerroksen'pois ,seri:
Ueltä NäinD:Uen 7aaW pohjamaa jää
^aisenäanvelomurtakemksen^^^i^^^
Vilvyinxme myöskin' kauan uudlsmal-den
muokkauksensa käytettävän aa^
ran Ja siihen ^ k e t y n kultavaattorin
luona. . ' ' ' '
Ansaittu huomiota sai osakseen txia
Isikkuupuimtuiuutuus; jonka terällä
veys oU"7meitriä'ja'työteho 14^i8 ha
päivässä. Näiden lisäksi mainittakoon
sadettaja, erilaiset taimenistutuäkd-neet,
haravakoneet. joista^suurimman
työleveys oli 15 metriä, j % eräät muut
koneet. Jolta tutkimme ja samalla to­tesimme,
että niillä' ei^ ainakaan töis^
tiseksi ole mitään asiaa meidän vielä
suurimmalta osaltaan avo-ojissa^ ole­ville
pienille pelloillemme. Mielen-
; kuntomme kohteina olivat myös eri­laiset
sokerijuurikkaan ^Ivö- jä ha-rauskoneet
seka eräS; kolmiteräinen
niittokone, jonka ensimmäisen terä
kulki, koneen edessä ja: toiset koneen-oikealla
puolella noin metrin pääss^
toisistaan.
Vaikka emme läheskään kaikkia
nähtävillä olleita koneita ehUneet
nähdä, niin silta huolimatta saimme
melko, tyhjentävän kuvan suuren
maan suurista mittasuhteista: Kaikes­ta
näki, että NeuvostolUtossa, jos mis-sään,
tunnetaan koneiden suuriarvoi-^
nen merkitys ja osuus maatalouden
edelleen kehittämisessä ja yhä suu­rempien
satotulosten hankkimisessa.
f**"»**. —'Hallitusta iukuunotta-nutta
on General Motors-yhtiö «naan
jsiiiirln työnantaja «en pelveluk-
Mssa oU ikuluvan Viioden yhdeksän
«nstomäisen k u u k a u ^ aikana 638,-
i^'työläistä eli 18.768 vähemmän
kniii edellisen vuoden vastaavana a i -
tena.
NEUVQSTO-EESTDiT PÄVIUO
Tämän jälkeen poikkesimme Eestto
Sosialistisen Neuvostotasavallan pa-
Samassa suhteessa on edistynyt myös viljonkiin. Siellä meUle; esitettiin, että
maatalouden koneellistuminen, sillä
kone- ja traktoriasemia on koko
maassa talla hetkellä lähes <10,000 ja
niiden konevalikoima sekä käytettä­vien
koneiden luku on huomattavasti
lisääntynyt. Talla hetkellä maatalou­den
käytössä onkin yli 1.26 miljoonaa
erilaista traktoria, 325,000 laikkuupui-muria
ja lähes 400 000 kuorma-autoa.
Samassa yhteydessä osoitettiin, että
kyntö-j muokkaus- ja kylvötyöt suo-ritetaan
lähes 100 prosenttisesti ko­neilla
ja korjuutyöt n. 77 prosentti­sesti.
Varsinaisessa hallissa ohvat- trak­torit
ja autot, jolta oli hyvin- monta
eri lajia ja merkkiä. Jokaiselle maa-;
lajille sai vaUta sille sopivan trakto­rin
jne. Suurin traktoreista oli 69 he-vosvoiAainen
telaketjutraktori. Sen
hinta oli 30,000 ruplaa, minkä totesim­me
verrattain halvaksi meillä Suomes­sa
nykyisin vallitseviin hintoihin ver-
Eestin maataloustulo on vv. 1045-.^3
välisenä aikana noussut 4.4-kertaisek-si
ja teollisuus 6-kertaiseksi. Tällä
hetkellä^ maassa on käynnissä suuri
sähkölstämiskamppailu, jonka .tulok­sena
sähköistämisen tila on vv. 1945-^
53 välisenä aikana noussut 5.8-kertai.
seksi. Maataloudessa päätuotanto-
SKuntana on edelleen krjataloustuo-tadto,
jonka piiristä saadaan 74% kai­kista
tuloista. Lehmien keskituotanto
oli koko maassa viime vuonna - 3,523
kg maitoa lehmää kohti. Fääosa kar­jasta
on Eestin punaista rotua ja 26%
on ns. musta-valkorotua. Punaisen To^'
dun maidontuotanto lehmää'kohti oli
eräällä neuvostotilalla keskimäärin
5.672 kg maitoa, jonka rasvapitoisuus
oli n. 4%. 'Samoilla alueilla viljoista
saatiin eräässä > kolhoosissa 100 heht.
suuruiselta alueelta keskimäärin 2 950
kg/ha huippusadon ollessa 3,504 kg/
ha. Myös sikoja ja siipikarjan kas-
' E I NO K I L P I:
r a a s i k i v e n linj(
(Jatkoa)
IISUHTEET LUJITTUVAT
^ven linjan seuraaminen a l -
jUaottaa tuloksia, joiUe yha enem-umettiin
arvoa niidenkin kes-jotka
pitkän^ aikaa ohvat
aeet tuohon "suuntaukseen
epäluuloisesti. Myöskin Neu-luotettun
suhen jä suh-meihin
oh jo aselevon
•toysiii korrektia. Jo 1945 mi-i
Helon johtaman ensimmäisen
ien kulttuurivaltuuskunnah;
i Moskovassa Stalin itse otti
»mtaan, tiedusteh tarkkaan Suo-
^JfP"'a sodan jälkeen, ja kes-
* ipäatteeksi ilmoitti Neuvosto-
Pidenta^an Suomen sotakor.^
^ suontusaikaa kahdella vuo-
•^Wöhemmin seurasi uusia hei-;
Viivästyneistä maksusuori-alheutuneet
sakkokdröt jä-^
useasti perunatta ja kesällä
,J^^°stoliitto alensi silloin vle-y
«ksamatta olevan sotakorvaus-ipuolella.
aikana - maassamme ollut
omissio puolestaan-esihityl
?ti, mutta ei töykeästi tai
^'asti; loppuaikotoa suhde
' miltei ystävälliseksikin,
suotuisa kehitys oU suu-komission
johtajan, ken-
^ \ Zhdanovhi ansiota. Kokd
»otosa ajan hän luotti huomen
r?''"'' politiikan relitiytegn ja
g^tamme kohtaan suurta ys-i
r~, F^^oisen selvästi tämä 11--
««a muistettavassa puheessa;
"an Piti Tasavallan presidentin
'toimiakseen järjestämillä päi^
:^alvontakomlssionin pols-
^asta. Toivottaen sydämellli
ansallemme kaikkea me-noudattamalla
edelleen
llZ linjan" poUtiikkaa. hän
ajatu^nsa toivomuksera, et-feaja
NeuvostolUton U t e i s ta
malliesimerkki" pienen ja
^'ff n ystävyydestä.
[iitoism näin vakuutetun ys^
lujittamiseen niveltyi sa-keväällä
suomen Ja Neu-
«8ken sohnltttt ystäyyys-ouut
aivan uusi; erinäisissä
ifat.J*!^^'* Suomenklxi
k W t ? * ° ^ PWetiy «uota-
^y«en esilletulolle kevääl-
«»«OI erikoista a ^ o i Ja pall
1-/
nokkuutta se seikka, etta generalissi­mus'stal:
n kääntyi henkilökohtaisesti
.presidentti Paasikiven puoleen ehdot­taen
tällaisen sopimuksen solmiamis-tä
Suomen ja Neuvostointon pysyvän
ystävyyden ja yhteistyön vakuudeksi.
Tähän suurta ystävyyttä osoittanee­seen
esitystapaan ei meillä kuitenkaan
osattu kiinnittää läheskään,riittävää
huomiota, vaan saatiin. synnytetyksi
epäröivä, jopa osin pelokaskin mieUr
ala. Se johtui osaksi sopimusehdotuk^
sen tahallisesti väärin ymmärretystä
sisällöstä, osaksi täysin perusteetto­masta
päätelmästä, että silloinen Pek­kalan
hallitus muka aikoisi saattaa
sopiiÄuksen voimaan samaan tapaan
kuin sota-ajan hallitukset vastaavan­laisissa
tapauksissa, siis eduskuntasi!
kuulepiatta. Mielialat kuitenkin rau­hoittuivat
vähitellen Paasikiven ilmoi­tettua,
että hän ja hallitus tulevat
asian hoitamaan täydessä yhteistyössä
eduskunnan kanssa. Eduskuntaryh­mien
Tasavallan presidentille anta­miin
vastauksiin vaikuttivat kuitenkin
äuur^ti lähellä olleet eduskuntavaalit,
jä se erheellinen arvelu, että annetut
lausunnot tultaisiin välittömästi saat­tamaan
julkisuuteen. — "Ankara tais­telu
valitsIJajoukoista kesän vaalien
edellä houkutteli ryhmät kannanot­toihin,
joilla oli enemmän; sisä- kuin
ulkopoliittinen tarkoitus", — todetaari
.mm. eräässä svensk Tidskriftin tuol­loin
Julkaisemassa Suomen tilannetta
terävästi ja oikein arvioinneessa kat­sauksessa.
Eräiden ryhmien vastauk­sissa
llmehlvätkin "samat tendenssit
kuin sotavuosina 1941-r44" V
Arviointi pitää suurelta osaltaan
palkkansa. fiUhen on kuitenkin lisät-tävä;
että mieliala rauhoittui verrat­tain
pian, kun kansalaisten keskuu;
teen levisi oikea käsitys sopimuksen
sisällöstä ja luonteesta. Neuvostoliit­tohan
ei oUut itse asiassa vaatinut
mitään. Eikä sopimus sinänsä mer­kinnyt
jutiri sen enempää kuin sen
suhteen vahvistamista, mikä sodan
päättymisestä lähOen oli vallinnut
Kaiken lisäksi tehty sopimus sai SÄps-kovaaä
milteipä pilkkuja myöten sen
sisällön Ja muodon, miksi se silloisen
hallituksemme istunnossa Paasikiven
Johdolla oU muovailtu. Ne. jotka tuo­na
aikana saivat olla presidentti P ^ -
slklven työtovereina Suomen vastausta
vahnistcltaessa. tuntevat vatmaan py-eyv&
k kunnioitusta ja Iloa sitä taitoa
kohtaan, jotaihän osoitti johtaessaan
asian kaukonäköisesti onnelliseen
paatokseen.
Miten Oikein Neuvostoliiton taholla
erilaiset suomessa ilmenneet mielialat
ymmärrettiin, ka vi ilmi siinä Suomelle
erikoisen lämpimässä puheessa, jonk^
generalissimus Stalin piti Moskovassa
sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen
järjestetyillä päivällisillä. Täysin
reaalisesti hän noissa meilläusein
kerratuissa lauseissaan totesi, että ;
"ei pidä luulla, että kansojen välinen
epäluottamus voidaan poistaa yhdellä
kertaa: Pitkään säilyvät epäluotta­muksen
jäännösten ; rippeet joiden
poistammen vaatii paljon työtä ja
taistelua, jotta voitaisiin luoda Neu-!
vostoliiton ja Suomen keskinäisen ys-.
tävyyden perinteet, tehdä nämä pe­rinteet
kestäviksi."
Tehty sopimus merkitsi tässä ke-'
hityksessä kuitenkin Stalin jat«oi
—, että
"pitkästä epäluottamuksen kaudesta,
on riyt siirrytty uuteen kauteen —
keskinäisen luottamuksen kauteen".
TodeUista kansojen välistä laaja­pohjaista
'ystävyyttä ei kuitenkaan
voida luoda vain valtiomiesten keskelr
sillä sopimuksilla/, ei varsinkaan, kun
osapuolten välUla on vallinnut suku­polvesta
toiseen sellainen olotila, mir
hin generalissimus Stalin edellä mal-nitussa
puheessaan viittasi. Kuultilnr
-han meillä sodan päätyttyä esitettä­vän,
että sotakorvaukset ja muut si­toumukset
'täytetään viimeistä; plirr;
toa myöten", mutta aimettiin samalla
ymmärtää sen riittävänkin. TRltä l y ­hytnäköistä
kantaa Paasikivi joutui
oikaisemaan usean kerran ensimmäi-r
sinä rauhan vuosinamme. Itsenäl4
syyspäivänä 1944 pitämässään puhees­sa
hän, huomautettuan tehdyn väli-rauhansppimuksen
täyttämisestä, lau»
sm:
'Mutta yli tämän sopimuksen sään-:
nösten on tulevaisuudessa hyvät Ja
luottamukselliset suhteet aikaansaa­tava
suuren naapurimmekanssa.Epär
luulo oh paistettava, ystävyys perus­tettava.
Kansamme perusetujen mu-e
kaista vakaumukseni mukaan on, että
tulevaisuudessa Suomen ulkopolitiik­kaa
niin johdetaan, ettei se tule kul­kemaan
Neuvostolhttpa vastaan/*
Eduskunnassa pitämässään puhees­sa
heinäkuussa 1945 hän piti asialli­sena
huomauttaa, että
"jotktit harklntakyvyttömät ainekset
ovat tehneet sellaisen Johtopäätöksen;
että inenetetyn sodan seuraukset r a ­joittuvat
väliraUhanehlojen^roodolU-
«ecn täyttämiseen. Jos siihenkään;" Ja
että maan etu vaatisi pidättyväisyjTttä
hyvien suhteiden aikaansaamisessa
Neuvostoliiton kanssa".
Tällinen ajattelu ^ Paasikivi jatkoi
— sisältää kuitenkin "sodan aikaista
perusteetonta toiveajattelua muistut­tavia
harhakäsityksiä".' ^Eräässä mo­nista
lausunnoistaan hän . samaan
asiaan palaten huomautti, etta
/'tarvitaan suhteiden parantamista' ja
koko asenteemme muuttumista Neur
vostohittoon. — Olemme saavuttaneet'
vapauden ja Jtsenä^isyyden suuren
naapurimme suostumuksella, ja mei­dän
on niin toimittava, että ystävälli­set
ja luottamukselliset . suhteemme
va5)aan Suomen ja Neuvostoliiton vä­lillä
vahvistumistaan vahvistuvat.—'
Sana 'perivihollinen' on kerta kaik­kiaan
^unohdettava".
. Nimenomaan kummankin naapuri­maan
laajojen kansalaispiirien kesklr
naisen ystävyyden kehittämisen vält­tämättömyyttä
Paasikivi Jälleen ko­rosti
vuoden 1048 Itsenäisyysjuhlas­samme,
tällöin hän lausui,-että
''sopimusten rinnalla on >niln yksi­tyisten
kuin kansojen kesken — ole­massa
luottamuksellisen naapuruuden
ja hyvän tahdon kirjoittamattoinat
lait, joiden: niinikään tulee : ohjata
naapurien välejä. Näitä kirjoittamat­tomia-
naapuruuden lalceja: Suomi, el
ole unohtava, vaan on päämääränään
pitävä pyrkiä eri aloilla, niiden Jou-koasa
taloudellisella ja: sivistykseUl-sellä,
lisäämään ja lujittamaan vuoro­vaikutusta
hyvien Ja luottamukselllsr'
ten välien kehittämiseksi Ja vahvista­miseksi
Neuvostoliiton kanssa."
Nämä toistetut kaukonäköiset ve­toomukset
ovatkin kuluneen kymme-«
nen vuoden aikaana tuottaneet ruur'
saasti myönteisiä tulolcsia, Si kos­kaan
aikaisemmin ole "tavallisten Ih­misten"
henkilökohtainen kosketus
Neuvostoliiton kansoihin' ollut niin
vilkas, läheinen Ja sydämellinen kuin
näinä vuosina. Molemmin puolin on
todella tunnettu vakavaa halua poiSr
taa se• epäluulo, ja toisen kansan olo-;
Jen tuntemattomuus, mikä sutirelta
osaltaan oH käytyjen sotien perim­mäisenä
syynä. Neuvostoliiton elä­män
eri Ilmiöissä meille on paljastu­nut
k<dconainen uusi, '• aikaisemmin;
tuntematon maailman, ja neuvostoih­misten
rehti ystävyys on ollut valloit­tava.
Lukuisat neuvostalalset vieraL.
lut meillä ovat vuorostaan ^vann^n
poistaneet numia^ naapurimaassa a i ­kaisemmin
vallinneita: etheelUsift kft-sityfcsiä
suomesta Ja Suomen kan-mm
yatuksessa on saavutettu huomattavia
tuUdtsia.
^ u l u - Ja kulttuuriolot ovat Ees-öss^
kehittyneet soUen Jälkelstaä vuo-aina
suorastaan ennätysvauhdilla. Ny­kyisin
siellä pn 7 korkeakotUua. 13
tötnikumi* ja oma v. 1945 perutettu
tiedeakatemia. Jossa tällk hetkellä
ORlÄelee 308 oppilasta. Ainoatakaan
n^tetä kouluista ei ollut ennen neu-yi^
valtaa. Maassa on myös vallal­la
pakollinen Qppivelvollisublfiki. jon­ka'toukaan
JokaiMn kansalaisen on
«UOrt^ttava 7-luofciainen koulu, joka
vaÄaa meidän oloissamme keskikou­lun
oppimäärää.
oiHciiNa ei muu­teta
Guianassa
tatHoo. ~. Brutiiäinen h«Uituksen
komissioni Umoltti tiistaina, että Brit­tiläisessä
Guianassa el voida palaut­taa
Itsehallintoa niin kauan kuin
Guianan Kansan Edistyspuolueen
johtajina toimivat nykyiset Johtajat.
Koinlssionlnlatisunnom sanVtaan
että. mrs. Jan^t 'Jagan on: kommtmlsti
ja että hänen miehensä tri Oieddl
Jagan sekä neljä muuta puolueen
johtajaa "hj-väksyvät Marxta ja Le­ninin,
klassillisen kommunismin teo­riat".
Lokakuussa 1953 Britannia lähetti
Guianaan' sotaväkeä ja croittl tri
CheddiJaganln demokraattisilla vaa­leilla
vaUtun jhallltuksen.
Torstaina, manraskuim 4 p. --a;7iursaay.Nov^ 4,1$^
Blies liufOnu
SufieHor-järyeen
Vairt Artlutr. «r-Vume maanantaina
hukkui Marathonissa 40-vuoti«B E r ­nest
Druiy*Superlor-Järveen 150 jaar­di^
rannafta:^'
kun pxury ysiäv%xa&"l»imu^iar
Bekl&n veneeott kMtui
;tojen;iä^^
Marathon onSSÖ mailto Imtfiln tMMUtjl;
CSJ:n VANCOUVERIN OSASTON NÄYTOilJÄT>,
ESITTÄVÄT TOISEN KEKRAI?, ^
kaunis-sijbältöisen kaniannfiartelmän'
MARTELIiA
CLimi)N-HAAimLi .
2G0& Bast'Pender 6t,. Voncouven^B.vC.\ < • i / " ^ ;
Sunnuntaina, marraskuun,14 pnä kello |yip
RAVINTOL.<aiPPU 75c
i i i
Hi?
HELEN
W H l T E F I S t t , O N T A R IO
m
TOIMI ALBERT
M A T T A I V A , O N T A R IO
Parhainta onnea ja menestystä a^ipjijttpnne jöti(i9StaJo!vWa:
allamainitut sukulaiset ja ystävätr
im
' Kukkatytöt: ^
, Laila Manninen
Terry Saari
Sirkka Hautala
Marlene Tolmunen
. Kukkapojat: '
Tapio Saari
Tauno Saari
Elden Ojanperä
Prank Ireland
; Mr. ja mrs. N. Ojanperä .
Mrs. Anni Saari
Tahni, Toivi ,ja Voitto Saari
Taisto Saari
Matti Heikkilä
Reino Heikkilä
Esa ja Violet Heikkilä ja tytöt •
Mhiam ja Misha Korol
Bob Korol
Howard, Katri Ja Emil Saari,
Mattawa
. Donna, Elma ja John CGorman;
Toronto
Helvi ja Paul Silta
Betty, Laila ja Bill Ojanperä
Elli ja Urho Luopa
Johnny Luopa
:- Maila ja Emppu Ojanperä ja
pojat
Matti Flnska
Liina ja John Ojanperä
Pauline, Bileen, Elsie ja
«enty Ojanperä
Evelyn Oianperä,
noija ja Bill
Keijo, Meimi ja Karl
IXarge Ja Toivo Hill
Kenny, Barry, Elvi Ja Bill Salo
Wilfred Tuovi
Hilma ja August Lahti
Bino Kuisma
Jack Honkala ••
Totai Ja Frank Niemi
6en ja Mäkelä
Mrs. Saima Lahti
Lempi Manninen ja lapset
Lydia Kinoa ,
Aune ja Karl Saarela Ja perhe
Julia ja Leo Luopa
Astrid Ja Ilmari Manninen
Martha ja Toivo ewan
Jlnny ja Johnny Turpeinen Jr, ,
Paul Kinnunen '
Lea ja Oiva
Helli ja Bdi
Cynthiav Helen Ja Bill Bundhplm
XXmald Still
J . Palomäki
AI Mäki
Äter ja Eino Siren
l>ora ja Karl
Olga Manninen
Vlola, Geonge Ja Wm. Jokinen
Terho Latvala
LenHlU
Henry Vanhala
Alfred Henderson
Signe Ja JE. Kähkönen
Mr. Ja mrs. Robert Smith
Maiju ja Evert ^
Vieno ja Tauno Ketonen
Elsa Ja Harvey Punkari
Matilda Punkari
Aura ja Arlie Mercer
Myra ja Eino Kilpinen-
Kaisa ja Lauri Niemi
Allan Ja Anni
Ona ja Roll Edey
Laila ja George Seppälä
John Rasi
Akka McKerrowsta
Anna ja Walter Rönkä
Paul», Vilho, Roy ja ,
' Anni, '
w Sault Ste. Marie
Martha ja Onni Hill
Lennard Lammi
Taimi, Edith ja Bill Kähkönen
Arvi Kivi
Br9nda< Kay, Howard ja
, Leo Nordman
Wayne, Erid ja Karl Järvi
Lvvli Mäki; pojat ja Helen
Hilda Huhtanen
Marged Mäkynen
Mr, ja mrs. Matti Helin
Mrs. Saaski Ja Tauno
Mr. ja mrs, G. Sikala
Lydia Ja Kalle Ruismäki Ja Vlllo
Henry Sikala
Laila ja Onni Rintamäki ja'tytöt
Roseja Wes
Vlo^ ja 'Toivo Luukko
Vieno Tuomi
ITouglas Baird
Eila ja Hans
Eila ja Elmer
Joyce ja Karl
; Helen, Sylvia ja Jack Kupari
.Ellen ja Kusti
Lillian ja Alme
Walter Koivisto
Reino Ylinen
Aili ja Ronnie heale
Martha ja Walter Mäki
Saima ja Oiva Mäki
Winnie ja Isaac Hirsimäki
"Nor ja Jack Hill
Karl Kalenius
Kauppisen perhe
Walfred Koivula
Aira Ja Harry
Unto Junkala
Wilnia ja Fred Rönkä
Rauha ja Aimo Mäki
Vilma ja Olen UcComack
Sara ja Aarne
O, Ranta
Aarne Koivu
Krls Rapta
, Keijo, Aune Ja Eero
* T. Junttila / '
^ino Ja Tauno KolajrK
Toronto
Aili Ja Joba
Irma. Siiri ja Arvo Vuori
Aune ja Ansu Ojala
Eira, Signe Ja Einar Elgbocka
. Sulo Mäki
Mr, ja mrs, Jpbn Farrell,
Lakeside Cablns
Mr. ja mrs. Hendrlckson
Mr. Ja mrs- Jack Penttinen
Helga ja Otto Sv/an
Bill Tuomi
Tliclma, Lily Ja Ellcr Mäki
Hilja ja Arvo Salo
Lempi ja Olavi Jäntti ,
Tilda Moisio
' Hilda Ja Tuomas Tuori
Mr. ja mrs. C; Hendrlckson .
Mr. Ja mrs. M„Laakeo
Naiml Ja Vili Lampinen
Olga ja Toivo Taipale
Mrs. Hilma Mannonen
Alex Koivu
Kalle Kuukkancn
Irma- ja Aste Reinikainen
Armas Laine
Lauri Huuki
Aitan, Ltsi ja Kusti Tlllman
EUen ja Väinö Virtanen
Katri ja Fred Laine
Lempi ja Jussi Luopa
Tyyne Ja Toivo Rauhanen :/>
Helmi Ja Yrjö Palomäki
V, ja A. Etula
Mary ja Joonas Kivi
Olga ja Henry Elimen
Aini Ja Eino HHl
Maria Ja Matti Johnson
August Junkala .
Vie Hyvärinen
Lydia Ja Jobn Penttinen
Hilma ja Toivo Ranta ,
Matti'Lindala
Hiljä ja Karl Törmälä
Hilja Ja Sam Hietikko
Elsie Ja RQlt Jäntti
Saima Ja John'
Ebba Ja Toivo Nurmi
Mirja ja Earl Mäki
Ann) Ja Chas. Palo
Tyyne Ja Mikko Palomäki
Mi
K I I T OS
eydämeiliset kiitoksemme sukulaisile ja tuttaville, kun
saavuitte häälllaliuuteemme. Kiitos rahalahjoista sekä yk- :
sitylslstä lahjoista. Kiitoksemme myös teille kaikille, jotka'
tavalla tai toisella autoitte häittemme onnistumista.
Sudbury
EILA JA TOIMI SAARI
Onurio
Kiitos "sho«i|srelsta", Jciia järjestitte minulle.
EILA - '
Kiitos'^tag*'illasta jonka Järjestitte minulle.
^ TOIMI ,
HEAVER LAKEN HAALILLA
senja ja\Vic JutUit . •
' belen,^ Linnea Ja 'S^^^omaala
Elna, Jii, Väinö Marttila
, Aino Ja Bell L»pp)U'
Helen Ja 1*6 I ^ l n e .r
Elina jo Matti Myllynen
' Vilho Häkkinen ; ,.
Stiina Fcspnen . ^. '
Martta H e l i n - - v - . ' .
- Niko Piispanen, ^ ' .
Pirkko JB Bill Salmfnen
Rtchanf, Enni ja « i k k l Roiha
•Judy. Miriäm-ja Antti Hankoni^n
Elma Ja Alfx Meri • ^ >..
Leo, Kerttu Ja Bwante Bakt -
Nancy, Vieno Ja J o h n - - ' -
Kautlaiset'
Aune ja Matti Helin
Svante Kangas ^
Manda ja Sam Ojala
Vollto flytelä \
Allan Johnson , '
BUl Kratff
N. ja Kustt Lindgren ' ^ ;7
Mr. Ja mrs, M . K- Koivisto i • >,
Alex Haanpää > , - / t ,
< Karl Puira» Jr. ' ' ; • h
Donald Puiras
Väinö Kilpinen
Manda Ja Arvi Salo
S^liy Manninen ' f
Miriam, Lyvli Ja-Kallc Kauppinen
- Vilma Lehto ' -
" Aame Jäntti
Matlu Ja Yrjö Airlla
^enja ja AnittSUpoU ^
Edward Latvala ,
Albert Manninen " •,
BUl Ranta '/ .
Oskar Krata " ' '
Passit 4 - i. c -c
Ivar Lahti . '
Erkki Pcntthien ' ' ^ -
Kalle Jalonen ,,
Eino l^donlabti .
Lempi ja Jack Riekko, f
Emil Nojonen *^
Karl Puiras . . r •
Alex Manninen -'^ ^ ^
Lempi Manninen
Karl Krats
I Ilmari Wirtanen
V. lyynismaa
Elma, Ida Ja F, Mäkinen
Alina J# fi^lomon Poikkimäki
. Matti Ja lyyne Tolmonen Ja.
;<>!i;v;:p(Khe;:?«#'?^^
Vera Ja Väinö Lindholm , /
eytelät , ' .
Irene, Violä JSn Reino Järvi
Laila Ja Unto Penttinen Ja lapset
'Gertle Ja Gerry Kitta
] Fanny Jaanat Hänninen
Elvi Ja Bob'Lujanen , .,
Laila ja Eugene Tanunl
Kerttu Ja Toivo Leppä - '
Uuno Penttinen ; " >^
LUy Ja Niilo Myllynen Ja peihe
Kaino ja Olavi Mattinen
Betty Ja Reino JunkaU '
Vieno Ja Toivo 8a)o •> ^
Lois Laurene "
Leo Niemi
Sanni Ja Jacob Mäki .
Vie Bachmeler
Rick Bachmeler
Mr. Ja mrs. Sulo Mattson
Aino ja Lauri Koski •., i
'OI
l i i
mm
m
mmi i i
%
* s
l .:
*
'.'*.*./••
i B
Ht i':
r
j
t
c •••
« 'i
t •-:
rv.:-
LÖiCAKUliK 9 K