Vapaus, May 29, 1958

              'm
Sivu 2^ T^^^ p. — Thursday, May 29, 1958
OrgmMF^ Es-tftblisbed
Nör. e. 1917.; Autbortod
^:«aooiid 6r tUe Post
,iMfleft;D«q3«ii^ Ottawa. Pqb-uUabjEid
t & i ^ weeUy; Tuea^Jajs.
^{^Obll^Uiilg GOffi Ltd M at lQO-102
Bst ,6(. < W.v Sudbiiry, C&it., Canada.
Telephooes: Bus. Office OS. 4-4264;
Editotlal Offlc« OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor,W. EMimd..Mailing
addre)!»: #, Stuiäai^,(^v0nta^.
Advsrtiiöng tat0 npo^ apiOiartlso.
:Traniaatioh;fl!!BC>)tVÄ*B^
~ TILÄIISHINNAT:
Canadassa:'^ 1 vk. J^i» «'kfc t J5
Yhdysvanoissa: I vk. 8.0O 6,ldL jl.30
Suomessa: f 1 vk. 9 kk.^4.75
ie:
- T ^ ' ' ( Suomen preäidentin johtaman suomaläisep valtuus-
^^||i^an tOiiik^ Neuvostoliittoon tehdään mitä pärhjainunan
f r*BM|tpu^ Suorrien johta^vien poliitilkko-f
^^ji^ii^^ilisötk^ sotien jälkeisenä aikana Samoinkuin
I > Neti^^ vierailut Suomessa oyat tapaii-
: ^'ttiri^Bet^^ kaiisa voi todella o^a tjrytyväiqjen. siitä/että
'•^I^Mföi^: jä N e i ^ ^ suhteet öyal hyVät ja että suhtei-
• '^trai i i ^ on ollut jatkuvaa siitä hupllÄiatt^i "vaikka
; l^iag^^ yrittänjrt pgrhaansa kehityk-
; ^: kansämvälinäi tilanne muo^
. d^^sttmut^^^^^^ ja äärinmiäisen kriitilliseksi. Merkittä*
; -'^Intä (Mi ettit ystävyyssuhteet itäisöeii naapuriin ei ole
: yaih — usein heikkojen — diplomaattisten suhteiden varassa,
. llyiti^ niiden penistä. 6^ ja laajalla pcJhjjaÖa itse
^sois^ssa. ICun ajattelee rauhantekoa edeltäneen ajan penn-tej^
tä ja niiden voimien intoa yrittää paluuta entiseen, j ö t^
eivStöle voineet suvaita nykyistä tilannetta^ on selvä, ettei
t^sdaen kehitys Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa olisi-ikaim
oUui mahdoUista ilnian sitä uhrautuvaa ja voimia vaa-tiyiff
l^^^ötä, jp jä kymmenet tuhannet tavalliset
- kaäsaläiset vailla henkii ja kiitoksen halua . -
Qv^ Vuodesta tpiseoi tehneet. Suurin ansio onnellisesta ke-b
i t y k ^ kansan syville riveille.
Mv
m.
II:---' •
te;
P''•
K
' «
i l
' a
•
«
n
a
a
' a :-a
B
i l
a
- a
a
t
s
«
M
a
k
V
«
2
.«
« .
ii.
»'
u
JSupmen ka^a odottaa paljon tältä matkalta,-siihen on
7.;™0|>fttii äikaisempl(^n!ya^^^ vierailujen perusteella.
;?anen kaikkea toivotaan saatavan helpotusta kiristyviin ta-
; löjideiysiin viul|6u|^iii ja kärjistyneeseen työttömyystilan­teeseen
NeuyiceiiöluU^^ taloudellisten sppi-inu£
iten avulla. Epäilemättä Neuvostoliiton johtomiehillä on
^röo^äasti hyvääiiähtoa suomalaisia, sehän kävi hyvin
' - ^1^^ n r i n - g t T P - T n <w4..c»nj,-^T> äskcttäin tekemän -Neuvostoliitou
g-^^-^Tnatkan yhtey«lesirä,V-Tällöin suoritetun keskustelun avaa-mieö
näköalojen perustalta ovatkin 5»iomen työläiset, mm.
suuressa känsaiajs^bkpuksessa Helsm vaatineet kor­keita.
yiranPmaisiaiyhtymää^^ aloitteentekoon työlLsyystilai^
netta parantavien sopimusten aikaansaamiseksi. .
Sucmi^ elinetujen kannalta aivan lähintäkin tulevai­suutta
ajatellen pn välttämätöntä ulkomaankaupan huomat-tai^
a laajentaminen enÄen kaikkea Neuvostoliiton, mutta
myös inuidien vakaan tal^^ kanssa. Täy-d^
lUstä vastuuta vailla ovat ne, kylläkin varsin vaikutus-valtaiset
piirit jotka eivät suvaitse kaupantekoa itään, vaan
pytHlvät Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisten — ja sitä
tietä nayös poliittisten-^ heikentämiseen ja kat­kaisemiseen
ja Supmai siirtämiseen lännen taloudelliseen ja
pigliittiseen ^akl^^ Edesvastuutonta se on jo. sen-yuoksi,
että läntinen talousjärjestelmä on Juuri kovaa vauh;
ti^ ajiG^utupiassa tayte^ ka^^pkseen.jja;?^^
seihin.- Pienen maan peittäminen ehdoin tääbm läntiseen,
ÄMiinukseen^erkitsisi suoranaista tuhoa. Nyt jos koskaan
(Ä käytettävä hjryälffii sitä onnellista asemaa, johon Suomi
Netiy6stpliitph hyvänä naapurina on joutunut, ja koetettava
Hyvittää taipuselämäh vaikeuksia vakaiden. Suomelle avoinna
(J^yielii sosialististen markkinoiden avulla.
' Tasavallan presidentin seurueen kokoonpano on siksi
s^pvaltainen — voidaanhan siihen katsoa kuuluvan kaik­e
n edustakuntaryhmien edustajat kokoomusta lukuunotta­matta—-^
että sillä on mahdollista suorittaa pitkälle meneviä
ratkaisuja. Näinollen' on täysi syy toivottaa suomalaiselle
x^toiisfcmnalle tärkeällä matkallaan onnea, menestystä ja
yksiinieli^yyttä Suomen etujen mukaisissa päätöksissä.
pmr--
li?'--- •
«•
• X-
• k
- k
• w
»
•
a
»
a
a
a
- »
/ a ,
m
A
a
M
Kr'-
-«
"fr
a
a
m
b ,
m •
•
a- •r
' *
' «
a -
- » »
n-
• *
•a-
'» •' K .
'«
. « .
.0
*'
iiiiloiisia kertoja olemme viime
kuukausien aikana korostaneet leh­temme
palstoiUa, että työläiset ja
hi^dBa .uniensa joutuvat ankaran
li]F$kk|^rkseii kohteeksi, kuluvan ke-y
l l b j a kesän aikana kun kuluvan
vuoden aikana päättyvät työehtoso­pimukset
tuleirat uusittani.
'Hedäittme e n t i s ^ Clokemuk-sesta.
että silloin kun maakä vallit
see^ työttömy^ tehtaiden omista­jat
tekevät kaikkensa käyttääkseen
työttömiä piiskana alentaa työssä
olevien työläisten palkkoja ja huo-nontaakseei^
työehtoja hävittämällä
työläisten bjtuja valvovat nniot.
Mutta samalla my{fis. otuistamme,
ettS saiuvun kriisin olles^ pahim-ntillaan
militanttisosti esiintyneet
työläiset onnistuivat voittamaan
palkankorotuksia, J a n i i n on myös
nyt suhtauduttava asiaan.
Kaikia ti^^ sen, ^ettävhhmat
melkein kalkkien kulutustavarain
kohdalta ovat jatkuvasti kuukausi
kuukaudelta nousset jä todellisuu­dessa,
vaikka työläiset unioidcnsa
kantta ovat onnistuneet voittamaan'
tuntuvia palkankorotuksia 6iin pai
koilla ei tänä päivänä osteta niin
paljoa kuin ostettiin useita vuosia
sit^n.
TalmideUisista vaikeuksista huoli
matta työnantajat ovat tilaisuudessa
nostamaan palkkoja ja vieläpäl las­kemaan
hintoja sillä heidän voitton­sa
oyäf iiousseöt ennätysmäisesti ja
mQpinkertai&esti viime vuosien ku­ja
kieltämätön tosiasia on se, että
pf|Ikkp]6ii korottamihen nykytilan-itjiessa
.auttaisi talousvaikeuksista
pitöj»^)Dai^ palk­kojen,
n b j a ^ kansa vpisi ostaa ja
kä^tSi paljon niitä kulUtustavaroi
t9.. jotka täUM kertaa täyttävät va
rai|toh<l)loneet. ,
IV^^ni^ kaikkensa
estäätosen-pälklro kohoamasta' ja
; t ^ i hiajoittamiseksi.
k a i l ^ merkit viittaavat sUhen. et-
^ ; ^ | t ^ : ^ p im työnantajain. ylei-
$«ät-:i|a: aseena tulee
f^^^Ot^ ovat jo
jtO^ttmeet, että he eivät tule edes
eino
väliaikaisesti hyväksymään entisiä
työehtoja koskevia unioiden kanssa
allekirjoitettuja sopimuksia ja nä­mä
sopimukset päättyvät n. viikon
kuluessa. Samaan tapaan on myös
uhattu monella muulla teollisuus­alalla,
sillä työnantajat eivät paljoa­kaan
kärsi siitä, vaikka tehtaansa
seisoisivat toimettomina jonkun ai­kaa,
koska ei ole riittävästi markki­noita
tuotteille,
Nykyisten sopimustaistelujen en­simmäinen
työsullcu julistettiin
täällä Sudburyssa viime viikon lau­antaina
ja se koskee alueen kaikkia
kirvesmiehiä, eli karpintereja. Ra­kennusyhtiöiden
toimesta on yksin­kertaisesti
ilmoitettu' työläisUleen.
että unioiden ja yhtiöiden Välinen
työehtosopimus ei ole enää voimas­sa
ja työnantajat eivät tästä lähtien
pidä union jäsenyyttä välttämättö
mänä kun ottavat palvelukseensa
karpintereja. ,
Rakennusjfhtiöiden edustajat ovat
antaneet ymmärtää, että he pitävät
nykyisiä palkkoja. $ 2 ^ tunnilta,
liian korkeina puhumattakaan nii­den
korottamisesta 25 sentillä kuten
työcuhdelautakunnan enemmistöra-portissa
suositellaan. On myös i l ­meistä,
että yhtiöt haluavat hajoit­taa
union siinä määrin, että voivat
palkata ketähaluavat palvelukseen­sa
ja yHQön määrääviUä palkkaeh
doilla. Rakennusyhtiöiden edusta
jat ovatkiii vihjailleet, että alle
$2.00 riittää karpinterin palkaksi,
jos he ovat kaikin pioolin ammatti­taitoisia.
Selvää on, että ^udburyn alueen
karpinterit eivät suostu'inoisiin eh­toihin
ja unionsa hajoittamiseen ja
silui [ unioon kuuluvat' työnsulun
alaiset karpinterit ovat muodosta-n''.
et lakkovahtilinjat varsinkin suu­rimmille
rakenUustyömaille, ettei
yhtiöt pääse ratkaisemaan tilannet
ta omaksi edukseen rikkurityövoi
maa käyttäen. ^
Vaikka työnsulku koskee vain joi­takin
satoja miehiä täUä kertaa, niin
kaikkien työläisten on pidsttävä
mielessään, että sama voi tapahtua
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
iaiifca*iai«a>^ati<
f^atifi fi^ne, R. R. 1, Whitefish,
JÖioi:^, täjrttäii 7* vuotta toukokuun
29^:;pnä.' -
yhdymme sukulaisten ja tuttavain
pnniehtotyptuksi|n.
Neuvostoliiton pääministeri Niki-1 mivat 'väärin, eivätkä kansamme
liOnton. — Eh^anti}aiset'ja ame­rikkalaiset
pommikpneet aloittivat
muutamia päiviä sitten salaiset len­to
ja atomipommitiisharjoitukset
Eäiglannin >llä. Harjoitukset päät­tyivät
tiiataina.~~
Hypkk^ystfsarkohteiksi ovat jou-tuueet
tjontpo, GiasgpWv Bu-ming
ham, Mancliest^r j a eräät muutkin
suuret ksiupungit mutt^ niiden väes­tö
ei ole hav^nut jälkeäkään len-tpk(>
neista, koska ne ovat lentäneet
erittäin .kprkeaUa. Tutkan avulla
on maasta täsinvpitu kuitenkin
seurata kpneid n lentotaitoa ja
pommitöststrkkuutta, minkä mu­kaan
koneille on ahnettu pisteitä.
Voittanut^kone saa palkinnokseen
pokaalin.
Eräältä ilmailuministeriön virka­mieheltä
tiedusteltiin, oliko poliit
tisten seuraamusten pelko aiheutta­nut
sen, että harjoitukset on pidet
ty salassa. Hänen käsittääkseen sa­lassapito
ei johtunut tästä. Meillä
ei ole mitään salattavaa, hän sanoi.
ta Hrushtshev tarjosi viilnefviikon
perjan^ina löunaah äuotaien presi-dentU
tkekköselle ja häneft' seu­rueelleen.
Tilaisuudessa pui läsnä
mm. presidentti VorPshilpv^ vara­pääministerit
Mikojan ja Koslov
sekä korkeimman neuvoston puhe
miehistön jäsen Anna Furtseva. Ti­laisuudessa
pääministeri Hrushtshev
piti seuraavan puheen:
Maittemme' väliset suhteet kehit­tyvät
oikeaan suuntaan. Tämä voi­daan
todeta kaikkein parhaiten neu-vostolais-^
omalaisten suhteiden, ke­hittymisestä
viimeisten viiden vuo­den
aikana. Ystävällisten neuvosto-lais-
suomalaisten suhteiden lujittu-mihen
ilahduttaa sekä Neuvostolii­ton
että SiiOnSen kansoja. Neuvosto­liitto
haluaa iilkopolltiikassaan ai­noastaan
ystävyyttä ja rauhaa kaik­kien
maitten, kaikkien kansojen
kanssa. Ensi sijassa haluamme ystä­vyyttä
naapureittemme kanssa, nii­den
maitten kanssa, joiden kanssa
meillä on yhteiset rajat.
SUHTEIDEN PILAAJIA ,
Mutta valitettavasti on vielä ole­massa
ihmisiä, jotka mielellään
penkovat historian roskalaatikkoa
vetääkseen sieltä esiUe sellaista,
mikä voisi synkistää, suhteitamme.
Muutamat sanomalehdet Suomessa
ovat halunneet kunnostantua tässä
tule niitä sittä kUttäBOään: Tällainen
mienneiäyyden penkbmineh ja sel-
-laistPn tosiasioiden etsiskely, jotka
eivät myötävaikuta maittemme vä-lisbin
siihtPidpn paranemiseen, oh
vastoin sitä politiikkaa, jota Suo­men
hallitus' ja maamme hallitus
noudattavat. Ja kuitenkin molem­mat
valtiomme ovat rauhanomaisen
rinnakkaiselon ja myös rauhan lu­jittumisen
kannalla koko maailmas­sa,
mikä vastaa Neuvostoliiton ja
Suomen kansojen ja kaikkien rau­haa
rakastavien kansoja! etua.
Me haluaisimme, että neuvosto-'
liittolais-siiomalaiset suhteet lujit­tuisivat
ja kehittyisivät edelleenkin.
Tämän saavuttamiseksi ei pidä pen­koa
menneisyyttä,, ei pidä palata
kysymyksiin, jotka aika ja tapahtu­mat
ovat ratkaisseet.
Minä en haluaisi kosketella tä­nään
tällaisessa erinomaisessa ystä­vällisessä
seurassa tämäntapaisia ky­symyksiä,
mutta tähän pakottavat
eräiden sellaisten suomalaisten sa­nomalehtien
ajoittainen kirjoittelu,
jotka eivät arvioi tilannetta tar­peeksi
järkevästi ja penkovat men­neisyyttä
pilatakseen nykyiset suh­teemme.
'
TALOUDELLISET SUHTEET
Kehittäkäämme taloudellisia suh­teita,
kauppaa ja auttakaamme toi-epäkiitollisessa
tehtävässä. Ne toi- nen-toisiamme kehittämään teoUi-
Koiraali Charles de Gaulle
Kirjaiisa lu^^^ diktaattorityyppi
Vuosien hiljaiselon jälkeen on
kenraali de Gaulle palannut maail­manpolitiikan
valokeilaan sen krii­sin
yhteydessä, joka Ranskassa puh.
kesi muutama päivä sitten vuosia
jatkuneen sotapolitiikan seuraukse.,'
na. Vaikka toistaiseksi näyttääkin
.siltä, ettei hänellä ole mahdolli­suuksia
hypätä yksinvaltias-esiku-vansa
Napoleonin saappaisiin on
paikallaan valottaa hänen henkilöl­lisyyttään
ja poliittisia tavoittei­taan.
Varhaisemmassa; nuoruudessaan.
tämän nyt diktaattoriksi pyrkivän
kenraalin tiedetään opiskelleen je.
suiittakoulussa, josta päästyä^ lian
siirtyi Saint-Cyrin sotakorkeakou­luun
valmistuen sotilasuralle. En­simmäisen
maailmansodan aikana,
johon hän ^bsallisM jälkav luut­nanttina,
hän joutui Verdunlssa
saksalaisten vangiksi. Sodan jälkeen
hänet valittiin Puolaan matkusta,
neen ranskalaiseni sotilasvaltuus-kunnan
jäseneksi, jolloin hän solmi
myös läheiset siihteet diktaattori
Pilsudskiin.
Toisen maailmansodan puhkeami­seen
saakka tämä ahdasmielisen ka­tolilaisen
kasvatuksen saanut minä^
keskeinfiirupseeri oli kuitenkin vä­hemmän
tunnettu suurelle yleisölle.
Hänen varsinainen tähdennousUnsa
alkoi oikeastaan vasta vuonna 1940,
jolloin maan silloinen p^unimsteri
Paul Reynaud nlmftti hänet sotami-nisterin
apulaiseksi ja lähetti Eng­lantiin
erikoistehtävissä. Juuri nii­nä
päivinä tapahtunut Ranskan so­tilaallinen
luhistuminen pakotti de
Gaullen myös jäämään Lontooseen,
josta hän liittoutuneiden tukemana
ryhtyi sitten johtamaan ranskalais,
teh sotilaallista vastarintaa, siirtyen
vähän myöhemmin siinä tarkoituk­sessa
Pöhjois-Afrikkaan.
Omissa muistelmissaan de Gaulle
on kertonut, että tämä hetki mää-räsi
lopullisesti hänen kutsuinuk-s^
nsa suuruuteen ja Ranskan kan­san
"väUtuksi johtajaksi". Kuiten-
Ranskan diktaattoriksi pyrkivä fasistimielinen kenraali
Charles de Gaulle. i;
• •
kin ne, jotka tuntevat lähemmin hä­nen
luonteenominaisuutensa ja ot.
teensä jo aikaisemmilta ajoilta ovat
korostaneet, että hänelle on aina
ollut ominaista tavaton itseihailu ja
usko kutsumuksesta suuriin tehtä-viin.
Hän ei ole unohtanut sen ko­rostamista,
että hän on aina ollut
oikeassa, joka piirre saattoi hänet
suuriin vaikeuksiin sodan aikana
myös liittoutuneiden korkeimman
johdon kanssa, jopa siinä määrin,
että nämä lopulta alkoivat tehdä
päätöksensä häntä kuulematta.
Toisen maailinansodan päätyttyä
fasismin tappioon de Gaulle palasi
juhlittuna sankarina Pariisiin vas-tarintajoukkojen
kärjessä. Mutta
tällöinkih hän esiintyi "suurena va­littuna"
haluamatta tietää^^ja tun.
nustaa niiden vastarintamiesten an.
sroita, jotka olivat johtaneet ja käy­neet
vastarintataistelua Ranskan
maaperällä. Erittäin kuvaava on
tässä suhteessa lausunto, jonka hän
pääministeriksi tultuaan antoi v.
1945 ministereistään eräälle Sjano-malehtimieheUe:
Älkää nimittä­kö
heitä ministereiksi, he ovat vain
pikkuvirkallijoita.
Pääministerinä ollessaan de Gaul.
Ie asettui myös jyrkästi vastusta­maan
kädsalliskokouksen hyväksy­män
edistyksellisen ohjelman to-heidänkintyödaallä
kun työehtoso­pimus
tulee uusittavaksi.
Canadan unionisthien liike on täl­lä
kertaa paljon voimakkaampi
kuin 30-lavuUa eikS ole mitään syy­tä
olettaa, että tyOnaiitajat onnistu
vat yrityksissään, mutta se vaatii
työväestöltä si|uria ponnistuksia.
teuttamista. Häii esiintyi jatkuvan
itsepäisenä vaatien "lujan vallan
pystyttämistä ja presidentin val­tuuksien
laajentamista sekä kansal­liskokouksen
vallan supistamista.
Ulkopoliittis^Ia alalla hän vastusti
myös ranskalais-neuvostoliittolaisen
ystävyyssopimulcsen solmiamista ja
vaati neuvostovastaisen "läntisen
liittoutuman" luomista. Kun kansal­liskokous
kieltäytyi taipumasta hä­nen
diktatuuriin tähtäytyviin pyrki-myksiinsä
jätti hän mielenosoituk­sellisesti
eronpyyntönsä, julistaen
olevansa yksin oikeassa.
Tätä seuraavat vuodet de Gaulle
eli ylhäisessä yksinäisyydessään
esittäen kuitenkin silloin tällöin
lehdistölle omia viisauksiaan. Vuon­na
1951 hän katsoi ilmeisesti kui­tenkin
ajan tulleen koettaa kepillä
jäätä. Tuolloin hän ^perusti oman
puolueensa, jolla olildn vaaleissa
huomattava menestys ts. siitä tuli
kansalliskokouksen suurin puolue.
Tasavaltalaisten puolueiden muo­dostaessa
kuitenkin yhä edelleen
hänen suunnitelmiaan vastustavan
enemmistön de Gaulle huomasi yri­tyksensä
eqnenaikaiseksi ja päätti
vetäytyä odottavaan hiljaisuuteen.'
Tämänkin hän teki tavalla, jolla
antoi ynlmärtää, että nyt Ranska sai
selviytyä ilman hänen viisauttaan
siksi kunnes tulee viimeinen hätä.
Kaikkine henkilökohtaisine " M i - ,
nä kenraali de Gaulle" on ominai-suuksineen,
hän on erittäin sovelias
mies Ranskan' fasismille, joka maan
nykyisiä Vaikeuksia hyväkseen käyt­täen
pyrkii diktatuurinsa pystyttä-nuseen.
Siinä tarkoituksessa hänet
onkin nyt kutsuttu esiin julistamaan
valmeuttaan asettua, "pelastamaan
Ranska". Mitä hän täUä tarkoittaa,
paljastuu jo niistä muutamista oh-jelmaluontoisista
lausunnoista, joita
hä^ on aikaisemmin' ja nyt uudel-leen
esittänyt. Hänen vaatimuksen,
sa "kansallisesta valtaan palatituk.
sesta" ja "voimakkaasta Ranskasta"
tähtää siihen, -että hän saisi nimit­tää
ensinnäkin pääministerin ja hal­lituksen,
jotka olisivat vastuussa
vain hänelle. Muita välittömästi seu­raavia
toimenpiteitä olisi vaalijär­jestelmän
uusiminen hitleriläiseen
tapaan, valtion päämiehen viraston
perustaminen ja ammatillisten jär­jestöjen
uudelleen järjestely fasis­tisen
korporatiomallin mukaisesti
sekä työväen poliittisten järjestöjen
kieltäminen. Siksi de Gatdlen i l ­moitusta
siitä, että hän kuuluu vain
Ranskan kansalle, eikä siten voi
välittää puolueista on pidettävä
vain harhaan johtamisyrityksenä.
Kenraali de Gaullen takana on hä­nen
oma fasistinen puolueensa ja
kapinaan noussut fasistinen upseeri­juntta,
jotka kuitenkin erehtyivät
jälleen aliarvioimaan kommunistien
johtaman kansan vastarinnan voi­makkuuden.
L. Kantola.
stiutt^» Teidän maaffoe Vöi monella
tavaUa hyödyttää meitä j a nähtS-
:,västi tekin Ipydätfe meidän ina^s-tamme
runsaasti kiinnostavaa, jota
voitaisiin, käyttää hyväksi teidän
maanne talouselämän kohottänd-seksi
ja kehittämiseksi.
Olemme myös kiinnostuneita sii­tä,
että talouseläinänn^ kehittyisi ja
että maanne kukoistaisi, siltä että
Suomen kansan hyvinvointi kasvai­si.
Meidän Suomen teollisuudelle
osoittanuen tilausten lisääntymisellä
on nähtävästi tietty osa Suomen
väestön suuremman työllisyyden
turvaannsessa. v
SUOMEN TEOLLISUUDEN
KEHITTÄMINEN N L :N
AVULLA
Me voimme toimittaa teille tar­vikkeita,
jotka ovat tarpeen rauta­tehtaan
rakentamiseksi ja muiden
teollisuuden haarojen kehittämisek­si.
Olemme' valmiita harkitsemaan
konkreettisia ehdotuksia, jotka huo­mioon
ottaen teidän ehtonne voi­simme
tehdä kaiken voitavamme
tässä suhteessa, Tämä tulee myötä­vaikuttamaan
Suomen talouselämän
nousuun, väestön työllisyyden ke­hittämiseen,
kansan elintason jat­kuvaan
kohoamiseen.
Väestön työllisyyttä koskevan ky­symyksen
ratkaisemiseksi voitaisiin
mielestäni sopia esim: rautatehtaan
rakentamisesta Suomessa suomalai­sella
työvoimalla neuvostoliittolais­ten
suunnitelmien pohjalla ja neu­vostoliittolaisista
tarvikkeista. Luu­len,
että kansat tervehtisivät tätä
mielihyvin ja että se olisi hyödyksi
Suomen talouselämälle.. Meistä olisi
miellyttävää tämä ystävän palvelus
naapurillemme.
SAIMAAN KANAVA
Muutamia sanoja Saimaan kana­vasta.
Me ymmärrämme, että kysy­myksellä
tämän kanavan käyttämi­sestä
on suuri taloudellinen merki­tys
Suomelle. Olemme valmiit käy­mään
neuvotteluja ja pääsemään
molemmille puolille hyväksyttäviin
ratkaisuihin, jotta Suomen tasaval­lalla
olisi mahdollisuus käyttää tätä
kanavaa sopimuspohjalla. Kansain­välisessä
käytännössä on paljon esi­merkkejä
sellaisten kanavien käyt­tämisestä,
jotka kulkevat muiden
valtioiden alueiden kautta. Miksi ei­vät
maamme voisi sopia tämän ka­navan
käyttämisestä suomalaisten
tavaroiden kuljetuksiin ja kautta­kulkuun.
Tämän kysymyksen ratkai­su
vastaa toiveitamme, elää ystä­vyydessä,
auttaa toisiamme molem­pien
maittemme talouselämän ke­hittämisessä.
TAISTELUUN ILMAPIIRIN
MYRKYTTÄJIÄ VASTAAN
Haluamme vilpittömästi, että
maittemme väliset molemminpuoli­set
edulliset taloudelliset suhteet
kehittyisivät yhtä menestyksellisesti
kuin ne ovat kehittyneet tähänkin
saakka, koska tämä on ystävällisten
suhteiden kehittymisen ja lujittumi­sen
perimmäinen perusta ja minä
sanoisin ryhtykäämme taistele­maan
niitä vastaan, jotka haluaisi­vat
viilentää ja myrkyttää Suomen
Pääministeri oli idältä
joutua uuden lain uhriksi
Lindsay, Ont. — Ontarion päämi
nisteri Frost oli vähältä joutua tiis­taina
voimaan astuneen liik nnelain
uudistuksien i uhriksi. Näiden uu­distusten
erään kohdan mukaan on
laitonta jalankulkijan ylittää kadun
illoin kun liikennevalo on punai­nen.
Tä-Uä omassa kotikaupungissaan
pääministeri Frost oli vähältä as­tua
jalkakäytävältä kadulle kun hän
huomasi liik':;nnevalon olevan punai­sen.
Samalla hän muistutti toisia,
että kaikkien tulisi noudattaa tätä
uutta säädöstä.
temSisa vallitsevien hyvien suhteit-teinme
iimäpiirll- _ > ; ^ t ; ^ .
~ Me tulemme taistelemii^ tälfei-sia
henkilöitä vastaafnjoniassa inäa»-
samme ja te voisitte ottaa itsellehhe^
i i: velvoituksentaistella
luohä!|m$i:^iitä voimia vastaan, jot­ka
teili^rhaluavat myrkj^ttää Neu­vostoliitoon
suuntautuvan ystävyy­den
ilmapiiriä ja häiritsevät val-tioittemme
välisten ystävällisten
suhteiden iujittumista.
Kaikille^ niille, jotka haluavat pa­rasta
maalleen, on selvää, että hy­vät
ystävyyssuhteet maittemme vä-miä
ovat erittäin edulliset kansoU-lemmeeikä
ainoastaan meidän kan-soillenune
vaan myös kaikkien nii­den-
maiden kansoille, jotka ovat
rauhan lujittamisen kannalla koko
maailmassa.
Toivomme, että kaikki läsnäolevat
ovat kanssamme yhtä mieltä tällai­sesta
pyrkiinyks^ä, emmekä epäi­le
lainkaan, että rakas vieraamme
herra Kekkonen tulee toimimaan tä­hän
suuntaan.
V^AIN IS
"Äiti^lkysyi pikitit^i^, "Tuleeko;
minun i Ä a t ^ i ^ ppstilaatäc^
koonnyt?^ lKit«rf sadesäätä jä
sanoi: " E i miSsffiM» tapaukset,
#bm5ipÄi68rti^il* s<^ivaa
postittaa enempää ihmiselle kuli»
eläunellekä"n. Antaa isän viedä se
postiin."
SOPIVA HÄNELLE v
Jooseppi: "Eikö m:nun tyttöni ole
järkevä? Hänellä on järkeä kah-^
deUe h-nkUöUe."
vaie:/^Juuri sellaisen tytön kans­sa
sinun tulee mennään naimisiin.'*
L
- — 5— .
METELIN SYY ^
"Kuka kpmma pitää tuollaista Yne-teliä
kaudulla keskeUä yötä?"
"Siellä näyttää olevan jokti' au­toilija,
joka yrittää kääntyä sivu­kadulle,"
' "Mutta miksi hän metelöi tuolla
t^vaUa?" ,
"No katsos, sillä paikalla ei ole
sivukatua."
Suomen presidentti Kekkonen
vastasi pääministeri Hrushtshevin
puheeseen seuraavasti:
Rauhanomaisista hyvän naapu­ruuden
suhteista maailman eri val-t
i o i dn välillä käytiin niin kuin
kaikki hyvin muistamme. Teidän
maanne valtuuskunnan aloitteesta
tärkeä keskustelu viime joulukuussa
Yhdistyneitten Kansaikimtien yleis­kokouksessa.
Sen tuloksena esitet­tyä
päätöslaus-lmaa olimme muka
na. hyväksymässä ja Suomen tahol
ta selvitettiin keskustelun kuluessa
Suomen ulkopoliittisia periaatteita
sekä erityisesti Suomen kansainvä­lisistä
suhteista tärkeintä, nimittäin
maamme suhdetta Neuvostoliittoon.
M-i pidämme Suomensa tätä YKn
päätöslauselmaa erinomaisen mer­kittävänä
ja hyyäksymm'i varaukset­tomasti
sen jokaisen kohdan. Tätä
emme tee yksinomaan siksi, että
katsomme siinä lausuttujen periaat­teiden
ol~van oikeita ja Irannatetta-via.
Myönteinen suhtautumisemme
tuohon asiakirjaan johtuu myös sii
tä, että iiinä julkilausutut ajatukset
kuuluvat Suomen ulkopolitiikan
pääperiaatteisiin.
Suomi harjoittaa rauhantahtoista
ja puolueetonta ulkopolitiikkaa.
Suomi ylläpitää ystävällisiä, kesld
naiseen arvonantoon perustuvia
suhteita kaikkiin valtioihin katso­matta
niid n poliittiseen, taloudelli­seen
tai yhteiskunnalliseen järjes­tö!
m" än. Muistamme kiitollisiii
mielin, että Neuvostoliiton hallitus
on useaan otteeieen lausunut tun­nustuksen
sanoja tälle ulkopPlitii
kallamme ja todennut sen edistävän
osaltaan arvokkaalla tavalla kan­sainvälisen
rauhan turvaamista. Mei­tä
elähdyttää syvä vakaumus, että
juuri näin menetellen voisimme
parhaiten olla mukana luomassa
maailmalle "mahdollisuutta jälleen
elää toivon puolipäivän loisteessa"
professori RusseHia lainatakseni.
PYRKIMYS PYSYÄ SUURVALTA­RISTIRIITOJEN
ULKOPUOLELLA
Kymmeiien vuotta sitten tekemäs-sämme
ja vuonna 1955 20 vuodeksi
pidennetyssä ystävyyssopimuksessa,
joka niin syvälle käyvällä tavalla
määrittelee keskinäiset suhteemme,
todetaan Suomen pyrkimys pysyä
suurvaltojen välisten eturistiriitojen
ulkopuolella ja tämä on, aivan oi­kein,
selitetty Suomen puolueetto
man ulkopolitiikan ilmaukseksi.
Puolueettomuuspolitiikkamme on
syvässä mielessä suomalaista. Se i l ­mentää
suomalaiselle luonteelle o-minaista
vakavuutta, sen rauhallis­ta,
maltillista, todentajuista suhtad-tumista
maailman asioihin. Se ko-vastaa
isiltä perittyä kansanmiehen
viisautta ja tahtoa olla puuttumatta
vi'>raisi;n asioihin. Niissä voi pdtt-taa^
täppinsä, tavataan meillä sanoa.
Se kuvastaa myös selvää jä rea­listista
kä itystä omista mahdolli-suuksistainme.
Mutta ennen kaik­kea
se ilmentää haitasta halUa omis'
tautua kokonaan omassa piirissäm-rae,
rauhan askareisiin, oman maam­me
menestymiseksi. Se on luotta­vaista
suhtautumilta'^ läheisten ja
kaukaisten naapurien hyvään tah­toon
ja siinä suhteessa syvästi i n ­himillistä.
Ulkopolitiikkamme on
sopusoinnussa kansanluonteeimne
eräiden perusominaisuuksien kanssa
ja jo? me olosuhteiden ristiaallo­kossa
olemme siitä poikenneet, on
se ollut vahinko ja virhe.
Suomen asukaslukua on toisinhan
verrattu Moskovan väkilukuun ja.
jollen väärirf muista, teitä on Mos­kovassa
jopa enemmän kuin^meitä
l^uopiefsa. Emme voi ylpeUlä a l u -
eemine suuruudella emmekä rik­kauksiemme
määrällä.
SUOMEN JA^NLn YSTÄVYYS
VANKKAA TODELLISUUTTA
Sanon tämän siksi, että on niitä,
jotka arvostelevat kansamvälisiä
suhteita yksinomaan voimaan pe­rustuvan
politiikan kannalta. Hei­dän
on arvatenkin vaikeata uskoa,
että Suomen kokoinen maa, joka si­jaitsee
niin mahtavan suurvallan
kuin Neuvostoliiton välittömässä
naapuruudessa, voi säilyttää täydel­lisen
riippumattomuutensa tämän
rinnalla ja pyst^ toteuttamaan' täs­tä
maantieteellisestä sijainnistaan
huolimatta omat kansalliset pää­määränsä.
Vielä vaikeammaksi tU'^
lee hyvän naapuruutemme käsittä-min-
n tuollaisille epäileville tar­kastelijoille,
kun he lisäksi totea­vat,
että Suomi ja NiBuvostoliitto
ovat poliittiselta, taloudelliselta 'ja
yhteiskunnalliselta ~ järjestelmäF-tään
erilaisia.
Rauhanomaiset ja ystävällismie-liset
suhte-unme ovat kuitenkin
vankkaa todellisuutta, jota moinen
teoretisointi ei pysty järkyttämään,
hiiden oikean luonteen oivaltami­seksi
ei ole tarpeellista turvautua
ihmeselityksiin.
Näitä suhtoita on rakennettu re­hellisin
aikein, ne on määritelty
. (Jatkuu 5. sivuIlA)
Laki ja siilojen alia nukkuminen
Kuulu ranskalainen kirjailija Ana­tole
France sanoi kerran, että laki
kaikessa ylhäisessä majesteettisuu­dessaan
kieltää niin rikkaat kuin
köyhätkin varastamasta leipää ja
nukkumasta siltojen alla j.n.e.
Olemme jokseenkin varma, että
tämä ei tullut nyt noin vain sana­tarkasti
lainattua, mutta kyllä se
asia'siinä kuitenkin on. Ja samaa
halusi tämä vasta tällä vuosisadalla
(v. 1924) kuollut nero kuvata kuin
mekin, että jonkinlaista nurinkuri-suutta
on olemassa laissa^ joka voi­taisiin
sovelluttaa kaikkiin ihmi­siin,
mutta joka siitä huolimatta ei
ole laadittu kuin vähempiosaisten
mieliharmiksi ja heidän elämänsä
vaikeuttamiseksi sekä parempiosais­ten
elämän yhä paremmaksi ja viih­tyisämmäksi
muodostamiseksi.
Niinpä sitä lakia onkin arvostel­tu,
niin puolelta kuin toiseltakin,
joidenkin mielestä aiheettomasti ja
taas toisten lilielestä erittäinkin ai­heellisesti.
olisi yksinkertaisesti vain arvostel­tu,
sitä on myös joissain suhteissa
ylenkatsottukin.
^ Huomiomme kiintyi tässä äsket­täin
erään liberaalien vaaliehdok­kaana
viime liittovaaleissa olleen
torontolaisen Tom 0'Neälin lausun­toon:
"Joka ilta, jossun. Torontossa,
kielletään joltain syytetyltä - henki­löltä
hänen lain turvaamat oikeu­tena
puhutella lakimiestään tai i l ­moittaa
ystävilleen ja tuttavilleen
jotta hänet on vangittu."
On selvääkin, että vaaliehdokas
0'Neill, jouduttuaan häviölle vaa­leissa,
on vähän käärmeissään On­tarion
nykyiselle konservatuvihalli-tukselle.'
Mutta siitä huolimatta > on
vähän järkeäkin hänen teräväsanai.
sessa hyökkäyksessään prokuraatto­ri
kielso Robertsia vastaan kun hän
sanoi Rosedalen valitsijapiirin libe­raalien
yhdistyksen kokoukselle:
"Hän tietää, että näin tapahtuu,
mutta siitä huolimatta hän ei tee
Miitta eipä hyvä .sillä, että sitä mitään sen johdosta,"
"En halua syyttää poliiseja", sa­noi
hän, "sillä vastuu l^ää heillä,
jotka'heitä johtavat,^ prokuraattorin
virast^a^' korkeimm^a portaalla."
Se nyt; siitä. Olkoon tämä riittä­västi
sanottuna. Vannaan jokainen
meistä tuntee joitakin ihmisiä;^ jot^
ka ovat joutuneet saman kohtalon
uhriksi.
Mutta laeista — ja demokraatti-suud^
ta, jota niiden olisi pitänyt
taata—r, puhuttaessa muistuu mie­leen
vielä erään torontolaisen tuo­marin
lausunnot Canadassa omak­sutusta
brittiläisestä laista.
Tuomari Thomas Elmore lainaa
Britanniassa v. 1887 hyväksytystä
laista ja puhuu samassa yhteydessä
siitä, että vaikka tavallinen cana-dalidhen
uskoisikin tallustelevansa
vapassa.maassa, niin häntä odottaa
suuri yllätys. Hän selostaa kuinka*
teitä voitaisiin syyttää tämän v^
1887 Britanniassa hyväksytyn lain
nojalla ^'os ette käyttäydy vissUlä
tavalla yleisellä kadulla kulkies-sanne.
Lain mukaan teidän on "kul­jettava
tasaista vauhtia yhdestä
päästä toiseen, hengittäen nenän
kautta . huomiota herättämättö-mästi...;'
Eräässä toisessa Britanniasta pe-rimässiun^
e laissa sanotaan: "Jös^
(kadulla) kansalainen pysyy liikku­mattomana,
häntä voidaan syyttää
votelchtimisestä; jos hän liikkuu
- /
nopeasti hän mahdollisesti tekee
jotain, joka voi aiheuttaa j ^ o n
kerääntymisen tai rauhan rikkoutu­misen;
jos hänen katseensa pn,sy­dämellinen
hän voi olla häiritsevä;
jos se on luja, hän voi olla uhkaava
ja molemmissa tapauksissa hän voi
olla loukkaava.
"Jos hän on itseensä sulkeutuva,
hän voisi olla epäiltävä henkilö,
ja jos hän on matkassa kahden tai
useamman henkilön kanssa, hän
voisi olla osallinen salaliittoon tai
laittomaan kokoukseen; jos hän kier-jää
laulamatta, hän voisi olla irto­lainen
ja jos hän laulaa kerjäämät­tä,
hän voisi olla toisteli vaivana
tai voisi olla toisten tiellä." . ,
Kaiken tämän lisäksi, jos sattui­simme
joutumaan sellaiseen sati­meen,
että jäisimme korkean majes-teetillisen
lain pauloihin, niin meil­lä
\ ei ole' minkäänlaista mahdolli­suutta
turvautua siihen ikivanhaan
väitteeseen, että "enhän minä .tie­tänyt,
että laissa hiin säädetään!"
Kas lain tulkinnassa ei huomioida
puolustukseksi ollenkaan sitä, että
asianomainen ei ollut tietoinen. Jo­kaisen
kansalaisen oikeus ja vel­vollisuus
on tutkia maansa lakia ja
toimia niiden mukaisesti—- ja vält­tää
nukkumasta siltojeU alla! Terve!
Missähän lienee lakiUrjanif
—Ncmo.
\
(