Vapaus, June 13, 1928

              ^ w ^ ^ ^ ^ ^ ^^
Keskiviikkona, kesäkmin 13 ptnä—Ved., Jmte 13 No. 121— 1928
T O I M I T I A J A T s
K i t f i r r r a d ct <b« Poai MBe» VeptnsatLt, Otuvm, tt Mccad d u * loutcr.
VAPAUS JLlhcrty)
The oo!7 C T C » of F i a n i A TTorlen xn C»sada. PnbliiSed <!«£Jr «t SadJ/ary, OaiiTJo.
' • ^ ILMOTUSllLNNAT VAPAUDESSA: '
- lUiaanaMtBlEMt « Ä O l e m . »2X0 t r t i i Lcma. — AvMUttoontsraellaolakjet Söe, p«ljt«t«ujB«. —
K i a « a s > 3 t t i K l a w l(Jbwt SOe. ket*, f l ^ S k c r t u . — SrntrcailooiBlaet flXO kem. f2J» 3 I » ^ -
&«iefin.tawnslMt OM fcert». IXCO fcO»! kerU». — KiltomJmc.ckte: f i XO kerta. — K«cIeia»«njaofak
j o iu
TU,AL=S«LVNAT:
I »fc. UM. 6 tt- «LSe. 3 kk. « . 7 5 ja 1 kk. «1X0. - T l d y . . « I t « i i B Ja Saonaea aeU ia.o«I>
•BB»tB«irtw; 1 rk. «64», 6 kk. «3J0. 3 kk- «2X0 Ja 1 kk- «1X0. -
Lehteen tiotot iiaolsk»^ pit3ä olU kootf.rl.ia keUo 4 ip. llmcttra.,r,ihia edelUieai ejklpäJrinH.
- »»paodea toixahaai Uhcrty BaiUHat. S3 Vone Street. Pobei:» !36W.
T«p«s<iea fcaactari: Uhcrty BaiUin*. 3S Loma St- Pokella 1038. Po«tio«rte! Box 69. S«<itary. Out.
Ceseral a<henia»( tftm Tie. per eol. Inch. Mialama clurre for al8«le l » f t J « i Tie. The Va»aaa
la Oe' M M aaTeriTusc uedtuo amonf thä Fi&ni»i Peopi» ia Canarti.
Jn ette «BIIIOID tahaoaa «aa «vtaaaU «BaJnOi-^en klrjeeaeenne. IdiJoUakaa oadeHeea !iitte«khojMj»a
» t y i M i a « « U « ciaielMU J- V. iaV?«MASTO. ^iitj^e<i^J>i>^tt^a.
AinmatilHsen l i i ^ eheyttäminen
edistyy
Viime viikon kuluessa tapahtai
Canadan ammatillisessa liikkeessä
tapahtumia, jotka osottavat amma­tillisen
liikkeen kulkevan "vasem­paan"
nopeassa tahdissa. Laajennet­tuna,
tiivisteltynä ja huolellisesti
johdettuna saattaa tämmöinen lii­kehtiminen
merkitä edistysmielisen
ja taisteluvalmiin ammatillisen liik­keen
perustuksien laskemista Cana-dassa.
Erittäin suuresta merkityksesta on
se innostava kokous, joka pidettiin
Montrealin suurimmassa kokous­huoneessa
ja josta on tässäkin leh­dessä
. aikaisemmin mainittu. Tä­män
kokouksen oli järjestänyt am­mattiyhdistysten
Valislusliiton neu­loma-
ammattien osasto, lausuakseen
protestinsa ammatillisen liikkeen
virkavaltaisille johtajille, jotka ovat
myyneet nculomatyöläiset tehtaili­joille,
erottaneet järjestöstä par|iaat
taistelijat ja tuhonneet järjestön
osastot. Tämä omituinen kokous, jo-
' ka pidettiin byrolcraaltisten johta­jaan
ja heidän rikollisten apuriensa
terrorista huolimatta, osotti jäsenis­tön
omaavan epäluottamusta ja vi­haa
i nykyisiä '^johtajiaan" kohtaan,
mutta vcJ;avasti luottavan siihen, et­tä
kommunistien johtama Vasemmis­toliike
tulee kerran saattamaan työ­väen
rivit eheiksi ja voimakkaiksi.
Vasfikään Sydneyssä^ Novaj Sco-tiassa
pidetty hiilenkaivajain kon­ferenssi
on ehkä vieläkin suurem­masta
merkityksestä. Siinä olivat
edustettuina miltei kaikki Viiitcd
Mine ' IForAers-järjestön Nova Sco-tian
yksiköt. Tämä konferenssi edus­ti
sitii nopeasti voimistuvaa liikettä,
mikä pyrkii vapauttamaan hiilenkai­vajain
järjestön Lewisista ja hänen
väkivalta-metodeistaan, joista N<>va
Scotian kaivajat ovat kokeneet kat­kerat
kokemukset. Heidäii rohkeim­mat
ja luotetuimmat johtajansa, ku­ten
esim. MacLachlan, erotettiin jär­jestöstä
Lewisin määräyksestä. Ja
McLeodin, Levvisin aseenkantajan
johdon alaisena on järjestö kulkenut
surkean rappeutumisprosessin läpi
ja muodostunut Bescon j i Nova
Scotian hallituksen elimeksi. Nykyi­nen
kaivosmiesten järjestJ» on vain
varjo sen entisestä mahtavuudesta.
Uhkaidcsista ja toimeenpannuista
erotuksista huolimatta voidaan Nova
Scotian hiilenkaivajain konferenssia
pitää täyBin onnistöneeha. Se mer­kitsee
Lewisin ja hänen apuriensa
tuhoa Nova Scotiassa sekä elinvoi-maisen;
i^heän hiilenkaivajain jär­jestön
alkua yli Canadan.
Edellämainittujen lisäksi pidettiin
Chicagossa edUBtysmielisten irautalic-työläisten
kansainvälinen konferens­si,
missä oli edustettuna satojatur
hansia Amerikan mantereen xauta-tietyöläisiä.
Ammatillisen liikkeen
byrokraattisen johtajiston suostu­muksella
on nämä työläiset sidottu
rautatieyhtiöiden orjuuteen Balti-
{nore & Ohio-; ja muilla samanluon-toisilla
suunnitelmilla. Tässä kon­ferenssissa
oli myös edustettuna Ca­nadan
rautateiden • työläisiä, jotkia
niinikään ovat saaneet raaistaa "jär­kiperäistetyn"
työjärjeslelmän kat­kerasta
kalkista ja jotka niin ollen
myös haluavat organisoida joukkon­sa
taistelemaan samanaikaisesti am­matillisen
liikkeen byrokraattisia
johtajia ja työnantajia vastaan.
Muitten ammatti- ja teollisuus-alain
työläisten on seurattava hiilen­kaivajain,
neulomatyöläisten ja rau-tatietyöläisten
esimerkkiä. Se on
ehkä kaikkein tärkeintä rdcennus-työläisten
keskuudessa, jotka haja­naisuutensa
takia joutuvat kokemaan
tappion toisensa jälkeen, vaikka olo­suhteet
ovat varsin otollisia taiste-luidcnsa
voittamiselle. Niinikään
keski- ja pohjois-Ontarion metallin-kaivajat
voivat parhaiten auttaa am­matillisen
liikkeen eheyttämistä, ja
hankkia parannuksia olpsuhteihinsa,
ryhtymällä edistämään metallinkai-vajain
järjestämistyötä energisesti ja
systemaattisesti. : '' • •
NEKÄPAIKAT JA PITKÄ TYÖPÄIVä
TORONTON KUTOMOISSA
Yorfe-kntomon työläiset rybtyneet
lakkotaistelatm olosnbteldensa
korjaamiseksi
Lauantain t.k. 9 p:nä lakkoutul T o ­rontossa
muutamia kymmeniä York-kutomon
työläisiä kurjain olosuhtei­den,
kymmentuntisen työjjäivän. k a p -
paletyön Ja käytäntöön otetun hies-tysjärjestlmän
takia, vaatien kalkkien
näiden epätohtien korjaamista. L a k -
koutuneiden puolesta on Canadan
tekstiilityöläisten tcolllsuusmto jul­kaissut
lentolehtisen. Joka on osotet-tu
York-kutomon työläisille j a jossa
sanotaan:
" V i i m e lauantaina lakkoudt^mme
me, kaksikymmentäviisi kehruuosaston
työläistä sekä muutamia toisissa osas­toissa
työskenteleviä työläisiä niiden
sietämättömäin olosuhteiden takia,
j o i h i n pomot ovat pakottaneet meitä
alistumaan.
"Uuden järjestelmän" alaisena jou­tuu
kolme tyttöä valvomaan viittä k o ­netta,
joiden peräänkatsomisessa a i ­kaisemmin
tarvittUn v i i s i tyttöä, a j a -
entäen miltei puolet entlsesstä työ­voimasta
työttömien armelaan. Tähän
saakka me olemme työskennelleet
päiväpalkalla, mutta nyttemmin on o-tettu
käytäntöön "palkkiojärjestelmä",
joka kilreemsyydellään syöksee mei­dät
kuolemaan, vaan jonka avulla
meidän palkkamme ei kohoa. Niinpä
esim. viime viikollakin usea tyttö.
joista itsekukin valvoi kahta konetta,
sai ainoastaan saman verran palkkaa
k u i n mitä häh oli aikaisemmin saa­nut
yhden koneen valvomisesta.
Työlälstoverlt! Olosuhteemme ovat
kurjat. Me teemme ksmmentuntlstä
työpäivää kahdeksan dollarin viikko-palkalla
ja kukaan ei uskaUa hiis­kua
sanaakaan sen Johdosta. Mutta
tämäkään tilannn el vielä tyydytä
työnantajaa. Hän tahtoo polkea mei­dät
vieläkin alemmaksi.
Elkää suostuko siihen vapaaehtoi­sesti!
Viimelauantaisella toiminnallamme
me osotlmme" omaavamme talstelu-henkeä.
Pysykäämme yksimielisinä
järjestyneiden työläisten tavoin. R y h ­tykööt
York-kutomon kaikki työläi­set
taisteluun seuraavien vaatimusten
puolesta:
1. palkankorotuksen;
2. kahdeksantuntisen työpäivän;
3. "palkkiojärjestelmän" ja kappa-letyön
lopettamisen; Ja
^ I c c t a s i l a korjanskavla
M i l t e i kaftcilla Etelä-Amerikan met-säkämpiköillä
puuttuu kokonaan kun­nollinen
j a puhdas juomavesL Lää­kärinapu
j a lääketarpeet o\'at aivan
harvinaisuuksia, vaikka Cmanaia on
mitä epäterveeliisintä. Ai^entinan
metsätyölälsistä on 70 pros. lukutaido­tonta.
He kuolevat nuorina ja pide­tään
45-vuotIasta jo sangen vanhana
mleheziä.
Hallitus on metEäparooneUle sangen
avulias ja peittelee niitä palkkape-toksia,
joita metsäparoonit harjoitta­vat.
K u n "vaaleja" toimitetaan, sul­jetaan
työläiset elukkavaunuihin. tuo­daan
vaalilippu käteen j a pakotetaan
äänestämään metsänomistajan mies
halUtusvirkaan. Vastaipalveiukseksi
antaa tämä tietysti kaikkensa tukki-komppanioille
hallitustoimessa olles­saan.
M i t e n tehokkaasti tätä vastapalve­lusta
ftnnpt4tftT>, Ilmenee siitä, että
Ärgentinan, tukkialueilla ei ole ollut
vuosiin union orgänlseeraajaa. Vii­meisin
toimessa ollut tuomittiin 25
vuodeksi vankeuteen, kim häntä vas­taan
tehtiin valheellisia syytöksiä
murhaamisesta.
B r a s i l i a n tilanne on .samanlainen,
mutta vieläkin kurjempi. Lukutaidot­tomia
on 85 pros. työläisistä. Hallitus
käjrttää suuria summia, houkutellak­seen
ulkomailta turvattomia työläisiä
tukklmetsiln. Heitä pidetään ensin
työttömyydessä j a joutuvat siten vel­kaantumaan-
Velassa he pysyvätkin.
Uniot hävitetään sotilaitten j a p o l i i ­sien
voimalla.
Yleensä tilanne on mitä kurjin.
Täydellinen orjuus on vallalla. Pal­jastuksessa
lausutaankin, että kapita­listien
laulut "vapaudesta" tulee oi­kein
ymmärretyksi vasta, kun näkee
elämää mainituilla metsäkämpillä.
parlamentti — Canadan kapitalisti-j n e t t i i n kyllä hiukan, mutta^se on seL
sen yhteiskunnan neuvosto—. keväi-jlainen verohuojennus, että siitä ei-sen
'iötuntokaudensa Ja lähti l o m a l - i v a t maan laajat vähäväkisten jou­le.
Se antoi sitä ennen s i u n a u i - j kot^ kostu mitään, sillä heidän vuo-s
e r s a hallituksen kapitalistisen
yhteiskunnan toimeenpanevan komi­tean
— edesottamisille ja myönsi
tarpeelliset määrärahat kapitalisti­sen
d i k t a t u u r i n voimassapitämistä ja
kapitalistisen yhteiskunnan juokse­v
i e n asioiden hoitamista varten.
tuiset txilonsa eivät ole koskaan h i ­poneetkaan
tuloveron sovelluttami-sea
rajaa.
K a i k k i verohuojennukset mitä
myönnettiin tulivat, keskivarakkaan
luokan pieniä huojennuksia lukuun­ottamatta,
varsinaiselle kapitalisti-
Canaflp kapitalistisen yMeisknnnan nenYosto on päättänyt tyijnsä
V i i m e maanantaina lopeUi liitto^ f T a l o v e r o n sovelluttamisrajaa ylen- sairausvakuutusasiaa hutkittiin ja
n j 1 I-TT113 i i . i i i r o n m n t t a S » s e l - tultanee edelleenkin tutkimaan.
M u i s t a työväestöä koskevasta lain­säädännöstä
ei ollut puhettakaan.
Parlamentissa ei hiiskahdettu sa­nallakaan
senaatin reformeeraami.
sesta. Vaalien edellä siitä annet­t
i i n joukko kauniita lupauksia, jopa
n i i n radikaalisia, että senaatti olisi
peräti poistettava aikansa eläneenä
muinaismuistona. Työväestöä eri­koisesti
kiinnostaa kysymys senaa­tista
sentähden, että k a i k k i työväes­tön
aseman parantamista tarketta­vat
lakiehdotukset joutuvat • karille
senaatissa- Kumpikin puolue sitten
valittelee, että kyllähän alahuonees­sa
hyväksyisimme, mutta senaatis­sa
asia joutui salakarille. Vaikka
peli on selvästi etukäteen sovittua.
Sen vuoksi kumpikin puolue haukkuu
vaaliaikoina senaattia j a lupaa sen
reformeeraamista, jopa poistamista,
kin, mutta sitten totuttuun tapaan
unohtavat koko asian. Sillä senaat­ti
on välttämätön osa siinä parla-menttaarisessa
komennossa kapita­listisen
diktatuurin "runnaamises-
, millä yksinkertaisia työläisiä
petetään.
. . . - , , luokalle.
M i t a a n erikoisempaa ei kuluneen jj^^^^ köyhien työläisten veroja
istuntokauden aikana tapahtunut,: -j^^^^^^^jj^ lisättiin. Sillä haUituk-sillä
hallitus j a johtavat porvanpuo- ohjelmana on ollut erinäisten
lueet eivät-täyttäneet vaalien edellä suojelustulUen asettaminen entis-varsmaiselle
kansaUe antamiaan korkeammaUe, jotta kapitalistit
lupauksia. Siinäkään ei ollut m i ­tään
poikkeuksellista, sillä niinhän
on aina säännöllisesti tapahtunut.
K u t e n tavallista turvautui parla­mentti
vanhaan hyvään tapaan t u ­lojen
hankkimisessa 450 miljoonaan
d o l l a r i i n nousevien valtiomenojen
peittämiseen, verotukseen. Verotuk­sella
hankitaan noin 85 prosenttia
maan valtiotuloista. Kun verotuk­sesta
muodostaa huomattavimman o-san,
noin 80 prosenttia, sellaiset
verot kuin t u l l i - , aksiisi-, mjrjmti-j
a sotaverot, mitkä -lankeavat etu­kädessä
köyhän kansan maksetta­vaksi,
niin on Canadan työläisten
h a r t e i l l a raskas taakka kannettava­naan.
Vaikka hehän loppukädessä
pitävät yllä koko kapitalistisen ko­mennon
yaltioineen j a muine lisäk-keineen
j a roikkeineen.
Ennen vaaleja lupasi kumpikin
johtava puolue (konservatiivit ja
l i b e r a a l i t ) äänestäjille verohuojen-saisivat
valtion turvaamina nylkeä
entistään korkeampia hintoja tuot-teistään.
Ja hallitus antoi koko is­tuntokauden
ajan lupauksia saman­laisen
ohjelman noudattamisesta.
K u n maan laajat työläisjoukot ovat
pääasiallisina elin- j a kulutustarpei­den
käyttäjinä, n i i n heihin kipeim­min
koskee kaikenlaatuiset välilliset
verot, kuten esimerkiksi tulliverot­kin.
Hoitaessaan maan kapitalisti­sen
valtion asioita, on liberaalipuo­lue
unohtanut vanhan kuuluisan va­paakauppa-
kilpailu periaatteensa.
Mutta eihän voittojen keräämisessä
tule periaatteet kysymykseen?
Voimme todeta, että luvattujen
verohuojennusten asemasta on v a l -
lassaolijat sysänneet entistään ras­kaamman
taakan maan köyhälistön
harteille.
Entäs ne luvatut yhteiskunnalliset
reformit? Tekikö parlamentti m i ­tään
lupaustensa täyttämiseksi? Ei
Lomalle menneen parlamentin
työstä voidaan sanoa, että se on
mainiosti palvellut isäntäänsä, kapi­talistista
yhteiskuntaa ' Canadassa.
K a p i t a l i s t e i l l e on se lisännyt riisto-voittojen
saannin mahdollisuutta.
Työläisten osalle on siltä t u l l u t en­tistään
raskaammat välilliset verot
j a samat. entiset k a l l i i t elinkustan­nukset,
pitkät työpäivät ankarassa
raadannassa, j a nälän j a kurjuuden
nuksia. Tuliko niitä sitten? E i ! kerrassaan mitään! Työttömyys-ja kärsiminen työttömyysaikoina. ~ S.
SOLUN KIBJEENVAIHTAJAN
KIRJE
Koska tulin valittua solumme k i r ­jeenvaihtajaksi,
niin koetan kirjoit­taa.
Puolueen suomalaisten jäsenten
yhteisessä kokouksessa keskusteltiin
siitä,' että pupliieen jäsenet ovat k u -
4. yksrkone It^lamkin työläisen ^ r ^ ^ ! ^ , ^ ^ ^ - ^
Valkoinen terrori Kuban saarella
Yhdysvaltain pankkiirien käsky­läisenä
toimiva diktaattori, kenraali
MdchaJo, harjottaa Kuban saarella
raakaa terroria sikäläistä vallanku-anouksellisia
työvuenliikcltä ja ennen
kaikkea kom.iiunistista puolueita
vastaan. Kän on lakkauttanut neljä-tbbta
työväen sanomalehteä, väki­valta
ehkäissyt ahiniaUiyhdistyslen
ja muiden työväenjärjestöjen toi­minnan,
lahtaultanut työläisiä lak-vallankmnoukselliset
taistelijat pysy­vät
luokalleen uskollisena kuole­maan
saakka, murhautti hän heidät.
Uhriluetteloon on vielä lisättävä
kaiiden uuden uhrin nimi, nim. kom­munistien
Noshe Yalobin ja Claude
Bouzonin, jotka löydettiin salape­räisellä
tavalla murhattuna. Heidän
aiinoa rikoksensa oli se, että olivat
yleisamerikalaisessa konferenssissa
jakaneet kommunistisen puolueen^
fcojen aikana ja tallannut jalkojen- lentolehtistä. Viime tammikuun 14
sa alle perustuslain, minkä por>'a.p:nakatosn^t he teille tietymatto-risto
oli laatinut itseään varten. mille. Heidän omaisensa tekivät
Diktaattorin määräyksestä on po- kaikkensa heidän^ loytamisekseen,
liisi pannut toimeen useita tötkeitä; saamatta heistä vahaakaan vihia en-murhia.
Enemmän kuin sata talon- nenkuin kummankin tpverm ruumis
poikaa joutni ensin kaikkein raaka- löydettiin. , Faiot ja fiourzon, jotka
Lisimman kidutuksen alaiseksi,! pidätettiin/ Havanassa, ovat tulleet
minkä jälkeen heidät hirtettiin. Ja murhatuiksi valtiollisen poliisin ka-hallittiksen
äänenkannattajat rapor-teerailivat
itsemurhista.
Syyskuun 19 p:nä 1925 murhat­tiin
^enry rcrona vaimonsa ja las­tensa
nähden. Paria päivää rayö-hemihln
poliisit ampuivat toveri /ö^e
Ci«arfinhiuka siksi, että hän *'yritti
karata"
matillisen liikkeen toimitsija, mur­hattiin
25-vuotiaana Ciego de Avilan
raulalicasemalla heinäkuussa 1926.
Baldomero Dunteligo mxiThatdin elo-kutin
22 p:nä 1926 Ciehfugossa.
Saman kuukauden aikana joutui
Salvador Torres Lopez salamurhaz'^
jan uliriksi Camarguessai Ja kaikki
he olivat Kuban anamatiliisen liikt
keeri perustajia ja johtohenkilöitä.
Diktaattori Machado oli ensiksi koet­tanut
ostaa puolelleen heidät, mutta
lian hän tuli huomaamaan, että nuo
pankkiirien lakeija on tehnjt Kuban
työläisille ja talonpojille; ja kan-
Thomas, muuan ^uori am--|-5jjjjjvälisen proletariaatin on koho­teltava
protestinsa näitä terroriteko­ja
vastaan. — Gorkin.
'Proletariaatin diiaatuurin ai-den
kautta, ja heidän ruumiit oli
niurhauksen jälkeen heitetty mereen.
Kansainvälisen proletariaatin tie­toon
on saatettava ne rikokset, joita
kenraali Machado, teilaaja, Coo/i(/-
gen käskyläinen ja Yhdysvaltain
valvottavaksi.
Mutta jos me tahdomme voittaa ja
sällytää saavutuksemme, täytyy mei­dän
järjestäytyä.
Järjestäytykäämme Canadan teks­tiilityöläisten
Uittoon!
Ryhtykäämme kaikin, York-kuto­mon
kalkkien osastojen työläiset lak­koon
ja pysykäämme lakossa siksi
kunnes voitamme. Yksi kalkkien ja
k a i k k i yhden puolesta.
C A N A D A N TEKSTIILITYÖLÄISTEN
T E O L L I S U U S L n T T O
Etelä-Amerikan metsä-työläiset
orjan
asemassa
WashIngtonlsta, D. C, tiedotetaan,
että Kansainvälisen metsätyölälsten
unlolden liitto on julkaissut kirjasen,
jossa paljastetaan metsätyölälsten olo­suhteita
Brasiliassa, Argentinassa ja
Hollannin Sumatralla. K i r j a on j u l ­kaistu
englannin-, espanjan-, rans­kan-,
hollannin-, saksan- j a tanskan­kielillä.
Sitä levitetään suuret mää­rät
ja luvataan, että paljastuksista
ei lakata, ennenkuin metsätyölälsten
asema on korjattu inhimillisemmäksi.
Amerikan kapitalistikin ovat sijoit­taneet
paljon rahojaan Etelä-Ameri­kan
ja Sumatran rikkauksien riistä­miseksi.
Brasiliassa rlehuyat pää­asiassa
englantilaiset kapitalistit, tuot­taen
suuret määrät kumia j a puuta­varaa.
Viime aikoina., o n amerikalal-siakin
rahamiehiä sefcaantimut Bra­siliaan
riistohommiin, m m . autokunln-gas
Ford, kuruitehtailija Pirestone ja
monet muut.
toisten paikkakuntien työväenjärjes­töjen
järjestämiin juhUIn j a tilaisuuk­s
i i n Ja esiintyneet siellä sopimatto­masti,
joka on ollut; järjestyneitten
työläisten arvoa alentavaa. Uudistet­t
i i n ennen tehty päätös, että kommu­nistipuolueen
jäsenien täytyy käsrttäy-tyä
tavalla joka kuuluu Järjestyneille
työläisille tehdessään esitys- jnmä
muita matkoja. Päätös el estä teke­mästä
näytäntö-, ' v i e r a i l u - j a muita
virkistys- ja huvimatkoja, mutta ne
ei säa muodostua juopotteluksi ja
porsasteluksi hilnkuin o n monasti t a -
pahtimut.
Samoin oli yleensä Juoppoudesta
keskusteltavana. Toivottiin iiosta ^ -
S3myksestä tulevan jotakin aikaan
k u i n jokainen puolueen jäsen tekee
voitavansa väkljuomapaheen poista­miseksi,
eikä edistä sen käjrttämistä
n i i n k u i n näihin asti on monelta ta­pahtunut.
Nykyään sortuu siihen n i in
miehiä kuin myöskin naisia j a siitä
Joutuu kärsimään jokainen y k s i t y i ­sesti
ja myöskin koko työväenliike.
Täällä Canadassa ei ole raittiusjärjes­töjä
työväenjärjestöjen kanssa toimi­massa
työväenjoukkojen poisvetämi­seksi
juoppouden tieltä. J a muutenkin
hyvin vähän on annettu; tuolle kysy­mykselle
huomiota työväenjärjestöjen
taholta. Toivottavaa^ olisi nähdä V a -
pauden palstoilla tuon alan kirjoltuk- joka yksimielisesti päätettiin ottaa
sia, sillä sanotaan Vapaudessa olevan
toimittajia jotka t)vat tuon alan tun­tijoita,
sillä se on Suomessa työväen­järjestöissä
käsrtännössä oleva asia.
Kirjeenvaihtajista on puhuttu mo­nissa
kokouksissa. E i tahdo olla ko­vin
usein täältä kirjoituksia Vapau­dessa.
E i myös pitäisi olla puutetta
kirjoittajista, sillä monasti on koko­uksissa,
silloin kuin on voitu, ar­vosteltu
ankarasti Vapauden sisäl­töä.
Luulisi arvostelijoitten myös puo­lestaan
kirjoittavan lehteen ja siten
saattavan sen paremmaksi. Luulisi
myös arvostelijoilla X)Ievn hj'vän
mahdollisuuden kirjoittaa kun kerran
osaa arvostellakin. ,
Työväen Puolustusliiton englannin­kielinen
puhuja puhui täällä viime v i i ­kolla.
Varsinaisena puhumisiltana ei
ollut paljon .kuulijoita; se ehkä joh­tui
kovasta vesisateesta. Puhuja pu­hui
puolustusliiton tarpeellisuudesta
j a siitä mitä se on saanut aikaan ja
mitä sillä on vielä tehtävää. Puolus­tusliiton
säännöt on hiljan julkaistu
Vapaudessa ja ne on suomalaisillekin
tunnettu. Täällä toimii myös liiton
suomalainen osasto. Liittoon pääsee
jäseneksi kuka hjrvänsä kun vaan
maksaa jäsenmaksunsa joka oh 10
sentuä kuukausi. Tuo jäsenmaksu me­nee
liitolle. K a i k k i jotka haluavat
kuulua mainittuun liittoon, "voivat yh'*
tyä milloin h3rvään ilmoittamalla It­sensä
.jäsenkirjlirilie. Näin pienellä
paikkakunnalla saa tietää Jäsenkir-j
u r l n kysymällä.
Työt ovat paikkakunnan kaivan­noissa
ja ympäristöllä entisenlaisessa
käynnissä. E i ole puutetta työläisistä,
sillä niitä on joka työpaikan ympärillä
suuret joukot odottamassa koska sai­si
työvoimansa kaupaksi. — Kirjeen­vaihtaja.
käytäntöön ja Jakaa ryhmät pienem­piin
ryhmiin.
Suomalainen ryhmS- nro 2 kokouk­sessaan
pohti asiaa, vaan mielipi­teet
vasta äänestyksen kautta meni­vät
uudelleen järjestjrmisen puolelle.
Ehtona oli, että jokainen ryhmä saa
valita edustajan keskuskomiteaan. .
Protestikokous pidettiin Suomen v a ­semmistolaisten
työläisten vangitse­misten
ja lehtilakkautusten johdosta
3 p. kesäkuuta S. J . ohjelmailtaman
yhteydessä agitatsionikomitean joh­dolla
ja toimesta.
, Samoin myös 20 p. toukokuuta
Workerin hyväksi edellämainittu ko­mitea
järjesti illanvieton. Kuitenkin
iltama jäi vaan agitatsionitilaisuudek-si,
sillä tulot eivät riittäneet menoja
korvaamaan.
Kesäk. 4 prnä oli agitatsionikomi­tean
kokous, joissa oli esillä useita a-sioita.
Toimeenpanevalta komitealta
saapimut kirje luettiin, Joka käsitteli
Vapauden toimituksen ja toimeenpa­nevan
komitean välisiä suhteita. K i r je
Jätettiin selostulfiena jäsenistölle.
Tällä kertaa ei voitu enempi sitä kä­sitellä.
Workerin avustukseksi luovu­tetaan
$10.00. Keskenjääneenä asiana
oli opiskelukaavakkeiden täyttäminen.
Jäseniä on paljon silrtyn3rt» työ­maille,
joten senkin vuoksi päätettiin
ottaa 3:men kuun kesäloma noiden o-piskelukaavakkelden
täyttämisessä ja
alkaa sitten uudella jutulla taasen
talvitoiminnan alkaessa.
Avonainen keskustelukokous lähem­mässä
tulevaisuudessa päätettiin eh­dottaa
l.W.W:n kanssa pidettäväksi.
Asian eteenpäinvlejäksi kokous ehdotti
toveri E. Ihasta, joka myös lupautui.
Kesäjuhlakomitea selosteli yhteisten
suom. kesäjuhlain ohjelmistoa. Puhu­jaksi
toivat Ladysmith os. tov. E.
Parrasta. Asiasta ei olla vielä varmoja.
Juhlanmo Chase Riverin os., näyt.-
kappale Webster's Cornerin os. Van­couverin
os. laulukuoro ja soittokunta
huolehtii Juhlain musikaalisesta puo­lesta.
Kesäjulilakcmitea ilmoittaa tar­kemmin
tuonnempana.'
Talvitoimintamme on ollut vilkasta.
E i ole ihmekään jos päivä menee pian
Yleinen puolueen jäsenten kokous näin kesän tullen. Tämä Vancouver
pidettiin 30 p. viime kuuta puolueen | k u n on nyt kaiken kaikkiaan niin
haaliUa 875 Hasting st. KokoukseÄ-sa'
käsiteltiin uudelleen järjestäytjmistä
KOKOUSASIOITA
m vaani
kana on kasvatettava miljoonat ta­lonpojat
ja pikkuisännät, sadattu­hannet
palvelushenkilöl, virkamie­het,
porvarilliset intelligentit uusik­si
ihmisiksi, alistettava heidät prole­taarisen
valtion ja proletariaatin
johdon alaisiksi, voitettava heidän
por\*arilliset tottumukset ja tradit-sionit,"
samoin pu'välttämätöntä . ..
"kasvattaa itse proletaaritkin prole­tariaatin
diktatuurin pohjalla pitkäl-
Pidetään vankeina
Sumatralla riistävät suureksi osaksi
rikkaat kiinalaiset maamiehiään. K u n
mies kerran on tukkikämpälle saatu,
ei häntä sieltä lasketa pois. Häh on
palkkapetoksien ja muiden keinojen
sxvtUs. alistettu velka-asemaan j a jou­tuu
maksamaan velkaansa koko i ^ n -
£ä. Viidakko on tiikerien j a jättiläis-niatelljain
vartioima j a muuta tIetÄ
ei pakenemaan pääse. •
Etelä-Amerikan työläisille pn en­nustettu
parempaa tulevaisuutta, kun
mantereen poikki kulkeva rata r a -
kentaan New Yerkisra Buenos Airek-seen.
-Mutta se o n vasta suunnitelma­na,
eikä se valmiinakaan asemaa pa­rantaisi.
Ainoa, mikä lieventää, olisi
union voiman kasvattaminen.
Europah maissa se näjrttää kom-muniateista
olevan koko riesa por­v
a r e i l l e . Tuskin kohta uskaltavat u l -
konakaan kulkea muuten k u i n puuk­ko
hampaissa j a l u j a vartiosto ym­pärillä.
Luimme äskettäin muuta­masta
ulkomaalaisesta " työväenleh-destä,
että m.m. N o r j a n ylioppilas­nuorisoonkin
on kommunismin sie­men
kylvetty. Maan toiv^oihin, j o i ­den
pitäisi o l l a porvarillisen kouluu-tuksensa
perusteella parhaimpia t u ­kipylväitä
k a p i t a l i s t i s e l l e , järjestel­mälle!
Äskettäin oU siellä ollut y l i ­oppilaskunnan
johtajiston vaalit ja
merkillistä — kommunistinen eh-lisessä
taistelussa uusiksi ihmisiksi,
sillä hekään eivät yht'äkkiä vapaudu
pikkuporvarillisista ennakkoluulois-
^ta, eivät ihmeen kautta eivätkä ju­malanäidin
armosta, eivät kumous-tunnuksen
eivätkä - dekreetin voimal­la,
vaan ainoastaan pitkällisessä ja
vaikeassa joukkojen taistelussa pik­kuporvarillista
joukkovaikutusta
vastaan." — Lenin.
dokas Norjan ylioppilaskunnan pu­heenjohtajaksi
sai kokonaista 116
ääntä patavanhoillisen ehdokkaan
saadessa 198. Vaalin tulos osoitti
tosin vielä- p o r v a r e i l l a olevan enem-r
mistön.oppilaskunnassa, mutta osoit­taa
kuitenkin, että ylioppUaskunnas-sa
ollaan menossa huimaa kyytiä
kohden kommunismia-. J a kun
tällaista tapahtuu kuivassa puussa,
n i i n mitä sitten tuoreessa! .
Olisimme muuten halul^äs tietä­mään,
kuinka monta Canadan yli­oppilaista
omaa kommunistisia peri­aatteita.:
Luullaksemme e i vielä mon­takaan.
Mutta sinne sitä o l l a a n me­nossa
täälläkin, siitä olemme itse-'
mielestämme varma. Tämänkin maan
ylioppilasnuorisossa on useita sa­malta
yhteiskunnalliselta tasanteelta
kotoisin olevia oppilaita kuin tämän
k i r j o i t t a j a k i n ja niinollen pidämme
heitä aika hölmöinä elleivät ennen­pitkää
saa silmänripsiään auki, että
mistä se kenkä täällä "kultaisella
lännelläkin" puristaa.
' Luimme äskettäin "synkkiä kuvia
siirtolaissuomalaisten elämästä". Näi­tä
"synkkiä k u v i a " tapasimme Ame­r
i k a n Suometar-nimisestä lehdestä,
jossa eräs täällä Keski-Ontariossa
maleksinut pastori valittelee, kuinka
k i v i n e n j a ohdakkeinen nykymaail­man
aikaan on pastorien tie täällä
sifrtolaissuomalaisten keskuudessa.
Pastori kertoo tuossa
köyhä niistä leivänetsintäpaikoista
A l l e k i r j o i t t a n u t k i n , paatunut paka-nr.,
pani m.m. dollareistaan keräys­listalle,
j o l l a ihan "sjmnin p o l u i l l a"
kulkevat tytöt keräsivät hautajais-kuluihin
rahaa. Asia oli min. siten,
että tytöllä oli Sudburyssa sulhanen,
mutta loukkaantui hän viime uuden­vuoden
aikana Froodin kaivannossa
(jonne toivoisin pastorienkin joutu­van
todellisia synkkjryksiä koke-maan)
niin pahoin, että on vieläkin
työhön kTkenemätöh j a niinollen ei
hänellä ollut varaa kustantaa tyttöä
hautaan, joten täjrtyi kerätä rahaa
hyväntahtoisilta ihmisiltä. Mitään
kokousta, e i tietääkseni myöskään ole
pidetty, että tytön ruumis tuotaisiin
haalille, riistettäisiin pastorilta, k u ­ten
pastori kirjoittaa, vaan edellä­mainittu
tytön sulhanen pyysi tove-ren
enemmistön on pyyliittävä kau­pungin
pölyt jaloistaan j a lähdettä­vä
käsivarsiaan kauppaamaan enim­män^
tarjoovalle, mikä metsiin, ka­lastukseen
yjn. töihin joita täällä
B.C:ssa on saatavana.
"Eteenpäin elävän m i e l i " . Ensi talven
leipä olisi saatava, vaan jälestäpäin
siitäkin voi tarkemmin selosteita. K un
meitä täällä on vain pieni joukko, ei
ole suuria suunnitelmiakaan tulevai­suuteen
nähden kesän varaksi. Mielen­kiintoisin
on nyt nuorison ja lasten
kesäkämppäysten järjestäminen ja a-vustamlnen.
Työläisnalsliiton ryhmä
Imen on suunnitellut lasten kesäjuh­lia
pidettäväksi Port Moodyssä syys­kesällä,
ennen virallisten koulujen
alkua. A i k a riippuu siitä, miten kesä-kämppäys
saadaan järjestettyä. Asiaa
ei kuitenkaan pidä unohtaa sillä se
on lapsille viime muistoja kesähuveis-ta.
Jospa voitaisiin laulua, urheUua
y.m. sen tapaista lapsille opastaa t i ­laisuutta
varten. Toveriterveisin: —
kirjeenvaihtaja.
Eri paikkakuniiflta
Hornepayne, Önt.
K U U L U M I S I A H O R N E P A Y N E S TA
Homepaynen ' toverikokbukses.<;a
toukokuun 13 päivänä o l i esillä haa­lin
rakennuskysymys. E s i t e t t i i n kus­tannusarvio
rakennuksen suhteen ja
kokous teki yksimielisen päätöksen,
ei voivansa rakentaa haalia paikka­kunnalle
tänä kevännä, n i i n k u i n o li
aikomus. Päätettiin sietää tuon­nemmaksi,
sillä rahavarat ovat vielä
n i i n pienet, että emme uskaltaneet
ottaa vastuullemme n i i n suurta vel­kataakkaa.
Päätimme v a i n kartuttaa
kassaamme suuremmaksi' j a ; sitten
otamme asian uudestaan esille.
Teen tässä vähän selvää, kuinka
paljon^olemme saaneet keräyslistoil.
lamme kultakin paikkakunnalta ra­haa,
että ei yleisö jää siihen käsi­tykseen,
että rahat ovat jonkun yk­silön
omaisuutta. Sitä k u n nykyään
on kaikennäköistä humpuukia liik-reitaan
järjestämään hautajaistUai-äkuudessa.
suuden j a antoi luvan järjestää ne
kirjoitukses," haahlle. E i siis pidä siltäkään koh-saan
eräästä Copper Cliffissä kuol- taa pastorin puhe kutiaan, ettei tääl-leesta
tytöstä, sanoen, että jumalan- lä muka olisi ollut sukulaisia tytöllä,
kieltäjät olivat riistäneet häneltä Me nim- katsomme sulhasen koko-kuolleen
tytön ruumiin, ettei hän lailla hyväksi sukulaiseksi, parem^
saanut edes sille pomilisoida ho- maksi kuin jonkun pastorin sillä
siannaa. Olivat pahuukset, ne j u - sulhanen hänet oli mukanaan'tähän
malanldeltäjät, ottaneet tytön r u u - maahankin tuonut. Ja häneen tyttö
m i i n j a vieneet sen omalle haalineen oU eläissäänkin luottanut enemmän
j a sieUä panneet toimeen omalaatui- kuin kehenkään ihmisten seuraan
sensa hautajaismenot. Ja pastori oUj väkisin tuppautuviin pastoreihin
j o u t u n u t nuolemaan näppejään, ku-1 Mitä tulee siihen Whitefishin" las
t e n hän vaHttaa. jten hukk-umistapaukseeji ja heidän
Muuten mikäli me tätä asiaa t u n - j hautajaistilaisuuteensa, niin «inne ei
nemme, ei pastorin kirjoitus pidä tosiaankaan me pastoria n^dettv
kaikissa kohdissaan kutiaan. Liene- N i i n mieleUään kuin pastori ohsi
Tät pastonnkin hengenheimolaiset kai, kirjoituksestaan päättäen sin
keränneet tytön hautajaiskustannuk- nekin tuppautunut, mvrkyttämään
sia,. mutta keräsivät sitä muutkin, ihsiisten mieliä tekohurskaudeUaan
sillä muuksikaan ei allekirjoittanut
voi nykyaikaista "kristillisjTrttä" n i ­mittää.
Meillä on mitä omakohtai­sempia
kokemuksia pastorien "kris­tillisyydestä",
varsinkin Suomen
luokkasodan ajoilta, j a siksi meihin,
kuten moniin muöiinkin työläisiin
j o t k a ovat pastorien " k r i s t i l l i s e n"
p y y k i n läpi käyneet, on pesiytynyt
sellainen "sjrnnin" mykyrä, ettem­me
enää heidän holhoustaan kaipaa.
J u u r i n y t k i n on edessämme eräs suo­malainen
sanomalehti (porvarillinen
sivumennen sanoen, ettei a l l e k i r j . teh­täisi
valehtelijaksi), jossa kerrotaan
erään kirkkoherran Kummin Jussin
teurastusmailla antaneen murhata
kirkkonsa kellotapulissa 70 paikka­kuntansa
^öläistä huolimatta siitä,
että paikkakunnalla ei itsensä por­varienkaan
puheiden mukaan kuulu
olleen punakaartia tai muutakaan
siihen vivahtavaa. Siellä oli vain
yksinkertaisesti raahattu kodeistaan
syyttömät työläiset, miehet j a nai­set,
k i r k o n " k e l l o t a p u l i i n j a siellä
sananmukaisesti teurastettu.
Onko siis ihme jos kunnon ihmi­set
alkavat vihdoinkin v i e r o a moko­maa
"kristiUisyyttä" j a koettavat py­syä
mahdollisimman loitolla näistä
pahanilman linnuista. Ainakih alle­kirjoittaneen
asuinpaikoilta saavat
kaikkinaiset pastorit py^yä loitolla
min kauan kuin minun pääni pys-
^ssä pysyy. Ja mukulani myöskin
kasvatan siinä uskossa, että he pää-sei^
ät alusta alkaen tuntemaan ny­kyaikaisen
" k r i s t f l l i s y y d e n " pohja-vesiään
myöten. Nim. puhdasverisik­si
marxilaisiksi. Töllin